Komission päätös,

tehty 23 päivänä helmikuuta 2000,

tuesta, jota Saksa on myöntänyt Korn Fahrzeuge und Technik GmbH:lle (Thüringen)

(tiedoksiannettu numerolla K(2000) 520)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2000/732/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1),

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Saksan hallitus ilmoitti komissiolle EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti Korn Fahrzeuge und Technik GmbH:n, Gera (jäljempänä "Korn"), rakenneuudistusta tukevista toimenpiteistä 9. lokakuuta 1996 päivätyllä kirjeellä. Toimenpiteet kirjattiin tueksi N 746/96. Lisätietoja toimitettiin 6. marraskuuta 1996 faksilla, joka kirjattiin saapuneeksi 7. marraskuuta 1996. Komissio pyysi vielä lisätietoja 11. marraskuuta 1996. Saksa veti ilmoituksensa takaisin 18. huhtikuuta 1997, koska komissio oli tätä ennen hyväksynyt ohjelman, jonka perusteella tuet oli myönnetty(2).

(2) Saksa ilmoitti 17. maaliskuuta 1998 päivätyllä, 18. maaliskuuta 1998 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä Kornin hyväksi toteutetuista uusista toimenpiteistä. Koska toimenpiteet oli jo toteutettu, asia kirjattiin ilmoittamattomaksi tueksi NN 29/98. Komissio pyysi 7. huhtikuuta 1998 ja 8. kesäkuuta 1998 päivätyillä kirjeillä lisätietoja, jotka se sai 12. maaliskuuta 1998 ja 4. syyskuuta 1998.

(3) Komissio ilmoitti Saksalle 22. kesäkuuta 1999 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa edellä mainittuja tukitoimenpiteitä koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely. Saksa pyysi 16. heinäkuuta 1999 komissiota poistamaan tiettyjä kohtia kirjeestä ennen kuin se julkaistaan virallisessa lehdessä. Komission päätös virallisen tutkintamenettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 14. elokuuta 1999. Komissio pyysi siinä asianomaisia esittämään huomautuksensa. Toimenpiteistä ei ole kuitenkaan esitetty huomautuksia.

(4) Komissio sai Saksalta vielä 28. heinäkuuta 1999 ja 26. elokuuta 1999 joitakin puutteellisia tietoja. Asiaa käsiteltiin niiden osalta Saksan viranomaisten kanssa Brysselissä 22. syyskuuta 1999 pidetyssä kokouksessa. Saksa ilmoitti komissiolle 16. joulukuuta 1999, että tuensaajayritystä koskeva maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu 8. marraskuuta 1999. Saksa ilmoitti komissiolle 24. tammikuuta 2000 päivätyllä, 27. tammikuuta 2000 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä maksukyvyttömyysmenettelyn nykytilanteesta.

II KUVAUS

A Tuensaaja

(5) Vuonna 1997 Kornilla oli 85 työntekijää, sen liikevaihto oli 16,53 miljoonaa Saksan markkaa ja taseen loppusumma 17,41 miljoonaa Saksan markkaa. Se oli pienten ja keskisuurten yritysten valtiontukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa(3) tarkoitettu pk-yritys. Korn toimii Gerassa, Thüringenissä, joka kuuluu Saksan tukialueisiin.

(6) Korn, entinen Landtechnik & Baumaschinen GmbH, Gera, yksityistettiin 1. kesäkuuta 1991, kun sen osti yrityksen johtoon kuuluva Reinhard Korn 0,19 miljoonalla Saksan markalla. Yksityistämisen yhteydessä Treuhandanstalt (jäljempänä "THA") maksoi aikaisempia velkoja 2,89 miljoonalla Saksan markalla. Loput 0,15 miljoonan Saksan markan velat maksoi Landkreis Gera vuonna 1992. Toimenpiteet kuuluivat THA-tukiohjelman soveltamisalaan(4).

(7) Kornin päätoimialat ovat: 1) maataloudessa tarvittava tekniikka (traktoreiden ja maatalouskoneiden korjaus, huolto ja myynti sekä niiden varusteet ja varaosat); haketuskoneiden kehittäminen, 2) kuorma-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen osto ja myynti, huolto, varaosien ja tarvikkeiden myynti sekä 3) ympäristötekniikka (metalliteollisuus; jätteenkäsittelylaitteiden valmistus).

B Rakenneuudistus

(8) Yrityksessä on toteutettu rakenneuudistus kahdesti, ensimmäisen kerran vuoden 1991 puolivälistä vuoden 1997 puoleenväliin. Saksa ei ole esittänyt tältä ajanjaksolta rakenneuudistussuunnitelmaa eikä myöskään selvitystä tuolloin toteutetuista toimenpiteistä.

(9) Toinen rakenneuudistus käynnistettiin vuonna 1997, ja se kestää kuusi vuotta. Uudistuksen on suunnitellut ulkopuolinen konsulttiyritys. Komissio on saanut toiselta konsulttiyritykseltä lausunnon suunnitelman toteutuskelpoisuudesta. Suunnitelmaan sisältyy kaksi keskeistä kohtaa:

(10) Ensinnäkin yrityksen organisaatio oli tarkoitus uudistaa ja jakaa yritys kolmeen uuteen toimialaan: 1) SEAT-autotaloon, joka myy uusia ja käytettyjä ajoneuvoja, 2) maatalouskoneisiin/hyötyajoneuvoihin ja 3) Korn-ympäristötekniikkaan. Kaksi ensimmäistä toimialaa eli SEAT-autotalo ja maataloustekniikka/hyötyajoneuvot oli määrä syntyä myymällä toiminnot yrityksen toimivalle johdolle (management buy-out, MBO)(5). Ne oli määrä myydä entisille työntekijöille yhteensä 1,635 miljoonan Saksan markan kauppahinnasta. Reinhard Kornin oli määrä osallistua 26 prosentin osuudella kumpaankin toimialaan. Korn-ympäristötekniikasta oli määrä tulla tärkein toimiala, johon kummankin MBO:n kirjanpito sisällytetään.

