Komission asetus (EY) N:o 1227/2000,

annettu 31 päivänä toukokuuta 2000,

viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä erityisesti tuotantokyvyn osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan sekä 10, 15, 23 ja 80 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87(2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1677/1999(3), 1 päivästä elokuuta 2000 korvaavan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osastossa on säännökset tuotantokyvystä. Näin säädetyt puitteet on asianmukaista täyttää antamalla yksityiskohtaiset säännöt ja kumoamalla asiaa koskevat aikaisemmat asetukset eli komission asetus (ETY) N:o 2314/72(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2462/93(5), komission asetus (ETY) N:o 940/81(6), komission asetus (ETY) N:o 3800/81(7), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) 2548/1999(8), komission asetus (ETY) N:o 2729/88(9), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2182/97(10), komission asetus (ETY) N:o 2741/89(11) ja komission asetus (ETY) N:o 3302/90(12).

(2) Jäsenvaltiot saavat kuitenkin mainitun asetuksen 22 artiklan mukaisesti antaa uusista viljelmistä taikka viiniköynnösten tai uudelleenvarttamisten uudelleenistutuksista tiukempia kansallisia sääntöjä kuin kyseisessä osastossa säädetyt säännöt. Tällaisia sääntöjä voidaan soveltaa myös istutusoikeuksien myöntämiseen, siirtoon ja käyttöön.

(3) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat antaa luvan siihen, että kyseisen säännöksen a-d alakohdassa säädetyillä alueilla tuotetaan kaupan pitämiseen tarkoitettua viiniä, edellyttäen että valvonta on riittävä. On tarpeen täsmentää säännönmukaistamishakemuksia ja tosiasiallista säännönmukaistamispäivää koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja säätää erityisesti säännönmukaistamisen tosiasiallisesta täytäntöönpanosta perustelluissa tapauksissa erityisesti antamalla lupa hakemuksen jättöpäivästä alkaen ja samalla varmistaa, että tuottajat eivät saa etua perusteettomista hakemuksista. Säännönmukaistamismenettelyssä käytettyjen istutusoikeuksien on myös oltava voimassa hakemuksen jättöpäivänä.

(4) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 7 kohdassa säädetään istutusrajoitusten vastaisesti istutettujen alueiden pakollisesta raivauksesta. Ennen raivausta kyseisiltä alueilta tulleista rypäleistä saadut viinialan tuotteet eivät saa häiritä markkinatasapainoa, sen vuoksi ne olisi tislattava.

(5) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 1 kohdassa säädetään uusien viljelmien istutusoikeuksien myöntämisestä, kun kyseessä ovat yleisen edun vuoksi toteutettava maanjako tai pakkolunastus. Uusien viljelmien istutusoikeuksia ei saa olla enemmän kuin mitä tarvitaan viiniköynnösten istuttamiseksi alueelle, joka vastaa 105:tä prosenttia tuottajien kyseisten toimenpiteiden yhteydessä menettämistä alueista, jotta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 1 kohdassa säädetty istutuskielto ei menetä merkitystään.

(6) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 1 kohdassa säädetään myös uusien viljelmien istutusoikeuksien myöntämisestä kokeelliseen viininviljelyyn. Tällä perusteella myönnettyjen uusien viljelmien istutusoikeuksien mukaisesti istutettuja alueita olisi käytettävä ainoastaan näihin erityisiin tarkoituksiin, ja tällaisilta alueilta kokeiluajanjakson aikana ja sen jälkeen tulevista rypäleistä saadut viinialan tuotteet eivät saa häiritä markkinatasapainoa. Tällaisilta alueilta kokeiluajanjakson aikana tulevista rypäleistä saatuja viinialan tuotteita ei saa pitää kaupan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden kulutusta testaustarkoituksissa. Kokeiluajanjakson jälkeen kyseiset alueet olisi raivattava tai istutusoikeuksia olisi käytettävä tavanomaisen tuotannon sallimiseksi. Olemassa olevan kokeellisen viininviljelyn jatkaminen olisi sallittava ja siihen olisi sovellettava nykyisiä sääntöjä.

(7) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 1 kohdassa säädetään myös uusien viljelmien istutusoikeuksien myöntämisestä emoviiniköynnösten varttamisoksien tuotantoon. Tällä perusteella myönnettyjen uusien viljelmien istutusoikeuksien mukaisesti istutettuja alueita olisi käytettävä ainoastaan näihin erityisiin tarkoituksiin, ja tällaisilta alueilta emoviiniköynnösten varttamisoksien tuotannon aikana ja sen jälkeen tulevista rypäleistä saadut viinialan tuotteet eivät saa häiritä markkinatasapainoa. Tämän vuoksi tuotantoaikana tällaisilta alueilta saatavia viinirypäleitä ei korjata, tai jos ne korjataan, ne on tuhottava. Tuotantoajanjakson jälkeen kyseiset alueet olisi raivattava tai istutusoikeuksia olisi käytettävä tavanomaiseen tuotantoon. Olemassa olevien emoviiniköynnöksen varttamisoksien olisi sallittava edelleen kasvaa ja niihin olisi sovellettava nykyisiä sääntöjä.

(8) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 1 kohdassa säädetään myös uusien viljelmien istutusoikeuksien myöntämisestä alueille, joilla tuotettavat viinit tai viiniköynnöksistä saatavat tuotteet on tarkoitettu yksinomaan viininviljelijän oman perheen kulutukseen. Tämä voisi kuitenkin aiheuttaa kohtuuttoman hallinnollisen taakan, koska tietyissä jäsenvaltioissa on huomattavasti tällaisia tapauksia. Jäsenvaltioiden olisi voitava sallia tällaiset alueet, vaikkei niille ole myönnetty istutusoikeuksia, edellyttäen että kyseiset alueet ovat pieniä eikä viininviljelijä harjoita kaupallista viinintuotantoa, jotta markkinoiden tasapaino säilyisi. Kyseisiin alueisiin ja tuottajiin olisi sovellettava asianmukaista valvontaa ja seuraamuksia, tällaisten alueiden raivaaminen mukaan luettuna, jos säännöksiä ei noudateta.

(9) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 2 kohdassa säädetään uusien viljelmien istutusoikeuksista tma-laatuviinin tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun pöytäviinin tuottamiseen. Tällaisia istutusoikeuksia saa myöntää ainoastaan, jos tällaisen viinin tuotannon on todettu olevan kysyntää huomattavasti vähäisempää. Toteaminen olisi tehtävä objektiivisten perusteiden ja tietojen pohjalta.

(10) Tällaisten objektiivisten tietojen vastaavuuden ja paikkansapitävyyden varmistamiseksi koko yhteisössä olisi edellytettävä, että niihin on sisällyttävä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 16 artiklassa säädetty selvitys tuotantokyvystä tai vastaavat tiedot.

(11) Markkinatasapainon säilymiseksi istutusoikeuksia ei saa myöntää alueille, joihin on sovellettu pakollista raivausta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 vaatimusten rikkomisen vuoksi. Istutusoikeuksia ei myöskään saa myöntää raivatuille alueille, joille istutusoikeuksia on myönnetty muihin tarkoituksiin kuin kaupalliseen viinintuotantoon.

