TYÖJÄRJESTYS

(14. painos)

Huomautus:

Työjärjestyksen tulkinnat on painettu kursiivilla (180 artiklan mukaisesti).

SISÄLLYS

>TAULUKON PAIKKA>

I LUKU

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET

1 artikla

Euroopan parlamentti

1. Euroopan parlamentti on edustajakokous, jonka jäsenet valitaan perustamissopimusten, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen ja perustamissopimuksista johdetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2. Euroopan parlamenttiin valituista henkilöistä käytetään nimitystä

"Medlemmer af Europa-Parlamentet" tanskan kielellä,

"Mitglieder des Europäischen Parlaments" saksan kielellä,

"Βουλευτές του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου" kreikan kielellä,

"Members of the European Parliament" englannin kielellä,

"Diputados al Parlamento Europeo" espanjan kielellä,

"Euroopan parlamentin jäsenet" suomen kielellä,

"Députés au Parlement européen" ranskan kielellä,

"Deputati al Parlamento europeo" italian kielellä,

"Leden van het Europees Parlement" hollannin kielellä,

"Deputados ao Parlamento Europeu" portugalin kielellä,

"Ledamöter av Europaparlamentet" ruotsin kielellä.

2 artikla

Edustajantoimen riippumattomuus

Euroopan parlamentin jäsenet ovat edustajantoimessaan itsenäiset. Heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita.

3 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1. Jäsenet nauttivat erioikeuksia ja vapauksia Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehtyyn sopimukseen liitetyn Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti.

2. Saatuaan tiedon parlamentin jäsenen valinnasta parlamentin puhemies myöntää hänelle kulkuluvan, joka oikeuttaa vapaaseen liikkumiseen jäsenvaltioiden alueella.

3. Jäsenillä on oikeus tutkia kaikkia parlamentin tai jonkin valiokunnan hallussa olevia asiakirjoja, lukuun ottamatta henkilökohtaisia asiakirjoja tai tilejä, joita saavat tutkia ainoastaan asianomaiset jäsenet.

4 artikla

Jäsenten osallistuminen istuntoihin ja äänestyksiin

1. Jokaisessa istunnossa on läsnäololista jäsenten allekirjoitusta varten.

2. Läsnä olevien jäsenten nimet merkitään läsnäololistan mukaan kunkin istunnon pöytäkirjaan.

3. Toimitettaessa nimenhuutoäänestys pöytäkirjaan merkitään äänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet ja se, miten he äänestivät.

5 artikla

Kulukorvausten ja lisien maksaminen

Puhemiehistö antaa määräyksiä jäsenille maksettavista kulukorvauksista ja lisistä.

6 artikla

Parlamentaarisen koskemattomuuden pidättäminen

1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puhemiehelle osoittamasta pyynnöstä jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi ilmoitetaan täysistunnossa ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

2. Valiokunta käsittelee pyynnöt viipymättä niiden saapumisjärjestyksessä.

3. Valiokunta voi pyytää viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeelliseksi pystyäkseen muodostamaan mielipiteensä parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisestä. Jäsentä kuullaan hänen pyynnöstään, ja hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet. Toinen jäsen voi toimia hänen edustajanaan.

4. Valiokunnan mietintö sisältää päätösehdotuksen, jossa on vain suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos pyynnössä kuitenkin esitetään parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä useiden syytöskohtien perusteella, jokaisesta kohdasta voidaan laatia erillinen päätösehdotus. Valiokunnan mietinnössä voidaan poikkeuksellisesti ehdottaa, että parlamentaarisen koskemattomuuden pidättäminen koskisi ainoastaan syytteen käsittelyä ja että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei voisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeen kuuluvia tehtäviään.

Jos koskemattomuuden pidättämistä koskevaan pyyntöön liittyy mahdollisuus velvoittaa jäsen toimimaan oikeudessa todistajana tai asiantuntijana jäsenen vapautta rajoittamalla, valiokunnan on

- varmistettava ennen koskemattomuuden pidättämisen ehdottamista, että jäsen ei ole velvoitettu saapumaan oikeuteen tiettynä päivämääränä tai aikana, joka estää tai vaikeuttaa hänen parlamentaaristen tehtäviensä hoitamista, tai että hän voi antaa kirjallisen tai muun lausuman, joka ei vaikeuta hänen parlamentaaristen velvoitteidensa hoitamista;

- hankittava tietoa annettavasta lausumasta sen välttämiseksi, että jäsen velvoitetaan ilmoittamaan edustajantoimessaan saamiaan luottamuksellisia tietoja, joiden ilmoittaminen ei hänen mukaansa ole tarkoituksenmukaista.

5. Valiokunta ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko jäsenen väitetyt lausumat tai toimet syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista.

6. Valiokunnan mietintö otetaan sen käsiteltäväksi jättämistä seuraavan täysistunnon esityslistan alkuun. Päätösehdotusta tai päätösehdotuksia koskevia tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi.

Keskustelu rajoittuu parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä tai säilyttämistä koskevia ehdotuksia puoltaviin tai niitä vastaan esitettäviin perusteisiin.

Jäsen, jonka parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä on pyydetty, ei osallistu keskusteluun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 122 artiklan määräysten soveltamista.

Mietintöön sisältyvästä päätösehdotuksesta tai päätösehdotuksista äänestetään ensimmäisenä keskustelun jälkeisenä äänestysajankohtana.

Parlamentin käsiteltyä asiaa jokaisesta mietintöön sisältyvästä ehdotuksesta äänestetään erikseen. Vastakkainen päätös katsotaan hyväksytyksi, jos ehdotus hylätään.

7. Puhemies antaa parlamentin päätöksen viipymättä tiedoksi kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja pyytää, että hänelle ilmoitetaan kaikista koskemattomuuden pidättämistä seuraavista oikeusviranomaisten päätöksistä. Saatuaan nämä tiedot puhemies välittää ne parlamentille sopivaksi katsomallaan tavalla.

8. Jos verekseltään rikoksesta tavattu jäsen pidätetään tai asetetaan syytteeseen, kuka tahansa muu jäsen voi pyytää jäsentä vastaan aloitettujen oikeustoimien lykkäämistä tai jäsenen vapauttamista.

Puhemiehen on varmistettava, että kyseiseen oikeuteen vedotaan, jos pidättämisen tai syytteen tarkoituksena on, että jäsen antaa lausuman todistajana tai asiantuntijana vasten tahtoaan, ilman että koskemattomuutta on pidätetty etukäteen.

7 artikla

Valtakirjojen tarkastus

1. Parlamentti tarkastaa viipymättä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella valtakirjat ja tekee ratkaisunsa kunkin vastavalitun jäsenen valtuutuksien pätevyydestä sekä mahdollisista 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen määräysten mukaisesti esitetyistä muistutuksista, ei kuitenkaan sellaisista muistutuksista, jotka perustuvat kansallisiin vaalilakeihin.

2. Asiasta vastaavan valiokunnan mietintö perustuu kunkin jäsenvaltion antamaan viralliseen ilmoitukseen vaalien kokonaistuloksista, jossa täsmennetään valituksi tulleet ehdokkaat ja heidän mahdolliset varajäsenensä vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä.

Jäsenen valtakirja voidaan julistaa päteväksi vasta sen jälkeen, kun jäsen on tehnyt 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklasta sekä tämän työjärjestyksen liitteestä I johtuvat kirjalliset ilmoitukset.

Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella koska tahansa ilmaista kantansa jäsenen valtuutuksien pätevyyteen liittyvään mahdolliseen muistutukseen.

3. Jos jäsenen nimitys tapahtuu samalta listalta valitun jäsenen toimesta luopumisen vuoksi, valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta varmistaa, että edustajantoimesta luopuminen on tapahtunut 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen sekä tämän työjärjestyksen 8 artiklan 3 kohdan hengen ja kirjaimen mukaisesti.

4. Asiasta vastaavan valiokunnan on varmistettava, että jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset toimittavat viipymättä parlamentille kaikki Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitoon tai varajäsenten sijoittumisjärjestykseen vaikuttavat tiedot sekä, jos kysymyksessä on nimitys, sen voimaantulopäivän.

Kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät menettelyn, joka saattaa johtaa siihen, että jäsen menettää edustajantoimensa, puhemies pyytää näitä tiedottamaan säännöllisesti menettelyn etenemisestä. Hän välittää tiedot asiasta vastaavalle valiokunnalle, jonka ehdotuksesta parlamentti voi tehdä päätöksensä.

5. Niin kauan kuin jäsenen valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, jäsen osallistuu parlamentin ja sen elinten istuntoihin täysin valtuuksin.

6. Kunkin vaalikauden alussa puhemies pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia antamaan parlamentille kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen tämän artiklan soveltamiseksi.

8 artikla

Jäsenten toimikausi

1. Jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukaisesti. Toimikausi päättyy myös kuolemantapauksessa tai toimesta luopumisen seurauksena.

2. Jäsen pysyy toimessaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon avaamiseen asti.

3. Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta, jona se tulee voimaan; luopumisesta voi ilmoittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen sen voimaantuloa. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana pöytäkirjana, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa. Pöytäkirja toimitetaan välittömästi asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan kokouksensa esityslistalle.

Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen hengen tai kirjaimen mukainen, se antaa siitä tiedon parlamentille, jotta parlamentti päättää, onko edustajantoimen katsottava vapautuneen.

Muutoin edustajantoimen katsotaan vapautuneen edustajantoimesta luopuvan jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana ajankohtana. Asiasta ei äänestetä parlamentissa.

Tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita varten on otettu käyttöön yksinkertaistettu menettely, erityisesti silloin jos edustajantoimesta luopumisen ja asiasta vastaavan valiokunnan ensimmäisen kokouksen välillä on yksi tai useampi istuntojakso ja poliittinen ryhmä, johon toimestaan luopuva jäsen kuuluu, ei voi saada toimestaan luopuvan jäsenen tilalle uutta jäsentä näille istuntojaksoille, koska edustajantoimen ei ole todettu vapautuneen. Tämän menettelyn mukaisesti asiasta vastaavan valiokunnan esittelijällä, jolle nämä tapaukset on uskottu, on oikeus käsitellä välittömästi asianmukaisesti tehdyt ilmoitukset edustajantoimesta luopumisesta ja, mikäli ilmoituksen käsittelyn viivästymisellä on vahingollisia seurauksia, lähettää asia valiokunnan puheenjohtajalle ja pyytää häntä 3 kohdan mukaisesti:

- joko antamaan valiokunnan puolesta puhemiehelle tiedon, että edustajantoimen voidaan katsoa vapautuneen,

- tai kutsumaan koolle valiokunnan ylimääräisen kokouksen, jossa tarkastellaan esittelijän ilmoittamia erityisiä vaikeuksia.

4. Kansallisesta lainsäädännöstä johtuvista ristiriidoista on ilmoitettava parlamentille, joka merkitsee ilmoituksen tietoonsa.

Jos jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat puhemiehelle sellaisesta virkanimityksestä, joka on ristiriidassa Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien kanssa, puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille, joka toteaa edustajantoimen vapautuneen.

5. Jäsenvaltioiden ja unionin viranomaiset ilmoittavat parlamentin puhemiehelle ennakolta tehtävistä, jotka ne aikovat antaa jäsenelle. Puhemies pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tutkimaan, onko suunniteltu tehtävä sopusoinnussa 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen hengen ja kirjaimen kanssa. Puhemies saattaa valiokunnan johtopäätökset täysistunnon, jäsenen ja asianomaisten viranomaisten tietoon.

6. Toimikauden päättymisajankohdaksi ja edustajantoimen vapautumisajankohdaksi katsotaan

- edustajantoimesta luopumisen yhteydessä: se päivä, jona parlamentti toteaa toimen vapautuneen luopumispöytäkirjan mukaisesti;

- kun jäsen on nimitetty virkaan, joka on joko kansallisten vaalilakien tai 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan perusteella ristiriidassa Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien kanssa: jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaisten viranomaisten ilmoittama päivä.

7. Todettuaan edustajantoimen vapautuneen parlamentti antaa siitä tiedon asianomaiselle jäsenvaltiolle.

8. Kaikki valtakirjan tarkastamisen jälkeen esitetyt muistutukset jäsenen kelpoisuudesta lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka antaa asiasta parlamentille mietinnön viipymättä ja viimeistään seuraavan istuntojakson alussa.

9. Parlamentti varaa itselleen oikeuden julistaa pätemättömäksi jo tarkastetun valtakirjan tai kieltäytyä toteamasta edustajantoimen vapautuneen, jos toimen vastaanottamiseen tai toimesta luopumiseen liittyy aineellinen tai tahdonmuodostuksen virhe.

9 artikla

Menettelysäännöt

1. Parlamentti voi määrätä jäsenilleen menettelysäännöt. Säännöistä päätetään 181 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja ne otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi(1).

Säännöillä ei voi estää tai rajoittaa jäsentä edustajantoimen hoitamisessa tai siihen liittyvässä poliittisessa tai muussa toiminnassa.

2. Kvestorit antavat korkeintaan vuoden ajan voimassa olevia nimellä varustettuja kulkulupia henkilöille, joiden on toistuvasti päästävä parlamentin tiloihin toimittamaan jäsenille näiden edustajantoimeen liittyviä tietoja oman etunsa mukaisesti tai muiden puolesta.

Vastineeksi näiden henkilöiden on:

- noudatettava työjärjestyksen liitteenä olevia menettelysääntöjä(2) ja

- ilmoittauduttava kvestorien ylläpitämään luetteloon.

Luettelo on pyynnöstä yleisön nähtävillä parlamentin toimipaikoissa ja kvestorien määräämällä tavalla jäsenvaltioissa sijaitsevissa tiedotustoimistoissa.

Tämän kohdan soveltamista koskevat määräykset ovat tämän työjärjestyksen liitteessä(3).

3. Entisiin jäseniin sovellettavat menettelysäännöt, erioikeudet ja vapaudet vahvistetaan puhemiehistön päätöksellä. Entisiä jäseniä kohdellaan tasavertaisesti.

II LUKU

PARLAMENTIN ISTUNNOT

10 artikla

Parlamentin koollekutsuminen

1. Parlamentin vaalikausi on sama kuin 20 päivänä syyskuuta 1976 annetussa säädöksessä määrätty jäsenten toimikausi.

Istuntokaudella tarkoitetaan mainitussa säädöksessä ja perustamissopimuksissa määrättyä yhden vuoden ajanjaksoa.

Istuntojaksolla tarkoitetaan parlamentin yleensä kuukausittain pidettävää kokousta. Se jakaantuu päivittäisiin istuntoihin.

Samana päivänä pidettävät parlamentin täysistunnot katsotaan yhdeksi istunnoksi.

2. Parlamentti kokoontuu ilman eri kutsua jokaisen vuoden maaliskuun toisena tiistaina ja määrää itse istuntokauden keskeytysten keston.

3. Parlamentti kokoontuu lisäksi ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina sen jälkeen kun 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä on kulunut kuukausi.

4. Puheenjohtajakokous voi perustellulla päätöksellä, joka on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen parlamentin aikaisemmin päättämää istuntokauden aloituspäivää, muuttaa 2 kohdan mukaisesti päätettyjen istuntokauden keskeytysten pituutta voimatta kuitenkaan lykätä istuntokauden aloituspäivää enempää kuin kahdella viikolla.

5. Kuultuaan ensin puheenjohtajakokousta puhemies kutsuu parlamentin poikkeuksellisesti koolle jäsenten enemmistön, komission tai neuvoston pyynnöstä.

Puhemiehellä on valta puheenjohtajakokouksen suostumuksella kutsua parlamentti poikkeuksellisesti koolle yhden kolmasosan jäsenistä sitä pyytäessä.

11 artikla

Kokoontumispaikat

1. Parlamentin täysistunnot ja valiokuntien kokoukset pidetään perustamissopimusten määräysten mukaisesti.

Ehdotukset ylimääräisten istuntojaksojen pitämisestä Brysselissä ja näitä koskevat muutokset voidaan hyväksyä yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

2. Valiokunta voi päättää esittää, että yksi tai useampi kokous pidetään muualla. Perusteltu pyyntö toimitetaan puhemiehelle, joka toimittaa sen puhemiehistön käsiteltäväksi. Kiireellisessä tapauksessa puhemies voi itse ratkaista asian. Puhemiehistön tai puhemiehen hylkäävä päätös on perusteltava.

III LUKU

PARLAMENTIN VIRANHALTIJAT

12 artikla

Ikäpuhemies

1. Kun parlamentti kokoontuu 10 artiklan 3 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa puhemiehen tehtäviä, kunnes puhemies on valittu.

2. Vanhimman jäsenen toimiessa puhemiehenä käsitellään vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta.

Jos valtakirjojen tarkastusta koskeva asia otetaan esille ikäpuhemiehen toimiessa puhemiehenä, tämä lähettää sen valtakirjojen tarkastuksesta vastaavaan valiokuntaan.

13 artikla

Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset

1. Puhemies, varapuhemiehet ja kvestorit valitaan salaisessa äänestyksessä 136 artiklan määräysten mukaisesti. Ehdokkaaksi asettaminen edellyttää, että kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa. Ehdokkaita voivat nimetä ainoastaan poliittiset ryhmät tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä. Jos ehdokkaita kuitenkin on yhtä monta tai vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, ehdokkaiden valinta voidaan vahvistaa suosionosoituksin.

2. Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien vaaleissa on pidettävä huolta jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolisesta edustuksesta.

14 artikla

Puhemiehen vaali - avauspuhe

1. Ensin valitaan puhemies. Ehdokasasettelut on ennen jokaista äänestyskierrosta annettava ikäpuhemiehelle, joka ilmoittaa niistä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi.

2. Kun puhemies on valittu, ikäpuhemies luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen.

15 artikla

Varapuhemiesten vaali

1. Seuraavaksi valitaan varapuhemiehet yhdellä äänestyslipulla. Ensimmäisellä äänestyskierroksella tulevat valituiksi neljäntoista täytettävän paikan rajoissa ja äänten lukumäärän mukaisessa järjestyksessä ne ehdokkaat, jotka saavat ehdottoman enemmistön annetuista äänistä. Jos valittuja ehdokkaita on vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, toimitetaan toinen äänestyskierros samoin ehdoin jäljelle jäävien paikkojen täyttämiseksi. Jos tarvitaan kolmas äänestyskierros, jäljelle jääneiden paikkojen täyttämiseksi riittää suhteellinen enemmistö. Äänten mennessä tasan iältään vanhimmat ehdokkaat julistetaan valituiksi.

Vaikka tässä artiklassa, toisin kuin 14 artiklan 1 kohdassa, ei erikseen mainita uusien ehdokkaiden nimeämisen mahdollisuutta äänestyskierrosten välillä varapuhemiehiä valittaessa, se on kuitenkin sallittua, koska parlamentin on täysivaltaisena elimenä voitava ottaa huomioon kaikki mahdolliset ehdokkaat, etenkin siitä syystä, että tämän mahdollisuuden puuttuminen saattaisi muodostaa esteen vaalin joustavalle toimittamiselle.

2. Jollei 18 artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu, varapuhemiesten arvojärjestys määräytyy heidän valitsemisjärjestyksensä mukaan ja äänten mennessä tasan iän perusteella.

Jos varapuhemiehiä ei valita salaisessa äänestyksessä, arvojärjestys vastaa sitä järjestystä, jossa puhemies julistaa heidän nimensä.

16 artikla

Kvestorien vaali

Varapuhemiesten vaalin jälkeen parlamentti valitsee viisi kvestoria.

Kvestorit valitaan samaa menettelyä noudattaen kuin varapuhemiehet.

17 artikla

Viranhaltijoiden toimikausi

1. Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta.

Jos jäsen vaihtaa poliittista ryhmää, hän säilyttää mahdollisen paikkansa puhemiehistössä tai kvestorikollegiossa kaksi ja puoli vuotta kestävän toimikautensa loppuun saakka.

2. Jos paikka vapautuu ennen toimikauden päättymistä, tilalle valittu jäsen hoitaa tehtävää vain edeltäjänsä toimikaudesta jäljellä olevan ajan.

18 artikla

Vapautuvat toimet

1. Jos puhemiehen, varapuhemiehen tai kvestorin tilalle on valittava uusi jäsen, vaali suoritetaan edellä esitettyjen määräysten mukaisesti.

Vastavalittu varapuhemies ottaa edeltäjänsä paikan arvojärjestyksessä.

2. Jos puhemiehen paikka vapautuu, ensimmäinen varapuhemies toimii puhemiehenä, kunnes uusi puhemies on valittu.

19 artikla

Puhemiehen tehtävät

1. Puhemies ohjaa kaikkia parlamentin ja sen elinten toimintoja tässä työjärjestyksessä määrätyin ehdoin. Hänellä on ehdoton toimivalta parlamenttikäsittelyn johtamiseksi ja sen asianmukaisen kulun varmistamiseksi.

Puhemiehen toimivaltaan kuuluu myös mahdollisuus toimittaa äänestys eri järjestyksessä kuin äänestyksen kohteena olevassa asiakirjassa on esitetty. Samoin kuin 130 artiklan 7 kohdassa on vahvistettu, puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen.

2. Puhemies avaa, keskeyttää ja päättää istunnot. Hän valvoo, että työjärjestystä noudatetaan, ylläpitää järjestystä, myöntää puheenvuorot, julistaa keskustelut päättyneiksi, äänestyttää asioista ja julistaa äänestystulokset. Hän lähettää valiokuntiin niiden toimialaan kuuluvat ilmoitukset.

3. Puhemies saa käyttää keskustelussa puheenvuoron vain tehdäkseen yhteenvedon tai palauttaakseen keskustelun käsiteltävään asiaan. Jos puhemies haluaa osallistua keskusteluun, hän poistuu puhemiehen paikalta, ja hän saa palata sinne vasta asiaa koskevan keskustelun päätyttyä.

4. Puhemies tai hänen valtuuttamansa henkilö edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä, juhlatilaisuuksissa ja hallinnollisissa, oikeudellisissa tai taloudellisissa asioissa.