(11) Lisäksi oli määrä uudistaa toimialojen rakennetta. Kustannusten säästämiseksi oli tarkoitus perustaa keskusvarasto ja yhteinen osto-osasto. Kornin ympäristötekniikka sekä maataloustekniikka/hyötyajoneuvot oli määrä organisoida niin, että kannattavuus lisääntyy ja kustannuksissa voidaan säästää 7 prosenttia. Haketuskoneiden tuotantoa ja myyntiä oli määrä jatkaa(6). SEAT-autotalossa yritys aikoi lisätä valikoimaa, myydä enemmän käytettyjä autoja ja tarjota enemmän ulkomaisia merkkejä.

C Aiemmat rahoitustoimenpiteet

(12) Korn hyötyi vuoden 1991 puolivälistä vuoden 1997 puoliväliin toteutetussa ensimmäisessä rakenneuudistuksessa seuraavista rahoitustoimenpiteistä:

a) yhteensä 1,23 miljoonaa Saksan markkaa ERP-lainoja 1992 ja 1993(7),

b) yhteensä 2 miljoonaa Saksan markkaa EKH-lainoja 1992 ja 1994(8),

c) yhteensä 0,06 miljoonaa Saksan markkaa T & K-avustuksia 1995 ja 1996(9),

d) saatavilla olevien tietojen perusteella 0,81 miljoonaksi Saksan markaksi arvioidut investointiavustukset vuosina 1993 ja 1994(10),

e) saatavilla olevien tietojen perusteella 0,15 miljoonaksi Saksan markaksi arvioidut investointilisät vuosina 1992-1997(11),

f) 3 miljoonan Saksan markan vakauttamislaina Thüringenin osavaltiolta vuonna 1995 vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistukseen tarkoitetun komission hyväksymän tukiohjelman perusteella(12). Deutsche Ausgleichsbankin antama 2,4 miljoonan Saksan markan takaus, joka myös oli osa hyväksyttyä tukiohjelmaa, kattoi näistä lainoista 80 prosenttia(13),

g) saatavilla olevien tietojen perusteella 6 miljoonaksi Saksan markaksi arvioidut lainat Sparkasse Gera-Greizilta vuoden 1991 puolestavälistä vuoteen 1997(14),

h) 0,01 miljoonan Saksan markan avustukset mainontaan ja PR-työhön vuosina 1995 ja 1996,

i) 0,01 miljoonan Saksan markan messuavustukset vuonna 1996,

j) yhteensä 0,07 miljoonan Saksan markan avustukset työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin vuosina 1993 ja 1997.

(13) Toimenpiteet a:sta e:hen kuuluvat tiettävästi hyväksyttyihin tukiohjelmiin. Komissio on aloittanut ohjelmaa, jonka osana toimenpide f on myönnetty, koskevan virallisen tutkintamenettelyn, koska oli epäilyksiä, että ohjelmaa käytetään väärin. Kyseisen tukiohjelman perusteella ei nimittäin saisi myöntää yli kymmenen vuoden lainoja. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on kuitenkin myönnetty yli 12 vuoden lainoja. Toimenpiteet g:stä j:hin eivät kuulu hyväksyttyihin tukiohjelmiin.

(14) Saksa ilmoitti komissiolle, että vuonna 1994 myönnetyt 0,403 miljoonan Saksan markan investointiavustukset (toimenpide d) on ilmoitettu saatavaluetteloon. Lisäksi Sparkasse Gera-Greiz on vaatinut 4,142 miljoonan Saksan markan lainojen (toimenpide g) sekä 3 miljoonan Saksan markan vakauttamislainojen (toimenpide f) takaisinmaksua.

D Uudet rahoitustoimenpiteet

(15) Saksa ilmoitti komissiolle 18. maaliskuuta 1998 uudesta tuesta, jota Kornille oli myönnetty 3,8 miljoonaa Saksan markkaa vakauttamislainojen muodossa toisen rakenneuudistuksen yhteydessä 15. lokakuuta 1997. Varat olivat peräisin vaikeuksissa oleville yrityksille tarkoitetusta Thüringenin vakauttamisrahastosta. Komissio on hyväksynyt kyseisen ohjelman EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella(15).

(16) Ohjelman säännöissä säädetään seuraavaa:

Jos rakenneuudistuksiin myönnetään tukea yli 5 miljoonaa Saksan markkaa, tapauksista on ilmoitettava komissiolle erikseen. Sillä ei ole merkitystä, onko tuki myönnetty osana jotakin muuta hyväksyttyä tukiohjelmaa. Kornin hyväksi aikaisemmin toteutetut tukitoimenpiteet oli selvästi myönnetty rakenneuudistukseen, ja niiden määrä ylitti 5 miljoonaa Saksan markkaa.

Jos pelastamis- ja rakenneuudistustukea on aikaisemmin myönnetty yli 2 miljoonaa Saksan markkaa, on niistäkin ilmoitettava komissiolle. Mikäli aikaisemmat toimenpiteet eivät kuulu hyväksyttyjen tukiohjelmien soveltamisalaan, pidetään niitä yleensä pelastamis- tai rakenneuudistustukena.

(17) Viimeisten Saksalta saatujen tietojen mukaan lainojen vakuutena oli Reinhard Kornin henkilökohtainen 1,5 miljoonan Saksan markan takaus ja hänen 1,5 miljoonan Saksan markan henkivakuutuksensa oikeuksien luovutus sekä yrityksen saatavia(16).

(18) Saksa on ilmoittanut komissiolle, että nämä lainat on ilmoitettu saatavaluetteloon ja että Reinhard Korn on joutunut vastaamaan henkilökohtaisesta takauksestaan.