(12) Astuksen (EY) N:o 1493/1999 4 artiklan 2 kohdassa säädetään myös uudelleenistutusoikeuksien myöntämisestä tuottajille, jotka sitoutuvat raivaamaan viiniköynnöstä kasvavan alan. Jotta istutusoikeuksia ei myönnetä yli tuottajan todellisen tarpeen, niitä pitäisi myöntää ainoastaan määrä, joka on tarpeen viiniköynnösten istuttamiseksi koko kyseiselle alueelle; tuottajan hallussa jo olevat oikeudet on otettava huomioon. Kun uudelleenistutusoikeuksia myönnetään tällaisen sitoumuksen perusteella, myöntämiseen olisi yhdistettävä vakuus sitoumuksen toteuttamisen varmistamiseksi. Kun uudelleenistutettu alue ja raivattava alue ovat olemassa samanaikaisesti, markkinatasapainon häiriöiden ehkäisemiseksi ainoastaan toiselta näistä alueista tulevaa viiniä saa pitää kaupan.

(13) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 5 artiklassa säädetään kansallisten varantojen ja/tai alueellisten varantojen perustamisesta tuotantokyvyn hallinnan parantamiseksi. Markkinatasapainon säilyttämiseksi istutusoikeuksien siirto kansallisen varannon ja/tai alueellisen varannon kautta ei saa johtaa tuotantokyvyn lisääntymiseen jäsenvaltioiden alueella, kuten tilojen välisestä oikeuksien siirrosta jo säädetään kyseisen asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa. Tällöin jäsenvaltiot saavat soveltaa mainitun asetuksen 5 artiklan 7 kohdan mukaisesti oikeuksien siirtoon vähennyskerrointa.

(14) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 5 artiklan 8 kohdassa säädetään, että jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta varantojärjestelmää, jos se voi osoittaa, että koko sen alueella on tehokas istutusoikeuksien hallinnointijärjestelmä. Tässä yhteydessä jäsenvaltiot voivat säätää varantojärjestelmän toteuttamisesta alueensa jossain osassa ja muusta tehokkaasta järjestelmästä alueensa muissa osissa. Jäsenvaltion, joka haluaa soveltaa tätä mahdollisuutta, on voitava todistaa tällaisen järjestelmän olemassaolo ja osoittaa tarve poikkeuksiin kyseisen asetuksen II osaston I luvun säännöksistä.

(15) Komissio voi sallia siirrot asetuksen (EY) N:o 1493/1999 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta yhteisön varannosta jäsenvaltioiden pyyntöjen perusteella.

(16) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston II luvussa säädetään, että lopullisesta viininviljelystä luopumisesta tietyllä alueella saadaan myöntää palkkio. Jäsenvaltiot voivat omalta osaltaan päättää, mille - jos millekään - alueelle palkkio olisi myönnettävä. Olisi vahvistettava hakemuksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt, asianomaiset palkkion enimmäismäärät ja päivämäärät, kuten mainitun asetuksen 10 artiklassa tarkoitetaan.

(17) Valvonnan takia palkkio olisi yleensä maksettava raivauksen jälkeen. Palkkio voidaan kuitenkin maksaa ennen raivausta, jos raivauksen toteuttamiseen liittyvä vakuus on annettu.

(18) Kun viininviljelyalueesta luopuu tuottaja, joka kuuluu yhteisesti jäsentensä korjaamat rypäleet jalostavaan tuottajaryhmittymään, toimitettujen rypäleiden määrä voi vähetä ja siten lisätä jalostuskustannuksia. On siis oikeudenmukaista korvata tällaiset kielteiset vaikutukset.

(19) Jäsenvaltioilla on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III lukua soveltaessaan suuri harkintavalta päättää tuen soveltamisalasta ja tasosta erityisesti maksamalla kiinteämääräisiä määriä, vahvistamalla tuen hehtaarikohtaiset enimmäismäärät ja mukauttamalla tukea objektiivisin perustein, kyseisessä III luvussa vahvistettujen edellytysten ja sen soveltamiseksi annettujen säännösten mukaisesti.

(20) Yleiset säännöt olisi kuitenkin vahvistettava. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava lohkon vähimmäiskoko sen varmistamiseksi, että järjestelmä todella vaikuttaa tuotantokykyyn. Olisi vahvistettava toimenpiteet, niiden toteuttamisen määräajat ja asianmukainen valvonta. Näitä sääntöjä olisi markkinatasapainon säilyttämiseksi tuotosten lisääntyessä sovellettava myös suunnitelman mukaiseen raivaukseen liittyvään uudelleenistutusoikeuksien käyttöön ja niissä olisi myös sallittava, että tukitaso on asianmukaisesti korkeampi, kun kustannukset ovat suuremmat.

(21) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 12 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat päättää olla tekemättä itse rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevaa suunnitelmaa. Koska jäsenvaltiot ovat vastuussa suunnitelmien hyväksymisestä, niiden olisi tällaisessa tapauksessa vahvistettava suunnitelmien toimittamista ja hyväksymistä koskevat säännöt ja suunnitelmien vähimmäissisällöt.

(22) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 11 artiklan 3 kohdassa säädetään, että rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskeva järjestelmä ei koske tavanomaista uudistamista viljelmillä, joilla viiniköynnökset ovat jo yli-ikäisiä. Tätä virkettä olisi selvennettävä.

(23) Valvonnan takia tuki olisi yleensä maksettava kunkin toimenpiteen toteuttamisen jälkeen. Palkkio voidaan kuitenkin maksaa ennen toimenpiteen toteuttamista, jos toimenpiteen toteuttamiseen liittyvä vakuus on annettu.

(24) Olisi vahvistettava rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän rahoitussuunnitelmia ja rahoituksen osallistumista koskevat yksityis-kohtaiset säännöt. Jäsenvaltioiden olisi tässä tarkoituksessa ilmoitettava komissiolle säännöllisesti järjestelmän rahoitustilanteesta.

(25) On toteutettava toimenpiteitä järjestelmään varattujen varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi; erityisesti on säädettävä ennakon maksamisesta sekä tarpeiden ja aikaisempien toimien perusteella tehtävistä tarvittavista muutoksista määrärahojen jakamiseen.

(26) Tässä asetuksessa vahvistettujen erityisten sääntöjen lisäksi olisi sovellettava talousarviota koskevan kurinalaisuuden ja erityisesti jäsenvaltioiden puutteellisten tai virheellisten ilmoitusten osalta annettuja yleisiä sääntöjä.

(27) Järjestelmän rahoituksen hallintoa koskeviin yksityiskohtiin sovelletaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999(13) täytäntöönpanemiseksi vahvistettuja sääntöjä.

