Komission asetus (EY) N:o 837/2000,

annettu 19 päivänä huhtikuuta 2000,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien väritelevisiovastaanottimien katodisädekuvaputkien tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 905/98(2), ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa asiasta,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

(1) Komissio ilmoitti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 29 päivänä heinäkuuta 1999 julkaistulla ilmoituksella(3), jäljempänä "menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus", polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Intiasta, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Liettuasta ja Malesiasta peräisin olevien väritelevisiovastaanottimien katodisädekuvaputkien tuonnissa. Toinen, tuotteen kuvausta selventävä ilmoitus julkaistiin 20 päivänä lokakuuta 1999(4) (ks. johdanto-osan 7 kappale).

(2) Menettely aloitettiin valituksen perusteella, jonka oli kesäkuussa 1999 tehnyt Task force against Unfair Business in Europe (TUBE) ainoan sellaisen yhteisön tuottajan puolesta, joka ei ole etuyhteydessä edellä mainittujen maiden vientiä harjoittaviin tuottajiin; valituksessa esitetty alustava näyttö polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamiseksi.

(3) Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle, niille vientiä harjoittaville tuottajille ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaiden viranomaisille ja EY:n ja Liettuan assosiaationeuvostolle. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitetyssä määräajassa. Liettuan viranomaiset ja monet vientiä harjoittavat tuottajat esittivät näkökantansa kirjallisesti. Kaikki osapuolet, jotka olivat sitä määräajassa pyytäneet, saivat mahdollisuuden tulla kuulluiksi.

(4) Jotta Kiinan kansantasavallan vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan tehdä markkinatalousaseman tunnustamista tai yksilöllisen kohtelun myöntämistä koskevan hakemuksen, komissio lähetti tarvittavat hakulomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kyseisen maan viranomaisille.

(5) Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan. Vastaukset saatiin ainoalta valituksen tehneeltä yhteisön tuottajalta, yhdeltä vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevalta yhteisön tuottajalta, neljältä asianomaisten maiden viejältä/tuottajalta, kahdelta etuyhteydessä olevalta viejältä/jakelijalta ja kahdelta yhteisön tuojalta, jotka olivat samalla asianomaisen tuotteen käyttäjiä. Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin, vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

A. Yhteisön tuottaja ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset:

- Philips Components BV, Eindhoven, Alankomaat,

- Philips Components GmbH, Hampuri, Saksa,

- Philips Components Miniwatt SA, Barcelona, Espanja,

- Philips Iberica SA, Barcelona, Espanja,

- Philips SpA, Monza, Italia.

B. Asianomaisten maiden vientiä harjoittavat tuottajat:

a) Liettua

- AB Ekranas, Panevezys.

Vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva jakelija

- Farimex AS, Geneve, Sveitsi.

b) Malesia

- Chunghwa Picture Tubes (M) SDN.BHD, Shah Alam, Selangor Darul Ehsan,

- Samsung Electron Devices (M) SDN.BHD, Negeri Sembilan Darul Khusus.

(6) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 1998 ja 30 päivän kesäkuuta 1999 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahinkoa koskevan tutkimuksen yhteydessä suoritettu kehityssuuntien tarkastelu käsitti 1 päivän tammikuuta 1995 ja 30 päivän kesäkuuta 1999 välisen ajanjakson, jäljempänä "tarkastelujakso".

B. TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(7) Tarkasteltavana ovat väritelevisiovastaanottimien katodisädekuvaputket, joiden kuvaruudun läpimitta (eli kuvaputken aktiivinen osa suorana linjana mitattuna) on 33-38 cm, leveys-korkeus-suhde pienempi kuin 1,5 ja pisteväli (eli kahden samaa väriä olevan viivan etäisyys toisistaan kuvaruudun keskiosassa) vähintään 0,4 mm ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex85401111. Valituksen tekijä selvensi tutkimuksen vireillepanon jälkeen menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa alun perin esitettyä tuotemääritelmää, ja edellä esitetty tarkistettu tuotekuvaus julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 20 päivänä lokakuuta 1999 (ks. alaviite 4).

(8) Tarkasteltavana olevasta tuotteesta käytetään yleisesti nimitystä 14 tuuman (35,6 cm) värikuvaputki, millä nimellä sitä myös markkinoidaan. Sitä myydään markkinoilla yleensä, kuten tekee myös valituksen tehnyt yhteisön tuottaja, täydellisinä, valmiina kuvaputkina. Eräät vientiä harjoittavat tuottajat myivät kuitenkin 14 tuuman värikuvaputkia puolivalmiina siten, että niistä puuttui yksi tai useampi osa tai ne edellyttivät vielä lisäsäätöä. Näissä tapauksissa 14 tuuman värikuvaputkiin viitataan "paljaina" kuvaputkina (tietyt osat puuttuvat) tai "puutteellisesti säädettyinä" kuvaputkina (säätöä ei ole tehty). Tutkimus on osoittanut, että näillä kuvaputkilla on jo kaikki keskeiset valmiiden 14 tuuman värikuvaputkien fyysiset ja tekniset perusominaisuudet. Tästä syystä ne ovat sama tuote kuin valmiit 14 tuuman värikuvaputket.

(9) Lisäksi eräät vientiä harjoittavat tuottajat myivät edellä määritellyn tyyppisiä 14 tuuman värikuvaputkia, joissa oli tiettyjä laatuvikoja. Näitä heikompilaatuisia 14 tuuman värikuvaputkia (joista käytetään nimityksiä "B-laatu" tai "kakkos- tai kolmoslaatu") käytetään yleensä pelikoneissa eikä niinkään televisiovastaanottimissa. Vaikka ne ovat heikompilaatuisia kuin vakiolaatua olevat valmiit 14 tuuman värikuvaputket, niillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet. Niinpä myös näitä heikompilaatuisia 14 tuuman värikuvaputkia pidetään yhtenä ja samana tuotteena edellä määriteltyjen vakiolaatua olevien valmiiden 14 tuuman värikuvaputkien kanssa.

2. Samankaltainen tuote

(10) Komissio totesi, että asianomaisista maista yhteisöön viedyt 14 tuuman värikuvaputket ja yhteisön tuotannonalan (sellaisena kuin se on määriteltynä johdanto-osan 40 kappaleessa) yhteisössä valmistamat ja myymät 14 tuuman värikuvaputket eivät eronneet toisistaan fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan eivätkä käyttötarkoituksiltaan. Lisäksi todettiin, että Liettuan ja Malesian markkinoilla(5) myydyt 14 tuuman värikuvaputket eivät eronneet asianomaisista maista yhteisöön tuoduista 14 tuuman värikuvaputkista. Tästä syystä pääteltiin, että sekä yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamat ja myymät että Liettuan ja Malesian kotimarkkinoilla myydyt 14 tuuman värikuvaputket olivat asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla samanlaisia kuin tarkastelun kohteena olevista maista yhteisöön viedyt 14 tuuman värikuvaputket.

C. POLKUMYYNTI

1. Malesia

1.1 Normaaliarvo

(11) Komissio tutki ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko tuotetta myyty kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille riittävässä määrin ja tavanomaisessa kaupankäynnissä.

Yhden yrityksen 14 tuuman värikuvaputkien myynti kotimarkkinoilla käsitti valmiit kuvaputket, puutteellisesti säädetyt kuvaputket ja "paljaat" kuvaputket, joita kaikkia pidetään yhtenä ja samana tuotteena (ks. johdanto-osan 8 kappale). Koska yritys kuitenkin vei yhteisöön vain valmiita kuvaputkia, ainoastaan tällaiset kuvaputket otettiin huomioon normaaliarvoa määritettäessä.

