Virallinen lehti nro L 217 , 17/08/1999 s. 0001 - 0013
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1796/1999, annettu 12 päivänä elokuuta 1999, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen polkumyyntitullin lopullisesta kantamisesta Kiinan kansantasavallasta, Unkarista, Intiasta, Meksikosta, Puolasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa sekä Korean tasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1) ja erityisesti sen 9 artiklan ja 10 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, sekä katsoo seuraavaa: A VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET 1) Komissio otti käyttöön asetuksella (EY) N:o 362/99(2), jäljempänä "väliaikainen asetus", väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, Intiasta, Meksikosta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa yhteisöön ja hyväksyi tiettyjen unkarilaisten ja puolalaisten viejien esittämät sitoumukset. B MYÖHEMPI MENETTELY 2) Sen jälkeen, kun väliaikainen polkumyyntitulli oli otettu käyttöön, asianomaiset osapuolet saivat niin halutessaan mahdollisuuden tulla kuulluiksi. Osapuolille toimitettiin tiedot keskeisistä tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella oli tarkoitus suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa ja väliaikaisten tullien vakuutena olevien määrien lopullista kantamista lopullisen polkumyyntitullin määräisenä. Niille asetettiin myös määräaika tätä ilmoitusta seuraavien huomautusten tekemistä varten. 3) Asianomaisten osapuolten esittämät suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin, ja tarvittaessa lopullisia päätelmiä on muutettu niiden huomioon ottamiseksi. C TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE 1. Tarkasteltavana oleva tuote 4) On palautettava mieliin, että väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 7 kappaleessa tarkasteltavana oleva tuote kuvattiin teräsköysiksi ja -kaapeleiksi; myös lukituiksi köysiksi, ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuiksi köysiksi ja kaapeleiksi, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli kolme millimetriä, jäljempänä tuotannonalan omaa termiä käyttäen "teräsvaijereiksi". 5) On väitetty, että teräsvaijerit olisi jaoteltava kahdeksi erilliseksi tuotteeksi kahden erilaisen käyttötarkoituksen mukaan: yleiskäyttöön tarkoitetuiksi köysiksi ja eri tuotannonalojen erityiskäyttöön tarkoitetuiksi köysiksi. 6) Vastoin väitettä, jonka mukaan olisi olemassa kaksi erilaista tuotetta eli yleiskäyttöön tarkoitetut köydet ja erityiskäyttöön tarkoitetut köydet, todettiin, että vientiä harjoittavat tuottajat valmistivat hyvin erilaisia teräsvaijereita ja että kaikilla teräsvaijereilla oli samat fyysiset perusominaisuudet (kuten säikeitä muodostavat teräslangat, köyden muodostavan ytimen ympärille kiedotut säikeet ja ydin itse). Kaikilla teräsvaijereilla todettiin myös olevan samat tekniset perusominaisuudet (jokaisessa säikeessä on tietty määrä lankoja, jokaisessa köydessä on tietty määrä säikeitä ja tietty läpimitta, ja kaikilla teräsvaijereilla on tietty rakenne). 7) Eri teräsvaijerityypit voidaan luokitella fyysisten ja teknisten ominaisuuksiensa perusteella tuoteryhmiin. Vaikka tuotevalikoiman kärki- tai loppupäähän sijoittuviin tuoteryhmiin kuuluvat teräsvaijerit eivät selvästikään ole keskenään vaihtokelpoisia, rinnakkaisiin tuoteryhmiin kuuluvien teräsvaijereiden on todettu olevan keskenään vaihtokelpoisia. Katsottiin, että eri tuoteryhmiin kuuluvien teräsvaijereiden välillä oli tietty määrä päällekkäisyyttä ja kilpailua. Kun eri tuoteryhmien väliset päällekkäisyydet otetaan huomioon, teräsvarjereiden tuotevalikoimassa ei ollut mahdollista tehdä selkeitä jaotteluja. Tämä päätelmä on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön(3) mukainen. 8) Koska kaikilla teräsvaijereilla todettiin olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä käyttötarkoitus, vaikkakin tuotevalikoiman kärki- ja loppupäähän sijoittuvien teräsvaijereiden välillä oli eroja, ja koska rinnakkaisiin tuoteryhmiin kuuluvien teräsvaijereiden välillä on kilpailua, pääteltiin, että kaikki samaan tuotevalikoimaan kuuluvat tuotteet muodostivat yhden ainoan tuotteen, minkä vuoksi kaikki teräsvaijerit katsottiin yhdeksi tuotteeksi. 2. Samankaltainen tuote 9) On palautettava mieliin, että väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa komissio totesi, että kyseisistä maista tuodut teräsvaijerit ja yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamat ja myymät teräsvaijerit olivat fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan samanlaisia. Sekä yhteisössä valmistettujen teräsvaijereiden että yhteisöön tuotujen teräsvaijereiden todettiin olevan käyttötarkoituksiltaan pääasiassa samanlaisia ja kilpailevan keskenään. 10) On väitetty, että yhteisön tuottajien valmistamat ja myymät teräsvaijerit poikkesivat kyseisistä maista tuoduista teräsvaijereista. Erityisesti esitettiin, että viejämaissa valmistettu tuote oli pääasiassa kulutushyödykkeeksi katsottava teräsvaijeri, kun taas yhteisössä valmistettu tuote oli erityiskäyttöön tarkoitettu teräsvaijeri. Lisäksi väitettiin, että yhteisön tuottajat olivat liittäneet teräsvaijerivalikoimaansa tarkasteluajanjakson aikana lisää niin sanottuja erityistuotetyyppejä, kuten voitiin niiden yksikköhintojen hinnannousun perusteella havaita. 