(28) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston täytäntöönpanon seuraamiseksi ja markkinoiden moitteettoman hallinnon vuoksi komission on välttämätöntä saada tuotantokykyä, istutusoikeudet mukaan luettuina, koskevia asianmukaisia tietoja ja yksityiskohtaisia tietoja jäsenvaltioiden kyseisen osaston täytäntöönpanemiseksi vahvistamista toimenpiteistä. Tähän tarkoitukseen tarvittavat välttämättömät tiedot olisi toimitettava komissiolle tietyssä muodossa. Jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tarkastuksen varalta muut kyseisen osaston täytäntöönpanon valvontaa ja tarkastuksia varten tarvittavat tiedot tarkoituksenmukaisen ajan.

(29) Tässä yhteydessä on tarpeen vahvistaa tiedot, jotka on sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 16 artiklassa tarkoitettuun selvitykseen viinintuotantokyvystä. Jäsenvaltioiden, jotka eivät halua säännönmukaistaa lainvastaisesti istutettuja alueita, saada lisää istutusoikeuksia tai hakea tukea rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen, ei tarvitse tehdä selvitystä viinintuotantokyvystä.

(30) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 artiklassa säädetään, että viiniköynnöslajikkeiden luokittelu olisi annettava jäsenvaltioiden tehtäväksi. Olisi vahvistettava luokittelumuotoa, luokitteluun sisältyviä tietoja sekä luokittelun tiedoksiantamista ja julkaisemista koskevat yhteiset säännöt. Luokittelujärjestelmä ei saa johtaa tuotantokyvyn lisääntymiseen.

(31) Viiniköynnöslajikkeiden luokitteluun olisi periaatteessa sisällytettävä ainoastaan lajikkeet, jotka voidaan saattaa markkinoille viiniköynnöksen kasvullisen lisäysaineiston pitämisestä kaupan 9 päivänä huhtikuuta 1968 annetun neuvoston direktiivin 68/193/ETY(14), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla, mukaisesti vähintään yhdessä jäsenvaltiossa. Geneettisen perimän säilyttämiseksi luokitteluun olisi voitava sisällyttää myös muita, ennen kyseisen direktiivin voimaantuloa istutettuja lajikkeita.

(32) Jos tuottajan on tislattava tuotteita yhteisön sääntöjen rikkomisen vuoksi, tislaukseen tai tisleelle ei saa myöntää yhteisön tukea.

(33) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston mukaiset maksut on suoritettava tuensaajille täysimääräisinä.

(34) Asetuksen (ETY) N:o 822/87 soveltamisalaan kuuluvat istutusoikeudet, jotka olivat voimassa 31 päivän heinäkuuta 2000 jälkeen, olisi siirtymätoimenpiteenä pidettävä voimassa kyseiseen myöhempään päivämäärään asti sen varmistamiseksi, että niitä ei menetetä siirryttäessä asetuksessa (EY) n:o 1493/1999 säädettyyn järjestelmään. Jos tällaisia oikeuksia ei käytetä kyseiseen myöhempään päivämäärään mennessä, ne olisi samoista syistä siirrettävä asianomaiseen kansalliseen tai alueelliseen varantoon, kun se perustetaan.

(35) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Soveltamisala

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston (tuotantokyky) I luvun (viiniköynnösten istuttaminen), II luvun (luopumispalkkiot), III luvun (rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen) ja osittain IV luvun (ilmoitettavat tiedot ja yleiset säännökset) soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

II LUKU

Viiniköynnösten istuttaminen

2 artikla

1. Jäsenvaltiot saavat asettaa määräajan tuottajien hakemuksille, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohdasta poikkeamista.

2. Jos tuottaja on hakenut poikkeusta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamisesta, asianomainen jäsenvaltio voi sallia, että hakemuksen käsittelyn aikana kyseisiltä alueilta tulevia viinirypäleitä saadaan hakemuksen jättöpäivästä alkaen käyttää kaupan pidettävän viinin valmistukseen.

3. Jos poikkeus myönnetään, sitä sovelletaan hakemuksen jättöpäivästä.

4. Jos poikkeus evätään, jäsenvaltion on joko:

a) sovellettava sakkoa, joka on suuruudeltaan 30 prosenttia hakemuksen jättöpäivän ja sen hylkäämispäivän välisenä aikana kyseisiltä alueilta saaduista viinirypäleistä tehdyn viinin markkina-arvosta; tai

b) velvoitettava tuottaja tislaamaan viinintuotanto, joka vastaa määrältään sitä viinimäärää, joka on saatu kyseisiltä alueilta hakemuksen jättöpäivän jälkeen ja joka on pidetty kaupan hakemuksen jättöpäivän ja sen hylkäämispäivän välisenä aikana. Tuotannosta ei kuitenkaan saa valmistaa tuotteita, joiden todellinen alkoholipitoisuus on 80 tilavuusprosenttia tai vähemmän.

5. Jäsenvaltioiden on vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ajanjakso, jonka kuluessa kyseisen alueen istuttamisesta tuottaja voi saada uudelleenistutusoikeuksia. Kyseinen ajanjakso ei kuitenkaan milloinkaan saa jatkua 31 päivän maaliskuuta 2002 jälkeen. Jäsenvaltio saa myöntää mainitun säännöksen mukaisen poikkeuksen ainoastaan, jos kyseiset uudelleenistutusoikeudet ovat voimassa poikkeuksen hakemispäivänä.

6. Jäsenvaltioiden on pidettävä rekisteriä hakemuksista poikkeamisesta asetuksesta (EY) N:o 1493/1999, sekä niihin liittyvistä päätöksistä ja tämän artiklan 4 kohdan mukaisista toimista.

7. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle jokaisen viinivuoden osalta kokonaispinta-ala, johon on haettu poikkeusta asetuksesta (EY) N:o 1493/1999, kokonaispinta-ala, jolle poikkeus on myönnetty, sekä evätty ala. Tiedot on toimitettava neljän kuukauden kuluessa kyseisen viinivuoden päättymisestä.

8. Jos alue aiotaan raivata asetuksen (EY) N.o 1493/1999 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti, siltä tulevista viinirypäleistä saadut tuotteet saa laskea liikkeelle ainoastaan tislaustarkoituksiin. Jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksesta, jonka mukaan vastaavan arvoinen määrä viiniä voidaan tislata. Tällöin jäsenvaltiot voivat säätää myös asianmukaisen hallinnollisen seuraamuksen soveltamisesta. Näistä tuotteista ei kummassakaan tapauksessa saa valmistaa alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on 80 tilavuusprosenttia tai vähemmän.

9. Jäsenvaltioiden on pidettävä rekisteriä kaikista asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 7 kohdan mukaisista tapauksista.

3 artikla

1. Myöntäessään uusien viljelmien istutusoikeuksia uusille viljelmille tarkoitetuilla alueilla, kun kyseessä ovat yleisen edun vuoksi toteutettava maanjako tai pakkolunastus, joka hyväksytään voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisiä oikeuksia ei myönnetä alueelle, joka on todelliselta satotasoltaan suurempi kuin 105 prosenttia viiniköynnöstä kasvavasta alueesta, johon sovellettiin yleisen edun vuoksi toteutettavaa maanjakoa tai pakkolunastusta. Jäsenvaltioiden on merkittävä rekisteriin kaikki tapaukset, joissa uudelleenistutusoikeuksia myönnettiin tällaisiin tarkoituksiin.

