Komission asetus (EY) N:o 1291/2000,

annettu 9 päivänä kesäkuuta 2000,

maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1253/1999(2), ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan, sen 12 artiklan 4 kohdan, sen 13 artiklan 11 kohdan ja sen 23 artiklan sekä maataloustuotealojen yhteisestä markkinajärjestelystä annettujen muiden asetusten vastaavat säännökset,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Komission asetuksessa (ETY) N:o 3719/88(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1127/1999(4), joka korvasi aikanaan asetuksen (ETY) N:o 3183/80(5), joka oli aikanaan korvannut asetuksen (ETY) N:o 193/75(6), joka oli aikanaan korvannut asetuksen (ETY) N:o 1373/70(7), säädetään maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusten järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä. Asetuksen (ETY) N:o 3719/88 säännöksiä on useaan otteeseen muutettu ja toisinaan olennaisilta osin. Selkeyden ja hallinnollisen tehokkuuden vuoksi olisi sovellettava lainsäädäntö uudistettava sellaisilla muutoksilla, jotka kokemus on osoittanut toivottaviksi.

(2) Tuonti- ja vientitodistuksista annetuissa yhteisön asetuksissa säädetään, että kaikki yhteisöön suuntautuva maataloustuotteiden tuonti tai vienti sen ulkopuolelle edellyttää tällaisten todistusten esittämistä. Sen vuoksi olisi täsmennettävä mainittujen todistusten soveltamisala ja jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset toimet, joita ei varsinaisesti voida pitää tuontina tai vientinä.

(3) Kun tuotteet asetetaan sisäiseen jalostusmenettelyyn, toimivaltaiset viranomaiset voivat tietyissä tapauksissa sallia tuotteiden luovuttamisen vapaaseen liikkeeseen joko sellaisenaan tai jalosteina. Tällöin on syytä markkinoiden moitteettoman hallinnon varmistamiseksi vaatia tuontitodistus tuotteelta, joka tosiasiallisesti on luovutettu vapaaseen liikkeeseen. Jos kuitenkin vapaaseen liikkeeseen tosiasiallisesti luovutettu tuote on valmistettu perustuotteista, joista osa on peräisin kolmansista maista ja osa yhteisön markkinoilta, on syytä ottaa huomioon ainoastaan kolmansista maista peräisin olevat perustuotteet tai kolmansista maista peräisin olevista perustuotteista jalostetut tuotteet.

(4) Tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusten tarkoituksena on yhteisen markkinajärjestelyn moitteettoman hallinnon varmistaminen. Joissakin toimissa on kysymys pienistä määristä, jolloin hallinnollisten menettelytapojen yksinkertaistamiseksi on toivottavaa olla vaatimatta tällaisten toimien osalta tuonti-, vienti- tai ennakkovahvistustodistusten esittämistä.

(5) Vientitodistusta ei vaadita laivojen ja ilma-alusten muonitukseen yhteisössä. Koska peruste on sama, tätä säännöstä pitäisi myös soveltaa porauslauttoihin ja sota-aluksille tapahtuviin toimituksiin sekä muonituksiin kolmansissa maissa. Samoin näyttää suotavalta olla vaatimatta todistuksen esittämistä yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta 28 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 918/83(8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 355/94(9), tarkoitettujen toimien osalta.

(6) Ottaen huomioon kyseisten tuotteiden tai tavaroiden kansainväliset kauppatavat olisi sallittava tietty tuotujen tai vietyjen tuotteiden määrää koskeva poikkeama verrattuna todistuksessa ilmoitettuihin määriin.

(7) Samaan todistukseen perustuvien useampien toimien samanaikaisen toteuttamisen sallimiseksi on syytä säätää sellaisten todistusten otteiden myöntämisestä, joilla on samat vaikutukset kuin alkuperäisillä todistuksilla.

(8) Maatalouden yhteiseen markkinajärjestelyyn kuuluvien eri alojen yhteisön lainsäädännössä säädetään, että tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistukset koskevat yhteisössä tapahtuvia toimia. Tällainen sääntö edellyttää näiden todistusten laatimis- ja käyttöedellytyksiä koskevien yhteisten säännösten hyväksymistä sekä yhteisön lomakkeiden ja jäsenvaltioiden välisten hallinnollisten yhteistyömenetelmien käyttöönottoa.

(9) Tietotekniikan menetelmien käyttö korvaa vähitellen tietojen manuaalisen käsittelyn hallinnon eri aloilla. Sen vuoksi on suotavaa, että todistuksia myönnettäessä ja käytettäessä voitaisiin käyttää myös sähköisiä tietotekniikan menetelmiä.

(10) Yhteisön asetuksissa, joilla edellä tarkoitetut todistukset on otettu käyttöön, säädetään, että todistusten myöntämisen edellytyksenä on sellaisen vakuuden asettaminen, joka takaa sitoutumisen tuontiin tai vientiin niiden voimassaolon aikana. Olisi määriteltävä ajankohta, jolloin tuonti- tai vientisitoumus täyttyy.

(11) Käytettävä todistus, joka sisältää vientituen ennakkovahvistuksen, vahvistetaan tuotteen tariffiin luokittelun mukaisesti. Tiettyjen sekoitusten osalta tuen suuruuden määrääminen ei riipu tuotteen tariffiin luokittelusta, vaan tätä varten säädetyistä erityisistä säännöistä. Jos ainesosa, jonka perusteella sekoitukseen sovellettava vientituki tai tuontimaksu lasketaan, ei vastaa sekoituksen tariffiin luokitusta, on syytä säätää siitä, ettei tuotuun tai vietyyn sekoitukseen sovelleta ennalta vahvistettua määrää.

(12) Tuontitodistuksia käytetään toisinaan määrällisten tuontirajoitusten hallinnointiin. Tällainen hallinnointi on mahdollista ainoastaan, kun tiedetään suhteellisen lyhyen määräajan kuluessa myönnettyihin todistuksiin perustuva tuonti. Näissä tapauksissa todistusten käyttöä koskevien todisteiden toimittamista ei enää vaadita ainoastaan osana moitteetonta hallintomenettelyä vaan siitä tulee olennainen osa näiden määrällisten tuontirajoitusten hallinnointia. Tämä todiste annetaan esittämällä todistuksen kappale numero 1 ja tarvittaessa esittämällä otteita. Tämä todiste voidaan antaa suhteellisen lyhyen määräajan kuluessa. Tämän vuoksi on syytä säätää sellaisesta määräajasta, jota sovelletaan, kun määrällisten tuontirajoitusten hallinnointiin käytettäviä todistuksia koskevassa yhteisön lainsäädännössä siihen viitataan.

(13) Vakuuden määrä, joka on asetettava todistusta haettaessa, voi tietyissä tapauksissa olla vähäinen. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää olla vaatimatta vakuuksia, jotta toimivaltaisia hallintoelimiä ei ylikuormitettaisi työllä.

(14) Koska todistuksen käyttäjä voi olla eri kuin sen haltija tai siirronsaaja, olisi oikeusvarmuuden ja hallinnoinnin tehokkuuden vuoksi täsmennettävä ne henkilöt, joilla on lupa käyttää todistusta. Sen vuoksi todistuksen haltijan ja tulli-ilmoituksen tekijän välillä tarvittava suhde olisi osoitettava.

(15) Tuonti- tai vientitodistus antaa oikeuden tuoda tai viedä. Tämän vuoksi se on esitettävä tuonti- tai vienti-ilmoituksen vastaanottamisen yhteydessä.

(16) Kun kyseessä on yksinkertaistettu tuonti- tai vientimenettely, todistuksen esittämisestä tulliviranomaisille voidaan vapauttaa tai todistus voidaan esittää jälkikäteen. Tuojan tai viejän hallussa on kuitenkin oltava todistus sinä päivänä, jota pidetään tuonti- tai vienti-ilmoituksen vastaanottopäivänä.

(17) Yksinkertaisuuden vuoksi on mahdollista muuttaa voimassa oleva säätely joustavammaksi ja sallia jäsenvaltioiden ottaa käyttöön yksinkertaistettu menettely todistusten hallinnoimiseksi siten, että todistuksen myöntävä virasto tai tarvittaessa maksajavirasto voi säilyttää todistuksen, jos on kysymys tuen ennakkovahvistuksen sisältävästä vientitodistuksesta.

(18) Moitteettoman hallinnoinnin vuoksi todistuksia tai niiden otteita ei saa muuttaa niiden myöntämisen jälkeen. Jos on kuitenkin syytä epäillä myöntävän viraston virhettä tai todistuksessa tai otteessa esiintyvien tietojen ilmeisiä epätarkkuuksia, olisi otettava käyttöön menettely, jolla virheelliset todistukset tai otteet voidaan peruuttaa ja myöntää niiden tilalle oikaistut.

(19) Kun tuote asetetaan johonkin tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93(10), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1662/1999(11), II osan II osaston 7 luvun 3 jaksossa tai yhteisestä passitusmenettelystä 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyn yleissopimuksen lisäyksessä I olevan X osaston I luvussa säädetyistä menettelyistä, mitään muodollisuuksia ei tarvitse täyttää rajatullitoimipaikassa, jos passitus alkaa yhteisön alueella ja päättyy yhteisön alueen ulkopuolella. Kun näitä menettelyjä käytetään hyväksi, näyttää hallinnon yksinkertaistamisen vuoksi olevan suotavaa säätää vakuuden vapauttamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä.

(20) Asianomaisesta henkilöstä riippumattomista olosuhteista voi johtua, että tuotteen yhteisön tullialueelta lähtemisen todistavaa asiakirjaa ei voida esittää, vaikka tuote on lähtenyt yhteisön tullialueelta tai saapunut määräpaikkaansa komission asetuksen (EY) N:o 800/1999(12) 36 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa. Tämän kaltainen tilanne häiritsee kauppaa. Tällöin olisi hyväksyttävä muut vastaavanlaiset asiakirjat.

(21) Yhteisön asetuksissa, joilla on otettu käyttöön kyseiset todistukset, säädetään, että vakuus menetetään kokonaan tai osittain, jos todistuksen voimassaoloaikana tuontia tai vientiä ei toteuteta tai se toteutetaan ainoastaan osittain. On syytä tarkentaa tällaisissa olosuhteissa sovellettavia säännöksiä, erityisesti sellaisten tapausten osalta, joissa ylivoimaisen esteen sattuessa sitoumusta ei noudateta. Tällöin velvollisuutta tuoda tai viedä voidaan pitää peruutettuna tai todistuksen voimassaoloaikaa voidaan pidentää. Mahdollisten markkinahäiriöiden välttämiseksi on kuitenkin kaikissa tapauksissa syytä rajoittaa tämä pidennys enintään kuuteen kuukauteen alkuperäisen voimassaoloajan päättymisestä.

(22) Hallinnon yksinkertaistamiseksi on suotavaa säätää, että vakuus voidaan vapauttaa kokonaan, kun todistusta koskeva menetettävä kokonaismäärä on vähäinen.

(23) Todistusten myöntämisen yhteydessä asetetun vakuuden vapauttaminen edellyttää todisteen esittämistä toimivaltaisille virastoille siitä, että kyseiset tavarat on viety yhteisön tullialueelta 60 päivän kuluessa siitä, kun vienti-ilmoitus on vastaanotettu.

(24) Vakuus saatetaan eri syistä johtuen vapauttaa ilman, että velvollisuutta tuoda tai viedä olisi todellisuudessa noudatettu. Aiheettomasti vapautettu vakuus olisi tällaisessa tilanteessa asetettava uudelleen.

(25) Jotta vientitukea saavien maataloustuotteiden vientimahdollisuudet tulisivat täysin käytetyiksi, on osoittautunut tarpeelliseksi luoda järjestelmä, joka kannustaa toimijoita palauttamaan myöntäneelle virastolle nopeasti todistukset, joita ne eivät käytä. On myös tarpeen luoda järjestelmä, joka kannustaa toimijoita palauttamaan myöntäneelle virastolle nopeasti todistukset niiden voimassaoloajan päättymisen jälkeen, jotta käyttämättä jääneet määrät voitaisiin käyttää mahdollisimman nopeasti.

(26) Määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71(13) 3 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, sunnuntai tai lauantai, määräaika päättyy seuraavan työpäivän päättyessä. Tämän säännöksen vuoksi todistusten käytön määräaika muodostuu tietyissä tapauksissa pidemmäksi. Tällainen toimenpide, jonka tarkoituksena on helpottaa kaupankäyntiä, ei saa vaikuttaa tuonti- ja vientitoimien taloudellisiin edellytyksiin.

(27) Tietyillä maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn aloilla on säädetty vientitodistusten myöntämisestä ainoastaan harkinta-ajan jälkeen. Tämän määräajan on mahdollistettava markkinatilanteen arviointi ja tarvittaessa, erityisesti vaikeuksien sattuessa, vireillä olevien hakemusten lykkääminen, mikä voi aiheuttaa näiden hakemusten hylkäämisen. On syytä täsmentää, että tämä lykkäämismahdollisuus koskee myös tämän asetuksen 49 artiklan mukaisesti haettuja todistuksia ja että harkinta-ajan päätyttyä todistushakemusta ei voida enää uudestaan saattaa lykkäämistoimenpiteen kohteeksi.

(28) Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 844 artiklan 3 kohdassa säädetään, että vienti- tai ennakkovahvistustodistuksen nojalla vietyihin maataloustuotteisiin sovelletaan palautustavaramenettelyä koskevia säännöksiä ainoastaan, jos todistukseen liittyviä yhteisön säännöksiä on noudatettu. On tarpeen säätää todistusjärjestelmän erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä niiden tuotteiden osalta, joihin sovelletaan tämän järjestelmän säännöksiä.

(29) Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 896 artiklassa säädetään, että tuontitullien palautus tai peruutus myönnetään tuonti- tai ennakkovahvistustodistuksella vapaaseen liikkeeseen luovutetuille tavaroille ainoastaan, jos on osoitettavissa, että toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet tarpeelliset toimenpiteet todistuksen osalta vapaaseen liikkeeseen luovutuksen vuoksi syntyneiden vaikutusten mitätöimiseksi.

(30) Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 880 artiklassa säädetään yleisesti tietyistä sen 896 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja erityisesti siitä, että todistusten myöntämisestä vastaavien viranomaisten on annettava vakuutus.

(31) Tässä asetuksessa on syytä vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2454/93 896 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kokonaisuudessaan. Tietyissä tapauksissa on osoittautunut mahdolliseksi noudattaa asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 säädettyjä säännöksiä turvautumatta sen 880 artiklassa tarkoitettuun vakuutukseen.