11) Päätelmissä todettiin seuraavaa: - Yhteisön tuottajien todettiin sitoutuneen vientiä harjoittavien tuottajien tavoin koko teräsvaijerivalikoiman eli sekä erityiskäyttöön tarkoitettujen että pääasiassa kulutushyödykkeiksi katsottavien teräsvaijereiden valmistukseen. - Yhteisön tuottajien ja vientiä harjoittavien tuottajien valmistamien tuotteiden välisestä päällekkäisyydestä on näyttönä sen myynnin määrä, jossa havaittiin toisiaan vastaavia teräsvaijerimalleja (75 prosentissa vientiä harjoittavien tuottajien myynnin määrästä ja 51 prosentissa yhteisön tuotannonalan myynnin määrästä). Päällekkäisyys voidaan havaita myös sen perusteella, että sekä yhteisössä valmistetut että yhteisöön tuodut teräsvaijerit on luokiteltu kaikkiin asianmukaisiin CN-koodeihin. 12) Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaiset päätelmät, joiden mukaan yhteisössä valmistetut ja yhteisöön tuodut teräsvaijerit ovat asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 1 artiklan 4 kohdan mukaisia samankaltaisia tuotteita. D POLKUMYYNTI 1. Normaaliarvo 1.1 Normaaliarvon määritys 13) Eräs intialainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi, että tutkimusajanjakson (1. tammikuuta 1997-31. maaliskuuta 1998) tuotantokustannukset olisi laskettava tutkimusajanjaksoa edeltävää aikaa koskevien tietojen perusteella. Jotta polkumyynnin määritys olisi edustava, perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan nojalla kuitenkin valitaan tutkimusajanjakso ja tavallisesti ainoastaan tutkimusajanjaksoa koskevat tiedot analysoidaan. Syitä siihen, miksi tutkimusajanjaksoa edeltävän ajan tuotantokustannusten käyttö olisi suositeltavampaa, ei ole esitetty. Erityisesti on syytä huomata, että tämä vientiä harjoittava tuottaja valmisti ja myi kyseisiä tuotetyyppejä edelleen myös tutkimusajanjakson aikana. Niinpä tutkimusajanjaksoa koskeviin tietoihin perustuvat päätelmät katsottiin edustaviksi eikä pyyntöön tämän takia suostuttu. 14) Eteläafrikkalainen vientiä harjoittava tuottaja ja eräs intialainen vientiä harjoittava tuottaja esittivät vastalauseensa menettelystä, jonka avulla määritettiin tarkasteltavana olevan tuotteen laskennallinen normaaliarvo. 15) Eteläafrikkalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kotimaisen myynnin voittomarginaalin laskutapa ei ollut asianmukainen, koska laskeminen suoritettiin kaikkien kotimaassa suoritettujen liiketoimien perusteella, mukaan luettuna kaivosteollisuuden käyttöön tarkoitettujen teräsvaijereiden kotimainen myynti. Koska kaivosteollisuuden käyttöön tarkoitetuilla teräsvaijereilla, joita ei viedä yhteisöön, on erityisominaisuuksia ja koska ne muodostavat erityistuotteen, joka edellyttää kehittyneitä laitteita ja jota myydään huomattavalla voittomarginaalilla, vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kaivosteollisuuden käyttöön tarkoitettujen teräsvaijereiden kotimaisesta myynnistä saatavaa voittomarginaalia ei olisi otettava huomioon muuntyyppisten köysien laskennallista normaaliarvoa määritettäessä. 16) Intialainen vientiä harjoittava tuottaja vaati, että tiettyjen arvokkaiden tuotetyyppien kotimaista myyntiä ei olisi otettava huomioon laskennallista normaaliarvoa määritettäessä siitä syystä, että kyseisiä tuotteita ei viety, tai vietiin vain harvoin, tutkimusajanjakson aikana ja että kyseisten tuotetyyppien kotimaisesta myynnistä saatava voitto oli epätavallisen korkea, mikä vääristi kyseisen tuotteen keskimääräisen voiton määrittämistä. 17) Todettiin, että kaivosteollisuuden käyttöön tarkoitetut eteläafrikkalaiset teräsvaijerit ja arvokkaat intialaiset tuotetyypit olivat tarkasteltavana olevaan tuotteeseen nähden perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisia samankaltaisia tuotteita. Normaaliarvoa laskettaessa käytetty voittomarginaali oli siten määritelty asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 3, 4 ja 6 kohdan mukaisesti eli samankaltaisen tuotteen tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen koko kotimaisen myynnin perusteella. Tässä yhteydessä olisi syytä huomata, että määritettäessä voittomarginaalia perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan nojalla ei ole merkitystä sillä, viedäänkö kyseisiä tuotetyyppejä myös yhteisöön, kunhan ne muodostavat samankaltaisen tuotteen perusasetuksen mukaisessa merkityksessä. 18) Tämän vuoksi kyseisiin pyyntöihin ei suostuttu. 19) Vaihtoehtona edellä esitetylle intialainen yritys pyysi, että keskimääräinen voitto laskettaisiin koko kotimaisen eli sekä kannattavien että kannattamattomien tuotetyyppien myynnin eikä ainoastaan kannattavien tuotetyyppien kotimaisen myynnin perusteella. Tässä yhteydessä olisi syytä huomata, että voittoa varten lisättyjen määrien on perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan nojalla perustuttava tosiasialliseen tietoon samankaltaisen tuotteen valmistuksesta ja myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä viejämaan kotimarkkinoilla. Tällöin tietyn tuotetyypin kustannuksia alhaisemmalla hinnalla tapahtuva myynti voidaan ottaa huomioon voittomarginaalia määritettäessä ainoastaan, jos tällaisen tyypin kannattamattoman myynnin määrä ei ylitä 20 prosenttia kyseisen tyypin myynnin kokonaismäärästä, tai jos painotettu keskimääräinen myyntihinta ei alita painotettuja keskimääräisiä yksikkökustannuksia. Tätä sääntöä noudatettiin voittomarginaalia määritettäessä, joten pyydettyyn vaihtoehtoon ei voitu myöskään suostua. 