(19) Toiseen rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyi 3,8 miljoonan Saksan markan lisäksi Sparkasse Gera-Greizin sitoumus sen myöntämien lainojen koronmaksun ja lyhennysten lykkäykseen (toimenpide a). Lisäksi Thüringer Aufbaubank (jäljempänä "TAB") ilmoitti olevansa valmis lykkäämään ensimmäisen rakenneuudistuksen yhteydessä myönnettyjen vakauttamislainojen (toimenpide f) vähittäistä takaisinmaksua kolmella vuodella.

E Markkina-analyysi

1 Maatalouskoneet ja traktorit(17)

(20) Kornin toimialana on traktoreiden ja maatalouskoneiden korjaus, huolto ja myynti sekä niiden varusteet ja varaosat. Lisäksi yritys kehittää haketuskoneita.

(21) Euroopan maatalouskoneteollisuuden tilanne on parantunut oleellisesti vuodesta 1993. Joidenkin tärkeiden indikaattorien yleistä huonontumista ei voi kuitenkaan jättää huomiotta. Esimerkkinä voidaan mainita maatalouden työpaikkojen väheneminen ja EU:n ulkopuolisen tuonnin osuuden kasvu. Keskipitkällä aikavälillä kehitys johtaa liikevaihdon yleiseen pienenemiseen (- 19 % kiinteinä hintoina 10 vuoden aikana), ja kun lisäksi tuottavuus jatkuvasti kasvaa, työllisyys vähenee.

(22) Alan tuhatkunta yritystä Euroopassa ovat pääasiassa pk-yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn tarkoitukseen käytettävien laitteiden valmistukseen. Erikoistumisen ansiosta yritykset eivät ole niin riippuvaisia yleisistä suhdannevaihteluista, vaan ne reagoivat voimakkaammin paikallisiin kriiseihin.

2 Moottoriajoneuvot(18)

(23) Korn myös ostaa ja myy sekä huoltaa kuorma-autoja ja muita hyötyajoneuvoja sekä myy niihin varaosia ja lisävarusteita.

(24) Ajoneuvojen kysyntään vaikuttavat monet tekijät, ja näiden tekijöiden muutokset ovat olleet syynä menekin kausittaiseen vaihteluun viimeisten 20 vuoden aikana. Matalasuhdanteen aikana uusia ajoneuvoja on rekisteröity yleensä huomattavasti vähemmän.

(25) Kuorma-autojen kysyntä on läheisesti yhteydessä teollisuustuotannon kehitykseen ja teknisiin laitteisiin ja koneisiin suuntautuvaan investointihalukkuuteen. Yhteisön kuorma-autoalalla on odotettavissa piristymistä tähänastiseen laskusuuntaukseen verrattuna. Kysynnän yleinen kehitys riippuu kuitenkin ennen kaikkea siitä, miten nopeasti ajoneuvokantaa uudistetaan.

(26) Autoalan suhdannevaihtelut vaikuttavat suuresti moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden(19) kysyntään. Ajoneuvojen osilta vaaditaan parempaa kestävyyttä ja pidempää käyttöikää, mikä vaikuttaa kielteisesti varaosien tarpeeseen.

3 Metallituotteet(20)

(27) Korn valmistaa myös metallisia jätesäiliöitä (ympäristötekniikka). Metallisäiliöiden kysyntä yhteisössä on laman takia ollut vähäistä. Lisäksi kilpailu kolmansien maiden kanssa on alalla kovaa. Yhteisön valmistajat ovat pyrkineet eriyttämään tuotantoaan ja saamaan sillä tavoin jalansijaa läheisillä segmenteillä. Valmistajat ovat työskennelleet kovasti sen eteen, että ne voivat vastata asiakkaiden kasvaviin vaatimuksiin ja valmistaa tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä tuotteita.

(28) Vuonna 1995 kysyntä taantui tärkeimmillä aloilla, ja vaikutukset näkyivät erityisesti Saksassa. Metallisäiliöiden havaittiin ruostuvan myös sisäpuolelta, mikä lisäsi muovin käyttöä.

III PÄÄTÖS MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISESTA

(29) Aloittaessaan muodollisen tutkintamenettelyn komissio oli sitä mieltä, että kaikki Kornin hyväksi toteutetut toimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Koska tietoa oli hyvin niukasti, komissio ei voinut tutkia, ovatko kaikki toimenpiteet niiden ohjelmien mukaisia, joiden perusteella niiden ilmoitetaan myönnetyn. Jo silloin oli kuitenkin selvää, että tiettyjä tukitoimenpiteitä täytyy pitää tapauskohtaisena tukena. Koska tuet oli tarkoitettu rakenneuudistuksiin, komissio aloitti niiden tutkinnan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen(21) (jäljempänä "suuntaviivat") perusteella.

(30) Komissiolla oli vakavia epäilyjä tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Komission mielestä tukien myöntäminen uudelleen ei näyttänyt Saksan esittämistä syistä perustellulta. Komissio ei ollut myöskään vakuuttunut rakenneuudistussuunnitelman johdonmukaisuudesta eikä sen taustalla olevien oletusten realistisuudesta. Komissio pohti, voitaisiinko aiheeton kilpailun vääristyminen välttää. Kornin kapasiteetin kehittymisestä ei nimittäin ollut mitään tietoa. Kun rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista ei myöskään ollut tietoa ja yksityisen sijoittajan huomattavaan panokseen kohdistui epäilyjä, komissio ei voinut ottaa kantaa tukien suhteellisuuteen.

(31) Aloittaessaan muodollisen tutkintamenettelyn komissio vaati 22. kesäkuuta 1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(22) 10 artiklan 3 kohdan mukaisessa tietojen antamista koskevassa välipäätöksessä tarkkoja tietoja kustakin yksittäisestä toimenpiteestä. Lisäksi se määräsi Saksan antamaan tietoja kaikesta Kornille myönnetystä tuesta, josta tähän mennessä ei ole ollut tietoa.