(32) Kun maataloustuotteeseen sovellettavaa tuontitodistusta käytetään myös sellaisen tariffikiintiön hallinnointiin, jolle on myönnetty tullietuuskohtelu, kyseinen tullietuuskohtelu myönnetään tuojille tuontitodistuksella, jonka mukana on tietyissä tapauksissa oltava kolmannen maan asiakirja. Kiintiön ylityksen välttämiseksi tullietuuskohtelua on sovellettava siihen määrään asti, jolle tuontitodistus on myönnetty. Tuonnin helpottamiseksi olisi kuitenkin lisäksi hyväksyttävä 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu sallittu poikkeama, mutta tarkennettava samalla, että määrä, joka sallitun poikkeaman vuoksi ylittää tuontitodistuksessa ilmoitetun määrän, ei saa tullietuuskohtelua vaan siitä kannetaan täysi tulli.

(33) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kaikkien asianomaisten hallintokomiteoiden lausuntojen mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

ASETUKSEN SOVELTAMISALA

1 artikla

Rajoittamatta tiettyjä tuotteita koskevassa yhteisön erityislainsäädännössä annettujen poikkeussäännösten soveltamista tässä asetuksessa vahvistetaan tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusten, jäljempänä "todistusten", menettelyn, joka on otettu käyttöön tai josta on säädetty asetuksissa seuraavasti, soveltamista koskevat yhteiset yksityiskohtaiset säännöt:

- neuvoston asetuksen N:o 136/66/ETY(14) 2 artikla (öljyt ja rasvat),

- neuvoston asetuksen (ETY) N:o 234/68(15) 8 artikla (elävät kasvit ja kukkaviljelytuotteet),

- neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2358/71(16) 4 artikla (siemenet),

- neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75(17) 8 artikla (sianliha),

- neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2771/75(18) 3 artikla (munat),

- neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2777/75(19) 3 artikla (siipikarjanliha),

- neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2783/75(20) 2 artikla (ovalbumiini ja laktalbumiini),

- asetuksen (ETY) N:o 1766/92 9 artikla (viljat),

- neuvoston asetuksen (ETY) N:o 404/93(21) 17 artikla (banaanit),

- komission asetuksen (EY) N:o 1222/94(22) 1 artikla (perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävät maataloustuotteet),

- neuvoston asetuksen (EY) N:o 3072/95(23) 9 artikla (riisi),

- neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96(24) 31 artikla (hedelmät ja vihannekset),

- neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96(25) 11 artikla (hedelmä- ja vihannesjalosteet),

- neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2467/98(26) 9 artikla (lampaan- ja vuohenliha),

- neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999(27) 29 artikla (naudanliha),

- neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999(28) 26 artikla (maito ja maitotuotteet),

- neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999(29) 59 artikla (viini),

- neuvoston asetuksen (EY) N:o 2038/1999(30) 13 artikla (sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi).

II OSASTO

TODISTUSTEN SOVELTAMISALA

2 artikla

Todistusta ei vaadita eikä sitä voida esittää tuotteista:

a) joita ei luovuteta yhteisössä vapaaseen liikkeeseen; tai

b) jotka viedään:

- sellaisella tullimenettelyllä, joka mahdollistaa tuonnin suspendoiduin tullein tai vaikutuksiltaan vastaavin maksuin, tai

- sellaisella erityismenettelyllä, joka mahdollistaa viennin ilman asetuksen (ETY) N:o 2913/92 129 artiklassa tarkoitettua vientitullien kantamista.

3 artikla

1. Luovutettaessa vapaaseen liikkeeseen sisäiseen jalostusmenettelyyn asetettuja tuotteita, jotka eivät sisällä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja perustuotteita, tuontitodistus on esitettävä, jos tätä edellytetään tosiasiallisesti vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tuotteiden osalta.

2. Luovutettaessa vapaaseen liikkeeseen 1 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä olevia tuotteita, jotka sisältävät:

a) yhtä tai useampaa perustuotetta, joiden tullioikeudellinen asema oli jompikumpi perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa mainituista mutta jotka eivät enää ole tässä asemassa, koska ne on sisällytetty vapaaseen liikkeeseen tosiasiallisesti luovutettuihin tuotteisiin, ja

b) yhtä tai useampaa perustuotetta, joiden tullioikeudellinen asema ei ollut kumpikaan perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa mainituista, jäljempänä 8 artiklan 1 kohdasta poiketen

tuontitodistus on esitettävä jokaisesta b alakohdassa tarkoitetusta ja tosiasiallisesti vapaaseen liikkeeseen luovutetusta perustuotteesta, jos näiltä tuotteilta edellytetään tällaisen todistuksen esittämistä.

Tuontitodistusta ei kuitenkaan tarvitse esittää silloin, kun tosiasiallisesti vapaaseen liikkeeseen luovutetun tuotteen osalta ei edellytetä tällaisen todistuksen esittämistä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yhteydessä esitetty tuontitodistus tai esitetyt tuontitodistukset ei(vät) voi sisältää ennakkovahvistusta.

4. Vietäessä tuotetta, joka on 1 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä ja joka sisältää yhtä tai useampaa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista perustuotteista, kaikista näistä perustuotteista on esitettävä vientitodistus, jos niiden osalta edellytetään tällaisen todistuksen esittämistä.

Vientitodistusta ei tarvitse kuitenkaan esittää silloin, kun tosiasiallisesti viedyn tuotteen osalta tällaisen todistuksen esittämistä ei edellytetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kolmannessa alakohdassa tarkoitetun tuen ennakkovahvistamista koskevien säännösten soveltamista.

Vietäessä kokoonpantuja tuotteita, joille annetaan niiden yhden tai useamman osan perusteella ennalta vahvistettua tukea, ainoastaan kunkin osan tullioikeudellinen asema otetaan huomioon todistusmenettelyä sovellettaessa.

4 artikla

1. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80(31) 4 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn asetettaessa esitettävä vientitodistus tai tarvittaessa ennakkovahvistustodistus on se, jota sovelletaan vietäväksi tarkoitettuun jalostettuun tuotteeseen.

2. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80 5 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn asetettaessa esitettävä vientitodistus tai tarvittaessa ennakkovahvistustodistus on se, jota sovelletaan tähän menettelyyn asetettuun tuotteeseen.

3. Jos vietäväksi tarkoitettu tuote kuuluu asetuksen (EY) N:o 1222/94 soveltamisalaan, tässä asetuksessa tarkoitettu todistus on esitettävä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa.

5 artikla

1. Todistusta ei vaadita eikä sitä voi esittää seuraavien toimien toteuttamisen osalta:

- asetuksen (EY) N:o 800/1999 36, 40, 44, 45 ja 46 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimet, tai

- muut kuin kaupalliset toimet, tai

- asetuksessa (ETY) N:o 918/83 tarkoitetut toimet, tai

- toimet, joihin liittyvät määrät vastaavat enintään liitteessä III lueteltuja määriä.

Ensimmäisen alakohdan säännöksistä poiketen todistus on esitettävä silloin, kun tuodaan tai viedään sellaisessa etuuskohtelumenettelyssä, josta saatava etu edellyttää todistuksen esittämistä.

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä väärinkäytösten estämiseksi tätä kohtaa sovellettaessa ja erityisesti, kun yksi ainoa tuonti- tai vientitapahtuma on jaettu useaan tuonti- tai vienti-ilmoitukseen, joilla ilmiselvästi ei ole mitään taloudellista tai muuta perustetta.

2. Sovellettaessa 1 kohtaa muilla kuin kaupallisilla toimilla tarkoitetaan:

a) yksityishenkilöiden toteuttamaa tuontia tai lähetysten ollessa kyseessä yksityisille henkilöille tarkoitettuja lähetyksiä, jotka täyttävät yhdistetyn nimikkeistön II osaston D 2 kohdan johdantomääräyksissä vahvistetut perusteet;

b) yksityisten henkilöiden toteuttamaa vientiä, joka noudattaa soveltuvin osin a alakohdassa tarkoitettuja perusteita.

3. Jäsenvaltioilla on oikeus olla vaatimatta vientitodistusta tai -todistuksia yksityishenkilöiden tai yksityishenkilöistä muodostuvien ryhmittymien lähettämistä tuotteista ja/tai tavaroista, jos ne on tarkoitettu jaettaviksi vastikkeetta kolmansissa maissa humanitäärisenä apuna ja jos kaikki seuraavat edellytykset täytetään:

a) asianomaiset yksityishenkilöt, jotka haluavat saada tämän vapautuksen, eivät hae mitään tukea;

b) nämä lähetykset ovat luonteeltaan satunnaisia, muodostuvat erilaisista tuotteista tai tavaroista ja niiden kokonaismassa kuljetusvälinettä kohden on enintään 30000 kilogrammaa; ja

c) toimivaltaisilla viranomaisilla on käytettävissään riittävät todisteet näiden tuotteiden määräpaikasta ja toimituksen asianmukaisesta loppuun saattamisesta.

Vienti-ilmoituksen 44 kohtaan on tehtävä seuraava maininta: "Ei tukea - Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 5 artiklan 3 kohta".

6 artikla

Todistusta ei vaadita eikä sellaista voi esittää silloin, kun vapaaseen liikkeeseen luovutetaan tuotteita, joihin sovelletaan palautustavaramenettelyä koskevan asetuksen (ETY) N:o 2913/92 VI osaston 2 luvun säännöksiä.

7 artikla

1. Vientitodistusta ei vaadita eikä sellaista voi esittää vastaanotettaessa sellaisten tuotteiden jälleenvienti-ilmoitus, joiden osalta viejä esittää todisteen siitä, että tuontitullien palautusta tai peruutusta koskeva myönteinen päätös on tehty mainittujen tuotteiden osalta asetuksen (ETY) N:o 2913/92 VII osaston 5 luvun säännösten mukaisesti.

2. Kun tuotteita vietäessä edellytetään vientitodistuksen esittämistä ja kun toimivaltaiset viranomaiset vastaanottavat jälleenvienti-ilmoituksen ennen tuontitullien palautusta tai peruutusta koskevan ratkaisun tekemistä, vientitodistus on esitettävä. Tämä todistus ei voi sisältää vientituen tai -maksun ennakkovahvistusta.

III OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 Jakso

Todistuksiin ja niiden otteisiin liittyvät oikeudet ja velvoitteet

8 artikla

1. Tuonti- tai vientitodistus oikeuttaa ja vastaavasti velvoittaa tuomaan tai viemään todistuksen mukaisesti, jollei ylivoimaisesta esteestä muuta johdu, todistuksen voimassaoloajan kuluessa määritellyn määrän kyseisiä tuotteita ja/tai tavaroita.

Tässä kohdassa tarkoitetuilla velvoitteilla tarkoitetaan komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85(32) 20 artiklan mukaisia ensisijaisia vaatimuksia.

2. Tuen ennakkovahvistuksen sisältävä vientitodistus velvoittaa viemään todistuksen mukaisesti, jollei ylivoimaisesta esteestä muuta johdu, sen voimassaoloaikana tietyn määrän kyseisiä tuotteita.

Jos tuotteiden vieminen edellyttää vientitodistuksen esittämistä, kyseisessä vientitodistuksessa vahvistetaan oikeus viedä ja oikeus tukeen.

Jos tuotteiden vieminen ei edellytä vientitodistuksen esittämistä, tuen ennakkovahvistuksen sisältävällä vientitodistuksella vahvistetaan ainoastaan oikeus tukeen.

Tässä kohdassa tarkoitetuilla velvoitteilla tarkoitetaan asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan mukaisia ensisijaisia vaatimuksia.

3. Todistukset velvoittavat tuomaan siitä maasta tai maaryhmästä tai viemään siihen maahan tai maaryhmään, joka ilmoitetaan todistuksessa, 49 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ja kun tästä velvoitteesta on säädetty kutakin tuotealaa koskevassa yhteisön erityissääntelyssä.

4. Kun tuotu tai viety määrä on enintään viisi prosenttia suurempi kuin todistuksessa ilmoitettu määrä, sitä pidetään kyseisen asiakirjan mukaisesti tuotuna tai vietynä.

5. Kun tuotu tai viety määrä on enintään viisi prosenttia pienempi kuin todistuksessa ilmoitettu määrä, tuonti- tai vientivelvoitetta pidetään täytettynä.

6. Sovellettaessa 4 ja 5 kohtaa, jos todistus on myönnetty pääluvun mukaan, viideksi prosentiksi laskettu tulos pyöristetään tarvittaessa välittömästi seuraavaan suurempaan kokonaislukuun.

7. Kun asetuksen (ETY) N:o 1182/71 3 artiklan 4 kohtaa sovellettaessa vientimaksun tai -tuen ennakkovahvistuksen sisältävää todistusta käytetään sen tavanomaisen voimassaoloajan viimeistä päivää seuraavana ensimmäisenä työpäivänä, tätä todistusta pidetään käytettynä sen tavanomaisen voimassaoloajan viimeisenä päivänä ennakkovahvistettujen määrien osalta.

9 artikla

1. Todistuksista johtuvat velvoitteet eivät ole siirrettävissä. Todistuksenhaltija voi siirtää todistuksesta johtuvat oikeudet todistuksen voimassaoloaikana. Tämä siirto voidaan toteuttaa ainoastaan yhden siirronsaajan hyväksi todistusta ja sen otetta kohti. Siirto koskee määriä, joita ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteeseen.

2. Siirronsaaja ei voi siirtää edelleen oikeuttaan mutta voi palauttaa sen todistuksenhaltijalle. Palautus koskee määrää, jota ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteeseen.

Tällaisessa tapauksessa todistuksen myöntävän viraston on merkittävä todistuksen 6 kohtaan jokin seuraavista maininnoista:

- retrocesión al titular el ...

- tilbageføring til indehaveren den ...

- Rückübertragung auf den Lizenzinhaber am ...

- εκ νέου παραχώρηση στο δικαιούχο στις ...

- rights transferred back to the titular holder on [date]

- rétrocession au titulaire le ...

- retrocessione al titolare in data ...

- aan de titularis geretrocedeerd op ...

- retrocessão ao titular em ...

- palautus todistuksenhaltijalle ...

- återbördad till licensinnehavaren den ...

