KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 24 päivänä marraskuuta 1999,

ominaisuuksien määritelmistä, maataloustuoteluettelosta, määritelmäluettelon poikkeuksista ja maatilojen rakennetta koskevien tilastotietojen keruuseen kuuluvista alueista ja tutkimusalueista

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 3875)

(2000/115/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä 29 päivänä helmikuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 98/377/EY(2), ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (ETY) N:o 571/88 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikista muutoksista tietojen keruussa käytettävään ominaisuusluetteloon sekä ominaisuuksien määritelmiin ja alueiden, tutkimusalueiden ja muiden alueellisten yksiköiden rajoihin päätetään edellä mainitun asetuksen 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen eli komission päätöksellä, joka tehdään sen jälkeen, kun pysyvän maataloustilastokomitean lausunto on saatu.

(2) Asetuksessa (ETY) N:o 571/88 säädetyn maatilojen rakennetta koskevan tiedon keruun tulokset voivat olla yhdenmukaiset koko Euroopan yhteisön alueella vain, jos ominaisuusluettelon käsitteet ymmärretään samalla tavoin ja niitä käytetään yhtenäisesti.

(3) Ominaisuusluetteloa on viimeksi muutettu komission päätöksellä 98/377/EY vuosina 1999-2000 tehtävää maatilojen rakennetta koskevaa perustutkimusta varten ja komission päätöksessä 89/651/ETY(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 97/418/EY(4), säädetään määritelmistä, maataloustuoteluettelosta, poikkeuksista tietyissä jäsenvaltioissa sovellettaviin määritelmiin ja vuosina 1988-1997 suoritettavassa maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruussa sovellettavista alueista ja tutkimusalueista. Komission päätöstä 89/651/ETY on sen vuoksi mukautettava ja täydennettävä.

(4) Ominaisuusluetteloon on lisätty uusia muuttujia ja useiden vanhojen muuttujien määritelmiä on ollut tarpeen tarkistaa maataloudessa tapahtuneen kehityksen vuoksi. Tämän komission päätöksen liitteenä I on sen vuoksi uusi määritelmäluettelo vuoden 1997 jälkeen suoritettavaa maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruuta varten.

(5) Maatilojen määritelmässä mainittua maataloustuoteluetteloa ja tiettyjen jäsenvaltioiden erityisolojen vuoksi sovellettavaa poikkeusluetteloa on myös tarkistettava. Tarkistetut maataloustuoteluettelot ja määritelmäluetteloon hyväksytyt poikkeukset ovat tämän komission päätöksen liitteissä II ja III.

(6) Tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) ja maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruussa käytettävien alueiden välillä olisi oltava selvempi vastaavuus, minkä vuoksi nämä alueet määritellään erikseen tämän komission päätöksen liitteessä IV.

(7) Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän maataloustilastokomitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä I ovat yhteisön määritelmät sekä niihin liittyvät selitykset ja esimerkit, joita käytetään asetuksessa (ETY) N:o 571/88 säädetyssä maatilojen rakennetta koskevassa yhteisön tietojen keruussa vuoden 1997 jälkeen.

2 artikla

Liitteessä I olevassa maatilojen määritelmässä tarkoitettu maataloustuoteluettelo on liitteessä II.

3 artikla

Liitteessä III ovat poikkeukset, jotka yhteisön määritelmistä sallitaan tietyille jäsenvaltioille erityisolosuhteiden vuoksi.

4 artikla

Liitteessä I olevassa tutkimusalueen määritelmässä tarkoitettu alueluettelo yhteisön maatilojen rakennetta koskevien tilastojen keruuta varten on liitteessä IV.

5 artikla

Kumotaan päätös 89/651/ETY.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 24 päivänä marraskuuta 1999.

Komission puolesta

Pedro SOLBES MIRA

Komission jäsen

(1) EYVL L 56, 2.3.1988, s. 1.

(2) EYVL L 168, 13.6.1998, s. 29.

(3) EYVL L 391, 30.12.1989, s. 1.

(4) EYVL L 177, 5.7.1997, s. 26.

LIITE I

OMINAISUUSLUETTELON MÄÄRITELMÄT JA SELITYKSET YHTEISÖN MAATILOJEN RAKENNETUTKIMUKSIA VARTEN

(I= määritelmät,

II= selitykset)

MAATILA

I Teknisesti ja taloudellisesti itsenäinen yksikkö, jolla on yksi johto ja joka tuottaa maataloustuotteita. Maatilalla voidaan tuottaa myös muita (kuin maatalouteen liittyviä) sivutuotteita ja -palveluita.

II 1 Maatilaan kuuluvat seuraavat ominaisuudet:

1.1 Maataloustuotteiden tuotanto

Tässä tutkimuksessa "maataloustuotteilla" tarkoitetaan liitteessä II lueteltuja tuotteita.

1.2 Yksi johto

Kyseessä voi olla yksi johto, vaikka johdosta vastaisi kaksi tai useampi yhdessä toimiva henkilö.

1.3 Teknisesti ja taloudellisesti itsenäinen yksikkö

Yleensä tästä on osoituksena työvoiman ja tuotantovälineiden (koneet, rakennukset, maa jne.) yhteinen käyttö.

2 Erityistapaukset

2.1 a) Jos tila on verotuksellisista tai muista syistä jaettu kahden tai useamman henkilön kesken;

tai

b) jos kahta tai useampaa erillistä tilaa (jotka aiemmin ovat olleet itsenäisiä) johtaa yksi henkilö, tiloja pidetään yhtenä tilana, jos niillä on yksi johto ja ne muodostavat teknisesti ja taloudellisesti oman yksikön.

2.2 Jos entinen haltija on pidättänyt itselleen maapalstan luovuttaessaan tilan seuraajalleen (perillinen, vuokraviljelijä jne.), maapalstaa pidetään

a) seuraajan tilaan kuuluvana, jos kyseistä maapalstaa hoidetaan seuraajan muun tilan yhteydessä ja jos sen hoidossa käytetään yleensä samaa työvoimaa ja samoja tuotantovälineitä kuin muun tilan hoidossa;

b) entisen haltijan tilana, jos kyseistä maapalstaa hoitaa yleensä tilan entinen haltija omalla työvoimallaan ja omilla tuotantovälineillään.

2.3 Tässä tutkimuksessa maatiloina pidetään seuraavia, jos ne täyttävät muut edellä mainitut maatilan määrittelyperusteet:

a) sonni-, karju-, pässi- ja pukkiasemat siitostarkoitukseen, hevossiittolat ja hautomot;

b) tutkimuslaitosten, parantoloiden ja toipilaskotien sekä uskonnollisten yhteisöjen, koulujen ja vankiloiden maatilat;

c) teollisuusyritysten maatilat;

d) yhteismaa, joka on laidunta tai niittyä, puutarhaviljely- tai muuta maata, jos sitä hoidetaan maatilana paikallisen viranomaisen toimesta (esim. käyttämällä maita eläinten laitumina maksua vastaan). Tässä ei oteta huomioon seuraavia:

- yhteismaa, joka on luovutettu jonkin toisen osapuolen hallintaan (C/03),

- yhteismaa, joka on vuokrattu jollekin toiselle osapuolelle (C/02).

2.4 Tässä tutkimuksessa maatiloina ei pidetä seuraavia:

a) hevostallit ja maa-alueet, joita käytetään kilpahevosten harjoittamiseen mutta ei kasvatukseen;

b) kennelit;

c) eläinten myyntipaikat, teurastamot jne. (joissa ei ole kasvatusta).

2.5 "Tuottajaryhmiä" pidetään emätiloista riippumattomina maatiloina, jos ne käyttävät pääasiassa omia tuotantovälineitä eivätkä emätilojen tuotantovälineitä). Tuottajaryhmällä tarkoitetaan tapausta, jossa erilliset tilat yhdistävät yhtä tuotannonalaa koskevat voimavaransa ja muodostavat emätilasta erillään olevan, yhteen tuotteeseen erikoistuneen yhteisyrityksen (esim. yhteinen puutarha tai karja) (osittainen yhteenliittyminen).

A MAATILAN MAANTIETEELLINEN SIJAINTI

II Maatilaa ja kaikkia sen tietoja pidetään sitä tutkimusaluetta ja kuntaa tai muuta tutkimusaluetta alempaa tasoa koskevina, jossa kyseisen maatilan "talouskeskus" (A/01) sijaitsee.

Maatilan talouskeskus määritellään jäsenvaltioiden omien sääntöjen mukaisesti.

A/01 Tutkimusalue

I Maatilan maantieteellinen sijainti ilmoitetaan maata, aluetta ja tutkimusaluetta osoittavalla koodilla.

Maatilojen rakennetta koskevissa tutkimuksissa käytettävät alueet ja tutkimusalueet luetellaan liitteessä IV.

A/01 a) Kunta tai tutkimusaluetta alempi taso

I Maantieteellinen sijainti on vuosina 1999/2000 toteutettavan laajan tutkimuksen yhteydessä ilmoitettava lisäkoodilla, josta käy ilmi kunta tai muu tutkimusaluetta alempi taso. Näin tiedot voidaan esittää jaoteltuna ainakin neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2052/88(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3193/94(2), tarkoitettujen "tavoitealueiden" mukaan tai soveltuvissa tapauksissa vastaavista vyöhykkeistä tai alueista myöhemmin annetun, rakennerahastojen täytäntöönpanoon tarkoitetun uudemman lainsäädännön mukaan.

II Jäsenvaltiot ilmoittavat Eurostatille "tavoitealueen", johon kukin kunta tai muu tutkimusaluetta alempi taso kuuluu. Jos vyöhykkeen tai alueen rajat kulkevat kunnan tai muun tutkimusaluetta alemman tason läpi, kyseisen kunnan tai tutkimusaluetta alemman tason tilat määritellään kuuluviksi siihen vyöhykkeeseen tai alueeseen, johon suurin osa kunnasta tai tutkimusaluetta alemmasta tasosta kuuluu.

Kunnan tai muun tutkimusaluetta alemman tason koodit vastaavat tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) 4 ja 5 tasoja. Jos näitä koodeja ei voida ilmoittaa, jäsenvaltio toimittaa niiden sijasta kustakin maatilasta koodin, josta käy ilmi, millä "tavoitealueella" maatila sijaitsee. Tiedot toimitetaan 30. kesäkuuta 1999 vallitsevan tilanteen mukaisina, mutta ne on toimitettava uudelleen, jos rakennerahastoissa käytettäviä vyöhykkeitä muutetaan myöhemmin.

A/02 Epäsuotuisa alue

I Alueet, joita tutkimusajankohtana pidetään epäsuotuisina neuvoston asetuksen (EY) N:o 950/97(3) (ja tarvittaessa viimeisimpien säädösten) mukaisesti ja jotka on mainittu epäsuotuisista maatalousalueista tehdyssä yhteisön luettelossa, jota koskevat tiedot jäsenvaltiot ovat antaneet asetuksessa (EY) 950/97 olevan 21 artiklan mukaisesti.

II Jos tila sijaitsee vain osittain epäsuotuisalla alueella, se luokitellaan sen alueen mukaan, johon suurin osa tilasta kuuluu.

A/02 a) Vuoristoalue

I Alueet, joita tutkimusajankohtana pidetään vuoristoalueina asetuksessa (EY) N:o 950/97 olevan 23 artiklan mukaisesti ja jotka on mainittu yhteisön epäsuotuisten maatalousalueiden luettelossa, jota koskevat tiedot jäsenvaltiot ovat antaneet asetuksen (EY) N:o 950/97 21 artiklan mukaisesti.

II Jos tila sijaitsee vain osittain epäsuotuisalla alueella, se luokitellaan sen alueen mukaan, johon suurin osa tilasta kuuluu.

B MAATILAN OIKEUSHENKILÖ JA JOHTO (tutkimuspäivänä)

B/01-B/02 Henkilö, jolla on oikeudellinen ja taloudellinen vastuu tilasta ("haltija").

I Tilan haltija (luonnollinen henkilö, luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä tai oikeushenkilö) on se henkilö, jonka lukuun ja nimissä tilaa hoidetaan ja joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti tilasta vastuussa eli ottaa tilasta taloudellisen riskin. Haltija voi olla tilan omistaja tai vuokralainen, hänellä voi olla tilaan pitkäaikainen vuokraoikeus tai nautintaoikeus tai hän hoitaa tilaa uskottuna miehenä. Kaikkia tilan maataloustöihin osallistuvia tilayhtymän osakkaita pidetään haltijoina.

II Oikeudellinen ja taloudellinen vastuu määritellään jäsenvaltion omien sääntöjen mukaisesti.

Haltija on voinut antaa tavanomaista päivittäistä tilan hoitoa koskevan taloudellisen ja tuotannollisen päätösvallan kokonaan tai osittain tilan johtajalle.

