Komission asetus (EY) N:o 678/1999, annettu 26 päivänä maaliskuuta 1999, Pecorino Romano -juuston yksityiselle varastoinnille annettavan tuen myöntämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä
Virallinen lehti nro L 083 , 27/03/1999 s. 0043 - 0045
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 678/1999, annettu 26 päivänä maaliskuuta 1999, Pecorino Romano -juuston yksityiselle varastoinnille annettavan tuen myöntämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä kesäkuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1587/96 (2), ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan ja 28 artiklan, sekä katsoo, että kypsytettyjen juustojen yksityiselle varastoinnille annettavan tuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä 8 päivänä maaliskuuta 1971 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 508/71 (3) säädetään, että yksityiselle varastoinnille annettavan tuen myöntämisestä voidaan päättää erityisesti sellaisten juustojen osalta, jotka on valmistettu lampaan maidosta ja joiden kypsymisaika on vähintään kuusi kuukautta, jos kausittaisella varastoinnilla voidaan poistaa tai vähentää markkinahäiriöitä, Pecorino Romano -juuston tuotannon kausiluonteisuus johtaa varastojen täyttymiseen, mikä vaikeuttaa myyntiä ja saa aikaan hintojen alenemisen; tämän vuoksi olisi näiden määrien osalta turvauduttava kausittaiseen varastointiin, jonka avulla tilannetta voidaan parantaa ja antaa juustonvalmistajille uusien markkinoiden löytämiseksi tarvittava aika, kyseisen toimenpiteen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta olisi vahvistettava toimenpiteestä hyötyvä enimmäismäärä sekä sopimusten voimassaoloaika markkinoiden todellisten tarpeiden ja kyseisten juustojen säilyvyyden mukaan; lisäksi on tarpeen täsmentää varastointisopimuksen sisältöä juustojen tunnistamisen ja tuesta hyötyvien varastojen tarkastusten varmistamiseksi; tuki olisi vahvistettava ottaen huomioon varastointikustannukset ja markkinahintojen ennakoitavissa oleva kehitys, maito- ja maitotuotealalla sovellettavaan maatalouden muuntokurssiin vaikuttavien tosiseikkojen vahvistamisesta 30 päivänä kesäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1756/93 (4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 569/1999 (5), 1 artiklan 1 kohdassa säädetään maitotuotteiden yksityisen varastoinnin tukitoimenpiteisiin sovellettavasta muuntokurssista, ottaen huomioon tarkastuksesta saatu kokemus, olisi suotavaa täsmentää sitä koskevat säännökset, erityisesti esitettävien asiakirjojen ja paikan päällä suoritettavien tarkastusten osalta; näiden asiaa koskevien uusien vaatimusten vuoksi olisi säädettävä, että jäsenvaltiot voivat määrätä sopimuspuolen vastaamaan tarkastuskustannuksista kokonaan tai osittain, olisi varmistettava kyseisten varastointitoimenpiteiden jatkuvuus, ja tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Yhteisössä valmistetulle, yksityisesti varastoidulle Pecorino Romano -juustolle, joka täyttää 2 ja 3 artiklassa vahvistetut edellytykset, myönnetään tukea 15 000 tonnin osalta. 2 artikla 1. Interventioelin tekee varastointisopimuksen ainoastaan, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: a) sopimuksessa tarkoitettu juustoerä on vähintään kaksi tonnia; b) juusto on valmistettu vähintään yhdeksänkymmentä päivää ennen sopimuksessa tarkoitettua varastoinnin alkamispäivää ja 1 päivän lokakuuta 1998 jälkeen; c) juusto on läpäissyt tutkimuksen, jonka mukaan se täyttää b alakohdassa tarkoitetun edellytyksen ja on ensiluokkaista; d) varastoija sitoutuu: - olemaan muuttamatta sopimuksessa tarkoitetun erän koostumusta sopimuksen voimassaoloaikana ilman interventioelimen lupaa. Sikäli kuin eräkohtaisesti vahvistettua vähimmäismäärää koskevaa edellytystä noudatetaan, interventioelin voi antaa luvan muutokseen, joka rajoittuu näiden juustojen poistamiseen varastosta tai korvaamiseen toisilla, jos todetaan, että niiden laadun heikkenemisen vuoksi varastointia ei voida jatkaa. Tapauksessa, jossa tietyt määrät poistetaan varastosta: i) jos mainitut määrät on korvattu interventioelimen antaman luvan mukaisesti, sopimuksen ei katsota muuttuneen; ii) jos mainittuja määriä ei korvata, sopimusta pidetään alunperin jatkuvasti varastossa olevalle määrälle tehtynä. Tästä muutoksesta aiheutuvat valvontakustannukset ovat varastoijan vastuulla, jonka puolestaan on - pidettävä varastokirjanpitoa ja ilmoitettava viikoittain interventioelimelle kuluneen viikon aikana varastoon tuodut ja varastosta viedyt määrät. 2. Varastointisopimus: a) tehdään kirjallisesti ja siinä ilmoitetaan sovitun varastoinnin alkamispäivä; tämä päivä on aikaisintaan sopimuksessa tarkoitetun juustoerän varastoon tuomiseen liittyvien toimien päättymistä seuraava päivä; b) tehdään sopimuksessa tarkoitetun juustoerän varastoon tuomiseen liittyvien toimien jälkeen ja viimeistään neljänkymmenen päivän kuluessa sovitun varastoinnin alkamisesta. 