2. Jäsenvaltioiden on tehtävä rekisteriin merkintä aina myöntäessään uusien viljelmien istutusoikeuksia kokeelliseen viininviljelyyn tarkoitetuilla alueilla. Tällaisia uusien viljelmien istutusoikeuksia sovelletaan ainoastaan kokeiluajanjakson ajan.

Tänä aikana tällaisilta alueilta tulevista rypäleistä saatuja tuotteita ei saa pitää kaupan.

Tämän ajanjakson jälkeen:

a) tuottajan on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnettyjä uusien viljelmien istutusoikeuksia, uudelleenistutusoikeuksia tai varannosta myönnettäviä istutusoikeuksia, jotta kyseinen alue voi tuottaa kaupan pidettäväksi tarkoitettua viiniä; tai

b) tällaisille alueille istutetut viiniköynnökset on raivattava. Raivauskustannuksista vastaa asianomainen tuottaja. Ennen kuin kyseinen alue on raivattu, siltä tulevista viinirypäleistä saatavat tuotteet saa laskea liikkeelle ainoastaan tislaus-tarkoituksiin. Näistä tuotteista ei kuitenkaan saa valmistaa alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on 80 tilavuusprosenttia tai vähemmän.

3. Ennen 1 päivää elokuuta 2000 kokeelliseen viininviljelyyn myönnettyjä uusien viljelmien istutusoikeuksia samoin kuin niiden käyttöä tai niiden mukaisesti istutettuja alueita koskevia vaatimuksia sovelletaan kokeiluajanjakson ajan. Edellä 2 kohdan kolmannen alakohdan sääntöjä sovelletaan tällaisiin alueisiin kokeiluajanjakson päättymisen jälkeen.

4. Jäsenvaltioiden on tehtävä rekisteriin merkintä aina myöntäessään uusien viljelmien istutusoikeuksia emoviiniköynnösten varttamisoksien tuottamista varten tarkoitetuille alueille. Tällaisia uusien viljelmien istutusoikeuksia sovelletaan ainoastaan emoviiniköynnösten varttamisoksien tuottamisen ajan.

Tänä aikana tällaisista viiniköynnöksistä saatavia viinirypäleitä ei korjata, tai jos ne korjataan, ne on tuhottava.

Tämän ajanjakson jälkeen:

a) tuottajan on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnettyjä uusien viljelmien istutusoikeuksia, uudelleenistutusoikeuksia tai varannosta myönnettäviä istutusoikeuksia, jotta kyseinen alue voi tuottaa kaupan pidettäväksi tarkoitettua viiniä; tai

b) tällaisille alueille istutetut viiniköynnökset on raivattava. Raivauskustannuksista vastaa asianomainen tuottaja. Ennen kuin kyseinen alue on raivattu, siltä tulevista viinirypäleistä saatavat tuotteet saa laskea liikkeelle ainoastaan tislaus-tarkoituksiin. Näistä tuotteista ei kuitenkaan saa valmistaa alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on 80 tilavuusprosenttia tai vähemmän.

5. Ennen 1 päivää elokuuta 2000 emoviiniköynnösten varttamisoksien tuottamiseen tarkoitetuille alueille myönnettyjä uusien viljelmien istutusoikeuksia samoin kuin niiden käyttöä tai niiden mukaisesti istutettuja alueita koskevia vaatimuksia sovelletaan emoviiniköynnösten varttamisoksien tuotannon ajan. Edellä 4 kohdan kolmannen alakohdan sääntöjä sovelletaan tällaisiin alueisiin emoviiniköynnösten varttamisoksien tuotannon päättymisen jälkeen.

6. Jäsenvaltioiden on tehtävä rekisteriin merkintä aina myöntäessään uusien viljelmien istutusoikeuksia alueilla, joilla tuotettavat viinit tai viiniköynnöksistä saatavat tuotteet on tarkoitettu yksinomaan viininviljelijän oman perheen kulutukseen.

7. Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi kohtuuttoman hallinnollisen rasituksen estämiseksi säätää, että alueisiin, joilta tulevat viinit tai viiniköynnöksistä saatavat tuotteet on tarkoitettu yksinomaan viininviljelijän perheen kulutukseen, ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 7 kohdassa säädettyä raivausvelvoitetta. Jäsenvaltiot saavat kuitenkin säätää kyseisestä poikkeuksesta ainoastaan, jos:

a) kyseinen alue ei yhdenkään viininviljelijän osalta ylitä enimmäispinta-alaa, jonka kyseinen asianomainen jäsenvaltio vahvistaa; eikä

b) kyseinen viininviljelijä harjoita kaupallista viinintuotantoa.

8. Tämän artiklan 6 ja 7 kohdassa tarkoitetuilta alueilta tulevien viinien tai viiniköynnöksistä saatavien tuotteiden kaupan pitäminen on kielletty. Jäsenvaltioiden on sovellettava asianmukaista järjestelmää tämän kiellon noudattamisen seuraamiseksi. Jos tätä kieltoa rikotaan, jäsenvaltion asettamien seuraamusten lisäksi kyseinen alue on raivattava asianomaisen viininviljelijän kustannuksella. Ennen kuin kyseinen alue on raivattu, siltä tulevista viinirypäleistä saatavat tuotteet saa laskea liikkeelle ainoastaan tislaustarkoituksiin. Näistä tuotteista ei kuitenkaan saa valmistaa alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on 80 tilavuusprosenttia tai vähemmän. Jäsenvaltioiden on merkittävä rekisteriin kaikki tämän kohdan mukaiset tapaukset.

9. Jäsenvaltiot saavat myöntää uusien viljelmien istutusoikeuksia tma-laatuviinin tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun pöytäviinin tuottamiseen alueilla, joista on tehty arvio, jonka mukaan kyseisen viinin tuotanto on kysyntää huomattavasti vähäisempää. Jäsenvaltioiden on tehtävä nämä arviot objektiivisten perusteiden ja tietojen pohjalta. Objektiivisiin tietoihin on kuuluttava selvitys viinintuotannonkyvystä tai vastaavat tiedot kyseiseltä alueelta. Jäsenvaltion on pidettävä rekisteriä näistä arvioinneista sekä objektiivisista perusteista ja tiedoista. Jos jäsenvaltio on todennut, että tällaisen viinin tuotanto on kysyntää huomattavasti vähäisempää, sen on merkittävä rekisteriin kaikki tapaukset, joissa tällaisten viiniköynnösviljelmien uusia istutusoikeuksia on myönnetty.

10. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle jokaisen viinivuoden osalta seuraavat tiedot:

a) kokonaispinta-alat, joille on myönnetty uusia viljelmien istutusoikeuksia 1, 2 ja 4 kohdan mukaisesti;

b) kokonaispinta-alat, joille on myönnetty uusien viljelmien istutusoikeuksia 6 kohdan mukaisesti. Jos jäsenvaltio kuitenkin haluaa käyttää 7 kohdassa säädettyä poikkeusta, sen on edellä esitettyjen tietojen sijasta toimitettava asianomaisesta kokonaispinta-alasta arvio, joka perustuu toteutetun valvonnan tuloksiin;

c) kunkin asianomaisen viinin osalta kokonaispinta-ala, jolle on myönnetty uusien viljelmien istutusoikeuksia asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sekä tehtyä arviota koskevat tiedot, mukaan lukien käytetyt objektiiviset perusteet ja tiedot; ja

d) tuottajien mahdollisesti suorittamat maksut uusien viljelmien istutusoikeuksista.

