32000R0907

Komission asetus (EY) N:o 907/2000, annettu 2 päivänä toukokuuta 2000, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä naudanliha-alan yksityisen varastoinnin tuen osalta

Virallinen lehti nro L 105 , 03/05/2000 s. 0006 - 0014


Komission asetus (EY) N:o 907/2000,

annettu 2 päivänä toukokuuta 2000,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä naudanliha-alan yksityisen varastoinnin tuen osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999(1) ja erityisesti sen 26 artiklan 5 kohdan, 41 artiklan ja 48 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksessa (EY) N:o 1254/1999 säädetään markkinatuesta naudanlihan yksityisen varastoinnin tukena. Tällainen tuki on 1 päivästä heinäkuuta 2002 kuitenkin mahdollinen ainoastaan, kun urospuolisten nautaeläinten ruhoista maksettava yhteisön keskihinta on alle 103 prosenttia perushinnasta. Uusien järjestelyjen huomioon ottamiseksi ja selkeyden vuoksi on tarpeen laatia uudelleen naudanlihan yksityisen varastoinnin tukien myöntämisen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 27 päivänä marraskuuta 1990 annettu komission asetus (ETY) N:o 3445/90(2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3533/93(3).

(2) Yksityisen varastoinnin tukien tavoitteiden saavuttamiseksi tukea olisi myönnettävä ainoastaan yhteisön alueelle sijoittautuneille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joiden toiminta ja ammatillinen kokemus alalla antaa riittävät takeet, että varastointi toteutetaan tyydyttävällä tavalla ja joilla on yhteisössä riittävä kylmävarastointikapasiteetti.

(3) Samasta syystä tukea olisi myönnettävä ainoastaan sellaisten virheettömien, kelvollisten ja myyntikelpoisten tuotteiden varastoinnille, jotka ovat saaneet terveyttä koskevista vaatimuksista tuoreen lihan tuotannossa ja markkinoille saattamisessa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/433/ETY(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 95/23/EY(5), liitteessä I olevassa XI luvussa tarkoitetun terveysmerkin. Tuotteiden olisi oltava yhteisöstä ja peräisin sellaisista eläimistä, jotka on kasvatettu voimassa olevien eläinlääkintävaatimusten mukaisesti. Lihan olisi lisäksi täytettävä yhteisön lainsäädännössä sallitut radioaktiivisuuden enimmäistasot.

(4) Markkinatilanteen ja sen kehitysnäkymien vuoksi saattaa olla aiheellista kehottaa sopimuspuolta osoittamaan tavaransa vientiin varastointihetkestä alkaen, jolloin olisi vahvistettava edellytykset, joiden perusteella varastointisopimuksen kohteena olevat lihat voidaan samanaikaisesti saattaa maataloustuotteiden vientitukien maksamisesta ennakolta 4 päivänä maaliskuuta 1980 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80(6), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2026/83(7), 5 artiklassa säädetyn järjestelmän alaisiksi, jotta niille voidaan maksaa vientituet ennakolta.

(5) Tukien tehokkuuden parantamiseksi sopimukset on tehtävä vähimmäismäärälle, joka eritellään tarvittaessa tuotekohtaisesti, ja sopimuspuolen velvoitteet, erityisesti sellaiset, jotka mahdollistavat interventioelimelle varastointiolojen tehokkaan valvonnan, on määriteltävä.

(6) On tarpeen vahvistaa prosenttiosuudeksi tuen määrästä vakuuden määrä, jonka tarkoituksena on varmistaa sovittujen velvoitteiden noudattaminen.

(7) Maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä heinäkuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85(8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1932/1999(9), mukaisesti olisi määriteltävä vakuuden vapauttamisessa noudatettavat ensisijaiset vaatimukset. Sopimuksenalaisen määrän varastointi sovitun varastointijakson ajan on yksi naudanlihan yksityisen varastoinnin tuen myöntämisen ensisijaisista vaatimuksista. Kauppatavan ja käytännön tarpeiden huomioon ottamiseksi olisi sallittava tietty poikkeama tuen määrästä.

(8) Tiettyjen varastoitavia määriä koskevien velvoitteiden noudattamatta jättämisen yhteydessä tiettyä suhteellisuutta olisi sovellettava sekä vakuuksien vapauttamisen että tukien myöntämisen osalta.

(9) Järjestelmän tehokkuuden parantamiseksi sopimuspuolen olisi voitava saada vakuudenalaisen tuen määrän ennakkomaksu, ja olisi vahvistettava tukihakemusten jättöä, esitettäviä asiakirjoja ja maksuaikaa koskevat säännöt.

(10) Olisi vahvistettava säännöt tukimääriin ja vakuuksiin sovellettavien valuuttakurssien määrittämiseksi.

