Komission suositus,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2000,

suuntaviivoista varastonpitäjien valtuuttamiseksi neuvoston direktiivin 92/12/ETY mukaisesti valmisteveron alaisten tuotteiden osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2000) 3355)

(2000/789/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/12/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2000/47/EY(2), edellytetään, että valmistettua tupakkaa, alkoholia, alkoholijuomia ja kivennäisöljyjä käsittelevät varastot ovat jäsenvaltioiden hyväksymät ja että tällaisia tuotteita käsittelevillä varastonpitäjillä on puolestaan jäsenvaltioiden myöntämä valtuutus.

(2) Tupakka- ja alkoholialalla esiintyviä petoksia käsittelevä korkean tason työryhmän kertomus, jonka tullihallintojen ja välillisen verotuksen hallintojen pääjohtajat hyväksyivät 24 päivänä huhtikuuta 1998, sisältää suositukset petosten torjumiseksi.

(3) Komissio ilmoittaa neuvostolle osoittamassaan tiedonannossa pyrkimyksistä torjua petoksia valmisteverotuksen alalla yhtyvänsä täysin korkean tason työryhmän arvioon ongelman syistä ja hyväksyvänsä työryhmän esittämät suositukset(3).

(4) Ecofin-neuvosto hyväksyi korkean tason työryhmän kertomuksen hallinnollisen yhteenvedon 19 päivänä toukokuuta 1998 ja antoi poliittisen sitoumuksensa petosten torjumiseen.

(5) Korkean tason työryhmän työskentelystä ilmeni, että jäsenvaltiot käyttävät erilaisia perusteita varastonpitäjäksi oikeuttavan valtuutuksen myöntämiseen tai peruuttamiseen.

(6) Direktiivin 92/12/ETY 13 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukaisesti kansallisten viranomaisten on saatava valtuutetulta varastonpitäjältä yhteisön sisäiseen tavaroiden liikkumiseen liittyvää riskiä koskeva vakuus.

(7) Direktiivin 92/12/ETY 13 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukaisesti kansalliset viranomaiset voivat velvoittaa valtuutetut varastonpitäjät antamaan tavaroiden tuotantoon, valmistukseen ja hallussapitoon liittyviä riskejä koskevan vakuuden.

(8) Direktiivin 92/12/ETY 16 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti kansallisten viranomaisten on saatava vakuus rekisteröidyiltä elinkeinonharjoittajilta.

(9) Jäsenvaltiot saavat päättää itsenäisesti siitä, kuinka vakuudet annetaan.

(10) Direktiivin 92/12/ETY 15 a artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioilla on oltava käytössään sähköinen tietokanta, joka sisältää valtuutettuina varastonpitäjinä toimivien henkilöiden tai valmisteverotusta varten rekisteröityjen elinkeinonharjoittajien rekisterin sekä verottomiksi varastoiksi hyväksyttyjen tilojen rekisterin.

(11) Korkean tason työryhmä suositteli, että komissio ja jäsenvaltiot harkitsisivat varastojen hyväksymistä ja varastonpitäjien valtuuttamista koskevien yhteisten periaatteiden laatimista.

(12) Luxemburgissa järjestettiin lokakuun alussa 1998 Fiscalis-seminaari, jonka tarkoituksena oli varastonpitäjän valtuutuksen myöntämistä ja peruuttamista sekä varastoissa olevien tavaroiden valvontaa koskevan oppaan laatiminen.

(13) Valmisteverokomitean kokouksissa on käyty keskusteluja, ja jäsenvaltioita on kehotettu tekemään säännösten sisältöä koskevia ehdotuksia.

(14) Valmisteverokomiteassa toimivat jäsenvaltioiden edustajat ovat hyväksyneet yksimielisesti tähän suositukseen sisältyvät säännökset valtuutuksen myöntämistä ja peruuttamista koskevien menettelytapojen yhdenmukaistamiseksi,

SUOSITTELEE:

SOVELTAMISALA

1 artikla

1. Jäsenvaltioita kehotetaan soveltamaan tämän suosituksen säännöksiä, kun ne valtuuttavat varastoa pitävän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön

a) ansiotoiminnassaan tuottamaan, valmistamaan, pitämään hallussaan, vastaanottamaan ja lähettämään valmisteveron alaisia tuotteita väliaikaisesti valmisteverottomina;

b) vastaanottamaan, pitämään hallussaan ja lähettämään valmisteveron alaisia tuotteita väliaikaisesti valmisteverottomina.

2. Tätä suositusta olisi sovellettava yleisesti myös silloin, kun rekisteröity elinkeinonharjoittaja eli muuna kuin valtuutettuna varastonpitäjänä toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö valtuutetaan ansiotoiminnassaan vastaanottamaan valmisteveron alaisia tuotteita toisesta jäsenvaltiosta väliaikaisesti valmisteverottomina.

VALTUUTUKSEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT PERUSTEET

2 artikla

1. Vaikka jäsenvaltioita kehotetaan soveltamaan tiukkoja perusteita myöntäessään valtuutusta 1 artiklassa tarkoitetuille henkilöille, kaupan helpottamiseen ja tehokkaaseen valvontaan liittyvät näkökohdat olisi otettava tasapuolisesti huomioon.

2. Tietoihin perustuvan päätöksen tekemiseksi ja luvan myöntämisestä tuloihin mahdollisesti kohdistuvan riskin arvioimiseksi valtuutuksen hakijalta olisi saatava seuraavat tiedot ennen valtuutuksen myöntämistä:

- hakijan nimi ja osoite,

- toiminnan laji,

- tilojen pohjapiirustus ja sijainti sekä toiminnan ja laitoksen kuvaus,

- kirjallinen hakemus, joka sisältää liikekirjanpidon ja yrityksen rekisteröintitiedot,

- alv-tunniste,

- kaupparekisteriote tai ote kaupparekisteriä vastaavasta tietokannasta, jos kyseinen jäsenvaltio edellyttää rekisteröitymistä tällaiseen tietokantaan,

- yrityksen toimihenkilöiden nimet, heidän asemansa ja valtuutensa yrityksessä,

- yksityiskohtaiset tiedot yrityksen kirjanpitojärjestelmästä, sisäisistä valvontatoimenpiteistä ja tilintarkastusmenetelmistä,

- yksityiskohtaiset tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta, sen aikaisemmasta verotuksesta ja muiden verotukseen liittyvien velvoitteiden noudattamisesta (tullit, arvonlisävero, välitön verotus),

- varaston koko, arvio tiettynä ajanjaksona tuotettavien, hallussa pidettävien tai liikkuvien tavaroiden määrästä,

- yksityiskohtaiset tiedot aikaisemmista ja nykyisistä varaston pitämiseen oikeuttavista valtuutuksista, jotka hakijalle on myönnetty muissa jäsenvaltioissa.

Nämä tiedot voidaan antaa erityisellä hakulomakkeella.

3. Jäsenvaltiot voivat vaatia tulevilta varastonpitäjiltä luetteloa jäsenvaltioista, joihin ne aikovat lähettää valmisteveron alaisia tavaroita väliaikaisesti valmisteverottomina. Tämä luettelo voidaan toimittaa vapaaehtoisesti kysymyksessä oleviin määräjäsenvaltioihin.

3 artikla

1. Ennen valtuutuksen myöntämistä jäsenvaltioiden edustajat voivat vierailla varastotiloissa ja varastossa saadakseen selkeän kuvan niiden rakenteesta ja sijainnista. Tarkastusten ja valvonnan helpottamiseksi jäsenvaltioiden pitäisi mahdollisuuksien mukaan saada erityisesti isoja varastotiloja koskeva yksityiskohtainen pohjapiirrustus, jossa myös määritellään selkeästi valmisteverosta väliaikaisesti vapautettujen tuotteiden alueen rajat.

2. Sekä valtuutettujen henkilöiden että kansallisten viranomaisten toteuttamien asianmukaisten varastonvalvontatoimenpiteiden olisi oltava tärkeä osa järjestelmää. Myös valmisteveron alaisten tuotteiden alkuperän valvonta sekä koko tuotantoprosessin valvonta raaka-aineiden vastaanotosta valmiin tuotteen lähettämiseen on tärkeää. Valvonta saattaa edellyttää tuotteiden koodaamista ja merkitsemistä.

VALTUUTUSTA HAKEVILLE VARASTONPITÄJILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT

4 artikla

1. Jäsenvaltioita kehotetaan toimittamaan valtuutusta hakeville varastonpitäjille ja rekisteröidyille elinkeinonharjoittajille tiedot kirjanpitoa koskevista kansallisista velvoitteista selkeän kirjausketjun luomiseksi vastaanotetuille, valmistetuille, jalostetuille, hallussa pidetyille ja lähetetyille tuotteille.

2. Valtuutusta hakeville varastonpitäjille olisi annettava tiedot siitä, että niiden on ilmoitettava kirjanpidossaan kaikki verottoman varaston asianmukaisen toiminnan ja valvonnan kannalta tarvittavat tiedot. Jäsenvaltioiden lainsäädännöstä riippuen näihin tietoihin sisältyvät erityisesti seuraavat tiedot:

- varastoluettelot raaka-aineista,

- valmistusrekisteri,

- varastoluettelot kaikista tuotteista,

- luettelot vastaanotetuista ja lähetetyistä tavaroista.