Toinen yritys myi kotimarkkinoilla "paljaita" kuvaputkia ja valmiita kuvaputkia, kun taas myynti vientimarkkinoille käsitti ainoastaan valmiit kuvaputket. "Paljaita" kuvaputkia ei otettu huomioon normaaliarvoa määritettäessä, koska niitä ei ollut viety yhteisöön. Osa valmiista kuvaputkista oli heikompilaatuisia ja niitä myytiin vientimarkkinoille lähinnä pelikoneissa käytettäviksi eikä niinkään televisioita varten (ks. johdanto-osan 9 kappale). Komissio ei ottanut näitä heikompilaatuisia kuvaputkia huomioon normaaliarvoa koskevissa laskelmissaan, koska niiden vientimäärä ei ollut merkittävä ja koska niiden myynti kotimarkkinoilla oli vähäistä eikä tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(12) Tätä menetelmää käyttäen voitiin todeta, että valmiiden kuvaputkien myynti kotimarkkinoilla oli molempien vientiä harjoittavien tuottajien osalta enemmän kuin 5 prosenttia niiden samankaltaisen tuotteen vientimyynnistä yhteisöön ja että kotimarkkinamyynti oli kokonaisuudessaan kannattavaa. Tästä syystä pääteltiin, että valmiiden kuvaputkien kotimarkkinamyynti oli edustavaa ja tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä, joten sitä käytettiin normaaliarvon määrittämisessä perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

1.2 Vientihinta

(13) Edellä selostetun mukaisesti vientihinnan määrittämisessä käytettiin vain vakiolaatua olevien (heikompilaatuisia ei siis otettu huomioon) valmiiden kuvaputkien myyntiä. Koska molemmat vientiä harjoittavat tuottajat olivat vieneet pelkästään valmiita kuvaputkia riippumattomille asiakkaille yhteisössä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti yhteisöön vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

1.3 Vertailu

(14) Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin vapaasti tehtaalla -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti asianmukaisesti huomioon, oikaisujen muodossa, hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Niinpä oikaisuja tehtiin alennusten ja hyvitysten, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, pakkauskustannusten, luottokustannusten, myynnin jälkeisten kustannusten ja palkkioiden erojen mukaisesti aina, kun se katsottiin perustelluksi.

1.4 Polkumyyntimarginaali

(15) Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vientihintojen painotettuun keskiarvoon. Tämä vertailu osoitti polkumyyntiä esiintyvän, ja polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin määrä, jolla normaaliarvo ylitti vientihinnan. Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna seuraavat:

- Samsung Electron Devices (M) SDN.BHD: 1,9 %,

- Chunghwa Picture Tubes (M) SDN.BHD: 5,2 %.

Koska nämä kaksi malesialaista tuottajaa vastasivat lähes kaikesta asianomaisen tuotteen viennistä Malesiasta yhteisöön, väliaikainen jäännöspolkumyyntimarginaali on vahvistettu näistä kahdesta polkumyyntimarginaalista korkeamman mukaisesti eli 5,2 prosentiksi.

2. Intia

2.1 Yhteistyöhön osallistuminen

(16) Valituksessa nimettiin kaksi asianomaisen tuotteen tuottajaa, vaikkakaan toisen niistä ei tiedetty vieneen tuotetta yhteisöön. Tämä yritys otti yhteyttä komissioon ja vahvisti, ettei se ollut vienyt asianomaista tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Toinen yritys pyysi lisäaikaa kyselyyn vastaamiseksi (mikä sille myös myönnettiin), mutta ei kuitenkaan toimittanut vastausta. Tämän vuoksi yritykselle ilmoitettiin, että sitä pidettäisiin yhteistyöhön osallistumattomana osapuolena.

Intiasta vietiin tutkimusajanjaksona huomattavia määriä CN-koodiin 85401111 kuuluvia värikuvaputkia, ja saatujen todisteiden (eli tuojien kyselyyn antamien vastausten) perusteella voitiin vahvistaa, että 14 tuuman värikuvaputkia oli tuotu kyseisestä maasta yhteisöön. Koska yhteistyöstä kieltäytymisestä oli selvä näyttö, Intiaa koskevat päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

2.2 Normaaliarvo

(17) Normaaliarvo määritettiin Malesian kotimarkkinamyynnin perusteella korkeimpien valmiisiin kuvaputkiin liittyvien edustavien myyntitoimien osalta määritettyjen normaaliarvojen painotettuna keskiarvona, koska haluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen ja koska sopivampaa määritysperustetta ei ollut.

2.3 Vientihinta

(18) Vientihinta määritettiin niiden tosiasiallisia hintoja koskevien todisteiden perusteella, jotka oli saatu oman ilmoituksensa mukaan asianomaista tuotetta Intiasta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana tuoneiden yhteisön tuojien kyselyyn toimittamista vastauksista.

2.4 Vertailu

(19) Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin käytettävissä olevien tietojen perusteella vapaasti tehtaalla -tasolla ja samassa kaupan portaassa. Alennusten ja hyvitysten, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, pakkauskustannusten, luottokustannusten, myynnin jälkeisten kustannusten ja palkkioiden erot otettiin huomioon normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi.

2.5 Polkumyyntimarginaali

(20) Normaaliarvon ja vientihinnan vertailu osoitti polkumyyntiä esiintyvän. Väliaikainen polkumyyntimarginaali on prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna seuraava:

- kaikki yritykset: 21,2 %.

3. Korean tasavalta

3.1 Yhteistyöhön osallistuminen

(21) Kaikki kolme valituksessa mainittua yritystä ilmoittautuivat menettelyn aloittamisen jälkeen. Kaksi yritystä ilmoitti, etteivät ne olleet joko tuottaneet asianomaista tuotetta tai vieneet sitä yhteisöön tutkimusajanjaksona ja etteivät ne aikoneet tehdä niin tulevaisuudessa. Kolmas yritys ilmoitti, että se oli vienyt pieniä määriä asianomaista tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksona, mutta että sillä ei ollut aikomusta tehdä niin tulevaisuudessa, koska se lopettaisi piakkoin tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon. Näistä syistä yksikään edellä mainituista yrityksistä ei halunnut vastata kyselyyn.

Korean tasavallasta vietiin tutkimusajanjaksona huomattavia määriä CN-koodiin 85401111 kuuluvia värikuvaputkia, ja saatujen todisteiden (eli tuojien kyselyyn antamien vastausten) perusteella voitiin vahvistaa, että 14 tuuman värikuvaputkia oli tuotu kyseisestä maasta yhteisöön. Koska yhteistyöstä kieltäytymisestä oli selvä näyttö, Korean tasavaltaa koskevat päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

3.2 Normaaliarvo

(22) Normaaliarvo määritettiin Malesian kotimarkkinamyynnin perusteella korkeimpien valmiisiin kuvaputkiin liittyvien edustavien myyntitoimien osalta määritettyjen normaaliarvojen painotettuna keskiarvona, koska haluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen ja koska sopivampaa määritysperustetta ei ollut.

3.3 Vientihinta

(23) Vientihinta määritettiin niiden tosiasiallisia hintoja koskevien todisteiden perusteella, jotka oli saatu oman ilmoituksensa mukaan asianomaista tuotetta Korean tasavallasta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana tuoneiden yhteisön tuojien kyselyyn toimittamista vastauksista.

3.4 Vertailu

(24) Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin käytettävissä olevien tietojen perusteella vapaasti tehtaalla -tasolla ja samassa kaupan portaassa. Alennusten ja hyvitysten, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, pakkauskustannusten, luottokustannusten, myynnin jälkeisten kustannusten ja palkkioiden erot otettiin huomioon normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi.

3.5 Polkumyyntimarginaali

(25) Normaaliarvon ja vientihinnan vertailu osoitti polkumyyntiä esiintyvän. Väliaikainen polkumyyntimarginaali on prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna seuraava:

- kaikki yritykset: 20,4 %.