(11) Kokemus erilaisista maataloustuotteiden yksityisen varastoinnin järjestelmistä on osoittanut, että olisi täsmennettävä, missä määrin neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71(10) soveltuu näissä järjestelmissä tarkoitettujen ajanjaksojen, päivämäärien ja aikarajojen asettamiseen, ja määriteltävä tarkasti sopimusvarastoinnin alkamis- ja päättymispäivät.

(12) Olisi säädettävä tietystä suhteellisuudesta tukien myöntämisessä, kun varastointiaikaa ei kokonaan noudateta. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta lyhentää varastointiaikaa, kun varastosta poistetut lihat on tarkoitettu vientiin. Todiste lihan viennistä on esitettävä maataloustuotteiden vientitukien järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/1999(11) mukaisesti.

(13) Yksityisen varastoinnin tuen määrä voidaan vahvistaa ennakolta. Olisi säädettävä asianmukaisista toimenpiteistä kyseisen järjestelmän liiallisen tai keinottelumielessä tapahtuvan käytön ehkäisemiseksi. Kyseisissä toimenpiteissä voidaan säätää harkinta-ajasta markkinatilanteen arvioimiseksi ennen kuin hakemuksia koskevista päätöksistä ilmoitetaan. Tarvittaessa olisi lisäksi annettava säännöksiä erityistoimenpiteistä, joita sovelletaan erityisesti käsiteltävinä oleviin hakemuksiin.

(14) Yksityisen varastoinnin tuen määrä voidaan vahvistaa myös tarjouskilpailumenettelyllä. Tuelle voidaan vahvistaa enimmäismäärä tarjousten esittämisen jälkeen. Toimenpiteitä ei tarvita, jos yhtäkään tarjousta ei voida hyväksyä.

(15) Olisi säädettävä valvontatoimenpiteistä sen varmistamiseksi, ettei tukia myönnetä aiheettomasti. Tätä varten jäsenvaltioiden on toteutettava varastoinnin eri vaiheisiin soveltuvia valvontatoimenpiteitä.

(16) Olisi ennakolta torjuttava väärinkäytökset ja petokset, ja tarvittaessa rangaistava niistä. Sen vuoksi on aiheellista sulkea väärän ilmoituksen antanut sopimuspuoli yksityisen varastoinnin tuen ulkopuolelle sitä vuotta seuraavaksi kalenterivuodeksi, jona väärä ilmoitus todettiin. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi määrättävä lievistä väärinkäytöksistä asianmukaiset seuraamukset.

(17) Jotta komissio voisi saada kokonaiskuvan yksityisen varastoinnin tuen myöntämisen vaikutuksista, jäsenvaltioiden on ilmoitettava sille tarvittavat tiedot.

(18) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1254/1999 26 ja 48 artiklassa annetut yleiset säännöt tuen myöntämisestä yksityiselle varastoinnille.

2 artikla

1. Tuen myöntämisestä yksityiseen varastointiin on mahdollista päättää 1 päivästä heinäkuuta 2002, jos R3-laatuluokkana ilmaistujen täysikasvuisten urospuolisten nautaeläinten ruhojen liitteen I mukaisesti laskettu yhteisön markkinoiden keskihinta on 2291 euroa tonnilta tai vähemmän.

2. Tuen myöntämistä yksityiseen varastointiin voidaan soveltaa jäsenvaltiossa tai kaikkialla yhteisössä.

3. Yksityisen varastoinnin tuen määrä voidaan vahvistaa ennakolta tai tarjouskilpailulla.

3 artikla

1. Sopimukset naudanlihan yksityisestä varastoinnista tehdään jäsenvaltioiden interventioelinten ja luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä, jäljempänä "sopimuspuoli", joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a) sopimuspuoli on toiminut liha-alalla varastointisopimuksen soveltamista tai tarjouskilpailun määräajan päättymistä edeltävien viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana;

b) sopimuspuoli on rekisteröity kansalliseen alv-rekisteriin;

c) sopimuspuolella on käytössä varastointiin soveltuvat laitokset yhteisössä.