IV ARVIOINTI

(32) Komissio velvoitti välipäätöksessään Saksan toimittamaan kuukauden kuluessa riittävät tiedot tutkinnan kohteena olevien toimenpiteiden arvioimiseksi. Määräaikaa pidennettiin Saksan pyynnöstä 30. lokakuuta 1999 asti. Toimitetut tiedot olivat kuitenkin edelleen puutteellisia. Näin ollen komissio tukeutuu arvioinnissaan saatavilla oleviin tietoihin asetuksen (EY) N:o 659/1999 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

A Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki

(33) Kornin hyväksi toteutetuissa rahoitustoimenpiteissä on kyse EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta, koska tuki on peräisin valtion varoista ja Korn saa siitä etua, jota vaikeuksissa oleva yritys ei olisi saanut yksityiseltä sijoittajalta. Koska Kornilla on asian kannalta merkityksellisillä markkinoilla Euroopassa kilpailijoita, ja näin ollen markkinoilla käydään kauppaa, tuet uhkaavat vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla.

B Tukitoimenpiteet ensimmäisen rakenneuudistuksen yhteydessä

1 Hyväksyttyjen aluetukiohjelmien perusteella myönnetyt tuet

(34) Kahden miljoonan Saksan markan EKH-lainat, 1,236 miljoonan Saksan markan ERP-lainat ja 0,067 miljoonan Saksan markan T& K-avustukset katsotaan voimassa olevaksi tueksi, koska ne on myönnetty hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella. Sen vuoksi niitä ei tässä päätöksessä tutkita, mutta ne voidaan ottaa huomioon tuen suhteellisuutta arvioitaessa.

2 Muut kuin hyväksyttyjen aluetukiohjelmien perusteella myönnetyt tuet

(35) Investointiavustusten ja -lisien määrä on ilmeisesti yhteensä vähintään 0,96 miljoonaa Saksan markkaa, vaikkakaan niiden tarkemmasta määrästä ei ole edelleenkään täyttä varmuutta. Saksan mukaan kyseiset toimenpiteet on toteutettu hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella. Komissio ei voi kuitenkaan antaa lopullista arviointiaan siitä, ovatko ne näiden ohjelmien mukaisia, koska komission välipäätöksestä huolimatta Saksa ei ole toimittanut riittäviä tietoja asiasta. Näin ollen kyseisiä tukia on pidettävä tapauskohtaisina tukina.

(36) Thüringenin osavaltion myöntämät 3 miljoonan Saksan markan vakauttamislainat kuuluvat ohjelmaan, jota koskevan menettelyn komissio on aloittanut, koska vaikutti siltä, että ohjelmaa on käytetty väärin(23). Vaikka komissio ei olekaan vielä tehnyt päätöstä ohjelman soveltuvuudesta yhteismarkkinoille, voidaan kuitenkin todeta, että tämän tukiohjelman perusteella voidaan myöntää lainoja enintään kymmeneksi vuodeksi. Käsiteltävissä tapauksissa lainat kuitenkin myönnettiin yli kahdeksitoista vuodeksi. Riippumatta siitä, soveltuuko ohjelma yhteismarkkinoille, lainat eivät vastanneet ohjelman sääntöjä, ja näin ollen niitä on pidettävä tapauskohtaisena tukena.

(37) Kappaleessa 36 mainituille vakauttamislainoille myönnetty 2,4 miljoonan Saksan markan takaus, joka kattaa lainoista 80 prosenttia, on myönnetty komission hyväksymän tukiohjelman osana. Ohjelman ehdot edellyttävät kuitenkin rakenneuudistussuunnitelman toteuttamista yrityksen pitkäaikaisen kannattavuuden palauttamiseksi. Takausta on näin ollen pidettävä rakenneuudistustukena. Koska itse lainat kokonaisuudessaan ovat tukea, takaussumma jätetään huomiotta päällekkäisyyksien välttämiseksi.

(38) Seuraavat toimenpiteet eivät kuulu hyväksyttyihin tukiohjelmiin, ja niitä on näin ollen pidettävä tapauskohtaisina tukina:

- saatavilla olevien tietojen perusteella yhteensä noin 6 miljoonaksi Saksan markaksi arvioidut lainat Sparkasse Gera-Greizilta vuoden 1991 puolivälistä vuoteen 1997(24),

- 0,01 miljoonan Saksan markan avustukset mainontaan ja PR-työhön vuosina 1995 ja 1996,

- 0,01 miljoonan Saksan markan messuavustukset vuonna 1996,

- 0,07 miljoonan Saksan markan avustukset työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin 1993 ja 1997.

(39) Komission jäsenvaltioille osoittaman tiedonannon mukaan (EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja komission direktiivin 80/723/ETY 5 artiklan soveltaminen julkisiin teollisuusyrityksiin(25)) vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävien lainojen ja takausten intensiteetti on 100 prosenttia(26). Komission on näin ollen tutkittava ensimmäisen rakenneuudistuksen yhteydessä toteutettuja tukitoimenpiteitä vähintään 10,05 miljoonan Saksan markan arvosta.

C EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen soveltaminen ensimmäisen rakenneuudistuksen yhteydessä myönnettyihin tapauskohtaisiin tukiin

(40) Komissio arvioi yksittäiset (tapauskohtaiset) valtiontuet välittömästi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan perusteella. Artiklassa määrätään poikkeuksista yleisperiaatteeseen, jonka mukaan valtiontuet eivät sovellu yhteismarkkinoille. Tukia voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan poikkeusten nojalla. Tämän tarkastelun kohteena olevat tukitoimenpiteet eivät kuitenkaan ole sosiaalista tukea eikä niitä myönnetä yksittäisille kuluttajille (a alakohta), eivätkä ne ole tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi (b alakohta). Niitä ei myöskään myönnetä Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut (c alakohta).