20 artikla

Varapuhemiesten tehtävät

Jos puhemies on poissa tai estynyt tai jos hän haluaa ottaa osaa keskusteluun 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti, yksi varapuhemiehistä asettuu puhemiehen paikalle 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

IV LUKU

PARLAMENTIN ELIMET

21 artikla

Puhemiehistön kokoonpano

1. Parlamentin puhemies ja neljätoista varapuhemiestä muodostavat puhemiehistön.

2. Kvestorit ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä.

3. Puhemiehistön äänten mennessä tasan puhemiehen ääni ratkaisee.

22 artikla

Puhemiehistön tehtävät

1. Puhemiehistö huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

2. Puhemiehistö ratkaisee parlamentin jäseniä, parlamentin sisäistä organisaatiota, sihteeristöä ja elimiä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset.

3. Puhemiehistö ratkaisee istuntojen toimittamista koskevat asiat.

4. Puhemiehistö antaa 30 artiklassa tarkoitetut, sitoutumattomia jäseniä koskevat määräykset.

5. Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja antaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevia määräyksiä.

6. Puhemiehistö laatii parlamentin alustavan ennakkoarvion tuloista ja menoista.

7. Puhemiehistö antaa 25 artiklan mukaiset ohjeet kvestoreille.

8. Puhemiehistö on toimivaltainen hyväksymään valiokuntien kokoukset tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella, kuulemiset sekä esittelijöiden tutkimus- ja tiedonhankintamatkat.

9. Puhemiehistö nimittää pääsihteerin 182 artiklan mukaisesti.

10. Puhemies ja/tai puhemiehistö voi uskoa yhdelle tai useammalle puhemiehistön jäsenelle puhemiehen ja/tai puhemiehistön toimivaltaan kuuluvia yleisiä tai erityisiä tehtäviä. Samalla määrätään näiden tehtävien toteuttamistavasta.

11. Uutta parlamenttia valittaessa toimikautensa päättävä puhemiehistö pysyy virassaan uuden parlamentin ensimmäiseen istuntoon asti.

23 artikla

Puheenjohtajakokouksen kokoonpano

1. Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Poliittisen ryhmän puheenjohtaja voi nimetä edustajakseen poliittisen ryhmän jäsenen.

2. Sitoutumattomat jäsenet valtuuttavat joukostaan kaksi jäsentä osallistumaan puheenjohtajakokoukseen ilman äänioikeutta.

3. Puheenjohtajakokous pyrkii yksimielisyyteen sen käsiteltäväksi annetuissa asioissa.

Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta äänestetään siten, että äänet painotetaan ryhmän jäsenten lukumäärän mukaisesti.

24 artikla

Puheenjohtajakokouksen tehtävät

1. Puheenjohtajakokous huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

2. Puheenjohtajakokous päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista.

3. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja laitoksiin sekä jäsenvaltioiden kansallisiin parlamentteihin. Puhemiehistö nimeää kaksi varapuhemiestä huolehtimaan kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta. He tekevät puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tätä koskevasta toiminnastaan.

4. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin kolmansiin maihin sekä unionin ulkopuolisiin laitoksiin ja järjestöihin.

5. Puheenjohtajakokous laatii parlamentin istuntojaksojen esityslistaluonnoksen.

6. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka koskevat valiokuntien, väliaikaisten tutkintavaliokuntien, parlamentaaristen sekavaliokuntien, pysyvien valtuuskuntien ja erikoisvaltuuskuntien kokoonpanoa ja toimivaltaa.

7. Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkajaosta 31 artiklan mukaisesti.

8. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta antaa lupa valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimiseen.

9. Puheenjohtajakokous tekee puhemiehistölle ehdotuksia poliittisia ryhmiä koskevissa hallinto- ja talousarviokysymyksissä.

25 artikla

Kvestorien tehtävät

Kvestorien tehtäviin kuuluvat jäseniä välittömästi koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön määräämien ohjeiden mukaisesti.

26 artikla

Valiokuntien puheenjohtajakokous

1. Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien tai väliaikaisten valiokuntien puheenjohtajista ja se valitsee itse puheenjohtajansa.

2. Valiokuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia.

3. Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

27 artikla

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous

1. Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista ja se valitsee itse puheenjohtajansa.

2. Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.

3. Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

28 artikla

Puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien päätösten julkisuus

1. Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen pöytäkirjat käännetään virallisille kielille, painetaan ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille, jollei puhemiehistö tai puheenjohtajakokous poikkeuksellisesti toisin päätä luottamuksellisuussyistä.

2. Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin tiedotteessa (Bulletin) kolmenkymmenen päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä.

V LUKU

POLIITTISET RYHMÄT

29 artikla

Poliittisten ryhmien muodostaminen

1. Jäsenet voivat ryhmittyä poliittisten kantojensa mukaisiin ryhmiin.

2. Poliittisessa ryhmässä on oltava jäseniä useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 23 jäsentä jäsenten ollessa kahdesta eri jäsenvaltiosta, 18 jäsentä jäsenten ollessa kolmesta eri jäsenvaltiosta ja 14 jäsentä jäsenten ollessa neljästä tai useammasta eri jäsenvaltiosta.

3. Jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään.

4. Poliittisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa täsmennetään ryhmän nimi, sen jäsenten nimet ja sen työvaliokunnan kokoonpano.

5. Ilmoitus poliittisen ryhmän muodostamisesta julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

30 artikla

Sitoutumattomat jäsenet

1. Poliittisiin ryhmiin kuulumattomien jäsenten käytössä on sihteeristö. Puhemiehistö antaa siitä tarkemmat määräykset pääsihteerin ehdotuksesta.

2. Puhemiehistö määrää lisäksi näiden jäsenten aseman ja parlamentaariset oikeudet.

31 artikla

Paikkojen jako istuntosalissa

Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkojen jaosta poliittisille ryhmille, sitoutumattomille jäsenille ja Euroopan unionin toimielimille.

VI LUKU

SUHTEET MUIHIN TOIMIELIMIIN

NIMITYKSET

32 artikla

Komission puheenjohtajan valitseminen

1. Jäsenvaltioiden hallitusten nimettyä yksimielisesti komission puheenjohtajaehdokkaan, puhemies pyytää nimettyä ehdokasta antamaan parlamentille lausuman ja esittelemään poliittiset toimintalinjauksensa. Lausumaa seuraa keskustelu.

Neuvosto kutsutaan ottamaan osaa keskusteluun.

2. Parlamentti hyväksyy tai hylkää ehdotetun nimityksen annettujen äänten enemmistöllä.

Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan.

3. Jos ehdokas valitaan, puhemies ilmoittaa siitä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja pyytää niitä ja valittua komission puheenjohtajaa nimeämään yhteisellä sopimuksella ehdokkaat komission jäseniksi.

4. Jos parlamentti ei hyväksy nimettyä ehdokasta, puhemies pyytää jäsenvaltioiden hallituksia nimeämään uuden ehdokkaan.

33 artikla

Komission valitseminen

1. Puhemies pyytää, valittua komission puheenjohtajaa kuultuaan, komission jäseniksi ehdotettuja henkilöitä saapumaan eri valiokuntiin sen mukaan, mitä tehtäviä ehdokkaiden oletetaan saavan hoitaakseen. Ehdokkaiden kuulemiseksi järjestettävät tilaisuudet ovat julkisia.

2. Valiokunta pyytää nimettyä ehdokasta antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin.

3. Valittu puheenjohtaja esittelee komission jäsenten kollegion ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan kaikki neuvoston jäsenet. Lausumaa seuraa keskustelu.

4. Keskustelun päätteeksi jokainen poliittinen ryhmä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 37 artiklan 3-5 kohtaa.

Äänestettyään päätöslauselmaesityksestä parlamentti valitsee tai hylkää komission annettujen äänten enemmistöllä.

Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan.

Parlamentti voi lykätä äänestyksen seuraavaan istuntoon.

5. Puhemies ilmoittaa jäsenvaltioiden hallituksille komission valinnasta tai hylkäämisestä.

6. Jos komission jäsenten vastuualueet muuttuvat toimikauden aikana, heitä pyydetään saapumaan valiokuntiin, jotka vastaavat heidän toimialaansa kuuluvista asioista.

34 artikla

Epäluottamuslause-esitys komissiolle

1. Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi jättää puhemiehelle komissiota koskevan epäluottamuslause-esityksen.

2. Esitykseen on merkittävä "epäluottamuslause-esitys", ja se on perusteltava. Epäluottamuslause-esitys toimitetaan komissiolle.

3. Kun puhemies on vastaanottanut epäluottamuslause-esityksen, hän ilmoittaa siitä jäsenille välittömästi.

4. Epäluottamuslause-esityksestä käydään keskustelu aikaisintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun epäluottamuslause-esityksen vastaanotosta on ilmoitettu jäsenille.

5. Epäluottamuslause-esityksestä toimitetaan äänestys nimenhuudon mukaan. Äänestys voidaan toimittaa aikaisintaan 48 tunnin kuluttua keskustelun alkamisesta.

6. Keskustelu ja äänestys toimitetaan viimeistään epäluottamuslause-esityksen esittämistä seuraavan istuntojakson aikana.

7. Epäluottamuslause hyväksytään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä. Äänestyksen tulos annetaan tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle.

35 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen

1. Tilintarkastustuomioistuimen jäseniksi nimettyjä henkilöitä pyydetään antamaan lausuma asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2. Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen ehdokkaiden nimittämisestä.

3. Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään kolmenkymmenenkahden jäsenen pyynnöstä toisin päätä.

4. Jos parlamentin lausunto on nimitystä vastaan, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen.

36 artikla

Euroopan keskuspankki

1. Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi nimettyä ehdokasta pyydetään antamaan lausuma asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2. Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

3. Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään kolmenkymmenenkahden jäsenen pyynnöstä toisin päätä.

4. Jos parlamentin lausunto on nimitystä vastaan, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen.

5. Samaa menettelyä sovelletaan Euroopan keskuspankin varapuheenjohtajan ja johtokunnan jäsenten nimittämisen yhteydessä.

JULKILAUSUMAT

37 artikla

Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat

1. Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa mahdollisesti yksityiskohtainen keskustelu vai 30 minuuttia lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä jäseniltä.

2. Kun julkilausuma ja sitä seuraava keskustelu otetaan esityslistalle, parlamentti päättää siitä, esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman vai ei. Päätöslauselmaa ei voida esittää, jos samaa aihetta koskeva mietintö on määrä käsitellä samalla tai seuraavalla istuntojaksolla, ellei puhemies poikkeuksellisin perustein ehdota toisin. Jos parlamentti päättää esittää keskustelun päätteeksi päätöslauselman, valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen.

3. Päätöslauselmaesityksistä äänestetään samana päivänä. Puhemies päättää mahdollisista poikkeuksista. Äänestysselitykset ovat sallittuja.

4. Yhteinen päätöslauselmaesitys korvaa sen allekirjoittajien aikaisemmin käsiteltäväksi jättämät päätöslauselmaesitykset, mutta se ei korvaa esityksiä, joita muut valiokunnat, poliittiset ryhmät tai jäsenet ovat jättäneet käsiteltäväksi.

5. Kun yksi päätöslauselmaesityksistä on hyväksytty, muista päätöslauselmaesityksistä ei äänestetä, ellei puhemies poikkeuksellisesti toisin päätä.

38 artikla

Selonteko komission päätöksistä

Parlamentin puhemies voi puheenjohtajakokousta kuultuaan pyytää jokaisen komission kokouksen jälkeen komission puheenjohtajaa, suhteista parlamenttiin vastaavaa komission jäsentä tai niin sovittaessa toista komission jäsentä antamaan parlamentille julkilausuman komission tekemistä tärkeimmistä päätöksistä. Julkilausumasta käydään vähintään 30 minuutin keskustelu, jonka aikana jäsenet saavat esittää lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä.

39 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat

1. Vastuuvapausmenettelyn tai talousarvion valvontaan liittyvän parlamentin toiminnan yhteydessä voidaan tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä pyytää käyttämään puheenvuoro, jossa hän esittelee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen, erityiskertomuksiin tai lausuntoihin sisältyvät huomautukset tai selostaa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmaa.

2. Parlamentti voi päättää järjestää jokaisesta julkilausumassa esille tuodusta kysymyksestä erillisen keskustelun, johon myös komissio ja neuvosto osallistuvat, etenkin kun on tuotu ilmi varainhoidossa tapahtuneita säännönvastaisuuksia.

40 artikla

Euroopan keskuspankin julkilausumat

1. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja esittelee parlamentille pankin vuosikertomuksen Euroopan keskuspankkijärjestelmän toiminnasta sekä edellisen ja kuluvan vuoden rahapolitiikasta.

2. Esittelyä seuraa yleiskeskustelu.

3. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan ainakin neljästi vuodessa asiasta vastaavan valiokunnan kokouksiin antamaan selvitys ja vastaamaan kysymyksiin.

4. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muita Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä kutsutaan osallistumaan muihin kokouksiin näiden omasta tai parlamentin pyynnöstä.

41 artikla

Suositus talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi

1. Komission suositus jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, joka esittää siitä mietinnön täysistunnolle.

2. Neuvostoa pyydetään antamaan parlamentille tietoa suosituksensa sisällöstä sekä Eurooppa-neuvoston kannasta.

NEUVOSTOLLE JA KOMISSIOLLE OSOITETUT KYSYMYKSET

42 artikla

Suulliset kysymykset

1. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi esittää neuvostolle tai komissiolle kysymyksiä ja pyytää ottamaan ne parlamentin esityslistalle.

Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne viipymättä puheenjohtajakokoukselle.

Puheenjohtajakokous päättää kysymysten ottamisesta esityslistalle sekä niiden käsittelyjärjestyksestä.

2. Komissiolle osoitetut kysymykset on toimitettava asianomaiselle toimielimelle vähintään viikko ennen ja neuvostolle osoitetut kysymykset vähintään kolme viikkoa ennen sitä istuntoa, jonka esityslistalle ne otetaan.

3. Tämän artiklan 2 kohdan mukaisia määräaikoja ei sovelleta kysymyksiin, jotka koskevat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 ja 34 artiklassa tarkoitettuja asioita. Neuvoston on vastattava kysymyksiin kohtuullisessa ajassa, jotta parlamentin asianmukainen tiedonsaanti turvataan.

4. Yhdellä kysymyksen laatijoista on käytössään viisi minuuttia puheaikaa kysymyksen esittelyyn. Yksi asianomaisen toimielimen jäsenistä vastaa kysymykseen.

Kysymyksen esittäjällä on oikeus käyttää mainittu puheaika kokonaisuudessaan.

5. Muutoin noudatetaan 37 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan määräyksiä soveltuvin osin.

43 artikla

Kyselytunti

1. Neuvoston ja komission kyselytunti pidetään kullakin istuntojaksolla ajankohtana, jonka parlamentti päättää puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Tietty aika voidaan varata komission puheenjohtajalle ja yksittäisille komission jäsenille osoitetuille kysymyksille.

2. Jäsen saa esittää neuvostolle ja komissiolle saman istuntojakson aikana ainoastaan yhden kysymyksen.

3. Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka päättää niiden käsiteltäväksi ottamisesta ja käsittelyjärjestyksestä. Päätöksestä ilmoitetaan viipymättä kysymysten laatijoille.

4. Kyselytunnin yhteydessä noudatettavan menettelyn yksityiskohdista määrätään ohjeissa(4).

44 artikla

Kirjalliset kysymykset

1. Jäsenet voivat esittää neuvostolle tai komissiolle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä.

2. Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne asianomaiselle toimielimelle.

3. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4. Jos kysymykseen ei pystytä vastaamaan asetetussa määräajassa, se otetaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä asiasta vastaavan valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Työjärjestyksen 43 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin.

5. Kysymyksiin, jotka edellyttävät välitöntä vastausta (ensisijaiset kysymykset) mutta jotka eivät vaadi yksityiskohtaista selvitystä, vastataan kolmen viikon kuluessa. Jokainen jäsen voi antaa käsiteltäväksi yhden tällaisen kysymyksen kuukaudessa.

6. Muihin kysymyksiin (muut kuin ensisijaiset kysymykset) vastataan kuuden viikon kuluessa.

7. Jäsenet ilmoittavat esittämänsä kysymyksen laadun. Lopullisen päätöksen tekee puhemies.

KERTOMUKSET

45 artikla

Komission vuotuinen yleiskertomus

Komission vuotuinen yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta lähetetään valiokuntiin, jotka voivat jättää yksityiskohtaisia tai yleisluonteisia kysymyksiä täysistunnon käsiteltäväksi voimassa olevien menettelyjen mukaisesti.

46 artikla

Komission vuosikertomus yhteisön oikeuden täytäntöönpanosta

1. Komission vuosikertomus yhteisön oikeuden täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa lähetetään kaikkiin asianomaisiin valiokuntiin. Kukin valiokunta voi antaa lausuntonsa oikeudellisista asioista vastaavalle valiokunnalle, joka antaa mietinnön täysistunnolle.

2. Täysistunnon hyväksymä päätöslauselma ja asiasta vastaavan valiokunnan mietintö toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

47 artikla

Muut kertomukset ja muiden toimielinten vuosikertomukset

1. Muista kertomuksista ja muiden toimielinten vuosikertomuksista, joiden osalta perustamissopimuksissa määrätään Euroopan parlamentin kuulemisesta tai joiden osalta Euroopan unionin kehitys tekee Euroopan parlamentin lausunnon tarpeelliseksi, laaditaan mietintö, joka annetaan täysistunnon käsiteltäväksi.

2. Muut kertomukset ja muiden toimielinten vuosikertomukset, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, ja kyseinen valiokunta voi ehdottaa mietinnön laatimista työjärjestyksen 163 tai 62 artiklan mukaisesti.

PÄÄTÖSLAUSELMAT JA SUOSITUKSET

48 artikla

Päätöslauselmaesitykset

1. Jäsen voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Euroopan unionin toimialaan liittyvästä asiasta.

Esitys saa olla enintään 200 sanan pituinen.

2. Asiasta vastaava valiokunta päättää sovellettavasta menettelystä.

Valiokunta voi käsitellä päätöslauselmaesitystä yhdessä muiden päätöslauselmaesitysten tai mietintöjen kanssa.

Valiokunta voi päättää antaa lausunnon, joka voi olla kirjeen muodossa.

Valiokunta voi päättää laatia asiasta mietinnön. Tähän on saatava puheenjohtajakokouksen lupa.

3. Päätöslauselmaesityksen laatijoille ilmoitetaan valiokunnan ja puheenjohtajakokouksen päätöksistä.

4. Päätöslauselmaesitys sisällytetään mietintöön.

5. Puhemies toimittaa muille Euroopan unionin toimielimille niille osoitetut, kirjeen muodossa laaditut lausunnot.

6. Tämän työjärjestyksen 37 artiklan 2 kohdan, 42 artiklan 5 kohdan tai 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat voivat peruuttaa sen ennen lopullista äänestystä.

7. Päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat tai sen ensimmäinen allekirjoittaja saa/saavat peruuttaa 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämänsä päätöslauselmaesityksen, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on 2 kohdan mukaisesti päättänyt laatia siitä mietinnön.

Sen jälkeen kun valiokunta on ottanut esityksen käsiteltäväkseen, valiokunnalla yksin on valta peruuttaa esitys ennen sitä koskevaa lopullista äänestystä.

8. Poliittinen ryhmä, valiokunta tai esityksen käsiteltäväksi jättämiseen tarvittava määrä jäseniä voi ottaa peruutetun päätöslauselmaesityksen nimiinsä ja jättää sen välittömästi uudelleen käsiteltäväksi.

Valiokuntien on varmistettava, että päätöslauselmaesitykset, jotka on jätetty käsiteltäväksi tämän artiklan mukaisesti ja jotka täyttävät asetetut vaatimukset, johtavat toimenpiteisiin ja että esityksiin viitataan asianmukaisesti niiden johdosta laadituissa asiakirjoissa.

49 artikla

Suositukset neuvostolle

1. Vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä tai poliittinen ryhmä voi jättää käsiteltäväksi neuvostolle osoitetun ehdotuksen suositukseksi, jos kyseessä ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja VI osastossa tarkoitetut aiheet tai jos parlamenttia ei ole kuultu 97 tai 98 artiklan piiriin kuuluvasta kansainvälisestä sopimuksesta.

2. Ehdotukset lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

Valiokunta antaa asian tarvittaessa parlamentin käsiteltäväksi tässä työjärjestyksessä määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

3. Kun asiasta vastaava valiokunta laatii mietinnön, siihen sisältyy parlamentille osoitettu ehdotus suositukseksi neuvostolle, lyhyet perustelut sekä tarvittaessa niiden valiokuntien lausunnot, joita asiassa on kuultu.

Tämän kohdan soveltaminen ei edellytä puheenjohtajakokouksen lupaa.

4. Kiireellisissä tapauksissa sovelletaan 104 ja 107 artiklan määräyksiä.

50 artikla

Keskustelut tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista

1. Poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi esittää puhemiehelle kirjallisen pyynnön keskustelun järjestämiseksi tärkeästä, ajankohtaisesta ja kiireellisestä aiheesta (110 artiklan 3 kohta).

2. Puheenjohtajakokous laatii 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja liitteen III määräysten mukaisesti luettelon niistä aiheista, jotka otetaan seuraavan tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävän keskustelun lopulliseen esityslistaluonnokseen. Esityslistalle otettavia aiheita saa olla enintään viisi.

Parlamentti voi 111 artiklan määräysten mukaisesti hylätä keskusteltavaksi aiotun aiheen ja/tai ottaa keskusteltavaksi uuden aiheen, ylittämättä kuitenkaan tässä artiklassa määrättyä aiheiden enimmäismäärää. Valittuja aiheita koskevat päätöslauselmaesitykset jätetään käsiteltäväksi viimeistään esityslistan hyväksymispäivän iltana. Päätöslauselmaesitysten jättämisen tarkan määräajan vahvistaa puhemies.

3. Poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnettävä kokonaispuheaika jaetaan 120 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti istuntojaksokohtaisen enintään kolmen tunnin keskusteluajan rajoissa.

Jos puheaikaa on vielä käytettävissä päätöslauselmaesitysten ja äänestysten sekä komission ja neuvoston mahdollisille puheenvuoroille varatun ajan jälkeen, se jaetaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten kesken.

4. Äänestys toimitetaan välittömästi keskustelun päätyttyä. Työjärjestyksen 137 artiklaa ei sovelleta.

Tämän artiklan mukaisesti toimitettavat äänestykset voidaan järjestää yhteisesti, jos puhemies ja puheenjohtajakokous näin päättävät.

