Virallinen lehti nro L 336 , 30/12/2000 s. 0075 - 0081
Komission asetus (EY) N:o 2909/2000, annettu 29 päivänä joulukuuta 2000, Euroopan yhteisöjen muuta kuin rahoitusomaisuutta koskevasta kirjanpidosta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2673/1999(2), ja erityisesti sen 65-72 artiklan, ottaa huomioon 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen tiettyjen säännösten soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä joulukuuta 1993 annetun komission asetuksen (Euratom, EHTY, EY) N:o 3418/93(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2000/716/EY(4), ja erityisesti sen 21 artiklan, on kuullut Euroopan parlamentin, neuvoston, yhteisöjen tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja Euroopan oikeusasiamiehen tilinpitäjiä, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: I OSASTO SOVELTAMISALA 1 artikla Soveltamisala tilinpidossa 1. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan tilinpitotapahtumiin, jotka koskevat Euroopan yhteisöjen varallisuuteen kuuluvia aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä. 2. Kun aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkittävä omaisuusluetteloon, koska ne hyödyttävät yhteisöjen toimintaa pitkävaikutteisesti varainhoitoasetuksen 65 artiklan ja asetuksen (Euratom, EHTY, EY) N:o 3418/93 130 artiklan mukaisesti, ne kuuluvat yhteisöjen varallisuuteen ja ne on merkittävä yhteisöjen taseeseen. 2 artikla Soveltamisala toimielimissä 1. Kunkin toimielimen tilinpitäjän on sovellettava tämän asetuksen säännöksiä. 2. Toimielimet luetellaan varainhoitoasetuksen 12 artiklassa. II OSASTO TASEEN RAKENNE 3 artikla Taseen rakenne Tässä asetuksessa tarkoitetut hyödykkeet otetaan taseen vastaavaa-puolen kohtaan "Pysyvät vastaavat" ja esitetään seuraavasti: - aineettomat hyödykkeet, - aineelliset hyödykkeet; - maa-alueet ja rakennukset, - laitteistot, koneet ja kalusto, - irtaimisto ja autokanta, - atk-laitteisto, - rahoitusleasingsopimukset ja muut niitä lähellä olevat oikeudet, - muut aineelliset hyödykkeet, - keskeneräiset rakennukset sekä aineellisesta käyttöomaisuudesta maksetut ennakko- ja etumaksut. III OSASTO TASE-ERIÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 1 Luku Yleiset säännökset 4 artikla Rahoitusleasingsopimukset ja muut niitä lähellä olevat oikeudet 1. Vuokrasopimuksen kohteena olevien hyödykkeiden luokittelu tässä asetuksessa tarkoitettuun omaisuuteen perustuu siihen, miten sopimuksen kohteena olevaan hyödykkeeseen perustuvat riskit ja edut jakautuvat vuokralleantajalle tai vuokralleottajalle, ja riippuu liiketapahtuman sisällöstä eikä niinkään sopimuksen muodosta. 2. Vuokrasopimus luokitellaan tässä asetuksessa tarkoitetuksi rahoitusleasingsopimukseksi tai muiksi sitä lähellä oleviksi oikeuksiksi, jos kohteena olevaan hyödykkeeseen perustuvat riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin vuokralleottajalle. 3. Riskit sisältävät potentiaaliset tappiot, joita voi aiheutua kapasiteetin vajaakäytöstä, vanhentumisesta tai kannattavuuden vaihteluista eri suhdannetilanteissa. Edut voidaan esittää odotuksena toiminnan kannattavuudesta hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana ja tuotosta, joka perustuu hyödykkeen arvon nousuun tai jäännösarvon muuttamiseen rahaksi. 4. Ne rahoitusleasingsopimuksen kohteena olevat hyödykkeet, joihin perustuvat riskit ja edut eivät siirry olennaisilta osin vuokralleottajalle, ja hyödeykkeet, jotka ovat vuokralla yli viisi vuotta, on otettava tilinpäätöksen liitetiedoissa lukuun "Taseen ulkopuoliset sitoumukset". 