20) Koska muita normaaliarvoa koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 9-13 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. 1.2 Muiden kuin markkinatalousmaiden vertailumaan valinta 21) Kiinalaiset ja ukrainalaiset vientiä harjoittavat tuottajat vastustivat Intian valintaa vertailumaaksi ja pyysivät vertailumaan väliaikaisen valinnan uudelleentarkastelua. Ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja ehdotti Korean tasavallan, jäljempänä "Etelä-Korea", valintaa vertailumaaksi sen avointen markkinoiden takia. 22) Intian valintaa vertailumaaksi vastustavat väitteet analysoitiin huolellisesti, ja jäljempänä esitetyistä syistä Intian valinnasta vertailumaaksi päätettiin luopua. Koska kaikki yhteistyössä toimivat kolmannet markkinatalousmaat kuuluivat meneillään olevan tutkimuksen piiriin, katsottiin, että Puola oli tarkoituksenmukaisin valinta vertailumaaksi Kiinan kansantasavaltaa ja Ukrainaa koskevan normaaliarvon laskennassa. 23) Väliaikaisten päätelmien julkistamisen jälkeen kiinalaiset ja ukrainalaiset vientiä harjoittavat tuottajat asettivat kyseenalaiseksi myös Puolan valinnan vertailumaaksi ja väittivät, että Etelä-Korea soveltuisi paremmin tuontitullin tason, kotimarkkinoiden koon ja kotimarkkinoilla vallitsevan kilpailun takia. Puolan katsottiin kuitenkin soveltuvaksi tuontitullin alhaisen tason, kotimarkkinoiden avoimuuden ja koon sekä paikallisten tuottajien välisen kilpailun takia, samoin kuin siitä syystä, että puolalaiset teräsvaijerit olivat yleensä edustavin vertailukohta vastaaviin kiinalaisiin ja ukrainalaisiin malleihin verrattuna. 24) Etelä-Korean osalta todettiin, että vaikka myös sen tuontitulli oli alhainen, sen sellaisen kotimaisen myynnin osuus, joka oli verrattavissa Kiinan kansantasavallasta yhteisöön suuntautuvaan tuontiin, oli paljon alhaisempi. 25) Tämän vuoksi Puolan katsottiin olevan tarkoituksenmukaisin valinta vertailumaaksi sekä Ukrainan että Kiinan kansantasavallan osalta. 2. Vientihinta 26) Koska vientihintaa koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 14-17 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. 3. Vertailu 27) Eräs puolalainen vientiä harjoittava tuottaja toisti pyyntönsä normaaliarvon oikaisemisesta niiden varastotavaroiden rahoittamiseen ja varastointiin liittyvien kustannusten aiheuttamien eroavuuksien takia, joita on kotimarkkinoille ja vientiin tarkoitetun myynnin välillä. Koska uutta näyttöä edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksesta hintojen vertailukelpoisuuteen ei kuitenkaan ole esitetty perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti, pyyntöön ei suostuttu. 28) Sama puolalainen vientiä harjoittava tuottaja ja eräs unkarilainen vientiä harjoittava tuottaja toistivat pyyntönsä normaaliarvon oikaisemisesta kaupan portaiden erojen osalta. Uuden näytön perusteella pyyntöjä harkittiin uudelleen ja niihin suostuttiin, sillä osoitettiin, että vientihintaa käytettiin kaupan eri portaissa kuin normaaliarvoa, mikä vaikutti hintojen vertailukelpoisuuteen. 29) Eräs intialainen vientiä harjoittava tuottaja esitti oikaisupyynnön kaupan portaiden erojen huomioon ottamiseksi siitä syystä, että vientimyynti suuntautui yksinomaan suurille jakelijoille, kun taas kotimainen myynti suuntautui sekä suurille jakelijoille että loppukäyttäjille. Oikaisu tehtiin siinä määrin kuin sitä koskeva pyyntö oli perusteltu. 30) Eräs puolalainen vientiä harjoittava tuottaja vastusti keskimääräisten kuukausittaisten valuuttakurssien käyttöä vientihinnan muuntamisessa väliaikaisia päätelmiä varten kotimaiseksi valuutaksi. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja vaati tosiasiallisesti sovellettavien valuuttakurssien käyttöä. Tässä yhteydessä olisi syytä huomata, että keskimääräisten kuukausittaisten valuuttakurssien soveltaminen on tavanomaisen käytännön mukaista. Sitä paitsi molempia toimintamalleja kokeiltiin ja havaittiin, että eroavuudet olivat vain vähäisiä ja että negatiiviset erot syrjäyttivät positiiviset erot, eli kumpikaan toimintamalli ei antanut johdonmukaisesti tulokseksi korkeampia tai alhaisempia valuuttakursseja, ja että tämän kysymyksen vaikutus lopulliseen polkumyyntimarginaaliin ei ollut merkittävä. Tämän seurauksena päätettiin tavanomaisen käytännön mukaisesti soveltaa keskimääräisiä kuukausittaisia valuuttakursseja. 31) Eteläafrikkalainen vientiä harjoittava tuottaja vaati vientihintojen valuutan muuntamiseen liittyvää oikaisua sillä perusteella, että valuutan alhaisimman vaihtokurssin ja ecun välinen vertailu tutkimusajanjakson aikana ja korkeimman vaihtokurssin ja euron välinen vertailu vuonna 1999 osoittivat euron devalvoituneen merkittävästi. 32) Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaisesti vaatimukseen ei suostuttu, koska valuuttakurssien vaihtelut eivät osoittaneet kestävää muutosta tutkimusajanjakson aikana, mikä olisi oikeuttanut oikaisun teon. Lisäksi olisi huomattava, että euron keskimääräinen devalvoituminen suhteessa Etelä-Afrikan randiin oli erittäin vähäistä tutkimusajanjakson aikana. 33) Koska muita vertailua koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 17-19 ja 21-23 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. 4. Polkumyyntimarginaalit 4.1 Menetelmä 34) Alustavassa tutkimuksessa jätettiin intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan teräsvaijereiden vientimyynti, joka suuntautui tuotetta edelleen jalostaneelle etuyhteydessä olevalle tuojalle yhteisössä, polkumyynnin määritelmän ulkopuolelle. 