3. Jos todistuksenhaltija pyytää siirtoa tai jos siirronsaaja palauttaa oikeutensa, todistuksen myöntävä virasto tai kunkin jäsenvaltion nimeämä virasto tai jokin niistä merkitsee todistukseen tai tarvittaessa sen otteeseen:

- siirronsaajan nimen ja osoitteen tai 2 kohdassa tarkoitetun maininnan,

- tämän merkinnän päivämäärän viraston leimalla varmennettuna.

4. Siirto tai palautus tulee voimaan merkintäpäivänä.

10 artikla

Todistusten otteilla on samat oikeudelliset vaikutukset kuin varsinaisilla todistuksilla sen määrän osalta, jolle nämä otteet on myönnetty.

11 artikla

Jäsenvaltion viranomaisten myöntämillä todistuksilla ja niiden otteilla sekä niiden tekemillä merkinnöillä ja vahvistuksilla on jokaisessa muussa jäsenvaltiossa samat oikeudelliset vaikutukset kuin näiden jäsenvaltioiden viranomaisten antamilla asiakirjoilla sekä niiden tekemillä merkinnöillä ja vahvistuksilla.

12 artikla

1. Kun vientituen ennakkovahvistuksen sisältävää todistusta käytetään sekoituksen vientiin, vietävään sekoitukseen ei sovelleta ennalta vahvistettua määrää, jos sekoitukseen sovellettavan tuen laskemiseksi käytettävän rakenneosan tariffiin luokittelu ei vastaa sekoituksen tariffiin luokittelua.

2. Kun vientituen ennakkovahvistuksen sisältävää todistusta käytetään lajitelman viemiseksi, ennakkovahvistettua määrää sovelletaan ainoastaan rakenneosaan, jonka tariffiin luokittelu vastaa lajitelman tariffiin luokittelua.

2 Jakso

Todistusten hakeminen ja myöntäminen

13 artikla

1. Todistushakemukset otetaan käsiteltäviksi vain, jos ne on osoitettu tai jätetty toimivaltaiselle virastolle 18 artiklan säännösten mukaisesti painetuilla ja/tai laadituilla lomakkeilla.

Toimivaltainen virasto voi kuitenkin ottaa tutkittavaksi hakemuksen, joka on esitetty kirjallisena televiestinä tai sähköisenä viestinä, jos siinä on kaikki ne tiedot, jotka olisivat esiintyneet lomakkeessa, jos lomaketta olisi käytetty. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että kirjallista televiestiä tai sähköistä viestiä seuraa toimivaltaiselle virastolle lähetetty tai suoraan toimitettu 18 artiklan säännösten mukaisesti painettu tai laadittu hakemuslomake, jolloin jättöpäivänä on pidettävä päivää, jona kirjallinen televiesti tai sähköinen viesti on saapunut toimivaltaiselle virastolle. Tämä vaatimus ei vaikuta kirjallisena televiestinä tai sähköisesti tehdyn hakemuksen pätevyyteen.

Kun todistushakemukset jätetään sähköisesti, jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on määriteltävä, miten omakätinen allekirjoitus korvataan muulla tekniikalla, joka voi tarvittaessa perustua koodeihin.

2. Todistushakemuksen voi peruuttaa ainoastaan kirjeitse, kirjallisella televiestillä tai sähköisellä viestillä, joka toimivaltaisen viraston on saatava, lukuun ottamatta ylivoimaista estettä, viimeistään kello 13 hakemuksen jättöpäivänä.

14 artikla

Tuen ennakkovahvistuksen sisältävän todistushakemuksen ja todistuksen 16 kohdassa on oltava kaksitoistanumeroinen koodi, jota tuotteesta käytetään vientitukea varten vahvistetussa maataloustuotteiden nimikkeistössä.

Jos tuen määrä kuitenkin on useampien samaan, asetuksen N:o 136/66/ETY 38 artiklan tai muiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettujen asetusten vastaavien säännösten mukaisesti erikseen määriteltävään ryhmään kuuluvien koodien osalta sama, kyseiset koodit voidaan esittää todistushakemuksissa ja todistuksissa yhdessä.

Jos tuen määrä on eriytetty määräpaikan mukaan, määrämaa tai tarvittaessa määräalue on ilmoitettava todistushakemuksen ja todistuksen 7 kohdassa.

Kun tuoteryhmä on määritelty asetuksen (EY) N:o 800/1999 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, ryhmään kuuluvat tuotekoodit voidaan merkitä todistushakemuksiin ja todistuksen 22 kohtaan siten, että niitä edeltää maininta "asetuksen (EY) N:o 800/1999 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tuoteryhmä", sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen kohdan soveltamista.

15 artikla

1. Yhteisön lainsäädäntöön kuulumattomia ehtoja sisältävät hakemukset hylätään.

2. Todistushakemus hylätään, jos riittävää vakuutta ei ole asetettu toimivaltaiselle virastolle viimeistään kello 13 hakemuksen jättöpäivänä.

Ensimmäisen alakohdan mukainen hakemuksen jättöpäivä ratkaisee vakuuden määrää koskevan euron valuuttakurssin määräytymisperusteen.

3. Kun todistukseen liittyvän vakuuden kokonaismäärä on enintään 60 euroa tai todistus on laadittu interventioelimelle, vakuutta ei vaadita.

4. Jos jäsenvaltiot käyttävät asetuksen (ETY) N:o 2220/85 5 artiklassa tarkoitettuja mahdollisuuksia, vakuuden määrä vaaditaan kahden kuukauden kuluttua todistuksen voimassaoloajan päättymisestä.

5. Vakuutta ei vaadita niiden viejäjäsenvaltion myöntämien todistusten osalta, jotka koskevat hyväksyttyjen humanitaaristen järjestöjen harjoittamaa vientiä kolmansiin maihin muiden kuin yhteisön elintarvikeaputoimien yhteydessä. Jäsenvaltion on annettava komissiolle viipymättä tiedoksi hyväksytyt humanitaariset järjestöt.

6. Sovellettaessa 3-5 kohtaa 5 artiklan 1 kohdan viimeisen alakohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

16 artikla

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua elintarvikeapua koskevan toimenpiteen toteuttamiseksi laadittavien tuen ennakkovahvistuksen sisältävien tai sen sisältämättömien todistushakemusten ja todistusten 20 kohtaan on merkittävä vähintään yksi seuraavista maininnoista:

- Certificado GATT - Ayuda alimentaria

- GATT-licens - fødevarehjælp

- GATT-Lizenz, Nahrungsmittelhilfe

- Πιστοποιητικό GATT - επισιτιστική βοήθεια

- Licence under GATT - food aid

- Certificat GATT - aide alimentaire

- Titolo GATT - Aiuto alimentare

- GATT-certificaat - Voedselhulp

- Certificado GATT - ajuda alimentar

- GATT-todistus - elintarvikeapu

- GATT-licens - livsmedelsbistånd.

Määrämaa ilmoitetaan 7 kohdassa. Tämä todistus on voimassa ainoastaan mainitun elintarvikeavun puitteissa toteutettavan viennin osalta.

17 artikla

1. Todistushakemuksen jättöpäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jona toimivaltainen virasto vastaanottaa hakemuksen (jos se on vastaanotettu viimeistään kello 13), riippumatta siitä, annetaanko hakemus suoraan toimivaltaiselle virastolle tai lähetetäänkö se kirjeitse, kirjallisena televiestinä tai sähköisesti.

2. Toimivaltaiselle virastolle joko lauantaina, sunnuntaina tai muuna vapaapäivänä tai työpäivänä kello 13:n jälkeen perille tulleita todistushakemuksia pidetään jätettyinä kyseisen viraston ensimmäisenä hakemusten tosiasiallista vastaanottamista seuraavana työpäivänä.

3. Kun todistushakemuksille on säädetty erityinen päivien lukumääränä ilmoitettu jättöaika, jonka viimeinen päivä osuu lauantaihin, sunnuntaihin tai muuhun vapaapäivään, tämä jättöaika päättyy ensimmäisenä tätä seuraavana työpäivänä kello 13.

Tätä pidennystä ei kuitenkaan oteta huomioon laskettaessa todistuksessa vahvistettuja määriä tai vahvistettaessa todistuksen voimassaoloaika.

4. Tässä asetuksessa vahvistetuilla määräajoilla tarkoitetaan Belgian paikallista aikaa.

18 artikla

1. Todistushakemukset ja todistukset sekä niiden otteet on laadittava liitteessä I olevien mallien mukaisille lomakkeille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja 19 artiklan 1 kohdan säännösten soveltamista. Nämä lomakkeet on täytettävä niissä olevien ohjeiden ja kutakin tuotealaa koskevien yhteisön erityisten säännösten mukaisesti.

2. Todistuslomakkeet muodostuvat sarjoista, jotka koostuvat järjestyksessä kappaleesta numero 1, kappaleesta numero 2 ja hakemuksesta sekä todistuksen mahdollisista lisäkappaleista.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaatia, että hakijoiden on täytettävä edellisessä alakohdassa tarkoitettujen sarjojen sijasta ainoastaan hakemukset.

Jos yhteisön säännöksen nojalla määrä, jolle todistus on myönnetty, voi olla pienempi kuin alun perin haettu määrä, haettu määrä ja siihen liittyvä vakuus ilmoitetaan ainoastaan hakemuksessa.

Todistusten otelomakkeet muodostuvat sarjoista, jotka koostuvat järjestyksessä kappaleesta numero 1 ja kappaleesta numero 2.

3. Lomakkeet, myös niiden lisäsivut, painetaan valkoiselle hiokkeettomalle kirjoituspaperille, jonka paino on vähintään 40 grammaa neliömetriltä. Lomakkeiden koon on oltava 210 × 297 millimetriä, ja pituuden osalta hyväksytään enintään - 5 ja + 8 millimetrin poikkeama; rivivälin on oltava 4,24 millimetriä (tuuman kuudesosa); lomakkeiden asettelua on noudatettava täsmällisesti. Kappaleen numero 1 molemmat puolet sekä lisäsivujen etupuoli, johon toteutuneiden määrien merkitseminen on tehtävä, on lisäksi varustettava giljosointipohjavärillä, joka paljastaa kaikki mekaaniset tai kemialliset väärennökset. Tuontilomakkeiden giljosointipohjaväri on vihreä ja vientilomakkeiden seepianruskea.

4. Lomakkeiden painattaminen on jäsenvaltioiden tehtävä. Lomakkeet voidaan myös painaa kirjapainoissa, jotka jäsenvaltio, jonka alueelle ne ovat sijoittautuneet, on hyväksynyt tähän tarkoitukseen. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on viitattava tähän hyväksyntään. Kukin lomake on varustettava maininnalla, jossa on kirjapainon nimi ja osoite tai sen tunnistamisen mahdollistava tunnus sekä, jollei kyseessä ole hakemus ja sen lisäsivut, sarjanumero lomakkeen yksilöimiseksi. Numeroa edeltävät seuraavat kirjaimet asiakirjan myöntäneen jäsenvaltion mukaan: Itävalta "AT", Belgia "BE", Saksa "DE", Tanska "DK", Kreikka "EL", Espanja "ES", Suomi "FI", Ranska "FR", Irlanti "IE", Italia "IT", Luxemburg "LU", Alankomaat "NL", Portugali "PT", Ruotsi "SE" ja Yhdistynyt kuningaskunta "UK".

Todistuksia ja niiden otteita myönnettäessä niihin voidaan merkitä todistuksen myöntävän viraston myöntämisnumero.

5. Hakemukset, todistukset ja niiden otteet on täytettävä kirjoituskoneella tai tietotekniikan menetelmillä. Ne on painettava ja täytettävä yhdellä yhteisön virallisista kielistä, jonka todistuksen myöntävän jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset osoittavat. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia myös musteella isoin kirjaimin käsin täytetyt hakemukset.

6. Todistuksen myöntävien virastojen ja toteutuneiden määrien todistukseen merkitsemisestä vastaavien viranomaisten leimausmerkinnät tehdään mieluiten teräksestä valmistetulla metallileimasimella. Todistuksen myöntävän viraston leimasin voidaan kuitenkin korvata kohopainanneleimalla, joka on yhdistetty lävistämällä saatuihin kirjaimiin ja numeroihin.

7. Tarvittaessa kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että todistukset sekä niiden otteet käännetään jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä.

19 artikla

1. Todistukset voidaan myöntää ja niitä voidaan käyttää sähköisiä tietojärjestelmiä apuna käyttäen toimivaltaisten viranomaisten antamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan säännösten soveltamista. Näitä todistuksia kutsutaan jäljempänä "sähköisiksi todistuksiksi".

Sähköisen todistuksen on oltava sisällöltään täsmälleen samanlainen kuin paperilla olevan todistuksen.

2. Jos todistuksenhaltijan tai siirronsaajan on tarpeen käyttää sähköistä todistusta jossakin jäsenvaltiossa, jota ei ole liitetty todistuksen myöntämisessä käytettyyn sähköiseen tietojärjestelmään, tämän on pyydettävä todistuksen otetta.

Tällainen ote on annettava viipymättä ja ilman lisäkuluja 18 artiklassa tarkoitetulla lomakkeella.

Tämän otteen mahdollinen käyttö jäsenvaltiossa, joka on liitetty todistuksen myöntämisessä käytettyyn sähköiseen tietojärjestelmään, tapahtuu paperisen otteen muodossa.

20 artikla

1. Kun todistuksiin merkittävät kokonaissummat, jotka saadaan muuntamalla euroina ilmaistut määrät kansalliseksi valuutaksi, käsittävät vähintään kolme desimaalia, ainoastaan kaksi ensimmäistä desimaalia mainitaan. Jos kolmas desimaali on yhtä suuri tai suurempi kuin viisi, toinen desimaali pyöristetään ylöspäin, ja jos kolmas desimaali on pienempi kuin viisi, toinen desimaali säilytetään ennallaan.

2. Jos kuitenkin euroina ilmaistut määrät muunnetaan Englannin punniksi, 1 kohdassa esiintyvä kahden ensimmäisen desimaalin raja korvataan neljän ensimmäisen desimaalin rajalla. Jos viides desimaali on yhtä suuri tai suurempi kuin viisi, neljäs desimaali pyöristetään ylöspäin, ja jos viides desimaali on pienempi kuin viisi, neljäs desimaali säilytetään ennallaan.

21 artikla

1. Todistukset on laadittava vähintään kahtena kappaleena, joista ensimmäinen, nimeltään "todistuksen haltijan kappale" numeroituna luvulla 1, annetaan viipymättä hakijalle ja joista toisen, nimeltään "todistuksen myöntävän viraston kappale" numeroituna luvulla 2, todistuksen myöntänyt virasto säilyttää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan sähköisiä todistuksia koskevien säännösten soveltamista.