4. Kiinan kansantasavalta

4.1 Yhteistyöhön osallistuminen

(26) Ainoa komission tiedossa oleva tuottaja Kiinan kansantasavallasta toimi yhteistyössä menettelyn aikana. Komissio arvioi sen kyselyyn toimittaman vastauksen ja Eurostatin tietojen perusteella, että kyseisen tuottajan osuus kaikesta CN-koodiin 85401111 kuuluvien värikuvaputkien viennistä oli noin 70 prosenttia. Tämän yhteistyössä toimineen tuottajan mukaan Eurostatin luvut ovat vääriä, koska kyseiseen CN-koodiin kuuluu 14 tuuman värikuvaputkien lisäksi myös muita kuvaputkia. Tähän kysymykseen palataan lopullisia päätelmiä tehtäessä. Polkumyynti määritettiin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin osalta alustavasti yhteistyössä toimineen tuottajan vastauksen perusteella.

4.2 Markkinatalousasema ja yksilöllinen kohtelu

(27) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa säädetään, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo määritetään 2 artiklan 1-6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, jotka pystyvät osoittamaan täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset eli toimivansa markkinatalousolosuhteissa tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta.

(28) Ainoa tutkimuksessa yhteistyössä toiminut kiinalainen tuottaja toimitti komission tarkasteltavaksi markkinatalousasemaa ja yksilöllistä kohtelua koskevan hakemuksen. Sen osalta todettiin seuraavaa:

- Vaikka tuottaja oli erillinen oikeussubjekti, se oli tuotantolaitos, jolla ei ollut yrityksen oikeudellista muotoa eikä siten myöskään johtokuntaa tai yhtiöjärjestystä. Lisäksi se pystyi myymään vain kotimarkkinoilla, eikä sillä ollut vientilisenssiä. Tästä syystä se joutui ohjaamaan vientinsä sisaryhtiön kautta, jolla oli yrityksen oikeudellinen muoto ja vientilisenssi.

- Laitoksen tilejä ja tilintarkastuskertomuksia ei julkaistu. Tilintarkastuskertomukset toimitettiin valtioneuvostolle mutta eivät olleet laitoksen johdon käytettävissä tarkastelua varten, joten komissio ei voinut tutkia niitä.

(29) Edellä selostetun perusteella komissio päätti, että kyseinen tuottaja ei täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitettyjä markkinatalousolosuhteissa toimimista koskevia vaatimuksia eikä yksilöllisen kohtelun myöntämisedellytyksiä. Päätöksestä ilmoitettiin asianomaiselle tuottajalle ja yhteisön tuotannonalalle, jotka saivat mahdollisuuden esittää huomautuksia sen johdosta. Huomautuksia ei esitetty.

4.3 Normaaliarvo

4.3.1 Vertailumaa

(30) Koska Kiinan kansantasavaltaa koskeva normaaliarvo oli määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ehdotettiin, että Intia valittaisiin normaaliarvon määrittämisessä käytettäväksi kolmanneksi markkinatalousmaaksi eli vertailumaaksi. Osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia tämän valinnan johdosta. Ainoa yhteistyössä toiminut kiinalaistuottaja katsoi, että Korean tasavalta tai vaihtoehtoisesti Malesia olisi parempi valinta vertailumaaksi. Koska yksikään Intian ja Korean tasavallan yritys ei halunnut toimia yhteistyössä tässä tutkimuksessa, komissio ehdotti, että vertailumaaksi valittaisiin Malesia. Tämän johdosta saaduissa huomautuksissa ei ehdotettu muita maita, joten komissio päätti lopulta, että Malesiaa käytetään vertailumaana.

4.3.2 Normaaliarvon määrittäminen

(31) Ainoa yhteistyössä toiminut kiinalainen tuottaja vei yhteisöön vain valmiita kuvaputkia. Kahden malesialaisen tuottajan valmiiden kuvaputkien myynnin kotimarkkinoilla todettiin tutkimusajanjaksona olleen edustavaa ja tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä (ks. johdanto-osan 12 kappale). Tästä syystä Kiinan kansantasavaltaa koskeva normaaliarvo määritettiin laskemalla kyseisten kahden malesialaisen tuottajan kotimarkkinoillaan tutkimusajanjaksona myymien valmiiden kuvaputkien painotettu keskimääräinen myyntihinta.

4.4 Vientihinta

(32) Koko yhteistyössä toimineen kiinalaisen tuottajan vientimyynti yhteisöön suuntautui riippumattomille asiakkaille Kiinan kansantasavallassa sijaitsevan sisaryhtiön kautta. Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti yhteisöön vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

4.5 Vertailu

(33) Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin vapaasti laivassa -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti asianmukaisesti huomioon, oikaisujen muodossa, hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Niinpä oikaisuja tehtiin alennusten ja hyvitysten, kuljetus-, vakuutus- ja pakkauskustannusten, luottokustannusten, myynnin jälkeisten kustannusten ja palkkioiden erojen mukaisesti aina, kun se katsottiin perustelluksi.

4.6 Polkumyyntimarginaali

(34) Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ainoan yhteistyössä toimineen tuottajan vientihintojen painotettuun keskiarvoon. Tämä vertailu osoitti polkumyyntiä esiintyvän; polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin määrä, jolla normaaliarvo ylitti vientihinnan, ja se ilmaistiin prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta. Edellä selostetulla tavalla määritetty polkumyyntimarginaali vahvistettiin koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi:

- koko maata koskeva polkumyyntimarginaali: 11,0 %.

5. Liettua

5.1 Normaaliarvo

(35) Komissio tutki perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko tuotetta myyty kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille riittävässä määrin ja tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tarkasteltavana olevan tuotteen myynti kotimarkkinoilla käsitti valmiit kuvaputket, mukaan lukien heikompilaatuiset kuvaputket (ks. johdanto-osan 9 kappale), joihin viitataan jäljempänä kakkos- ja kolmoslaadun kuvaputkina. Myynti yhteisöön käsitti valmiit kuvaputket, mukaan lukien kakkoslaadun kuvaputket. Koska kakkos- ja kolmoslaadun kuvaputkia ei myyty lainkaan tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla ja koska kakkoslaadun kuvaputkien vienti yhteisöön oli tutkimusajanjaksona vähäistä (ja kolmoslaadun kuvaputkia ei viety sinne lainkaan), komissio jätti normaaliarvoa määrittäessään huomioon ottamatta sekä kakkos- että kolmoslaadun kuvaputket. Valmiiden kuvaputkien kotimarkkinamyynnin todettiin olevan enemmän kuin 5 prosenttia samankaltaisen tuotteen vientimyynnistä yhteisöön ja enemmän kuin 80 prosenttia tästä kotimarkkinamyynnistä oli tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä. Niinpä normaaliarvon määrittämisessä käytettiin vakiolaatua olevien valmiiden kuvaputkien koko kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5.2 Vientihinta

(36) Edellä selostetun mukaisesti vientihinnan määrittämisessä käytettiin vain vakiolaatua olevien (heikompilaatuisia ei siis otettu huomioon) valmiiden kuvaputkien myyntiä.

Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti yhteisöön vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

5.3 Vertailu

(37) Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin vapaasti tehtaalla -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti asianmukaisesti huomioon, oikaisujen muodossa, hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Niinpä oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, luottokustannusten, myynnin jälkeisten kustannusten ja palkkioiden erojen mukaisesti aina, kun se katsottiin perustelluksi.

Valmiita kuvaputkia myytiin yhteisöön lähinnä Sveitsissä sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta. Koska tämän yrityksen toimintaa voidaan verrata palkkioperusteisen kauppiaan toimintaan, sen riippumattomilta asiakkailta yhteisössä veloittamista vientihinnoista vähennettiin sen omiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin sekä kohtuulliseen voittomarginaaliin perustuva oikaisumäärä.