2. Yksityisen varastoinnin tukea saadaan myöntää ainoastaan lihalle, joka

a) on luokiteltu neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1208/81(12), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1026/91(13), vahvistetun yhteisön rahojen luokitteluasteikon mukaisesti ja varustettu tunnusmerkinnällä komission asetuksen (EY) N:o 562/2000(14) 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b) on saanut direktiivin 64/433/ETY liitteessä I olevassa XI luvussa tarkoitetun terveysmerkin;

c) ei sisällä sellaisia ominaisuuksia, joiden vuoksi se olisi varastointiin tai myöhempään käyttöön kelpaamatonta;

d) ei ole peräisin hätätoimenpiteiden vuoksi teurastetuista eläimistä;

e) on peräisin yhteisöstä komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93(15), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1662/1999(16), 39 artiklan mukaisesti;

f) ei ylitä yhteisön lainsäädännön mukaisia radioaktiivisuuden enimmäismääriä. Tuotteen radioaktiivisen saastuneisuuden tasoa valvotaan ainoastaan tilanteen niin vaatiessa ja ainoastaan tarpeellisen ajan. Valvontatoimenpiteiden kesto ja laajuus vahvistetaan tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1254/1999 43 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;

g) on peräisin eläimistä, jotka on teurastettu enintään 10 päivää ennen sitä päivää, jona tuotteet pannaan varastoon 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

h) pannaan varastoon tuoreena ja varastoidaan jäädytettynä;

i) on peräisin eläimistä, jotka on kasvatettu voimassa olevien eläinlääkintävaatimusten mukaisesti.

4 artikla

1. Sopimus tehdään vähintään kullekin tuotteelle vahvistettavan vähimmäismäärän suuruisista määristä.

2. Hakemus sopimuksesta tai tarjous tarjouskilpailuun jätetään sen jäsenvaltion interventioelimelle, jossa liha tullaan varastoimaan.

3. Hakemus sopimuksesta tai tarjous tarjouskilpailuun sekä sopimus koskevat ainoastaan yhtä niistä tuotteista, joita varten tukea voidaan myöntää.

4. Hakemus sopimuksesta tai tarjous tarjouskilpailuun voidaan hyväksyä ainoastaan, jos se sisältää 5 kohdan a, b, d ja e alakohdassa tarkoitetut osat ja todiste vakuuden antamisesta on esitetty.

5. Sopimuksessa on oltava erityisesti seuraavat osat:

a) ilmoitus, jolla sopimuspuoli sitoutuu panemaan varastoon ja varastoimaan ainoastaan tuotteita, jotka täyttävät 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset;

b) varastoitavan tuotteen kuvaus ja määrä;

c) sopimuksessa tarkoitetun määrän 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun varastoon panemisen määräpäivä;

d) varastointiaika;

e) tuen määrä tonnia kohti;

f) annetun vakuuden määrä;

g) varastointiajan lyhentämisen tai pidentämisen mahdollisuus yhteisön lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin.

6. Sopimuksessa on määrättävä vähintään seuraavista sopimuspuolen velvoitteista:

a) sopimuspuolen on pantava varastoon 5 artiklassa säädetyssä määräajassa ja pidettävä varastossa sopimusjaksona sovittu määrä kyseistä tuotetta omaan lukuunsa ja omalla vastuullaan olosuhteissa, joissa 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteen ominaisuudet säilyvät, muuttamatta, korvaamatta tai siirtämättä varastoituja tuotteita varastosta toiseen; erityistapauksissa ja asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä interventioelin voi kuitenkin sallia varastoitujen tuotteiden siirron;

b) sopimuspuolen on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen kunkin 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yksittäisen erän varastoon panemista sille interventioelimelle, jonka kanssa sopimus on tehty, varastointipäivä ja -paikka sekä varastoitavan tuotteen laatu ja määrä; interventioelin voi vaatia tämän tiedon annettavaksi vähintään kahta työpäivää ennen kunkin yksittäisen erän varastointia;

c) sopimuspuolen on toimitettava interventioelimelle varastointitoimiin liittyvät asiakirjat viimeistään kuukauden kuluttua 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta ajankohdasta;

d) sopimuspuolen on varastoitava tuotteet 26 artiklassa asetetuin vaatimuksin tunnistamisesta;

e) sopimuspuolen on sallittava interventioelimen valvoa kaikkina ajankohtina kaikkien sopimuksessa määrättyjen velvoitteiden noudattamista.

5 artikla

1. Lopullinen varastoon paneminen on saatettava päätökseen viimeistään 28 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä.

Tuotteet voidaan panna varastoon yksittäisinä erinä, joista kukin vastaa tiettynä päivänä varastoon pantua määrää sopimusta ja varastoa kohti.

2. Sopimuspuolet voivat varastoonpanon aikana paloitella tai leikata luuttomiksi kyseisen lihan kokonaan tai osittain, jos ainoastaan sopimuksessa määrätty määrä käsitellään ja kaikki paloittelun tai luuttomiksi leikkaamisen tuloksena syntyvät palat varastoidaan. Interventioelin voi edellyttää, että ilmoitus aikomuksesta käyttää tätä mahdollisuutta on annettava vähintään kaksi työpäivää ennen kunkin yksittäisen erän varastointia.