35) Väliaikaisten päätelmien julkistamisen jälkeen intialainen vientiä harjoittava tuottaja esitti vastalauseensa tämän näkemyksen johdosta. Pyydettiin, että tarkastellussa viennissä todettu polkumyynti olisi esitettävä prosenttiosuutena koko cif-hinnasta eli mukaan lukien viennin, joka liittyy edellä mainitun mukaisesti myöhemmin jalostettuihin tuotteisiin. Pyyntönsä tueksi vientiä harjoittava tuottaja esitti, että polkumyyntitoimenpiteitä sovellettaisiin kyseisen tuotteen koko tuontiin. 36) Pyyntöön ei voitu suostua. Ensinnäkin olisi ollut vaikeaa muodostaa luotettavaa vientihintaa niille tuoduille tuotteille, jotka oli edelleen myyty jalostettuina. Toiseksi polkumyyntimarginaalia määritettäessä huomioon otetun vientimyynnin osuus oli 80 prosenttia vientiä harjoittavan tuottajan yhteisöön suuntautuvan jälleenmyynnin kokonaismäärästä tutkimusajanjakson aikana. Tämän katsottiin olevan täysin riittävä perusta päätelmien edustavuudelle. Kolmanneksi, koska edelleen jalostettuihin tuotteisiin liittyvää vientimyyntiä ei voitu käyttää perusteena polkumyynnin määrityksessä, tätä myyntiä ei voitu ottaa huomioon polkumyyntimarginaalia laskettaessa, koska tämä olisi vääristänyt päätelmiä alentamalla keinotekoisesti polkumyyntimarginaalia. 37) Niinpä väliaikaisten päätelmien, mukaan luettuina jäännösmarginaalit, laatimisessa käytetty menettely vahvistetaan sellaisena kuin se on esitetty johdanto-osan 24-26 kappaleessa. 4.2 Polkumyyntimarginaalit 38) Kunkin tuotetyypin normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin vientihinnan painotettuun keskiarvoon vapaasti tehtaalla -tasolla ja samalla kaupan portaalla perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti. 39) Koska Kiinan kansantasavallan ja Ukrainan normaaliarvot perustuivat puolalaisten tuottajien kotimaanmarkkinoiden myyntiin, lopullisesti määritetyt polkumyyntimarginaalit, jotka esitetään prosenttiosuutena cif-hinnasta yhteisön rajalla, ovat tarkistettujen laskelmien perusteella seuraavat: >TAULUKON PAIKKA> E YHTEISÖN TUOTANNONALA 1. Yhteisön tuotanto 40) Uusien tietojen puuttuessa väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 34-36 kappaleessa esitetyt väliaikaiset päätelmät vahvistetaan. 2. Yhteisön tuotannonala 41) Asianomaisilta osapuolilta saatujen huomautusten perusteella yhteisön tuotannonala muodostuu seuraavasti: 42) Seuraavat 16 valituksen tehnyttä ja 4 valitusta tukevaa yhteisön tuottajaa, jotka toimivat tutkimuksessa yhteistyössä, muodostivat perusasetuksen 4 artiklassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan: - Bremer Drahtseilerei Lüling GmbH (Saksa) - Bridon International Limited (Yhdistynyt kuningaskunta) - BTS Drahtseile GmbH (Saksa) - Cables Y Alambres Especiales Sa. (Espanja) - Casar Drahtseilwerk Saar GmbH (Saksa) - Cordoaria Oliveira SA (Portugali) - Drahtseilerei Gustav Kocks GmbH (Saksa) - Holding FICADI (Ranska) - Iscar Funi Metalliche (Italia) - D. Koronakis SA (Kreikka) - Metalcalvi Wire Ropes (Italia), - Midland Wire Cordage Co. Ltd (Yhdistynyt kuningaskunta) - Randers Rebslaareri (Tanska) - Redaelli Tecnacordati SPA (Italia) - Trefileurope (Ranska), - Trenzas Y Cables S.L. (Espanja) - Vereinigte Drahtseilwerke GmbH (Saksa) - Voest-Alpine Austria Draht GmbH (Itävalta) - Vornbäumen-Stahlseile GmbH (Saksa) - Wadra GmbH (Saksa). 3. Yhteisön tuotannonalan tuonti 43) Tietyt asianomaiset osapuolet ovat kyseenalaistaneet yhteisön tuotannonalan tuonnin määrän laskutavan. 44) On syytä huomata, että tuontia koskevat tiedot perustuvat viejien vientimyyntiluetteloissaan antamiin ja asianmukaisesti oikeaksi todistettuihin tietoihin. Yhteisön tuotannonalan tuonti on tällä tavoin vahvistettu 4,4 prosentiksi tutkimusajanjakson kulutuksesta. 45) Vahvistetaan väliaikaisessa asetuksella oleva selvitys, jonka mukaan yhteisön tuotannonalan tärkeimpänä toimintana oli edelleen teräsvaijerien tuotanto, kun otetaan huomioon sen tuonnin vähäinen määrä. Lisäksi tämä vähäinen määrä ei ollut sellainen, että se olisi suojellut yhteisön tuottajia polkumyynnin vahingollisilta vaikutuksilta, eikä se antanut niille mahdollisuutta hyötyä kohtuuttomasti kyseisestä tuonnista. F VAHINKO 1. Alustava huomio - tutkimusajanjakso 46) On väitetty, että vuoden 1994 mukaan ottaminen vääristää vahinkoa koskevaa selvitystä, kun otetaan huomioon, että suurin osa tuonnista tapahtui vuosina 1994 ja 1995 ja että sen jälkeen tuonnin taso kyseisistä maista pysyi vakaana. On myös väitetty, että yhteisön tuotannonalan tilanne on pysynyt vakaana vuodesta 1995 tutkimusajanjaksoon saakka. Tämän vuoksi vahinkoa koskeva tutkimusajanjakso pyydettiin aloittamaan vuodesta 1995. 47) Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen tutkimusajanjakson aikana. Tällaisen selvityksen tekemiseksi määritetään tiettyjen osoittimien kehityssuunnat joitakin tutkimusajanjaksoa edeltäviä vuosia koskevien tietojen pohjalta. Näin ollen on merkityksetöntä, onko vuosi 1994 tai 1995 otettu lähtökohdaksi kehityssuuntien määrittelemistarkoituksessa. 