5.4 Polkumyyntimarginaali

(38) Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vientihintojen painotettuun keskiarvoon. Tämä vertailu osoitti polkumyyntiä esiintyvän, ja sen määräksi vahvistettiin määrä, jolla normaaliarvo ylitti vientihinnan. Väliaikainen polkumyyntimarginaali on prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna 1,3 prosenttia.

Koska ainoa yhteistyössä toiminut liettualainen tuottaja vastasi kokonaisuudessaan tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Liettuasta yhteisöön, tämä väliaikainen polkumyyntimarginaali koskee koko maata.

D. VAHINKO

1. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(39) Yhteisössä toimii kolme 14 tuuman värikuvaputkien tuottajaa:

- yksi näistä on valituksen tehnyt ja tutkimuksessa yhteistyössä toiminut tuottaja,

- toinen on kyselyyn vastannut mutta yhteen tutkimuksen kohteena olevaan vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva tuottaja,

- kolmas on tuottaja, joka ei vastannut kyselyyn ja joka valituksen mukaan on etuyhteydessä yhteen tutkimuksen kohteena olevaan vientiä harjoittavaan tuottajaan.

(40) Kaksi viimeksi mainittua yritystä jätettiin yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle, koska ei voitu osoittaa, etteikö niiden etuyhteys vientiä harjoittaviin tuottajiin olisi vaikuttanut niiden tilanteeseen. Näin ollen katsottiin, että valituksen tehnyt yritys muodostaa yksinään perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan. Kahteen muuhun yhteisössä toimivaan tuottajaan viitataan jäljempänä ilmaisulla "muut yhteisön tuottajat".

2. 14 tuuman värikuvaputkien markkinat yhteisössä

2.1 Yhteisön kulutus

(41) Yhteisön kulutus laskettiin yhteisön tuotannonalan yhteenlasketun myyntimäärän sekä tarkasteltavina olevista maista ja muista kolmansista maista tulevaa tuontia koskevien Eurostat-tietojen perusteella.

2.1.1 Muiden yhteisön tuottajien myynti

(42) Yhteisön kahden muun tuottajan myyntiä koskevia lukuja ei voitu ottaa huomioon kulutuksen arvioinnissa. Tämä johtui ensinnäkin siitä, että toinen niistä ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa eikä sen osalta ollut käytettävissä muita luotettavia arvioita, ja toiseksi siitä, että toinen tuottaja ei toimittanut johdonmukaisia tietoja myynnistään yhteisön markkinoilla tarkastelujakson aikana.

2.1.2 Tuonti

(43) Tutkimuksen kuluessa todettiin, että komission käytettävissä olevien tai sen todentamien vientitietojen ja Eurostatin tuontitilastojen välillä oli merkittäviä eroja. Nämä erot olivat erityisen selviä vuosien 1995 ja 1996 osalta. Tästä syystä kulutuksen määrittämisen yhteydessä nousi esiin kysymys siitä, olisiko käytettävä komission todentamia vientitietoja vai Eurostatin tuontitilastoja.

(44) Eurostatin tuontitilastoihin sisältyvät värikuvaputket, joiden kuvaruudun läpimitta on enintään 42 cm. Niihin sisältyvät tuotteet eivät siten vastaa täysin tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää, vaan mukana on myös muita kuvaputkia, esim. 15 tuuman (38,1 cm) ja 16 tuuman (40,6 cm) värikuvaputket. Joidenkin asianomaisten maiden osalta saatavissa olevat tiedot kuitenkin osoittivat, että muiden kuin tutkimuksen kohteena olevien värikuvaputkien osuus Eurostatin tilastoimasta tuonnista on vain noin 5 prosenttia. Tutkimuksen aikana ei ole tullut esiin tietoja, jotka osoittaisivat, että tilanne olisi erilainen muista kolmansista maista tulevan tuonnin osalta. Komission todentamat tiedot ovat toisaalta puutteellisia tarkastelujakson osalta, koska monet vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Näiden epävarmuustekijöiden vuoksi katsotaan, että Eurostatin tilastot ovat ainoa luotettava, täydellinen ja johdonmukainen tietolähde tarkasteltavana olevan tuotteen koko yhteisöön suuntautuvan tuonnin arvioimiseksi.

2.1.3 Kokonaiskulutus

(45) Tämän perusteella voidaan todeta, että yhteisön kulutus väheni merkittävästi (48 %) tarkastelujaksolla eli vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 1

>TAULUKON PAIKKA>

(46) Tämä lasku yhteisön kulutuksessa johtuu siitä, että vuodesta 1995 alkaen osa yhteisön 14 tuuman väritelevisioiden tuotannosta on siirretty osittain tai kokonaan Keski- ja Itä-Eurooppaan, erityisesti Puolaan, Unkariin ja Tsekkiin.

2.2 Tuonti asianomaisista maista

2.2.1 Vähimmäistason polkumyyntimarginaali

(47) Liettuan osalta vahvistettu väliaikainen polkumyyntimarginaali oli alle vähimmäistason, kun taas Intiaa, Kiinan kansantasavaltaa, Korean tasavaltaa ja Malesiaa koskevat marginaalit olivat vähimmäistasoa korkeampia. Komissio jatkaa myös Liettuasta tulevan tuonnin tutkimista, mutta tätä tuontia ei tässä alustavassa vaiheessa otettu huomioon yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa koskevassa tutkimuksessa.

2.2.2 Vähäpätöinen tuonti

(48) Yksi tutkimuksessa yhteistyössä toiminut kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti olevansa ainut, joka vie tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille, ja katsoi, että Eurostatin tilastoissa esitetty tuontimäärä oli virheellinen. Tuottajan mukaan tutkimusajanjakson todellinen tuontimäärä oli pienempi kuin Eurostatin ilmoittama 75626 yksikköä, ja se katsoi, että tällaista vähäisempää tuontia olisi pidettävä vähäpätöisenä.

(49) Koska komissio ei Eurostatin tietojen perusteella voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Kiinan kansantasavallassa on myös muita tuottajia, tuontia päätettiin pitää vähimmäistasoa suurempana. Tästä syystä väitettä, jonka mukaan Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti on vähäpätöistä, ei voitu hyväksyä.

2.2.3 Tuonnin kumulatiivinen arviointi

(50) Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko Intiasta, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta ja Malesiasta, jäljempänä "asianomaiset maat", peräisin olevien 14 tuuman värikuvaputkien tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(51) Tästä syystä tutkittiin, täyttyivätkö kaikki tuonnin kumuloimisen edellytykset asianomaisten neljän jäljellä olevan maan osalta. Tältä osin todettiin seuraavaa:

- polkumyyntimarginaali ylitti jokaisen asianomaisen maan osalta vähimmäistason, kuten edellä osoitettiin,

- kustakin asianomaisesta maasta tuodut määrät eivät olleet vähäpätöisiä,

- tuotujen 14 tuuman värikuvaputkien ja yhteisön samankaltaisen tuotteen välisten kilpailuedellytysten tarkastelu osoitti seuraavaa: i) kaikista asianomaisista viejämaista peräisin olevat 14 tuuman värikuvaputket ja yhteisössä tuotetut 14 tuuman värikuvaputket ovat samankaltaisia tuotteita; ii) yhteisön tuotannonala ja vientiä harjoittavat tuottajat myivät samankaltaista tuotetta samojen myyntikanavien kautta ja samoille asiakasryhmille; iii) kaikki vientiä harjoittavat tuottajat noudattivat samankaltaista hinnoittelupolitiikkaa; iv) sama pätee asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin keskinäisiin suhteisiin.

Näin ollen komissio päätteli, että kaikki asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kumuloinnin edellytykset täyttyivät.