5. Jos samaa aihetta koskevia päätöslauselmaesityksiä on jätetty käsiteltäväksi kaksi tai useampia, sovelletaan 37 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä.

6. Puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat päättää, että päätöslauselmaesityksestä äänestetään ilman keskustelua. Tällainen päätös edellyttää kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajien yksimielistä hyväksyntää.

Tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävän keskustelun esityslistalle otettuihin päätöslauselmaesityksiin ei sovelleta 143, 144 ja 146 artiklan määräyksiä.

Päätöslauselmaesitykset tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävää keskustelua varten jätetään käsiteltäväksi vasta, kun aiheiden luettelo on hyväksytty. Päätöslauselmat, joita ei ehditä käsitellä keskustelulle varattuna aikana, raukeavat. Samoin menetellään, jos 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti esitetyn pyynnön perusteella todetaan, ettei parlamentti ole päätösvaltainen. Jäsenet voivat luonnollisesti jättää kyseiset päätöslauselmaesitykset uudelleen käsiteltäväksi 48 artiklan mukaisesti tai he voivat antaa ne uudelleen käsiteltäväksi siksi, että ne otetaan seuraavalla istuntojaksolla tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävään keskusteluun.

Aihetta ei voida ottaa tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävän keskustelun esityslistalle, jos se on jo kyseisen istuntojakson esityslistalla.

Työjärjestyksen määräykset eivät salli yhteiskeskustelua 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetystä päätöslauselmaesityksestä ja samaa aihetta koskevasta valiokunnan mietinnöstä.

***

Kun päätösvaltaisuuden toteamista pyydetään 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämä pyyntö koskee ainoastaan äänestyksen kohteena olevaa päätöslauselmaesitystä, mutta ei sitä seuraavia päätöslauselmaesityksiä.

51 artikla

Kirjalliset kannanotot

1. Enintään viisi jäsentä voi jättää käsiteltäväksi korkeintaan 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton Euroopan unionin toimialaa koskevaan asiaan. Kirjalliset kannanotot painetaan virallisilla kielillä ja jaetaan jäsenille. Ne esitetään yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa tätä tarkoitusta varten varatussa luettelossa.

2. Jäsen voi allekirjoittaa tällaisen kannanoton.

3. Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille.

4. Tällainen kannanotto sekä allekirjoittajien nimet toimitetaan seuraavan istuntojakson lopussa kannanotossa mainituille tahoille. Kannanotto sisällytetään kyseisen istuntojakson viimeisen istunnon pöytäkirjaan. Tämä julkaiseminen on osoituksena menettelyn päättymisestä.

5. Yli kolme kuukautta luettelossa ollut kirjallinen kannanotto raukeaa, jollei vähintään puolet parlamentin jäsenistä ole sitä allekirjoittanut.

52 artikla

Talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen

1. Valiokunta voi pyytää, että talous- ja sosiaalikomiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista.

Valiokunta ilmoittaa talous- ja sosiaalikomitealle lausunnon antamisen määräajan.

2. Talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskevat pyynnöt hyväksytään täysistunnossa ilman keskustelua.

53 artikla

Alueiden komitean kuuleminen

1. Valiokunta voi pyytää, että alueiden komiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista.

Valiokunta ilmoittaa alueiden komitealle lausunnon antamisen määräajan.

2. Alueiden komitean kuulemista koskevat pyynnöt hyväksytään täysistunnossa ilman keskustelua.

54 artikla

Toimielinten väliset sopimukset

Parlamentti voi tehdä sopimuksia muiden toimielinten kanssa perussopimusten soveltamiseksi tai menettelyjen helpottamiseksi tai selkeyttämiseksi.

Sopimus voidaan tehdä yhteisenä julistuksena, kirjeenvaihtona tai menettelysääntöinä taikka muussa asianmukaisessa muodossa. Parlamentin hyväksyttyä sopimukset puhemies allekirjoittaa ne. Sopimukset voidaan liittää tiedoksi työjärjestykseen.

VII LUKU

SUHTEET KANSALLISIIN PARLAMENTTEIHIN

55 artikla

Tietojen vaihto, yhteydet ja vastavuoroiset palvelut

1. Parlamentti tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

2. Puheenjohtajakokous voi antaa puhemiehelle valtuudet neuvotella jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille vastavuoroisuuteen perustuen tarjottavista palveluista sekä ehdottaa muita mahdollisia toimenpiteitä yhteyksien helpottamiseksi.

56 artikla

Yhteisöasioita käsittelevien elinten konferenssi (COSAC)

1. Puheenjohtajakokous nimeää puhemiehen ehdotuksesta COSAC-valtuuskunnan jäsenet ja voi antaa heille toimivaltuudet. Valtuuskuntaa johtaa yksi niistä varapuhemiehistä, joiden tehtävänä on kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutus.

2. Muut valtuuskunnan jäsenet valitaan COSACin kokouksessa käsiteltävien aiheiden perusteella siten, että parlamentin yleinen poliittinen tasapaino otetaan asianmukaisesti huomioon. Parlamentin valtuuskunta antaa selonteon kunkin kokouksen jälkeen.

VIII LUKU

LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYT

YLEISET MÄÄRÄYKSET

57 artikla

Vuotuinen lainsäädäntöohjelma

1. Parlamentti sopii komission ja neuvoston kanssa Euroopan unionin lainsäädäntöohjelman laatimisesta.

2. Komissio esittää lokakuussa vuotuisen lainsäädäntöohjelmansa sekä arvion edellisen vuoden lainsäädäntöohjelmasta.

3. Vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa mainitaan

a) kaikki lainsäädännön alaan liittyvät ehdotukset

b) sopimukset kolmansien maiden kanssa.

Ohjelmassa mainitaan myös parlamentin tai neuvoston pyytämät lainsäädäntöehdotukset ja -asiakirjat, jotka komissio on luvannut antaa.

Kaikissa ohjelmaan sisällytettävissä säädöksissä on mainittava niiden oikeusperusta ja hyväksymisaikataulu.

4. Ennen kunkin vuoden päättymistä parlamentti hyväksyy päätöslauselman, jossa vahvistetaan lainsäädäntöohjelman ensisijaiset poliittiset tavoitteet.

5. Kiireellisissä ja ennalta arvaamattomissa tapauksissa toimielin voi oma-aloitteisesti ja perustamissopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti ehdottaa lainsäädäntötoimenpiteen lisäämistä vuotuiseen lainsäädäntöohjelmaan.

6. Puhemies välittää parlamentin hyväksymän päätöslauselman muille lainsäädäntömenettelyyn osallistuville Euroopan unionin toimielimille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

Puhemies pyytää neuvostoa esittämään kantansa komission vuotuiseen lainsäädäntöohjelmaan ja parlamentin päätöslauselmaan.

7. Jos toimielin ei kykene noudattamaan annettua aikataulua, sen tulee ilmoittaa viivästymisen syyt toiselle toimielimelle ja ehdottaa uutta aikataulua.

8. Parlamentti tarkastelee vuotuisen lainsäädäntöohjelman täytäntöönpanon edistymistä joka kuudes kuukausi.

Ohjelmaa voidaan tarkistaa vuoden toisen puoliskon alussa.

58 artikla

Perusoikeuksien kunnioittaminen, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate ja rahoitusvaikutukset

Lainsäädäntöehdotusta käsitellessään parlamentti kiinnittää erityistä huomiota perusoikeuksien kunnioittamiseen sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen. Jos ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti tarkistaa varojen riittävyyden.

59 artikla

EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan mukaiset lainsäädäntöaloitteet

1. Parlamentti voi pyytää komissiota EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan toisen kohdan mukaisesti antamaan sille lainsäädäntöehdotuksen hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan 163 artiklan mukainen valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle.

2. Ennen 163 artiklan mukaisen menettelyn aloittamista asiasta vastaavan valiokunnan on varmistettava, ettei tällaista ehdotusta ole valmisteltavana, toisin sanoen

a) että vuotuinen lainsäädäntöohjelma ei sisällä tällaista ehdotusta,

b) että tällaisen ehdotuksen valmistelua ei ole aloitettu tai että se on viivästynyt kohtuuttomasti,

c) että komissio ei ole vastannut myöntävästi aikaisempiin joko asiasta vastaavan valiokunnan esittämiin pyyntöihin tai pyyntöihin, jotka sisältyvät parlamentin yksinkertaisella enemmistöllä hyväksymiin päätöslauselmiin.

3. Parlamentin päätöslauselmassa ilmaistaan asianmukainen oikeusperusta. Lisäksi päätöslauselma sisältää yksityiskohtaiset suositukset pyydetyn ehdotuksen sisällön suhteen, jonka on kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava toissijaisuusperiaatetta.

4. Jos ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti ilmoittaa, kuinka tarvittavat varat voidaan järjestää.

5. Asiasta vastaava valiokunta seuraa kaikkien parlamentin nimenomaisesta pyynnöstä laadittujen lainsäädäntöehdotusten valmistelun etenemistä.

60 artikla

Lainsäädännöllisten asiakirjojen käsittely

1. Puhemies lähettää komission ehdotukset ja muut lainsäädännön alaan liittyvät asiakirjat asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

Jos ehdotus sisältyy vuotuiseen lainsäädäntöohjelmaan, asiasta vastaava valiokunta voi päättää nimittää esittelijän seuraamaan ehdotuksen valmistelua.

Puhemies lähettää neuvoston esittämät kuulemispyynnöt tai komission esittämät kyseistä ehdotusta koskevat lausuntopyynnöt asiasta vastaavaan valiokuntaan.

Ensimmäistä käsittelyä koskevia 58, 63-73 artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin lainsäädäntöehdotuksiin riippumatta siitä, vaativatko ne yhden, kaksi vai kolme käsittelyä.

2. Neuvoston yhteinen kanta lähetetään ensimmäisessä käsittelyssä asiasta vastaavaksi nimitettyyn valiokuntaan.

Yhteiseen kantaan sovelletaan toista käsittelyä koskevia 74-80 artiklan määräyksiä.

3. Toista käsittelyä seuraavan parlamentin ja neuvoston välisen sovittelumenettelyn aikana asiaa ei voida palauttaa valiokuntakäsittelyyn.

Sovittelumenettelyyn sovelletaan kolmatta käsittelyä koskevia 81-83 artiklan määräyksiä.

4. Toisessa ja kolmannessa käsittelyssä ei sovelleta 62 artiklaa, 67 artiklan 1 ja 3 kohtaa eikä 68, 69, 144, 158, 159 ja 162 artiklaa.

5. Jos toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä työjärjestyksen määräys on ristiriidassa minkä tahansa muun työjärjestyksen määräyksen kanssa, on toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä määräys etusijalla.

61 artikla

Kuuleminen jäsenvaltioiden tekemistä ehdotuksista

Jäsenvaltioiden tekemiä, EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdan mukaisia ehdotuksia, joista parlamenttia on kuultu, käsitellään tämän työjärjestyksen 58, 60, 62, 63 ja 67 artiklan mukaisesti.

62 artikla

Päätösvallan siirto valiokunnille

1. Puheenjohtajakokous voi lähettää omasta aloitteestaan tai asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä kuulemispyynnön, lausuntopyynnön, valiokunta-aloitteisen mietinnön (163 artikla) tai 48 artiklan 1-5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyyn päätöslauselmaesitykseen perustuvan mietinnön asiasta vastaavan valiokunnan päätettäväksi.

2. Jos 1 kohdan mukaisen valiokuntaan lähettämisen jälkeen kolmasosa valiokunnan varsinaisista jäsenistä pyytää päätösvallan palauttamista täysistunnolle, sovelletaan keskusteluihin ja tarkistuksiin menettelyjä, joita noudatetaan käsiteltäessä valiokuntien mietintöjä täysistunnossa.

3. Kokous, jossa valiokunta tekee päätöksensä, on avoin yleisölle.

4. Tarkistusten jättämisen määräaika julkaistaan Euroopan parlamentin tiedotteessa (Bulletin).

5. Kun valiokunta on hyväksynyt mietintönsä ja jollei 117 artiklan 1 kohdasta ja 118 artiklasta muuta johdu, puhemies merkitsee mietinnön seuraavan istuntojakson esityslistalle. Valiokunnan päätöslauselma ja mahdolliset tarkistukset katsotaan hyväksytyiksi ja merkitään pöytäkirjaan, jollei yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä, jotka edustavat vähintään kolmea eri poliittista ryhmää, ole kirjallisesti ilmaissut eriävää mielipidettään ennen istuntojakson toisen päivän alkua. Puhemies ilmoittaa kyseisistä eriävistä mielipiteistä istuntojakson toisen istunnon alussa; tässä tapauksessa valiokunnan mietintö otetaan kyseisen tai seuraavan istuntojakson esityslistalle ja se käsitellään tavanomaisen menettelyn mukaisesti. Puhemies ilmoittaa tarkistusten jättämisen määräajan.

Kolmasosa valiokunnan varsinaisista jäsenistä voi pyytää valiokunnan kokousten ulkopuolella kirjallisesti päätösvallan palauttamista täysistunnolle. Pyyntö on esitettävä ennen sitä valiokunnan kokousta, jossa nimitetään esittelijä asialle, jota pyyntö päätösvallan palauttamisesta täysistunnolle koskee.

***

Tarkistusten käsiteltäväksi jättämistä koskevia määräyksiä annetaan 139 artiklan 1 kohdassa ja siihen viittaavassa 165 artiklan 4 kohdassa sekä 62 artiklassa ja erityisesti sen 4 kohdassa, jonka mukaan tarkistusten käsiteltäväksi jättämistä koskevat määräajat on julkaistava Euroopan parlamentin tiedotteessa (Bulletin). Jäsenet voivat jättää tarkistuksia minkä tahansa valiokunnan käsiteltäväksi 139 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämän periaatteen soveltaminen on erityisen tärkeää silloin, kun valiokunta käsittelee sille 62 artiklan mukaisesti siirrettyjä asioita.

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY - VALIOKUNTAVAIHE

63 artikla

Oikeusperustan tarkistaminen

1. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ensin, että kaikilla komission ehdotuksilla ja muilla lainsäädäntöön liittyvillä asiakirjoilla on oikeusperusta.

2. Jos asiasta vastaava valiokunta asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se pyytää oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta.

3. Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat komission antamien ehdotusten oikeusperustaa. Tällöin se ilmoittaa siitä asiasta vastaavalle valiokunnalle aiheellisella tavalla.

4. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta päättää asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille. Parlamentti äänestää niistä ennen kuin ehdotuksen asiasisällöstä äänestetään.

5. Sellaisia oikeusperustan muuttamiseksi esitettyjä tarkistuksia ei voida käsitellä, jotka on jätetty täysistunnossa käsiteltäväksi, ilman että asiasta vastaava valiokunta tai oikeudellisista asioista vastaava valiokunta on asettanut oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi.

6. Jos komissio ei suostu muuttamaan ehdotustaan parlamentin hyväksymän oikeusperustan mukaiseksi, esittelijä tai oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi ehdottaa, että äänestys ehdotuksen asiasisällöstä siirretään myöhempään istuntoon.

64 artikla

Lainsäädäntömenettelyn avoimuus

1. Parlamentti ja sen valiokunnat edellyttävät, että niille toimitetaan lainsäädäntömenettelyn kuluessa kaikki komission ehdotuksiin liittyvät asiakirjat samoin ehdoin kuin neuvostolle ja sen työryhmille.

2. Komission ehdotusta käsitellessään asiasta vastaava valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan sille tietoja kyseisen ehdotuksen etenemisestä neuvostossa ja sen työryhmissä ja erityisesti mahdollisista kompromisseista, jotka muuttaisivat merkittävästi komission alkuperäistä ehdotusta, tai komission aikomuksesta peruuttaa ehdotuksensa.

65 artikla

Komission ehdotuksen muuttaminen

1. Jos komissio ilmoittaa asiasta parlamentille tai asiasta vastaava valiokunta muuten saa tietoonsa, että komissio aikoo muuttaa ehdotustaan, asiasta vastaava valiokunta lykkää asian käsittelyä, kunnes se on saanut komissiolta uuden ehdotuksen tai komission tekemät muutokset.

2. Jos neuvosto muuttaa merkittävästi komission ehdotusta, sovelletaan 71 artiklan määräyksiä.

66 artikla

Komission ja neuvoston kanta tarkistuksiin

1. Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta toimittaa lopullisen äänestyksen komission ehdotuksesta, se pyytää komissiota ilmoittamaan kantansa kaikkiin valiokunnan hyväksymiin ehdotusta koskeviin tarkistuksiin ja neuvostoa esittämään näkemyksensä.

2. Jos komissio ei pysty ilmoittamaan kantaansa tai jos komissio ilmoittaa, että se ei ole valmis hyväksymään kaikkia valiokunnan hyväksymiä tarkistuksia, valiokunta voi lykätä lopullista äänestystä.

3. Tarvittaessa komission kanta sisällytetään mietintöön.

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY - TÄYSISTUNTOVAIHE

67 artikla

Ensimmäisen käsittelyn päättäminen

1. Parlamentti käsittelee lainsäädäntöehdotusta asiasta vastaavan valiokunnan 159 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön pohjalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 62 ja 114 artiklan sekä 158 artiklan 1 kohdan soveltamista.

2. Parlamentti äänestää ensin tarkistuksista ehdotukseen, joka on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjana, sen jälkeen mahdollisesti muutetusta ehdotuksesta, sen jälkeen tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja sen jälkeen luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi kokonaisuudessaan, joka sisältää ainoastaan lausuman siitä, hyväksyykö vai hylkääkö parlamentti komission ehdotuksen vai esittääkö parlamentti siihen tarkistuksia, sekä menettelyä koskevat pyynnöt.

Kuulemismenettely päättyy, jos luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi hyväksytään. Jos parlamentti ei hyväksy lainsäädäntöpäätöslauselmaa, ehdotus palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan.

Kaikkien lainsäädäntömenettelyn puitteissa käsiteltäväksi jätettyjen mietintöjen on oltava 60, 63 ja 159 artiklan määräysten mukaisia. Jos valiokunta jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, joka ei liity lainsäädäntöön, sen on tapahduttava 154 tai 163 artiklassa tarkoitetun erityisen, asioiden lähettämistä valiokuntaan koskevan menettelyn mukaisesti.

3. Puhemies toimittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin lausuntona ehdotuksen sellaisena kuin parlamentti on sen hyväksynyt sekä siihen liittyvän päätöslauselman.

68 artikla

Komission ehdotuksen hylkääminen

1. Jos komission ehdotus ei saa puolelleen enemmistöä annetuista äänistä, puhemies pyytää, ennen kuin parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, komissiota peruuttamaan ehdotuksensa.

2. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa ehdotusta koskevan kuulemismenettelyn käyneen aiheettomaksi ja ilmoittaa tästä neuvostolle.

3. Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan äänestämättä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi.

Tässä tapauksessa asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta.

4. Jos asiasta vastaava valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, se pyytää asian palauttamista valiokuntaan 144 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Parlamentti voi tarvittaessa asettaa uuden määräajan 144 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jos valiokunnan pyyntöä ei hyväksytä, parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi.

69 artikla

Tarkistusten hyväksyminen komission ehdotukseen

1. Kun komission ehdotus hyväksytään kokonaisuudessaan siihen tehdyin tarkistuksin, äänestystä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi lykätään, kunnes komissio on ilmaissut kantansa jokaiseen parlamentin tarkistukseen.

Jos komissiolla ei ole mahdollisuutta ilmaista kantaansa parlamentin äänestettyä sen ehdotuksesta, komissio ilmoittaa puhemiehelle tai asiasta vastaavalle valiokunnalle ajankohdan, jolloin se voi ilmaista kantansa. Ehdotus otetaan komission ilmoittamaa ajankohtaa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen.

2. Jos komissio ilmoittaa, ettei se aio hyväksyä kaikkia parlamentin tarkistuksia, asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä tai hänen ollessaan estynyt kyseisen valiokunnan puheenjohtaja tekee parlamentille virallisen ehdotuksen siitä, äänestetäänkö luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi. Ennen tämän ehdotuksen antamista esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi pyytää puhemiestä keskeyttämään asian käsittelyn.

Jos parlamentti päättää lykätä äänestystä, asia katsotaan palautetuksi asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleenkäsittelyä varten.

Tässä tapauksessa asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta.

Jos asiasta vastaava valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, sovelletaan 68 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä.

Tässä vaiheessa otetaan käsiteltäväksi ainoastaan asiasta vastaavan valiokunnan esittämät ja komission kanssa sovitteluratkaisuun pyrkivät tarkistukset.

3. Tämän artiklan 2 kohdan soveltaminen ei sulje pois muiden jäsenten 144 artiklan mukaisesti käsiteltäväksi jättämää pyyntöä asian palauttamisesta valiokuntakäsittelyyn.

Jos asia palautetaan valiokuntaan 2 kohdan mukaisesti, asiasta vastaavan valiokunnan on kyseisten määräysten mukaan ensisijaisesti annettava asiasta selvitys asetetussa määräajassa ja tarvittaessa jätettävä käsiteltäväksi komission kanssa sovitteluratkaisuun pyrkiviä tarkistuksia. Sen ei kuitenkaan tarvitse käsitellä uudestaan kaikkia parlamentin hyväksymiä säännöksiä.

Valiokuntakäsittelyyn palauttamisen lykkäävän vaikutuksen vuoksi valiokunnalla on suurempi toimintavapaus ja se voi sovitteluratkaisun saavuttamiseksi ehdottaa täysistunnon hyväksymien säännösten käsittelemistä uudelleen.

Koska tällöin otetaan käsiteltäväksi vain sovitteluratkaisuun pyrkivät valiokunnan tarkistukset, parlamentin suvereeniuden säilyttämiseksi on 2 kohdan mukaisessa selvityksessä selvästi ilmaistava, mitkä jo hyväksytytyistä säännöksistä raukeavat, jos ehdotetut tarkistukset hyväksytään.

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY - SEURANTAMENETTELY

70 artikla

Parlamentin lausunnon seuranta

1. Parlamentin hyväksyttyä komission ehdotusta koskevan lausunnon asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä valvovat ehdotuksen käsittelyä menettelyn eri vaiheissa, kunnes neuvosto hyväksyy ehdotuksen, erityisesti varmistaakseen, että neuvosto tai komissio noudattavat parlamentille antamiaan sitoumuksia parlamentin hyväksymien tarkistusten suhteen.