5 artikla Päähyödykkeen sivuhyödykkeet Jos hyödykkeet liittyvät erottamattomasti tai pysyvästi johonkin muuhun irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen, niiden arvo tai käyttöikä lisätään sen päähyödykkeen arvoon tai käyttöikään, johon ne liittyvät. 6 artikla Kokonaisuuden muodostavat hyödykkeet Välineen tai teknisen laitteen erilliset osat ovat kokonaisuuden muodostavia hyödykkeitä, kun ne eivät voi toimia ilman toisiaan. Tällöin niitä kohdellaan yhtenä hyödykkeenä. 2 Luku Erityissäännökset 7 artikla Maa-alueet ja rakennukset 1. Tase-erässä "Maa-alueet ja rakennukset" esitetään omistusoikeus kiinteistöihin ja muut sitä lähellä olevat oikeudet, sellaisena kuin ne on määriteltyinä sen maan lainsäädännössä, jossa hyödyke sijaitsee. Maa-alueiksi katsotaan: - kaavoittamattomat maa-alueet - kaavoitetut maa-alueet - rakennetut maa-alueet. 2. Rakennuksiksi katsotaan: - rakennukset, joihin toimielimillä on täysi omistusoikeus - rakennukset, joiden omistusoikeuden toimielimet jakavat muiden omistajien kanssa - käyttötarkoituskohtainen kiinteä omaisuus 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. 3. Jos irtain omaisuus liittyy pysyvästi ja erottamattomasti rakennukseen (sellaisena kuin se on määriteltynä 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa), se muodostaa käyttötarkoituskohtaisen kiinteän omaisuuden. 8 artikla Laitteistot, koneet ja kalusto Laitteistot ja koneet käsittävät ne laitteistot, esineet, välineet ja koneet, joita tarvitaan tieteellisen, teknisen tai hallinnollisen toiminnan harjoittamiseksi. Kalusto käsittää ne välineet ja työkalut, joiden käyttö tietyn laitteiston kanssa tekee kyseisestä laitteistosta erikoiskäyttöön soveltuvan. 9 artikla Irtaimisto ja autokanta Irtaimisto käsittää irtaimen omaisuuden, kuten pöydät, tuolit, kaapit ja konttorikalusteet. Autokanta käsittää kaikentyyppiset ajoneuvot. 10 artikla Atk-laitteisto Atk-laitteisto käsittää ne atk-laitteet, koneet ja välineet, joiden käyttöön tarvitaan sovellusohjelmia ja jotka on tarkoitettu tiedon käsittelyyn. 11 artikla Keskeneräiset rakennukset Keskeneräisiksi rakennuksiksi katsotaan rakennukset, joiden rakentaminen on kesken tilinpäätöspäivänä. Rakennus katsotaan valmistuneeksi, kun se otetaan käyttöön. 12 artikla Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomiksi hyödykkeiksi katsotaan muut kuin rahamääräiset yksilöitävät omaisuuserät. Jotta ne voidaan ottaa taseen vastaavaa-puolelle, niiden on oltava toimielimen hallinnassa ja tuotettava taloudellista hyötyä Euroopan yhteisöille vastaisuudessakin. 2. Atk-ohjelmistot, joihin on käytössä ryhmälisenssi tai jotka on hankittu suurasiakassopimuksella, katsotaan aineettomiksi hyödykkeiksi. Toimielimissä kehiteltyjä atk-ohjelmistoja ei lueta aineettomiksi hyödykkeiksi. 13 artikla Muut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Muiksi aineellisiksi hyödykkeiksi katsotaan ne 7-11 artiklassa tarkoitetut aineelliset hyödykkeet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin kategorioihin, kuten irtohyllyt, väliseinät, välipohjat, välikatot ja kaapeloinnit. Muiksi aineettomiksi hyödykkeiksi katsotaan ne 12 artiklassa tarkoitetut aineettomat hyödykkeet, jotka eivät kuulu edellä mainittuun kategoriaan (atk-ohjelmistot). 