(41) Aluetukea koskevia poikkeuksia esitetään lisää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa. Korn sijaitsee uudessa osavaltiossa, joka kuuluu 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan(27). Tuen päätarkoituksena on kuitenkin vaikeuksissa olevan yrityksen pelastaminen tai rakenneuudistus eikä kyseisen alueen taloudellisen kehityksen edistäminen. Vaikka yritys, jonka pelastaminen tai rakenneuudistus on onnistunut, voikin vaikuttaa alueen kehitykseen, komissio perustaa tällaisten tukien arviointinsa yleensä kuitenkin 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaan ennemmin kuin 87 artiklan 3 kohdan a alakohtaan.

(42) Käsiteltävänä olevaan tapaukseen ei myöskään voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b ja d alakohtaa, jotka koskevat Euroopan yhteistä etua koskevia hankkeita sekä kulttuurin edistämistä ja kulttuuriperinnön säilyttämistä.

(43) Jäljelle jää näin ollen vain EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa esitetty poikkeus. Komission on yhteisön suuntaviivojen nojalla arvioitava, onko tuet myönnetty tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Koska Saksa on luokitellut kyseiset tuet nimenomaan rakenneuudistustueksi, komissio perustaa arviointinsa suuntaviivoihin valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi.

(44) Komissio esittää suuntaviivoissa 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisedellytykset.

1 Pitkäaikaisen kannattavuuden palauttaminen

(45) Rakenneuudistustukien myöntämisen edellytyksenä on realistinen, yhtenäinen ja kauaskantoinen suunnitelma pitkäaikaisen kannattavuuden palauttamiseksi kohtuullisessa ajassa.

(46) Saksa on toimittanut tietoa Kornin kehityksestä vuodesta 1991 vuoteen 1997. Niiden mukaan Kornin tulos oli vuonna 1994 hieman positiivinen, mutta se on kärsinyt vuodesta 1995 tappioita. Tulos säilyi negatiivisena, vaikka yritykselle myönnettiin vuodesta 1991 huomattavia tukia. Toimitetuissa tiedoissa mainitaan aikaisempi rakenneuudistus vain ohimennen. Yrityksen vaikeuksista ei myöskään kerrota tarkemmin. Samoin puuttuu rakenneuudistussuunnitelma, jossa olisi esitetty toimenpiteet ja niiden kustannukset. Saksa ei ole myöskään selittänyt, miksi tuella ei ole edistetty kauaskantoista rakenneuudistusta, jolla yrityksen pitkäaikainen kannattavuus olisi voitu palauttaa.

(47) Komissio katsoo näin ollen, että tämä edellytys ei ole täyttynyt.

2 Ei kohtuutonta kilpailun vääristymistä

(48) Rakenneuudistuksen yhteydessä on toteutettava toimenpiteitä, jotka tasapainottavat kilpailijoihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia mahdollisuuksien mukaan, sillä muutoin tuki on ristiriidassa yhteisen edun kanssa eikä siihen voida soveltaa 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusta. Jos kysynnän ja tarjonnan objektiivinen tarkastelu osoittaa, että merkityksellisillä markkinoilla yhteisössä on ylikapasiteettia, rakenneuudistussuunnitelmalla on taattava, että kapasiteettia vähennetään tai poistetaan käytöstä lopullisesti kyseisen toimialan rakenteiden uudistamiseksi. Kapasiteetin vähentämisen on oltava suhteessa tukeen ja rakenneuudistuskustannuksiin.

(49) Tietojen antamista koskevasta välipäätöksestä huolimatta Saksa ei ole toimittanut mitään merkittävää tietoa Kornin tuotantokapasiteetista tai niistä merkityksellisistä markkinoista, joilla Korn toimii. Mitään toimenpiteitä tuotantokapasiteetin vähentämiseksi ei mainita. Mitkään merkityksellisistä tuotemarkkinoista eivät näytä olevan ylituotannon suhteen ongelmattomia. Maatalouskonetuotannossa eräät indikaattorit, kuten työllisyys ja tuonti, kehittyvät epäsuotuisasti. Moottoriajoneuvoalan yksittäiset segmentit ovat äärimmäisen riippuvaisia suhdanteista, ja metallisäiliöiden markkinoilla voi tapahtua muutoksia vaihtoehtoisten raaka-aineiden, kuten muovin, käytön lisääntymisen vuoksi. Komissio ei pysty arvioimaan, onko toteutettu riittävästi toimenpiteitä kilpailijoihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten tasapainottamiseksi. Koska kilpailun vääristymisen mahdollisuutta ei voida näin ollen sulkea pois, suuntaviivojen edellytykset eivät myöskään tässä suhteessa täyty.

3 Tuen suhteuttaminen rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyihin

(50) Tuen määrä ja intensiteetti on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi rakenneuudistusvaiheen aikana ja suhteutettava yhteisön kannalta odotettavissa olevaan hyötyyn. Lisäksi tuensaajien on maksettava huomattava osa rakenneuudistuskustannuksista. Koska rakenneuudistussuunnitelmaa ei ole esitetty, tällaisen arvioinnin tekeminen on mahdotonta. Tietoja puuttuu varsinkin sijoittajan osuudesta ensimmäisen rakenneuudistuksen yhteydessä.

(51) Komissio on sitä mieltä, että tällainen huomattava tuki olisi voinut vaikuttaa maksuvalmiuteen, koska yritys on saanut ylimääräisiä käteisvaroja, joita se olisi voinut käyttää aggressiiviseen ja markkinoita vääristävään toimintaan.