2. Valiokunta voi kutsua komission sekä neuvoston keskustelemaan asiasta valiokunnan kanssa.

3. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo tarpeelliseksi, se voi missä tahansa seurantamenettelyn vaiheessa jättää käsiteltäväksi tämän artiklan mukaisen päätöslauselmaesityksen, jossa parlamentille suositellaan, että se

- vetoaa komissioon, jotta tämä peruuttaisi ehdotuksensa, tai

- pyytää komissiota tai neuvostoa antamaan asian uudelleen parlamentin käsiteltäväksi 71 artiklan mukaisesti tai pyytää komissiota esittämään uuden ehdotuksen, tai

- päättää muista aiheellisiksi katsomistaan toimista.

Tämä päätöslauselmaesitys otetaan valiokunnan päätöstä seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen.

71 artikla

Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi

Menettely säädöksen hyväksymiseksi EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti

1. Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies pyytää komissiota antamaan ehdotuksensa uudelleen parlamentin käsiteltäväksi,

- jos komissio peruuttaa alkuperäisen ehdotuksensa korvatakseen sen toisella ehdotuksella parlamentin annettua lausuntonsa, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi ehdotukseen, tai

- jos komissio muuttaa tai aikoo muuttaa huomattavasti alkuperäistä ehdotusta, josta parlamentti on antanut lausuntonsa, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi ehdotukseen, tai

- jos ehdotuksessa käsitellyn ongelman luonne on muuttunut merkittävästi ajan myötä tai olosuhteiden muututtua, tai

- jos parlamentin vahvistettua kantansa on pidetty uudet vaalit ja jos puheenjohtajakokous pitää sitä suotavana.

Menettely muiden säädösten hyväksymiseksi

2. Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudelleen 1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja samoin ehdoin ja myös silloin, jos neuvosto muuttaa tai aikoo muuttaa huomattavasti alkuperäistä ehdotusta, josta parlamentti on antanut lausunnon, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi ehdotukseen.

3. Puhemies pyytää myös, että säädösehdotus annetaan uudelleen parlamentin käsiteltäväksi tämän artiklan määräysten perusteella, jos parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään kolmenkymmenenkahden jäsenen ehdotuksesta niin päättää.

72 artikla

Vuoden 1975 toimielinten välisen sopimuksen mukainen neuvottelumenettely

1. Jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin lausunnosta tietyissä tärkeissä yhteisön lainsäädäntöä koskevissa päätöksissä, parlamentti voi lausuntonsa antaessaan aloittaa neuvoston kanssa neuvottelumenettelyn, johon komissio osallistuu aktiivisesti.

2. Parlamentti aloittaa neuvottelumenettelyn omasta tai neuvoston aloitteesta.

3. Neuvottelukomiteavaltuuskunnan kokoonpanoon ja menettelytapoihin sovelletaan 82 artiklan 1-7 kohdan määräyksiä.

4. Asiasta vastaava valiokunta laatii neuvottelun tuloksista mietinnön, josta parlamentti keskustelee ja äänestää.

73 artikla

Parlamentin tarkistusten hyväksyminen neuvostossa

1. Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyneensä sen tarkistukset muuttamatta muuten komission ehdotusta tai jos kumpikaan toimielin ei ole muuttanut komission ehdotusta, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että ehdotus on lopullisesti hyväksytty.

2. Ennen ilmoituksen antamista puhemies tarkistaa, että neuvoston ehdotukseen mahdollisesti tekemät tekniset mukautukset eivät vaikuta sen asiasisältöön. Epävarmoissa tapauksissa hän kuulee asiasta vastaavaa valiokuntaa. Jos käy ilmi, että tehdyt muutokset koskevat asiasisältöä, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että parlamentti vie asian toiseen käsittelyyn heti, kun työjärjestyksen 74 artiklassa esitetyt ehdot on täytetty.

3. Annettuaan edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, puhemies allekirjoittaa ehdotetun säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtii yhdessä tämän kanssa sen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 84 artiklan mukaisesti.

TOINEN KÄSITTELY - VALIOKUNTAVAIHE

74 artikla

Neuvoston yhteisen kannan ilmoittaminen

1. EY:n perustamissopimuksen 251 ja 252 artiklassa tarkoitetusta neuvoston yhteisestä kannasta ilmoitetaan siten, että puhemies antaa sen tiedoksi täysistunnossa. Puhemies antaa ilmoituksen saatuaan Euroopan unionin virallisille kielille asianmukaisesti käännetyt asiakirjat, joissa ilmaistaan yhteinen kanta, kaikki lausumat, jotka on merkitty neuvoston sen istunnon pöytäkirjaan, jossa yhteinen kanta vahvistettiin, perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston yhteisen kannan vahvistamiseen, sekä komission kanta. Puhemies antaa ilmoituksen kyseisten asiakirjojen vastaanottoa seuraavan istuntojakson aikana.

Ennen ilmoituksen antamista puhemies varmistaa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja/tai esittelijän kanssa, että hänen vastaanottamansa asiakirja todella on yhteinen kanta ja että kyseeseen ei tule yksikään 71 artiklassa tarkoitetuista tapauksista. Muussa tapauksessa puhemies yrittää yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa saavuttaa asianmukaiset ratkaisut.

2. Luettelo näistä ilmoituksista sekä asiasta vastaavan valiokunnan nimi julkaistaan istunnon pöytäkirjassa.

75 artikla

Määräaikojen pidentäminen

1. Puhemies pidentää määräaikoja EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 7 kohdan mukaisesti toiseen käsittelyyn varattujen määräaikojen osalta asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän pyynnöstä tai sovitteluun varattujen määräaikojen osalta parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan pyynnöstä.

Puhemies pyytää neuvoston suostumusta määräaikojen pidentämiselle EY:n perustamissopimuksen 252 artiklan g alakohdan mukaisesti.

2. Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 7 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä.

3. Puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan suostua neuvoston pyyntöön määräajan pidentämisestä EY:n perustamissopimuksen 252 artiklan g alakohdan mukaisesti.

76 artikla

Asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettäminen ja käsittely asiasta vastaavassa valiokunnassa

1. Sinä päivänä, kun yhteinen kanta on ilmoitettu parlamentille 74 artiklan 1 kohdan mukaisesti, se katsotaan ilman eri toimenpiteitä lähetetyksi asiasta vastaavaan valiokuntaan sekä valiokuntiin, joilta on pyydetty siitä lausunto ensimmäisessä käsittelyssä.

2. Neuvoston yhteinen kanta otetaan ensimmäisenä kohtana sen ilmoittamista seuraavan asiasta vastaavan valiokunnan kokouksen esityslistalle. Neuvosto voidaan kutsua esittelemään yhteinen kanta.

3. Jollei toisin päätetä, toisen käsittelyn esittelijä on sama kuin ensimmäisen käsittelyn esittelijä.

4. Parlamentin toista käsittelyä koskevia, 80 artiklan 2, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä sovelletaan myös asiasta vastaavan valiokunnan käsittelyyn. Ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenet tai pysyvät varajäsenet saavat jättää käsiteltäväksi hylkäysehdotuksia tai tarkistuksia. Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä.

5. Ennen äänestystä valiokunta voi pyytää puheenjohtajaa ja esittelijää keskustelemaan valiokunnassa esitetyistä tarkistuksista neuvoston puheenjohtajan tai hänen edustajansa kanssa ja asiasta vastaavan komission jäsenen läsnä ollessa. Esittelijä voi jättää käsiteltäväksi kompromissitarkistuksia keskustelun päätteeksi.

6. Asiasta vastaava valiokunta antaa suosituksen toiseen käsittelyyn, jossa se esittää neuvoston vahvistaman yhteisen kannan hyväksymistä, tarkistamista tai hylkäämistä. Suositus sisältää päätösehdotusta koskevat lyhyet perustelut.

TOINEN KÄSITTELY - TÄYSISTUNTOVAIHE

77 artikla

Toisen käsittelyn päättäminen

1. Neuvoston yhteinen kanta sekä asiasta vastaavan valiokunnan mahdollinen suositus toiseen käsittelyyn otetaan ilman eri toimenpiteitä sen istuntojakson esityslistaluonnokseen, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä kolmen kuukauden tai, jos määräaikaa on jatkettu 75 artiklan mukaisesti, neljän kuukauden ajanjakson päättymistä, jollei asiaa ole jo käsitelty aikaisemman istuntojakson aikana.

Koska parlamentin valiokuntien antamat suositukset toiseen käsittelyyn vastaavat perusteluja, joissa valiokunta selvittää kantaansa neuvoston yhteiseen kantaan, niistä ei äänestetä.

2. Toinen käsittely julistetaan päättyneeksi, kun parlamentti hyväksyy tai hylkää yhteisen kannan tai tarkistaa sitä EY:n perustamissopimuksen 251 ja 252 artiklan määräysten mukaisesti ja asetetussa määräajassa.

78 artikla

Neuvoston yhteisen kannan hyväksyminen sellaisenaan

Jos 79 ja 80 artiklan mukaista ehdotusta yhteisen kannan hylkäämiseksi tai yhteistä kantaa koskevia tarkistuksia ei ole hyväksytty tarkistusten tai hylkäysehdotusten käsiteltäväksi jättämiselle ja niistä äänestämiselle asetetussa määräajassa, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että ehdotettu säädös on lopullisesti hyväksytty. Hän allekirjoittaa ehdotuksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtii sen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 84 artiklan mukaisesti.

79 artikla

Neuvoston yhteisen kannan hylkääminen

1. Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi puhemiehen asettamassa määräajassa jättää kirjallisena käsiteltäväksi ehdotuksen neuvoston yhteisen kannan hylkäämiseksi. Ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö. Ehdotuksesta yhteisen kannan hylkäämiseksi äänestetään ennen mahdollisia tarkistuksia.

2. Vaikka parlamentti äänestää yhteisen kannan hylkäämistä vastaan, se voi esittelijän suosituksesta tarkistuksista äänestettyään ja kuultuaan komission kannan 80 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsitellä uutta hylkäysehdotusta.

3. Jos neuvoston yhteinen kanta hylätään, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että lainsäädäntömenettely on päättynyt.

4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa määrätään, puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa, jos parlamentin hylkäämä yhteinen kanta kuuluu EY:n perustamissopimuksen 252 artiklan määräysten soveltamisalaan. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että lainsäädäntömenettely on päättynyt.

80 artikla

Tarkistukset neuvoston yhteiseen kantaan

1. Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi jättää täysistunnon käsiteltäväksi tarkistuksia neuvoston yhteiseen kantaan.

2. Tarkistus yhteiseen kantaan otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos se on 139 ja 140 artiklan määräysten mukainen ja jos sillä

a) pyritään joko kokonaan tai osittain palauttamaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä kanta, tai

b) pyritään yhteisymmärrykseen neuvoston ja parlamentin välillä, tai

c) pyritään tarkistamaan yhteisen kannan osaa, joka ei sisälly ensimmäisessä käsittelyssä esitettyyn ehdotukseen tai joka eroaa sisällöltään ja joka ei huomattavasti muuta ehdotusta 71 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, tai

c) pyritään ottamaan huomioon ensimmäisen käsittelyn jälkeen ilmennyt uusi oikeudellinen seikka tai tilanne.

Puhemiehen päätös siitä, otetaanko tarkistus käsiteltäväksi, on lopullinen.

3. Jos uudet vaalit on pidetty ensimmäisen käsittelyn jälkeen eikä 71 artiklaan ole vedottu, puhemies voi olla soveltamatta 2 kohdassa määrättyjä, käsiteltäväksi ottamista koskevia rajoituksia.

4. Tarkistus hyväksytään ainoastaan parlamentin jäsenten enemmistöllä.

5. Ennen tarkistuksista toimitettavaa äänestystä puhemies pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä.

KOLMAS KÄSITTELY - SOVITTELU

81 artikla

Sovittelukomitean koollekutsuminen

Jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia parlamentin ehdottamia tarkistuksia yhteiseen kantaan, puhemies voi poliittisten ryhmien puheenjohtajia ja asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää kuultuaan sopia sovittelukomitean ensimmäisen kokouksen ajankohdasta ja paikasta. Sovittelukomitealle asetettu kuuden viikon määräaika päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä alkaa komitean ensimmäisestä kokoontumisajankohdasta.

82 artikla

Sovittelukomiteavaltuuskunta

1. Parlamentin valtuuskunnan jäsenten määrä sovittelukomiteassa on yhtä suuri kuin neuvoston valtuuskunnan jäsenten määrä.

2. Valtuuskunnan poliittinen kokoonpano vastaa parlamentin jakoa poliittisiin ryhmiin. Puheenjohtajakokous määrää jäsenten tarkan lukumäärän kustakin poliittisesta ryhmästä.

3. Poliittiset ryhmät nimittävät valtuuskunnan jäsenet jokaiseen sovittelutapaukseen erikseen mielellään niistä valiokunnista, joita asia koskee, lukuun ottamatta kolmea jäsentä, jotka nimitetään valtuuskuntien vakituisiksi jäseniksi kahdentoista kuukauden ajaksi. Poliittiset ryhmät nimittävät varapuhemiesten keskuudesta nämä kolme vakituista jäsentä, jotka edustavat vähintään kahta eri poliittista ryhmää. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä ovat kaikissa tapauksissa valtuuskunnan jäseniä.

4. Valtuuskunnissa edustettuina olevat poliittiset ryhmät nimittävät varajäseniä.

5. Poliittiset ryhmät, jotka eivät ole edustettuina valtuuskunnassa, voivat lähettää yhden edustajan valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin.

6. Puhemies tai yksi kolmesta pysyvästä jäsenestä johtaa valtuuskuntaa.

7. Valtuuskunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Valtuuskunnan kokoukset eivät ole julkisia.

Puheenjohtajakokous vahvistaa menettelyä koskevia lisäohjeita sovittelukomiteavaltuuskunnan työlle.

8. Valtuuskunta saattaa parlamentin tietoon sovittelun tulokset sekä mahdollisesti ehdotetut tarkistukset tai kompromissit hyvissä ajoin, jotta parlamentti voi viedä päätökseen EY:n perustamissopimuksen määräysten mukaiset muut menettelyvaiheet.

KOLMAS KÄSITTELY - TÄYSISTUNTOVAIHE

83 artikla

Yhteinen teksti

1. Jos sovittelukomiteassa päästään sopimukseen yhteisestä tekstistä, asia otetaan sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään kuuden, tai jos määräaikaa on jatkettu, kahdeksan viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin sovittelukomitea hyväksyi yhteisen tekstin.

2. Sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai muu nimetty jäsen antaa lausuman yhteisestä tekstistä. Tämän lausuman jälkeen voidaan käydä lyhyt keskustelu.

3. Yhteiseen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia.

4. Yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen teksti hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä.

5. Kun yhteisestä tekstistä ei päästä sovittelukomiteavaltuuskunnassa sopimukseen, sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai muu nimetty jäsen antaa lausuman. Tämän lausuman jälkeen käydään keskustelu.

84 artikla

Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen

1. Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamat säädökset tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti.

2. Parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamien asetusten ja direktiivien sekä niiden tekemien päätösten alussa on vastaavasti otsikko "asetus", "direktiivi" tai "päätös" sekä järjestysnumero, antamispäivämäärä ja aihe.

3. Parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa asetuksissa ja direktiiveissä sekä niiden tekemissä päätöksissä on:

a) ilmaisu "Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, jotka";

b) ilmoitus niistä säännöksistä, joiden perusteella asetus tai direktiivi on annettu tai päätös on tehty, ja näiden edellä sanat "ottavat huomioon";

c) viittaus saatuihin ehdotuksiin ja lausuntoihin sekä käytyihin neuvotteluihin;

d) asetuksen, direktiivin tai päätöksen perustelut, jotka aloitetaan sanoilla "sekä katsovat, että";

e) ilmaisu "ovat antaneet tämän asetuksen", "ovat antaneet tämän direktiivin" tai "ovat tehneet tämän päätöksen", jonka jälkeen seuraavat asetuksen tai direktiivin säännökset tai päätöksen määräykset,

4. Asetukset, direktiivit ja päätökset jakautuvat artikloihin, jotka voidaan ryhmitellä luvuiksi ja jaksoiksi.

5. Asetuksen, direktiivin tai päätöksen viimeisessä artiklassa vahvistetaan voimaantulopäivä, jos se on aikaisempi kuin julkaisemista seuraava 20. päivä tai sitä myöhempi päivä.

6. Asetuksen, direktiivin tai päätöksen viimeistä artiklaa seuraa:

- perustamissopimuksen asiaa koskevia määräyksiä vastaava asianmukainen ilmaisu sen soveltamisesta;

- ilmaisu "Tehty ...", jonka jälkeen seuraa asetuksen tai direktiivin antamisen tai päätöksen tekemisen päivämäärä;

- ilmaisut "Euroopan parlamentin puolesta Puhemies", "Neuvoston puolesta Puheenjohtaja", joita seuraavat parlamentin puhemiehen nimi ja neuvoston sen puheenjohtajan nimi, joka toimi puheenjohtajana, kun asetus tai direktiivi annettiin tai päätös tehtiin.

7. Parlamentin ja neuvoston pääsihteerit huolehtivat edellä tarkoitettujen säädösten ja päätösten julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

NEUVOSTON SUOSITUKSIA KOSKEVA LAUSUNTOMENETTELY

85 artikla

EY:n perustamissopimuksen 121 artiklan mukainen lausuntomenettely

1. Kun parlamentilta pyydetään EY:n perustamissopimuksen 121 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti lausuntoa neuvoston laatimista suosituksista, jotka neuvosto on esittänyt täysistunnossa, parlamentti keskustelee niistä lähtökohtanaan asiasta vastaavan valiokunnan suullisesti tekemä ehdotus, jossa esitetään joko kuulemispyynnön kohteena olevien suositusten hyväksymistä tai hylkäämistä.

2. Sen jälkeen parlamentti äänestää suosituksista yhtenä ryhmänä ilman tarkistuksia.

HYVÄKSYNTÄMENETTELY

86 artikla

Hyväksyntämenettelyn päättäminen

1. Jos parlamenttia pyydetään antamaan puoltava lausuntonsa kansainväliselle sopimukselle tai lainsäädäntöehdotukselle tai toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaisesti, että jäsenvaltio on vakavasti ja jatkuvasti rikkonut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa määrättyjä periaatteita (vapaus, kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltio), se käsittelee asiaa asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen pohjalta, jossa ehdotetaan joko kuulemispyynnön kohteena olevan asiakirjan hyväksymistä tai hylkäämistä.

Tämän jälkeen parlamentti ilmaisee kantansa yhdessä kyseistä asiakirjaa koskevassa äänestyksessä. Tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. Puoltavan lausunnon antamiseen vaaditaan EY:n perustamissopimuksen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asianomaisen artiklan mukainen enemmistö.

2. Liittymissopimuksiin sovelletaan 96 artiklaa ja kansainvälisiin sopimuksiin 97 artiklaa ja yhteisiin periaatteisiin kohdistuvien jäsenvaltion vakavien ja jatkuvien rikkomusten toteamiseen 108 artiklaa.

3. Lainsäädäntöehdotuksia käsiteltäessä asiasta vastaava valiokunta voi menettelyn saattamiseksi myönteiseen tulokseen esittää parlamentille väliaikaisen mietinnön komission ehdotuksesta ja siihen sisältyvän päätöslauselmaesityksen, jossa tehdään suosituksia ehdotuksen muuttamisesta tai täytäntöönpanosta.

Jos parlamentti hyväksyy vähintään yhden suosituksen puoltavan lausunnon edellyttämällä enemmistöllä, puhemies pyytää keskustelujen jatkamista neuvoston kanssa.

Asiasta vastaava valiokunta antaa lopullisen suosituksensa parlamentin puoltavasta lausunnosta neuvoston kanssa käydyssä keskustelussa saavutetun lopputuloksen perusteella.

VUOROPUHELU TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN KANSSA

87 artikla

Työmarkkinaosapuolten kanssa käytävään vuoropuheluun liittyvät menettelyt

1. Puhemies lähettää kaikki EY:n perustamissopimuksen 138 artiklan mukaisesti laaditut komission asiakirjat tai työmarkkinaosapuolten EY:n perustamissopimuksen 139 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemät sopimukset sekä EY:n perustamissopimuksen 139 artiklan 2 kohdan mukaisesti esitetyt komission ehdotukset asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

2. Jos työmarkkinaosapuolet ilmoittavat komissiolle halustaan aloittaa EY:n perustamissopimuksen 139 artiklassa tarkoitettu menettely, asiasta vastaava valiokunta voi laatia mietinnön kyseisestä aiheesta.

3. Jos työmarkkinaosapuolet ovat päässeet sopimukseen ja pyytäneet yhteisesti, että sopimus pannaan täytäntöön neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä päätöksellä EY:n perustamissopimuksen 139 artiklan 2 kohdan mukaisesti, asiasta vastaava valiokunta jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa suositellaan ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä.

VALVONTAVALTA

88 artikla

Täytäntöönpanomääräykset

1. Kun komissio toimittaa parlamentille antamansa ehdotuksen täytäntöönpanotoimenpiteeksi, puhemies lähettää kyseisen asiakirjan valiokuntaan, joka on asiasta vastaava sen säädöksen suhteen, johon täytäntöönpanomääräykset perustuvat.

2. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai muu nimetty jäsen voi aloittaa keskustelun komission kanssa. Asiasta vastaava valiokunta voi ehdottaa parlamentille, että tämä vastustaa täytäntöönpanotoimenpidettä. Jos parlamentti vastustaa toimenpidettä, puhemies pyytää komissiota peruuttamaan toimenpiteen, tarkistamaan sitä tai antamaan ehdotuksen asianmukaisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti.

3. Kun täytäntöönpanotoimenpide lähetetään neuvoston ja siten parlamentin käsiteltäväksi, parlamentti käsittelee asian 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

89 artikla

Yhteisön lainsäädännön virallinen kodifiointi

1. Kun komission ehdotus yhteisön lainsäädännön kodifioimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Jos todetaan, että ehdotus ei aiheuta sisällöllisiä muutoksia voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön, noudatetaan 158 artiklassa määrättyä menettelyä.

2. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai kyseisen valiokunnan nimeämä esittelijä voi osallistua kodifiointia koskevan ehdotuksen käsittelyyn ja tarkastamiseen. Asiasta vastaava valiokunta antaa tarvittaessa lausuntonsa etukäteen.