Tiedot on toimitettava neljän kuukauden kuluessa kyseisen viinivuoden päättymisestä.

4 artikla

1. Kun alue raivataan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 7 kohdan tai 19 artiklan 4 kohdan tai tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan b alakohdan, 3 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan b alakohdan tai 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti, uudelleenistutusoikeuksia ei myönnetä. Lisäksi uudelleenistutusoikeuksia ei myönnetä raivattaessa:

a) viiniköynnöstä kasvava ala silloin kun kyseessä on yleisen edun vuoksi toteutettava maanjako tai pakkolunastus, jos uusien viljelmien istutusoikeuksia on myönnetty kyseisille alueille 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b) kokeelliseen viininviljelykseen tarkoitetuille alueille kokeiluajanjakson aikana;

c) emoviiniköynnösten varttamisoksien tuottamiseen tarkoitetuille alueille emoviiniköynnösten varttamisoksien tuotannon aikana; tai

d) alueille, joilta saatavat tuotteet on tarkoitettu yksinomaan viininviljelijän perheen kulutukseen.

2. Jäsenvaltiot voivat myöntää uudelleenistutusoikeuksia ainoastaan tuottajalle, joka sitoutuu raivaamaan viiniköynnöstä kasvavan alan ennen kolmannen vuoden päättymistä alueen istuttamisesta, jos kyseinen tuottaja voi osoittaa, ettei hänellä ole lainkaan tai riittävästi istutusoikeuksia, joita voitaisiin käyttää viiniköynnösten istuttamiseksi koko kyseiselle alueelle. Jäsenvaltio saa myöntää tuottajalle ainoastaan ne oikeudet, jotka ovat tarpeen viiniköynnösten istuttamiseksi koko kyseiselle alueelle; tuottajan hallussa jo olevat oikeudet on otettava huomioon. Tuottajan on määritettävä raivattava alue.

3. Antaessaan 2 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen tuottajan on annettava vakuus. Kyseisen alueen raivausvelvoite on komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85(15) 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ensisijainen vaatimus. Asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava vakuuden määrä objektiivisin perustein. Vakuus on vahvistettava tasolle, joka on oikeassa suhteessa ja riittävä estämään sen, että tuottajat jättäisivät noudattamatta sitoumustaan.

4. Siihen asti kun raivaussitoumus on täytetty, jäsenvaltioiden on taattava, että raivattavalla alueella ja uudelleenistutetulla alueella ei yhtenäkään viinivuonna tuoteta samanaikaisesti kaupallisesti viiniä, varmistaen, että:

a) uudelleenistutetuilta alueilta tulevista rypäleistä saatavat tuotteet saa laskea liikkeelle ainoastaan tislaustarkoituksiin. Näistä tuotteista ei kuitenkaan saa valmistaa alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on 80 tilavuusprosenttia tai vähemmän; tai

b) raivattavilta alueilta tulevista rypäleistä saatavat tuotteet saa laskea liikkeelle ainoastaan tislaustarkoituksiin. Näistä tuotteista ei kuitenkaan saa valmistaa alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on 80 tilavuusprosenttia tai vähemmän.

5. Jos raivaussitoumusta ei ole täytetty määräaikaan mennessä, raivaamaton alue katsotaan istutetuksi asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 1 kohdassa säädetyn istuttamiskiellon vastaisesti.

6. Jäsenvaltioiden on valvottava istuttamista ja raivaamista kyseisillä alueilla.

7. Jäsenvaltioiden on pidettävä rekisteriä kaikista tämän artiklan mukaisista tapauksista.

8. Jäsenvaltioiden on pidettävä rekisteriä kaikista tilojen välisistä uudelleenistutusoikeuksien siirroista.

9. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, jos se aikoo käyttää mahdollisuutta pidentää enintään kahdeksaan viinivuoteen uudelleenistutusoikeuksien käyttämiselle asetettua määräaikaa, joka päättyy viiden viinivuoden kuluttua sen viinivuoden päättymisestä, jonka aikana raivaus suoritettiin.

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että istutusoikeuksien siirto kansallisen varannon ja/tai alueellisten varantojen kautta ei johda kokonaistuotantokyvyn lisääntymiseen niiden alueella.

2. Soveltaessaan 1 kohtaa jäsenvaltiot voivat:

a) käyttää asetuksen (EY) N:o 1493/1999 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua vähennyskerrointa; ja

b) soveltaa vastaavaa vähennyskerrointa muihin kansallisen varannon ja/tai alueellisten varantojen kautta tehtäviin siirtoihin.

3. Soveltaessaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 4 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa jäsenvaltiot voivat myös soveltaa vastaavaa vähennyskerrointa oikeuksien siirtoon tilojen välillä.

4. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle istutusoikeuksien kansallisen varannon ja/tai alueellisten varantojen perustamisesta tai tarvittaessa päätöksestään olla soveltamatta varantojärjestelmää.

5. Jos jäsenvaltio päättää olla soveltamatta varantojärjestelmää, sen on toimitettava komissiolle todisteet siitä, että koko sen alueella on tehokas istutusoikeuksien hallintojärjestelmä. Sen on erityisesti toimitettava todisteet, jos asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston I luvun asianomaisista säännöksistä on tarpeen poiketa.

6. Jäsenvaltioiden on pidettävä rekisteriä kaikista tapauksista, joissa istutusoikeuksia myönnetään varannoista, kaikista tapauksista, joissa istutusoikeuksia siirretään varantojen välillä, ja kaikista tapauksista, joissa istutusoikeuksia siirretään varantoihin. Rekistereihin on myös tehtävä merkintä maksuista, jotka suoritetaan korvauksena oikeuksien siirtämisestä varantoon tai oikeuksien myöntämisestä varannosta.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot uusien istutusoikeuksien siirtämisestä varantoon tai varantoihin ja otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti jo siirretyt uudet istutusoikeudet.

2. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota siirtämään niille yhteisön varannossa olevia uusia istutusoikeuksia. Komissio voi tehdä tällaisia siirtoja asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

III LUKU

Luopumispalkkiot

7 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisesti valitsemansa alueet, joille voidaan myöntää palkkio lopullisesta viininviljelystä luopumisesta, sekä valintaan liittyvät edellytykset.

8 artikla

1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava hakemusmenettely, jossa säädetään erityisesti seuraavista:

a) hakemusten määräajat ja hakemukseen liitettävät tiedot;

b) kyseisten viiniköynnösten, kyseisen alueen ja sen keskituotoksen tai tuotantokapasiteetin tarkastaminen;

c) kyseisen tuottajan palkkion tiedoksiantaminen;

d) palkkion tarkistusmahdollisuus, jos kyseinen tuottaja esittää tässä tarkoituksessa perustellun pyynnön, sekä tarkistuksen tuloksen tiedoksiantaminen;

e) raivauksen toteuttamisen todentaminen.