Osuusviljelyn (ks. C/03 a kohta) osalta haltijaksi ilmoitetaan osakas eikä vuokranantaja.

B/01 a) ja b) Luonnollinen henkilö

I Luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan tässä joko yhtä henkilöä (yksittäinen haltija) tai henkilöryhmää (tilayhtymän osakkaat).

II Kysymys siitä, onko haltija luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö, on tärkeä, jotta tilat voidaan luokitella seuraaviin ryhmiin:

Tilat, joiden haltija on

a) luonnollinen henkilö ja itsenäisen tilan yksittäinen haltija;

b) luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä tilayhtymän osakkaita;

c) oikeushenkilö.

Tiettyjen jäsenvaltioiden lainsäädännössä oikeushenkilöä (yritystä) kohdellaan verotuksellisista ja/tai oikeudellisista syistä luonnollisena henkilönä tai luonnollisista henkilöistä koostuvana ryhmänä. Tällaisia ovat yleensä kaikki sellaiset yritysmuodot, joissa yhdellä tai useammalla jäsenellä on täysi henkilökohtainen vastuu yrityksen veloista. Jäsenvaltiot voivat luokitella tällaisen oikeushenkilön luokkiin "yksittäinen haltija" tai "tilayhtymä".

B/01 a) Luonnollinen henkilö, joka on itsenäisen tilan yksittäinen haltija

I Yksi luonnollinen henkilö, joka on haltijana tilalla, jolla ei ole yhteistä johtoa tai muuta yhteistä järjestelyä toisten tilojen haltijoiden kanssa.

II Haltija tekee itse kaikki tilaan liittyvät päätökset.

Aviopuolisoita tai muita lähisukulaisia, jotka omistavat tilan tai vuokraavat sitä yhdessä, pidetään yleensä itsenäisen tilan yksittäisenä haltijana.

Yhdessä asuvia, avioliitonomaisessa suhteessa elävää kahta henkilöä pidetään aviopuolisoina, jos he ovat sitä kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan.

Muun muassa seuraavia pidetään yksittäisinä haltijoina: sisarukset, testamentin tai perinnön kautta yhteisinä edunsaajina olevat jne., jos he eivät ole tehneet sopimusta, eikä heitä jäsenvaltion lainsäädännön mukaan pidetä verotuksellisesti ja/tai oikeudellisesti tilayhtymänä tai oikeudellisena yksikkönä.

Jos yrityksen (oikeushenkilö) omistaa vain yksi luonnollinen henkilö ja sitä pidetään jäsenvaltion lainsäädännössä luonnollisena henkilönä (ks. "luonnollisen henkilön" määritelmä), sitä pidetään tilana, jolla on yksi yksittäinen haltija.

Jos oikeudellinen ja taloudellinen vastuu tilasta on vain yhdellä henkilöllä, häntä pidetään tilan yksittäisenä haltijana, vaikka tila muutoin täyttäisi tilayhtymää koskevat kriteerit.

B/01 b) Yksi tai useampi tilayhtymän osakkaana oleva luonnollinen henkilö

I Yksi tai useampi luonnollinen henkilö, joka kuuluu luonnollisista henkilöistä koostuvaan ryhmään, joka omistaa, vuokraa tai muutoin hoitaa yhdessä yhtä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Yhteistyön on oltava joko lakiin tai kirjalliseen sopimukseen perustuvaa.

II Jos yrityksen (oikeushenkilö) omistajana on useampi kuin yksi luonnollinen henkilö ja sitä pidetään jäsenvaltiossa luonnollisena henkilönä, se katsotaan tilayhtymäksi.

Jäsenvaltiot, joille muuttujan B/01 b) merkitseminen on vapaaehtoista, keräävät tiedot kaikista niistä tiloista, joiden viljelijät ovat muuttujan B/01 a) mukaan luonnollisia henkilöitä, riippumatta siitä, ovatko ne jäljempänä olevassa määritelmässä tarkoitettuja "tilayhtymiä". Jos näissä jäsenvaltioissa yksittäisen tilan haltijan tehtäviä hoitaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö, vain yksi heistä ilmoitetaan tilan haltijaksi eli se, joka kantaa suurimman osan tilan hoitoon liittyvistä riskeistä tai joka hoitaa eniten tilaa. Jos ilmoitettavaa henkilöä ei näiden perusteiden mukaan voida valita, valintaperusteena voidaan käyttää esimerkiksi ikää.

B/01 c) Oikeushenkilö

I Oikeudellinen yksikkö, joka ei ole luonnollinen henkilö, mutta jolla on yksittäisen henkilön tavanomaiset oikeudet ja velvollisuudet, kuten mahdollisuus haastaa oikeuteen ja tulla oikeuteen haastetuksi (yleinen oikeustoimikelpoisuus).

II Oikeushenkilö voi olla julkinen tai yksityinen, kuten:

- valtio, alue, kunta jne.

- kirkko ja sen eri laitokset

- muut vastaavat julkiset ja puolijulkiset laitokset

- kaikki kaupalliset yritykset, lukuun ottamatta luokkaan B/01 a) tai b) kuuluvia, erityisesti rajoitetun vastuun yhtiöt, mukaan lukien kyseiset osuustoiminnalliset yritykset

- kaikki osakeyhtiöt (osinkoa jakavat yritykset)

- säätiöt (yhdistykset, jotka huolehtivat pääasiassa sosiaalisiin tarkoituksiin tai hyväntekeväisyyteen tarkoitetuista varoista)

- rajoitetun vastuun yhtiöt, jotka eivät ole osakeyhtiöitä

- kaikki muut vastaavantyyppiset yritykset.

B/01 d) Osakkaiden lukumäärä

I Niiden tilayhtymään kuuluvien henkilöiden lukumäärä, jotka jakavat tilaan liittyvän taloudellisen ja oikeudellisen vastuun ja osallistuvat tilan maataloustöihin.

B/01 e) Perheenjäsenet

I Haltijan perheenjäseniä ovat yleensä aviopuoliso, sukulaiset ylenevässä ja alenevassa polvessa (myös avioliiton tai adoption kautta) sekä haltijan ja hänen aviopuolisonsa veljet ja sisaret.

II Haltijaa ei lasketa perheenjäseneksi.

B/01 f) Kuinka moni osakkaiden perheenjäsenistä tekee maataloustöitä tilalla?

I Tilalla maataloustyötä (kuten määritelty kohdassa L) koko- tai osapäiväisesti tekevien tilayhtymän jäsenten lukumäärä riippumatta siitä, saavatko he palkkaa vai eivät.

II Näiden perheenjäseniä koskevat työvoimatiedot merkitään kohtaan L/04 "Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät" tai L/05 + L/06 "Muut kuin vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät".

B/02 Tilan johtaja

I Luonnollinen henkilö (henkilöt), joka vastaa (jotka vastaavat) tilan tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tehtävien hoidosta.

II Johtaja on yleensä, mutta ei aina, sama henkilö kuin haltija, joka on luonnollinen henkilö. Tilayhtymän johtajina pidetään niitä tilayhtymän osakkaita, jotka osallistuvat tilalla tehtäviin maataloustöihin.

Jos haltija ei ole tilan johtaja, hän on palkannut tilan hoitoa varten toisen henkilön tai antanut tilan hoidon toiselle henkilölle, joka voi olla esimerkiksi haltijan perheenjäsen (B/02 a)) tai aviopuoliso (B/02 b)) tai myös henkilö, jolla ei ole haltijaan mitään perhesiteitä.

Jos haltija on tilan yksittäinen haltija tai oikeushenkilö, tilalla voi olla vain yksi johtaja.

Jäsenvaltiot, joille muuttujan B/01 b) ilmoittaminen on vapaaehtoista, keräävät johtajia koskevat tiedot siten, että vain yksi henkilö merkitään johtajaksi. Jos näissä jäsenvaltioissa useampi kuin yksi henkilö vastaa tilan tavanomaisesta päivittäisestä hoidosta, johtajana pidetään henkilöä, jolla on suurin vastuu tilanhoidosta. Jos vastuu jakautuu tasan, tarvittava erottelu voidaan tehdä iän tai muun vastaavan kriteerin perusteella.

B/03 Johtajan maatalousalan koulutus

Kustakin henkilöstä ilmoitetaan vain yksi koulutustaso.

Vain käytännön kokemusta maatalousalalta

I Kokemus, joka on hankittu osallistumalla käytännön työhön maatilalla.

Maatalousalan peruskoulutus

I Kaikki yleisessä maatalousalan oppilaitoksessa ja/tai tietyille aloille erikoistuneessa oppilaitoksessa (mukaan lukien puutarhanviljely, viininviljely, metsänhoito, kalankasvatus, eläinlääketiede, maatalousteknologia ja vastaavat alat) loppuun suoritettu koulutus.

II Peruskoulutuksena pidetään myös loppuun suoritettua maatalousalan oppisopimusta.

Korkeampi maatalousalan koulutus

I Kaikki oppivelvollisuuden (ks. L/01-L/06 "Oppivelvollisuuden päättymisikä") päättymisen jälkeen vähintään kaksivuotinen kokopäivätoiminen opiskelu, joka on suoritettu maatalousoppilaitoksessa, yliopistossa tai korkeakoulussa maatalouden, puutarhanviljelyn, viininviljelyn, metsänhoidon, kalankasvatuksen, eläinlääketieteen, maatalousteknologian tai vastaavan oppiaineen alalla.

B/04 Pidetäänkö tilan hoitamista varten kirjanpitoa?

I Kirjanpidon tulee käsittää vähintään kaikkien juoksevien tulojen ja menojen järjestelmälliset ja säännölliset kirjaukset, jotta kirjanpitokauden lopussa voidaan määritellä maatilan tulos.

II Kirjanpitona pidetään myös kirjaamista, joka on alkanut vasta tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Maatalouskirjanpito voi olla tilan johtajalle tilan hoidon perusta; sitä voidaan käyttää myös taseen ja tuloslaskelman laadinnassa.

Kirjanpitona ei pidetä:

- satunnaisia merkintöjä tietyistä liiketoimista tilikirjaan tai muistivihkoon,

- tulo- ja menokirjauksia (kannattavuuden laskemiseksi), jotka sisältävät ainoastaan osia tilan maatalouteen liittyvistä toiminnoista,

- tietoja, jotka on koottu ainoastaan verotusta varten.

C HALLINTAOIKEUSTYYPPI, TILAN JAKAUTUMINEN JA VILJELYTAPA

C/01-C/03 Käytetty maatalousmaa

I Pellon, monivuotisten nurmien ja niittyjen ja laidunten, monivuotisten kasvien ja kotipuutarhojen kokonaispinta-ala, joka on omistus-, osuus- tai vuokraviljelyssä tai jota hoidetaan ilmaiseksi.

II Hallintaoikeus - erityistapaukset

1. Silloin kun tuottajaryhmää pidetään itsenäisenä tilana (ks. maatila, kohta 2.5), tuottajaryhmän koko alaa (käytössä oleva maatalousmaa) pidetään hallintaoikeusmuodon mukaan haltijaksi (B/01) nimetylle henkilölle kuuluvana.

2. Yhteisomistuksessa olevaa maata tai vuokrattua ja useamman maatilan yhdessä hoitamaa maata, joka ei kuulu tuottajaryhmälle, pidetään hallintaoikeusmuodon mukaan sille haltijalle kuuluvana, joka pääasiallisesti hoitaa sitä.

C/01 Omistusviljelyssä oleva maatalousmaa

I Tutkimuksen kohteena olevan tilan hoidossa oleva maatalousmaa, joka on haltijan omaisuutta tai hänen hoidossaan nautintaoikeuden tai pitkäaikaisen vuokraoikeuden tai jonkin muun vastaavan hallintaoikeusmuodon perusteella.

II Maataloustyöntekijälle osana hänen palkkaansa hänen omaa viljelyään varten luovutettua maa-aluetta pidetään luovutuksen tehneeseen tilaan kuuluvana, ellei maataloustyöntekijä käytä omia tuotantovälineitään.

Entisen haltijan itsellään säilyttämät maapalstat (ks. maatila, kohta 2.2) luetaan siihen tilaan kuuluviksi, jonka yhteydessä näitä palstoja normaalisti hoidetaan, ja näiden hoidossa käytetään samaa työvoimaa ja samoja tuotantovälineitä.

Laiduntamisoikeuksia yhteislaitumilla, jotka kuuluvat esimerkiksi kunnalle tai osuuskunnalle, ei kuitenkaan oteta huomioon (tämä tutkimus ei koske sellaisia alueita, jotka eivät kuulu maatilaan).

C/02 Vuokraviljelyssä oleva maatalousmaa

I Maatilan vuokraama maa-alue kiinteää etukäteen sovittua vuokraa vastaan (maksettuna käteisellä, luontaisetuuksina tai muutoin), mistä on olemassa (kirjallinen tai suullinen) vuokrasopimus. Maa-alue merkitään vain yhdelle tilalle vuokratuksi. Jos maa-alue on vuokrattu viitevuoden aikana usealle eri tilalle, se merkitään yleensä vuokratuksi sille tilalle, jonka vuokra-aika on kyseisen vuoden aikana pisin.