3. Sen estämättä mitä 158 artiklan 3 kohdassa määrätään, menettelyä ilman mietintöä ei sovelleta virallista kodifiointia koskevaan ehdotukseen, jos oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan tai asiasta vastaavan valiokunnan jäsenten enemmistö vastustaa kyseistä menettelyä.

90 artikla

Seuraukset neuvoston laiminlyödessä ratkaisun tekemisen yhteisen kannan vahvistamisen jälkeen yhteistoimintamenettelyssä

Jos parlamentti ei ole hylännyt yhteistä kantaa eikä tehnyt siihen tarkistuksia kolmen tai - neuvoston suostumuksella - neljän kuukauden kuluessa yhteisen kannan ilmoittamisesta EY:n perustamissopimuksen 252 artiklan mukaisesti ja jos neuvosto ei anna yhteisen kannan mukaista säädöstä, puhemies voi oikeudellisista asioista vastaavaa valiokuntaa kuultuaan nostaa parlamentin puolesta neuvostoa vastaan kanteen tuomioistuimessa EY:n perustamissopimuksen 232 artiklan mukaisesti.

91 artikla

Kanteen nostaminen tuomioistuimessa

1. Varmistaakseen oikeuksiensa täyden noudattamisen parlamentti seuraa yhteisön lainsäädäntöä ne määräajat huomioon ottaen, jotka perustamissopimuksissa ja tuomioistuimen perussäännössä asetetaan unionin toimielinten sekä luonnollisten ja oikeushenkilöiden kanteille.

2. Jos asiasta vastaava valiokunta epäilee parlamentin oikeuksia loukatun, se ilmoittaa asiasta parlamentille tarvittaessa suullisesti.

IX LUKU

TALOUSARVIOMENETTELYT

92 artikla

Yleinen talousarvio

Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten varainhoitoa koskevien määräysten mukaiset Euroopan unionin yleisen talousarvion ja lisätalousarvioiden käsittelyssä noudatettavat menettelyt hyväksytään parlamentin päätöslauselmalla, ja ne ovat tämän työjärjestyksen liitteenä(5).

93 artikla

Talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntäminen komissiolle

Määräykset menettelyistä, joita noudatetaan tehtäessä päätöstä talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten varainhoitoa koskevien määräysten ja varainhoitoasetuksen mukaisesti, ovat tämän työjärjestyksen liitteenä(6). Liite hyväksytään 181 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

94 artikla

Parlamentin harjoittama talousarvion toteuttamisen parlamentaarinen valvonta

1. Parlamentti valvoo kuluvan vuoden talousarvion toteuttamista. Parlamentti antaa tehtävän talousarvion valvonnasta vastaavalle valiokunnalle ja muille valiokunnille, joita asia koskee.

2. Joka vuosi ennen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä parlamentti käsittelee kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiseen liittyviä ongelmia, tarvittaessa asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen pohjalta.

X LUKU

PERUSTAMIS- JA LIITTYMISSOPIMUKSET

95 artikla

EHTY:n perustamissopimuksen muuttaminen

1. EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan mukaiset komission ja neuvoston tekemät muutosehdotukset painetaan yhtä aikaa tuomioistuimen niistä antaman puoltavan lausunnon kanssa.

Kyseiset asiakirjat jaetaan jäsenille ja lähetetään asianomaiseen valiokuntaan. Valiokunta voi mietinnössään ainoastaan suositella koko muutosehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä.

2. Tarkistuksia ei voida esittää eikä asiasta voida äänestää kohta kohdalta. Koko muutosehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan annettujen äänten kolmen neljäsosan enemmistö ja parlamentin jäsenten kahden kolmasosan enemmistö.

3. Jäsen voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa komissiolle ja neuvostolle ehdotetaan muutoksia EHTY:n perustamissopimukseen, kyseisen sopimuksen 95 artiklan mukaisesti.

Esitykset painetaan, jaetaan jäsenille ja lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Esitysten hyväksymiseen vaaditaan parlamentin jäsenten enemmistö.

96 artikla

Liittymissopimukset

1. Euroopan valtion hakemus liittyä Euroopan unionin jäseneksi lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

2. Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään kolmenkymmenenkahden jäsenen ehdotuksesta päättää pyytää komissiota ja neuvostoa osallistumaan asiasta käytävään keskusteluun, ennen kuin neuvottelut hakijavaltion kanssa aloitetaan.

3. Neuvottelujen aikana komissio ja neuvosto antavat asiasta vastaavalle valiokunnalle säännöllisesti perusteellista sekä tarvittaessa luottamuksellista tietoa neuvottelujen etenemisestä.

4. Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja pyytää, että ne otetaan huomioon ennen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen tekemistä hakijavaltion kanssa. Tällaisiin suosituksiin vaaditaan sama enemmistö kuin lopulliseen puoltavaan lausuntoon.

5. Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, sopimusluonnos lähetetään parlamentille puoltavaa lausuntoa varten.

6. Parlamentti antaa puoltavan lausuntonsa Euroopan valtion hakemuksesta liittyä Euroopan unioniin jäsentensä enemmistöllä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta.

XI LUKU

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET, UNIONIN ULKOINEN EDUSTUS JA YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA

97 artikla

Kansainväliset sopimukset

1. Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, mukaan lukien erityisaloja kuten raha-asioita tai kauppaa koskevat sopimukset, asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että komissio antaa parlamentille täydellisen selvityksen, tarvittaessa luottamuksellisesti, suosituksistaan neuvotteluvaltuuksiksi.

2. Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään kolmenkymmenenkahden jäsenen ehdotuksesta pyytää neuvostolta, että se ei anna valtuuksia neuvottelujen aloittamiseen, ennen kuin parlamentti on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ilmoittanut kantansa ehdotettuihin neuvotteluvaltuuksiin.

3. Kun neuvottelut on määrä aloittaa, asiasta vastaava valiokunta tiedustelee komissiolta 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten tekemiselle valittua oikeusperustaa. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa kansainvälisille sopimuksille valitun oikeusperustan 63 artiklan mukaisesti. Jos komissio ei ilmoita oikeusperustaa tai jos oikeusperustan pätevyys kyseenalaistetaan, sovelletaan 63 artiklan määräyksiä.

4. Neuvottelujen aikana komissio ja neuvosto antavat asiasta vastaavalle valiokunnalle säännöllisesti perusteellista sekä tarvittaessa luottamuksellista tietoa neuvottelujen etenemisestä.

5. Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja käsiteltyään kaikki asiaan liittyvät ehdotukset, jotka on jätetty 49 artiklan mukaisesti, pyytää, että ne otetaan huomioon ennen käsiteltävänä olevan kansainvälisen sopimuksen tekemistä.

6. Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei vielä ole allekirjoitettu, sopimusluonnos lähetetään parlamenttiin lausuntoa tai puoltavaa lausuntoa varten. Hyväksyntämenettelyssä sovelletaan 86 artiklaa.

7. Parlamentti antaa Euroopan yhteisön tekemän kansainvälisen sopimuksen tai rahoituspöytäkirjan tekemistä, jatkamista tai muuttamista koskevan lausuntonsa tai puoltavan lausuntonsa annettujen äänten enemmistöllä.

8. Jos parlamentin lausunto on kielteinen, puhemies pyytää, että neuvosto ei tee kyseistä sopimusta.

9. Jos parlamentti annettujen äänten enemmistöllä ilmaisee kieltäytyvänsä antamasta puoltavaa lausuntoa kansainväliselle sopimukselle, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että kyseistä sopimusta ei voida tehdä.

98 artikla

EY:n perustamissopimuksen 300 artiklaan perustuvat menettelyt sovellettaessa kansainvälisiä sopimuksia väliaikaisesti tai keskeytettäessä niiden soveltaminen tai määritettäessä yhteisön kanta kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä

Kun komissio ja/tai neuvosto ovat EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisesti velvoitettuja antamaan parlamentille viipymättä täydelliset tiedot, täysistunnossa annetaan julkilausuma ja järjestetään keskustelu. Parlamentti voi antaa suosituksia 97 tai 104 artiklan mukaisesti.

99 artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittäminen

1. Puhemies pyytää ennen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittämistä neuvoston puheenjohtajaa antamaan julkilausuman parlamentille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti. Samassa yhteydessä puhemies pyytää komission puheenjohtajaa antamaan julkilausuman.

2. Kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on nimitetty EY:n perustamissopimuksen 207 artiklan 2 kohdan mukaisesti, puhemies kutsuu hänet ennen virkaanastumistaan saapumaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin.

3. Parlamentti voi antaa suosituksen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen julkilausuman, lausuman ja vastausten jälkeen ja asiasta vastaavan valiokunnan aloitteesta tai 49 artiklan mukaisesti.

100 artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen liittyvien erityisedustajien nimittäminen

1. Jos neuvosto aikoo nimittää erityisedustajan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti, puhemies pyytää - asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä - neuvostoa antamaan julkilausuman ja vastaamaan erityisedustajan valtuuksista, tavoitteista ja muista hänen tehtäviinsä tai asemaansa liittyvistä asioista esitettyihin kysymyksiin.

2. Erityisedustaja voidaan kutsua nimityksensä jälkeen, mutta ennen virkaanastumistaan, asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin.

3. Kolmen kuukauden kuluessa kuulemisesta valiokunta voi tarpeen mukaan esittää 49 artiklan mukaisen suosituksen, joka liittyy suoraan lausumaan ja vastauksiin. Tällöin sovelletaan 62 artiklan 5 kohtaa.

4. Erityisedustajaa pyydetään tiedottamaan parlamentille yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti valtuuksiensa käytöstä.

101 artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja muiden erityisedustajien lausumat

1. Korkeaa edustajaa voidaan pyytää antamaan lausuma. Tällöin sovelletaan 37 artiklan määräyksiä.

2. Korkea edustaja kutsutaan olemaan läsnä vähintään neljästi vuodessa asiasta vastaavan valiokunnan kokouksessa ja antamaan lausuma sekä vastaamaan kysymyksiin. Korkea edustaja voidaan lisäksi kutsua muihin tilaisuuksiin valiokunnan pitäessä tätä tarpeellisena tai edustajan omasta aloitteesta.

3. Kun neuvosto nimittää erityisedustajan hoitamaan tiettyjä poliittisia erityistehtäviä, erityisedustajaa voidaan pyytää antamaan lausuma asiasta vastaavassa valiokunnassa joko tämän omasta tai parlamentin aloitteesta.

102 artikla

Kansainvälinen edustus

1. Nimitettäessä komission ulkomaisen edustuston päällikköä nimetty ehdokas voidaan kutsua saapumaan parlamentin asianomaiseen elimeen antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin.

2. Kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä päätöslauselman tai antaa suosituksen, joka liittyy suoraan annettuun lausumaan ja annettuihin vastauksiin. Tällöin sovelletaan 62 artiklan 5 kohdan määräyksiä.

103 artikla

Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa

1. Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi antaa suosituksia tämän työjärjestyksen 104 artiklan mukaisesti.

2. Asianomaiset valiokunnat huolehtivat siitä, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, neuvosto ja komissio antavat niille säännöllisesti ja ajoissa tietoja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä ja täytäntöönpanosta, kustannuksista, joita on odotettavissa aina kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehdään menoja aiheuttava päätös, sekä muista taloudellisista näkökohdista, jotka liittyvät tämän politiikan täytäntöönpanoon. Valiokunta voi komission tai neuvoston tai korkean edustajan pyynnöstä päättää poikkeuksellisesti pitää kokouksensa suljetuin ovin.

3. Vuosittain järjestetään keskustelu neuvoston laatimasta neuvoa-antavasta asiakirjasta, jossa käsitellään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä näkökohtia ja perusvalintoja, unionin talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset mukaan lukien. Tällöin sovelletaan 37 artiklassa määrättyjä menettelyjä.

(Katso myös 49 artiklan tulkinta.)

104 artikla

Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat suositukset

1. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista vastaava valiokunta voi laatia vastuualuettaan koskevia suosituksia neuvostolle saatuaan valtuudet puheenjohtajakokoukselta tai 49 artiklan mukaisen ehdotuksen perusteella.

2. Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi antaa edellisen kohdan mukaiset valtuudet. Puhemies voi myös antaa valiokunnalle luvan kiireellisen kokouksen pitämiseen.

3. Hyväksyttäessä näitä suosituksia, joista äänestetään kirjallisina, ei sovelleta 117 artiklaa, ja niihin voidaan esittää suullisia tarkistuksia.

Työjärjestyksen 117 artiklaa voidaan olla soveltamatta vain valiokunnissa ja vain kiireellisissä tapauksissa. Työjärjestyksen 117 artiklan määräyksiä ei voida olla soveltamatta valiokuntien kokouksissa, joita ei ole julistettu kiireellisiksi, eikä täysistunnoissa.

Määräys, jonka mukaan voidaan esittää suullisia tarkistuksia, tarkoittaa, ettei suullisista tarkistuksista äänestyttämistä valiokunnassa voida vastustaa.

4. Tällä tavoin laaditut suositukset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle. Puhemiehen kiireellisiksi katsomissa tapauksissa suositukset voidaan ottaa meneillään olevan istuntojakson esityslistalle. Suositukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei vähintään yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä ole jättänyt kirjallista vastalausetta ennen istuntojakson alkua. Jälkimmäisessä tapauksessa valiokunnan suosituksia käsitellään ja jokaisesta suosituksesta äänestetään kokonaisuudessaan täysistunnossa kyseisen istuntojakson aikana. Poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi jättää käsiteltäväksi tarkistuksia.

XII LUKU

POLIISIYHTEISTYÖ JA OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSASIOISSA

105 artikla

Tietojen antaminen parlamentille poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa

1. Asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan säännöllisesti perusteelliset tiedot tämän alan yhteistyöhön liittyvistä toimista ja että parlamentin lausunnot otetaan aiheellisella tavalla huomioon, kun neuvosto vahvistaa yhteisiä kantoja, joissa määritellään unionin suhtautuminen tiettyyn kysymykseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2. Valiokunta voi komission tai neuvoston pyynnöstä päättää pitää kokouksensa poikkeuksellisesti suljetuin ovin.

3. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu keskustelu käydään tämän työjärjestyksen 37 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

106 artikla

Euroopan parlamentin kuuleminen poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevissa asioissa

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan b-d alakohdassa tarkoitettu Euroopan parlamentin kuuleminen toteutetaan tämän työjärjestyksen 58, 60, 62, 63 ja 67 artiklan mukaisesti.

Ehdotuksen käsittely otetaan tarvittaessa viimeistään sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään välittömästi ennen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetun määräajan umpeutumista.

107 artikla

Suositukset poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa

1. Poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön rikosasioissa liittyvistä asioista vastaava valiokunta voi laatia vastuualuettaan koskevia suosituksia neuvostolle saatuaan valtuudet puheenjohtajakokoukselta tai 49 artiklan mukaisen ehdotuksen perusteella.

2. Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi antaa 1 kohdan mukaiset valtuudet. Puhemies voi myös antaa valiokunnalle luvan kiireellisen kokouksen pitämiseen.

3. Tällä tavoin laaditut suositukset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle.

(Katso myös 49 artiklan tulkinta.)

XIII LUKU

SEN TOTEAMINEN, ETTÄ JÄSENVALTIO ON RIKKONUT VAKAVASTI JA JATKUVASTI JÄSENVALTIOILLE YHTEISIÄ PERIAATTEITA (VAPAUS, KANSANVALTA, IHMISOIKEUKSIEN JA PERUSVAPAUKSIEN KUNNIOITTAMINEN SEKÄ OIKEUSVALTIO)

108 artikla

Rikkomuksen toteaminen

1. Parlamentti voi jäsentensä yhden kymmenesosan pyynnöstä keskustella ja äänestää päätöslauselmaesityksestä, jossa komissiota pyydetään aloittamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimet. Puheenjohtajakokous voi pyytää ensin asiasta vastaavalta valiokunnalta lausunnon.

2. Puhemies ilmoittaa parlamentille vastaanottaneensa neuvostolta pyynnön antaa puoltava lausunto ehdotuksesta, joka on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti, yhdessä jäsenvaltion esittämien huomautusten kanssa. Puhemies ehdottaa samalla parlamentille äänestyksen toimittamisen määräaikaa. Määräaika on vähintään kuukausi pyynnön vastaanottamista koskevasta ilmoituksesta paitsi kiireellisissä ja perustelluissa tapauksissa.

3. Parlamentti hyväksyy ehdotuksen, jos ehdotus saa kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön kannatuksen.

4. Asiasta vastaava valiokunta voi lisäksi puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta päättää antaa päätöslauselmaesityksen, jossa esitetään parlamentin näkemykset asianmukaisista seuraamuksista ja perusteet niiden muuttamiselle tai peruuttamiselle myöhemmin.

5. Asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan yksityiskohtaiset tiedot ja sitä kuullaan tarvittaessa kaikista sen 3 kohdan mukaisesti antamaa puoltavaa lausuntoa seuraavista jatkotoimista. Neuvostoa pyydetään ilmoittamaan asiassa tapahtuneesta kehityksestä. Parlamentti voi hyväksyä neuvostolle annettavia suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta, joka on laadittu puheenjohtajakokouksen luvalla.

XIV LUKU

TIIVIIMPI YHTEISTYÖ

109 artikla

Parlamentissa sovellettavat menettelyt

1. Puhemies lähettää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi komission ehdotukset, joiden tarkoituksena on toteuttaa tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Tällöin sovelletaan 60 ja 63-72 artiklan määräyksiä.

2. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ehdotuksen yhdenmukaisuuden EY:n perustamissopimuksen 11 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 40, 43 ja 44 artiklan sekä Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan määräysten kanssa.

3. Käsitellessään tiiviimmän yhteistyön piirissä tehtyjä säädösehdotuksia parlamentti noudattaa samoja menettelyjä kuin tiiviimpään yhteistyöhön kuulumattomien ehdotusten käsittelyssä.

XV LUKU

PARLAMENTIN KÄSITTELYJÄRJESTYS

110 artikla

Esityslistaluonnos

1. Ennen jokaista istuntojaksoa puheenjohtajakokous laatii esityslistaluonnoksen valiokuntien puheenjohtajakokouksen suositusten pohjalta, ottaen samalla huomioon 57 artiklan mukaisesti hyväksytyn vuotuisen lainsäädäntöohjelman.

Komissio ja neuvosto voivat puhemiehen kutsusta osallistua puheenjohtajakokouksen keskusteluihin esityslistaluonnoksesta.

2. Esityslistaluonnoksessa voidaan ilmoittaa äänestysajat yksittäisille käsiteltävänä oleville asioille.

3. 50 artiklan mukaisille tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytäville keskusteluille voidaan varata yksi tai kaksi jaksoa, yhteensä kuitenkin enintään kolme tuntia.

4. Lopullinen esityslistaluonnos jaetaan jäsenille vähintään kolme tuntia ennen istuntojakson alkua.

111 artikla

Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen

1. Parlamentti päättää lopullisesta esityslistaluonnoksesta kunkin istuntojakson alussa. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi ehdottaa muutoksia. Ehdotukset on toimitettava puhemiehelle vähintään tunti ennen istuntojakson avaamista. Puhemies voi antaa puheenvuoron ehdotuksen laatijalle, yhdelle ehdotusta kannattavalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle. Puheaika on enintään yksi minuutti.

2. Esityslistaa ei voida muuttaa sen jälkeen kun se on hyväksytty, paitsi 112 ja 143-147 artiklan mukaisesti tai puhemiehen ehdotuksesta.

Jos menettelyä koskeva ehdotus esityslistan muuttamiseksi hylätään, sitä ei saa esittää uudelleen saman istuntojakson aikana.

3. Ennen istunnon päättämistä puhemies ilmoittaa seuraavan istunnon ajankohdan ja esityslistan.

112 artikla

Kiireellisyys

1. Puhemies, valiokunta, vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä, poliittinen ryhmä, komissio tai neuvosto voi pyytää parlamentilta, että keskustelu ehdotuksesta, josta parlamenttia on kuultu 60 artiklan 1 kohdan mukaisesti, käydään kiireellisenä. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja se on perusteltava.

2. Saatuaan kiireellistä käsittelyä koskevan pyynnön puhemies ilmoittaa siitä välittömästi parlamentille. Pyynnöstä äänestetään ilmoitusta seuraavan istunnon alussa edellyttäen, että ehdotus, jota pyyntö koskee, on jaettu virallisilla kielillä. Jos samasta aiheesta on esitetty useita kiireellistä käsittelyä koskevia pyyntöjä, kiireellisyyden hyväksyminen tai hylkääminen koskee kaikkia samaa aihetta koskevia pyyntöjä.

3. Ainoastaan pyynnön esittäjä, yksi pyyntöä kannattava ja yksi pyyntöä vastustava puhuja sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja/tai esittelijä voivat käyttää enintään kolmen minuutin pituisen puheenvuoron ennen äänestystä.

4. Kiireellistä käsittelyä vaativat kysymykset ovat etusijalla ennen muita esityslistalla olevia asioita. Puhemies päättää keskustelun ja äänestyksen ajankohdan.

5. Kiireellinen keskustelu voidaan käydä ilman mietintöä 158 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai poikkeuksellisesti asiasta vastaavan valiokunnan suullisen selvityksen pohjalta.

113 artikla

Yhteiskeskustelu

Samankaltaisia tai asiayhteydeltään toisiinsa liittyviä asioita voidaan milloin tahansa päättää käsitellä yhteiskeskustelussa.

114 artikla

Menettely ilman keskustelua

1. Jos asiasta vastaava valiokunta pyytää mietintönsä hyväksymistä parlamentissa ilman keskustelua tai jos valiokunta on ilmaissut kantansa komission ehdotukseen ilman mietintöä 158 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai 158 artiklan 2 kohdan mukaisen yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti, kyseinen ehdotus tai mietintö otetaan valiokunnan päätöstä seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen.

2. Komission ehdotuksesta ja - jos aiheellista - mietintöön sisältyvästä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänestetään ilman keskustelua, jollei vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä ole etukäteen esittänyt vastalausetta. Jälkimmäisessä tapauksessa mietintö merkitään myöhemmän istuntojakson esityslistaluonnokseen, jolloin siitä keskustellaan. Jos on kuitenkin päätetty soveltaa 158 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä ilman mietintöä, komission ehdotus palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleenkäsittelyä varten.