Suuria jänteitä, rustoja, kiinteää rasvaa ja muita paloittelusta tai luuttomaksi leikkaamisesta syntyviä leikkuujätteitä ei saa varastoida.

3. Sopimuksenalaisen määrän kunkin yksittäisen erän varastoonpanotoimet aloitetaan sinä päivänä, jona kyseinen erä asetetaan interventioelimen valvontaan.

Tällä päivällä tarkoitetaan tuoreen tai jäähdytetyn tuotteen nettopainon toteamisajankohtaa:

a) varastointipaikalla, jos liha jäädytetään siellä;

b) jäädytyspaikalla, jos liha jäädytetään asianmukaisissa laitoksissa varastointipaikan ulkopuolella;

c) luuttomaksi leikkaamis- tai paloittelupaikalla, jos liha pannaan varastoon luuttomaksi leikattuna tai paloiteltuna.

4. Varastoonpanotoimet päättyvät sinä päivänä, jona sopimuksenalaisen määrän viimeinen yksittäinen erä pannaan varastoon.

Tällä päivällä tarkoitetaan päivää, jona kaikki sopimuksenalaiset tuotteet on viety lopulliseen varastoon joko tuoreina tai jäädytettyinä.

6 artikla

1. Kun varastoidut tuotteet asetetaan asetuksen (ETY) N:o 565/80 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen alaisiksi, sovelletaan tämän artiklan 2 ja 3 kohtaa.

2. Asetuksen (EY) N:o 800/1999 29 artiklan 5 kohdassa säädettyä määräaikaa pidennetään sopimusvarastoinnin enimmäisajan kestäväksi, lisättynä yhdellä kuukaudella.

3. Jäsenvaltiot voivat vaatia varastoonpanon ja asetuksen (ETY) N:o 565/80 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun järjestelyn alaiseksi asettamista samanaikaisesti. Jos sopimus yksityisestä varastoinnista on tehty useista eri ajankohtina varastoon pantavista yksittäisistä eristä koostuvalle määrälle, kustakin yksittäisestä erästä voidaan tässä tapauksessa antaa erillinen maksuilmoitus.

Asetuksen (EY) N:o 800/1999 26 artiklassa tarkoitettu maksuilmoitus esitetään jokaisen yksittäisen erän osalta sinä päivänä, jona se tulee varastoon.

7 artikla

1. Edellä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu vakuuden määrä on 20 prosenttia haetun tuen määrästä.

2. Ensisijaiset vaatimukset asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ovat:

a) pidättäytyä peruuttamasta hakemusta sopimuksesta tai tarjouskilpailuun tehtyä tarjousta;

b) panna varastoon ja pitää varastossa vähintään 90 prosenttia sopimuksenalaisesta määrästä sopimusvarastoinnin kestoaikana sopimuspuolen omalla vastuulla ja 4 artiklan 6 kohdan a alakohdassa säädetyin edellytyksin; ja

c) sovellettaessa 17 artiklaa viedä liha noudattaen yhtä mainitussa kohdassa luetelluista kolmesta mahdollisuudesta.

3. Jollei tämän asetuksen 17 artiklasta muuta johdu, asetuksen (ETY) N:o 2220/85 27 artiklan 1 kohtaa vakuuden osittaisesta vapauttamisesta ei sovelleta.

4. Vakuus vapautetaan välittömästi, jos hakemusta sopimuksesta tai tarjouskilpailuun tehtyä tarjousta ei hyväksytä.

5. Jos 5 artiklan 1 kohdassa asetettu määräpäivä ylitetään, vakuutta vähennetään asetuksen (ETY) N:o 2220/85 23 artiklan mukaisesti.

Jos 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määräaika ylitetään yli 10 päivällä, tukea ei myönnetä.

8 artikla

1. Tuen määrä vahvistetaan tonnia kohti 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti todetun painon perusteella.

2. Jollei tämän artiklan 3 kohdasta ja 17 artiklasta muuta johdu, sopimuspuolet ovat oikeutettuja tukeen, jos 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ensisijaiset vaatimukset täyttyvät.

3. Tukea maksetaan ainoastaan sopimuksenalaiselle määrälle.

9 artikla

Jos sopimusvarastointiaikana tosiasiallisesti varastoitu määrä on sopimuksenalaista määrää pienempi ja sen suuruus on vähintään 90 prosenttia tästä määrästä, tukea maksetaan tosiasiassa varastoidusta määrästä.

Jos varastointimäärä on vähemmän kuin 90 prosenttia, mutta vähintään 80 prosenttia tästä määrästä, tukea tosiasiallisesti varastoidulle määrälle vähennetään puoleen.

Jos varastointimäärä on vähemmän kuin 80 prosenttia tästä määrästä, tukea ei makseta.