3 artikla 1. Tukea myönnetään ainoastaan juustolle, joka on tuotu varastoon 15 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana. 2. Tukea ei myönnetä, jos sopimusvarastointiaika on alle kuusikymmentä päivää. 3. Tuen määrä ei voi olla suurempi kuin 180 päivän sovittua varastointia vastaava määrä, joka päättyy 31 päivään maaliskuuta 2000 mennessä. Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetään, 2 kohdassa tarkoitetun kuudenkymmenen päivän jälkeen varastoija voi poistaa varastosta sopimuksessa tarkoitetun erän osittain tai kokonaan. Varastosta poistettavan määrän on oltava vähintään 500 kilogrammaa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin korottaa tätä määrää kahteen tonniin asti. Sopimuksessa tarkoitetun juuston varastosta poistamiseen liittyvien toimien aloituspäivä ei sisälly varastointisopimuksen voimassaoloaikaan. 4 artikla 1. Tuki vahvistetaan seuraavalla tavalla: a) 100 euroa tonnia kohden kiinteiden kustannusten osalta; b) 0,35 euroa tonnia kohden ja sopimukseen sisältyvää varastointipäivää kohden varastointikustannusten osalta; c) 0,52 euroa tonnia kohden ja sopimukseen sisältyvää varastointipäivää kohden rahoituskustannusten osalta. 2. Tukea maksetaan enintään yhdeksänkymmenen päivän kuluessa viimeisestä sopimukseen sisältyvästä varastointipäivästä alkaen. 5 artikla 1. Jäsenvaltioiden on valvottava, että tuen maksamiseen oikeuttavia edellytyksiä noudatetaan. 2. Sopimuspuolen on annettava toimenpiteen valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten käyttöön kaikki asiakirjat, joilla voidaan varmistaa yksityiskohtaisesti varastoitujen tuotteiden osalta erityisesti seuraavat seikat: a) juuston omistaja varastoon saapumishetkellä; b) juustojen alkuperä ja valmistuspäivämäärä; c) varastoon saapumispäivämäärä; d) juustojen varastossaolo; e) varastosta poistamisen päivämäärä. 3. Sopimuspuolen tai vaihtoehtoisesti varaston pitäjän on pidettävä varastokirjanpitoa, joka on nähtävillä varastossa ja josta ilmenee: a) sopimuksen numeron mukaisesti tunnistetut yksityisesti varastoidut tuotteet; b) varastoon saapumis- ja varastosta poistumispäivämäärät; c) eräkohtaiset juustomäärät ja niiden paino; d) tuotteiden sijainti varastossa. 4. Varastoitujen tuotteiden on oltava helposti tunnistettavissa ja ne on yksilöitävä sopimuksessa. Sopimuksessa tarkoitettuihin juustoihin on kiinnitettävä erityinen merkki. 5. Toimivaltaiset toimielimet tekevät tarkastuksia varastoon saapumisen aikana erityisesti sen varmistamiseksi, että varastoidut tuotteet ovat oikeutettuja tukeen ja sen estämiseksi, että tuotteita ei korvattaisi toisilla tuotteilla varastointisopimuksen aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan soveltamista. 6. Valvonnasta vastaava kansallinen viranomainen: a) tekee satunnaisia tarkastuksia todetakseen tuotteiden olevan varastossa. Otetun näytteen on oltava edustava ja sen on vastattava vähintään kymmentä prosenttia yksityistä varastointia koskevan sopimuksen mukaisesti tukea saavasta kokonaismäärästä. Tämä tarkastus käsittää 3 kohdassa tarkoitetun kirjanpidon tarkastamisen lisäksi tuotteiden painon ja luonteen fyysisen tarkastuksen ja tunnistamisen. Näiden fyysisten tarkastusten on koskettava vähintään viittä prosenttia satunnaisesti tarkastettavista määristä; b) tarkastaa tuotteiden varastossaolon sopimusvarastointiajan päättyessä. 7. Edellä 5 ja 6 kohdan mukaisesti tehdyistä tarkastuksista on tehtävä kertomus, jossa on: - tarkastuspäivämäärä, - tarkastuksen kesto, - tarkastuksessa toteutetut toimet. Tarkastuskertomuksen on oltava vastuussa olevan toimenhaltijan sekä sopimuspuolen tai tarvittaessa varastonpitäjän allekirjoittama. 8. Jos vähintään viidessä prosentissa tarkastetuista tuotemääristä ilmenee säännönvastaisuuksia, tarkastuksia laajennetaan koskemaan suurempaa näytemäärää, jonka toimivaltainen toimielin määrittää. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä tapauksista neljän viikon kuluessa. 9. Jäsenvaltiot voivat säätää, että valvontakustannukset jäävät osaksi tai kokonaan sopimuspuolen vastuulle. 6 artikla Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen 15 päivää joulukuuta 1999: a) varastointisopimuksiin kuuluvien juustojen määrät; b) mahdollisesti ne määrät, joille on annettu 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu lupa. 7 artikla Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 15 päivästä huhtikuuta 1999. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Komission puolesta Franz FISCHLER Komission jäsen (1) EYVL L 148, 28.6.1968, s. 13 (2) EYVL L 206, 16.8.1996, s. 21 (3) EYVL L 58, 11.3.1971, s. 1 (4) EYVL L 161, 2.7.1993, s. 48 (5) EYVL L 70, 17.3.1999, s. 12