Menettelyä ilman keskustelua sovelletaan, kun asiasta vastaava valiokunta ei ole jättänyt käsiteltäväksi yhtään tarkistusta tai kun kaikki käsiteltäväksi jätetyt tarkistukset on hyväksytty siten, että korkeintaan kolme jäsentä on äänestänyt niitä vastaan.

115 artikla

Määräajat

Lukuun ottamatta 50 ja 112 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, keskustelua ja äänestystä ehdotuksesta ei saa aloittaa, ellei ehdotusta ole jaettu vähintään kaksikymmentäneljä tuntia aikaisemmin.

XVI LUKU

YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ISTUNTOJEN KULUSTA

116 artikla

Istuntosaliin pääsy

1. Muilla kuin parlamentin jäsenillä, komission tai neuvoston jäsenillä, parlamentin pääsihteerillä, henkilökunnan jäsenillä, joiden tehtävät vaativat läsnäoloa istuntosalissa, sekä Euroopan unionin asiantuntijoilla tai virkamiehillä ei ole oikeutta päästä istuntosaliin.

2. Ainoastaan parlamentin puhemiehen tai pääsihteerin asianmukaisesti myöntämän luvan haltijoilla on oikeus päästä lehterille.

3. Lehteriltä istuntoa seuraavan yleisön on istuttava hiljaa paikoillaan. Vahtimestarit poistavat välittömästi lehteriltä henkilöt, jotka osoittavat suosiotaan tai paheksumistaan.

117 artikla

Kielet

1. Kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä.

2. Virallisella kielellä pidetyt puheenvuorot tulkataan simultaanisti muille virallisille kielille sekä kaikille puhemiehistön tarpeellisiksi katsomille kielille.

Jos äänestystuloksen julistamisen jälkeen todetaan, että eri kieliversioiden välillä on ristiriitaisuuksia, puhemies päättää julistetun äänestystuloksen pätevyydestä 138 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos puhemies julistaa tuloksen päteväksi, hän päättää, mitä kieliversiota pidetään hyväksyttynä. Alkuperäistä versiota ei kuitenkaan voida ilman muuta pitää virallisena tekstinä, koska on tilanteita, joissa kaikki muut kielet poikkeavat alkuperäisestä tekstistä.

118 artikla

Asiakirjojen jakelu

Parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevat asiakirjat painetaan ja jaetaan jäsenille. Luettelo kyseisistä asiakirjoista julkaistaan parlamentin istuntopöytäkirjassa.

Jäsenillä ja poliittisilla ryhmillä on suora yhteys parlamentin sisäiseen tietojärjestelmään, jossa he voivat tutkia - luottamuksellisia valmisteluasiakirjoja lukuun ottamatta - kaikkia valmisteluasiakirjoja (mietintöluonnoksia, suositusluonnoksia, lausuntoluonnoksia, työasiakirjoja ja valiokunnassa käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia), sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen kohdan soveltamista.

119 artikla

Puheenvuorojen myöntäminen ja niiden sisältö

1. Jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Puhemies voi pyytää puhujaa siirtymään puhujakorokkeelle.

2. Jos puhuja poikkeaa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan. Jos puhujaa on jo kahdesti saman keskustelun aikana kehotettu pysymään asiassa, puhemies voi kolmannella kerralla kieltää häntä käyttämästä puheenvuoroa kyseisestä asiasta käytävän keskustelun aikana.

3. Puhemies voi poistattaa istuntoselostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman myönnettyä puheenvuoroa tai joissa jäsenet ovat ylittäneet heille myönnetyn puheajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa.

4. Puhemiestä lukuun ottamatta kukaan ei saa keskeyttää puhujaa. Puheenvuoronsa aikana puhuja voi kuitenkin puhemiehen suostumuksella antaa toisen jäsenen, komission tai neuvoston esittää hänelle yksittäistä puheenvuoron kohtaa koskevan kysymyksen.

120 artikla

Puheajan jakaminen

1. Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua.

2. Puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

a) ensimmäinen osa puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken;

b) jäljellä oleva puheaika jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa;

c) sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuun poliittisille ryhmille myönnettävään puheaikaan.

3. Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan.

4. Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista pyynnöistä, muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan.

121 artikla

Puhujalista

1. Puheenvuoroa pyytävien jäsenten nimet merkitään puhujalistaan pyyntöjen vastaanottamisjärjestyksessä.

2. Puhemies myöntää puheenvuorot varmistaen mahdollisuuksien mukaan sen, että eri poliittisia näkökantoja edustavat ja erikieliset puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron.

3. Pyynnöstä voidaan kuitenkin antaa etusija asiasta vastaavan valiokunnan esittelijälle ja poliittisten ryhmien puheenjohtajille tai heidän varajäsenilleen, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta.

4. Jäsen ei saa puhua kahta kertaa enempää samasta aiheesta, paitsi puhemiehen suostumuksella.

Asianomaisten valiokuntien puheenjohtajille ja esittelijöille voidaan kuitenkin myöntää heidän pyynnöstään puheenvuoro, jonka keston puhemies määrää.

5. Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komission ja neuvoston jäsenille myönnetään puheenvuoro yleensä välittömästi sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Tämän jälkeen komission ja neuvoston jäsenille myönnetään puheenvuoro heidän pyynnöstään.

Jos tarkistuksia on jätetty käsiteltäväksi yleiskeskustelun jälkeen eikä komissio siksi ole pystynyt ilmaisemaan kantaansa niihin, se voi ilmaista mielipiteensä, ennen kuin aloitetaan äänestys siitä ehdotuksesta, jota käsiteltäväksi jätetyt tarkistukset koskevat.

122 artikla

Henkilökohtaiset lausumat

1. Henkilökohtaisen lausuman antamista pyytävää jäsentä kuullaan käsiteltävänä olevasta esityslistan aiheesta käytävän keskustelun lopussa tai käsiteltäessä sen istunnon pöytäkirjan hyväksymistä, jota puheenvuoropyyntö koskee.

Jäsen ei saa puhua keskustelun kohteena olevasta aiheesta, vaan hänen on rajoituttava kiistämään hänestä keskustelun aikana esitettyjä huomautuksia tai hänen omikseen väitettyjä mielipiteitä tai korjaamaan omia kannanottojaan.

2. Henkilökohtainen lausuma saa kestää enintään kolme minuuttia, jollei parlamentti toisin päätä.

123 artikla

Järjestyksenpito istuntosalissa

1. Puhemies kehottaa istunnon aikana häiriötä aiheuttavaa jäsentä palaamaan järjestykseen.

2. Jos rikkomus toistuu, puhemies kehottaa uudelleen jäsentä palaamaan järjestykseen, ja asia merkitään istuntopöytäkirjaan.

3. Jos rikkomus yhä toistuu, puhemies voi poistaa jäsenen istuntosalista istunnon loppuajaksi. Pääsihteeri huolehtii parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuudesta vastaavan henkilökunnan avustuksella, että tähän järjestyksenpidolliseen toimenpiteeseen ryhdytään välittömästi.

124 artikla

Jäsenten poistaminen istuntosalista

1. Annettuaan virallisen huomautuksen puhemies voi vakavissa järjestyshäiriötapauksissa joko välittömästi tai viimeistään seuraavalla istuntojaksolla ehdottaa parlamentille varoituksen antamista, johon ilman eri toimenpiteitä liittyy istuntosalista poistaminen välittömästi sekä kahdesta viiteen päivään kestävä istunnoista pidättäminen.

2. Parlamentti päättää kyseiseen järjestyksenpidolliseen toimenpiteeseen ryhtymisestä puhemiehen päättämänä ajankohtana, joka voi olla istunto, jonka aikana järjestystä on häiritty, tai viimeistään seuraava istuntojakso. Asianomaisella jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi parlamentissa ennen äänestystä. Hänellä on enintään viisi minuuttia puheaikaa.

3. Esitetystä järjestyksenpidollisesta toimenpiteestä toimitetaan koneäänestys ilman keskustelua. Työjärjestyksen 126 artiklan 3 kohdan ja 134 artiklan 1 kohdan mukaiset pyynnöt eivät ole sallittuja.

125 artikla

Häiriöt

Jos parlamentissa esiintyvä häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin työskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, hän poistuu puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle.

XVII LUKU

PÄÄTÖSVALTAISUUS JA ÄÄNESTÄMINEN

126 artikla

Päätösvaltaisuus

1. Parlamentti voi läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta käsitellä asioita, päättää esityslistasta ja hyväksyä istuntopöytäkirjan.

2. Parlamentti on päätösvaltainen, kun yksi kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa.

3. Äänestykset ovat päteviä äänestäjien lukumäärästä riippumatta, jollei puhemies vähintään kolmenkymmenenkahden jäsenen ennen äänestyksen aloittamista esittämästä pyynnöstä totea, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. Jos äänestys osoittaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen, otetaan äänestys seuraavan istunnon esityslistalle.

Päätösvaltaisuuden toteamispyynnön voi esittää ainoastaan vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä. Poliittisen ryhmän puolesta esitettyä pyyntöä ei oteta käsiteltäväksi.

Äänestystulosta todettaessa on 2 kohdan mukaisesti laskettava mukaan kaikki istuntosalissa läsnä olevat ja 4 kohdan mukaisesti kaikki päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet. Koneäänestysjärjestelmää ei voida käyttää tähän tarkoitukseen. Istuntosalin ovia ei saa sulkea.

Jos päätösvaltaisuuteen vaadittava määrä jäseniä ei ole läsnä, puhemies ei julista äänestystulosta vaan toteaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen.

3 kohdan viimeistä virkettä ei sovelleta äänestettäessä menettelyä koskevista esityksistä vaan ainoastaan varsinaisesta asiasta äänestettäessä.

4. Päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet lasketaan läsnä oleviksi 2 kohdan mukaisesti, vaikka he eivät enää olisikaan istuntosalissa.

5. Jos läsnä on vähemmän kuin kolmekymmentäkaksi jäsentä, puhemies voi todeta, että parlamentti ei ole päätösvaltainen.

127 artikla

Äänestysmenettely

1. Mietintöihin sovelletaan seuraavaa äänestysmenettelyä:

a) ensiksi äänestetään mahdollisista tarkistuksista ehdotukseen, jota asiasta vastaavan valiokunnan mietintö käsittelee,

b) seuraavaksi äänestetään mahdollisesti muutetusta ehdotuksesta kokonaisuudessaan,

c) tämän jälkeen äänestetään tarkistuksista päätöslauselmaesitykseen tai luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi,

d) lopuksi äänestetään päätöslauselmaesityksestä tai luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi kokonaisuudessaan (lopullinen äänestys).

Parlamentti ei äänestä mietinnön perusteluista.

(Lausuntoja koskevan äänestysmenettelyn osalta katso myös 165 artiklan tulkinta.)

2. Toisiin käsittelyihin sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a) jos ei ole tehty ehdotusta neuvoston yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi, yhteinen kanta katsotaan hyväksytyksi 78 artiklan mukaisesti;

b) yhteisen kannan hylkäämistä koskevasta ehdotuksesta äänestetään ennen mahdollisia tarkistuksia (katso 79 artiklan 1 kohta);

c) jos yhteiseen kantaan on esitetty useita tarkistuksia, niistä äänestetään 130 artiklan mukaisessa järjestyksessä;

d) jos parlamentti on äänestänyt yhteisen kannan tarkistamisesta, voidaan ehdotuksesta kokonaisuudessaan äänestää ainoastaan 79 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Edellä 83 artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan kolmanteen käsittelyyn.

4. Äänestyksen yhteydessä saa puheenvuoron käyttää ainoastaan esittelijä tuodakseen julki valiokuntansa kannan äänestettäviin tarkistuksiin.

128 artikla

Tasan menevät äänestykset

1. Äänten mennessä tasan 127 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti toimitetussa äänestyksessä, ehdotus palautetaan kokonaisuudessaan valiokuntaan. Samaa menettelyä sovelletaan myös 6 ja 7 artiklan mukaisiin äänestyksiin sekä 152 artiklan ja 168 artiklan mukaisiin lopullisiin äänestyksiin siten, että kahden viimeksi mainitun artiklan osalta asia palautetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi.

2. Äänten mennessä tasan äänestettäessä esityslistasta kokonaisuudessaan (111 artikla), pöytäkirjasta kokonaisuudessaan (148 artikla) tai 131 artiklan mukaisesti kohta kohdalta äänestettävästä ehdotuksesta, ehdotus katsotaan hyväksytyksi.

3. Kaikissa muissa tapauksissa teksti tai ehdotus katsotaan hylätyksi äänten mennessä tasan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräenemmistöä edellyttävien artiklojen soveltamista.

129 artikla

Äänestysperiaatteet

1. Mietinnöstä äänestetään asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen perusteella. Valiokunta voi antaa tehtävän puheenjohtajalleen tai esittelijälleen.

2. Valiokunta voi suositella, että kaikista tai useista tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä ja että ne joko hyväksytään, hylätään tai mitätöidään.

Valiokunta voi myös ehdottaa kompromissitarkistuksia.

3. Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee äänestystä yhtenä ryhmänä, tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä ja ensin.

4. Jos asiasta vastaava valiokunta ehdottaa kompromissitarkistusta, siitä äänestetään ensin.

5. Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, toimitetaan erillinen äänestys.

6. Kohta kohdalta -äänestystä ei voida toimittaa äänestettäessä tarkistuksista yhtenä ryhmänä tai äänestettäessä kompromissitarkistuksesta.

130 artikla

Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys

1. Tarkistukset ovat etusijalla siihen tekstiin nähden, jota ne koskevat, ja niistä äänestetään ennen kyseistä tekstiä.

2. Jos käsiteltäväksi on jätetty yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan tekstin osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla, ja siitä äänestetään ensin. Jos se hyväksytään, muut tarkistukset katsotaan hylätyiksi. Jos se hylätään, äänestetään järjestyksessä seuraavana olevasta tarkistuksesta ja vastaavasti jokaisesta jäljellä olevasta tarkistuksesta. Jos äänestysjärjestyksestä on epäselvyyttä, puhemies päättää siitä. Jos kaikki tarkistukset hylätään, alkuperäinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei asetetun määräajan kuluessa ole pyydetty erillistä äänestystä.

3. Puhemies voi äänestyttää ensin alkuperäisestä tekstistä tai alkuperäisestä tekstistä vähiten poikkeavasta tarkistuksesta ennen alkuperäisestä tekstistä eniten poikkeavaa tarkistusta.

Jos jompikumpi näistä tarkistuksista saa enemmistön kannatuksen, muut samaa tekstiä koskevat tarkistukset raukeavat.

4. Puhemiehen ehdotuksesta voidaan poikkeuksellisesti äänestää keskustelun päättymisen jälkeen käsiteltäväksi jätetyistä tarkistuksista, jos ne ovat kompromissitarkistuksia tai jos on kyse teknisistä ongelmista. Puhemiehen on pyydettävä parlamentin suostumus näistä tarkistuksista toimitettavaan äänestykseen.

Puhemies päättää 140 artiklan 3 kohdan mukaisesti siitä, otetaanko tarkistukset käsiteltäväksi. Puhemies päättää 130 artiklan 4 kohdan mukaisesti keskustelun päättymisen jälkeen jätettyjen kompromissitarkistusten hyväksyttävyydestä tapauskohtaisesti sen perusteella, ovatko tarkistukset luonteeltaan kompromisseja.

Käsiteltäväksi ottamista koskevaa päätöstä tehtäessä voidaan soveltaa seuraavia yleisiä arviointiperusteita:

- kompromissitarkistukset eivät yleensä saa liittyä sellaisiin tekstin osiin, joihin ei ole esitetty tarkistuksia ennen tarkistusten jättämisen määräajan päättymistä,

- kompromissitarkistuksia jättävät käsiteltäväksi yleensä poliittiset ryhmät, asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat tai esittelijät tai muiden tarkistusten laatijat,

- kompromissitarkistukset johtavat yleensä muiden samaa tekstikohtaa koskevien tarkistusten peruuttamiseen.

Ainoastaan puhemies voi ehdottaa, että kompromissitarkistus otetaan huomioon. Jotta kompromissitarkistuksesta voidaan äänestää, puhemiehen on saatava parlamentin suostumus tähän. Puhemies tiedustelee, vastustaako joku äänestyksen toimittamista. Jos äänestystä vastustetaan, parlamentti päättää asiasta läsnä olevien jäsenten enemmistöllä.

5. Jos asiasta vastaava valiokunta on jättänyt käsiteltäviksi joukon tarkistuksia tekstiin, jota mietintö koskee, puhemies äänestyttää niistä yhtenä ryhmänä, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä ole pyytänyt erillistä äänestystä tai jollei muita tarkistuksia ole jätetty käsiteltäviksi.

6. Puhemies voi äänestyttää muista tarkistuksista yhtenä ryhmänä, jos ne täydentävät toisiaan. Siinä tapauksessa hän noudattaa 5 kohdassa määrättyä menettelyä.

7. Puhemies voi tarkistuksen hyväksymisen tai hylkäämisen jälkeen päättää, että useista muista samansisältöisistä tai samaa tarkoitusta varten esitetyistä tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä. Puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen.

Tällainen tarkistusten ryhmä voi koskea alkuperäisen tekstin eri osia.

8. Kun eri jäsenet ovat esittäneet identtisiä tarkistuksia, niistä äänestetään yhtenä tarkistuksena.

131 artikla

Kohta kohdalta -äänestys

1. Poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi säännöstä tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joista jokaisella on oma merkityksensä ja normatiivinen arvonsa.

2. Kohta kohdalta -äänestystä koskeva pyyntö on esitettävä äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. Puhemies päättää pyynnön hyväksymisestä.

132 artikla

Äänestysoikeus

Äänestysoikeus on henkilökohtainen.

Jäsenet antavat äänensä kukin erikseen ja henkilökohtaisesti.

Tämän artiklan rikkominen on 124 artiklan 1 kohdan mukainen vakava järjestyshäiriö, jonka oikeudelliset seuraamukset esitetään kyseisessä artiklassa.

133 artikla

Äänestäminen

1. Tavallisesti parlamentissa äänestetään kättä nostamalla.

2. Jos puhemies päättää, että äänestyksen tulos on epäselvä, asiasta äänestetään uudelleen koneäänestyksessä, tai jos kyseinen järjestelmä on epäkunnossa, seisomaan nousten.

3. Äänestystulos kirjataan.

134 artikla

Äänestys nimenhuudon mukaan

1. Työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohdan, 33 artiklan 4 kohdan ja 34 artiklan 5 kohdan mukaisten tapausten lisäksi nimenhuutoäänestys suoritetaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa.

2. Nimenhuuto suoritetaan aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä.

Äänestys tapahtuu siten, että jäsen sanoo kuuluvalla äänellä "puolesta", "vastaan" tai "tyhjää". Laskettaessa, onko esitys hyväksytty vai hylätty, huomioon otetaan ainoastaan puolesta ja vastaan annetut äänet. Puhemies toteaa äänestystuloksen ja julistaa sen.

Äänestystulos merkitään istuntopöytäkirjaan ryhmittäin jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

135 artikla

Koneäänestys

1. Puhemies voi milloin tahansa päättää, että 133, 134 ja 136 artiklassa tarkoitetut äänestykset toimitetaan koneäänestyksenä.

Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, äänestys toimitetaan 133 artiklan, 134 artiklan 2 kohdan tai 136 artiklan mukaisesti.

Puhemiehistö antaa ohjeet äänestyskoneen käytöstä.

2. Toimitettaessa koneäänestys äänestystulos merkitään pöytäkirjaan ainoastaan lukuina.

Jos kuitenkin on pyydetty 134 artiklan 1 kohdan mukaista nimenhuutoäänestystä, äänestystulos merkitään istuntopöytäkirjaan ryhmittäin jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

3. Jos läsnä olevien jäsenten enemmistö sitä pyytää, toimitetaan nimenhuutoäänestys 134 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää voidaan käyttää enemmistön toteamiseen.

136 artikla

Salainen äänestys

1. Nimitysten yhteydessä äänestys toimitetaan salaisena äänestyksenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 1 kohdan, 152 artiklan 1 kohdan ja 157 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

Äänestystulosta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan sellaiset äänestysliput, joissa on ehdokkaana olevan jäsenen nimi.

2. Äänestys voidaan toimittaa salaisena äänestyksenä myös, jos vähintään yksi viidesosa parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä ennen äänestyksen aloittamista.

3. Salaista äänestystä koskeva pyyntö on etusijalla nimenhuutoäänestystä koskevaan pyyntöön nähden.

4. Kahdesta kuuteen arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet.

Ehdokkaat eivät saa toimia ääntenlaskijoina tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa äänestyksissä.

Salaiseen äänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet merkitään sen istunnon pöytäkirjaan, jossa äänestys toimitettiin.

137 artikla

Äänestysselitykset

1. Yleiskeskustelun päätyttyä jäsen voi antaa enintään yhden minuutin pituisen suullisen selityksen lopullisesta äänestyksestä tai enintään 200 sanan pituisen kirjallisen selityksen, joka kirjataan sanatarkkoihin istuntoselostuksiin.

Poliittinen ryhmä voi antaa enintään kahden minuutin pituisen äänestysselityksen.

Äänestysselityksiä koskevia pyyntöjä ei hyväksytä ensimmäisen äänestysselityksen alettua.

Äänestysselitykset sallitaan kaikista parlamentin käsiteltäväksi jätetyistä aiheista toimitetuista lopullisista äänestyksistä. Ilmaisu "lopullinen äänestys" ei rajaa äänestystyyppiä, vaan se tarkoittaa käsiteltävästä kohdasta toimitettavaa viimeistä äänestystä.

2. Äänestysselityksiä ei sallita menettelyjä koskevien äänestysten yhteydessä.

3. Kun komission ehdotus tai mietintö on otettu parlamentin esityslistalle 62 artiklan 5 kohdan tai 114 artiklan mukaisesti, jäsenet voivat antaa kirjallisia äänestysselityksiä 1 kohdan mukaisesti.

Suullisten tai kirjallisten äänestysselitysten on liityttävä välittömästi äänestyksen kohteena olevaan ehdotukseen.