48) Joka tapauksessa on huomattava, että: - Vaikka suurin osa tuonnista kyseisistä maista tapahtui vuosina 1994 ja 1995, on tämä tuonti, toisin kuin on väitetty, kuitenkin jatkuvasti kasvanut vuoden 1995 jälkeen (+12 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä). - Tämän tuonnin hinnat pysyivät koko ajanjakson ajan huomattavasti alempina kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. - Tämän tuonnin vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen aiheutti huomattavan kannattavuuden laskun vuosina 1994 ja 1995. (1,3 prosentista - 0,3 prosenttiin), joka sattui samanaikaisesti markkinaosuuden menetyksen kanssa (- 10 prosenttiyksikköä). Kuten väliaikaisessa asetuksessa selitetään, yhteisön tuotannonala yritti saada takaisin markkinaosuutta alentamalla hintoja vuosina 1995 ja 1996, jolloin se kärsi ainoastaan lisätappioita (- 0,3 prosentista - 0,7 prosenttiin). Näiden tappioiden pienentämiseksi yhteisön tuotannonala korotti jälleen hintojaan vuosina 1996 ja 1997. Tämä tapahtui kuitenkin markkinaosuuden kustannuksella, joka pieneni entisestään. - Tämä yhteisön tuotannonalan tilanteen huononeminen oli näin ollen kyseisistä maista tulevan tuonnin määrästä sekä tämän tuonnin alhaisesta hintatasosta johtuvan paineen aiheuttama. 49) Edellä esitetyn perusteella kehityssuuntaa koskevan selvityksen aloittamisaikaa tarkoittava väite hylätään. 50) Näin ollen ajanjakso, jonka osalta yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne määritettiin, on mahdollistanut sen tilanteen asianmukaisen arvioinnin ja se kuvaa tarkasti teräsvaijerien markkinoiden kehitystä yhteisössä. 2. Kumulaatio 2.1 Tuonti Unkarista 51) Eräs vientiä harjoittava tuottaja toisti väitteensä, jonka mukaan tuonti Unkarista olisi jätettävä muista kyseisistä maista peräisin olevan tuonnin kumulaation ulkopuolelle. Tätä tukevia uusia väitteitä ei kuitenkaan esitetty. Tämän vuoksi väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 47 kappaleessa esitetyt kumulaatioperusteet vahvistetaan. 2.2 Tuonti Meksikosta 52) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tuonti Meksikosta olisi jätettävä muista kyseisistä maista peräisin olevan tuonnin kumulaation ulkopuolelle sillä perusteella, että Meksikosta peräisin olevan tuonnin olisi katsottava olevan vähimmäistasoa. Tässä yhteydessä väitettiin, että suurin osa tuonnista Meksikosta tapahtui erääseen yhteisön tuottajaan etuyhteydessä olevan tuojan toimesta ja että tätä tuontia ei pitäisi ottaa huomioon määritettäessä tuonnin määrää Meksikosta. Näin jäljelle jäävä tuonti Meksikosta olisi vähimmäistasoa, ja tämän vuoksi tuonti Meksikosta olisi jätettävä muista kyseisistä maista peräisin olevan, vahingon määrityksen kohteena olevan tuonnin kumulaation ulkopuolelle. 53) On huomattava, että arvioitaessa sitä, onko tuonnin jostakin kyseisestä maasta katsottava olevan perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla vähimmäistasoa, lasketaan koko tuonnin määrä kyseisen maan osalta. 54) Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 45 ja 48 kappaleessa kuvattu tuonnin määrä eli 3 prosenttia tutkimusajanjakson kulutuksesta, ja lisäksi hylätään väite, jonka mukaan tuonti Meksikosta on vähimmäistasoa. 3. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat 3.1 Yhteisön ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintojen vertailu 55) Väitettiin, että hinnan alittavuuden laskemista varten tehdyssä teräsvaijerien luokittelussa käytetyt tekijät eivät mahdollista tarkoituksenmukaista ja todellista hintojen vertailua. Erityisesti väitettiin, että tekijöillä, joita ei ole otettu huomioon hinnan alittavuutta laskettaessa (galvanointi, vetolujuus, ydin ja pinnoitus), ja lisätekijöillä, joita ei ole huomioitu kyselylomakkeessa (hyväksytty läpimitan vaihtelu, pidennystekijä ja murtokuormitus), on huomattava vaikutus hintoihin. Väitettiin myös, että polkumyyntiä ja vahinkoa koskevissa laskuissa olisi käytettävä samaa tuotteen luokitusta. 56) On päätelty seuraavaa: - Hinnan alittavuuden laskemista varten teräsvaijerit ryhmiteltiin köydessä olevien lankojen ja säikeiden määrän, köyden rakenteen ja sen läpimitan mukaan. Näiden tekijöiden todettiin määräävän teräsvaijerien hintaa eniten. Muilla, hinnan alittavuutta laskettaessa huomiotta jätetyillä tekijöillä (galvanointi, vetolujuus, ydin ja pinnoitus), todettiin olevan vain toissijainen vaikutus hintoihin yhteisön markkinoilla. Edellä kuvatulla tavalla teräsvaijerit ryhmitellen voitiin hinnan alittavuutta laskettaessa kattaa kohtuullinen määrä myyntiä vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuotannonalan osalta ja tulosta voidaan sen vuoksi pitää tarkoituksenmukaisena ja edustavana. - Sellaisten lisätekijöiden huomioon ottaminen, joita ei ole huomioitu kyselylomakkeessa (hyväksytty läpimitan vaihtelu, pidennystekijä ja murtokuormitus), katsottiin tarpeettomaksi, koska nämä tekijät ovat suurelta osin seurausta tuotteen luokittelussa jo huomioon otettujen teräsvaijerien tärkeimpien ominaisuuksien yhdistelmistä. Niiden huomioon ottamisella ei katsottu päädyttävän tarkempaan hintojen vertailuun, ja sen vuoksi niiden pyytäminen olisi ollut tarpeeton rasite kaikille asianomaisille osapuolille. - Polkumyyntimarginaalin laskentaa varten käytetyn tuotteen luokittelun ei katsottu olevan sopiva perusta hinnan alittavuuden laskemista varten, koska polkumyyntiä varten tehty luokitus oli suurimmaksi osaksi vertailua yhden yrityksen tuotevalikoiman sisällä eli saman tuottajan kaksille eri markkinoille myydyn yhden tuotteen tai samanlaisten tuotteiden kesken. Hinnan alittavuutta laskettaessa vertailu tehtiin useampien osapuolten myymien useampien teräsvaijerien kesken. Tämän vuoksi katsottiin, että jo väliaikaisessa asetuksessa käytetty menetelmä on asianmukaisempi perusta hinnan alittavuutta määritettäessä: siinä on otettu huomioon tärkeimmät hintoja määräävät tekijät ja samalla tällä lähestymistavalla katetaan suurin myyntimäärä. - Lopuksi erityyppisten teräsvaijerien välillä ei todettu olevan merkittäviä hintaeroja yhden ryhmän sisällä. 