II Vuokramaa voi olla

- kokonainen maatila,

- yksittäinen maapalsta.

Vuokramaata ei pidetä tilan omistajan omaisuutena, vaan aina osana vuokralaisen tilaa. Vuokramaalla olevat eläimet katsotaan kuuluviksi tilalle, joka omistaa eläimet.

Maapalstat tai tilat, jotka haltija on vuokrannut perheensä jäseniltä, otetaan huomioon, jos näitä maa-alueita hoidetaan tutkimuksen kohteena olevan tilan yhteydessä. Tähän luetaan myös maa-alue, joka kuuluu toiseen tilaan, jos sitä hoidetaan tutkimuksen kohteena olevan tilan yhteydessä tiettyä työtuntien määrää vastaan, mutta ei maata, joka on annettu maataloustyöntekijän käyttöön palkkaa vastaan (vastakohtana tapaukselle, jossa maa on annettu maataloustyöntekijän käyttöön palkkaa vastaan, jolloin maa yleensä jää tilan viljelykierron piiriin. Tämäntyyppisessä vuokrasopimuksessa eritellään sekä kyseisen maa-alueen pinta-ala että sen sijainti ja tarkat rajat).

Kolmannelle osapuolelle hänen tilansa yhteyteen vuokrattu maa luetaan osaksi kolmannen osapuolen tilaa, koska se ei kuulu tutkimuksen kohteena olevaan tilaan.

C/03 Osuusviljelyssä oleva maatalousmaa ja muut maatalousmaan hallintaoikeusmuodot

a) Osuusviljelyssä oleva maa

I Maa (joka voi olla kokonainen maatila), jota vuokranantaja ja osuusviljelijä hoitavat osakkaina kirjallisen tai suullisen osuusviljelysopimuksen mukaisesti. Osuusviljelyalueen tuotto (joko rahallinen tai aineellinen) jaetaan osakkaiden kesken sopimuksen perusteella.

II Tämä käsittää muun muassa:

Kokonaisten tilojen maa - "colonia parziaria"

Kokonaisten tilojen "colonia parziaria" tarkoittaa sitä, että luovuttaja luovuttaa tilan perheenpäälle, joka sitoutuu tekemään perheensä (viljelijäperheen) jäsenten avustamana kaikki tilalla tarvittavat työt ja kantamaan itse osan kuluista sekä jakamaan tilan tuoton luovuttajan kanssa sovitussa suhteessa.

b) Muut maatalousmaan hallintaoikeusmuodot

I Hallintaoikeusmuodot, jotka eivät muualla sisälly luokkiin C/01, C/02 ja C/03 a).

II Tämä käsittää muun muassa:

1. Maa-alueet, joihin haltijalla on nautintaoikeus:

- virkamiehenä tai työntekijänä (metsänhoitaja, pappi, opettaja tms.),

- kunnan tai muun toimielimen haltijalle luovuttamana, esim. pinta-alan perusteella jaettu yhteislaidun (erotuksena maasta, johon on yhteiset laiduntamisoikeudet).

2. Maa-alueet, joita tila käyttää maksutta (esim. omistajaa vailla olevien tilojen maat, joita tutkimuksen kohteena oleva tila hoitaa).

3. Yksittäisten maapalstojen maa - "colonia parziaria".

Yksittäisten maapalstojen "colonia parziaria" tarkoittaa sitä, että luovuttaja luovuttaa ainoastaan yhden tai useampia maapalstoja, joita käytetään samalla tavalla kuin a) kohdassa on kuvattu.

C/04 Käytetyn maatalousmaan palstojen lukumäärä

I Palsta on maa-alue, joka kuuluu tilaan, mutta joka on kokonaan sellaisen maan, veden, tien tai metsän jne. ympäröimä, joka ei kuulu tilaan.

II Palsta voi käsittää yhden tai useampia vierekkäisiä peltoja. Pelto on maa-alue, joka sijaitsee maatilan alueella, mutta joka erottuu muusta tilasta selvästi erotettavissa olevin rajaviivoin (esim. polku, oja, puro, pensasaita). Pelto voi käsittää yhden tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko taas on sellainen osa peltoa (tai koko pelto), jota käytetään tietyn kasvin tai kasviyhdistelmien viljelyyn.

C/05 Viljelyjärjestelmät ja -käytännöt

C/05 a) Luonnonmukainen viljely

I Tiedot kerätään siitä, harjoitetaanko tilalla viljelykäytäntöjä, joista säädetään neuvoston asetuksessa 2092/91(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1488/97(5) ja tarvittaessa "maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotannosta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa" annetun lainsäädännön ja/tai kotieläinten luonnonmukaisesta tuotannosta annetun vastaavan yhteisön tai kansallisen säännöstön mukaisesti.

II Asetuksessa säädetään yhdenmukainen kehys niiden maataloustuotteiden merkinnästä, tuotannosta ja valvonnasta, joissa on tai joihin aiotaan liittää merkintä luonnonmukaisesta tuotantotavasta. Asetuksen säännösten mukaan tuotannon on tapahduttava niin, että luonnonmukaiset palstat sekä tuotanto- ja varastointitilat ovat selvästi erillään niistä, joissa ei noudateta luonnonmukaisen viljelytavan säännöksiä. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että peltoviljelyssä on koko tilan siirryttävä tähän tuotantotapaan.

C/05 b) Muut vähäpanoksiset viljelyjärjestelmät tai -käytännöt

I Muut kuin kohtaan C/05 a) sisältyvät hyväksyttyjen ohjeiden mukaiset viljelyjärjestelmät ja -käytännöt, joissa on tarkoitus noudattaa hyväksyttyjä viljelytapoja eli käyttää mahdollisimman vähän tuotantopanoksia, erityisesti lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

II Tämä nimike sisältää vähän tuotantopanoksia käyttävät viljelyjärjestelmät (muut kuin luonnonmukaiset viljelytavat), kuten integroidun viljelyn tai integroidun tuotannon. Se kattaa myös maatalouden tuotantotavat, joissa sovelletaan biologista torjuntaa tai erityisjärjestelyjä ravinnehävikin estämiseksi ilman, että vaikutetaan koko viljelyjärjestelmään. Hyväksyttyjen ohjeiden tai periaatteiden on oltava hyvin määritellyt ja niillä on pyrittävä vähentämään huomattavasti maatalouden tuotantopanoksia. Ne voivat olla joko kansallisten tai alueellisten viranomaisten, biologista torjuntaa harjoittavien kansainvälisten järjestöjen, tuottajajärjestöjen, jakelusta vastaavien tai kuluttajien jne. vahvistamia.

C/05 c) Maatalouden ympäristötuki- tai avustus

I Kaikki tuet tai avustukset, joita jäsenvaltio maksaa maatilalle neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2078/92(6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2772/95(7), tai tarvittaessa uusimmassa lainsäädännössä säädetyn järjestelmän mukaisesti.

II Asetus (ETY) N:o 2078/92 koskee ympäristönsuojelua ja maaseutuympäristön hoitoa koskevien vaatimusten mukaisia maatalouden tuotantomenetelmiä. Jäsenvaltiot laativat erilaisia tukiohjelmia niille viljelijöille, jotka toteuttavat tiettyjä toimenpiteitä.

C/05 c) i) Maisemalliset toimenpiteet

I Edellä C/05 c) kohdan II alakohdassa tarkoitettuihin järjestelmiin sisältyvät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on hoitaa tai korjata tiettyjä maisemallisia erityispiirteitä (esim. vanhat kiviaidat, pensasaidat, harvassa olevat puut, peltojen suojakaistat jne.) tai hoitaa maata yleistä käyttöä tai vapaa-ajanviettoa varten.

II Maatalouden ympäristötukijärjestelmällä voidaan korvata viljelijöille maiseman hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuvia kustannuksia. Sen piiriin kuuluu erityisesti maan käyttö erityistarkoituksiin sekä ihmisen muovaamat maisemalliset erityispiirteet, kuten pensasaidat, perinteiset kiviaidat, perinteiset kivipengerrykset, järvien ja muiden vesiväylien puskurivyöhykkeet, peltojen viljelemättömät suojakaistat, latvotut puut, harvassa olevat puut, viljelysmaan historialliset monumentit, maavallit ja muut maatalouteen liittyvät maisemalliset erityispiirteet. Tähän kohtaan eivät kuulu sellaiset rakennukset tai maiseman osat, joilla ei ole yhteyttä viljelysmaihin.

D-I MAAN KÄYTTÖ

I Maatilan kokonaispinta-ala (D-H) käsittää maatilan käyttämän maatalousmaan (D-G) ja muut maa-alueet (H).

Viljelyyn käytettyyn maatalousmaan alaan sisältyy tutkimusvuonna satoa tuottaviin pääviljelykasveihin käytetty pinta-ala.

II Jotta viljelypinta-alan jakautuminen maankäytön mukaan voidaan selvittää, jokainen alue merkitään luetteloon ainoastaan kerran.

Monivuotiset kasvit ja kasvit, joiden viljely kestää useamman vuoden (esim. parsa, mansikat tai pensaat), luetaan mukaan niiden istutusvuodesta alkaen, vaikka ne eivät vielä olisi tuotannossa.

Viljeltyjä sieniä (I/02) ei lueta mukaan.

Eri kasvien yhdistetyssä viljelyssä maatalousmaa jaetaan kasvien kesken samassa suhteessa kuin kyseisten kasvien viljelyyn on käytetty maata.

Metsämaan kanssa yhdistetty maatalousmaa jaetaan samalla tavalla.

Tätä periaatetta ei sovelleta seoskasveihin (kasvit, joita kasvatetaan yhdessä ja joiden sato korjataan yhdessä samalta maa-alueelta, esim. seosvilja) eikä peräkkäisiin täydentäviin kasveihin (esim. ohra, jonka alle on kylvetty apilaa myöhempää sadonkorjuuta varten).

Yhdistettyyn viljelyyn käytettyä viljelyalaa jaettaessa ei oteta huomioon sellaista kasvia, jota tila ei hyödynnä.

Poikkeus tietyssä suhteessa jakamiseen voidaan tehdä silloin, kun jakamalla ei saada tyydyttävää tulosta, edellyttäen, että noudatetaan sääntöjä, jotka jäsenvaltiot ovat yhdessä komission kanssa vahvistaneet.

Peräkkäisessä täydentävässä viljelyssä kasvi merkitään vain kohtaan I/01. Kohtiin D-G ei lasketa kunkin peräkkäisen kasvin pinta-alaa, vaan ala merkitään ainoastaan yhden pääkasviksi valitun kasvin osalta. Jos alueella kasvatetaan saman satovuoden aikana useita kasveja peräkkäin, pääkasviksi katsotaan se, jolla on suurin tuotannon arvo. Jos pääkasvia ei voida määritellä tuotannon arvon avulla, pääkasviksi katsotaan se, jonka viljelyssä maa on pisimmän ajan.

D PELTO

I Maa, jota hoidetaan säännöllisesti (kyntämällä tai muokkaamalla) ja johon yleensä sovelletaan viljelykiertoa.

II Peltoon kuuluvat kasvit kohdista D/01-D/20, kesanto, jolle ei myönnetä tukea (D/21), ja kesanto, johon sovelletaan tukijärjestelmää ja jota ei käytetä taloudellisesti (D/22).

Kesannoiduilla maa-alueilla viljellyt teollisuuskasvien viljelyalueet sisällytetään kutakin kasvia koskevaan kohtaan, mutta merkitään myös kohtaan I/08 b).

D/01-D/08 Viljanviljely (mukaan lukien siemenviljely)

II Tähän ei lueta vihantana korjattua tai vihantana eläimille syötettyä viljaa. Se on kohdassa D/18.

D/01 Tavallinen vehnä ja speltti

D/02 Durumvehnä

D/03 Ruis

I Mukaan lukien syksyllä kylvetty seosvilja.

D/04 Ohra

D/05 Kaura

I Mukaan lukien keväällä kylvetty seosvilja.

D/06 Viljamaissi

I Jyvinä korjattu maissi.

II Käsin, maissinkorjuukoneella, kuorijalla tai leikkuupuimurilla korjattu maissi käytöstä riippumatta, mukaan lukien säilörehuksi tarkoitettu jyväsato. Tähän kohtaan luetaan myös maissintähkän osien kanssa korjattu jyväsato, jonka kosteuspitoisuus on yli 20 % ja joka käytetään rehuksi (nk. Corn-Cob-Mix, CCM).

Ihmisravinnoksi tarkoitettu sokerimaissi kuuluu kohtaan D/14.