138 artikla

Äänestystä koskevat epäselvyydet

1. Puhemies julistaa äänestykset alkaneiksi ja päättyneiksi.

2. Puhemiehen julistettua äänestyksen alkaneeksi kukaan muu kuin puhemies ei saa käyttää puheenvuoroa, ennen kuin äänestys on julistettu päättyneeksi.

3. Puhemiehen julistettua äänestyksen päättyneeksi voidaan käyttää työjärjestyksen noudattamista koskevia puheenvuoroja, joissa on kyse äänestyksen pätevyydestä.

4. Kun kädennostoäänestyksen tulos on julistettu, jäsen voi pyytää tuloksen tarkistamista koneäänestyksessä.

5. Puhemies päättää julistetun tuloksen pätevyydestä. Puhemiehen päätös on lopullinen.

139 artikla

Tarkistusten jättäminen ja esittäminen

1. Jokainen jäsen voi jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi.

Tarkistukset jätetään käsiteltäväksi kirjallisesti ja laatijoidensa allekirjoittamina.

2. Jollei 140 artiklassa määrätyistä rajoituksista muuta johdu, tarkistuksella voidaan pyrkiä muuttamaan mitä tahansa tekstin osaa, ja se voi koskea sanojen tai lukujen poistamista, lisäämistä tai korvaamista.

Tässä ja 140 artiklassa tekstillä tarkoitetaan päätöslauselmaesitystä/luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, päätösehdotusta tai komission ehdotusta kokonaisuudessaan.

3. Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle.

4. Tarkistuksen laatija tai laatijan sijaisekseen nimeämä jäsen voi esitellä tarkistuksen keskustelun aikana.

5. Jos tarkistuksen laatija peruu tarkistuksensa, se raukeaa, jollei toinen jäsen ota tarkistusta välittömästi nimiinsä.

6. Tarkistuksista voidaan äänestää vasta sen jälkeen, kun ne on painettu ja jaettu kaikilla virallisilla kielillä, jollei parlamentti toisin päätä. Parlamentti ei voi tehdä tällaista päätöstä, jos vähintään kaksitoista jäsentä sitä vastustaa.

Valiokunnassa esitetyistä suullisista tarkistuksista voidaan äänestää, jollei joku valiokunnan jäsenistä sitä vastusta.

140 artikla

Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi

1. Tarkistusta ei oteta käsiteltäväksi, jos

a) se ei suoranaisesti liity ehdotukseen, jota sillä pyritään muuttamaan;

b) sen tarkoituksena on poistaa tai korvata teksti kokonaisuudessaan;

c) sen tarkoituksena on muuttaa useampaa kuin yhtä tekstin artiklaa tai kohtaa; tämä määräys ei koske kompromissitarkistuksia eikä tarkistuksia, joilla pyritään muuttamaan tietty sanamuoto samalla tavoin koko tekstissä;

d) on todettu, että vähintään yhden virallisen kielen sanamuoto ei edellytä tarkistusta tekstiin, jota tarkistuksella pyritään muuttamaan; tällöin puhemies etsii asianomaisten kanssa sopivan kielellisen ratkaisun asiaan.

2. Tarkistus raukeaa, jos se on ristiriidassa tekstistä saman äänestyksen aikana tehtyjen aikaisempien päätösten kanssa.

3. Puhemies päättää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi.

Puhemiehen 3 kohdan mukainen tarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös ei perustu ainoastaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiin vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä.

XVIII LUKU

MENETTELYÄ KOSKEVAT PUHEENVUOROT

141 artikla

Menettelyä koskevat esitykset

1. Seuraavat menettelyä koskevat esitykset ovat etusijalla muihin puheenvuoropyyntöihin nähden:

a) esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi (143 artikla);

b) esitys valiokuntakäsittelyyn palauttamisesta (144 artikla);

c) esitys keskustelun päättämisestä (145 artikla);

d) esitys keskustelun lykkäämisestä (146 artikla);

e) esitys istunnon keskeyttämisestä tai päättämisestä (147 artikla).

Esityksen tekijän lisäksi ainoastaan yksi puhuja esityksen puolesta ja yksi puhuja esitystä vastaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai esittelijä voi käyttää näitä esityksiä koskevan puheenvuoron.

2. Puheaika on enintään yksi minuutti.

142 artikla

Työjärjestyspuheenvuorot

1. Jäsenelle voidaan myöntää puheenvuoro, kun hän haluaa kiinnittää puhemiehen huomion parlamentin työjärjestyksen määräysten rikkomiseen. Jäsenen on puheenvuoronsa alussa mainittava artikla, johon hän viittaa.

2. Työjärjestyspuheenvuoroa koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin nähden.

3. Puheaika on enintään yksi minuutti.

4. Puhemies päättää työjärjestyspuheenvuoroista välittömästi työjärjestyksen määräysten mukaisesti ja ilmoittaa päätöksestään viipymättä työjärjestyspuheenvuoron esittämisen jälkeen. Puhemiehen päätöksestä ei äänestetä.

5. Puhemies voi poikkeuksellisesti ilmoittaa päätöksestään myöhemmin mutta viimeistään kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa työjärjestyspuheenvuoron esittämisestä. Päätöksen lykkääminen ei johda käynnissä olevan keskustelun lykkäämiseen. Puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

143 artikla

Esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi

1. Esityslistan kohtaa koskevan keskustelun alussa voidaan esittää, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi. Tällaisesta esityksestä äänestetään välittömästi.

2. Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy välittömästi seuraavaan esityslistan kohtaan.

144 artikla

Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen

1. Poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn esityslistasta päättämisen yhteydessä tai ennen keskustelun tai lopullisen äänestyksen alkamista.

2. Pyyntö voidaan esittää vain kerran kunkin kolmen menettelyvaiheen aikana.

3. Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen keskeyttää asiasta käytävän keskustelun.

4. Parlamentti voi asettaa määräajan, johon mennessä valiokunnan on esitettävä johtopäätöksensä.

145 artikla

Keskustelun päättäminen

1. Keskustelu voidaan puhemiehen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai vähintään kolmenkymmenenkahden jäsenen pyynnöstä päättää, ennen kuin kaikki puhujalistaan merkityt jäsenet ovat käyttäneet puheenvuoron. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään välittömästi.

2. Jos ehdotus tai pyyntö hyväksytään, puheenvuoron saa käyttää vain yksi jäsen kustakin poliittisesta ryhmästä, jolle ei vielä ole myönnetty puheenvuoroa keskustelun aikana.

3. Keskustelu päätetään 2 kohdassa tarkoitettujen puheenvuorojen jälkeen, ja parlamentti äänestää keskusteltavana olevasta asiasta, jollei äänestysajankohtaa ole määrätty etukäteen.

4. Jos ehdotus tai pyyntö hylätään, puhemiestä lukuun ottamatta kukaan ei voi esittää sitä uudelleen saman keskustelun aikana.

146 artikla

Keskustelun lykkääminen

1. Poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä voi keskustelun alussa esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun lykkäämistä määrättyyn ajankohtaan. Esityksestä äänestetään välittömästi.

2. Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy seuraavaan esityslistan kohtaan. Lykättyä keskustelua jatketaan määrättynä ajankohtana.

3. Jos esitys hylätään, sitä ei voida jättää uudelleen käsiteltäväksi saman istuntojakson aikana.

Parlamentin päätöksessä keskustelun lykkäämisestä tulevalle istuntojaksolle ilmoitetaan se istuntojakso, jonka esityslistalle keskustelu otetaan. Kyseisen istuntojakson esityslista laaditaan työjärjestyksen 110 ja 111 artiklan mukaisesti.

147 artikla

Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen

Istunto voidaan keskeyttää tai päättää keskustelun tai äänestyksen aikana, jos parlamentti puhemiehen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai kolmenkymmenenkahden jäsenen pyynnöstä niin päättää. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään välittömästi.

XIX LUKU

TOIMINNAN JULKISUUS

148 artikla

Pöytäkirjat

1. Jokaisesta istunnosta jaetaan vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon avaamista pöytäkirja, joka sisältää parlamentin päätökset ja puhujien nimet.

Lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä tarkoitetaan päätöksillä myös kaikkia parlamentin hyväksymiä tarkistuksia, vaikka kyseinen komission ehdotus lopulta hylättäisiinkin 68 artiklan 1 kohdan tai neuvoston yhteinen kanta 79 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Parlamentin hyväksymät tekstit jaetaan erikseen. Jos parlamentin hyväksymä lainsäädäntöteksti sisältää tarkistuksia, siitä julkaistaan konsolidoitu versio.

2. Puhemies antaa jokaisen istunnon alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi.

3. Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää pöytäkirjasta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron.

4. Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa.

149 artikla

Sanatarkat istuntoselostukset

1. Jokaisesta istunnosta laaditaan sanatarkka istuntoselostus kaikilla virallisilla kielillä.

2. Puhujien on palautettava heille toimitetut, kirjalliseen muotoon saatetut puheenvuoronsa sihteeristölle viimeistään niiden vastaanottoa seuraavana päivänä.

3. Sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden liitteenä.

XX LUKU

VALIOKUNNAT

150 artikla

Valiokuntien asettaminen

1. Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä valiokuntia, joiden toimivalta määritellään työjärjestyksen liitteessä(7). Valiokuntiin valitaan jäsenet uuden parlamentin vaalia seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja tämän jälkeen uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua.

2. Parlamentti voi milloin tahansa asettaa väliaikaisia valiokuntia, joiden toimivalta, kokoonpano ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään; valiokuntien toimikausi saa olla korkeintaan kaksitoista kuukautta, jollei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä.

Koska työjärjestyksen mukaisesti väliaikaisten valiokuntien toimivallasta, kokoonpanosta ja toimikaudesta päätetään valiokuntien asettamisen yhteydessä, parlamentti ei voi myöhemmin laajentaa eikä rajoittaa valiokuntien toimivaltaa.

***

Tämän artiklan määräyksiä valiokuntien toimivallan määrittelemisestä niiden asettamisesta tehtävän päätöksen yhteydessä sovelletaan ainoastaan väliaikaisiin valiokuntiin.

Pysyvien valiokuntien toimivalta on sitä vastoin kirjattu työjärjestyksen liitteeseen ja siitä määrätään eri menettelyä noudattaen. Täten pysyvän valiokunnan toimivalta voidaan määritellä muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä.

151 artikla

Väliaikaiset tutkintavaliokunnat

1. Parlamentti voi, jos neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä yhteisön oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta, Euroopan yhteisöjen toimielimen tai laitoksen, jäsenvaltion julkisen hallinnon tai sellaisten henkilöiden, joilla yhteisön oikeuden mukaisesti on soveltamisvaltuutus, aiheuttamasta rikkomuksesta tai hallinnollisesta epäkohdasta.

Päätös väliaikaisen tutkintavaliokunnan asettamisesta julkaistaan kuukauden kuluessa. Parlamentti huolehtii lisäksi asianmukaisesti siitä, että päätös saatetaan tiedoksi mahdollisimman laajalti.

2. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan toimintatapaan sovelletaan tämän työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa tai tämän työjärjestyksen liitteenä olevassa, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksessä, tehty 19 päivänä huhtikuuta 1995, Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä(8) erityisesti toisin määrätä.

3. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan asettamista koskevassa pyynnössä on määriteltävä tutkinnan kohde ja annettava yksityiskohtainen selvitys perusteluista tutkinnan suorittamiselle. Parlamentti tekee puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta päätöksen valiokunnan asettamisesta ja, jos tämä päätös on puoltava, se päättää myös valiokunnan kokoonpanosta 152 artiklan määräysten mukaisesti.

4. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan työ päättyy sen antaessa kertomuksensa viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua. Parlamentti voi päättää pidentää tätä määräaikaa kahdesti kolmella kuukaudella.

Väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa saavat äänestää ainoastaan varsinaiset jäsenet tai heidän poissa ollessaan pysyvät varajäsenet.

5. Väliaikainen tutkintavaliokunta valitsee itse puheenjohtajansa ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä nimittää yhden tai useamman esittelijän. Valiokunta voi myös antaa jäsenilleen erityisiä vastuualueita, tehtäviä tai velvollisuuksia, joista nämä antavat yksityiskohtaisen selvityksen.

Kokousten välillä valiokunnan puheenjohtajisto käyttää kiireellisissä tapauksissa tai tarvittaessa valiokunnan toimivaltuuksia, jotka on vahvistettava seuraavassa kokouksessa.

6. Kun väliaikainen tutkintavaliokunta katsoo, että sen oikeuksia on loukattu, se pyytää puhemiestä ryhtymään asianmukaisiin toimiin.

7. Väliaikainen tutkintavaliokunta voi kuulla edellä 2 kohdassa mainitun päätöksen 3 artiklassa tarkoitettuja toimielimiä tai henkilöitä tai pyytää näiltä asiakirjoja.

Yhteisön toimielimet ja laitokset vastaavat jäsentensä ja virkamiestensä matka- ja oleskelukustannuksista. Euroopan parlamentti korvaa muiden väliaikaiseen tutkintavaliokuntaan kuultavaksi saapuvien henkilöiden matka- ja oleskelukustannukset asiantuntijoiden kuulemiseen sovellettavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

Väliaikaiseen tutkintavaliokuntaan todistamaan kutsutuilla henkilöillä on samat oikeudet kuin kotimaansa oikeusistuimissa. Todistajille on ilmoitettava näistä oikeuksista ennen todistajanlausunnon antamista valiokunnassa.

Eri kielten käyttämisen osalta väliaikainen tutkintavaliokunta soveltaa 117 artiklan määräyksiä. Kuitenkin valiokunnan puheenjohtajisto

- voi rajoittaa tulkkauspalvelut tutkintaan osallistuvien henkilöiden virallisiin kieliin, jos se katsoo tämän olevan tarpeen asian luottamuksellisuuden säilyttämiseksi, ja

- tekee päätöksen vastaanotettujen asiakirjojen kääntämisestä siten, että valiokunta voi saattaa tehtävänsä päätökseen tehokkaasti ja nopeasti ja että asianmukaista salassapitovelvollisuutta ja luottamuksellisuutta noudatetaan.

8. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan puheenjohtaja ja puheenjohtajisto huolehtivat yhdessä työhön liittyvän salassapitovelvollisuuden tai luottamuksellisuuden noudattamisesta ja tiedottavat asiasta ajoissa jäsenille.

Valiokunnan puheenjohtajan on myös muistutettava erikseen edellä tarkoitetun päätöksen 2 artiklan 2 kohdan määräyksistä. Työjärjestyksen liitteen VII määräyksiä sovelletaan.

9. Toimitettujen salaisten tai luottamuksellisten asiakirjojen käsittelyssä varmistetaan teknisin toimenpitein, että ainoastaan tutkinnasta vastaavat jäsenet saavat asiakirjat käyttöönsä. Kyseiset jäsenet sitoutuvat tämän artiklan mukaisesti siihen, etteivät he salli kenenkään muun saada käyttöönsä salaisia tai luottamuksellisia tietoja, ja siihen, että he käyttävät näitä tietoja ainoastaan väliaikaiselle tutkintavaliokunnalle annettavaan kertomukseen. Kokoukset pidetään sellaisella tavalla varustetuissa tiloissa, että asiattomat eivät voi kuulla asian käsittelyä.

10. Saatuaan työnsä päätökseen väliaikainen tutkintavaliokunta antaa parlamentille kertomuksen työnsä tuloksista ja sisällyttää siihen tarvittaessa myös vähemmistöön jääneet mielipiteet 161 artiklassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Kertomus julkaistaan.

Väliaikaisen tutkintavaliokunnan pyynnöstä parlamentti järjestää kertomuksesta keskustelun sen antamista seuraavan istuntojakson aikana.

Valiokunta voi myös antaa parlamentille suositusluonnoksen, joka on osoitettu Euroopan yhteisöjen tai jäsenvaltioiden toimielimille tai laitoksille.

11. Puhemies kehottaa liitteen VI mukaista asiasta vastaavaa valiokuntaa valvomaan väliaikaisen tutkintavaliokunnan työn tulosten perusteella toteutettavaa toimintaa ja tarvittaessa laatimaan asiasta selvityksen. Puhemies huolehtii muulla tavoin asianmukaisesti siitä, että johtopäätökset johtavat käytännön toimiin.

Ainoastaan puheenjohtajakokouksen tekemään väliaikaisen tutkintavaliokunnan kokoonpanoa koskevaan ehdotukseen (3 kohta) voidaan esittää tarkistuksia 152 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tarkistuksia ei voida esittää tutkinnan kohteena olevaan aiheeseen, sellaisena kuin neljäsosa parlamentin jäsenistä sen on määritellyt (3 kohta), eikä 4 kohdassa asetettuun määräaikaan.

152 artikla

Valiokuntien kokoonpano

1. Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten nimettyä ehdokkaansa valitaan valiokuntien ja väliaikaisten tutkintavaliokuntien jäsenet. Puheenjohtajakokous antaa parlamentille ehdotuksia. Valiokuntien kokoonpano heijastaa mahdollisuuksien mukaan parlamentin kokoonpanoa.

Poliittista ryhmää vaihtaessaan jäsen säilyttää paikkansa parlamentin valiokunnissa kaksi ja puoli vuotta kestävästä toimikaudestaan jäljellä olevan ajan. Jos jäsenen poliittisen ryhmän vaihdosta kuitenkin seuraa, että poliittiset kannat eivät ole tasapuolisesti edustettuina valiokunnassa, puheenjohtajakokous antaa 1 kohdan toisessa virkkeessä mainitun menettelyn mukaisesti uusia ehdotuksia valiokunnan kokoonpanoksi siten, että asianomaisen jäsenen henkilökohtaiset oikeudet turvataan.

2. Puheenjohtajakokouksen ehdotuksiin sallitaan ainoastaan sellaiset tarkistukset, jotka vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä on jättänyt käsiteltäväksi. Parlamentti äänestää tarkistuksista salaisessa äänestyksessä.

3. Puheenjohtajakokouksen ehdottamat jäsenet katsotaan valituiksi, mahdollisin 2 kohdan mukaisin tarkistuksin.

4. Jos poliittinen ryhmä ei nimeä 1 kohdan mukaisesti ehdokkaita väliaikaiseen tutkintavaliokuntaan puheenjohtajakokouksen asettamassa määräajassa, puheenjohtajakokous esittää parlamentille ainoastaan sille määräaikaan mennessä ilmoitetut ehdokkaat.

5. Puheenjohtajakokous voi väliaikaisesti päättää täyttää valiokunnassa vapautuneet paikat nimitettävien henkilöiden suostumuksella 1 kohdan mukaisesti.

6. Muutokset annetaan parlamentin vahvistettaviksi seuraavassa istunnossa.

153 artikla

Varajäsenet

1. Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet voivat nimittää valiokuntiin pysyviä varajäseniä niitä valiokunnassa edustavia varsinaisia jäseniä vastaavan määrän. Puhemiehelle ilmoitetaan asiasta. Pysyvillä varajäsenillä on oikeus osallistua valiokunnan kokouksiin, käyttää niissä puheenvuoroja sekä, varsinaisen jäsenen poissa ollessa, osallistua äänestykseen.

2. Kun varsinainen jäsen on poissa eikä pysyviä varajäseniä ole nimitetty tai heidän poissa ollessaan, valiokunnan varsinainen jäsen voi valita sijaisekseen jonkun muun poliittisen ryhmänsä jäsenen, jolla on oikeus osallistua kokouksiin ja äänestää. Sijaisen nimi on ilmoitettava valiokunnan puheenjohtajalle ennen toimitettavien äänestysten alkua.

Tämän artiklan 2 kohta koskee sitoutumattomia jäseniä soveltuvin osin.

Tämän artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu ennakkoilmoitus on annettava ennen kuin keskustelu päättyy tai äänestys alkaa siitä kohdasta tai niistä kohdista, joissa varsinaista jäsentä edustaa sijainen.

***

Näihin määräyksiin sisältyy kaksi asiaa, jotka määritellään tekstissä selvästi:

- poliittisella ryhmällä ei saa olla valiokunnassa enempää pysyviä varajäseniä kuin sillä on varsinaisia jäseniä;

- ainoastaan poliittisilla ryhmillä on oikeus nimittää pysyviä varajäseniä sillä ehdolla, että ne ilmoittavat siitä puhemiehelle.

Tästä seuraa, että

- pysyvä varajäsenyys edellyttää tietyn poliittisen ryhmän jäsenyyttä;

- poliittisen ryhmän varsinaisten jäsenten määrän muuttuessa valiokunnassa muuttuu vastaavasti niiden pysyvien varajäsenten enimmäismäärä, jotka poliittinen ryhmä voi kyseiseen valiokuntaan nimittää;

- poliittista ryhmää vaihtaessaan jäsen ei voi säilyttää alkuperäisessä ryhmässä saamaansa varajäsenyyttä;

- valiokunnan jäsen ei voi missään tapauksessa olla toiseen poliittiseen ryhmään kuuluvan jäsenen varajäsen.

154 artikla

Valiokuntien tehtävät

1. Pysyvät valiokunnat käsittelevät parlamentin tai istuntokauden keskeytysten aikana puhemiehen puheenjohtajakokouksen puolesta niille lähettämiä asioita. Väliaikaisten valiokuntien ja väliaikaisten tutkintavaliokuntien tehtävät määritellään niiden asettamisen yhteydessä. Näillä valiokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille.

(Katso 150 artiklan 2 kohdan tulkinta.)

2. Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys otetaan parlamentin esityslistalle, jos puheenjohtajakokous sitä ehdottaa tai jos jokin asianomaisista pysyvistä valiokunnista sitä pyytää.

3. Jos kahdella tai useammalla valiokunnalla on toimivalta käsitellä asiaa, yksi valiokunnista nimetään asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja muut antavat lausuntonsa.

Asian saa kuitenkin lähettää samanaikaisesti korkeintaan kolmeen valiokuntaan, jollei perustelluista syistä päätetä poiketa tästä artiklasta 1 kohdassa määrättyjen ehtojen mukaisesti.

4. Kaksi tai useampi valiokunta tai alivaliokunta voi käsitellä yhdessä niiden toimivaltaan kuuluvia asioita, mutta ne eivät saa tehdä päätöksiä yhdessä.

5. Valiokunta voi parlamentin puhemiehistön suostumuksella antaa yhdelle tai useammalle jäsenistään tutkimus- tai tiedonhankintatehtävän.