10 artikla

Luuttomaksi leikatun lihan osalta, jos tosiasiallisesti varastoitu määrä luuttomaksi leikattua lihaa on enintään 67 kilogrammaa 100:aa kilogrammaa käsiteltyä luuttomaksi leikkaamatonta lihaa kohti, tukea ei saa maksaa.

Jos tosiasiallisesti varastoitu määrä luuttomaksi leikattua lihaa on suurempi kuin 67 kilogrammaa ja pienempi kuin 75 kilogrammaa 100:aa kilogrammaa käsiteltyä luuttomaksi leikkaamatonta lihaa kohti, tukea vähennetään samassa suhteessa.

Tukea ei vähennetä eikä suurenneta, jos tosiasiallisesti varastoitu määrä on vähintään 75 kilogrammaa luuttomaksi leikattua lihaa 100:aa kilogrammaa käsiteltyä luuttomaksi leikkaamatonta lihaa kohti.

11 artikla

Kolmen varastointikuukauden kuluttua voidaan sopimuspuolen pyynnöstä maksaa tuesta ennakkomaksu, jos sopimuspuoli antaa ennakkomaksun suuruutta vastaavan vakuuden korotettuna 20 prosentilla.

Ennakkomaksu saa olla enintään kolmen kuukauden varastointiaikaa vastaavan tuen määrä. Kun sopimuksenalaisia tuotteita viedään 17 artiklan mukaisesti ennen ennakkomaksun suorittamista, sen määrää laskettaessa on otettava huomioon näiden tuotteiden todellinen varastointiaika.

12 artikla

1. Hakemus tuen maksamisesta ja todistusasiakirjat on jätettävä toimivaltaiselle viranomaiselle sopimusvarastoinnin enimmäisajan päättymistä seuraavien kuuden kuukauden kuluessa.

Jos asiakirjoja ei ole sopimuspuolen yrityksistä huolimatta pystytty toimittamaan säädetyssä määräajassa, näiden asiakirjojen toimittamiselle voidaan myöntää lisäaikaa yhteensä enintään kuusi kuukautta.

Sovellettaessa 17 artiklaa todiste on esitettävä asetuksen (EY) N:o 800/1999 49 artiklan 2, 4 ja 6 kohdassa säädetyissä määräajoissa.

2. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa tutkimus tukioikeudesta on aloitettu, toimivaltaisen viranomaisen on maksettava tuki niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona sopimuspuoli on jättänyt hakemuksen maksamisesta todistusasiakirjoineen.

13 artikla

1. Valuuttakurssi, jota sovelletaan tukeen, on 15 artiklassa tarkoitettuna päivänä voimassa oleva valuuttakurssi.

2. Valuuttakurssi, jota sovelletaan vakuuden määrään, on sitä päivää edeltävänä päivänä voimassa oleva valuuttakurssi, jona vakuus annetaan interventioelimelle.

14 artikla

Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 3 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta tämän asetuksen 4 artiklan 5 kohdan d alakohdassa tarkoitetun tai tämän asetuksen 4 artiklan 5 kohdan g alakohdan tai 17 artiklan mukaisesti muutetun varastointiajan vahvistamiseen.

15 artikla

Sopimusvarastointiajan ensimmäinen päivä on varastoonpanotoimien päättymistä seuraava päivä.

16 artikla

Varastosta poistaminen voidaan aloittaa sopimusvarastointiajan viimeistä päivää seuraavana päivänä.

17 artikla

1. Kahden kuukauden mittaisen varastointiajan päättyessä sopimuspuoli voi poistaa varastosta sopimuksenalaiset tuotteet kokonaan tai osittain, mutta vähintään viisi tonnia sopimuspuolta ja varastoa kohti tai sen asemesta kaikki varastossa sopimuksenalaisena olevat tuotteet, jos 60 päivän kuluessa niiden poistamisesta varastosta:

a) ne on viety sellaisinaan yhteisön tullialueen ulkopuolelle,

b) ne ovat saapuneet sellaisinaan määräpaikkaansa asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, tai

c) ne on sijoitettu sellaisinaan asetuksen (EY) N:o 800/1999 40 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn muonitusvarastoon.

2. Sovittu varastointiaika päättyy kunkin vientiin tarkoitetun yksittäisen erän osalta päivänä, joka edeltää varastosta poistamispäivää.

Se päättyy vienti-ilmoituksen vastaanottopäivän, jos tuotteita ei ole siirretty.

3. Tuen määrää vähennetään suhteessa varastointiajan lyhenemiseen soveltamalla asetuksen (EY) N:o 1254/1999 43 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettuja päivittäisiä määriä.