(52) Näin ollen komissio päättelee, että ensimmäisen rakenneuudistuksen yhteydessä myönnetty tuki ei ollut sääntöjenmukaista, koska yhteisön suuntaviivojen mukaista rakenneuudistussuunnitelmaa ei ollut. Tuet eivät näin ollen sovellu yhteismarkkinoille.

D Uudet tukitoimenpiteet toisen rakenneuudistuksen yhteydessä

(53) Uuden rakenneuudistuksen yhteydessä Korn sai 3,8 miljoonan Saksan markan vakauttamislainat. Lainat perustuvat Thüringenin aluetukiohjelmaan(28), jossa on kyse komission hyväksymästä tukiohjelmasta vaikeuksissa olevien yritysten rakenteiden uudistamiseen. Ohjelma edellyttää yhteisön suuntaviivojen mukaisen rakenneuudistussuunnitelman täysimääräistä toteuttamista. Lainoissa on siis kyse rakenneuudistustuesta.

(54) Saksalta viimeksi saatujen tietojen mukaan lainojen vakuutena oli Reinhard Kornin antama henkilökohtainen 1,5 miljoonan Saksan markan takaus, josta hän myös henkilökohtaisesti joutui vastaamaan. Koska muiden vakuuksien kokonaisarvo on epäselvä eikä niihin saatavilla olevien tietojen mukaan myöskään ole turvauduttu, komissio ei voi pitää niitä yksityisen sijoittajan osuutena eikä niillä voida vähentää edellä laskettua avustusekvivalenttia. Näin ollen kyseisistä lainoista 2,3 miljoonan Saksan markan osuuden katsotaan olevan valtiontukea.

(55) Sparkasse Gera-Greiz ja TAB lykkäsivät nykyisen rakenneuudistuksen yhteydessä myöntämiensä lainojen ja niiden korkojen maksua kolmella vuodella. Koska lykkäys koskee lainoja, jotka on myönnetty ensimmäisen rakenneuudistuksen yhteydessä ja jotka ovat kokonaisuudessaan tukea, niitä ei oteta huomioon päällekkäisyyksien välttämiseksi.

E EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen soveltaminen toisen rakenneuudistuksen yhteydessä myönnettyihin tukiin

(56) Koska mikään muu poikkeus EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan yleisestä valtiontukikiellosta ei tule kysymykseen, uusia tukitoimenpiteitä on arvioitava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja suuntaviivojen perusteella. Suuntaviivojen mukaan yleinen periaate on, että tukitoimenpiteitä myönnetään vain kerran. Tukien myöntämiseen uudelleen on oltava syitä, jotka johtuvat ulkoisista, ennalta arvaamattomista tekijöistä, joista yrityksen ei voida millään tavoin katsoa vastaavan.

(57) Saksan mukaan syynä siihen, että rakenneuudistustukia on myönnetty uudelleen, ovat tappiot, joita on aiheutunut vuodesta 1993 tuotevastuuseen perustuvien valitusten vuoksi. Ainut muu esille otettu syy on, että yritys ei pysty myymään erästä itse kehittämäänsä tuotetta. Komission näkemys on, että yritys on voinut välittömästi vaikuttaa molempiin syihin eikä niitä näin ollen voida pitää "ulkoisina". Tuen toistuvalle myöntämiselle asetetut edellytykset eivät näin ollen täyty. Tuensaajan merkityksellisiä markkinoita vääristävää vaikutusta ei voida siis sulkea pois. Jo pelkästään näiden seikkojen perusteella tukia voitaisiin pitää yhteismarkkinoille soveltumattomina, koska ne eivät ole sopusoinnussa rakenneuudistussuuntaviivojen kanssa.

(58) Komissio on tutkinut kuitenkin myös suuntaviivojen 3.2 kohdan muut ehdot voidakseen todeta, missä määrin yrityksen pitkäaikainen kannattavuus voidaan rakenneuudistussuunnitelman perusteella palauttaa, vältetäänkö kohtuutonta kilpailun vääristymistä, ovatko tuet sopivassa suhteessa rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyihin ja toteutetaanko suunnitelma kokonaan.

1 Pitkäaikaisen kannattavuuden palauttaminen

(59) Yrityksen toimintasuunnitelmassa kuvataan vain hyvin lyhyesti yrityksen jakamista kolmeen toimialaan ja toimialojen organisaatiota. Laskelmiin sisältyy enemmän yksityiskohtia. Uusi suunnitelma ulottuu vuodesta 1997 vuoteen 2000. Taloudellista tilaa koskevien tietojen mukaan Kornin pitäisi jo vuoden kuluttua uuden suunnitelman toteuttamisesta pystyä kattamaan tappionsa ja saavuttaa vuositasolla ylijäämää. Saksan toimittamien tietojen mukaan liikevaihdon kasvu vuonna 1998 on itse asiassa lähes lainasumman suuruinen(29). Uusimman oikeuskäytännön mukaan ylimääräisiä tuen muodossa saatuja tuloja ei pitäisi ottaa huomioon kannattavuuden palautumista arvioitaessa(30). Uutta tukea käytetään pelkästään tappioiden kattamiseen.

(60) Komission mielestä yrityksen ongelmia ei ole kuvailtu rakenneuudistussuunnitelmassa riittävän perusteellisesti. Sama koskee myös yrityksen toimintaan vaikuttavia toimenpiteitä. Komissio toteaa, että toinen konsulttiyritys ei yhdy Kornin käyttämän konsulttiyrityksen johtopäätöksiin toimenpiteistä, joita tarvitaan yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Erityisesti arviot yrityksen rakenteesta ja markkinoinnin vaikutuksesta tuleviin voittoihin poikkeavat toisistaan. Näkemykset yrityksen tulevasta kannattavuudesta eivät myöskään ole yhteneväiset. Lisäksi yrityksen toimintaan vaikuttavien toimenpiteiden ja taloudellisten laskelmien välillä ei ole selvää yhteyttä. Niiden taustalla olevia oletuksia on selitetty hyvin vähän.