2.2.4 Tuonnin määrä

(52) Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin määrä väheni 44 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä:

Taulukko 2

>TAULUKON PAIKKA>

(53) Tuonnin kehitystä arvioitaessa on otettava huomioon, että kulutus laski yleisesti ottaen vielä enemmän. Lisäksi taulukosta käy ilmi, että tarkasteltavana oleva tuonti väheni merkittävästi vuodesta 1995 vuoteen 1997 (72 %) mutta kasvoi sitten taas vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä (96 %), vaikka kulutus väheni 24 prosenttia.

2.2.5 Tuonnin markkinaosuus

(54) Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukosta käy ilmi, että vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuus pieneni voimakkaasti vuosina 1996-1997 mutta kasvoi jälleen vuonna 1998 ja tutkimusajanjaksona. Vuodesta 1995 vuoteen 1997 markkinaosuus pieneni 58 prosenttia, mutta vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä se kasvoi 156 prosenttia. Kokonaisuutena katsoen tuonnin markkinaosuus kasvoi 8 prosenttia näillä taantuvilla markkinoilla.

2.2.6 Keskimääräinen tuontihinta

(55) Kuten alla oleva taulukko osoittaa, vientiä harjoittavien tuottajien 14 tuuman värikuvaputkista yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat laskivat vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä 11 prosenttia. Hintojen laskusuuntaus tulee vielä selvemmin esille, kun tarkastellaan vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välistä aikaa, jolloin keskimääräinen tuontihinta laski 19 prosenttia:

Taulukko 4

>TAULUKON PAIKKA>

(56) Keskimääräisten tuontihintojen todettiin nousseen tarkastelujakson aikana vuoteen 1997 asti. Samanaikaisesti asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuus pieneni voimakkaasti eli 29,3 prosentista 12,4 prosenttiin. Vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä tuontihinnat puolestaan laskivat 19 prosenttia. Saman ajanjakson aikana asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat kasvattivat jälleen merkittävästi markkinaosuuttaan (19,3 prosenttiyksikköä).

2.2.7 Hinnan alittavuus

(57) Hinnan alittavuuden määrittämiseksi komissio tarkasteli tutkimusajanjaksoa koskevia tietoja. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että tutkimuksen mukaan yhteisön tuotannonala tuottaa ja myy yhteisön markkinoilla vain yhtä 14 tuuman värikuvaputkien lajia. Hinnan alittavuus määritettiin vertaamalla yhteisön tuotannonalan kyseisenlajisesta 14 tuuman värikuvaputkesta veloittamia hintoja ja asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien veloittamia hintoja. Kaikkia hintoja verrattiin saman lajin osalta ilman alennuksia ja hyvityksiä.

(58) Asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta käytettiin cif yhteisön rajalla tullattuna -myyntihintoja. Yhteisön tuotannonalan myyntihintoja oikaistiin tarvittaessa vapaasti tehtaalla -tasolle (hinta ilman kuljetuskustannuksia).

(59) Vertailu (joka tehtiin painotettuja keskiarvoja käyttäen) osoitti, että keskimääräiset hinnan alittavuuden marginaalit olivat prosentteina yhteisön tuotannonalan keskimääräisistä myyntihinnoista ilmaistuina seuraavat: Intia 14,7 prosenttia, Kiinan kansantasavalta 16,7 prosenttia, Korean tasavalta 10,8 prosenttia ja Malesia 4,6 prosenttia.

2.3 Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

2.3.1 Alustavat huomiot

(60) Koska yhteisön tuotannonalan muodostaa yksi ainoa yhteisön tuottaja, yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot on indeksoitu toimitettujen tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti. Komissio on tarkastellut perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaikkia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja seikkoja, joilla on vaikutusta tuotannonalan tilanteeseen.

2.3.2 Tuotantokapasiteetti ja tuotanto

(61) Tuotantokapasiteetin osalta tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalalla oli tarkastelujaksona kaksi tuotantopaikkaa. Toisessa paikassa tuotanto lopetettiin pysyvästi kesäkuussa 1999 ja siellä ollut tuotanto siirrettiin jäljelle jääneeseen tuotantopaikkaan.

(62) On kuitenkin huomattava, että tuotanto ei siirtynyt paikasta toiseen kerralla vaan vähitellen, erityisesti vuodesta 1997 tutkimusjakson loppuun. Tuotantokapasiteetti kasvoi tuotantotoiminnan uudelleenjärjestelyjaksona vain teoriassa. Todellinen kapasiteetti pysyi ennallaan, kun toinen tuotantopaikka suljettiin ja kapasiteettia samanaikaisesti lisättiin toisella tuotantopaikalla. Kaiken kaikkiaan tuotantokapasiteetin todettiin pysyneen alkuperäisellä tasollaan koko tarkastelujakson ajan.

(63) Yhteisön tuotannonalan mukaan uudelleenjärjestely oli tarpeen 14 tuuman värikuvaputkien tuotantoprosessin ja laadun parantamiseksi ja suurtuotannon etujen saavuttamiseksi. Kuten seuraavassa kannattavuutta koskevassa jaksossa esitetään, tuotantotoiminnan uudelleenjärjestely mahdollisti yhteisön tuotannonalalle huomattavat tuotantokustannusten säästöt vuonna 1998 ja tutkimusajanjaksona.

Taulukko 5

>TAULUKON PAIKKA>

(64) Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi yhteensä noin 9 prosenttia. Edellä selostetuista syistä tuotanto kasvoi 28 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 1997, mutta tätä seurasi 15 prosentin lasku tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

2.3.3 Myynnin määrä ja keskimääräinen myyntihinta

a) Alustavat huomiot

(65) Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonala on myynyt 14 tuuman värikuvaputkia sekä etuyhteydessä oleville että etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla. Kulutuksen arvioinnissa ja jäljempänä esitetyissä myyntimäärissä otettiin huomioon koko tämä myynti. Vaikka myyntihinnat ja hintojen kehitys olivat hyvin samanlaiset molempien asiakasryhmien osalta, ne esitetään jäljempänä erikseen.

b) Myyntimäärät

(66) Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla sekä etuyhteydessä oleville että etuyhteydettömille asiakkaille myymien 14 tuuman värikuvaputkien kokonaismäärä väheni 55 prosenttia tarkastelujaksona:

Taulukko 6

>TAULUKON PAIKKA>

(67) Myyntimäärä väheni tarkastelujaksona jatkuvasti kulutuksen huomattavaa vähenemistä vastaavasti. Lasku oli vähäisempi kuin kulutuksen väheneminen vuoteen 1997 asti, kun tuonti asianomaisista maista menetti markkinaosuuttaan. Myöhemmin, kun tuonti asianomaisista maista yhteisön markkinoille lisääntyi jälleen laajamittaisesti, yhteisön tuotannonalan myyntimäärä väheni enemmän kuin kulutus: myynti laski 55 prosenttia ja kulutus 48 prosenttia.

c) Keskimääräinen myyntihinta ja hintojen kehitys

(68) Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonala on veloittanut myös etuyhteydessä olevilta asiakkailtaan markkinahinnan. Sekä etuyhteydessä olevilta että etuyhteydettömiltä asiakkailta yhteisön markkinoilla veloitetut hinnat olivat suunnilleen samat, ja molemmat laskivat samalla tavalla tarkastelujaksona. Kuten alla osoitetaan, yhteisön tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille myymän tarkasteltavana olevan tuotteen painotetut keskimääräiset yksikköhinnat laskivat 21 prosenttia tarkastelujaksona:

Taulukko 7

>TAULUKON PAIKKA>

(69) Etuyhteydessä olevilta asiakkailta veloitetut hinnat laskivat samaan aikaan 25 prosenttia. Edellä oleva taulukko osoittaa, että hinnat pysyivät vakaina vuodesta 1995 vuoteen 1997 ja alkoivat laskea huomattavasti vuoden 1997 jälkeen, jolloin polkumyynnillä tapahtunut tuonti palasi markkinoille.