2. Kun todistus myönnetään haettua pienemmälle määrälle, todistuksen myöntävän viraston on ilmoitettava:

- todistuksen 17 ja 18 kohdassa määrä, jolle todistus myönnetään,

- todistuksen 11 kohdassa vastaavan vakuuden määrä.

Hakemuksen hylätyn osan määrään liittyvä vakuus on vapautettava viipymättä.

22 artikla

1. Todistuksenhaltijan tai siirronsaajan pyynnöstä ja esitettäessä todistuksen kappale numero 1 todistuksen myöntänyt virasto tai kunkin jäsenvaltion nimeämä virasto tai yksi niistä voi antaa yhden tai useampia otteita tästä asiakirjasta.

Otteet laaditaan vähintään kahtena kappaleena, joista ensimmäinen, nimeltään "todistuksenhaltijan kappale" numeroituna luvulla 1, annetaan tai osoitetaan hakijalle ja toisen, nimeltään "otteen myöntävän viraston kappale" numeroituna luvulla 2, säilyttää otteen myöntävä virasto.

Otteen myöntävä virasto merkitsee todistuksen kappaleeseen numero 1 sallitulla poikkeamalla lisättynä määrän, jolle todistuksen ote on myönnetty. Tällöin todistuksen kappaleeseen numero 1 kirjatun määrän viereen merkitään maininta "ote".

2. Todistuksen otteesta ei voi antaa otetta.

3. Haltijan on palautettava niiden otteiden, jotka on käytetty ja joiden voimassaoloaika on päättynyt, kappaleet numero 1 todistuksen myöntäneelle virastolle yhdessä sen todistuksen kappaleen numero 1 kanssa, jota kyseinen ote koskee, jotta tämä virasto voisi oikaista myönnetyn todistuskappaleen numero 1 merkinnät otekappaleiden numero 1 merkintöjen perusteella.

23 artikla

1. Määritettäessä todistusten voimassaoloaikaa niitä pidetään myönnettyinä hakemuksen jättöpäivänä; kyseinen päivä luetaan kuuluvaksi voimassaoloaikaan. Todistusta voi kuitenkin käyttää vasta sen tosiasiallisesta myöntämisestä alkaen.

2. On kuitenkin mahdollista säätää, että todistuksen voimassaolo alkaa sen tosiasiallisesta myöntöpäivästä; tässä tapauksessa todistuksen tosiasiallinen myöntöpäivä luetaan kuuluvaksi todistuksen voimassaoloaikaan.

3 Jakso

Todistusten käyttö

24 artikla

1. Todistuksen kappale numero 1 esitetään tullitoimipaikassa, joka vastaanottaa:

a) tuontitodistuksen osalta vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan ilmoituksen;

b) vientitodistuksen tai vientituen ennakkovahvistustodistuksen osalta ilmoituksen:

- viennistä, tai

- yhdestä asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 ja 44 artiklassa tarkoitetuista toimituksista, tai

- tuotteiden asettamisesta asetuksen (ETY) N:o 3665/87 40 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn, tai

- tuotteiden asettamisesta johonkin asetuksen (ETY) N:o 565/80 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä.

Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 800/1999 2 artiklan 1 kohdan i alakohdan säännösten soveltamista tulli-ilmoituksen tekijänä on oltava todistuksen haltijan tai tarvittaessa siirronsaajan taikka heidän asetuksen (ETY) N:o 2913/92 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun edustajansa.

2. Todistuksen kappale numero 1 on esitettävä tai pidettävä tulliviranomaisten saatavilla 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta vastaanotettaessa.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimipaikan merkittyä ja vahvistettua toteutuneet määrät kappale numero 1 palautetaan asianomaiselle. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin määrätä tai hyväksyä, että asianomainen tekee merkinnän; toimivaltaisen toimipaikan on kaikissa näissä tapauksissa tarkastettava ja vahvistettava kyseiset merkinnät.

4. Jos tuotu tai viety määrä ei vastaa todistukseen merkittyä määrää, todistuksen merkinnät on korjattava osoittamaan todella tuotua tai vietyä määrää niiden määrien rajoissa, joille todistus on myönnetty.

25 artikla

1. Edellä olevan 24 artiklan säännöksistä poiketen jäsenvaltio voi hyväksyä, että todistus jätetään todistuksen myöntävälle virastolle tai tarvittaessa tuen maksamisesta vastaavalle viranomaiselle.

2. Jäsenvaltio määrittelee, milloin 1 kohtaa on sovellettava ja mitkä edellytykset asianomaisen on täytettävä, jotta tämä pääsisi osalliseksi 1 kohdassa tarkoitetusta menettelystä. Jäsenvaltion antamissa säännöksissä on lisäksi taattava kaikkien yhteisössä myönnettyjen todistusten yhtäläinen kohtelu.

3. Jäsenvaltio päättää toimivaltaisen viranomaisen, jolla on oikeus tehdä merkinnät ja vahvistaa todistus.

Merkinnät katsotaan kuitenkin tehdyiksi ja todistus vahvistetuksi myös silloin, kun on olemassa tietokoneella tuotettu asiakirja, jossa viedyt määrät eritellään. Tämä asiakirja on liitettävä todistukseen ja arkistoitava yhdessä sen kanssa, ellei käytössä ole ark-pohjaista valvontajärjestelmää.

Merkintöjen tekemisen ajankohtana pidetään 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamispäivää.

4. Kun tulliviranomaiset vastaanottavat tulli-ilmoituksen, asianomaisen on erityisesti merkittävä ilmoitusasiakirjaan, että tämän artiklan säännöksiä on sovellettu, sekä ilmoitettava käytettävän todistuksen numero.

5. Kun kyseessä on tuontiin tai vientiin oikeuttava todistus, tavara voidaan luovuttaa vain, jos 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tullitoimipaikka on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon siitä, että tulliasiakirjassa mainittu todistus koskee kyseistä tuotetta ja että siinä ilmoitetut määrät on merkitty todistukseen.

6. Jos vietäessä tuotteita, joilta ei edellytetä vientitodistuksen esittämistä mutta joiden tuki on vahvistettu tuen ennakkovahvistuksen sisältävällä vientitodistuksella, ei tuen saamiseksi viennin yhteydessä käytettävässä asiakirjassa erehdyksen vuoksi viitata tämän artiklan säännöksiin ja/tai todistuksen numeroon tai jos tiedot ovat vääriä, toimi voidaan toteuttaa asianmukaisesti, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) tuen ennakkovahvistuksen sisältävä kyseistä tuotetta koskeva vientitodistus, joka on voimassa ilmoituksen vastaanottopäivänä, on tuen maksamisesta vastaavan viranomaisen hallussa;

b) toimivaltaisilla viranomaisilla on käytettävissään riittävät todisteet, joiden perusteella voidaan todeta viedyn määrän ja sitä vastaavan vientitodistuksen välinen yhteys.

26 artikla

1. Todistuksissa ja niiden otteissa olevia merkintöjä ei saa muuttaa niiden myöntämisen jälkeen.

2. Jos todistuksessa tai otteessa esiintyvien merkintöjen virheettömyydestä on epäilyjä, todistus tai ote palautetaan sen myöntäneelle virastolle joko asianomaisen todistuksenhaltijan tai asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen aloitteesta.

Jos todistuksen myöntävä virasto arvioi korjauksen välttämättömäksi, se peruuttaa joko otteen tai todistuksen sekä aikaisemmin myönnetyt otteet ja myöntää viipymättä joko oikaistun otteen tai oikaistut todistukset ja vastaavat otteet. Näissä uusissa asiakirjoissa, joiden jokaisessa kappaleessa on oltava maininta "todistus oikaistu ... (pvm)" tai "ote oikaistu ... (pvm)", on tarvittaessa oltava uudelleen ilmoitettuina aikaisemmat toteutuneita määriä koskevat merkinnät.

Jos todistuksen tai otteen myöntänyt virasto ei arvioi todistuksen tai otteen oikaisemista tarpeelliseksi, se lisää näihin maininnan "tarkistettu ... (pvm) asetuksen (EY) N:o 1291/2000 26 artiklan mukaisesti" sekä oman leimansa.

27 artikla

1. Todistuksenhaltija on velvollinen palauttamaan todistuksen ja otteet todistuksen myöntäneelle virastolle tämän pyynnöstä.

2. Jos kansalliset toimivaltaiset yksiköt palauttavat tai pidättävät kiistanalaisen asiakirjan tämän artiklan tai tämän asetuksen 26 artiklan säännösten mukaisesti, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on pyynnöstä annettava asianomaiselle kuitti.

28 artikla

Jos todistuksissa tai niiden otteissa toteutuneita määriä koskeville merkinnöille varattu tila osoittautuu riittämättömäksi, näistä merkinnöistä vastaavat viranomaiset voivat kiinnittää asiakirjaan yhden tai useampia lisäsivuja, joissa on todistusten tai niiden otteiden kappaleen numero 1 kääntöpuolella tätä tarkoitusta varten varattu tila. Nämä viranomaiset lyövät leimansa puoliksi todistuksiin tai niiden otteisiin, puoliksi lisäsivulle ja, kun lisäsivuja on useita, puoliksi jokaiseen uuteen lisäsivuun ja edelliseen lisäsivuun samalla tavoin.

29 artikla

1. Jos todistuksen, todistusotteen tai siinä esiintyvien merkintöjen ja vahvistusten aitoudesta on epäilyjä, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on toimitettava kiistanalainen asiakirja tai sen valokopio asianomaisille viranomaisille tarkastusta varten.

Asiakirjoja voidaan vaatia toimittamaan myös pistokokeenomaisesti; tällöin lähetetään ainoastaan asiakirjan valokopio.

2. Jos toimivaltaiset kansalliset viranomaiset lähettävät kiistanalaisen asiakirjan 1 kohdan säännösten mukaisesti, näiden viranomaisten on pyynnöstä annettava asianomaiselle kuitti.

30 artikla

1. Tämän asetuksen asianmukaisen soveltamisen vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tarpeellisessa määrin toisilleen todistuksiin ja otteisiin liittyvistä tiedoista sekä niitä koskevista sääntöjenvastaisuuksista ja rikkomisista.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tätä asetusta koskevista sääntöjenvastaisuuksista ja rikkomisista heti, kun ne ovat tulleet tietoon.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo todistuksia ja otteita myöntävistä sekä vientimaksua kantavista ja vientitukea maksavista virastoista ja niiden osoitteista. Komissio julkaisee nämä tiedot Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4. Jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava komissiolle virallisten leimojen painojäljet ja tarvittaessa asianomaisten viranomaisten metallileimojen painojäljet. Komissio ilmoittaa niistä viipymättä muille jäsenvaltioille.

4 Jakso

Vakuuden vapauttaminen

31 artikla

Todistusten voimassaoloajan osalta:

a) tuontivelvoitetta pidetään täytettynä ja todistuksen mukaista tuontioikeutta käytettynä 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamispäivänä, jollei tuotteen tosiasiallisesta luovuttamisesta vapaaseen liikkeeseen muuta johdu;

b) vientivelvoitetta pidetään täytettynä ja todistuksen mukaista vientioikeutta käytettynä 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamispäivänä.

32 artikla

1. Pääasiallisen vaatimuksen noudattaminen todistetaan näyttämällä toteen:

a) tuonnin osalta 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun, kyseistä tuotetta koskevan ilmoituksen vastaanottaminen;

b) viennin osalta 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun, kyseistä tuotetta koskevan ilmoituksen vastaanottaminen; lisäksi on todistettava:

i) jos on kyse joko viennistä tai asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 artiklan mukaisista vientitoimituksista, että tuote on 60 päivän kuluessa vienti-ilmoituksen vastaanottamisesta, jollei ylivoimaisesta esteestä muuta johdu, joko saapunut määräpaikkaan vientitoimitusten ollessa kyseessä tai tuote on muutoin viety yhteisön tullialueelta; tätä asetusta sovellettaessa sellaisten tuotteiden toimituksia, jotka on tarkoitettu kulutettaviksi ainoastaan poraus- tai louhintalautoilla mukaan lukien tällaisiin toimiin liittyvät tukipisteet, jotka sijaitsevat Euroopan mannerjalustalla tai yhteisön Euroopan ulkopuolisen osan mannerjalustalla, mutta jäsenvaltion aluevesien mittaamisessa käytetystä perusviivasta kolmen meripeninkulman vyöhykkeen ulkopuolella, pidetään yhteisön tullialueelta vietynä;

ii) jos tuotteet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 800/1999 40 artiklassa tarkoitettuun muonitusvarastointimenettelyyn, ne on 30 päivän kuluessa kyseiseen menettelyyn asettamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta sijoitettava muonitusvarastoon, jollei ylivoimaisesta esteestä muuta johdu.

Kuitenkin silloin, kun 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettu 60 päivän määräaika tai 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu 30 päivän määräaika ylitetään, vakuus vapautetaan asetuksen (ETY) N:o 2220/85 23 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti.

2. Kun tuotteet asetetaan johonkin asetuksen (ETY) N:o 565/80 4 ja 5 artiklassa säädetyistä menettelyistä, pääasiallista vaatimusta pidetään täytettynä, jos näytetään toteen, että ilmoitus tuotteiden mainittuihin menettelyihin asettamiseksi vaaditun maksun suorittamisesta on vastaanotettu; näin vapautettu vakuus on kuitenkin asetettava uudelleen tämän asetuksen 47 artiklan mukaisesti mainitussa artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

33 artikla

1. Edellä 32 artiklassa säädetyt todisteet on esitettävä seuraavasti:

a) 32 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa todiste esitetään toimittamalla todistuskappale numero 1 ja tarvittaessa 24 tai 25 artiklan säännösten mukaisesti hyväksyttyjen todistusten otteen tai otteiden kappale numero 1;

b) 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa todiste esitetään toimittamalla todistuskappale numero 1 ja tarvittaessa 24 tai 25 artiklan säännösten mukaisesti vahvistettujen todistusten otteen tai otteiden kappale numero 1, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan säännösten soveltamista.

2. Lisäksi jos on kysymys viennistä yhteisöstä tai toimituksesta asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 artiklan mukaiseen määräpaikkaan tai asettamisesta saman asetuksen 40 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn, vaaditaan täydentävä todiste.