(61) Näistä syistä komissio ei voi yhtyä Saksan näkemykseen, että yrityksen elinkelpoisuus voidaan palauttaa rakenneuudistussuunnitelman avulla.

2 Ei kohtuutonta kilpailun vääristymistä

(62) Tuensaajat eivät saa käyttää tukea kapasiteettinsa kasvattamiseen. Jos alalla on ylikapasiteettia, odotetaan kapasiteetin vähentämistä. Vaikka komissio nimenomaan pyysi tietojen antamista koskevassa välipäätöksessä tästä tietoja, yrityksen kapasiteetin kehityksestä ei ole kerrottu, eikä rakenneuudistussuunnitelmaan sisälly toimenpiteitä, jotka voisivat johtaa tuotantokapasiteetin vähenemiseen. Merkityksellisiä tuotemarkkinoita koskevien tietojen ja maatalouskoneiden, moottoriajoneuvojen ja metallisäiliöiden tuotantoa koskevien kapasiteettiongelmien valossa komissio ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kilpailu vääristyy kohtuuttomasti.

3 Tuen suhteuttaminen rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyihin

(63) Rakenneuudistussuunnitelmaan ei sisälly tietoja uudistuksen kokonaiskustannuksista. Näin ollen komissio ei voi tutkia, ovatko tuet sopivassa suhteessa rakenneuudistuskustannuksiin. Se ei myöskään voi tutkia, rajoittuvatko tuet rakenneuudistuksen kannalta välttämättömään.

(64) Viimeksi toimitettujen tietojen mukaan eräiden toisen rakenneuudistuksen yhteydessä myönnettyjen lainojen vakuutena oli mm. sijoittaja Reinhard Kornin yksityinen 1,5 miljoonan Saksan markan vakuus, josta tämä joutui vastaamaan. Summaa pidetään näin ollen yksityisen sijoittajan osuutena(31). Koska komissiolla ei ole käsitystä kaikista rakenneuudistuksen kustannuksista, se ei voi tutkia, oliko sijoittajan osuus sopivassa suhteessa kokonaiskustannuksiin.

(65) Komissio kuitenkin toteaa, että suunnitellun MBO:n (joka ei koskaan toteutunut) hypoteettista myyntihintaa ei voida pitää suuntaviivoissa tarkoitettuna sijoittajan merkittävänä osuutena, ellei esitetä kattavia tietoja taustalla olevista realistisista odotuksista. Kornia koskevat tiedot näyttävät viittaavan siihen, että MBO oli suunniteltu valtion rahoitustuella.

(66) Komissio ei voi tietojen puuttumisen vuoksi ottaa kantaa tukien suhteellisuuteen. Tätä koskeva yhteisön suuntaviivojen vaatimus ei näin ollen täyty.

4 Rakenneuudistussuunnitelman täydellinen toteuttaminen

(67) Geran tuomioistuin käynnisti 8. marraskuuta 1999 Kornia koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn. Tämä vahvisti komission epäilyjä kannattavuuden palauttamisesta.

(68) Komissio päättelee, että toisen rakenneuudistuksen yhteydessä myönnetyt tuet eivät ole sääntöjenmukaisia, koska yrityksen vaikeuksien syynä ei ollut ennalta arvaamattomia ulkoisia tekijöitä eikä rakenneuudistussuunnitelma ollut kattava. Näin ollen yhteisön suuntaviivojen vaatimukset eivät täyty. Komissio katsookin, etteivät uudet tuet sovellu yhteismarkkinoille.

V PÄÄTELMÄT

(69) Komissio toteaa Saksan myöntäneen Kornille tukea sääntöjenvastaisesta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa rikkoen. Arviointinsa perusteella komissio päättelee, että tuet eivät sovellu yhteismarkkinoille, koska ne eivät täytä suuntaviivojen edellytyksiä. Ensimmäisen rakenneuudistuksen yhteydessä myönnetyt tuet ovat soveltumattomia rakenneuudistussuunnitelman puuttumisen vuoksi. Rakenneuudistustukien myöntäminen toisen kerran ei perustu ennalta arvaamattomiin ulkoisiin tekijöihin, jotka olisivat vaikuttaneet yritykseen, eikä rakenneuudistussuunnitelma vastaa suuntaviivoissa esitettyjä vaatimuksia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Saksan Korn Fahrzeuge und Technik GmbH:lle myöntämät vähintään 6,31 miljoonan euron (12,35 miljoonan Saksan markan) tuet eivät sovellu yhteismarkkinoille. Tuki sisältää seuraavat toimenpiteet:

- saatavilla olevien tietojen perusteella 0,81 miljoonaksi Saksan markaksi arvioidut investointiavustukset vuosina 1993 ja 1994,

- saatavilla olevien tietojen perusteella 0,15 miljoonaksi Saksan markaksi arvioidut investointilisät vuosina 1992-1997,

- 3 miljoonan Saksan markan vakauttamislaina Thüringenin osavaltiolta vuonna 1995,

- saatavilla olevien tietojen perusteella yhteensä noin 6 miljoonaksi Saksan markaksi arvioidut lainat Sparkasse Gera-Greizilta vuoden 1991 puolestavälistä vuoteen 1997,

- 0,01 miljoonan Saksan markan markkinointiavustukset vuosina 1995 ja 1996,

- 0,01 miljoonan Saksan markan messuavustukset vuonna 1996,

- yhteensä 0,07 miljoonan Saksan markan avustukset työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin vuosina 1993 ja 1997,

- 2,3 miljoonan Saksan markan vakauttamislaina Thüringeniltä vuonna 1997.