D/07 Riisi

D/08 Muut viljat

D/09 Kuivatut siemenvihannekset (mukaan lukien siementuotanto) sekä viljan ja kuivattujen siemenvihannesten seokset

II Vihantana korjatut siemenvihannekset luetaan niiden käytön mukaisesti kohtaan D/14 tai D/18.

joista:

D/09 c) puhtaissa kasvustoissa kuivina puitaviksi tarkoitetut rehuherneet

D/09 d) puhtaissa kasvustoissa kuivina puitaviksi tarkoitetut härkäpavut

D/10 Peruna (mukaan lukien varhaisperuna ja siemenperuna)

D/11 Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa)

D/12 Rehujuurikasvit ja rehukaalit (lukuun ottamatta siementuotantoa)

D/13 Teollisuuskasvit (mukaan lukien ruohomaiset öljysiemenkasvit, lukuun ottamatta kuitukasvien, humalan, tupakan ja muiden teollisuuskasvien siementuotantoa), joista:

D/13 a) Tupakka

D/13 b) Humala

D/13 c) Puuvilla

D/13 d) Muut öljysiemen- tai kuitukasvit ja muut teollisuuskasvit

D/13 d) i) Öljysiemenkasvit tai kuitukasvit (yhteensä), joista

- rapsi ja rypsi

- auringonkukka

- soija.

D/13 d) ii) Mauste- ja lääkekasvit

II Tärkeimmät mauste- ja lääkekasvit sekä -yrtit ovat:

karhunputki (Angelica spp.), belladonna (Atropa spp.), kamomillasaunio (Matricaria, spp.), kumina (Carum spp.), sormustinkukka (Digitalis spp.), katkero (Gentiana spp.), iisoppi (Hyssopus spp.), jasmiini (Jasminum spp.), laventeli ja hybridilaventeli (Lavandula spp.), meirami (Origanum spp.), melissa (Melissa spp.), minttu (Mentha spp.), unikko (Papaver spp.), talvikki (Vinca spp.), psyllium (Psyllium spp.), sahrami (Curcuma spp.), salvia (Salvia spp.), kehäkukka (Calendula spp.), virmajuuri (Valeriana spp.), jne.

D/13 d) iii) Muut teollisuuskasvit

D/14-D/15 Tuoreet vihannekset, melonit, mansikat

II Viljeltyjä sieniä (I/02) ei lueta mukaan.

D/14 Tuoreet vihannekset, melonit, mansikat - avomaalla tai matalan (ei sisälle mentävän) suojakatoksen alla

D/14 a) Peltokasviviljelyksessä

I Vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa muiden maatalouskasvien kanssa.

D/14 b) Puutarhakasviviljelyksessä

I Vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa muiden puutarhakasvien kanssa.

D/15, D/17 ja G/07 Viljely kasvihuoneessa tai muun (sisälle mentävän) suojakatoksen alla

I Kasvit, jotka koko kasvukautensa ajan tai suurimman osan siitä ovat katettuina joko kasvihuoneissa tai kiinteän tai liikuteltavan korkean katoksen alla (lasia tai kovaa tai taipuisaa muovia).

II Tähän ei lueta muovilevyjä, jotka on asetettu litteänä maahan, eikä myöskään katoksia tai tunneleita, joiden sisälle ihminen ei voi mennä, eikä siirrettäviä lasikatekehikkoja.

Liikuteltavien kasvihuoneiden ja korkeiden katoksien osalta ilmoitetaan yhteenlaskettuna koko se pinta-ala, joka on ollut todella katettuna 12 viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Näin saadaan koko katettu ala, eikä pelkästään näiden rakennelmien pohjapinta-ala tiettynä ajankohtana.

Sellaiset kasvit, joita kasvatetaan ajoittain lasin alla ja ajoittain avomaalla, merkitään ainoastaan lasinalaisviljelyksi, ellei lasinalaisviljely ole ollut erittäin lyhytaikaista.

Jos samaa lasinalaista pinta-alaa käytetään useammin kuin kerran, se ilmoitetaan ainoastaan kerran.

Monikerroksisista kasvihuoneista lasketaan mukaan ainoastaan pohjapinta-ala.

D/16-D/17 Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja)

D/18 Rehukasvit

I Kaikki viljelykierrossa kasvatetut viherrehukasvit, joita on viljelty samalla maa-alueella vähemmän kuin viisi vuotta (yksivuotiset ja monivuotiset rehukasvit).

II Viljakasvit ja teollisuuskasvit, joiden sato korjataan ja/tai käytetään vihantana rehuksi, luetaan mukaan. Rehujuurikasveja ja rehukaalia (D/12) ei lueta mukaan.

D/18 a) Lyhytaikaiset nurmikasvit

I Normaaliin viljelykiertoon kuuluvat, laiduntamiseen, heinäksi tai säilörehuksi tarkoitetut, vähintään yhden satovuoden ja alle viiden vuoden ikäiset nurmet, joihin on kylvetty nurmikasveja tai nurmiseoksia. Maa-alue kynnetään tai muokataan muulla tavoin tai kasvit tuhotaan rikkakasvien torjunta-aineilla ennen kuin se kylvetään uudelleen tai sinne istutetaan uusi kasvusto.

D/18 b) Muut viherrehut

I Muut pääasiassa yksivuotiset rehukasvit (esim. virnat, rehumaissi, vihantana korjattu vilja, palkokasvit).

D/18 b) i) Rehumaissi (säilörehuksi tarkoitettu maissi)

I Säilörehuksi tarkoitettu maissi.

II Rehumaissin eri muodot, joista ei korjata jyväsatoa vaan kokonainen maissintähkä, osia kasvista tai kokonainen kasvi. Tähän luetaan eläinten suoraan käyttämä rehumaissi (ilman säilörehuksi tekoa) sekä kokonaiset maissintähkät (jyvä + ruoti + kuori), jotka korjataan rehuaineeksi tai säilörehuksi.

D/18 b) ii) Palkokasvit

I Kokonaisuudessaan rehuksi kasvatetut ja vihantana korjatut palkokasvit.

D/19 Peltokasvien siementuotanto ja taimiviljely (lukuun ottamatta viljan, kuivattujen siemenvihannesten, perunan ja öljysiemenkasvien siementuotantoa)

I Maa-alueet, jotka tuottavat siemeniä ja taimia myyntiä varten, lukuun ottamatta viljan, riisin, kuivattujen siemenvihannesten, perunan ja öljysiemenkasvien siemeniä ja taimia. Siemen- ja taimituotanto tilan omaa tarvetta varten (esim. vihannesten, kuten kaalin ja salaatin taimet) luetaan kyseessä olevaa kasvia koskevaan kohtaan.

II Viherrehukasvien siementuotanto luetaan mukaan.

D/20 Muut peltokasvit

I Peltokasvit, jotka eivät sisälly kohtiin D/01-19 tai kohtaan D/21 ja D/22.

D/21 ja D/22 Kesanto

II Kesantomaata ei saa sekoittaa peräkkäiseen täydentävään viljelyyn (I/01) eikä käyttämättömään maatalousmaahan (H/01). Kesantomaan tärkein ominaisuus on, että se jätetään lepäämään maan parantamiseksi yleensä yhden satovuoden ajaksi.

Kesanto voi olla

1. avokesantoa, jolla ei ole mitään kasvillisuutta,

2. maata, jolla on luonnonvaraista kasvillisuutta; tätä kasvillisuutta voidaan käyttää rehuna tai kyntää maahan,

3. maata, jota käytetään yksinomaan viherlannoitteen tuottamista varten (viherkesanto).

D/21 Kesanto, jolle ei myönnetä tukea

I Kaikki viljelykiertoon kuuluvat hoidetut tai hoitamattomat maa-alueet, jotka eivät tuota satoa yhden satovuoden aikana ja joille ei myönnetä rahallista tukea tai avustusta.

D/22 Kesanto, johon sovelletaan tukijärjestelmää ja jota ei käytetä taloudellisesti

I Maa, jota varten maatila on oikeutettu pellon viljelykäytöstä poistamisen tukemiseen tarkoitettuun rahalliseen tukeen neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91(8), neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92(9) ja komission asetuksen (ETY) N:o 334/93(10) tai soveltuvissa tapauksissa uusimman lainsäädännön mukaisesti. Jos maa kuuluu samankaltaiseen kansalliseen tukijärjestelmään, se luetaan tähän kohtaan. Maa-alue, johon sovellettavassa tukijärjestelmässä maa poistetaan viljelykäytöstä viittä vuotta pidemmäksi ajaksi, on merkittävä kohtaan H/01 + H/03.

II Pelto, johon sovellettavassa järjestelmässä kyseessä olevalla maa-alueella saa tuottaa muita hyödykkeitä kuin elintarvikkeita ja jolla niitä parhaillaan viljellään sopimusten nojalla, merkitään muualle luokkiin D/01-D/20.

E KOTIPUUTARHAT

I Muusta tilasta erotettu kotipuutarhana käytetty maa-alue, jolla viljellään tuotteita pääasiassa tilalla asuvien henkilöiden kulutukseen, eikä myyntiin.

II Tähän ei lueta mukaan

- oleskelupuutarhoja (puistoja ja ruohokenttiä) (H/03),

- alueita, joita viljelevät yhteisötaloudet, esimerkiksi tutkimuslaitokset, uskonnolliset yhteisöt, sisäoppilaitokset, vankilat jne., jos tällainen yhteisötalouteen liittyvä tila täyttää muut maatilalle asetetut edellytykset. Nämä alueet luokitellaan samoin kuin maatilan alueet, eli niiden käytön mukaan.

F MONIVUOTINEN NURMI JA NIITTY

F/01 Nurmi ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta

I Maa, muu kuin luonnonlaidun, joka ei ole viljelykierrossa ja jota käytetään joko kylvettävien tai itsesiementävien viherrehukasvien jatkuvaan tuotantoon (viisi vuotta tai kauemmin) joko laiduntamalla tai korjaamalla heinänä tai säilörehuksi.

II Tähän ei lueta mukaan

- väliaikaisesti tai pysyvästi käytettyjä luonnonlaitumia (F/02),

- käyttämättömiä laitumia ja mäki- tai vuoristolaitumia (H/01).

F/02 Luonnonlaidun

I Tavallisesti mäkisellä maalla sijaitsevat laitumet, joiden parantamiseen ei ole käytetty lannoitteita, viljelyä, kylvöä tai salaojitusta.

II Tähän voivat kuulua kivinen maa, nummi, kangasmaa ja Skotlannin "hirvieläinmetsät".

Käyttämättömät luonnonlaitumet (H/01) eivät sisälly tähän.

G MONIVUOTISET KASVIT

I Viljelykiertoon kuulumattomat kasvit, lukuun ottamatta monivuotista nurmea ja niittyä, jotka varaavat maaperän pitkäksi ajaksi ja tuottavat satoa usean vuoden ajan.

II Tähän ryhmään kuuluvat taimitarhat (lukuun ottamatta ei-kaupallisia metsässä sijaitsevia metsäpuiden taimitarhoja, jotka luetaan metsämaahan) ja kasvit, joita käytetään punontaan tai kutomiseen (koripaju, ruo'ot, kaislat jne. G/06).

Monivuotisia kasveja, kuten vihanneksia, koristekasveja tai teollisuuskasveja (esim. parsa, ruusut, koristepensaat, joita viljellään niiden kukkien, lehtien, mansikoiden tai humaloiden takia) ei lueta tähän ryhmään.

G/01 Hedelmä- ja marjaviljelmät

I Maa-alueet, joilla on puita ja pensaita hedelmien tuotantoa varten. Hedelmätarhat voivat olla tiheään istutettuja, jolloin puiden välillä on hyvin pieni välimatka, tai harvaan istutettuja, jolloin puiden välillä on suuri välimatka, eikä alueella saata olla muita kasveja.

II Kastanjapuut luetaan tähän.

Sitrushedelmä- ja oliiviviljelmiä ja viinitarhoja ei lueta tähän (G/02, 03, 04).

G/01 a) Lauhkean ilmastovyöhykkeen tuoreet hedelmä- ja marjalajit

G/01 b) Subtrooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmä- ja marjalajit

II Seuraavia lajeja pidetään subtrooppisina hedelmä- ja marjalajeina: annoona (Annona spp.), ananas (Ananas spp.), avokado (Persea spp.), banaani (Musa spp.), viikuna opuntia (Opuntia spp.), kiinanluumu (Litchi spp.), kiivi (Actinidea spp.), papaija (Carica spp.), mango (Mangifera spp.), guava (Psidium spp.), kärsimyshedelmä (Passiflora spp.).