3. Varastonpitäjän kirjanpidosta olisi käytävä ilmi erityisesti tavaroiden kuvaus, tavaroiden veroluokka, viittaus komission asetuksessa (ETY) N:o 2719/92(4) esitettyyn hallinnolliseen saateasiakirjaan (hallinnollisen saateasiakirjan kansallinen numero, tavaroiden lähetyspäivämäärä ja päivämäärä, jona lähettäjä on saanut kolmannen kappaleen saateasiakirjasta järjestelmän soveltamisen päättämiseksi).

4. Toimivaltaisilla viranomaisilla pitäisi olla käytössään varastoluettelot, tuloslaskelmat, taseet ja tilintarkastuskertomukset.

5. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava yrityksen toimintaa määräaikaisin tarkastuksin.

5 artikla

Jäsenvaltioita kehotetaan ilmoittamaan varastonpitäjille kansallisen valmisteverolainsäädännön soveltamista koskevista velvoitteista ja erityisesti:

- velvoitteesta antaa toimivaltaisille viranomaisille valmisteverotuksen ennakkoilmoitusjärjelmän käytön edellyttämät tiedot,

- velvoitteesta käyttää hallinnollista saateasiakirjaa kaikissa yhteisön sisäisissä lähetyksissä ja vientiin tarkoitetuissa lähetyksissä sekä velvoitteesta täyttää mainittu saateasiakirja huolellisesti ennen tavaroiden lähettämistä,

- velvoitteesta käyttää kansallista numerointijärjestelmää hallinnollisessa saateasiakirjassa,

- velvoitteesta määritellä tavaroiden liikkumisen suunniteltu ajankohta sekä antaa pyydettäessä yksityiskohtaiset tiedot tavaroiden järkevästä kuljetusreitistä.

VAKUUDET

6 artikla

1. Vakuuden määrän olisi vastattava varastonpitäjän tai rekisteroidyn elinkeinonharjoittajan toimintaan liittyvää riskiä.

2. Vakuuden määrä olisi tarkistettava määräajoin kaupankäynnin määrässä, varastonpitäjän toiminnassa tai jäsenvaltioissa sovellettavassa valmisteverotuksessa tapahtuneiden muutosten huomioonottamiseksi.

VALTUUTUKSEN PERUUTTAMINEN

7 artikla

1. Periaatteessa valtuutus olisi peruttava ainoastaan vakavista syistä ja vasta sen jälkeen, kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat perusteellisesti tutkineet varastonpitäjän tilanteen.

2. Valtuutus voidaan peruuttaa esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

- valtuutukseen liittyvien velvoitteiden täyttämättä jättäminen,

- vakuuden riittämättömyys,

- voimassa olevien säännösten toistuva noudattamatta jättäminen,

- osallistuminen rikolliseen toimintaan,

- veronkierto tai petos.

MUUTA

8 artikla

1. Direktiivin 92/12/ETY 15 a artiklan 1 kohdan mukainen sähköinen tietokanta (valmisteverotietojen vaihtojärjestelmä - SEED) olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle kirjaamalla siihen uudet myönnetyt valtuutukset ja aikaisemmin annetuissa tiedoissa tapahtuneet muutokset, kuten toiminnan laajenemista koskevat muutokset, osoitteenmuutokset tai valtuutuksen peruuttaminen.

2. Jos kansallinen lainsäädäntö sallii, yhdessä jäsenvaltiossa elinkeinonharjoittajina toimineita valtuutuksen hakijoita koskevat tiedot voidaan antaa toisen jäsenvaltion pyynnöstä.

3. Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä valmisteveron alaisten tavaroiden väliaikaisesti valmisteverottomana tapahtuvan tuotannon, valmistamisen, hallussapidon, vastaanottamisen ja lähettämisen valvomiseksi varastoissa ja kyseisten tavaroiden väliaikaisesti valmisteverottomana tapahtuvan liikkumisen valvomiseksi. Tarvittaessa jäsenvaltiot voivat auttaa toisiaan näiden tehtävien toteuttamisessa hallinnollista yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien säännösten mukaisesti.

LOPPUSÄÄNNÖKSET

9 artikla

Jäsenvaltioita kehotetaan toimittamaan komissiolle tämän suosituksen mukaisesti annetut tärkeimmät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 31 päivään joulukuuta 2001 mennessä ja ilmoittamaan komissiolle niihin myöhemmin mahdollisesti tehtävistä muutoksista.

10 artikla

Tämä suositus on osoitettu kaikille jasenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2000.

Komission puolesta

Frederik Bolkestein

Komission jäsen

(1) EYVL L 76, 23.3.1992, s. 1.

(2) EYVL L 197, 29.7.2000, s. 73.

(3) SEC(1998) 732 lopullinen, 29.4.1998.

(4) EYVL L 276, 19.9.1992, s. 1.