2 artikla

1. Saksan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitetun ja tuensaajalle sääntöjenvastaisesta maksetun tuen sekä kaiken muun Korn Fahrzeuge und Technik GmbH:lle rakenneuudistustarkoitukseen myönnetyn tuen, jota tietojen puuttumisen tai Saksan antamien epäselvien tietojen vuoksi ei ole voitu tarkemmin kuvailla 1 artiklassa, perimiseksi takaisin.

2. Tuki on maksettava takaisin viipymättä kansallisen oikeuden menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko perustuu aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa käytettyyn viitekorkoon.

3 artikla

Saksan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 23 päivänä helmikuuta 2000.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 233, 14.8.1999, s. 29.

(2) Richtlinie des Freistaates Thüringen für die Übernahme von Bürgschaften und Garantien zugunsten der Wirtschaft und der freien Berufe durch die TAB (tuki N 117/96, EYVL C 288, 23.9.1997).

(3) EYVL C 213, 27.7.1996, s. 4.

(4) SG(92) D/17613, 8. joulukuuta 1992, kirjattu tueksi NN 108/91. THA-ohjelman mukaan valtiontukena ei pidetä vapauttamista vanhoista veloista, jotka juontuvat kustannusten satunnaisesta kohdistamisesta suunnitelmataloudessa ja jotka ovat syntyneet ennen 1. heinäkuuta 1990.

(5) Vastauksessaan 4. syyskuuta 1998 Saksa ilmoitti, että maataloustekniikan/hyötyajoneuvojen toimialan myynti ei ollut helppoa, koska liikevaihto ja voitot olivat niin pieniä. SEAT-autotalon myynti viivästyi. Tämä vei MBO:lta uskottavuutta.

(6) Yrityksen ei ole onnistunut tuoda tätä uutta tuotetta markkinoille.

(7) European Recovery Program - Darlehen zur Förderung der Existenzgründung (NN 31/92, EYVL C 298, 14.11.1992, s. 4, ja N 391/93, EYVL C 257, 22.9.1993, s. 4).

(8) Eigenkapitalhilfeprogramme (NN 143/91, EYVL C 21, 27.11.1991, s. 21, ja N 213/93, EYVL C 302, 9.11.1993, s. 6).

(9) Innovationsförderprogramme (N 236/96, EYVL C 25, 25.1.1997).

(10) Thüringenin Gemeinschaftsaufgabe-varoja alueen talouden rakenteiden kehittämiseen. Ohjelmaan perustuvat toimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvia alueellisia investointitukia ja komissio on hyväksynyt ne EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeuksen perusteella.

(11) Investitionszulagengesetz: Tähän lakiin perustuvat toimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvia alueellisia investointitukia, ja komissio on hyväksynyt ne EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeuksen perusteella.

(12) Komissio on aloittanut tätä järjestelyä koskevan virallisen tutkintamenettelyn: Vähämerkityksistä tukea koskevan de minimis -säännön väärä soveltaminen Thüringenin osavaltion pk yrityksille suunnatussa lainaohjelmassa (C 87/98, EYVL C 108, 17.4.1999).

(13) Richtlinie des Freistaates Thüringen für die Übernahme von Bürgschaften und Garantien zugunsten der Wirtschaft und der freien Berufe durch die TAB (tuki N 117/96 EYVL C 288, 23.9.1997).

(14) Saksalta viimeksi saadut tiedot osoittavat, että näiden lainojen vakuutena oli useita yrityksen saamisia sekä Kornin pariskunnan henkivakuutus (jonka arvoa ei tiedetä). Vaikka joitakin näistä lainoista ilmoitettiin saatavaluetteloon, mihinkään näistä vakuuksista ei turvauduttu.

(15) Tuki NN 74/95, SG(96) D/1946, 6. helmikuuta 1996.

(16) Tiedossa ei ole näiden arvoa eikä sitä, onko niihin jouduttu turvautumaan.

(17) Panorama of EU industry 1997, nide 2, 13-32; NACE (revisio 1) 29.31, 29.32.

(18) Panorama of EU industry 1997, nide 2, 17-8; NACE (revisio 1) 34.1, 34.2.

(19) Panorama of EU industry 1997, nide 2, 17-19; NACE (revisio 1) 34.3.

(20) Panorama of EU industry 1997, nide 2, 12-15; NACE (revisio 1) 28.21.

(21) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(22) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(23) C 87/98, EYVL C 108, 17.4.1999.

(24) Saatavilla olevien tietojen mukaan lainoilla on useita vakuuksia. Niiden arvoa ei ole kuitenkaan mainittu. Koska vakuuksien arvoa ei tiedetä eikä niihin ole tiettävästi myöskään turvauduttu, avustusekvivalentti vastaa 100:aa prosenttia lainasummasta.

(25) EYVL C 307, 13.11.1993, s. 3.

(26) Ks. myös komission tiedonanto - EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan sekä ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltaminen lentoliikenteen valtiontukiin, nro 33 (EYVL C 350, 10.12.1994, s. 5).

(27) Ks. komission päätös tuesta N 464/93.

(28) NN 747/95, SG (96) D/194, 6. helmikuuta 1996.

(29) Yksi niistä syistä, joilla Saksa on perustellut tukien myöntämistä uudelleen, oli liikevaihdon ja yrityksen tuloksen selvä kohentuminen vuonna 1998 aikaisempiin vuosiin verrattuna Thüringenin vakauttamisrahaston lainojen ja takauksen ansiosta.

(30) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 15. syyskuuta 1998 antama tuomio asioissa T-126/96 ja T-127/96, BFM ja EFIM v. komissio (Kok. 1998, s. III-3437).

(31) Näitä lainoja koskeviin muihin vakuuksiin ei turvauduttu. Komissio toteaa myös, että joitakin näistä vakuuksista, esim. Reinhard Kornin vakuutukseen liittyviä oikeuksia sekä eräitä yrityksen saatavia, pidettiin myös Sparkasse Gera-Greizin lainojen vakuutena.