4. Tämän artiklan soveltamiseksi todiste viennistä on esitettävä asetuksen (EY) N:o 800/1999 7 artiklan mukaisesti.

18 artikla

1. Edellä 16 ja 17 artiklaa sovellettaessa sopimuspuolen on toimitettava interventioelimelle tieto varastosta poistamisesta hyvissä ajoin ennen toimien suunniteltua aloitusajankohtaa. Interventioelin voi vaatia tämän tiedon annettavaksi vähintään kaksi työpäivää ennen kyseistä ajankohtaa.

2. Jos ennakolta ilmoittamisen velvoitetta interventioelimelle ei noudateta kyseisen sopimuksen osalta, tukea ei makseta ja koko vakuus menetetään kyseisen sopimuksen osalta.

Jos tätä vaatimusta ei täytetä mutta riittävät todisteet varastosta poistamisesta ja kyseessä olevista määristä on toimitettu, varastosta poistamista seuraavien 30 päivän kuluessa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, tuki myönnetään ja vakuudesta menetetään 15 prosenttia kyseisen määrän osalta.

Toisen alakohdan säännöstä sovelletaan sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 3 kohdan ja 9 artiklan soveltamista.

19 artikla

Jos sopimuspuoli ei noudata sopimusvarastointiajan loppumista tai 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kahden kuukauden määräaikaa koko varastoidun määrän osalta, noudattamatta jättäminen aiheuttaa kultakin kalenteripäivältä 10 prosentin vähennyksen kyseiselle sopimukselle kuuluvasta tuesta.

20 artikla

Ylivoimaisen esteen haitatessa sopimuspuolen sopimusvelvoitteiden täyttämistä, kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen päättää tarpeellisiksi katsomistaan toimenpiteistä niiden olosuhteiden perusteella, joihin on vedottu. Tämän viranomaisen on annettava komissiolle tiedoksi jokainen tapaus ylivoimaisesta esteestä ja sen johdosta toteutetut toimet.

II LUKU

ERITYISSÄÄNNÖKSET

21 artikla

1. Kun tuki vahvistetaan ennakolta, interventioelin ilmoittaa sopimusten tekemistä koskevista päätöksistä kullekin hakijalle kirjatulla kirjeellä, teleksillä, telekopiolla, tai saantitodistusta vastaan hakemuksen jättämistä seuraavana viidentenä työpäivänä, edellyttäen että komissio ei toteuta kyseisenä aikana erityistoimenpiteitä.

Jos tilanteen tarkastelun perusteella ilmenee, että tässä asetuksessa käyttöön otettua järjestelmää on käytetty liiallisesti, tai jos liiallisen käytön vaara on olemassa, kyseisiin toimenpiteisiin voi kuulua:

a) tämän asetuksen soveltamisen keskeyttäminen enintään viideksi työpäiväksi;

b) kiinteän prosenttimäärän vahvistaminen hakemusten sopimusten tekemiseksi määrien vähentämiseksi, ottaen kuitenkin huomioon, että tarvittaessa vähimmäismäärää on noudatettava;

c) ennen keskeyttämisjaksoa jätettyjen sellaisten hakemusten hylkääminen, joiden hyväksymisestä olisi päätetty keskeyttämisjakson aikana.

Edellä a alakohdassa säädetyssä tapauksessa hakemusta sopimuksen tekemiseksi ei hyväksytä.

2. Jos hakemus hyväksytään, sopimus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jona 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä ilmoitetaan. Interventioelin tarkentaa 5 artiklan 1 kohdan tarkoitetun päivämäärän sen mukaisesti.

22 artikla

1. Jos tuki vahvistetaan tarjouskilpailulla, tarjoukset on esitettävä euroina ja jätettävä kyseessä olevalle toimivaltaiselle interventioelimelle suljetussa kirjekuoressa, ja kuoressa on oltava viittaus asianomaiseen tarjouskilpailuasetukseen. Interventioelin avaa suljetun kirjekuoren vasta tarjouskilpailun määräajan päätyttyä.

2. Asianomaiset jäsenvaltioiden toimivaltaiset elimet käsittelevät tarjoukset suljetuin ovin; käsittelyyn osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuus.

3. Hyväksymiskelpoisten tarjousten on saavuttava komissiolle nimettöminä jäsenvaltioiden välityksellä viimeistään toisena työpäivänä tarjouskilpailuilmoituksessa säädetyn tarjousten jättämisen määräajan päättymisestä.

4. Tarjousten puuttuessa jäsenvaltioiden on annettava siitä tieto komissiolle 3 kohdassa säädetyssä määräajassa.

5. Komissio päättää saatujen tarjousten perusteella asetuksen (EY) N:o 1254/1999 43 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen joko tuen enimmäismäärän vahvistamisesta tai tarjousten hylkäämisestä.