2.3.4 Markkinaosuus

(70) Yhteisön tuotannonalan myyntimäärän ja yhteisön kulutuksen kehityksen välinen vertailu osoittaa, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni merkittävästi tarkastelujaksona.

Taulukko 8

>TAULUKON PAIKKA>

(71) Kaiken kaikkiaan yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 6 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksona. Suurin menetys (9 prosenttiyksikköä) tapahtui vuosien 1996 ja 1997 välillä. Vuonna 1998, jolloin asianomaiset maat lisäsivät huomattavasti markkinaosuuttaan (yli 19 prosenttiyksikköä), yhteisön tuotannonala menetti vielä 4 prosenttiyksikköä.

2.3.5 Varastot

(72)

Taulukko 9

>TAULUKON PAIKKA>

Tutkimus osoitti, että vuodesta 1995 vuoteen 1998 varastot kasvoivat 125 prosenttia. Varastot olivat merkittävästi suurempia tutkimusajanjakson lopussa kuin vuonna 1998. Täysiä vuosia 1995-1998 koskevat käytettävissä olevat tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että joulukuun lopussa varastot olivat alhaisimmillaan verrattuna tasoon tietyn vuoden aikana. Siten varastojen määrää tutkimusajanjakson lopussa ei pidetty tässä tapauksessa merkittävänä.

(73) Tarkastelujaksona voitiin kuitenkin havaita suuntaus varastojen kasvuun. Tämä viittaa siihen, että kun tuotanto kyseisenä jaksona kasvoi 9 prosenttia, kolmansiin maihin myymättä jäänyt määrä varastoitiin. Huomio vastaa aiemmin todettua myynnin vähenemistä 55 prosentilla, ja se tukee edellä esitettyä näkemystä yhteisön tuottajien markkinaosuuden menetyksestä.

2.3.6 Kannattavuus

(74) Kannattavuus ilmaistuna prosentteina nettomyynnin arvosta kehittyi tarkastelujaksona seuraavasti:

Taulukko 10

>TAULUKON PAIKKA>

(75) Kuten edellä johdanto-osan 63 kappaleessa todettiin, yhteisön tuotannonala onnistui alentamaan tuotantokustannuksiaan vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka kustannussäästö oli jopa 16 prosenttia, yhteisön tuotannonala kärsi tutkimusajanjaksona tappioita, kun se oli aiempina vuosina tuottanut hieman voittoa. Absoluuttisesti mitattuna voitoista menetettiin 4 prosenttiyksikköä tarkastelujaksona. Tämä viittaa siihen, että ilman tuotannon uudelleenjärjestelyä yhteisön tuotannonalan tappiot olisivat olleet paljon suuremmat.

(76) Edellä oleva taulukko osoittaa myös, että kannattavuus parani vuodesta 1995 vuoteen 1996, mutta heikkeni jatkuvasti vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon asti.

2.3.7 Investoinnit

(77)

Taulukko 11

>TAULUKON PAIKKA>

Tutkimus osoitti, että vuonna 1996 tehtiin suuria investointeja 14 tuuman värikuvaputkien tuotannon uudelleenjärjestelyyn yhteisössä. Tuolloin yhteisön tuotannonala toteutti päätöksensä sulkea toisen kahdesta 14 tuuman värikuvaputkien tuotantopaikastaan yhteisössä ja lisätä jäljelle jääneen tuotantolaitoksen kapasiteettia. Kuten edellä on jo mainittu, tarkoituksena oli lisätä yhden tuotantopaikan kapasiteettia vähitellen ja vähentää toisen kapasiteettia, kunnes 14 tuuman värikuvaputkien tuotanto jälkimmäisessä paikassa lopetettiin kesäkuussa 1999.

(78) Tutkimusajanjaksona investointeja tehtiin lähinnä rakennuksiin, kun taas koneisiin ja laitteisiin kohdistuneet investoinnit palasivat tarkastelujakson keskimääräiselle tasolle (vuotta 1996 lukuun ottamatta).

2.3.8 Työllisyys

(79)

Taulukko 12

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä oleva taulukko osoittaa, että työntekijämäärä kasvoi 19 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 1997. Työllisyys kuitenkin väheni 13 prosenttia vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon, kun uudelleenjärjestelyä toteutettiin.

2.3.9 Yhteisön tuotannonalan tilannetta koskeva päätelmä

(80) Analyysi osoitti, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti väheni vuodesta 1995 vuoteen 1997 (- 72 prosenttia), mutta kasvoi vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon (+ 96 prosenttia), jolloin kulutus väheni 24 prosenttia.

(81) Tutkimus paljasti myös, että tarkastelujaksona 14 tuuman värikuvaputkien tuotanto lisääntyi 9 prosenttia, mutta että useimmat yhteisön tuotannonalaa koskevista taloudellisista osoittimista olivat selvässä laskussa: myyntihinnat (- 21 prosenttia), kannattavuus (noin 4 prosenttiyksikön menetys), myynnin määrä (- 55 prosenttia) ja markkinaosuus (- 6 prosenttiyksikköä). Yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen kehitys oli erityisen kielteistä vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon: tuotanto laski 15 prosenttia, myyntihinnat 19 prosenttia, kannattavuus noin 4,1 prosenttiyksikköä ja työllisyys 13 prosenttia.

(82) Lisäksi on huomattava, että huolimatta merkittävästä tuotantokustannusten laskusta (- 16 prosenttia) aiempina vuosina kannattava toiminta kääntyi tappiolliseksi tutkimusajanjaksona. Asianomaisista maista polkumyynnillä tuoduille tuotteille on määritetty hinnan alittavuuden marginaali, joka on 4,6-16,7 prosenttia. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonala kärsi huomattavista hintapaineista yhteisön markkinoilla, kuten 21 prosentin hintojen lasku osoittaa.

(83) Edellä todetun perusteella ja erityisesti myyntihinnan ja kannattavuuden laskun huomioon ottaen komissio päättelee, että yhteisön tuotannonala on kärsinyt vahinkoa, jota voidaan pitää merkittävänä perusasetuksen 3 artiklan mukaisesti.

E. SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(84) Komissio tutki yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syytä koskevien päätelmien tekemistä varten kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset ja niistä kyseisen tuotannonalan tilanteelle aiheutuneet seuraukset. Tällaisella analyysilla varmistetaan, ettei polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin katsota aiheuttaneen sellaista vahinkoa, jonka syynä ovat muut tekijät kuin polkumyynnillä tapahtunut tuonti.

2. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(85) Tämä tutkimus on osoittanut, että kulutuksen merkittävän vähenemisen vuoksi kaikkien yhteisön markkinoilla toimivien myynti laski. Havaittiin kuitenkin, että vientiä harjoittavien tuottajien myynti väheni kulutuksen laskua vähemmän, kun taas yhteisön tuotannonalan myynti väheni suhteessa enemmän (vientiä harjoittavien tuottajien myynti väheni 44 prosenttia ja yhteisön tuotannonalan myynti 55 prosenttia, kun kulutus väheni 48 prosenttia vuodesta 1995 tutkimusajanjaksoon).

(86) Havaittiin myös, että yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 6 prosenttiyksikköä tarkastelujaksona. Tilanne oli vielä huonompi vuodesta 1996 tutkimusajanjaksoon (- 21 prosenttia), jolloin yhteisön tuotannonala menetti 10 prosenttiyksikköä.