14 artikla Aineellisesta käyttöomaisuudesta maksetut ennakko- ja etumaksut Ennakko- ja etumaksuiksi katsotaan määrät, jotka maksetaan ennen kuin toimeksisaaja on aloittanut tilauksen täytäntöönpanoa, sekä määrät, jotka maksetaan kun toimeksisaaja on aloittanut sopimuksen tai tilauksen täytäntöönpanon osittain. IV OSASTO ARVOSTUSSÄÄNNÖT 1 Luku Yleiset säännökset 15 artikla Arvostus 1. Käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettava hankintahintaan, lukuun ottamatta Euroopan yhteisöjen omana työnä valmistettuja hyödykkeitä, jotka on arvostettava tuotantokustannuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavia kohtia. 2. Kun käyttöomaisuushyödykkeillä on rajallinen käyttöikä, niiden hankintahinnasta tai tuotantokustannuksista on vähennettävä arvonkorjaukset, jotka lasketaan tekemällä järjestelmällisesti poistot kyseisten hyödykkeiden arvosta niiden käyttöaikana. 3. Riippumatta siitä onko käyttöomaisuushyödykkeellä rajallinen käyttöikä vai ei, arvonkorjaus on tehtävä, jotta kyseinen hyödyke voidaan arvostaa taseessa alhaisempaan arvoon silloin, kun arvonalentuminen oletetaan pitkävaikutteiseksi. Arvostusta alhaisempaan arvoon ei jatketa, jos arvonkorjauksen tekemiseen johtaneet syyt ovat lakanneet olemasta voimassa. 4. Käyttöomaisuushyödykkeiden arvo on määritettävä uudelleen, jos riippumattoman asiantuntijan vahvistuksella osoitetaan, että hyödykkeiden todellinen arvo ylittää niiden kirjanpitoarvon. Arvonnousun on oltava pitkävaikutteista. 16 artikla Kirjanpitoarvo Käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvona on hankintahinta tai tuotantokustannukset, joissa otetaan huomioon arvonmuutokset, poistot ja pitkävaikutteiset arvonalentumiset. 17 artikla Euron käyttö 1. Käyttöomaisuushyödykkeiden arvo ilmaistaan euroina. 2. Kun hankintahinta maksetaan muuna valuuttana kuin euroina, hinta muunnetaan euroiksi hankintapäivän kurssin mukaan. 3. Hankinta- tai kirjaamispäivä on päivä, jona hyödykkeeseen sisältyvät riskit siirtyvät Euroopan yhteisöille, eli yleensä päivä, jona hyödyke katsotaan toimitetuksi ja lasku saapuneeksi; laskutuksen, toimittamisen ja omistusoikeuksien mahdolliset poikkeamat oikaistaan varainhoitovuoden lopussa. 18 artikla Hankintahinta - vastiketta vastaan hankitut hyödykkeet 1. Hankintahinta saadaan lisäämällä ostohintaan sivu- ja hankintakustannukset. 2. Sivukustannukset käsittävät kuljetuskulut, jotka aiheutuvat hyödykkeen kuljettamisesta sen ensimmäiseen asennuspaikkaan, ja asennus- ja kokoamiskulut sekä hyödykkeen moitteettomasta toiminnasta vastaavien asiantuntijoiden palkkioista aiheutuvat kulut, paitsi jos niistä on laskutettu kiinteämääräisesti erikseen. Sivukustannukset käsittävät myös parannusmenot, joiden avulla lisätään käyttöomaisuushyödykkeen käyttöikää ja/tai suorituskykyä. 3. Hankintakustannukset käsittävät koko kiinteän omaisuuden tai sen osan rakentamisesta tai sisustamisesta aiheutuvat arkkitehtien palkkiot. 4. Hankintahinnassa ei oteta huomioon seuraavia menoja: a) alv ja verot, jotka voidaan periä takaisin jäsenvaltioiden viranomaisilta Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan tai muiden vastaavien sopimusten (Wienin yleissopimus, kotipaikkaa koskevat sopimukset jne.) nojalla; b) kuljetuskustannukset, jotka aiheutuvat sen jälkeen kun hyödyke on kuljetettu sen ensimmäiseen asennuspaikkaan; c) ylläpito- ja huoltokulut, omaisuuden siirrosta kannettavat verot, muut kuin arkkitehtien palkkiot, provisiot, oikeudelliset kulut, takauskulut, takauksen jatkamiseen liittyvät kulut; d) hyödykkeen rahoittamiseksi otettujen lainojen korot. 