6. Kun tuen enimmäismäärä on vahvistettu, tämän määrän suuruiset tai sitä pienemmät tarjoukset hyväksytään.

7. Kyseessä oleva interventioelin ilmoittaa kaikille tarjoajille kirjatulla kirjeellä, teleksillä, telekopiolla tai saantitodistusta vastaan tarjouskilpailuun osallistumisen tuloksen komission päätöksen ilmoittamista jäsenvaltioille seuraavien viiden työpäivän kuluessa.

8. Jos tarjous hyväksytään, sopimuksen tekopäivänä pidetään päivää, jona interventioelimen 7 kohdassa tarkoitettu ilmoitus lähetetään tarjoajalle. Interventioelin tarkentaa päivän 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

IIII LUKU

VALVONTA JA SEURAAMUKSET

23 artikla

Jäsenvaltioiden on valvottava, että tuen maksamiseen oikeuttavat edellytykset täyttyvät. Niiden on tämän vuoksi nimettävä varastoinnin valvonnasta vastaava kansallinen viranomainen, jäljempänä "valvontaviranomainen".

24 artikla

Sopimuspuolen on pidettävä valvontaviranomaisen saatavilla kaikki sopimukseen liittyvä asiakirja-aineisto, jonka avulla voidaan varmistua yksityiseen varastointiin sijoitettujen tuotteiden osalta erityisesti seuraavista seikoista:

a) omistusoikeus varastoonpanohetkellä;

b) varastoonpanopäivä;

c) laatikoiden tai muulla tavoin pakattujen tuotteiden paino ja määrä;

d) tuotteiden varastossaolo;

e) sopimusvarastoinnin vähimmäisajan laskettu päättymispäivä ja sovellettaessa 17 tai 19 artiklaa tosiasiallinen varastosta poistamispäivä.

25 artikla

Sopimuspuoli tai tarvittaessa varaston pitäjä pitää varastokirjanpitoa, joka on saatavilla varastointipaikalla ja joka sisältää sopimusnumeroittain:

a) yksityisen varastoinnin alaisten tuotteiden yksilöinnin;

b) varastoonpanopäivämäärän ja vähimmäisvarastointiajan lasketun päättymispäivän täydennettynä tosiasiallisella varastosta poistamispäivämäärällä;

c) ruhonpuolikkaiden, neljännesten, laatikoiden tai muiden yksittäisesti varastoitujen kappaleiden määrän, niiden kuvaukset sekä kunkin lavan tai muiden yksittäisesti varastoitujen kappaleiden painon, jotka kirjataan tarvittaessa yksittäistä erää kohden;

d) tuotteiden sijainnin varastossa.

26 artikla

Varastoitujen tuotteiden on oltava helposti tunnistettavissa ja sopimuksessa yksilöityjä. Kukin lava ja tarvittaessa kukin yksittäisesti pakattu ja varastoitu kappale on varustettava merkinnällä, josta ilmenee sopimuksen numero, tuotteen kuvaus ja paino. Varastoonpanopäivä on merkittävä kuhunkin tiettynä päivänä varastoon vietyyn yksittäiseen erään.

Valvontaviranomaisen on tarkistettava varastoon viemisen yhteydessä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu merkintä ja hän voi sinetöidä alueen, jolla varastoon pannut tuotteet ovat.

27 artikla

1. Valvontaviranomaisen on valvottava kaikkien 4 artiklan 6 kohdassa vahvistettujen velvoitteiden noudattamista kunkin sopimuksen osalta tämän artiklan 2-6 kohdan mukaisesti.

2. Valvontaviranomaisen on joko sinetöitävä kaikki sopimuksenalaisena varastoitavat tuotteet 26 artiklan toisen kohdan mukaisesti tai tarkastettava satunnaisin tarkastuksin, että tuotteet ovat varastossa.

Satunnaistarkastuksessa otetun näytteen on oltava edustava ja vastattava vähintään 10:tä prosenttia kussakin jäsenvaltiossa yksityisen varastoinnin tukitoimenpiteen yhteydessä varastoon pannusta määrästä.

Tällaiseen näytetarkastukseen on kuuluttava 25 artiklassa tarkoitetun kirjanpidon tarkistamisen lisäksi tuotteiden painon, tuotteiden tyypin ja niiden tunnistamisen tarkistaminen fyysisesti, ja vähintään 5 prosenttia satunnaiseen tarkastukseen kuuluvasta määrästä on tarkastettava.

3. Valvontaviranomaisen on tehtävä tuotteiden varastossaoloa koskeva pakollinen tarkastus varmistaakseen, että tuotteet ovat varastossa sopimusvarastointiajan viimeisellä viikolla.