G/01 c) Pähkinät

G/02 Sitrushedelmäviljelmät

G/03 Oliiviviljelmät

G/03 a) tavallisesti ruokaoliiveja tuottavat

G/03 b) tavallisesti oliiveja öljyntuotantoon tuottavat

G/04 Viinitarhat

G/04 a) Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat laatuviinejä

I Sellaisten viinirypälelajikkeiden viljelmät, joita tavallisesti käytetään tarkoin määrätyillä alueilla tuotettujen laatuviinien tuottamiseen (tma-laatuviinit), jotka ovat neuvoston asetusten (ETY) N:o 817/70(11) ja (ETY) N:o 823/87(12) tai soveltuvissa tapauksissa uusimman lainsäädännön mukaiset ja täyttävät ne vaatimukset, jotka on annettu näitä säädöksiä sovellettaessa ja määritelty kansallisissa säännöksissä.

G/04 b) Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat muita viinejä

I Sellaisia viinirypälelajikkeita tuottavat viljelmät, joita tavallisesti käytetään muiden viinien kuin tma-laatuviinien tuottamiseen.

G/04 c) Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat ruokarypäleitä

G/04 d) Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat rusinoita

G/05 Taimitarhat

I Sellaisten nuorten puumaisten (puuvartisten) kasvien ala, joita kasvatetaan avomaalla myöhempää uudelleen istutusta varten:

a) viini- ja juurakkotaimitarhat;

b) hedelmäpuiden taimitarhat;

c) koristekasvien taimitarhat;

d) metsäpuiden taimitarhat (lukuun ottamatta metsässä sijaitsevia tilan omaa tarvetta varten perustettuja metsäpuiden taimitarhoja);

e) puut ja pensaat puutarhoihin, puistoihin, tien varsille ja penkereille istuttamista varten (esim. pensasaitakasvit, ruusupensaat ja muut koristepensaat, koristehavupuut) sekä niiden perusrungot ja nuoret taimet.

II Tähän ryhmään (G/05) kuuluvat kaupalliset metsäpuiden taimitarhat, jotka sijaitsevat joko metsässä tai muualla sekä tilan omaa tarvetta varten perustetut ei-kaupalliset metsäpuiden taimitarhat, jotka sijaitsevat muualla kuin metsässä. Sellaisia, yleensä pieniä taimitarhoja, joissa kasvatetaan taimia tilan omaa tarvetta varten metsässä, ei lueta tähän vaan muuhun metsämaahan (H/02).

Taulukon muodossa:

Metsäpuiden taimitarhat

>TAULUKON PAIKKA>

G/06 Muut monivuotiset kasvit

I Avomaalla kasvatetut monivuotiset kasvit, jotka eivät sisälly kohtiin G/01-G/05 ja erityisesti punontaan ja kudontaan käytetyt kasvit (ks. maataloustuoteluettelon kohta 02.01.42).

G/07 Monivuotiset lasin alla viljeltävät kasvit (ks. D/15, D/17)

H MUU MAA

"Muu maa" sisältää käyttämättömän maatalousmaan (maatalousmaa, jota ei taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä enää viljellä ja jota ei käytetä viljelykierrossa) ja muun maan (maat, joilla on rakennuksia, pihamaata, rata-alueita, lammikoita, louhoksia, tuottamatonta maata jne.)

H/01 ja H/03 Käyttämätön maatalousmaa (maatalousmaa, jota ei enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja jota ei käytetä viljelykiertoon) ja muu maa (maa, jolla on rakennuksia, pihamaata, oleskelupuutarhoja, rata-alueita, lammikoita, louhoksia, tuottamatonta maata, kalliota jne.)

II Vuodesta 1988 alkaen kohtia H/01 ja H/03, joita käsiteltiin erillisinä vuoden 1987 tutkimukseen asti, on käsitelty yhtenä ominaisuutena, toisin sanoen "H/01 ja H/03" yhdistettynä.

Nämä kaksi ominaisuutta ovat luettelossa vielä erillisinä jatkuvuuden varmistamiseksi vuodesta 1988 alkaen tehtyjen tutkimusten ja sitä aiempien tutkimusten välillä.

H/01 Käyttämätön maatalousmaa (maatalousmaa, jota ei enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja jota ei käytetä viljelykiertoon)

I Alue, jota on aikaisemmin käytetty maatalousmaana, mutta jota ei tutkimuksen viitevuoden aikana enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja jota ei käytetä viljelykiertoon.

II Tämä maa voidaan ottaa uudestaan viljelyyn maatilalla tavallisesti käytettävissä olevin voimavaroin.

Tähän eivät kuulu

- oleskelupuutarhat (puistot ja ruohokentät) (H/03),

- kesanto (D/21 ja D/22).

H/03 Muu maa (maa, jolla on rakennuksia, oleskelupuutarhoja, pihamaata, rata-alueita, lammikoita, louhoksia, tuottamatonta maata, kalliota tms.)

I Maatilan koko pinta-alasta kaikki ne osat, jotka eivät ole käytössä olevaa maatalousmaata, muuta käyttämätöntä maata tai metsämaata.

II Tähän sisältyvät erityisesti

1. alueet, joita ei suoranaisesti käytetä viljelyyn, mutta jotka ovat maatilan toiminnalle välttämättömiä (esim. alueet, joilla on rakennuksia tai ajoteitä),

2. alueet, jotka eivät sovellu maataloustuotantoon eli sellaiset alueet, joita voidaan viljellä ainoastaan niin tehokkailla erityiskeinoilla, joita ei tavallisesti ole käytettävissä maatilalla (esim. suot, nummet jne.),

3. oleskelupuutarhat (puistot ja ruohokentät).

H/02 Metsämaat

I Alueet, joita peittävät puut tai pensaat, mukaan lukien poppeliviljelmät joko metsässä tai muualla sekä tilan omiin tarpeisiin tarkoitetut metsäpuiden taimitarhat, jotka sijaitsevat metsässä, samoin kuin metsään tehdyt rakennelmat (metsätiet, puutavaran varastointipaikat jne.).

II Jos maatalouskasvien viljely on yhdistetty metsämaan kanssa, alue jaetaan käytetyn maa-alan suhteessa.

Suojaistutukset, suojametsät ja pensasaidat jne. luetaan myös mukaan tähän, jos on tarkoituksenmukaista pitää niitä metsämaana.

Joulupuut sekä pääasiassa energiantuotantoon kasvatetut puut ja pensaat luetaan tähän mukaan, riippumatta siitä, missä ne on kasvatettu.

Seuraavia ei lueta mukaan

- saksanpähkinä- ja kastanjapuut, joita kasvatetaan pääasiassa niiden hedelmien vuoksi (G/01), muut ei-metsäpuuviljelmät (G) ja koripajut (G/06),

- alueet, joilla on yksittäisiä puita, pieniä puuryhmiä tai puurivistöjä (H/03),

- puistot (H/03), oleskelupuutarhat (H/03), nurmet (F/01 j F/02) ja käyttämättömät luonnonlaitumet (H/01),

- nummet ja kangasmaat (F/01 tai H/01),

- kaupalliset metsäpuiden taimitarhat ja muualla kuin metsässä sijaitsevat taimitarhat (G/05).

H/02 f) Pääasiassa puun myyntiä varten hoidettavat metsämaat

I Maatilan metsämaat, joihin kohdistetaan metsän kasvuun vaikuttavia tai sitä nopeuttavia toimenpiteitä, kuten harvennusta, lannoitusta tai muita puuston parannus- ja uudistamistoimia.

H/02 g) Metsämaat, joilla noudatetaan lyhyttä kasvukiertoa

I Metsämaat, joilla kasvatetaan metsäpuukasveja enintään 15 vuoden kasvukiertoa noudattaen. Kasvukierrolla tarkoitetaan puiden ensimmäisen kylvämisen/istutuksen ja lopputuotteen korjuun väliin jäävää aikaa, jolloin korjuuna ei pidetä tavanomaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä, kuten harvennusta.

II Tähän ryhmään kuuluvien metsämaiden lopputuotteita voivat olla esimerkiksi joulupuut ja energiantuotantoon (energiapajut) tai kuitupuun tuotantoon tarkoitetut istutukset (poppelit, eukalyptuspuu).

I YHDISTETTY JA PERÄKKÄINEN TÄYDENTÄVÄ VILJELY, SIENET, KASTELU, KASVIHUONEET, LANNAN VARASTOINTITILAT, VILJELYKELPOISTEN MAIDEN KESANNOINTI JA RAVINNETALOUS

I/01 Peräkkäinen täydentävä viljely (lukuun ottamatta kauppapuutarha- ja kasvihuonekasveja)

I Kasvit, jotka seuraavat (tai mahdollisesti edeltävät) pääkasvia ja joiden sato korjataan 12 kuukauden viiteajanjakson aikana. Kunkin kasvin viljelyala ilmoitetaan, jos seuraavia (tai edeltäviä) kasveja on useampi kuin yksi.

II Peräkkäisten kasvien viljelyala ei tule lasketuksi kahteen kertaan, sillä ainoastaan pääkasvin viljelyala merkitään D-G kohtiin ja sitä seuraavan kasvin viljelyala merkitään vain kohtaan I/01.

Tähän ei lueta mukaan seuraavia kasveja:

- kauppapuutarha- ja kasvihuonekasvit sekä kotipuutarhat

- väliaikaiset kasvustot viherlannoitusta varten (I/09 b).

I/01 a) Ei rehuksi tarkoitettu vilja (D/01-D/08)

I/01 b) Ei rehuksi tarkoitetut kuivatut siemenvihannekset (D/09)

I/01 c) Ei rehuksi tarkoitetut öljysiemenkasvit (D/13 i)

I/01 d) Muut peräkkäiset, täydentävät kasvit.

I/02 Sienet

I Viljellyt sienet, jotka on kasvatettu erityisesti sienien viljelyä varten pystytetyissä tai mukautetuissa rakennuksissa sekä maanalaisissa tiloissa, luolissa ja kellareissa.

II Tutkimuksessa otetaan huomioon se sienten viljelyyn käytettävissä olevien kasvualustojen ala, joka 12 kuukauden viiteajanjakson aikana on joko peitetty kompostilla tai peitetään myöhemmin vähintään kerran.

Jos tämä tehdään useammin kuin kerran, ala lasketaan mukaan ainoastaan kerran.

I/03 Keinokastelualue

I/03 a) Kasteltavissa oleva alue yhteensä

I Suurin mahdollinen alue, joka voitaisiin kastella viitevuoden aikana tilalla tavallisesti käytettävissä olevia laitteita ja vesimääriä käyttäen.

II Kasteltavissa olevan alueen kokonaispinta-ala saattaa poiketa niiden alueiden kokonaisalasta, jotka on varustettu kastelulaitteilla, koska laitteet voivat olla siirrettäviä ja siten käytettävissä useilla pelloilla satovuoden aikana ja koska kapasiteettia voi myös rajoittaa saatavissa olevan veden määrä tai ajanjakso, jonka aikana siirtäminen on mahdollista.

I/03 b) Viljelty alue, jota kastellaan vähintään kerran vuodessa

I Viljelykasvien alat, jotka tosiasiallisesti on kasteltu vähintään kerran tutkimusajankohtaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

II Lasin alla viljeltäviä kasveja ja kotipuutarhoja, joita lähes aina kastellaan, ei oteta tässä huomioon.

Jos useampaa kuin yhtä kasvia kasvatetaan pellolla satovuoden aikana, alue tulisi ilmoittaa ainoastaan kerran pääkasvin osalta, jos sitä kasteltiin, tai muussa tapauksessa tärkeimmän kastellun toissijaisen tai peräkkäisen kasvin yhteydessä.

I/04 Käytössä olevien kasvihuoneiden pohjapinta-ala

I Kasvihuoneilla tarkoitetaan kiinteitä tai siirrettäviä lasi-, muovi- tai muusta materiaalista tehtyjä rakennelmia, jotka ovat läpinäkyviä mutta vedenpitäviä ja joissa kasveja kasvatetaan suojaavan katoksen alla.

Tähän ei lueta seuraavia:

- kiinteitä, siirrettäviä tai säädettäviä kehikoita,

- matalia (ei sisälle mentävissä olevia) muovitunneleita,

- läpinäkyviä peitteitä.

II Mukaan otetaan ainoastaan ne kasvihuoneet, joita on käytetty tutkimuspäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Maa-alue, joka on kasvihuonekäytössä, on ilmoitettava. Siirrettävien rakennelmien ollessa kyseessä, luetaan pohjapinta-ala mukaan ainoastaan kerran. Siinäkin tapauksessa, että lasinalaisalueita käytetään useamman kerran vuodessa, ne lasketaan mukaan ainoastaan kerran.

I/05 Kasvien yhdistetty viljely

I Lyhytaikaisten kasvien (peltokasvit tai laidun ja niitty) ja monivuotisten kasvien ja/tai metsätalouskasvien samanaikainen viljely yhdellä ja samalla alueella; yleisemmin myös eri tyyppisten monivuotisten tai lyhytaikaisten kasvien samanaikainen viljely yhdellä ja samalla alueella.