(87) Huolimatta yhteisön 14 tuuman värikuvaputkien markkinoiden huomattavasta supistumisesta tarkastelujaksona asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat onnistuivat kasvattamaan osuuttaan yhteisön markkinoista (+ 2,4 prosenttiyksikköä). Vuodesta 1996 tutkimusajanjaksoon polkumyynnillä alhaiseen hintaan asianomaisista maista tuodut 14 tuuman värikuvaputket lisäsivät markkinaosuuttaan yli 13 prosenttiyksikköä. Vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon markkinaosuuden kasvu oli yli 19 prosenttiyksikköä.

(88) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi suhteessa huomattavasti, erityisesti vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon. Tämä osui yksiin yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden pienenemisen ja myynnin määrän laskun kanssa, joka oli suurempi kuin kulutuksen lasku.

(89) Tutkimus osoitti, että asianomaisten maiden yhteisön markkinoilla laskuttamat hinnat laskivat tarkastelujaksona 11 prosenttia. Se osoitti myös, että myyntihintojen lasku oli vielä jyrkempää vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon (- 19 prosenttia), kun vuosien 1997-1998 12 prosentin lasku syveni vielä 8 prosentilla.

(90) Tarkastelujaksona yhteisön tuotannonala joutui laskemaan myyntihintojaan 21 prosenttia. Hinnat laskivat merkittävästi vuosina 1997-1998 (- 8 prosenttia) ja jatkoivat laskuaan vuodesta 1998 tutkimusajanjaksoon (- 12 prosenttia). Polkumyynnillä asianomaisista maista alhaiseen hintaan tapahtuneen tuonnin raju kasvu (+ 96 prosenttia) vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon osui yksiin yhteisön tuotannonalan myyntihintojen huomattavan laskun kanssa.

(91) Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan hinnat olivat tarkastelujaksona korkeammat kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat. Tutkimusajanjaksona asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnat alittivat merkittävässä määrin yhteisön tuotannonalan hinnat. Hinnan alittavuuden marginaalin todettiin olevan 4,6-16,7 prosenttia.

(92) Tutkimuksessa todettiin, että tuodut ja yhteisön tuotannonalan tuottamat 14 tuuman värikuvaputket ovat samankaltaisia tuotteita, joita tarjotaan yhteisön markkinoille samojen myyntikanavien kautta, joten polkumyynnillä asianomaisista maista tuotujen 14 tuuman värikuvaputkien suurella määrällä on ollut merkittävä vaikutus markkinoihin. Lisäksi koska hinnat markkinoilla ovat avoimia, kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisön markkinoilla tarjoamat halvat hinnat ovat olleet hyvin potentiaalisten asiakkaiden tiedossa, joten niillä on ollut merkittävä vaikutus markkinoiden yleiseen hintatasoon.

(93) Yhteisön tuotannonalalla ei siten ollut asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin edessä muuta vaihtoehtoa kuin laskea myös omia hintojaan, mikä vaikutti erittäin kielteisesti kannattavuuteen.

(94) Edellä todetun perusteella polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla voidaan katsoa olleen merkittävä kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

3. Muiden tekijöiden vaikutus

3.1 Kulutuksen kehittyminen

(95) Tutkimus osoitti, että kulutus väheni jatkuvasti tarkastelujaksona. Kaiken kaikkiaan yhteisön markkinoiden kulutuksen määrä laski 48 prosenttia ja kulutuksen arvo 57 prosenttia, mikä osoittaa suurta laskua 14 tuuman värikuvaputkien markkinoilla.

(96) On väitetty, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtuu siitä, että yhteisön markkinoiden kulutus romahti tutkimusajanjaksona, koska 14 tuuman väritelevisioiden tuotantoa siirrettiin laajamittaisesti Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Yhteisön 14 tuuman värikuvaputkien markkinoiden supistuminen johtuu kiistatta osittain tästä tuotannon siirtämisestä. Se ei kuitenkaan selitä yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden menetystä eikä havaittua hinnan alittavuutta.

3.2 14 tuuman värikuvaputkien tuonti muista kolmansista maista

(97) 14 tuuman värikuvaputkien kokonaistuonti yhteisöön muista maista kuin Intiasta, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta ja Malesiasta ja tämän tuonnin keskihinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 13

>TAULUKON PAIKKA>

(98) On väitetty, että yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon olisi aiheuttanut tuonti Puolasta, varsinkin kun otetaan huomioon sieltä tapahtuneen tuonnin määrän kasvu vuodesta 1995 vuoteen 1997.

(99) Komissio katsoo, ettei tällainen tuonnin määrän kasvu ole oleellista vahingon syyn tutkimisen kannalta, koska yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko on määritettävä tutkimusajanjakson ajalta. Tässä yhteydessä todettiin, että tuonti Puolasta väheni 90 prosenttia tarkastelujaksona ja että sieltä tuotujen tuotteiden hinnat olivat samaa tasoa kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Nämä havainnot viittaavat siihen, että kyseisen tuonnin vaikutus markkinoilla havaittuun hintojen laskuun oli korkeintaan vähäinen.

(100) On myös väitetty, että koska yhteisön tuotannonala toi halpoja 14 tuuman värikuvaputkia Brasiliasta, se aiheutti näin vahinkoa itselleen. Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan tuonti Brasiliasta tapahtui etuyhteydessä olevalta yritykseltä, jotta olisi kompensoitu tuotannon vähenemistä, joka aiheutui tuotantolinjan uudelleenjärjestelystä ja työtaistelutoimesta vuonna 1998 ja tutkimusajanjaksona. Lisäksi yhteisön tuotannonalan näistä kuvaputkista myöhemmin asiakkailtaan veloittama jälleenmyyntihinta yhteisön markkinoilla oli sama kuin sen itse tuottamien 14 tuuman värikuvaputkien hinta. Tämän perusteella katsotaan, ettei tämä tuonti voinut vaikuttaa kielteisesti markkinoihin eikä varsinkaan tarkasteltavana olevan tuotteen myyntihintoihin.

(101) Muiden kolmansien maiden viitteellisen yksikkökohtaisen tuontihinnan kehitys tarkastelujaksona paljastaa, että kyseisten maiden veloittamat hinnat olivat korkeampia kuin tarkasteltavina olevien maiden, erityisesti vuonna 1998 ja tutkimusajanjaksona. Tällä perusteella ei voida sulkea täysin pois sitä mahdollisuutta, että muista kolmansista maista yhteisön markkinoille tuoduilla 14 tuuman värikuvaputkilla olisi ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

4. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(102) Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että muut tekijät kuin tarkasteltavina olevista maista yhteisöön polkumyynnillä tapahtunut tuonti ja erityisesti muista kolmansista maista tapahtunut tuonti ja yhteisön kulutuksen merkittävä lasku ovat vaikuttaneet yhteisön tuotannonalan vaikeaan asemaan. Nämä tekijät eivät voi kuitenkaan poistaa määritetyn vahingon ja tarkasteltavana olevan tuonnin välistä syy-yhteyttä, joka näkyy asianomaisten maiden veloittamien hintojen huomattavana laskuna ja niiden hintojen alittavuutena. Asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien toiminnalla on ollut kielteisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalaan ja erityisesti sen kannattavuuteen. Tästä syystä päätellään, että kyseinen tuonti on erikseen tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

F. YHTEISÖN ETU

1. Johdanto

(103) Komissio tarkasteli sille toimitettujen todisteiden perusteella, oliko polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi alustavasti päätettävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi yhteisön edun mukaista. Tätä varten ja perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio arvioi käytettävissä olevien tietojen perusteella toimenpiteiden vaikutuksia kaikkiin menettelyssä osallisina oleviin osapuoliin sekä toimenpiteiden käyttöönotosta luopumisen seurauksia.

2. Yhteisön tuotannonalan etu

(104) Yhteisön tuotannonala on kärsinyt alhaiseen hintaan tapahtuneesta 14 tuuman värikuvaputkien tuonnista. Mahdollisesti käyttöön otettavien polkumyyntitoimenpiteiden tavoitteena on palauttaa terve kilpailu yhteisön markkinoille yhteisön tuotannonalan ja asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien välille.