Tämä täydentävä todiste:

a) jää kyseisen jäsenvaltion valittavaksi, kun:

i) todistus on myönnetty,

ii) 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on vastaanotettu, ja

iii) tuote:

- viedään yhteisön tullialueelta; tässä asetuksessa sellaisten tuotteiden toimituksia, jotka on tarkoitettu kulutettaviksi ainoastaan poraus- tai louhintalautoilla mukaan lukien tällaisiin toimiin liittyvät tukipisteet, jotka sijaitsevat Euroopan mannerjalustalla tai yhteisön Euroopan ulkopuolisen osan mannerjalustalla, mutta jäsenvaltion aluemeren mittaamisessa käytetystä perusviivasta kolmen meripeninkulman vyöhykkeen ulkopuolella, pidetään yhteisön tullialueelta vietyinä,

- on toimitettu yhtä asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 artiklassa mainittua käyttötarkoitusta varten, tai

- on sijoitettu asetuksen (EY) N:o 800/1999 40 artiklassa määriteltyyn muonitusvarastoon samassa jäsenvaltiossa;

b) esitetään kaikissa muissa tapauksissa:

- yhdellä tai useammalla komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 472 artiklassa tarkoitetulla T 5-valvontakappaleella tai yhden tai useamman T 5-valvontakappaleen oikeaksi todistetulla jäljennöksellä tai valokopiolla, tai

- vientituet maksavan toimivaltaisen viraston myöntämällä todistuksella siitä, että 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut edellytykset on täytetty, tai

- 4 artiklassa säädetyllä vastaavalla todisteella.

Jos T 5-valvontakappaleen ainoana tarkoituksena on mahdollistaa vakuuden vapauttaminen, T 5-valvontakappaleen 106 kohdassa on oltava jokin seuraavista maininnoista:

- Se utilizará para liberar la garantia

- Til brug ved frigivelse af sikkerhed

- Zu verwenden für die Freistellung der Sicherheit

- προς χρησιμοποίηση για την αποδέσμευση της ασφάλειας

- To be used to release the security

- À utiliser pour la libération de la garantie

- Da utilizzare per lo svincolo della cauzione

- Te gebruiken voor vrijgave van de zekerheid

- A utilizar para liberar a garantia

- Käytettäväksi vakuuden vapauttamiseen

- Att användas för frisläppande av säkerhet.

Jos kuitenkin käytetään todistuksen otetta, korvaavaa todistusta tai korvaavaa otetta, edellä olevaa mainintaa on täydennettävä alkuperäisen todistuksen numerolla sekä todistuksen tai otteen myöntäneen viraston nimellä ja osoitteella.

Edellä olevan b alakohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut asiakirjat lähetetään todistuksen tai otteen myöntäneelle virastolle virkateitse.

3. Jos tuote asetetaan 24 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun vienti-ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen johonkin asetuksen (EY) N:o 2454/93 II osan II osaston 7 luvun 3 jaksossa tai yhteisestä passitusmenettelystä 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyn yleissopimuksen lisäyksessä I olevan X osaston I luvussa säädetyistä menettelyistä sen kuljettamiseksi määräasemalle tai yhteisön tullialueen ulkopuolella olevalle vastaanottajalle, 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu T 5 -valvontakappale lähetetään virkateitse todistuksen tai otteen myöntävälle virastolle. T 5 -valvontakappaleen kohdassa "J" olevan otsakkeen "huomautuksia" alle on lisättävä jokin seuraavista maininnoista:

- Salida del territorio aduanero de la Communidad bajo el régimen de tránsito communitario simplificado por ferrocarril o en contenedores grandes

- Udgang fra Fællesskabets toldområde i henhold til ordningen for den forenklede procedure for fællesskabsforsendelse med jernbane eller store containere

- Ausgang aus dem Zollgebiet der Gemeinschaft im Rahmen des vereinfachten gemeinschaftlichen Versandverfahrens mit der Eisenbahn oder in Großbehältern

- Έξοδος από το τελωνειακό έδαφος της κοινότητας υπό το απλοποιημένο καθεστώς της κοινοτικής διαμετακόμισης με σιδηρόδρομο ή μεγάλα εμπορευματοκιβώτια

- Exit from the customs territory of the Community under the simplified Community transit procedure for carriage by rail or large containers

- Sortie du territoire douanier de la Communauté sous le régime du transit communautaire simplifié par chemin de fer ou par grands conteneurs

- Uscita dal territorio doganale della Communità in regime di transito comunitario semplificato per ferrovia o grandi contenitori

- Vertrek uit het douanegebied van de Gemeenschap onder de regeling vereenvoudigd communautair douanevervoer per spoor of in grote containers

- Saída do território aduaneiro da Comunidade ao abrigo do regime do transito communitário simplificado por caminho-de-ferro ou en grandes contentores.

- Vienti yhteisön tullialueelta yhteisön yksinkertaistetussa passitusmenettelyssä rautateitse tai suurissa konteissa

- Utförsel från gemenskapens tullområde enligt det förenklade transiteringsförfarandet för järnvägstransporter eller transporter i stora containrar.

Edellisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa lähtötoimipaikka voi sallia kuljetussopimuksen muuttamisen siten, että kuljetus päättyy yhteisössä ainoastaan, jos on näytetty toteen:

- että vakuus on asetettu uudelleen, jos se oli jo ollut vapautettu, tai

- että kyseiset virastot ovat toteuttaneet kaikki toimenpiteet, jotta tuotteeseen liittyvää vakuutta ei vapauteta.

Jos vakuus on vapautettu ja jos tuotetta ei ole viety, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet.

4. Kun 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua T 5 -valvontakappaletta ei ole voitu esittää kolmen kuukauden kuluessa sen myöntämisestä asianomaisesta riippumattomista syistä, tämä voi esittää toimivaltaiselle virastolle asiakirjoin perustellun vastaavuushakemuksen.

Vastaavuushakemuksen yhteydessä esitettävät asiakirjat ovat asetuksen (EY) N:o 800/1999 49 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja.

34 artikla

Asetuksen (EY) N:o 800/1999 37 artiklan säännösten soveltamiseksi 24 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamispäivänä pidetään kuukauden viimeistä päivää.

35 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat haltijan pyynnöstä vapauttaa vakuuden osittain suhteessa niihin tuotemääriin, joiden osalta 32 artiklassa tarkoitettu todiste on esitetty ja jos on esitetty todiste siitä, että viisi prosenttia todistuksessa ilmoitetusta määrästä on tuotu tai viety.

2. Jollei 40, 41 ja 49 artiklan säännösten soveltamisesta muuta johdu, vakuutta menetetään, jos tuonti- tai vientivelvoitetta ei ole täytetty, seuraavien määrien erotuksen verran:

a) 95 prosenttia todistuksessa ilmoitetusta määrästä, ja

b) tosiasiallisesti tuotu tai viety määrä.

Jos todistus on eläinkohtainen, edellä mainitun 95 prosentin laskemisesta saatu tulos pyöristetään tarvittaessa välittömästi pienempään pääluvun kokonaismäärään.

Jos kuitenkin tuotu tai viety määrä on vähemmän kuin viisi prosenttia todistuksessa ilmoitetusta määrästä, vakuus menetetään kokonaan.

Lisäksi jos menetettävän vakuuden kokonaismäärä on enintään 60 euroa todistusta kohden, jäsenvaltio vapauttaa vakuuden kokonaan.

Jos vakuus on aiheettomasti vapautettu kokonaan tai osittain, vakuus on asetettava uudelleen todistuksen myöntävälle virastolle suhteessa asianomaisiin määriin.

Jos toimija on toiminut vilpittömässä mielessä, vapautetun vakuuden uudelleen asettamista voi kuitenkin vaatia enintään neljän vuoden kuluessa sen vapauttamisesta.

3. Kun kyseessä on vientitodistus, johon sisältyy tuen ennalta vahvistaminen:

- jos todistus tai sen ote palautetaan sen myöntäneelle virastolle todistuksen voimassaoloajan ensimmäistä kahta kolmannesta vastaavan ajanjakson aikana, vastaavaa vakuuden määrää, joka on pidätettävä, alennetaan 40 prosenttia. Tässä tarkoituksessa mikä tahansa osa päivästä lasketaan kokonaiseksi päiväksi,

- jos todistus tai sen ote palautetaan sen myöntäneelle virastolle todistuksen voimassaoloajan viimeistä kolmannesta vastaavan ajanjakson aikana tai sen voimassaoloajan päättymistä seuraavan kuukauden aikana, vastaavaa vakuuden määrää, joka on pidätettävä, alennetaan 25 prosenttia.

Edellisen alakohdan säännöksiä sovelletaan ainoastaan niihin todistuksiin ja todistusten otteisiin, jotka on palautettu todistuksen myöntäneelle virastolle sen GATT-vuoden aikana, jolle todistukset on myönnetty, ja edellyttäen, että ne on palautettu aiemmin kuin 30 päivää ennen kyseisen vuoden päättymistä.

4. a) - Edellä 33 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu todiste todistuksen käyttämisestä on toimitettava kahden kuukauden kuluessa todistuksen voimassaoloajan päättymisestä, jollei tämä ole ylivoimaisen esteen vuoksi mahdotonta,

- edellä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisön tullialueelta viemistä tai asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 artiklan mukaiseen määräpaikkaan toimittamista tai kyseisen asetuksen 40 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn asettamista koskeva todiste on toimitettava kahdentoista kuukauden kuluessa todistuksen voimassaoloajan päättymisestä, jollei tämä ole ylivoimaisen esteen vuoksi mahdotonta;

b) niiltä määriltä, joiden osalta tuen ennalta vahvistamisen sisältävää vientitodistusta koskevaa todistetta ei ole toimitettu a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vahvistetussa määräajassa, menetettävää vakuuden määrää alennetaan:

- 90 prosenttia, jos todiste toimitetaan todistuksen voimassaoloajan päättymispäivää seuraavan kolmannen kuukauden aikana,

- 50 prosenttia, jos todiste toimitetaan todistuksen voimassaoloajan päättymispäivää seuraavan neljännen kuukauden aikana,

- 30 prosentia, jos todiste toimitetaan todistuksen voimassaoloajan päättymispäivää seuraavan viidennen kuukauden aikana,

- 20 prosenttia, jos todiste toimitetaan todistuksen voimassaoloajan päättymispäivää seuraavan kuudennen kuukauden aikana;

c) muulloin kuin b alakohdan tapauksissa niiltä määriltä, joiden osalta a alakohdassa vahvistetussa määräajassa toimittamatta jäänyt todiste toimitetaan kuitenkin viimeistään todistuksen voimassaoloajan päättymispäivää seuraavien 24 kuukauden aikana, menetettävä vakuuden määrä on 15 prosenttia määrästä, joka olisi menetetty lopullisesti tuotteiden jäädessä tuomatta tai viemättä; jos jollekin tietylle tuotteelle on todistuksissa määrätty eri suuruisia vakuuden määriä, menetettävän määrän laskemiseen käytetään alinta tuontiin tai vientiin sovellettavaa vakuuden määrää;

d) toimivaltaiset viranomaiset voivat olla vaatimatta a kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan tarkoittamaa todistetta, jos heillä on jo käytössään riittävät tiedot.

5. Kun yhteisön säännöksessä säädetään tähän kohtaan viitaten siitä, että velvoite täytetään esittämällä todiste tuotteen saapumisesta yksilöityyn määräpaikkaan, tämä todiste on esitettävä asetuksen (EY) N:o 800/1999 16 artiklan säännösten mukaisesti; jollei tätä todistetta esitetä, todistukseen liittyvä vakuus pidätetään kyseisen määrän osalta.

Kyseinen todiste on myös esitettävä todistuksen voimassaolon päättymistä seuraavien kahdentoista kuukauden kuluessa. Jos asetuksen (EY) N:o 800/1999 16 artiklan mukaisesti vaadittuja asiakirjoja ei voida kuitenkaan esittää säädetyssä määräajassa, vaikka viejä on tehnyt voitavansa niiden toimittamiseksi tässä määräajassa, näiden asiakirjojen esittämiseen voidaan antaa lisäaikaa.

6. Niiden tuontitodistusten osalta, joihin tätä kohtaa on jonkin yhteisön säännöksen nojalla sovellettava 4 kohdasta poiketen, 33 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu todiste todistuksen käyttämisestä on esitettävä 45 päivän kuluessa todistuksen voimassaolon päättymisestä, jollei tämä ole ylivoimaisen esteen vuoksi mahdotonta.

Kun 33 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu todiste todistuksen käytöstä toimitetaan säädetyn määräajan päätyttyä:

a) jos todistus on käytetty voimassaoloajan kuluessa, sallittu poikkeama alaspäin huomioon ottaen, vakuus menetetään määrältä, joka on 15 prosenttia todistuksessa ilmoitetusta vakuuden kokonaismäärästä, kiinteästi tehtävänä vähennyksenä;

b) jos todistus on käytetty osittain voimassaoloajan kuluessa, vakuudesta menetetään:

- määrä, joka saadaan, kun todistuksessa ilmoitetusta määrästä otetaan huomioon 95 prosenttia ja siitä vähennetään tosiasiallisesti tuotu määrä, sekä

- kiinteästi tehtävänä vähennyksenä määrä, joka vastaa 15 prosenttia edellisen luetelmakohdan nojalla tehdyn vähennyksen jälkeen jäljelle jäävästä vakuuden määrästä, sekä

- edellisten luetelmakohtien mukaisten vähennysten jälkeen jäljelle jäävästä vakuuden määrästä kolme prosenttia kutakin todisteen esittämistä koskevan määräajan ylittävää päivää kohden.

5 Jakso

Todistusten katoaminen

36 artikla

1. Tätä artiklaa sovelletaan silloin, kuin nollaa suuremman vientituen ennakkovahvistuksen sisältävä todistus tai sen ote katoaa.

2. Alkuperäisen todistuksen myöntänyt virasto myöntää todistuksenhaltijan tai, jos todistus tai sen ote on luovutettu, siirronsaajan pyynnöstä korvaavan todistuksen tai korvaavan otteen, jollei toisen alakohdan säännöksistä muuta johdu.

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltäytyä myöntämästä korvaavaa todistusta tai korvaavaa otetta silloin, kun:

- hakijan henkilön vuoksi ei ole takeita siitä, että tämän artiklan säännösten edellyttämää tavoitetta noudatetaan; tämä mahdollisuus myönnetään jokaisessa jäsenvaltiossa niiden kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien periaatteiden mukaisesti, jotka säätelevät tasapuolisuutta hakijoiden ja kaupan ja teollisuuden vapauden välillä,

- hakija ei ole osoittanut ryhtyneensä kohtuullisiin varokeinoihin todistuksen tai sen otteen katoamisen estämiseksi.