19 artikla Vastikkeetta hankitut hyödykkeet 1. Vastikkeetta hankitut hyödykkeet arvostetaan niiden käypään arvoon. Taideteokset arvostetaan kuitenkin niiden vakuutusarvoon tai asiantuntija-arvion perusteella määritettyyn arvoon tai, jos teosta ei ole vakuutettu tai arvioitu, symboliseen hintaan. 2. Käypä arvo vastaa hintaa, jonka mahdollinen ostaja olisi valmis hyödykkeestä maksamaan sen kunnon ja sijainnin perusteella ja kun oletetaan, että sen käyttöä voidaan jatkaa. 3. Jos hyödykkeen käypää arvoa ei voida määrittää, on käytettävä vastaavan hyödykkeen arvoa. 20 artikla Tuotantokustannukset 1. Yhteisöjen omana työnä valmistetut hyödykkeet arvostetaan niiden tuotantokustannuksiin. 2. Tuotantokustannukset saadaan lisäämällä raaka-aineiden ja kulutushyödykkeiden hankintahintaan kyseisestä tuotteesta suoraan aiheutuvat kustannukset. 3. Kohtuullinen osa niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat ainoastaan epäsuorasti kyseisestä tuotteesta, voidaan lisätä tuotantokustannuksiin, jos ne kohdistuvat valmistusaikaan. 2 Luku Erityissäännökset 21 artikla Rahoitusleasingsopimukset 1. Rahoitusleasingsopimuksen kohteena olevat hyödykkeet arvostetaan seuraavista kahdesta arvosta alhaisempaan päivänä, jona vuokrasopimus tulee voimaan: - hyödykkeen käypä arvo - erääntyvien vähimmäismaksujen nykyarvo. 2. Erääntyvien vähimmäisvuokrien määrä vastaa sitä (etenkin vuokrien ja osto-option käytöstä aiheutuneiden kulujen) kokonaismäärää, joka toimielimen on maksettava sopimuksen voimassaoloaikana, lukuun ottamatta hallinnointikuluja ja veroja. 3. Sopimuksessa mainitaan korko, jota on käytettävä 2 kohdassa tarkoitettujen maksujen nykyarvon laskemiseen. Jos tästä ei ole nimenomaista mainintaa sopimuksessa, on käytettävä sopimukseen epäsuorasti sisältyvää diskonttokorkoa. 22 artikla Atk-ohjelmistot 1. Kun atk-ohjelmistoihin on käytössä ryhmälisenssi, jonka perusteella toimielimen on suoritettava kiinteämääräinen maksu riippumatta käyttäjien määrästä, ostohintana on lisenssin käyttöoikeuden hankinnasta maksettu korvaus. 2. Kun atk-ohjelmistot on hankittu suurasiakassopimuksella, jonka perusteella toimielimen on suoritettava käyttäjäkohtainen maksu, ostohintana on käyttäjäkohtaisten maksujen kokonaismäärä. 3. Hankintahinnan saamiseksi ostohintaan lisätään 12 artiklan säännösten mukaisesti: a) hankintaan suoraan tai epäsuorasti liittyvät sivukustannukset, jotka aiheutuvat ohjelmiston mukauttamisesta käyttöympäristöön ennen sen varsinaista käyttöönottoa; b) käytössä olevien ohjelmistojen parantamisesta aiheutuvat menot, jos niiden avulla lisätään kyseisten ohjelmistojen käyttöikää ja/tai suorituskykyä. 4. Hankintahintaan eivät sisälly: a) tietojen syöttämisestä aiheutuvat kustannukset ohjelmiston käyttöönotosta alkaen; b) ylläpitokulut. 23 artikla Ennakko- ja etumaksut Ennakko- ja etumaksut arvostetaan niiden nimellisarvoon. 24 artikla Maa-alueet ja rakennukset Maa-aluetta tai rakennusta ei tarvitse arvostaa, jos se on siirretty sopimuksen edellyttämällä tavalla. 3 luku Hyödykkeen korvaaminen toisella ja parannukset 25 artikla Korvaaminen Kun uusi hyödyke hankitaan pelkästään vaihdossa entistä hyödykettä vastaan tai vaihdossa osaksi entistä hyödykettä ja osaksi rahavastiketta vastaan, entinen hyödyke poistetaan taseesta ja uusi hyödyke merkitään taseeseen käypään arvoon, joka määritetään 19 artiklan säännösten mukaisesti. 