2. Palkkio maksetaan sen jälkeen, kun raivauksen on todettu tapahtuneen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että palkkio maksetaan tuottajalle ennen kuin raivausvelvoite on täytetty, jos tuottaja antaa suuruudeltaan 120 prosenttia palkkiosta olevan vakuuden. Asetuksen (ETY) N:o 2220/85 mukainen velvoite on kyseisen alueen raivaaminen. Tällöin raivaus on suoritettava sitä viinivuotta, jonka palkkio maksettiin, seuraavan viinivuoden loppuun mennessä.

3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että asetuksen (EY) N:o 1493/1999 39 artiklan mukaisen tuottajaorganisaation jäseninä olevien tuottajien palkkiota vähennetään enintään 15 prosenttia. Tällöin vähennystä vastaavat määrät maksetaan kyseiselle tuottajaorganisaatiolle.

4. Palkkio voidaan maksaa 10-25 aarin suuruisille aloille ainoastaan, jos kyseinen alue on tilan viininviljelyalue kokonaisuudessaan. Tällöin hehtaaripalkkion enimmäismäärä ei saa ylittää 4300:aa euroa.

5. Kun kyseessä on yli 25 aarin suuruinen alue, hehtaaripalkkion enimmäismäärä ei saa ylittä:

a) 1450:tä euroa, kun keskimääräinen hehtaarituotos on enintään 20 hehtolitraa;

b) 3400:aa euroa, kun keskimääräinen hehtaarituotos on yli 20, mutta enintään 30 hehtolitraa;

c) 4200:aa euroa, kun keskimääräinen hehtaarituotos on yli 30, mutta enintään 40 hehtolitraa;

d) 4600:aa euroa, kun keskimääräinen hehtaarituotos on yli 40, mutta enintään 50 hehtolitraa;

e) 6300:aa euroa, kun keskimääräinen hehtaarituotos on yli 50, mutta enintään 90 hehtolitraa;

f) 8600:aa euroa, kun keskimääräinen hehtaarituotos on yli 90, mutta enintään 130 hehtolitraa;

g) 11100:aa euroa, kun keskimääräinen hehtaarituotos on yli 130, mutta enintään 160 hehtolitraa; ja

h) 12300:aa euroa, kun keskimääräinen hehtaarituotos on yli 160 hehtolitraa.

6. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat myöntää palkkion 10-25 aarin suuruisille aloille, vaikka kyseinen alue ei ole tilan viininviljelyalue kokonaisuudessaan. Tällöin sovelletaan 5 kohdassa säädettyjä palkkion enimmäismääriä.

9 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 9 artiklan a, c ja d alakohdassa säädetyt ajanjaksot ovat kukin 10 viinivuotta kyseessä olevan viinivuoden päättymisestä.

10 artikla

1. Jäsenvaltioiden on merkittävä rekisteriin tiedot kaikista hakemuksista ja niihin liittyvistä päätöksistä.

2. Jäsenvaltioiden on annettava kunkin viinivuoden osalta komissiolle tiedoksi:

a) raivattu kokonaisala, josta on maksettu palkkio asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston II luvun mukaisesti; ja

b) arviot seuraavasta viinivuodesta.

Tiedot on toimitettava neljän kuukauden kuluessa kyseisen viinivuoden päättymisestä.

11 artikla

Jäsenvaltioiden on myöntäessään valtiontukia asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston II luvun tavoitteita vastaavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

a) merkittävä rekisteriin tiedot kaikista hakemuksista ja niihin liittyvistä päätöksistä;

b) annettava kunkin viinivuoden osalta komissiolle tiedoksi yksinomaan valtiontuen vastineena raivattu kokonaispinta-ala sekä maksetun tuen kokonaismäärä. Tiedot on toimitettava neljän kuukauden kuluessa kyseisen viinivuoden päättymisestä; ja

c) varmistettava, että tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisessa tiedonannossa täsmennetään, mikä osuus kyseisestä alueesta on raivattu valtiontuen vastineena asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston II luvun mukaisen palkkion lisäksi, ja ilmoitettava tässä yhteydessä maksetun valtiontuen kokonaismäärä.

IV LUKU

Rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen

12 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 11 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tavanomaisella viinitarhojen uudistamisella viljelmillä, joilla viiniköynnökset ovat jo yli-ikäisiä, tarkoitetaan saman lajikkeen istuttamista samalle lohkolle samaa viininviljelymenetelmää noudattaen.

13 artikla

Jäsenvaltioiden on vahvistettava:

a) sellaisen lohkon vähimmäisala, jolle voidaan myöntää tukea rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen, ja rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen tuloksena olevan lohkon vähimmäisala;

b) suunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden määritelmät, niiden toteuttamisen määräaika, joka ei saa olla yli viisi vuotta, vaatimus, jonka mukaan kaikkiin suunnitelmiin on kunkin varainhoitovuoden osalta sisällyttävä kyseisenä varainhoitovuonna toteutettavat toimenpiteet ja kuhunkin toimenpiteeseen liittyvä alue, ja toteuttamisen valvonta-menettelyt;

c) säännöt, jotka rajoittavat suunnitelmaan sisältyvään raivaukseen liittyvien uudelleenistutusoikeuksien käyttöä suunnitelmaa toteutettaessa, jos se mahdollisesti johtaisi tuotoksen lisääntymiseen sen soveltamisalaan kuuluvalla alueella. Säännöissä on varmistettava, että järjestelmän tavoitteet täyttyvät ja erityisesti että kyseisen jäsenvaltion kokonaistuotantokyky ei lisäänny; ja

d) myönnettävän tuen yksityiskohtaista soveltamisalaa ja tasoa koskevat säännöt. Jollei asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvun ja tämän luvun säännöksistä muuta johdu, näissä säännöissä voidaan erityisesti säätää kiinteämääräisten määrien maksamisesta, hehtaarituen enimmäismääristä ja tuen mukauttamisesta objektiivisten perusteiden pohjalta. Säännöissä on erityisesti säädettävä asianmukaisesti suuremmista tuista, joita myönnetään silloin kun suunnitelmaan sisältyvään raivaukseen liittyviä uudelleenistutusoikeuksia käytetään suunnitelman toteuttamisessa.

14 artikla

Jos jäsenvaltio päättää olla tekemättä itse rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevaa suunnitelmaa, sen on vahvistettava:

a) elimet tai henkilöt, jotka voivat jättää suunnitelmaluonnoksia;

b) suunnitelmaluonnosten sisältö; niihin on sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot ehdotetuista toimenpiteistä ja niiden toteuttamiselle ehdotetut määräajat;

c) rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevien suunnitelmien kattama vähimmäispinta-ala sekä poikkeukset tästä vaatimuksesta, joiden on oltava asianmukaisesti perusteltuja ja perustuttava objektiivisiin perusteisiin; ja

d) suunnitelmien toimittamis- ja hyväksymismenettely, jossa on erityisesti säädettävä suunnitelmaluonnosten jättämisen määräajoista sekä niiden ensisijaisuutta koskevista objektiivisista perusteista.