(105) Yhteisön tuotannonala on panostanut viime vuosina huomattavasti tuottavuutensa parantamiseen ja on pyrkinyt alentamaan tuotantokustannuksiaan ja parantamaan kilpailukykyään näillä markkinoilla. Yhteisön tuotannonala on rationalisoinut tuotantoaan huomattavasti tarkastelujaksona. Asianomainen yhteisön tuottaja esimerkiksi sulki toisen tuotantolaitoksistaan kustannusten alentamiseksi ja tuottavuutensa parantamiseksi.

(106) Yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon luonteen vuoksi komissio katsoo, että ilman polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen edelleen on hyvin todennäköistä. Tämä voisi vähentää työpaikkojen määrää edelleen.

(107) Tämän vuoksi polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön tuotannonalan edun mukaista.

3. Vaikutus yhteisön tuojiin ja käyttäjiin

(108) Komissio lähetti kyselylomakkeet yhdeksälletoista tiedossa olevalle tuojalle, jotka eivät olleet etuyhteydessä asianomaisten maiden vientiä harjoittaviin tuottajiin, sekä neljälle 14 tuuman värikuvaputkien käyttäjälle yhteisössä. Yksikään käyttäjistä ei vastannut komission kyselylomakkeeseen, mutta siihen vastasi kaksi tuojaa, jotka olivat myös käyttäjiä. Näiden kahden tuojan vastaukset olivat kuitenkin sen verran puutteellisia, ettei niitä voitu käyttää tämän tutkimuksen yhteydessä. Sen vuoksi päätettiin, ettei kyseisten tuojien voida katsoa toimineen yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(109) Koska käyttäjät eivät esittäneet näyttöä siitä, että polkumyyntitoimenpiteistä aiheutuisi niiden liiketoiminnalle haittaa, muita tarkasteluja ei suoritettu.

(110) Edellä todetun perusteella ja etenkin koska kiinnostus menettelyyn osallistumiseen oli niin vähäistä, voidaan päätellä, ettei polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto asianomaisista maista peräisin olevien 14 tuuman värikuvaputkien tuonnissa heikentäisi merkittävästi käyttäjien tilannetta.

4. Vaikutus yhteisön markkinoiden kilpailutilanteeseen

(111) On väitetty, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vahvistaisi valituksen tehneen yhteisön tuotannonalan asemaa, vaikka se vastaa jo sataprosenttisesti yhteisön tuotannosta ja sen osuus yhteisön markkinoista on 38 prosenttia. On väitetty, että toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena yhteisön tuotannonala saavuttaisi lähes monopoliaseman 14 tuuman värikuvaputkien markkinoilla.

(112) Käytettävissä olevien tosiseikkojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että taloudelliselta kannalta ehdotetun tasoisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei estäisi vientiä harjoittavien tuottajien tuotteiden tuontia yhteisöön, vaan kyseiset tuottajat toimisivat markkinoilla edelleen.

(113) Siten toimenpiteiden odotetaan varmistavan terveen kilpailun edellytykset yhteisön tuotannonalalle, ja niillä vain palautetaan hyvän kauppatavan mukaisen kaupan olosuhteet. Tässä tapauksessa toimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen johtaisi kilpailun vääristymisen jatkumiseen ja pahenemiseen, mikä heikentäisi yhteisön tuotannonalan tilannetta entisestään.

5. Päätelmä

(114) Edellä esitettyjen seikkojen ja huomioiden perusteella sekä yhteisön tuotannonalan ja yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien esittämien perustelujen tarkastelun jälkeen on tultu siihen päätelmään, ettei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä Intiasta, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevassa tuonnissa.

(115) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on päinvastoin tarpeen, jos halutaan estää yhteisön tuotannonalalle jo aiheutuneen vahingon paheneminen entisestään ja turvata työllisyys. Lisäksi polkumyyntitoimenpiteillä varmistetaan terveeseen hinnoitteluun perustuvat kilpailuedellytykset ja ehkäistään lisävahingot yhteisön tuotannonalalle.

G. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

1. Väliaikainen vahingon korjaava taso

(116) Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka suuri tulli olisi tarpeen tuontihintojen nostamiseksi tasolle, joka ei aiheuttaisi vahinkoa ja jolla yhteisön tuotannonala saisi katettua tuotantokustannuksensa ja saisi kohtuullisen voiton. Tässä suhteessa pidettiin asianmukaisena 8 prosentin voittomarginaalia liikevaihdosta ennen veroja, jotta yhteisön tuotannonala saavuttaisi voittotason, joka olisi kohtuudella odotettavissa ilman vahingollista polkumyyntiä.

(117) Tämän perusteella vahingon poistavaksi tasoksi määritettiin edellä mainitun vahinkoa aiheuttamattoman tason ja hinnan alittavuuden laskemisessa käytetyn, tuotujen 14 tuuman värikuvaputkien todellisen nettomyyntihinnan välinen erotus. Kyseinen erotus ilmaistiin sitten prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta.

2. Väliaikaiset toimenpiteet

(118) Koska Intian, Kiinan kansantasavallan, Korean tasavallan ja Malesian vahinkomarginaalit olivat korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit, väliaikainen polkumyyntitulli olisi perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettava jälkimmäisten tasolle. Yhden malesialaisen yrityksen suhteen polkumyyntimarginaalin todettiin olevan alle perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa vahvistetun 2 prosentin kynnyksen. Tälle yritykselle vahvistettiin 0 prosentin väliaikainen polkumyyntitulli. Liettuaa koskevien tutkimustulosten perusteella, ja ottaen huomioon, että tässä tapauksessa todettu polkumyyntimarginaali on myös alhaisempi kuin perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa vahvistettu 2 prosentin kynnys, Liettuan osalta ei pidä ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä. Komissio jatkaa tutkimuksiaan ja tarkastelee myöhemmin mahdollisesti toimitettavia todisteita.

(119) Tässä asetuksessa vahvistetut yrityskohtaiset väliaikaiset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten senhetkistä tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavia tulleja) yksinomaan tarkasteltavina olevista maista peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia.

(120) Kaikki näiden yrityskohtaisten väliaikaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esim. yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle(6) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

H. LOPPUSÄÄNNÖS

(121) Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi on huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt päätelmät ovat väliaikaisia ja että niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli sellaisten Intiasta, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien, CN-koodiin ex85401111 (Taric-koodi 8540 11 11 94) kuuluvien väritelevisiovastaanottimien katodisädekuvaputkien tuonnissa, joiden kuvaruudun läpimitta (eli kuvaputken aktiivinen osa suorana linjana mitattuna) on 33-38 cm, leveys-korkeus-suhde pienempi kuin 1,5 ja pisteväli (eli kahden samaa väriä olevan viivan etäisyys toisistaan kuvaruudun keskiosassa) vähintään 0,4 mm.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuotteiden osalta seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

2 artikla

1. Asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää komissiolta saada tulla kuulluiksi yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

2. Asianomaiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksia tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä huhtikuuta 2000.

Komission puolesta

Pascal Lamy

Komission jäsen

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18.

(3) EYVL C 216, 29.7.1999, s. 3.

(4) EYVL C 303, 20.10.1999, s. 5.

(5) Malesian markkinoilla tapahtunutta myyntiä käytettiin määritettäessä Intiaa, Kiinan kansantasavaltaa ja Korean tasavaltaa koskevia normaaliarvoja (ks. johdanto-osan 17, 22 ja 31 kappale).

(6) Euroopan komissio Kauppapolitiikan pääosasto

Linja C, DM24-8/38

Rue de la Loi/Wetstraat 200 B - 1049 Bruxelles/Brussel .