26 artikla Parannukset Taseeseen merkittyjen hyödykkeiden parannukset lisäävät kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoa. Parannukset arvostetaan tämän osaston 1 ja 2 luvun säännösten mukaisesti. 4 luku Poistot 27 artikla Määritelmä 1. Poisto on kirjanpidollinen arvio pitkävaikutteisesta ja yleensä peruuttamattomasta arvonalentumisesta, joka hyödykkeeseen kohdistuu ja joka on sidoksissa esimerkiksi hyödykkeen käyttöikään tai tekniseen kehitykseen. Poisto muodostuu jaksottamalla hyödykkeen arvo käyttöomaisuuden oletetun käyttöiän perusteella ennalta laaditun suunnitelman mukaan. 2. Poistojen tekeminen aloitetaan hyödykkeen käyttöönottovuonna ja laskennassa otetaan huomioon koko vuosi, riippumatta siitä milloin käyttöönotto sinä vuonna on tapahtunut. 3. Kun hyödykkeen tosiasiallinen käyttöikä ylittää sen poistoajan pituuden, poistoajan päätyttyä hyödyke merkitään edelleen taseeseen ja poistoksi kirjataan 100 prosenttia hyödykkeen kirjanpitoarvosta. 28 artikla Poistokelpoiset hyödykkeet 1. Poistot on tehtävä kaikista taseeseen merkityistä hyödykkeistä, lukuun ottamatta maa-alueita, keskeneräisiä rakennuksia, maksettuja ennakko- ja etumaksuja, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen 14 artiklassa, sekä 19 artiklassa tarkoitettuja taideteoksia. Poisto määräytyy kohteena olevan käyttöomaisuushyödykkeen perusteella. 2. Yhteispoisto voidaan kuitenkin tehdä niille käyttöomaisuushyödykkeille, joiden tekniset tai juridiset ominaisuudet ovat täysin samoja tai samankaltaisia. 29 artikla Poistosäännöt ja -menetelmät 1. Komission tilinpitäjä määrää poistosäännöistä ja -prosenteista sekä muista perusteista tai järjestelyistä, jotka koskevat toimielinten käyttöomaisuushyödykkeistä tehtäviin poistoihin sovellettavia periaatteita. 2. Poistomenetelmänä käytetään tasapoistoja, jollei komission tilinpitäjä toisin määrää. 30 artikla Poistoprosentit 1. Poistoihin on sovellettava liitteessä I mainittuja poistoprosentteja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta myöhempiä mukautuksia, joita komission tilinpitäjä voi tehdä 29 artiklan 1 kohdan nojalla. 2. Komission tilinpitäjä voi määrätä muun poistoprosentin tietyille yhteisön ulkopuolisissa maissa sijaitsevien lähetystöjen käyttöomaisuushyödykkeiden (asunnot mukaan luettuina) omaisuusryhmille. 31 artikla Uudelleenarvostettujen hyödykkeiden poistot Kun hyödyke arvostetaan uudelleen 15 artiklan mukaisesti, poistoja tehdään jäljellä olevana käyttöaikana hyödykkeen uudesta arvosta. 32 artikla Korvaavat hyödykkeet ja parannukset 1. Kun hyödyke korvataan toisella, poisto lasketaan tämän uuden hyödykkeen arvon mukaisena 25 artiklassa määriteltyjen sääntöjen ja uuden hyödykkeen käyttöönottopäivän perusteella. 2. Kun hyödykettä parannetaan, poistoja tehdään jäljellä olevana käyttöaikana hyödykkeen uudesta arvosta. 5 luku Omaisuuden luovutus tai tuhoutuminen 33 artikla Omaisuuden luovutus tai tuhoutuminen Kun hyödyke ei enää kuulu yhteisöjen varallisuuteen, koska se on myyty, siirretty kolmannelle vastiketta vastaan, romutettu, luovutettu ilmaiseksi, tuhoutunut, vahingoittunut, varastettu tai luovutettu muulla tavalla, sen arvoa ja kertyneitä poistoja ei enää merkitä taseeseen. V OSASTO TILINPITOON MERKITSEMINEN 34 artikla Omaisuuden hankinta 1. Vastiketta vastaan hankittu hyödyke kirjataan taseen vastaavaa-puolella kohtaan "Pysyvät vastaavat" hankintahinnan määräisenä, ja vastaava määrä vähennetään rahoitusomaisuudesta. 