II Tässä otetaan huomioon kokonaispinta-ala, jota tosiasiallisesti on käytetty yhdistettyyn kasvinviljelyyn. Kokonaispinta-alan jakautuminen eri kasveille määritellään kohdissa D-I "Maan käyttö".

I/05 a) Peltokasvit (mukaan lukien laidun ja niitty) - metsätalouskasvit

I/05 b) Monivuotiset kasvit - yksivuotiset kasvit

I/05 c) Monivuotiset kasvit - monivuotiset kasvit

I/05 d) Muu yhdistetty viljely.

I/07 Varastotilat eläimistä peräisin olevalle lannalle (kiinteä lanta, lantavesi ja liete)

I Kiinteä lanta: kotieläinten sontaa, (jossa on tai ei ole mukana olkia) ja jossa mahdollisesti on pieni määrä virtsaa.

Lantavesi: kotieläinten virtsaa, jossa mahdollisesti on mukana pieni määrä sontaa ja/tai vettä.

Lietelanta: nestemäistä lantaa eli kotieläinten sonnan ja virtsan sekoitusta, jossa mahdollisesti on mukana vettä ja/tai pieni määrä olkia.

I/07 a) Varastointitilat

I Kiinteän lannan varastointitilalla tarkoitetaan katolla varustettua tai ilman kattoa olevaa tiivistä suojarakennelmaa, jossa on valumisenesto.

Lantaveden ja lietelannan varastointitilalla tarkoitetaan avointa tai katettua vesitiivistä säiliötä tai vuorattua allasta.

I/07 b) Käytettävissä olevan varaston koko

I 1. Kiinteän lannan varastointitilan pinta-ala neliömetreinä.

Lantaveden ja lietelannan varastointitilojen tilavuudet kuutiometreinä.

2. Tanskan, Suomen ja Ruotsin osalta ilmoitetaan, kuinka monen kuukauden ajan tiloilla tuotettua lantaa voidaan säilyttää varastointitiloissa tyhjentämättä ilman valumisen vaaraa.

II Pinta-alalla ja tilavuudella tarkoitetaan alaa tai tilavuutta, jota voidaan käyttää varastointiin ilman valumisen vaaraa.

I/07 c) Katetut varastointitilat

I Eläinperäisen lannan varastointitilat, jotka on katettu siten, että lanta on suojassa sateelta ym.

I/07 d) Metaanin talteenottojärjestelmä

I Lannasta peräisin olevan metaanin ilmakehään pääsyn estämiseksi tarkoitettu talteenottojärjestelmä.

I/08 Kesanto- ja tukijärjestelmään kuuluva maa,

josta

a) kesantoa, jolla ei ole taloudellista käyttöä (merkitty kohtaan D/22)

b) maata, jota käytetään muun kuin elintarvikkeisiin tarkoitetun maataloudesta peräisin olevan raaka-aineen tuottamiseen (esim. sokerijuurikas, rypsi, puut, pensaat jne. mukaan lukien linssit, kahviherneet ja virnat; merkitty jo kohtiin D ja G)

c) pysyviksi laitumiksi ja niityiksi muutettua maata (merkitty jo kohtiin F/01 ja F/02)

d) entistä maatalousmaata, joka on metsitetty tai valmistettu metsitystä varten (merkitty jo kohtaan H/02)

e) muuta maata (merkitty kohtiin H/01 ja H/03).

I Maa, jota varten maatila on oikeutettu maatalousmaan viljelykäytöstä poistamisen tukemiseen tarkoitettuun rahalliseen tukeen, asetuksen (ETY) N:o 2328/91, (ETY) N:o 1765/92 ja (ETY) N:o 334/93 mukaisesti sekä sovellettavissa tapauksissa uusimman lainsäädännön mukaisesti.

II Tähän luetaan ainoastaan se maa, jota varten maatila on oikeutettu tutkimusvuotta koskevaan rahalliseen tukeen.

I/09 Ravinnetalous

I/09 a) Suojakasvustojen käyttö ravinnehävikin ehkäisemiseksi talvisin

I Syksyllä kylvetty kasvusto, jonka tarkoituksena on ehkäistä ravinnehävikki talvisin.

II Kasvustoja ei pidä sekoittaa tavanomaisiin talvisin vihreinä oleviin kasvustoihin kuten syysvehnä tai nurmi. Suojakasvustot kylvetään syksyllä ja niiden ainoana tarkoituksena on vähentää ravinnehävikkiä. Ne kynnetään yleensä peltoon keväällä ennen uuden kasvin kylvämistä, mutta niistä ei korjata satoa, eikä niitä käytetä laitumena.

I/09 b) Typpeä sitovien kasvien käyttö lannoitustarkoituksiin

I Pääasiassa palkokasveja, joilla on typpeä sitovia ominaisuuksia ja jotka kylvetään maanparannusta tai ns. "viherlannoitusta" varten.

II Niitä voidaan käyttää pääasiassa kahdella tavalla: kylvämällä seoksena muiden kasvien kanssa tai puhtaana kasvustona sekä joskus peräkkäisenä kasvustona sen jälkeen kun edellinen sato on korjattu. Kasvit muokataan maahan, niistä ei korjata satoa ja niiden typpi toimii seuraavien kasvien lannoitteena. Muiden kasvien seassa kylvetyt palkokasvit toimivat typpilähteenä pääkasville. Niistä saatava hyöty on kuitenkin yleensä suurempi, jos niiden annetaan kasvaa sen jälkeen kun pääkasvista saatava sato on korjattu, jonka jälkeen ne kynnetään maahan. Kerättävät tiedot koskevat puhtaita kasvustoja.

J KOTIELÄIMET (TIETOJEN KERUUN VIITEPÄIVÄNÄ)

J/01-J/19 Kotieläimet

I Suoraan maatilalle kuuluvien tai maatilalla hoidossa olevien tuotantoeläinten määrä tietojenkeruupäivänä. Eläinten ei välttämättä tarvitse olla haltijan omistamia. Eläimet voivat tutkimuksen suoritusaikana olla tilalla (tilan käytössä olevalla alueella tai tilan käyttämissä rakennuksissa) tai poissa tilalta (yhteislaitumella tai muutoin poissa tilalta jne.).

II Hevosia lukuun ottamatta lemmikkieläimiä ja muita eläimiä, joita ei käytetä tuotannossa, eikä ansiotoiminnassa, vaan ne liittyvät pelkästään haltijan oman perheen vapaa-ajan toimintaan, ei lueta mukaan.

Eläimet, jotka ovat tilalla hoidossa, mutta kuuluvat muulle kuin maatalousyritykselle (esim. rehutehtaalle, teurastamolle), luetaan mukaan.

Paikasta toiseen siirtyviä eläinlaumoja, jotka eivät kuulu maatalousmaata käyttäville tiloille, pidetään itsenäisinä yksikköinä.

Tähän ei lueta seuraavia

- tilalta poissa olevat eläimet (esim. naaraseläimet, jotka on viety astutettaviksi),

- eläimet, jotka ovat hoidossa toisella tilalla.

J/01 Hevoset

II Tähän luetaan myös ratsu- ja kilpahevoset sekä haltijan oman perheen ainoastaan vapaa-ajantoiminnassaan käyttämät hevoset.

J/02-J/08 Nautakarja

II Puhvelit mukaan lukien.

J/02 Alle vuoden ikäiset naudat

J/03 Sonnit, 1- mutta alle 2-vuotiaat

J/04 Hiehot, 1- mutta alle 2-vuotiaat

II Sellaisia hiehoja, jotka ovat jo poikineet, ei lueta tähän (J/07 ja J/08).

J/05 Sonnit, kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat

J/06 Hiehot

I Kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat hiehot, jotka eivät ole vielä poikineet.

II Kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat hiehot, jotka eivät ole vielä poikineet, luetaan tähän siinäkin tapauksessa, että ne ovat tiineinä tutkimuspäivänä.

J/07 ja J/08 Lypsylehmät, muut lehmät

I Lehmät: lehmät, jotka ovat jo poikineet (mukaan lukien alle kaksivuotiaat).

J/07 Lypsylehmät

I Lehmät, joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti maidon tuottamiseen ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostamista varten. Tähän sisältyvät teuraaksi tarkoitetut lypsylehmät (joko lihotettu tai ei viimeisen poikimisen ja teurastuksen välillä).

J/08 Muut lehmät

I 1. Lehmät, joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti vasikoiden tuottamista varten ja joiden maitoa ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi tai jalostettavaksi meijerituotteiksi.

2. Vetojuhdat.

II Muut teuraseläimiksi tarkoitetut lehmät (joko lihotettu tai ei ennen teurastusta).

J/09 Lampaat (kaiken ikäiset)

J/09 a) Lampaat: siitosuuhet

I Uuhet, jotka ovat karitsoineet.

II Mukaan lukien

- uuhet ja uuhikaritsat siitosta varten,

- uuhet, teuraaksi tarkoitetut.

J/09 b) Muut lampaat

I Muut kuin siitosuuhet.

J/10 Vuohet (kaiken ikäiset)

J/10 a) Vuohet: siitoskutut

I Kutut, jotka ovat poikineet.

II Mukaan lukien

- kutut ja kilit siitosta varten,

- kutut, teuraaksi tarkoitetut.

J/10 b) Muut vuohet

I Muut vuohet kuin siitoskutut.

J/11-J/13 Siat

J/11 Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kg

J/12 Siitosemakot, jotka painavat 50 kg tai sen yli

II Tähän ei lueta teuraaksi tarkoitettuja emakoita.

J/13 Muut siat

I Siat, joiden elopaino on 20 mutta alle 50 kg, lihasiat, myös teuraaksi tarkoitetut karjut ja emakot, joiden elopaino on vähintään 50 kg (joko lihotettu tai ei ennen teurastusta), ja siitoskarjut, joiden elopaino on vähintään 50 kg.

J/14-J/16 Siipikarja

J/14 Broilerit

II Tähän ei lueta munantuotantoon tarkoitettuja kananpoikia, munivia kanoja ja teuraaksi tarkoitettuja munivia kanoja.

J/15 Munivat kanat

II Nuoret kanat, jotka eivät vielä ole aloittaneet munintaa, ja teuraaksi tarkoitetut kanat luetaan tähän mukaan. Kaikki kanat, jotka ovat aloittaneet muninnan, luetaan mukaan, olivatpa munat sitten kulutusta tai siitosta varten. Siitoskukot luetaan mukaan.

J/16 Muu siipikarja (ankat, kalkkunat, hanhet, helmikanat)

J/17 Kaniinit: siitosnaaraat

I Lihotuskanien tuotantoon tarkoitetut naaraskaniinit, jotka ovat penikoineet.

J/18 Mehiläiset

I Hunajan tuotantoa varten pidettyjen mehiläispesien lukumäärä.

II Jokainen mehiläisyhdyskunta (parvi) merkitään yhtenä mehiläispesänä mehiläispesän luonteesta ja tyypistä riippumatta.

J/19 Muut kotieläimet

I Kaikki liitteen II jaksossa A lueteltujen maataloustuotteiden tuotannossa käytettävät kotieläimet, lukuun ottamatta liitteen II jaksossa B lueteltuja.

J/19 a) Hirvieläimet (ei poro)

I Lihantuotantoa varten kasvatettavat hirvieläimet. Metsästystä varten kasvatettavia hirvieläimiä ei lueta mukaan.

K TRAKTORIT JA MUUT KONEET JA LAITTEET

Koneiden käyttö

I Koneet, joita maatilalla on käytetty tutkimuspäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Maatilalle kuuluvat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat yksinomaan maatilan omaisuutta tutkimuspäivänä.

II Myös sellaiset moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka on vuokrattu toisille maatiloille väliaikaisesti, luetaan tähän mukaan.

Useiden maatilojen käyttämät

1 Toiselle tilalle kuuluvat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat toisen maatilan omaisuutta ja joita tutkimuksen kohteena oleva tila käyttää (esim. vastavuoroisten auttamisjärjestelyjen yhteydessä tai vuokraamalla konevuokraamosta).

2. Osuuskunnalle kuuluvat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka kuuluvat osuustoiminnallisille yhdistyksille ja joita tutkimuksen kohteena oleva tila käyttää.

3. Yhteisomistuksessa olevat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat kahden tai useamman maatilan omistuksessa tai jotka kuuluvat koneyhtymälle.

Konepalveluja tarjoavalle yritykselle kuuluvat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat konepalveluja tarjoavan yrityksen omaisuutta.

II Palveluja tarjoavat yritykset ovat yrityksiä, jotka tekevät töitä maatilalla moottoriajoneuvoja yms. käyttäen sopimuksen mukaan. Kyseinen toiminta voi olla yritykselle pääasiallista tai toissijaista toimintaa (esim. yritykset, joiden pääasiallinen toiminta on maatalouskoneiden myynti ja korjaus, maataloustuotteiden myynti tai jalostus taikka maanviljely sekä paikalliset luonnonsuojeluviranomaiset).