57) Näin ollen hylätään väitteet, jotka koskevat tuotteen luokittelua hinnan alittavuuden laskemista varten. 3.2 Kaupan porras 58) Eräät asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, että olisi tehtävä myyntihintoja koskeva oikaisu väitetyn kaupan portaan eron huomioon ottamiseksi sillä perusteella, että yhteisön tuotannonalan myynti tapahtui loppukäyttäjille kun taas tuodut tuotteet myytiin pääasiassa tukkukauppiaille/jakelijoille. 59) Yhteisön tuotannonalan myynnin todettiin tapahtuneen useiden myyntikanavien kautta mukaan lukien tukkukauppiaat/jakelijat ja loppukäyttäjät. Lisäksi mitään pysyviä ja/tai merkittäviä hintaeroja ei todettu eri myyntikanavien välillä. 60) Näin ollen kaupan portaaseen liittyvää oikaisua koskeva pyyntö hylättiin. 4. Yhteisön tuotannonalan tilanne 61) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat ovat väittäneet, että yhteisön tuotannonalalle ei ole aiheutunut merkittävää vahinkoa perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla, koska yhteisön tuotannonalan tuotanto, kapasiteetti, hinnat, investoinnit ja kannattavuus pysyivät vakaina tai parantuivat vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. 4.1 Tuotanto 62) Tuotannon määrän todettiin pysyneen vakaana tutkittuna ajanjaksona (+1 prosentti), minkä yhteydessä olisi huomattava, että varastot kasvoivat (+30 prosenttia) ja myyntimäärät vähenivät (- 9 prosenttia), kuten todetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 58-60 kappaleessa. Muistutetaan myös, että kulutus kasvoi samana ajanjaksona viisi prosenttia. 4.2 Kapasiteetti ja investoinnit 63) Vahvistetaan päätelmä, että väliaikaisessa asetuksessa todettu kapasiteetin lisäys (+11 prosenttia) johtui investoinneista koneiden korvaamiseen suorituskykyisemmillä kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 59 ja 65 kappaleessa esitetään. 4.3 Kannattavuus 64) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat kyseenalaistivat tarkastettujen tilinpäätösten käytön yhteisön tuotannonalan kannattavuuden laskemiseen kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 64 kappaleessa on ilmoitettu. Väitettiin, että tarkastettuihin tilinpäätöksiin sisältyi sellaisten tuotteiden myyntiä, jotka eivät kuulu tutkimuksen piiriin ja että ne eivät kattaneet koko tutkimusajanjaksoa. 65) Todettiin, että vaikka jotkut yritykset pystyivät toimittamaan tarkasti kyseistä tuotetta koskevia tietoja, joillakin muilla ei ollut sellaista kustannuslaskentajärjestelmää, jonka perusteella tutkimuksen kohteena olevan tuotteen erillinen yksilöinti olisi ollut mahdollista. Näiden tietojen puuttuessa katsottiin, että tarkastetut tilinpäätökset antavat luotettavaa tietoa kyseinen tuote mukaan lukien tarkimmasta tuoteryhmästä, jonka osalta tarvittavat kannattavuutta koskevat tiedot olivat käytettävissä. Kaikkien kuuden otoksessa olleen yrityksen osalta teräsvaijerien tuotanto on niiden tärkein ala. Näiden yritysten valmistamien muiden tuotteiden (esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet, teräsvaijerit, joiden läpimitta on enintään 3 mm, teräslangat ja esijännitetyt säikeet) todettiin liittyvän laajalti tähän pääalaan ja niiden valmistukseen käytettiin yleensä samoja raaka-aineita, koneita ja henkilöstöä. 66) Vuoden 1997 kannattavuuden käyttö tutkimusajanjakson kannattavuuden sijasta katsottiin asianmukaiseksi ottaen huomioon, että vuosi 1997 suurelta osin kattaa tutkimusajanjakson, joka ulottuu vuoden 1997 tammikuusta vuoden 1998 maaliskuuhun. 67) Näin ollen edellä mainituista syistä katsottiin, että tarkastetuista tilinpäätöksistä saatiin edustava ja luotettava kuva kyseisen tuotteen tuotannon kannattavuudesta perusasetuksen 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti. 68) Väliaikaisen asetuksen tullessa voimaan yhdellä yhteisön tuottajalla, jonka tilivuosi päättyi maaliskuussa, oli käytettävissä ainoastaan alustavia tietoja kannattavuudesta. Lopulliset tiedot saatiin myöhemmin ja uuden laskennan tuloksena yhteisön tuotannonalan kannattavuudeksi saatiin - 0,3 prosenttia vuonna 1997, joka edustaa tutkimusajanjaksoa kuten edellä on mainittu. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski siis +1,3 prosentista vuonna 1994 - 0,3 prosenttiin vuonna 1997. 4.4 Päätelmät yhteisön tuotannonalan tilanteesta 69) Tietyt vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että yhteisön tuotannonalan tulos oli hyvä vuoden 1995 jälkeisenä aikana ja että päätelmät merkittävästä vahingosta olivat perusteettomia. 70) On muistettava (katso edellä "alustavat huomiot"), että kun vahingon määrittelyn lähtökohdaksi otetaan vuosi 1994 tai vuosi 1995, yhteisön tuotannonalan tilanne on heikentynyt. Vaikka lähtökohdaksi otettaisiin vuosi 1995, tuotanto, myyntimäärät, työllisyysaste ja investoinnit ovat vähentyneet. Varastot ovat kasvaneet. Markkinaosuus pysyi vakaana (65,26 prosentista 65,64 prosenttiin) ja kannattavuus pysyi negatiivisena (- 0,3 prosenttia). 