3. Tarjouskilpailulla vahvistettu vientituki on ennakkovahvistettu vientituki.

4. Korvaavassa todistuksessa tai korvaavassa otteessa on oltava samat merkinnät ja maininnat, jotka esiintyvät siinä asiakirjassa, jonka ne korvaavat. Se myönnetään tuotemäärälle, joka sallitulla poikkeamalla lisättynä vastaa kadonneessa asiakirjassa ilmoitettua käytettävissä olevaa määrää. Hakijan on ilmoitettava käytettävissä oleva määrä kirjallisesti. Jos todistuksen myöntävän viraston saamat tiedot osoittavat hakijan ilmoittaman käytettävissä olevan määrän olevan liian korkea, käytettävissä olevaa määrää supistetaan vastaavasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan toisen alakohdan säännösten soveltamista.

Korvaavan todistuksen tai korvaavan otteen 22 kohdassa on lisäksi oltava jokin seuraavista maininnoista punaisella alleviivattuna:

- Certificado (o extracto) de sustitición de un certificado (o extracto) perdido. Número del certificado inicial ...

- Erstaningslicens/-attest (eller erstatningspartiallicens) for bortkomen licens/attest (eller partiallicens). Oprindelig licens/attest (eller partiallicens) nr. ...

- Ersatzlizenz (oder Teillizenz) einer verlorenen Lizenz (oder Teillizenz). Nummer der ursprünglichen Lizenz ...

- Πιστοποιητικό (ή απόσπασμα) αντικαταστάσεως του απολεσθέντος πιστοποιητικού (ή αποσπάσματος πιστοποιητικού) αριθ ...

- Replacement licence (certificate or extract) of a lost licence (certificate or extract). Number of original licence (certificate) ...

- Certificat (ou extrait) de remplacement d'un certificat (ou extrait de) perdu. Numéro du certificat initial: ...

- Titolo (o estratto) sostitutivo du un titolo (o estratto) smarrito numero del titolo originale: ...

- Certificaat (of uittreksel) ter vervanging van een verloren gegaan certificaat (of uittreksel) - nummer van het oorspronkelijke certificaat: ...

- Certificado (ou extracto) de substituição de um certificado (ou extracto) perdido - número do certificado inicial ...

- Kadonneen todistuksen (tai otteen) korvaava todistus (tai ote). Alkuperäisen todistuksen numero ...

- Ersättningslicens (licens eller dellicens) för förlorad licens (licens eller dellicens). Nummer på ursprungslicensen ...

Jos korvaava todistus tai korvaava ote katoaa, uutta korvaavaa todistusta tai otetta ei myönnetä.

5. Korvaavan todistuksen tai korvaavan otteen myöntäminen edellyttää vakuuden asettamista. Tämän vakuuden määrä lasketaan kertomalla:

- ennalta vahvistettu tuen määrä, joka voi tarvittaessa olla kyseisten käyttötarkoitusten kannalta korkein mahdollinen määrä, lisättynä 20 prosentilla,

ja

- määrä, jolle korvaava todistus tai korvaava ote on myönnetty, lisättynä sallitulla poikkeamalla.

Vakuuden lisäys ei saa olla pienempi kuin 3 euroa 100 nettokilogrammaa kohden. Vakuus asetetaan alkuperäisen todistuksen myöntäneelle virastolle.

6. Jos todistuksen ja korvaavan todistuksen tai otteen ja korvaavan otteen perusteella vietyjen tuotteiden määrä on suurempi kuin tuotteiden määrä, joka olisi voitu viedä alkuperäisen todistuksen tai otteen perusteella, 5 kohdassa tarkoitettu ylimenevää määrää vastaava vakuus menetetään, ja tuki peritään takaisin.

7. Lisäksi 6 kohdan soveltamiseksi silloin, kun vientimaksua sovelletaan ylimenevää määrää koskevan 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottopäivänä, on kannettava kyseisenä päivänä sovellettava vientimaksu.

Ylimenevä määrä:

- määritetään 6 kohdan mukaisesti,

- on se määrä, jonka osalta ilmoitus on viimeksi vastaanotettu alkuperäisen todistuksen, alkuperäisen todistuksen otteen, korvaavan todistuksen tai korvaavan otteen perusteella. Jos viimeistä vientiä koskeva määrä on pienempi kuin ylimenevä määrä, se otetaan huomioon välittömästi aikaisemman viennin tai vientien ylimenevän määrän tasaamisessa.

Komission asetuksen (ETY) N:o 120/89(33) 3 artiklan 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta tässä kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

8. Jos 5 kohdassa tarkoitettua vakuutta ei pidätetä 6 kohdan nojalla, se on vapautettava 15 kuukauden kuluttua todistuksen voimassaoloajan päättymisestä.

9. Jos kadonnut todistus tai ote löydetään, tätä asiakirjaa ei saa käyttää ja se on palautettava sille virastolle, joka myönsi korvaavan todistuksen tai korvaavan otteen. Jos alkuperäisessä todistuksessa tai otteessa ilmoitettu käytettävissä oleva määrä on vähintään se määrä, jolle korvaava todistus tai korvaava ote on myönnetty sallitulla poikkeamalla lisättynä, 5 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan tällöin viipymättä.

Jos kuitenkin käytettävä määrä on suurempi, ote myönnetään asianomaisen pyynnöstä määrälle, joka sallitulla poikkeamalla lisättynä on vähintään jäljellä olevan määrän suuruinen.

10. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava toisilleen tämän artiklan soveltamiseksi tarvittavat tiedot.

Jos nämä viranomaiset käyttävät tietojen tukena asetuksen (ETY) N:o 2454/93 472 artiklassa tarkoitettua T 5 -valvontakappaletta, joka on laadittu todistamaan poistuminen yhteisön tullialueelta, alkuperäisen todistuksen numero on merkittävä T 5 -valvontakappaleen 105 kohtaan. Jos käytetään todistuksen otetta, korvaavaa todistusta tai korvaavaa otetta, alkuperäisen todistuksen numero merkitään T 5 -valvontakappaleen 106 kohtaan.

37 artikla

1. Tuotetta koskevan korvaavan todistuksen tai korvaavan otteen hakemusta ei voida hyväksyä silloin, kun todistuksen antamista on kyseisen tuotteen osalta lykätty tai silloin, kun todistus annetaan määrällisen kiintiön rajoissa, 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta.

2. Kun tuonti-, vienti- tai ennakkovahvistustodistuksen haltija tai siirron saaja esittää toimivaltaisten viranomaisten edellyttämällä tavalla todisteen siitä, että todistusta tai otetta ei ole käytetty kokonaan tai osittain, ja siitä, että todistusta ei voida käyttää erityisesti sen tuhouduttua kokonaan tai osittain, alkuperäisen todistuksen myöntänyt virasto myöntää korvaavan todistuksen tai korvaavan otteen tuotemäärälle, joka tarvittaessa sallitulla poikkeamalla lisättynä vastaa käytettävissä olevaa määrää. Tällöin sovelletaan 36 artiklan 4 kohdan ensimmäisen virkkeen säännöksiä.

38 artikla

Jokainen jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle neljännesvuosittain:

a) niiden korvaavien todistusten tai korvaavien otteiden lukumäärän, jotka on myönnetty edellisen vuosineljänneksen aikana

- 36 artiklan säännösten mukaisesti,

- 37 artiklan säännösten mukaisesti;

b) kyseisten tuotteiden luonteen, niiden määrän ja tarvittaessa vientituen tai -maksun ennalta vahvistetut tasot.

Komissio ilmoittaa niistä muille jäsenvaltioille.

39 artikla

1. Jos todistus tai todistuksen ote on kadonnut, ja näitä asiakirjoja on käytetty kokonaan tai osittain, todistuksen tai otteen myöntävät virastot voivat poikkeuksellisesti antaa asianomaiselle näistä asiakirjoista kaksoiskappaleen, joka laaditaan ja vahvistetaan samoin kuin alkuperäiset asiakirjat ja jonka jokaisessa kappaleessa on selkeästi maininta "kaksoiskappale".

2. Kaksoiskappaleita ei voida käyttää tuonti- ja vientitoimien toteuttamiseen.

3. Kaksoiskappale on esitettävä toimipaikoissa, joissa 24 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on vastaanotettu kadonneen todistuksen tai otteen perusteella, tai muulle sen jäsenvaltion nimeämälle toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa toimipaikat sijaitsevat.

4. Toimivaltainen viranomainen merkitsee kaksoiskappaleeseen toteutuneet määrät ja vahvistaa kaksoiskappaleen.

5. Näillä merkinnöillä varustettu kaksoiskappale korvaa kadonneen todistuksen tai otteen kappaleen numero 1, kun on kyse vakuuden vapauttamiseen tarvittavasta todisteesta.

6 Jakso

Ylivoimainen este

40 artikla

1. Kun tuontia tai vientiä ei voida toteuttaa todistuksen voimassaoloaikana ylivoimaisen esteen vuoksi, todistuksen haltijan on haettava todistuksen myöntäneeltä jäsenvaltion toimivaltaiselta virastolta joko todistuksen voimassaoloajan pidennystä tai todistuksen peruuttamista. Haltijan on esitettävä todiste olosuhteesta, jonka he katsovat ylivoimaiseksi esteeksi, kuuden kuukauden kuluessa todistuksen voimassaoloajan päättymisestä.

Jos näitä todisteita ei ole voitu toimittaa tämän määräajan kuluessa, huolimatta siitä, että toimija on tehnyt kaikkensa niiden hankkimista ja tiedoksi toimittamista varten, tälle voidaan myöntää lisäaikaa.

2. Todistuksen voimassaoloajan pidennyshakemusta, joka on jätetty yli 30 päivää todistuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, ei oteta käsiteltäväksi.

3. Jos ylivoimaisena esteenä pidetty olosuhde johtuu tuonnin tapauksessa lähtö- ja/tai alkuperämaasta tai viennin osalta määrämaasta, tällainen olosuhde voidaan hyväksyä ainoastaan, jos kyseiset maat on ilmoitettu hyvissä ajoin kirjallisesti todistuksen myöntävälle virastolle tai jollekin toiselle jäsenvaltion viralliselle virastolle.

Lähtö-, alkuperä- tai määrämaata koskevaa ilmoitusta pidetään toimitettuna ajoissa, jos ilmoitushetkellä ylivoimainen este, johon vedottiin, ei vielä voinut olla hakijan tiedossa.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen virasto ratkaisee, onko seikka, johon vedottiin, ylivoimainen este.

41 artikla

1. Kun seikka, johon vedottiin, muodostaa ylivoimaisen esteen, todistuksen myöntäneen jäsenvaltion toimivaltainen virasto päättää joko tuonti- tai vientivelvoitteen kumoamisesta ja vakuuden vapauttamisesta tai todistuksen voimassaoloajan jatkamisesta määräajalla, joka katsotaan tarpeelliseksi kyseisen tapauksen kaikki seikat huomioon ottaen. Määräaika ei kuitenkaan voi olla pidempi kuin alkuperäisen todistuksen voimassaoloaikaa seuraavat kuusi kuukautta. Voimassaoloa voidaan jatkaa todistuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen.

2. Toimivaltaisen viraston päätös voi poiketa todistuksenhaltijan pyytämästä päätöksestä.

Jos todistuksenhaltija hakee ennakkovahvistuksen sisältävän todistuksen peruuttamista ja vaikka tämä hakemus olisi jätetty yli 30 päivää todistuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, toimivaltainen virasto voi jatkaa todistuksen voimassaoloaikaa, jos ennalta vahvistettu tukitaso mahdollisine tarkistuksineen on myönnettävän määrän osalta pienempi kuin kyseisenä päivänä sovellettava määrä tai perittävän määrän osalta suurempi kuin kyseisenä päivänä sovellettava määrä.

3. Peruuttaminen tai voimassaolon pidennys koskee ainoastaan tuotemäärää, jota ei ole voitu tuoda tai viedä ylivoimaisen esteen vuoksi.

4. Todistuksen voimassaoloaikaa jatkettaessa todistuksen myöntävä virasto tekee todistukseen ja sen otteisiin vahvistusmerkinnän sekä tarpeelliset mukautukset.

5. Edellä olevan 9 artiklan 1 kohdan säännöksistä poiketen todistuksesta johtuvia oikeuksia ei voi siirtää, kun kyseessä on ennakkovahvistustodistuksen voimassaoloajan jatkaminen. Jos tällainen siirto on kuitenkin perusteltavissa asianomaisen tapauksen olosuhteilla, se sallitaan silloin, kun sitä haetaan samanaikaisesti kuin voimassaolon pidennystä.

6. Jäsenvaltion, johon toimivaltainen virasto kuuluu, on ilmoitettava komissiolle ylivoimaisesta esteestä; komissio tiedottaa siitä muille jäsenvaltioille.

42 artikla

1. Kun toimija hakee ylivoimaisen esteen vuoksi vientimaksun tai -tuen ennakkovahvistustodistukselle voimassaolon pidennystä ja kun toimivaltainen virasto ei vielä ole tehnyt päätöstä tästä hakemuksesta, toimija voi hakea tältä virastolta toista todistusta. Tämä toinen todistus myönnetään hakemishetkellä voimassa olevin edellytyksin lukuun ottamatta seuraavia:

- se myönnetään enintään sille ensimmäisen todistuksen käyttämättömälle määrälle, jolle voimassaolon pidennystä on haettu,

- sen 20 kohdassa on oltava jokin seuraavista maininnoista:

- Certificado emitido en las condiciones del artículo 42 del Reglamento (CE) no 1291/2000; certificado inicial n° ...

- Licens udstedt på de i artikel 42 i forordning (EF) nr. 1291/2000 fastsatte betingelser; oprindelig licens nr. ...

- Unter den Bedingungen von Artikel 42 der Verordnung (EG) Nr. 1291/2000 erteilte Lizenz; ursprüngliche Lizenz Nr. ...

- Πιστοποιητικό που εκδίδεται υπό τους όρους του αρθρου 42 του κανονισμού (ΕΚ) αριθ 1291/2000 αρχικό πιστοποιητικό αριθ. ...

- Licence issued in accordance with Article 42 of Regulation (EC) no 1291/2000; original licence n° ...

- Certificat émis dans les conditions de l'article 42 du règlement (CE) no 1291/2000; certificat initial n° ...