2. Vastikkeetta hankittu hyödyke kirjataan käypään arvoon veloittamalla kohtaa "Pysyvät vastaavat" ja hyvittämällä kohtaa "Oma pääoma". 3. Yhteisöjen omana työnä valmistetut hyödykkeet kirjataan taseen vastaavaa-puolelle tuotantokustannusten määräisinä kohtaan "Pysyvät vastaavat". Tuloslaskelmassa hyvitetään kohtaa "mukautusten tulos - käyttöomaisuushyödykkeen valmistus". 35 artikla Rahoitusleasingsopimukset Rahoitusleasingsopimuksen kohteena olevien hyödykkeiden arvo, joka lasketaan 21 artiklassa määriteltyjen sääntöjen mukaan, viedään maksetun osuuden määräisenä vastaavaa-puolella kohtaan "Pysyvät vastaavat" ja vastattavaa-puolella kohtaan "Oma pääoma" ja maksamatta olevan osuuden määräisenä kohtiin "Lyhytaikaiset velat" ja "Pitkäaikaiset velat". 36 artikla Arvonkorjaukset 1. Poistoihin, arvonalentumisiin tai arvonkorotuksiin 15 artiklan mukaisesti perustuvat arvonkorjaukset sisällytetään taseessa suoraan käyttöomaisuushyödykkeisiin. 2. Tilisuunnitelmaan on sisällyttävä eri tilit poistoille, arvonalentumisille ja arvonkorotuksille. 3. Poistoja ja arvonalentumisia vastaava määrä kirjataan tuloslaskelmassa veloituksena kohtaan "mukautusten tulos - poistot/arvonalentumiset". 4. Arvonkorotuksia vastaava määrä kirjataan taseessa hyvityksenä vastattavaa-puolen kohtaan "Arvonkorotusrahasto". 37 artikla Omaisuuden luovutus tai tuhoutuminen Kun hyödyke ei enää kuulu yhteisöjen varallisuuteen jonkin 33 artiklassa mainitun syyn perusteella, sen kirjanpitoarvon ja luovutushinnan (positiivinen tai negatiivinen) erotus viedään tuloslaskelmassa kohtaan "mukautusten tulos - käyttöomaisuushyödykkeiden luovutukset". VI OSASTO HALLINTAJÄRJESTELMÄT 38 artikla Hallintajärjestelmät Yhteisöjen varallisuuteen kuuluvien hyödykkeiden hallinta on järjestettävä niin, että kunkin hyödykkeen tunnistamiseen tarvittavat tiedot käyvät selville. Lisäksi järjestelmien avulla on voitava laatia kausittaiset inventaarit tilinpitotietojen tarkastamiseksi sekä laskea poistot ja tasetilien saldo. VII OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET JA POIKKEUKSET 39 artikla Muutosten tekeminen Komissio voi tehdä tähän asetukseen sellaisia muutoksia, jotka aiheutuisivat ilman eri toimenpiteitä siitä, että varainhoitoasetusta tai asetusta (Euratom, EHTY, EY) N:o 3418/93 muutetaan. 40 artikla Yhdenmukaisuus Kunkin toimielimen tilinpitäjän on huolehdittava siitä, että kaikki omaisuuden hallintaa koskevat sisäiset säännöt ovat yhdenmukaisia tämän asetuksen kanssa. 41 artikla Kumoaminen Kumotaan ne muut säännöt, jotka ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, etenkin kirjallisessa menettelyssä 22 päivänä tammikuuta 1997 hyväksytyn komission omaisuuden hallinnasta annetun asetuksen 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 27, 28, 29, 55, 56 ja 57 artikla. 42 artikla Poikkeukset Poiketen siitä, mitä 18 artiklassa säädetään, ennen vuotta 1981 hankitut rakennukset merkitään taseeseen käyttämällä tammikuussa 1981 voimassa ollutta ecun muuntokurssia. 43 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 29 päivänä joulukuuta 2000. Komission puolesta Michaele Schreyer Komission jäsen (1) EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1. (2) EYVL L 326, 18.12.1999, s. 1. (3) EYVL L 315, 16.12.1993, s. 1. (4) EYVL L 290, 17.11.2000, s. 52. LIITE Taulukko: poistoprosentit >TAULUKON PAIKKA>