71) Joka tapauksessa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon määrittely liittyy näiden taloudellisten osoittimien kokonaisarviointiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti eikä mikään näistä tekijöistä yksin voi olla ratkaiseva. 72) Näin ollen tämä väite hylätään. 4.5 Vahinkoa koskevat päätelmät 73) Vahvistetaan päätelmä siitä, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa esitetään. G SYY-YHTEYS 74) Uusien tietojen puuttuessa väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 69-85 kappaleessa kuvaillut väliaikaiset päätelmät vahvistetaan. H YHTEISÖN ETU 75) Tietyt osapuolet ovat esittäneet epäilyksiä polkumyyntitoimenpiteiden vaikutusten arvioimisesta tuotetta käyttävien tuotannonalojen kannalta. 76) On palautettava mieleen, että komission kyselylomakkeisiin ei saatu vastauksia tuotetta käyttäviltä tuotannonaloilta, joita tämä menettely koskee (väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 87 kappale). Tietoja ei ole myöskään saatu väliaikaisen asetuksen julkaisemisen jälkeen. On huomattava, että väliaikaisessa asetuksessa esitetyissä päätelmissä osoitettiin, että toimenpiteiden käyttöönotto ei merkittävästi vaikuttaisi tuotteen käyttäjiin. Koska tuotteen käyttäjät eivät ole kiistäneen tätä päätelmää, se vahvistetaan. 77) Useat asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, että yhteisön tuottajat eivät tuota teräsvaijeria, jonka läpimitta on pieni, ja että polkumyyntitoimenpiteiden vaikutukset johtaisivat tällaisten teräsvaijerien pulaan yhteisön markkinoilla. Väitettiin myös, että tällä olisi kielteinen vaikutus läpimitaltaan pienen teräsvaijerin nykyisten tuojien työllisyyteen yhteisössä. 78) On muistettava, että yhteisön tuotannonala tuottaa kaikenlaisia teräsvaijereita ja myös niitä, joiden läpimitta on pieni. Voidaan päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei johda sellaiseen hintojen nousuun, joka aiheuttaisi läpimitaltaan pienten teräsvaijerien pulan yhteisön markkinoilla. Lisäksi vahvistetaan, että on olemassa useita vaihtoehtoisia teräsvaijerien toimittajia, joihin ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä (väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 105 kappale). 79) Edellä esitetyn johdosta todetaan, että lopullisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouden toimijoihin yhteisössä. I POLKUMYYNTITOIMENPITEET 1. Menettelyn päättäminen Etelä-Korean osalta 80) Koska väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 24 kappaleen ja sitä seuraavien kappaleiden päätelmissä todetaan, että polkumyyntimarginaali on Etelä-Korean osalta vähimmäistasoa ja että uusia väitteitä ei menettelyn päättämistä vastaan Etelä-Korean osalta ole esitetty, Etelä-Koreasta peräisin olevaa tuontia koskeva menettely päätetään ilman toimenpiteiden käyttöönottoa. 2. Vahingon korjaava taso 81) Lopullisesti käyttöönotettavien toimenpiteiden tasoa määritettäessä katsottiin, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olisi nostettava tasolle, joka ei aiheuta vahinkoa. Tarvittavaa hinnankorotusta ja vahinkomarginaalia laskettaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintoja verrattiin yhteisön tuotannonalan myyntihintoihin sekä voiton vajaukseen ja kohtuulliseen voittotasoon. On huomattava, että koska yhteisön tuotannonalan kannattavuuden laskettiin olleen - 0,3 prosenttia vuonna 1997 (katso edellä kohta "Kannattavuus"), voiton vajausta koskeva rakenneosa viitehinnan alittavuuden laskennassa muutettiin vastaavasti. Muulta osin vahvistetaan vahinkomarginaalin määrittämiseksi käytetyt menetelmät sellaisina kuin ne on kuvattu väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 110 kappaleessa. 3. Sitoumukset 82) Useat Kiinan kansantasavallan, Meksikon ja Ukrainan vientiä harjoittavat tuottajat tarjosivat sitoumuksia tutkimuksen loppuvaiheessa. Lisäksi Intian ja Etelä-Afrikan vientiä harjoittavat tuottajat jättivät hintasitoumuksista tarkistettuja tarjouksia. - Koska yhdellekään Kiinan kansantasavallan yrityksistä ei myönnetty yksilöllistä kohtelua, eikä Kiinan viranomaisten tarjouksiin sisältynyt takauksia asianmukaisen valvonnan harjoittamisesta, sitoumustarjouksia ei pidetty kyseisten maiden osalta hyväksyttävissä olevina. - Etelä-Afrikan, Intian, Meksikon ja Ukrainan tarkasteltavina olevat vientiä harjoittavat tuottajat tarjosivat hintasitoumuksia, joita pidetään hyväksyttävissä olevina. 83) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 112 kappaleesta ja sitä seuraavista kappaleista palautetaan mieleen, että Unkarin ja Puolan vientiä harjoittavat tuottajat tarjosivat sitoumuksia, jotka komissio hyväksyi. Kyseiset sitoumukset on oikaistu vastaamaan tutkimuksen lopullisia päätelmiä niissä määrättyjen vähimmäishintojen osalta. 4. Lopullisten toimenpiteiden muoto ja taso 84) Lopulliset toimenpiteet olisi toteutettava arvon perusteella kannettavina tulleina, jotka on vahvistettu jokaiselle yhteistyössä toimivalle yritykselle erikseen. Muiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta olisi sovellettava tarkasteltavana olevan maan yhteistyössä toimivia yrityksiä koskevaa korkeinta yrityskohtaista tullia, koska yhteistyö osoittautui laajaksi. Niiden yritysten osalta, jotka ovat tarjonneet hyväksyttäviä hintasitoumuksia, lopulliset toimenpiteet toteutetaan sitoumuksina. 85) Jos tietyn vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaalit ovat edellä lasketun mukaisesti alempia kuin vahingon poistamiseksi tarvittava tuontihintojen korotus, lopullisen tullin määrä ei perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti saa ylittää vahvistettua polkumyyntimarginaalia. 