- Titolo rilasciato alle condizioni dell'articolo 42 del regolamento (CE) n. 1291/2000; titolo originale n. ...

- Certificaat afgegeven overeenkomstig artikel 42 van Verordening (EG) nr. 1291/2000 oorspronkelijk certificaat nr. ...

- Certificado emitido nas condições previstas no artigo 42g do Regulamento (CE) no 1291/2000; certificado inicial n° ...

- Todistus myönnetty asetuksen (EY) N:o 1291/2000 42 artiklan mukaisesti; alkuperäinen todistus nro ...

- Licens utfärdad i enlighet med artikel 42 i förordning (EG) nr 1291/2000; ursprunglig licens nr ...

2. Kun toimivaltainen virasto on tehnyt myönteisen päätöksen ensimmäisen todistuksen voimassaoloajan pidentämisestä:

a) ensimmäiseen todistukseen merkitään ne toteutuneet määrät, joiden osalta toinen todistus on käytetty, jos:

- toisen todistuksen käytön on toteuttanut toimija, jolla on oikeus käyttää ensimmäistä todistusta, ja jos:

- tämä käyttö on toteutunut jatketun voimassaolon aikana;

b) tätä määrää koskevan toisen todistuksen vakuus vapautetaan;

c) todistukset myöntävä virasto ilmoittaa tarvittaessa asiasta sen jäsenvaltion toimivaltaiselle virastolle, jossa toinen todistus on käytetty, jotta peritty tai maksettu summa voidaan oikaista.

Jos toimivaltainen virasto tekee päätöksen, että kyseessä ei ole ylivoimainen este, tai kun se 41 artiklan säännösten mukaisesti päättää, että on syytä peruuttaa ensimmäinen todistus, toisesta todistuksesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet jäävät voimaan.

IV OSASTO

ERITYISET SÄÄNNÖKSET

43 artikla

1. Tuotteet, joihin sovelletaan vientitodistusmenettelyä tai tuen tai muiden viennissä sovellettavien määrien ennakkovahvistusta, ovat oikeutettuja asetuksen (ETY) N:o 2913/92 VI osaston 2 luvussa säädettyyn palautustavaramenettelyyn ainoastaan, jos seuraavia säännöksiä on noudatettu:

a) jos vienti on toteutettu ilman vienti- tai ennakkovahvistustodistusta mutta asetuksen (ETY) N:o 2454/93 850 artiklassa tarkoitetulla INF 3 -lomakkeella, viimeksi mainitun A kohdassa on oltava jokin seuraavista hyväksymismerkinnöistä:

- Exportación realizada sin certificado

- Udførsel uden licens/attest

- Ausfuhr ohne Ausfuhrlizenz oder Vorausfestsetzungsbescheinigung

- Εξαγωγή πραγματοποίουένη άνευ αδείαδ ή πιστοποιητικού

- Exported without licence or certificate

- Exportation réalisée sans certificat

- Esportazione realizzata senza titolo

- Uitvoer zonder certificaat

- Exportação efectuada sem certificado

- Viety ilman todistusta

- Exporterad utan licens;

b) jos vienti on toteutettu vienti- tai ennakkovahvistustodistuksella, sovelletaan 44 artiklan säännöksiä.

2. Jos palautustuotteet jälleentuodaan:

a) sellaisen tullitoimipaikan kautta, joka sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin vientijäsenvaltiossa, 44 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettujen säännösten noudattaminen todistetaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 850 artiklassa tarkoitetulla INF 3 -lomakkeella;

b) samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan tullitoimipaikan kautta, edellä olevan 1 kohdan a alakohdassa tai 44 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettujen säännösten noudattaminen todistetaan kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan säännöksiä ei sovelleta asetuksen (ETY) N:o 2454/93 844 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin.

44 artikla

1. Kun vientivelvoitetta ei ole 43 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa noudatettu, jäsenvaltioiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a) jos vienti on toteutettu vienti- tai ennakkovahvistustodistuksella ja todistuksen voimassaoloaika ei ole päättynyt sinä päivänä, jona asianomainen on ilmoittanut aikomuksestaan käyttää palautusmenettelyä:

- todistukseen merkityt toteutuneet määrät on peruutettava kyseisen vientitoimen osalta,

- todistukseen liittyvää vakuutta ei saa vapauttaa kyseisen viennin osalta tai, jos vakuus on vapautettu, se on asetettava uudelleen todistuksen myöntävälle virastolle suhteessa kyseisiin määriin, ja

- vienti- tai ennakkovahvistustodistus on palautettava todistuksen haltijalle;

b) jos vienti on toteutettu vienti- tai ennakkovahvistustodistuksen perusteella ja todistuksen voimassaoloaika on päättynyt sinä päivänä, jona asianomainen on ilmoittanut aikomuksestaan käyttää palautusmenettelyä:

- jos todistukseen liittyvää vakuutta ei ole vapautettu kyseisen viennin osalta, tämä vakuus pidätetään ottaen huomioon kyseisen asian osalta sovellettavat säännöt,

- jos todistukseen liittyvä vakuus on vapautettu, todistuksen haltijan on asetettava vakuus uudelleen todistuksen myöntävälle virastolle suhteessa kyseisiin määriin; vakuus pidätetään ottaen huomioon kyseisen asian osalta sovellettavat säännöt.

2. Edellä olevan 1 kohdan a ja b alakohdan säännöksiä ei sovelleta sellaisessa tapauksessa, jossa palautus on johtunut ylivoimaisesta esteestä, eikä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 844 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

45 artikla

1. Kun niin sanotussa palautustavaramenettelyssä tapahtuvaa jälleentuontia seuraa sellaisten vastaavien tuotteiden vienti, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön samaan alanimikkeeseen, ja kun jälleentuotujen tuotteiden viennissä käytettyyn todistukseen liittyvä vakuus kuuluisi pidättää 44 artiklan säännösten nojalla, tämä vakuus vapautetaan asianomaisten pyynnöstä.

2. Kyseessä on oltava vienti:

a) jota koskeva ilmoitus on vastaanotettu:

- 20 päivän kuluessa palautustuotteiden jälleentuonti-ilmoituksen vastaanottamisesta,

- tullitoimipaikassa, joka kuuluu jälleentuontijäsenvaltioon ja jonka tämä jäsenvaltio on nimennyt, ja

- uuden vientitodistuksen perusteella, jos alkuperäisen vientitodistuksen voimassaoloaika on päättynyt vastaavien tuotteiden vienti-ilmoituksen vastaanottamispäivään mennessä;

b) joka koskee:

- samaa määrää tuotteita, ja

- alkuperäisen viennin yhteydessä ilmoitetulle vastaanottajalle tarkoitettuja tuotteita, lukuun ottamatta asetuksen (ETY) N:o 2454/93 844 artiklan 2 kohdan c tai d alakohdassa tarkoitettuja tapauksia.

3. Vakuus vapautetaan esitettäessä todistuksen myöntävälle virastolle todiste siitä, että tässä artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä on noudatettu. Tämä näytetään toteen esittämällä:

a) vastaavien tuotteiden vienti-ilmoitus tai toimivaltaisten virastojen oikeaksi todistama vienti-ilmoituksen jäljennös tai valokopio, jossa on jokin seuraavista hyväksymismerkinnöistä:

- Condiciones previstas en el artículo 45 del Reglamento (CE) no 1291/2000 cumplidas

- Betingelsarne i artikel 45 i forordning (EF) nr. 1291/2000 opfyldt

- Bedingungen von Artikel 45 der Verordnung (EG) Nr. 1291/2000 wurden eingehalten

- Τηρουμένων των προυποθέσεων του άρθρου 45 του κανονισμού (ΕΚ) αριθ. 1291/2000

- Conditions laid down in Article 45 of Regulation (EC) no 1291/2000 fullfilled

- Conditions prévues à l'article 45 du règlement (CE) no 1291/2000 respectées

- Condizioni previste dall'articolo 45 del regolamento (CE) no 1291/2000 ottemperate

- In artikel 45 van Verordening (EG) nr. 1291/2000 bedoelde voorwaarden nageleefd

- Condições previstas no artigo 45 do Regulamento (CE) no 1291/2000 cumpridas

- Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 45 artiklassa säädetyt edellytykset on täytetty

- Villkoren i artikel 45 i förordning (EG) nr 1291/2000 är uppfyllda.

Tämä hyväksyminen on todistettava oikeaksi kyseisen tullitoimipaikan leimalla, joka painetaan alkuperäisenä todistusasiakirjaan; ja

b) asiakirja, jolla todistetaan, että tuotteet ovat 60 päivän kuluessa vienti-ilmoituksen vastaanottamisesta poistuneet yhteisön tullialueelta, ellei ylivoimaisesta esteestä muuta johdu.

46 artikla

1. Jollei tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista säännöksistä muuta johdu, todistuksen myöntäneen viranomaisen on toimitettava asetuksen (ETY) N:o 2454/93 896 artiklan soveltamiseksi vakuutus siitä, että toimenpiteitä on toteutettu vapaaseen liikkeeseen luovuttamisesta aiheutuvien vaikutusten mitätöimiseksi tarvittaessa.

Tuojan on ilmoitettava todistuksen myöntäneelle viranomaiselle:

- asetuksen (ETY) N:o 2454/93 877 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekevän tulliviranomaisen, jolle vakuutus on lähetettävä, nimi ja osoite,

- määrä, tuotteiden luonne, tuontipäivä ja todistuksen numero.

Tuojan on palautettava todistus sen myöntäneelle viranomaiselle, jollei tätä ole jo tehty.

Ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vakuutuksen lähettämistä todistuksen myöntäneen viranomaisen on varmistettava, että:

- kyseiseen määrään liittyvää vakuutta ei ole vapautettu eikä sitä vapauteta, tai

- jos vakuus on vapautettu, se on asetettu kyseisten määrien osalta uudelleen.

Vakuutta ei kuitenkaan tarvitse asettaa uudelleen sellaisten määrien osalta, jotka ovat suurempia kuin ne määrät, joista alkaen tuontivelvoitetta pidetään täytettynä.

Todistus palautetaan asianomaiselle.

2. Jos tuontitullien palautus tai peruutus evätään, päätöksen tekevän viranomaisen on ilmoitettava tästä todistuksen myöntäneelle viranomaiselle. Vakuus on vapautettava kyseisen määrän osalta.

3. Jos tuontitullien palautus tai peruutus on myönnetty, todistukseen merkityt toteutuneet määrät mitätöidään, vaikka todistuksen voimassaoloaika olisi päättynytkin. Asianomaisen on palautettava todistus sen myöntäneelle virastolle viipymättä voimassaoloajan päättymisen jälkeen. Kyseistä määrää koskeva vakuus pidätetään ottaen huomioon kyseisen asian osalta sovellettavat säännöt.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ei sovelleta:

a) kun ylivoimaisen esteen vuoksi on tarpeen jälleenviedä tuotteet, hävittää ne tai sijoittaa ne tullivarastoon tai vapaa-alueelle; tai

b) kun tuotteet ovat asetuksen (ETY) N:o 2454/93 900 artiklan 1 kohdan n alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tilanteessa; tai

c) kun todistusta, johon on merkitty toteutuneet määrät, ei vielä ole luovutettu asianomaiselle tullien palautus- tai peruutushakemusken jättöhetkellä.

5. Edellä 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja säännöksiä:

- ei sovelleta 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa,

- sovelletaan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa ainoastaan asianomaisen pyynnöstä.

47 artikla

1. Kun vapaaseen liikkeeseen luovutuksen vaikutukset on mitätöity ja kun tuotteiden tuonnissa käytettyyn todistukseen liittyvä vakuus kuuluisi pidättää 46 artiklan säännösten nojalla, tämä vakuus vapautetaan asianomaisten pyynnöstä, jos 2 kohdassa lueteltuja edellytyksiä on noudatettu.

2. Asianomaisen on osoitettava toimivaltaisen viranomaisten edellyttämällä tavalla, että kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä tuontipäivästä sama tuoja on tuonut saman määrän vastaavia yhdistetyn nimikkeistön samaan alanimikkeeseen kuuluvia ja saman toimittajan tuotteita niiden tuotteiden korvaamiseksi, joiden osalta on sovellettu asetuksen (ETY) N:o 2913/92 238 artiklan säännöksiä.

48 artikla

1. Kun perustuotteita on asetettu asetuksen (ETY) N:o 565/80 4 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn tai kun tuotteita tai tavaroita on asetettu mainitun asetuksen 5 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn ja kun vienti- tai ennakkovahvistustodistusta on käytetty ja jos asianomainen joko kokonaan tai osittain:

- poistaa tullivalvonnasta nämä perustuotteet joko sellaisinaan tai jalostettuina, tai nämä tuotteet tai nämä tavarat, tai

- ei noudata asetuksen (EY) N:o 800/1999 28 artiklan 6 kohdan ja 29 artiklan 5 kohdan säännösten tai muiden säännösten perusteella laskettua kokonaismääräaikaa,

vientivelvoitetta ei ole noudatettu kyseisen määrän osalta.

2. Sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa asetuksen (EY) N:o 800/1999 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maksuilmoitus on vastaanotettu, ilmoittaa tästä todistuksen myöntäneelle viranomaiselle. Se antaa tälle tiedoksi erityisesti tuotteiden määrän ja luonteen, todistuksen numeron ja päivän, jona todistuksen merkityt määrät ovat toteutuneet.

3. Todistuksen myöntänyt viranomainen soveltaa 44 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

4. Jäsenvaltio toteuttaa toimenpiteet, joita se katsoo tarvittavan 3 kohdan noudattamisen varmistamiseksi.

49 artikla

1. Tätä artiklaa sovelletaan sellaisiin vientituen ennakkovahvistuksen sisältäviin todistuksiin, joita on haettu tuojana olevassa kolmannessa maassa avattua tarjouskilpailua varten.

Tarjouskilpailuina pidetään kolmansien maiden julkisten toimielinten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten elinten avoimia kutsuja esittää määrätyn ajan kuluessa tarjouksia, joiden hyväksymisen mainitut elimet ratkaisevat.

Tätä artiklaa sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja asevoimia pidetään tuojamaana.

2. Viejä, joka on osallistunut tai joka haluaa osallistua 1 kohdassa tarkoitettuun tarjouskilpailuun, voi, jos 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, hakea yhtä tai useampaa todistusta, jotka myönnetään ainoastaan, jos tarjouskilpailu ratkaistaan viejän hyväksi.

3. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan ainoastaan, jos tarjouskilpailuilmoituksessa on vähintään seuraavat tiedot:

- tuojana oleva kolmas maa sekä elin, joka avaa tarjouskilpailun,

- tarjouskilpailuun osallistuvien tarjousten jätön määräpäivä,

- tuotteiden määrä, jota tarjouskilpailuilmoitus koskee.

Asianomainen on todistusta hakiessaan velvollinen antamaan nämä tiedot todistuksen myöntävälle virastolle.

Todistuksia koskeva hakemus voidaan jättää aikaisintaan 15 päivää ennen tarjousten jätön määräpäivää, mutta ne on jätettävä viimeistään kello 13 sinä päivänä, jona tarjouksen jättöaika päättyy.

Määrä, jolle todistus tai todistuksia haetaan, ei saa olla suurempi kuin tarjouskilpailussa mainittu määrä. Siinä ei oteta huomioon sallittuja poikkeamia tai tarjouskilpailuilmoituksessa määrättyjä varauksia.

4. Edellä olevan 15 artiklan 2 kohdasta poiketen vakuutta ei tarvitse asettaa todistusta haettaessa.

5. Jollei ylivoimaisesta esteestä muuta johdu, hakijan on tarjousten jätön määräpäivää seuraavien 21 päivän kuluessa ilmoitettava todistuksen myöntävälle virastolle kirjeitse tai kirjallisena televiestinä, jonka on oltava todistuksen myöntävällä virastolla viimeistään 21 päivän määräajan päättymispäivänä:

a) joko tarjouskilpailun ratkaisemisesta hänen hyväkseen;

b) tai siitä, että tarjouskilpailua ei ole ratkaistu hänen hyväkseen;

c) tai että hän ei ole jättänyt tarjousta;

d) tai että hänellä ei ole mahdollisuutta saada tietoonsa tarjouskilpailun tuloksia tässä määräajassa hänestä itsestään riippumattomista syistä.

6. Todistushakemuksia ei hyväksytä, kun tiettyjen tuotteiden todistushakemuksiin sovellettavana, todistusten myöntämistä koskevana määräaikana on toteutettu erityistoimenpide, joka estää todistuksen myöntämisen.

Mikään eritystoimenpide, joka on toteutettu mainitun määräajan päättymisen jälkeen, ei voi olla kyseisen tarjouskilpailun osalta esteenä todistuksen tai useampien todistusten myöntämiselle, jos todistuksen hakija on noudattanut seuraavia edellytyksiä:

a) 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot osoitetaan oikeiksi asianmukaisin asiakirjoin;

b) tarjouskilpailussa menestyminen todistetaan;

c) sopimus esitetään; tai

d) kun sopimuksen puuttuminen perusteellaan, todisteeksi sopimuspuolen tai sopimuspuolten kanssa tehdyistä sitoumuksista esitetään asiakirjat, mukaan luettuna sopimuspuol(t)en pankin vahvistus siitä, että ostajan rahoituslaitos on avannut peruuttamattoman remburssin sovitun toimituksen osalta;

e) todistuksen myöntämiseksi vaadittava vakuus asetetaan.

Todistus tai todistukset myönnetään ainoastaan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulle maalle. Todistuksissa on oltava maininta tästä tarjouskilpailusta.

Kokonaismäärän, jolle todistus tai todistukset on myönnetty, on oltava yhtä suuri kuin kokonaismäärä, jonka osalta tarjouskilpailu on ratkaistu hakijan hyväksi ja josta hakija on esittänyt d alakohdassa tarkoitetun sopimuksen tai asiakirjat; tämä määrä ei saa olla suurempi kuin haettu määrä.

Lisäksi jos haetaan useita todistuksia, määrä, jolle todistus tai todistukset myönnetään, ei saa olla suurempi kuin kunkin todistuksen osalta alun perin haettu määrä.

Todistuksen voimassaoloajan määrittämiseksi sovelletaan 23 artiklan 1 kohtaa.

Todistusta ei voi myöntää määrälle, jonka osalta tarjouskilpailua ei ole ratkaistu hakijan hyväksi tai jonka osalta hakija on jättänyt noudattamatta jotakin edellä a, b, c ja e tai a, b, d ja e alakohdassa täsmennetyistä edellytyksistä.

Todistuksen tai todistusten haltija on pääasiallisesti vastuussa kaikkien aiheettomasti maksettujen tukien palauttamisesta, kun todetaan, että todistus tai todistukset on myönnetty sellaisen sopimuksen tai d alakohdassa säädetyn sitoumuksen perusteella, joka ei vastaa kolmannen maan avaamaa tarjouskilpailua.

7. Edellä 5 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa todistusta ei myönnetä 3 kohdassa tarkoitetun hakemuksen perusteella.

8. Jos todistuksen hakija ei noudata 5 kohdan säännöksiä, todistusta ei myönnetä.

Jos hakija kuitenkin esittää todistuksen myöntävälle virastolle todisteen tarjousten jättöä koskevan määräajan siirtymisestä:

- enintään 10 päivällä, hakemus jää voimaan ja 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista koskeva 21 päivän määräaika alkaa tarjousten jätön uudesta määräpäivästä,

- yli 10 päivällä, hakemus ei enää ole voimassa.

9. a) Jos tarjouskilpailun voittaja osoittaa toimivaltaisen viranomaisen edellyttämällä tavalla, että hänestä itsestään riippumattomista syistä, joita ei pidetä ylivoimaisena esteenä, tarjouskilpailun avannut elin on purkanut sopimuksen, toimivaltaisen viranomaisen on vapautettava vakuus, jos ennalta vahvistettu vientituen tukitaso vastaa vähintään todistuksen viimeisenä voimassaolopäivänä voimassa ollutta vientituen tukitasoa;

b) Jos tarjouskilpailun voittaja osoittaa toimivaltaisen viranomaisen edellyttämällä tavalla, että hänestä itsestään riippumattomista syistä, joita ei pidetä ylivoimaisena esteenä, tarjouskilpailun avannut elin on määrännyt sopimusta koskevista muutoksista, toimivaltainen viranomainen voi:

- vapauttaa vakuuden sen jäljelle jääneen määrän osalta, jota vielä ei ole viety, jos ennalta vahvistettu tukitaso vastaa vähintään todistuksen viimeisenä voimassaolopäivänä voimassa ollutta tukitasoa,

- jatkaa todistuksen voimassaoloa tarvittavalla ajanjaksolla, jos ennalta vahvistettu tukitaso vastaa enintään todistuksen viimeisenä voimassaolopäivänä voimassa ollutta tukitasoa.

Kun tiettyjen tuotteiden osalta eritysesti säädetään, että tämän artiklan mukaisesti myönnetyn todistuksen voimassaoloaika voi olla pidempi kuin tämän todistuksen tavanomainen voimassaoloaika ja että tarjouskilpailun voittaja on ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetussa tilanteessa, todistuksen myöntävä virasto voi kuitenkin jatkaa todistuksen voimassaoloaikaa, jos se ei ole pidempi kuin tässä säädöksessä sallitu pisin voimassaoloaika;

c) Jos tarjouskilpailun voittaja esittää todisteen siitä, että tarjouskilpailuilmoituksessa tai tarjouskilpailun seurauksena tehdyssä sopimuksessa määrätään vähintään yli viiden prosentin sallitusta poikkeamasta tai varauksesta ja että elin avattuaan tarjouskilpailun käyttää hyväkseen tätä lauseketta, vientivelvoitetta pidetään täytettynä, kun viety määrä on enintään 10 prosenttia pienempi kuin se määrä, jolle todistus on myönnetty, jos ennalta vahvistetun vientituen taso on vähintään todistuksen viimeisenä voimassaolopäivänä voimassa olevan vientituen taso. Tällöin 35 artiklan 2 kohdassa säädetty 95 prosentin määrä korvataan 90 prosentilla.

d) Vertailtaessa ennalta vahvistetun ja todistuksen viimeisenä voimassaolopäivänä voimassa olevan tuen määrää on tarvittaessa otettava huomioon muut yhteisön sääntelyssä säädetyt maksut.

10. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot.

11. Poikkeustoimenpiteitä voidaan toteuttaa erityisissä tapauksissa asetuksen (ETY) N:o 1766/92 23 artiklassa tai, tapauksen mukaan, yhteisestä markkinajärjestelystä annettujen muiden asetusten vastaavissa artikloissa säädettyä menettelyä noudattaen.

50 artikla

1. Kun tuotteen tuonnin edellytyksenä on tuontitodistuksen esittäminen ja kyseistä tuontitodistusta käytetään myös sen määrittämiseksi, voidaanko etuuskohtelu myöntää, tuotuihin määriin, jotka sallitun poikkeaman vuoksi ylittävät tuontitodistuksessa ilmoitetun määrän, ei sovelleta etuuskohtelua.

Jollei alakohtaisessa sääntelyssä säädetä erityismerkinnästä, tuontitodistuksen 24 kohdassa on oltava jokin seuraavista merkinnöistä:

- Régimen preferencial aplicable a la cantidad indicada en las casillas 17 y 18

- Præferenceordning gældende for mængden anført i rubrik 17 og 18

- Präferenzregelung, anwendbar auf die in den Feldern 17 und 18 genannte Menge

- Προτιμησιακό καθεστώς εφαρμοζόμενο για την ποσότητα που αυαγράφεται στα τετραγωνίδια 17 και 18

- Preferential arrangements applicable to the quantity given in Sections 17 and 18

- Régime préférentiel applicable pour la quantité indiquée dans les cases 17 et 18

- Regime preferenziale applicabile per la quantità indicata nelle caselle 17 e 18

- Preferentiële regeling van toepassing voor de in de vakken 17 en 18 vermelde hoeveelheid

- Regime preferencial aplicável em relação à quantidade indicada nas casas 17 e 18

- Etuuskohtelu, jota sovelletaan 17 ja 18 kohdassa esitettyihin määriin

- Preferensordning tillämplig för den kvantitet som anges i fält 17 och 18.

2. Kun 1 kohdassa tarkoitettua tuontitodistusta käytetään lisäksi yhteisön tariffikiintiön hallinnointiin, tuontitodistuksen voimassaoloaika ei saa olla pidempi kuin kiintiön soveltamisaika.

3. Kun kyseistä tuotetta ei voida tuoda kiintiön ulkopuolella tai kun kyseistä tuotetta koskevan tuontitodistuksen myöntämiselle on asetettu erityisiä edellytyksiä, tuontitodistukseen ei saa sisältyä sallittua poikkeamaa.

Tuontitodistuksen 19 kohtaan on merkittävä luku "0" (nolla).

4. Kun tuotteen tuonnin edellytyksenä ei ole tuontitodistuksen esittäminen ja tuontitodistusta käytetään kyseisen tuotteen tullietuuskohtelun hallinnointiin, tässä tuontitodistuksessa ei saa olla sallittua poikkeamaa.

Tuontitodistuksen 19 kohtaan on merkittävä luku "0" (nolla).

V OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

51 artikla

1. Kumotaan asetus (ETY) N:o 3719/88.

2. Viittauksia 1 kohdan mukaisesti kumottuun asetukseen sekä aikaisemmin kumottuihin asetuksiin (ETY) N:o 3183/80, (ETY) N:o 193/75 ja (ETY) N:o 1373/70 pidetään viittauksina tähän asetukseen.

Asetuksen (ETY) N:o 3719/88 artikloja koskeva vastaavuustaulukko on liitteessä II.

52 artikla

1. Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2000 haettuihin todistuksiin.

Kuitenkin:

- 35 artiklan 3 kohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2000 myönnettyihin todistuksiin,

- liitettä III sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2000.

Asianomaisten pyynnöstä 25 artiklan 6 kohdan ja 35 artiklan 4 kohdan d alakohdan säännöksiä voidaan vielä soveltaa 1 päivänä lokakuuta 2000 avoinna oleviin hakemuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä kesäkuuta 2000.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 181, 1.7.1992, s. 21.

(2) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 18.

(3) EYVL L 331, 2.12.1988, s. 1.

(4) EYVL L 135, 29.5.1999, s. 48.

(5) EYVL L 338, 13.12.1980, s. 1.

(6) EYVL L 25, 31.1.1975, s. 10.

(7) EYVL L 150, 20.7.1970, s. 1.

(8) EYVL L 105, 23.4.1983, s. 1.

(9) EYVL L 46, 18.2.1994, s. 5.

(10) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(11) EYVL L 197, 29.7.1999, s. 25.

(12) EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11.

(13) EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1.

(14) EYVL 172, 30.9.1966, s. 3025/66.

(15) EYVL L 55, 2.3.1968, s. 1.

(16) EYVL L 246, 5.11.1971, s. 1.

(17) EYVL L 282, 1.11.1975, s. 1.

(18) EYVL L 282, 1.11.1975, s. 49.

(19) EYVL L 282, 1.11.1975, s. 77.

(20) EYVL L 282, 1.11.1975, s. 104.

(21) EYVL L 47, 25.2.1993, s. 1.

(22) EYVL L 136, 31.5.1994, s. 5.

(23) EYVL L 329, 30.12.1995, s. 18.

(24) EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1.

(25) EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29.

(26) EYVL L 304, 14.11.1998, s. 21.

(27) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48.

(28) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21.

(29) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.

(30) EYVL L 252, 25.9.1999, s. 1.

(31) EYVL L 62, 7.3.1980, s. 5.

(32) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5.

(33) EYVL L 16, 20.1.1989, s. 19.

LIITE I

TUONTITODISTUS

VIENTI- TAI ENNAKKOVAHVISTUSTODISTUS

>PIC FILE= "L_2000152FI.002601.EPS">

>PIC FILE= "L_2000152FI.002701.EPS">

>PIC FILE= "L_2000152FI.002801.EPS">

>PIC FILE= "L_2000152FI.002901.EPS">

>PIC FILE= "L_2000152FI.003001.EPS">

>PIC FILE= "L_2000152FI.003101.EPS">

>PIC FILE= "L_2000152FI.003201.EPS">

>PIC FILE= "L_2000152FI.003301.EPS">

LIITE II

VASTAAVUUSTAULUKKO

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

Tuotteiden enimmäismäärät, jota pienemmille määrille ei voi esittää tuonti-, vienti- tai ennakkovahvistustodistusta artiklan 1 kohdan neljännen luetelmakohdan mukaisesti (tuonti tai vienti ei tapahdu sellaisen tullietuusmenettelyn osana, johon kuuluva etu myönnetään todistuksen avulla)

>TAULUKON PAIKKA>