4. Sinetöinnistä tai tavaroiden käsittelystä varastointitoimien aikana aiheutuvista kustannuksista vastaa sopimuspuoli.

5. Edellä 2 ja 3 kohdan mukaisesti suoritetuista tarkastuksista on laadittava kertomus, joka sisältää:

a) tarkastuksen päivämäärän;

b) tarkastuksen keston;

c) toteutetut toimet.

Kertomuksen on oltava vastuullisen toimenhaltijan ja sopimuspuolen tai tarvittaessa varaston pitäjän allekirjoittama ja sen on sisällyttävä maksuasiakirjaan.

6. Jos merkittäviä säännönvastaisuuksia ilmenee viidessä prosentissa tai sitä suuremmassa osuudessa tarkastetuista saman sopimuksen alaisista tuotemääristä, tarkastuksia laajennetaan suurempaan näytemäärään, jonka valvontaviranomainen määrittää.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä tapauksista komissiolle neljän viikon kuluessa.

28 artikla

1. Jos varastointiviranomainen toteaa, että 4 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin johdosta annettu vääriä tietoja, kyseinen sopimuspuoli suljetaan yksityisen varastoinnin tukijärjestelmän ulkopuolelle virheen toteamista seuraavan kalenterivuoden loppuun.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jos sopimuspuoli ei täytä 24, 25 ja 26 artiklan vaatimuksia.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tämän asetuksen soveltamiseksi toteutetut toimenpiteet.

2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi telekopiolla:

a) kunkin viikon maanantaina ja torstaina niiden tuotteiden määrät, joita koskevien sopimusten tekemisestä on jätetty hakemus;

b) ennen kunkin viikon torstaita varastointiajan mukaan eriteltyinä tuotteet ja määrät, joiden osalta sopimuksia on tehty edeltävänä viikkona sekä yhteenvedon tuotteista ja määristä, joiden osalta sopimuksia on tehty;

c) kuukausittain varastoon pannut tuotteet ja kokonaismäärät sekä luuttomaksi leikattujen lihojen osalta käsitellyn leikkaamattoman lihan kokonaismäärän;

d) kuukausittain tosiasiallisesti varastossa olevat tuotteet ja kokonaismäärät sekä ne tuotteet ja kokonaismäärät, joiden osalta sovittu varastointiaika on päättynyt;

e) kuukausittain 4 artiklan 5 kohdan g alakohdan mukaisesti lyhennetyn tai pidennetyn varastointiajan tai 17 tai 19 artiklan mukaisesti lyhennetyn varastointiajan ollessa kyseessä tuotteet ja määrät, joiden varastointiaikaa on muutettu sekä ennakoidut ja muutetut varastostapoistokuukaudet.

30 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 3445/90.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen ja ne luetaan liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

31 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä toukokuuta 2000.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21.

(2) EYVL L 333, 30.11.1990, s. 30.

(3) EYVL L 321, 23.12.1993, s. 9.

(4) EYVL 121, 29.7.1964, s. 2012/64.

(5) EYVL L 243, 11.10.1995, s. 7.

(6) EYVL L 62, 7.3.1980, s. 5.

(7) EYVL L 199, 22.7.1983, s. 12.

(8) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5.

(9) EYVL L 240, 10.9.1999, s. 11.

(10) EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1.

(11) EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11.

(12) EYVL L 123, 7.5.1981, s. 3.

(13) EYVL L 106, 26.4.1991, s. 2.

(14) EYVL L 68, 16.3.2000, s. 22.

(15) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(16) EYVL L 197, 29.7.1999, s. 25.

LIITE I

(2 artikla)

Täysikasvuisten urospuolisten nautaeläinten ruhojen R3-laatuluokkana ilmaistun yhteisön markkinoiden keskihinnan laskeminen

a) A-luokan kansallinen markkinoiden keskihinta R3-laatuluokkana ilmaistuna, asetuksen (EY) N:o 562/2000 3 artiklan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti laskettuna.

b) C-luokan kansallinen markkinoiden keskihinta R3-laatuluokkana ilmaistuna, asetuksen (EY) N:o 562/2000 3 artiklan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti laskettuna.

c) A/C-luokan kansallinen markkinoiden keskihinta = a ja b kohdan painotettu keskiarvo, painotus perustuu kunkin luokan teurastusten määrään suhteessa A/C-luokan kansalliseen teurastusten kokonaismäärään.

d) A/C-luokan yhteisön markkinoiden keskihinta = c kohdan painotettu keskiarvo, painotus perustuu A/C-luokan teurastusten määrään kussakin jäsenvaltiossa suhteessa A/C-luokan yhteisön teurastusten kokonaismäärään.

LIITE II

(30 artikla)

Vastaavuustaulukko

>TAULUKON PAIKKA>