K/01 Nelipyörätraktorit, telaketjutraktorit, työkalukoneet

I Kaikki maatilan töissä käytettävät vähintään kaksiakseliset traktorit ja kaikki maataloustraktoreina käytettävät moottoriajoneuvot. Tähän kuuluvat maataloustraktoreina käytettävät erikoisajoneuvot kuten maastoautot, "Unimogit" jne.).

Tähän ei kuitenkaan lueta mukaan sellaisia moottoriajoneuvoja, joita tutkimuksen kohteena olevien 12 kuukauden aikana on käytetty yksinomaan metsätaloudessa, kalastuksessa, ojien ja teiden rakentamisessa ja muussa kaivaustyössä.

K/02 Harat, pöyhintäkoneet, maajyrsimet, niittokoneet

I Maataloudessa, puutarhataloudessa ja viininviljelyssä käytettävät moottoriajoneuvot, joissa on yksi akseli tai samankaltaiset ajoneuvot ilman akselia.

II Tähän ei lueta mukaan koneita, joita käytetään yksinomaan puistojen ja ruohokenttien hoitamiseen.

K/03 Leikkuupuimurit

I Itseliikkuvat, traktorivetoiset tai traktoriin kytkettävät koneet, joita käytetään viljan (mukaan lukien riisi ja viljamaissi), palkokasvien ja öljysiemenkasvien sekä palkokasvien ja nurmikasvien siementen korjuuseen ja puintiin.

II Tähän ei lueta herneiden korjuuseen tarkoitettuja erikoiskoneita.

K/09 Muut täysin koneelliset sadonkorjuukoneet

I Itseliikkuvat, traktorivetoiset tai traktoriin kytkettävät koneet, jotka eivät ole leikkuupuimureita (K/03) ja joita käytetään sokerijuurikkaan, perunan tai rehukasvien sadonkorjuuseen.

II Sadonkorjuu voi tapahtua yhtenä tai useampana toimintona (esim. kun käytetään peräkkäin useampia koneita eri toimintoihin. Eri koneet lasketaan tällöin yhdeksi koneeksi.)

K/10 Kastelulaitteet

I Kaikenlaiset kastelutarkoituksiin käytetyt laitteet riippumatta siitä, ruiskutetaanko vesi kasvien päälle vai ohjataanko se ojituksen tai putkien avulla maahan.

II Pelkästään kauppapuutarhoissa tai kasvihuoneissa käytettäviä kastelulaitteita ei lueta mukaan, mutta pellolla viljeltävien vihannesten kasteluun tarkoitetut laitteet luetaan mukaan.

K/10 a) Siirrettävät kastelulaitteet

I Kaikki kastelutarkoituksiin käytettävät laitteet, jotka voidaan siirtää saman kasvukauden aikana yhdeltä pellolta toiselle.

K/10 b) Kiinteät kastelulaitteet

I Kaikki kastelutarkoituksiin käytettävät kiinteät laitteet, joita ei voida siirtää kasvukauden aikana.

L MAATILAN TYÖVOIMA

Työvoimaa koskevat tilastotiedot kerätään siten, että niistä saadaan taulukot, joissa eri työvoimaryhmiä ja -luokkia koskevat tiedot (kuten ikä ja työaika) ristiintaulukoidaan keskenään ja/tai muiden tutkittavien ominaisuuksien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen maataloustyötä tilalla tekevä henkilö on luokiteltava ryhmänsä edellyttämien luokkien mukaan.

Yhtä henkilöä koskevat tiedot kerätään vain kerran, eli jos henkilö on tilalla useassa roolissa, esimerkiksi haltijan vaimo, joka on samalla tilan johtaja, tätä henkilöä koskevia tietoja ei saa kerätä kahteen kertaan. Tiedot kerätään siinä järjestyksessä kuin ryhmät esiintyvät eli ensin tulee haltijan, sitten tilan johtajan, sen jälkeen puolison ja viimeiseksi muun perheenjäsenen roolissa oleva henkilö.

Tilayhtymillä (jos vastaus kysymykseen B/01 b) on "kyllä") ei katsota olevan työvoimana perheenjäseniä. Sen vuoksi tilayhtymien osalta kohdan "puoliso" (yleensä L/02) ja "muut perheenjäsenet" (yleensä L/03 a) ja b)) tiedot merkitään kohtaan L/04.

Jos tilan haltija on oikeushenkilö, kohtia "haltija" (L/01), "puoliso" (L/02) ja "muu perheenjäsen" (L/03 a) ja b)) ei täytetä. Tilan johtaja merkitään kohtaan L/01 a) ja häntä pidetään muuna kuin perheenjäseniin kuuluvana työvoimana. Jos tilan johtajan puoliso tai hänen perheensä jäsen työskentelee säännöllisesti tilalla, hänet merkitään kohtaan L/04, ja jos hän työskentelee epäsäännöllisesti tilalla, hänet merkitään kohtaan L/05 + 06.

Ne jäsenvaltiot, joille kysymykseen B/01 b) vastaaminen on vapaaehtoista, eivät kerää tietoja tilayhtymän osakkaista. Näissä jäsenvaltioissa haltijaksi ilmoitetaan ainoastaan yksi henkilö (ks. B/01 a)). "Puolisoa" (L/02) ja "muita perheenjäseniä" (L/03 a) ja b)) koskevat tiedot täytetään vain tämän henkilön osalta. Tiedot muista tilalla säännöllisesti työskentelevistä henkilöistä merkitään kohtaan L/04 ja epäsäännöllisesti työskentelevistä kohtaan L/05 + 06.

L/01-L/06 Tilan maataloustyövoima

I Kaikki ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet pakollisen oppivelvollisuutensa (ylittäneet oppivelvollisuusiän) ja jotka ovat tehneet maataloustyötä tutkimuksen kohteena olevalla tilalla tutkimuspäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Tähän luetaan

- tilan yksittäinen haltija (mukaan lukien haltijat, jotka eivät työskentele tilalla) ja tilayhtymän osakkaat (pois lukien ne osakkaat, jotka eivät työskentele tilalla) ja tilan johtaja (L/01 ja L/01 a)),

- yksittäisen haltijan perheenjäsenet (L/02 ja L/03),

- perheen ulkopuolinen työvoima (L/04-L/06).

II Tutkimusjakso voi olla alle 12 kuukautta, jos hankitut tiedot perustuvat 12 kuukauden tietoihin.

Kaikki eläkeikäiset henkilöt, jotka jatkavat työntekoa tilalla, luetaan tilan työvoimaan.

>TAULUKON PAIKKA>

Belgialla, Saksalla ja Alankomailla on kokopäiväinen pakollinen oppivelvollisuus tiettyyn ikään saakka, jonka jälkeen alkaa 2 tai 3 vuotta kestävä osapäiväinen oppivelvollisuus (yleensä harjoittelu). Saksassa säännökset ovat erilaisia eri osavaltioissa.

Huom.

Edellä mainittuja ikiä on tulkittava joustavasti, sillä useissa jäsenvaltiossa määrätään oppivelvollisuusiän sijasta kouluvuosien lukumäärä. Koulunsa epätavallisessa iässä aloittaneella on näin ollen myös mahdollisuus päättää koulunsa epätavallisessa iässä.

Vaikka Portugalissa oppivelvollisuuden päättymisikä on 15 vuotta, maatilojen rakennetta koskeviin tietoihin kerätään tiedot maataloudessa työskentelevistä nuorista 12 vuoden iästä lähtien.

L/01-L/06 Maataloustyö

I Maataloustyöllä tarkoitetaan kaikkea tietojen keruun kohteena olevalla tilalla tehtyä työtä, jolla edistetään liitteessä II lueteltujen tuotteiden tuotantoa ja tuotantokykyä tai tuotannollisesta työstä suoraan johtuvia toimintoja.

II "Työllä, jolla edistetään tuotantoa" tarkoitetaan muun muassa seuraavia tehtäviä:

- tilan johto ja hoito (osto ja myynti, kirjanpito jne.),

- peltotyö (kyntäminen, heinätyöt, sadonkorjuu jne.),

- eläinten kasvatus (rehun valmistus ja jakelu, lypsy, eläinten hoito jne.),

- kaikki tilalla tehtävät maatalouden alkutuotteisiin liittyvät varastointi-, jalostus-ja pakkaustyöt (säilörehun valmistus, pakkaaminen jne.),

- huoltotyöt (rakennusten, koneiden, laitteiden jne.),

- omaan lukuun harjoitettava kuljetus, jos sen suorittaa tilan oma työvoima,

- kaikki muut kuin maatalouteen kuuluvat, mutta siihen erottamattomana osana liittyvät toiminnot. Kyse on töistä, jotka liittyvät kiinteästi maataloustuotantoon ja joita ei voida erottaa pääasiallisesta maataloustyöstä (esim. voin valmistus).

Tähän ei lueta tilalla työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat kolmannen osapuolen palkkaamia tai jotka työskentelevät keskinäiseen apuun liittyvien järjestelyjen perusteella (esim. maatalousurakoitsijoiden tai -osuuskuntien työntekijät).

"Maataloustyöhön" ei myöskään kuulu

- haltijan/tilayhtymän osakkaiden tai tilan johtajan ja heidän perheenjäsentensä yksityistalouteen liittyvät työt,

- metsätalouteen, metsästykseen, kalastukseen tai kalanviljelykseen liittyvät toiminnot (riippumatta siitä, tapahtuvatko ne tilalla tai eivät). Kuitenkin pieni osa näistä töistä voidaan sisällyttää maataloustyöntekijän työhön, jos niitä on mahdotonta arvioida erikseen.

- muut kuin maatalouteen kuuluvat toiminnot, jotka voidaan erottaa maataloustyöstä (esim. tilalla suoritettava maataloustuotteiden käsittely),

- kaikki muuhun kuin maatalouteen liittyvä työ,

- kaikki muu haltijan ja/tai tilan työvoiman harjoittama muu ansiotoiminta (ks. L/07-L/09 "Muu ansiotoiminta" ja kohta M/01.

L/01-L/06 Työaika tilalla

I Tilan maataloustöihin todellisuudessa käytetty työaika, johon ei lueta mukaan haltijan tai johtajan kotitaloudessa suoritettuun työhön menevää aikaa.

II "Kokopäiväisellä työllä" tarkoitetaan kansallisissa työsopimusehdoissa määrättyä vähimmäistyöaikaa. Jos niissä ei määrätä vuosittaisesta työtuntien määrästä, vähimmäistyöaikana pidetään 1800 tuntia (225 kahdeksan tunnin työpäivää).

L/01 a) - L/03 Palkanmaksu

I Maksetaanko tilan johtajalle, puolisolle tai muille tilalla maataloustyötä tekeville perheenjäsenille rahapalkkaa vai ei.

II Jos palkat maksetaan muuna kuin rahana, niitä ei lueta mukaan.

Tilan johtajan, joka ei ole tilan yksittäinen haltija tai tilayhtymän osakas, oletetaan saavan jossain muodossa palkkaa, kun taas haltijana tai tilayhtymän osakkaina toimivien johtajien ei oleteta.

L/01 ja L/01 a) Tilan haltija ja johtaja: määritelty B/01 ja B/02 kohdissa

II Kaikki pyydetyt tiedot kerätään jokaisesta tilan haltijana tai johtajana toimivasta luonnollisesta henkilöstä heidän lukumäärästään riippumatta. Tiedot kerätään ainoastaan luonnollisista henkilöistä. Jos haltija on oikeushenkilö, tiedot kerätään ainoastaan johtajasta.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, joille B/01 b) on vapaaehtoinen, ks. "L Työvoima".

L/02 Tilan haltijan puoliso

II Tiedot kerätään ainoastaan yksittäisten haltijoiden puolisoista, jotka tekevät "maataloustyötä" (katso yllä) tutkimuksen kohteena olevalla tilalla. Jos puoliso on tilayhtymän osakas, hänet merkitään kohtaan L/01 ja jos hän on tilan johtaja, hänet merkitään kohtaan L/01 a).

L/03 Muut tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet

I Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet, lukuun ottamatta puolisoa, jotka tekevät maataloustyötä tutkimuksen keruun kohteena olevalla tilalla, mutta eivät välttämättä asu tilalla.

II "Haltijan perheenjäsenillä" tarkoitetaan yleensä puolisoa, sukulaisia ylenevässä ja alenevassa polvessa (mukaan lukien avioliiton ja adoption kautta tulleet sukulaisuussuhteet) sekä haltijan ja/tai hänen puolisonsa veljiä ja sisaria (ks. B/01 e)). Sillä, saavatko perheenjäsenet palkkaa vai eivät tai työskentelevätkö he säännöllisesti vai epäsäännöllisesti tilalla, ei ole merkitystä.