15 artikla

1. Tuki maksetaan, kun tietyn toimenpiteen toteuttaminen on varmistettu.

2. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin 1 kohdasta poiketen säätää, että tuki maksetaan tuottajalle ennen kuin tietty toimenpide on toteutettu, sillä edellytyksellä, että:

a) toimenpiteen toteuttaminen on aloitettu;

b) tuottaja on asettanut suuruudeltaan 120 prosenttia tuesta olevan vakuuden. Asetuksen (ETY) N:o 2220/85 mukainen velvoite on asianomaisen toimenpiteen toteuttaminen kahden vuoden kuluessa ennakon maksamisesta; ja

c) silloin kun kyseinen tuottaja on aiemmin saanut ennakon jonkin toisen toimenpiteen osalta maksettavasta tuesta, kyseinen toinen toimenpide on toteutettu.

3. Jos kaikkia suunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ei toteuteta tilalla 13 artiklan b alakohdan mukaisesti vahvistetussa määräajassa, tuottajan on maksettava kokonaan takaisin tuki, joka on myönnetty kyseistä tilaa koskevan suunnitelman osalta.

Jos kyseisistä toimenpiteistä on toteutettu kuitenkin määräajassa yli 80 prosenttia, takaisin maksettava määrä on kaksinkertaisena se tuen loppuosuus, joka olisi myönnetty, jos kaikki suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet olisi saatettu loppuun.

16 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän osalta:

a) selvitys kuluvan varainhoitovuoden aikana tosiasiallisesti toteutuneista menoista;

b) kuluvan varainhoitovuoden menoja koskevat myöhemmät pyynnöt, jotka tehdään muiden kuin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen varojen osalta, ja kussakin tapauksessa asianomainen kokonaisalue; ja

c) seuraavien varainhoitovuosien tarkistetut menoarviot ja asianomaiset kokonaisalueet rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän toteuttamisajanjakson loppuun asti kullekin jäsenvaltiolle myönnettyjen varojen rajoissa.

2. Rajoittamatta talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen liittyvien yleisten sääntöjen soveltamista, jos tiedot, jotka jäsenvaltioiden on 1 kohdan mukaan toimitettava komissiolle, ovat puutteellisia tai määräaikaa ei ole noudatettu, komissio vähentää maatalouskulujen perusteella laskettuja ennakkomaksuja väliaikaisesti ja kiinteämääräisesti.

17 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion yhden varainhoitovuoden osalta ilmoittamat tosiasiallisesti toteutuneet menot rahoitetaan ainoastaan niiden 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tiedoksi annettujen määrien rajoissa, jos kyseiset määrät eivät kokonaisuudessaan ylitä jäsenvaltiolle asetuksen (EY) N:o 1493/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnettyjä määrärahoja.

2. Jäsenvaltioiden 16 artiklan b alakohdan mukaisesti tekemät pyynnöt hyväksytään käytettävissä olevan määrän mukaan suhteellisesti sen jälkeen, kun siitä on vähennetty kaikkien jäsenvaltioiden 16 artiklan a alakohdan mukaisesti ilmoittamien määrien summa jäsenvaltioille asetuksen (EY) N:o 1493/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetystä kokonaismäärästä. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille mahdollisimman pian 30 päivän kesäkuuta jälkeen, missä määrin pyynnöt voidaan hyväksyä.

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jos 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ilmoitettu kokonaisalue on pienempi kuin kyseiselle jäsenvaltiolle asetuksen (EY) N:o 1493/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen kyseisen varainhoitovuoden määrärahojen yhteydessä esitetty hehtaarimäärä, kyseiselle varainhoitovuodelle ilmoitetut menot rahoitetaan ainoastaan siihen määrään asti, joka saadaan vähentämällä 1 kohdassa tarkoitetusta rajasta ilmoitetun kokonaisalueen alitus.

4. Jos jäsenvaltion toteuttamat menot eivät jonakin varainhoitovuonna ylitä 75:tä prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista määristä, seuraavana varainhoitovuonna vastaavan kokonaisalueen osalta huomioon otettavia menoja vähennetään kolmanneksella mainitun enimmäismäärän ja kyseisen varainhoitovuoden toteutettujen menojen välisestä erotuksesta.

5. Tätä vähennystä ei oteta huomioon sitä varainhoitovuotta, jona vähennys tehtiin, seuraavan varainhoitovuoden osalta hyväksyttävissä menoissa.

6. Tuottajille 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti uudelleen maksetut määrät vähennetään rahoitettavista menoista.

7. Viittaukset johonkin varainhoitovuoteen ovat viittauksia jäsenvaltioiden tosiasiallisesti 16 päivän lokakuuta ja seuraavan vuoden 15 päivän lokakuuta välisenä aikana suorittamiin maksuihin.

18 artikla

1. Jäsenvaltioiden on merkittävä rekisteriin tiedot kaikista hyväksytyistä ja hylätyistä suunnitelmista ja kaikista suunnitelmien täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kultakin viinivuodelta suunnitelmien mukaan eriteltynä suunnitelmaan alun perin kuuluva alue ja sen keskituotos sekä rakenneuudistuksesta ja uusiin lajikkeisiin siirtymisestä johtuva alue ja sen arvioitu keskituotos. Tiedot on toimitettava neljän kuukauden kuluessa kyseisen viinivuoden päättymisestä.

V LUKU

Ilmoitettavat tiedot ja yleiset säännökset

19 artikla

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, aikovatko ne tehdä tuotantokykyä koskevan selvityksen kansallisin vai alueellisin perustein.

2. Jos jäsenvaltio päättää tehdä selvityksen alueellisin perustein ja perustaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston I luvun mukaisia alueellisia varantoja, molemmissa tarkoituksissa on käytettävä samoja alueita.

3. Selvitykseen sisältyvät tiedot on:

a) eriteltävä viiniluokkien (tma-laatuviinit ja pöytäviinit) mukaan, kun kyseessä ovat viininvalmistukseen käytettäviksi lajikkeiksi luokiteltujen viiniköynnösten viljelyyn käytetyt alueet, maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien tuotantoon soveltuva alue mukaan luettuna. Tietyn viiniköynnöslajikkeen viljelyyn käytetyn kokonaispinta-alan prosenttiosuus on myös mainittava, jos se on huomattava;

b) jaoteltava seuraavasti, kun kyseessä on olemassa olevien istutusoikeuksien kokonaismäärä:

i) arvio hehtaareina sellaisten tuottajille myönnettyjen uusien viljelmien istutusoikeuksien määrästä, joita ei ole vielä käytetty,

ii) arvio hehtaareina sellaisten tuottajilla olevien uudelleenistutusoikeuksien määrästä, joita ei ole vielä käytetty;

iii) sellaisten uusien viljelmien istutusoikeuksien määrä hehtaareina, joita ei ole vielä siirretty varantoon tai varantoihin, tai asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 2 kohdan mukaisten uusien viljelmien istutusoikeuksien määrä; ja

iv) varannossa tai varannoissa olevien istutusoikeuksien määrä hehtaareina; ja

c) eriteltävä asianmukaisesti aluekohtaisesti, kun kyseessä on kansallisin perustein tehtävä selvitys.