86) Kyseiset tullit ovat prosentteina vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana cif-nettohinnasta ilmaistuina seuraavat: >TAULUKON PAIKKA> 87) Tässä asetuksessa täsmennetyt yksilölliset tullit määritettiin polkumyyntitutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisen tutkimuksen aikaista tilannetta. Tämän vuoksi kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan tarkastelun kohteena olevista maista peräisin olevien ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Muiden kuin tämän asetuksen artiklaosassa erityisesti mainittujen yritysten ja niihin etuyhteydessä olleiden oikeushenkilöiden tuottamiin tuotteisiin ei sovelleta kyseisiä tulleja vaan jäännöstulleja. 88) Yksilöllisten tullien soveltamista koskevat pyynnöt (esim. oikeushenkilön nimenmuutoksen johdosta) on osoitettava komissiolle, ja oheen on liitettävä kaikki asiaan vaikuttavat tiedot, erityisesti niissä tuotantoon sekä myyntiin kotimarkkinoille ja vientiin liittyvissä yrityksen toiminnoissa tapahtuneista muutoksista, jotka liittyvät nimenmuutokseen. J VÄLIAIKAISTEN TULLIEN KANTAMINEN 89) Vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin suuruuden ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon vakavuuden perusteella katsotaan, että asetuksen (EY) N:o 362/1999 mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät on kannettava lopullisesti, lopullisesti käyttöön otettujen tullien määrästä tai väliaikaisten tullien määrästä näiden ollessa alemmat. ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla 1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli CN-koodeihin ex 7312 10 82 (Taric-koodi 7312 10 82*10), ex 7312 10 84 (Taric-koodi 7312 10 84*10), ex 7312 10 86 (Taric-koodi 7312 10 86*10), ex 7312 10 88 (Taric-koodi 7312 10 88*10) ja ex 7312 10 99 (Taric-koodi 7312 10 99*10) luokiteltujen ja Kiinan kansantasavallasta, Unkarista, Intiasta, Meksikosta, Puolasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa. 2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana cif-nettohintaan sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin määrä on seuraava: >TAULUKON PAIKKA> 3. Jollei toisin ole mainittu, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 2 artikla 1. Sen estämättä, mitä 1 artiklassa säädetään, lopullista tullia ei sovelleta sellaisen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen tuontiin, jotka ne 3 kohdassa luetellut yritykset, joiden hintasitoumukset komissio on hyväksynyt tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Unkarista, Intiasta, Korean kansantasavallasta, Meksikosta, Puolasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsvaijerien ja -kaapelien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn yhteydessä esitettyjen sitoumusten hyväksymisestä 13 päivänä elokuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/572/EY(4) nojalla, ovat välittömästi vieneet ja laskuttaneet yhteisössä toimivalta tuontiyritykseltä. 2. Kun sitoumuksen mukainen luovutusta vapaaseen liikkeeseen koskeva-pyyntö esitetään, on vapautus tullista mahdollista saada ainoastaan esittämällä asianomaisen jäsenvaltion tulliviranomaisille jonkin 3 kohdassa luetellun yrityksen antama, muodoltaan väliaikaisen asetuksen liitteen mukainen pätevä sitoumuslasku. Ukrainassa olevan yrityksen osalta sitoumuslaskuun on liitettävä voimassa oleva Ukrainan viranomaisten myöntämä, liitteen mukainen vientilisenssi. 3. Tarjottujen ja hyväksyttyjen sitoumusten yhteydessä harjoitettava tuonti on ilmoitettava tullattavaksi seuraavien Taric-lisäkoodien mukaisesti: >TAULUKON PAIKKA> 3 artikla Väliaikaisella asetuksella käyttöönotetut väliaikaisen tullin vakuutena olevat määrät kannetaan Kiinan kansantasavallasta, Unkarista, Intiasta, Meksikosta, Puolasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevan, 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen tuonnin osalta lopullisesti käyttöönotetun tullin suuruisina. Vapautetaan vakuutena olevat määrät lopullisten polkumyyntitullien ylittävältä osin. 4 artikla Päätetään Korean tasavallasta peräisin olevan, 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen tuontia koskeva menettely. 5 artikla Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 12 päivänä elokuuta 1999. Neuvoston puolesta T. HALONEN Puheenjohtaja (1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18). (2) EYVL L 45, 19.2.1999, s. 1. (3) Tapaus C-175/87 Matsushita Electric Industrial Co. Ltd vastaan neuvosto, Kok. 1992, s. I-1409. (4) Katso tämän virallisen lehden s. 63. LIITE ASETUKSEN 2 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUSSA VIENTILISENSSISSÄ ILMOITETTAVAT TIEDOT 1. Tuotteen ilmoituskoodin numero (joka on vahvistettu kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan esittämässä sitoumuksessa), johon sisältyvät tyyppi, säikeiden lukumäärä, lankojen lukumäärä säiettä kohti sekä CN-koodi. 2. Tavaroiden tarkka kuvaus, johon sisältyvät: - yrityksen käyttämä tuotekoodi, - CN-koodi, - Taric-lisäkoodi, johon luokiteltuna laskuun sisältyvät tavarat voidaan tullata yhteisön rajalla, - määrä (ilmoitetaan kilogrammoina), - sovellettava vähimmäishinta. 3. Laskun numero. 4. Vientilisenssin numero ja myöntämispäivämäärä. 5. Sen tuojan nimi, jota yritys laskuttaa suoraan.