Jos haltijan perheenjäsen on tilayhtymän osakas tai tilan johtaja, hänet merkitään kohtaan L/01 tai L/01 a).

L/04-L/06 Perheen ulkopuolinen työvoima

I Kaikki maatilan palkkaamat tilalla maataloustyötä tekevät henkilöt haltijaa ja hänen perheenjäseniään lukuun ottamatta.

II Tähän luetaan myös tilalla maataloustyötä tekevät tilayhtymän osakkaiden puolisot ja muut perheenjäsenet. Heidät katsotaan perheen ulkopuoliseksi työvoimaksi, eikä sillä, maksetaanko heille palkkaa vai ei, ole merkitystä.

L/04 Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät

I Vakinaisesti palkattu työvoima: Henkilöt, jotka ovat tehneet maataloustyötä tutkimuksen kohteena olevalla tilalla jokaisella viikolla tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana, riippumatta työviikon pituudesta.

Henkilöt, jotka ovat työskennelleet osan kyseisestä 12 kuukauden ajasta, mutta eivät ole voineet työskennellä koko aikaa jostakin seuraavista syistä, otetaan myös huomioon:

1. tilan erityiset tuotanto-olosuhteet,

2. poissaolo lomien, asepalvelun, sairauden, onnettomuuden tai kuoleman vuoksi,

3. työsuhteen alkaminen tai päättyminen tilalla,

4. tilan töiden täydellinen pysähtyminen onnettomuuden vuoksi (tulva, tulipalo jne.).

II Edellä 1 kohdassa tarkoitetaan esimerkiksi oliivi- tai viinitiloja ja tiloja, jotka ovat erikoistuneet hedelmien ja vihannesten kasvattamiseen avomaalla tai karjan lihottamiseen laiduntamalla ja tarvitsevat työvoimaa ainoastaan rajoitetun kuukausimäärän.

Edellä 3 kohdassa tarkoitetaan myös sellaisia työntekijöitä, jotka ovat siirtyneet tilalta toiselle tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Lyhytaikaiset kausityöntekijät, esim. työvoima, joka osallistuu ainoastaan hedelmien tai vihannesten poimintaan, eivät kuulu tähän vaan kohtiin L/05 ja L/06, joihin merkitään työssäolopäivien lukumäärä.

L/05 ja L/06 Muut kuin vakituisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät

I "Ei vakinaisesti palkatulla" työvoimalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole työskennelleet maatilalla jokaisella viikolla tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana johtuen syistä, joita ei ole mainittu kohdassa L/04

L/05 ja L/06 Epäsäännöllisesti tilalla työtä tekevän perheen ulkopuolisen työvoiman työpäivien lukumäärä

I Työpäiviä ovat kaikki sellaiset päivät, joista työntekijä saa koko päivän palkkaa vastaavan täyden korvauksen ja joiden aikana on tehty sellaista työtä, jota kokopäiväinen maataloustyöntekijä tavallisesti tekee. Loma- ja sairauspäiviä ei lueta työpäiviksi.

II Täydellä työpäivällä tarkoitetaan kokopäiväisesti palkattujen säännöllisesti tilalla työtä tekevien työntekijöiden tavanomaista työpäivää. Epäsäännöllisesti tilalla työtä tekevien työntekijöiden työaika muunnetaan täysiksi työpäiviksi, vaikka työsopimuksen mukaan heidän työpäivänsä olisivat pidempiä tai lyhyempiä kuin säännöllisesti tilalla työtä tekevien.

L/07-L/09 Muu ansiotoiminta

I Lukuun ottamatta L kohdassa määriteltyä maataloustyötä kaikki muu toiminta, jota tehdään korvausta vastaan (palkka, etuus tai muu maksu, mukaan lukien maksu luontaissuorituksina suoritetun palvelun mukaan).

II Muuna ansiotoimintana pidetään muuta kuin maatalouteen liittyvää toimintaa itse tilalla (leirintäalueet, matkailijoiden majoittaminen jne.) tai toimintaa toisella maatilalla sekä maatalouden ulkopuolisessa yrityksessä. Mukaan luetaan toisella maatilalla suoritettava maataloustyö.

Mukaan ei lueta muuhun kuin maatalouteen erottamattomana osana liittyvää toissijaista ansiotoimintaa.

Kohdan L/07 tiedot tilayhtymän osakkaista kerätään vain sellaisilta osakkailta, jotka tekevät työtä maatilalla.

Kohtien L/08 ja L/09 tiedot kerätään vain tiloista, joilla on yksittäinen haltija.

Päätoimi

I Toiminta, jonka vastaaja ilmoittaa olevan hänen pääasiallista toimintaansa.

II Tällainen toiminta vie tavallisesti enemmän aikaa kuin tutkimuksen kohteena olevalla tilalla tehty maataloustyö.

Sivutoimi

I Vastaajan kaikki muu toiminta silloin kun ko. henkilö ilmoittaa maataloustyön olevan hänen pääasiallista toimintaansa tutkimuksen kohteena olevalla tilalla.

II Tällainen toiminta vie tavallisesti vähemmän aikaa kuin tutkimuksen kohteena olevalla tilalla tehty maataloustyö.

L/10 Sellaisen maataloustyön määrä täysiksi työpäiviksi muunnettuna, joka ei sisälly kohtiin L/01-L/06 ja jota tilalla ovat tehneet henkilöt, muut kuin suoraan tilan palkkaamat henkilöt (esim. alihankkijan työntekijät)

I Kaikentyyppinen maataloustyö (ks. huomautukset kohdissa L/01-L/06 "maataloustyö"), jota tilalla sen hyväksi suorittavat sellaiset henkilöt, jotka eivät ole suoraan tilan palkkaamia vaan jotka ovat yrittäjiä tai kolmannen osapuolen, esim. urakoitsijoiden tai osuuskuntien palkkaamia. Työtuntien määrä on muutettava vastaaviksi täysiksi työpäiviksi tai -viikoiksi.

II Tähän luetaan mukaan sellaiset henkilöt, jotka työskentelevät tutkimuksen kohteena olevalla tilalla toisen henkilön tai yrityksen lukuun. Tähän ei lueta maatalouden kirjanpitoyritysten tekemää työtä eikä palkatonta vastavuoroista työtä.

M MAASEUDEN KEHITTÄMINEN

Tiedot kerätään siitä, harjoittaako tilan haltija ja/tai hänen puolisonsa tai muu perheenjäsenensä tai tilayhtymän yksi tai useampi osakas ansiotoimintaa, joka liittyy suoranaisesti tilan toimintaan (johon ei sisälly kohdissa L/01-L/06 tarkoitettua maataloustyötä) ja jolla on taloudellinen vaikutus tilan toimintaan.

Samalla tilalla voidaan harjoittaa useaa eri toimintaa. Kaikki toiminnat ilmoitetaan.

Mukaan ei lueta tilan toimintaan erottamattomana osana liittyvää ansiotoimintaa.

Myöskään metsään liittyvää tomintaa ei lueta mukaan.

M/01 Muu suoraan tilan toimintaan liittyvä ansiotoiminta

I Toiminta, johon käytetään tilan resursseja (aluetta, rakennuksia, koneita jne.) tai tuotteita.

II Jos toimintaan käytetään ainoastaan perheen ulkopuolista työvoimaa, eikä siihen käytetä muita tilan resursseja, työntekijöiden katsotaan työskentelevän kahdessa eri yrityksessä, eikä toimintaa siten pidetä suoraan tilan toimintaan liittyvänä.

Toimintaa, joka ei suoraan liity tilan toimintaan, kuten kauppa, jossa ei myydä mitään tilan omia tuotteita, ei lueta mukaan.

M/01 a) Matkailu, majoitus ja muu vapaa-ajan toiminta

I Kaikki matkailuun, majoituspalveluihin, tilan esittelyyn matkailijoille tai muille ryhmille, urheiluun ja muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyvä toiminta, johon käytetään joko tilan aluetta, rakennuksia tai muita tilan resursseja.

M/01 b) Käsityö

I Haltijan tai hänen perheenjäsenensä taikka perheen ulkopuolisen työvoiman tilalla tuottamat käsityöt edellyttäen, että ko. henkilöt tekevät myös maataloustyötä tilalla, riippumatta siitä, miten tuotteet myydään.

M/01 c) Maataloustuotteiden jalostus

I Kaikki tilalla suoritettava maatalouden alkutuotteiden jalostus, riippumatta siitä, tuotetaanko raaka-aine tilalla vai tuodaanko se ulkopuolelta.

II Tähän luetaan muun muassa lihan jalostus, juuston valmistus, viinin tuotanto jne.

Kaikki maataloustuotteiden jalostus kuuluu tähän kohtaan, riippumatta siitä, pidetäänkö sitä osana maataloutta vai ei (esimerkiksi viinin valmistusta pidetään joillain alueilla osana viininviljelyprosessia ja toisilla alueilla erillisenä prosessina).

M/01 d) Puutavaran jalostus (esim. sahaus jne.)

I Myyntiin tarkoitetun raakapuun jalostus tilalla (puutavaran sahaus jne.)

II Jatkojalostus, kuten huonekalujen valmistus puutavarasta, kuuluu yleensä kohtaan M/01 b).

M/01 e) Kalanviljely

I Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla.

M/01 f) Uusiutuvan energian tuotanto (tuulienergia, oljenpoltto jne.)

I Markkinoille tarkoitetun uusiutuvan energian tuotanto, esimerkiksi tuulimyllyjen tai biokaasun tuotanto sähköntuotantoa varten tai maataloustuotteiden, oljen tai puun myynti energialaitoksille jne.

II Ainoastaan tilan omaan käyttöön tuotettavaa uusiutuvaa energiaa ei lueta tähän.

M/01 g) Urakointi (johon käytetään tilan laitteistoa)

I Maatalouteen liittyvä tai siihen kuulumaton urakointi, johon käytetään tilan laitteistoa, esimerkiksi lumen auraus, kuljetustyöt, maiseman hoito, maatalouteen liittyvät palvelut, ympäristöpalvelut jne.

M/01 h) Muu toiminta

I Muu ansiotoiminta, jota ei mainita muualla, muun muassa turkiseläinten kasvatus.

(1) EYVL L 185, 15.7.1988, s. 9.

(2) EYVL L 337, 24.12.1994, s. 11.

(3) EYVL L 142, 2.6.1997, s. 1.

(4) EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.

(5) EYVL L 202, 30.7.1997, s. 12.

(6) EYVL L 215, 30.7.1992, s. 85.

(7) EYVL L 288, 1.12.1995, s. 35.

(8) EYVL L 210, 6.8.1991, s. 1.

(9) EYVL L 181, 1.7.1992, s. 12.

(10) EYVL L 38, 16.2.1993, s. 12.

(11) EYVL L 99, 5.5.1970, s. 20.

(12) EYVL L 84, 27.3.1987, s. 59.

LIITE II

A. MAATALOUSTUOTELUETTELO(1)

>TAULUKON PAIKKA>

B. LUETTELO TUOTTEISTA, JOITA EI LUETA MUKAAN

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Tämä luettelo perustuu "Maa- ja metsätalouden tilinpidon käsikirja (rev.1)" (1997) englanninkielisen version liitteeseen 1-A "Maatalouden toimialan luonteenomaisten toimintojen luettelo".

LIITE III

LUETTELO MÄÄRITELMÄLUETTELOON HYVÄKSYTYISTÄ POIKKEUKSISTA

a) Tanska

>TAULUKON PAIKKA>

b) Saksan liittotasavalta

>TAULUKON PAIKKA>

c) Espanja

>TAULUKON PAIKKA>

d) Ranska

>TAULUKON PAIKKA>

e) Irlanti

>TAULUKON PAIKKA>

f) Alankomaat

>TAULUKON PAIKKA>

g) Itävalta

>TAULUKON PAIKKA>

h) Suomi

>TAULUKON PAIKKA>

i) Ruotsi

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

Alueluettelo maatalouden rakennetta koskevaa tutkimusta varten

NUTS-koodit perustuvat vuoden 1998 NUTS-luokitukseen.

BELGIQUE/BELGIË

>TAULUKON PAIKKA>

DANMARK

>TAULUKON PAIKKA>

DEUTSCHLAND

>TAULUKON PAIKKA>

ELLADA

>TAULUKON PAIKKA>

ESPAÑA

>TAULUKON PAIKKA>

FRANCE

>TAULUKON PAIKKA>

IRELAND

>TAULUKON PAIKKA>

ITALIA

>TAULUKON PAIKKA>

LUXEMBOURG

>TAULUKON PAIKKA>

NEDERLAND

>TAULUKON PAIKKA>

ÖSTERREICH

>TAULUKON PAIKKA>

PORTUGAL

>TAULUKON PAIKKA>

SUOMI/FINLAND

>TAULUKON PAIKKA>

SVERIGE

>TAULUKON PAIKKA>

UNITED KINGDOM

>TAULUKON PAIKKA>