4. Selvitykseen on merkittävä siinä olevien tietojen lähde tai lähteet.

5. Kun selvitys tehdään ensimmäisen kerran, siinä on oltava tiedot jäsenvaltion edellisen viinivuoden osalta valitsemalta päivältä. Siinä on myös oltava tiedot jäsenvaltion valitsemalta viiteviinivuodelta, ja:

a) tietojen on mahdollisuuksien mukaan oltava kerätyt samoin perustein kuin muut selvityksessä olevat tiedot; ja

b) tiedot voivat tarvittaessa olla arvioita.

6. Tämän jälkeen selvitystä päivitetään vuosittain kyseisen valitun päivän osalta.

20 artikla

1. Viininvalmistuksessa käytettävien viiniköynnöslajikkeiden luokittelussa jäsenvaltioiden on luokiteltava lajikkeet nimien mukaan ja täsmennettävä rinnakkaisilmaisut ja rypäleen väri.

2. Lajikkeiden luokittelua koskevat päätökset on tehtävä objektiivisin perustein, joihin kuuluvat viljelysoveltuvuus sekä kyseisistä lajikkeista saatujen viinien analyyttisesti ja aistinvaraisesti tutkitut ominaisuudet.

3. Luokiteltujen nimien ja rinnakkaisilmaisujen on vastattava jossain seuraavista järjestöistä vahvistettuja nimiä ja rinnakkaisilmaisuja:

a) kansainvälinen viinijärjestö (OIV);

b) UPOV (Union for the Protection of Plant Varieties); ja/tai

c) IBPGR (International Board for Plant Genetic Resources).

4. Kunkin viininvalmistuslajikkeeksi luokitellun lajikkeen luokittelussa on mainittava, käytetäänkö sitä johonkin seuraavista muista sallituista käyttötarkoituksista:

a) syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä tuottava lajike;

b) viinistä tislatun alkoholijuoman tuotantoon tarkoitettu;

c) kuivattavaksi tarkoitettujen rypäleiden tuotantoon tarkoitettu lajike; ja

d) muu.

5. Luokittelussa on myös selkeästi esitettävä lajikkeiden homonyymiset nimitykset.

6. Jäsenvaltion luokitteluun voivat sisältyä ainoastaan lajikkeet, jotka voidaan saattaa markkinoille direktiivin 68/193/ETY mukaisesti vähintään yhdessä jäsenvaltiossa.

7. Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi myös sisällyttää luokitteluun ennen direktiivin 68/193/ETY voimaantuloa istutettuja viinilajikkeita, joita viljellään edelleen sen alueella.

8. Jos jäsenvaltio, jossa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston I lukua, luokittelee aikaisemmin asianomaisessa hallinnollisessa yksikössä luokittelemattoman viinintuotantoon tarkoitetun lajikkeen yhteisön tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti, kyseistä lajiketta kasvavia alueita ei saa käyttää viinintuotantoon. Jäsenvaltioiden on sovellettava asianmukaista järjestelmää tämän kiellon noudattamisen seuraamiseksi. Jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti sallia, että kyseinen tuottaja käyttää asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnettyjä uusien viljelmien istutusoikeuksia, uudelleenistutusoikeuksia tai varannosta myönnettäviä istutusoikeuksia, jotta kyseinen alue voi tuottaa viiniä. Jäsenvaltion on pidettävä rekisteriä näistä tapauksista.

9. Jäsenvaltioiden on toimitettava luokittelunsa komissiolle jokaisena viinivuonna ja merkittävä selvästi siihen tehdyt muutokset. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ennen 31 päivää heinäkuuta 2001 komissiolle 7 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen käytöstä ja siitä, aikovatko ne soveltaa 8 kohdassa tarkoitettua poikkeusta.

10. Komissio päättää, missä muodossa ja minkä välineen kautta se saattaa luokittelut saataville.

21 artikla

1. Jäsenvaltioiden on soveltaessaan asetusta (EY) N:o 1493/1999 ja tätä asetusta toimitettava komissiolle annetut säädökset ja tiivistelmä näistä säännöksistä.

2. Jäsenvaltioiden on säilytettävä tämän asetuksen mukaisesti merkityt tiedot vähintään kymmenen viinivuoden ajan tietojen merkitsemisvuoden jälkeen.

3. Tämän asetuksen mukaiset tiedonannot on tehtävä liitteessä esitetyssä muodossa.

LUKU VI

Siirtymä- ja loppusäännökset

22 artikla

Jos tuottajan edellytetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston tai tämän asetuksen mukaisesti tislaavan jotain tuotetta, tislaukselle ja tisleelle ei saa myöntää yhteisön rahoitusta.

23 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston ja tämän asetuksen mukaiset maksut on suoritettava tuensaajille täysimääräisinä.

24 artikla

Kumotaan asetukset (ETY) N:o 2314/72, (ETY) N:o 940/81, (ETY) N:o 3800/81, (ETY) N:o 2729/88, (ETY) N:o 2741/89 ja (ETY) N:o 3302/90.

25 artikla

1. Asetuksen (ETY) N:o 822/87 soveltamisalaan kuuluvat istutusoikeudet, jotka olivat kyseisen asetuksen mukaan voimassa 31 päivän heinäkuuta 2000 jälkeen, ovat voimassa kyseiseen myöhempään päivämäärään asti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun myöhemmän päivämäärän jälkeen nuo oikeudet siirretään ilman eri toimenpiteitä asianomaiseen kansalliseen tai alueelliseen varantoon. Jos kyseiseen päivämäärään mennessä ei ole vielä perustettu asianmukaista varantoa, kyseiset oikeudet jäädytetään, kunnes varanto on perustettu. Oikeudet siirretään tuolloin varantoon ilman eri toimenpiteitä.

26 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2000.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä toukokuuta 2000.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.

(2) EYVL L 84, 27.3.1999, s. 1.

(3) EYVL L 199, 30.7.1999, s. 8.

(4) EYVL L 248, 1.11.1972, s. 53.

(5) EYVL L 226, 7.9.1993, s. 1.

(6) EYVL L 96, 8.4.1981, s. 10.

(7) EYVL L 381, 31.12.1981, s. 1.

(8) EYVL L 308, 3.12.1999, s. 5.

(9) EYVL L 241, 1.9.1988, s. 108.

(10) EYVL L 299, 4.11.1997, s. 3.

(11) EYVL L 264, 12.9.1989, s. 5.

(12) EYVL L 317, 16.11.1990, s. 25.

(13) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

(14) EYVL L 93, 17.4.1968, s. 15.

(15) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5.

LIITE

Tämän asetuksen mukaisten tiedonantojen muoto

>PIC FILE= "L_2000143FI.001302.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001401.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001402.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001501.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001502.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001601.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001602.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001701.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001702.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001801.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001802.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001901.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.001902.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.002001.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.002002.EPS">

>PIC FILE= "L_2000143FI.002101.EPS">