155 artikla

Valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta

Yksi tämän työjärjestyksen määräysten mukaisesti asetetuista valiokunnista vastaa valtakirjojen tarkastuksesta ja vaalien lainmukaisuudesta esitettyjä vastalauseita koskevien päätösten valmistelusta.

156 artikla

Alivaliokunnat

1. Pysyvä tai väliaikainen valiokunta voi työskentelynsä sitä vaatiessa nimittää puheenjohtajakokouksen luvalla yhden tai useamman alivaliokunnan, joiden kokoonpanon ja vastuualueet se määrittelee samalla 152 artiklan mukaisesti. Alivaliokunnat tekevät selkoa työskentelystään valiokunnalle, joka ne on asettanut.

2. Alivaliokuntien osalta sovelletaan samoja menettelyjä kuin valiokuntien osalta.

3. Varajäsenet voivat osallistua alivaliokuntien työskentelyyn samoin ehdoin kuin valiokuntien työskentelyyn.

4. Näiden määräysten soveltamisella on varmistettava alivaliokunnan ja sen valiokunnan, jonka alaisuuteen alivaliokunta on asetettu, keskinäinen riippuvuus. Tätä tarkoitusta varten kaikki alivaliokunnan jäsenet valitaan päävaliokuntaan kuuluvista jäsenistä.

157 artikla

Valiokuntien puheenjohtajistot

1. Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on valittu 152 artiklan mukaisesti, valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä yhdestä, kahdesta tai kolmesta eri äänestyskierroksilla valittavasta varapuheenjohtajasta.

2. Jos nimettyjä ehdokkaita ja täytettäviä paikkoja on yhtä monta, valinta voidaan vahvistaa suosionosoituksin.

Muussa tapauksessa tai jos vähintään kuudesosa valiokunnan jäsenistä sitä pyytää, vaali suoritetaan salaisena äänestyksenä.

Jos ehdokkaita on ainoastaan yksi, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö, joihin sisältyvät äänet puolesta ja vastaan.

Jos ensimmäisellä äänestyskierroksella on useita ehdokkaita, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö edeltävän alakohdan määritelmän mukaisesti. Toisella äänestyskierroksella julistetaan valituksi ehdokas, joka saa suurimman osan äänistä. Äänten mennessä tasan valitaan vanhin ehdokkaista.

Jos tarvitaan toinen äänestyskierros, voidaan nimittää uusia ehdokkaita.

158 artikla

Menettely ilman mietintöä, yksinkertaistettu menettely

1. Puheenjohtaja antaa jokaisessa valiokunnan kokouksessa valiokunnalle luettelon komission ehdotuksista, jotka hänen mielestään ja/tai puhemiehen suosituksesta olisi hyväksyttävä ilman mietintöä.

Puheenjohtaja antaa jokaisen luettelossa olevan ehdotuksen valiokunnan päätettäväksi. Jollei vähintään yksi viidesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta, valiokunnan puheenjohtaja ilmoittaa puhemiehelle ehdotuksen hyväksymisestä.

2. Puhemiehen suosituksesta tai valiokunnan puheenjohtajan ehdotuksesta valiokunta voi ilmaista kantansa ehdotukseen yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti.

Jollei vähintään yksi viidesosa valiokunnan jäsenistä vastusta yksinkertaistetun menettelyn noudattamista, katsotaan, että valiokunnan puheenjohtaja on nimitetty esittelijäksi. Asian käsittelyä koskevasta osasta, luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja lyhyistä perusteluista koostuva mietintöluonnos lähetetään valiokunnan jäsenille. Jollei vähintään yksi viidesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausettaan asetetussa määräajassa, jonka on oltava vähintään neljätoista päivää mietintöluonnoksen lähettämispäivämäärästä, valiokunnan katsotaan hyväksyneen mietinnön. Tällöin mietintöön sisältyvästä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänestetään parlamentissa ilman keskustelua 114 artiklan mukaisesti.

3. Jos vähintään yksi viidesosa valiokunnan jäsenistä vastustaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä, noudatetaan 159 artiklan mukaista menettelyä (menettely, johon liittyy mietintö).

159 artikla

Kuulemismenettelyn mukaiset valiokuntamietinnöt

1. Sen valiokunnan puheenjohtaja, johon komission ehdotus on lähetetty, antaa valiokunnalle ehdotuksen noudatettavasta menettelystä.

2. Kun noudatettavasta menettelystä on päätetty, ja jollei sovelleta 158 artiklan määräyksiä, valiokunta nimittää komission ehdotusta varten esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jollei se 57 artiklassa tarkoitetun vuotuisen lainsäädäntöohjelman perusteella ole jo niin tehnyt.

3. Valiokunnan mietintö sisältää:

a) mahdolliset tarkistukset ehdotukseen sekä tarkistusten lyhyet perustelut,

b) 67 artiklan 2 kohdan mukaisen luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi,

c) tarvittaessa perustelut.

160 artikla

Mietinnöt, jotka eivät liity lainsäädäntöön

1. Jos valiokunta laatii mietinnön, joka ei liity lainsäädäntöön, se nimittää jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta esittelijän.

2. Esittelijä on vastuussa valiokunnan mietinnön valmistelusta ja sen esittelemisestä parlamentille valiokunnan puolesta.

3. Valiokunnan mietintö sisältää:

a) päätöslauselmaesityksen,

b) perustelut,

c) 48 artiklan 4 kohdan mukaisten päätöslauselmaesitysten tekstit.

161 artikla

Perustelut ja määräajat

1. Esittelijä vastaa perustelujen laatimisesta eikä niistä äänestetä. Perustelujen on kuitenkin oltava yhtäpitäviä hyväksytyn päätöslauselmaesityksen ja valiokunnan siihen mahdollisesti ehdottamien tarkistusten kanssa. Ellei näin ole, valiokunnan puheenjohtaja voi poistaa perustelut.

2. Mietinnössä ilmoitetaan siitä kokonaisuudessaan toimitetun äänestyksen tulos. Jos äänestyksen yhteydessä vähintään kolmannes läsnä olevista jäsenistä sitä pyytää, ilmoitetaan mietinnössä myös se, kuinka kukin jäsen äänesti.

3. Jos valiokunta ei ole yksimielinen, mietinnössä annetaan yhteenveto myös vähemmistöön jääneistä mielipiteistä. Sellaisista vähemmistöön jääneistä mielipiteistä, jotka on tuotu julki äänestettäessä tekstistä kokonaisuudessaan, voidaan mielipiteen esittäjien pyynnöstä laatia enintään 200 sanan pituinen kirjallinen selitys, joka liitetään perusteluihin.

Näiden määräysten soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaisee puheenjohtaja.

4. Valiokunta voi puheenjohtajistonsa ehdotuksesta asettaa määräajan, jonka kuluessa esittelijän on annettava mietintöluonnoksensa. Määräaikaa voidaan pidentää tai voidaan nimittää uusi esittelijä.

5. Määräajan päätyttyä valiokunta voi kehottaa puheenjohtajaansa pyytämään valiokunnan käsiteltäväksi annetun asian ottamista parlamentin jonkin seuraavan istunnon esityslistalle. Siinä tapauksessa asiasta voidaan keskustella valiokunnan suullisen selvityksen perusteella.

162 artikla

Valiokuntien lausunnot

1. Jos valiokunta, johon asia alun perin lähetettiin, haluaa kuulla toisen valiokunnan kannan, tai jos toinen valiokunta haluaa tuoda esille kantansa sen valiokunnan mietinnössä, johon asia alun perin lähetettiin, valiokunnat voivat pyytää puhemieheltä, että yksi valiokunta nimitetään 154 artiklan 3 kohdan mukaisesti asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja että toiselta valiokunnalta pyydetään lausunto.

2. Lausunto koostuu valiokunnalle lähetettyyn ehdotukseen tehtävistä muutosehdotuksista, kun kyseessä on lainsäädäntöteksti, tai ehdotuksista asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen osiksi, kun kyseessä on teksti, joka ei liity lainsäädäntöön. Asiasta vastaava valiokunta äänestää näistä muutosehdotuksista ja ehdotuksista. Valiokunta voi tarvittaessa antaa lyhyen kirjallisen perustelun lausunnossa tekemilleen ehdotuksille.

3. Asiasta vastaava valiokunta asettaa määräajan, jonka kuluessa sen valiokunnan, jolta on pyydetty lausunto, on annettava lausuntonsa, jotta se tulee otetuksi huomioon asiasta vastaavassa valiokunnassa. Asiasta vastaava valiokunta tiedottaa viipymättä ilmoitettuun aikatauluun tulevista muutoksista valiokunnalle tai valiokunnille, jolta tai joilta on pyydetty lausunto. Asiasta vastaava valiokunta ei saa esittää lopullisia johtopäätöksiään ennen määräajan päättymistä.

4. Hyväksytyt lausunnot liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön.

(Lausuntoja koskevan äänestysmenettelyn osalta katso myös 165 artiklan tulkinta.)

5. Ainoastaan asiasta vastaava valiokunta voi jättää tarkistuksia täysistunnon käsiteltäväksi.

6. Lausunnon antavan valiokunnan puheenjohtaja ja valmistelija voivat osallistua neuvoa-antavana osapuolena yhteisten asioiden käsittelyyn asiasta vastaavan valiokunnan kokouksissa.

163 artikla

Valiokunta-aloitteiset mietinnöt

1. Valiokunta voi ainoastaan puheenjohtajakokouksen luvalla laatia mietinnön ja antaa täysistunnolle päätöslauselmaesityksen toimivaltaansa kuuluvasta aiheesta, josta sille ei ole lähetetty kuulemispyyntöä, lausuntopyyntöä tai päätöslauselmaesitystä. Luvan epääminen on aina perusteltava.

Puheenjohtajakokous voi luvan antaessaan määrätä päätösvallan siirtämisestä 62 artiklan mukaisesti.

Tämän artiklan 1 kohdan ehtoa, jonka mukaan artiklaa sovelletaan ainoastaan silloin, kun kuulemispyyntöä, lausuntopyyntöä tai päätöslauselmaesitystä ei ole lähetetty pyynnön esittäneeseen valiokuntaan, on noudatettava erityisen tarkasti, koska se suojelee jäsenten aloiteoikeutta sallimalla 48 artiklan soveltamisen. Lisäksi 48 artikla antaa asiasta vastaavalle valiokunnalle laajan toimintavapauden sen käsiteltäväksi annettujen päätöslauselmaesitysten suhteen.

2. Tämän artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin tapauksissa, joissa parlamentilla on perussopimusten mukaisesti aloiteoikeus.

164 artikla

Kyselytunti valiokunnassa

Valiokunta voi päättää pitää kyselytunnin. Kukin valiokunta päättää omista kyselytunnin järjestämistä koskevista säännöistään.

165 artikla

Menettely valiokunnassa

1. Valiokunnan äänestys on pätevä, jos neljäsosa sen jäsenistä on äänestyksessä läsnä. Jos kuudesosa jäsenistä sitä ennen äänestyksen aloittamista pyytää, äänestys on pätevä ainoastaan, jos valiokunnan jäsenten enemmistö on osallistunut äänestykseen.

2. Valiokunnan äänestykset toimitetaan kädennostoäänestyksinä, jollei neljäsosa valiokunnan jäsenistä pyydä nimenhuutoäänestystä.

3. Valiokunnan puheenjohtaja voi ottaa osaa keskusteluihin ja äänestää, mutta hänen äänensä ei ratkaise.

4. Valiokuntien kokouksissa noudatetaan 12, 13, 14, 17, 18, 117, 118 ja 119 artiklaa, 121 artiklan 1 kohtaa, 123, 125, 127, 128, 130, 131, 132, 133, 134, 136, 138, 139, 140, 141, 142, 143, 146 ja 147 artiklaa soveltuvin osin.

5. Käsiteltäväksi jätettyjen tarkistusten perusteella valiokunta voi äänestämisen sijasta pyytää esittelijää antamaan uuden luonnoksen, jossa otetaan huomioon mahdollisimman monta esitetyistä tarkistuksista. Luonnosta koskeville tarkistuksille asetetaan uusi määräaika.

(127 ja 162 artikla)

Lausunnosta toimitetaan äänestys seuraavasti:

1. Valiokunta äänestää lausunnon johtopäätöksistä kokonaisuudessaan sen jälkeen, kun jokaisesta lausunnon johtopäätöksestä on tarvittaessa äänestetty erikseen. Jos johtopäätöksiä ei hyväksytä, asiasta vastaavaan valiokuntaan lähetettävä lausunto muodostuu ainoastaan siihen ehdotukseen mahdollisesti hyväksytyistä tarkistuksista, josta valiokunnalta on pyydetty lausunto. Johtopäätöksiä tai tarkistuksia kokonaisuudessaan koskevan äänestyksen tulos kirjataan lausuntoon.

2. Tarkistuksia tai johtopäätöksiä edeltävää tekstiä (jota voidaan pitää perusteluina) voidaan joutua muuttamaan äänestyksen perusteella. Tästä ei kuitenkaan äänestetä.

3. Lausunnon antava valiokunta ei äänestä komission ehdotuksesta kokonaisuudessaan.

166 artikla

Valiokunnan kokoukset

1. Valiokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai puhemiehen sitä pyytäessä.

2. Komissio ja neuvosto voivat osallistua valiokunnan kokouksiin, jos valiokunnan puheenjohtaja on valiokunnan puolesta kutsunut ne kokoukseen.

Muita henkilöitä voidaan valiokunnan erityisellä päätöksellä kutsua osallistumaan kokoukseen ja käyttämään puheenvuoro.

Jäsenten henkilökohtaisten avustajien läsnäolon salliminen valiokunnan kokouksissa jätetään vastaavasti kunkin valiokunnan päätettäväksi.

Asiasta vastaava valiokunta voi puhemiehistön suostumuksella kuulla asiantuntijoita, jos se katsoo tämän välttämättömäksi tietyn asian menestyksekkään käsittelyn kannalta.

Lausunnon antavat valiokunnat voivat halutessaan osallistua kuulemistilaisuuteen.

3. Jollei valiokunta toisin päätä, jäsenet voivat osallistua valiokuntien kokouksiin, joihin he eivät kuulu, mutta he eivät saa ottaa osaa asioiden käsittelyyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 162 artiklan 6 kohdan soveltamista.

Valiokunta voi kuitenkin sallia valiokuntaan kuulumattomien jäsenten osallistumisen käsittelyyn neuvoa-antavana osapuolena.

167 artikla

Valiokunnan kokouspöytäkirjat

Valiokunnan kokouksen pöytäkirja jaetaan kaikille valiokunnan jäsenille ja annetaan valiokunnan hyväksyttäväksi seuraavassa kokouksessa.

XXI LUKU

PARLAMENTTIEN VÄLISISTÄ SUHTEISTA VASTAAVAT VALTUUSKUNNAT

168 artikla

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien asettaminen ja niiden tehtävät

1. Parlamentti asettaa pysyviä parlamenttien välisistä suhteista vastaavia valtuuskuntia. Niiden jäsenten lukumäärä riippuu valtuuskunnan tehtävästä. Puheenjohtajistojen jäsenet valitaan uuden parlamentin valintaa seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua.

2. Valtuuskuntien puheenjohtajistojen jäsenet valitaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten esitettyä ehdokkaansa puheenjohtajakokoukselle. Puheenjohtajakokous antaa parlamentille ehdotukset, joissa pyritään mahdollisuuksien mukaan varmistamaan jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolinen edustus. Työjärjestyksen 152 artiklan 2, 5 ja 6 kohtaa sovelletaan.

3. Puheenjohtajakokous nimeää poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten ehdotuksesta valtuuskuntien muut jäsenet varmistaen jäsenvaltioiden ja poliittisten näkökantojen tasapuolisen edustuksen.

4. Parlamentti määrittelee kunkin valtuuskunnan yleisen toimivallan. Parlamentti voi milloin tahansa päättää toimivallan laajentamisesta tai rajoittamisesta.

5. Puheenjohtajakokous hyväksyy valtuuskuntien tehtävien suorittamista koskevat täytäntöönpanomääräykset valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta.

6. Valtuuskunnan puheenjohtaja antaa ulko- ja turvallisuusasioista vastaavalle valiokunnalle kertomuksen valtuuskunnan toiminnasta.

169 artikla

Yhteistyö Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa

1. Parlamentin elimet ja etenkin sen valiokunnat toimivat yhteistyössä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen vastaavien elinten kanssa molempia kiinnostavissa asioissa erityisesti niiden työn tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

2. Puheenjohtajakokous määrittelee yhdessä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimivaltaisten elinten kanssa näiden määräysten täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

170 artikla

Parlamentaariset sekavaliokunnat

1. Euroopan parlamentti voi asettaa parlamentaarisia sekavaliokuntia yhteisöön assosioituneiden valtioiden parlamenttien kanssa tai niiden valtioiden parlamenttien kanssa, joiden kanssa liittymisneuvottelut on aloitettu.

Nämä valiokunnat voivat laatia suosituksia kyseisille parlamenteille. Euroopan parlamentissa nämä suositukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka antaa toimenpide-ehdotuksia niiden suhteen.

2. Euroopan parlamentti ja kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset määrittelevät parlamentaaristen sekavaliokuntien yleiset velvollisuudet.

3. Parlamentaarisia sekavaliokuntia koskevat kulloinkin kyseessä olevassa sopimuksessa määrätyt menettelyt. Menettelyt perustuvat Euroopan parlamentin valtuuskunnan ja toisena osapuolena olevan parlamentin valtuuskunnan välisen yhdenvertaisuuden periaatteeseen.

Euroopan parlamentti nimittää edustajansa 168 artiklan mukaisesti.

4. Parlamentaariset sekavaliokunnat laativat oman työjärjestyksensä ja antavat sen Euroopan parlamentin puhemiehistön ja toisena osapuolena olevan parlamentin puhemiehistön hyväksyttäväksi.

5. Euroopan parlamentin valtuuskuntien kokoonpanosta parlamentaarisissa sekavaliokunnissa päätetään samaan aikaan ja samojen ehtojen mukaisesti kuin pysyvien valiokuntien kokoonpanosta.

XXII LUKU

AVOIMUUS JA SEURATTAVUUS

171 artikla

Parlamentin toiminnan avoimuus

1. Parlamentti noudattaa toiminnassaan mahdollisimman suurta avoimuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Parlamentin keskustelut ovat julkisia.

3. Parlamentin valiokuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Valiokunnat voivat kuitenkin päättää viimeistään hyväksyessään kokouksen esityslistan jakaa siinä olevat kohdat julkisesti ja suljetuin ovin käsiteltäviin kohtiin.

172 artikla

Asiakirjojen julkisuus

1. Parlamentti toteuttaa tarvittavat toimenpiteet puhemiehistön ehdotuksesta taatakseen, että yleisöllä on oikeus tutustua Euroopan parlamentin asiakirjoihin EY:n perustamissopimuksen 255 artiklan mukaisesti ja kaikkiin tämän artiklan perusteella annettuihin säädöksiin.(9)

2. Valiokunnan asiakirjat ovat julkisia, jollei valiokunta toisin päätä. Asiakirjojen käsittelyn senhetkinen vaihe on ilmoitettava selvästi.

3. Kaikki Euroopan parlamentin edellä 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat kirjataan julkiseen rekisteriin. Puhemiehistö päättää rekisteriä koskevista säännöistä.

173 artikla

Luottamuksellisuus

Parlamentti hyväksyy perusteet luottamuksellisen tiedon ja luottamuksellisten asiakirjojen määrittelyä varten asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28, 151 ja 179 artiklan sekä liitteiden VII ja VIII soveltamista.

XXIII LUKU

VETOOMUKSET

174 artikla

Oikeus esittää vetoomus

1. Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella sekä kaikilla niillä luonnollisilla tai oikeushenkilöillä, joiden asuin- tai kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus yksin taikka yhdessä toisten kansalaisten tai henkilöiden kanssa esittää parlamentille vetoomus yhteisön toiminnan alaan kuuluvasta asiasta, joka välittömästi koskee vetoomuksen esittäjää.

2. Parlamentille esitetyissä vetoomuksissa on oltava jokaisen vetoomuksen esittäjän nimi, ammatti, kansallisuus ja pysyvän asuinpaikan osoite.

3. Vetoomukset on laadittava jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä.

Muilla kielillä laaditut vetoomukset otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos vetoomuksen esittäjä on liittänyt vetoomukseen käännöksen tai yhteenvedon sisällöstä jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä. Parlamentti käsittelee vetoomusta käännöksen tai sisältöä koskevan yhteenvedon pohjalta. Parlamentin yhteydenpidossa vetoomuksen esittäjään käytetään sitä virallista kieltä, jolla käännös tai yhteenveto sisällöstä on laadittu.

4. Vetoomukset merkitään luetteloon niiden vastaanottamisjärjestyksessä, jos ne ovat 2 kohdan ehtojen mukaisia. Vetoomukset, jotka eivät täytä ehtoja, jätetään käsittelemättä. Vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan tähän johtaneista syistä.

5. Puhemies lähettää luetteloidut vetoomukset asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka tutkii, kuuluvatko ne Euroopan unionin toimialaan.

6. Vetoomukset, joita valiokunta ei ota käsiteltäväksi, arkistoidaan käsittelemättä. Vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan päätöksestä ja siihen johtaneista syistä.

7. Edellä mainitussa tapauksessa valiokunta voi pyytää vetoomuksen esittäjää ottamaan yhteyttä asianomaisen jäsenvaltion tai Euroopan unionin toimivaltaiseen viranomaiseen.

8. Jos vetoomuksen esittäjä ei pyydä vetoomuksen käsittelyä luottamuksellisena, se merkitään julkiseen luetteloon.

9. Valiokunta voi antaa asian oikeusasiamiehen käsiteltäväksi katsoessaan tämän aiheelliseksi.

10. Sellaisten luonnollisten tai oikeushenkilöiden, jotka eivät ole Euroopan unionin kansalaisia ja joiden asuin- tai kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa, parlamentille esittämät vetoomukset jätetään käsittelemättä ja luetteloidaan erillään muista vetoomuksista. Puhemies lähettää vetoomusten käsittelystä vastaavalle valiokunnalle kuukausittain luettelon tällaisista edellisen kuukauden aikana vastaanotetuista vetoomuksista ilmoittaen samalla niiden aiheen. Valiokunta voi pyytää itselleen ne vetoomukset, jotka se haluaa ottaa käsiteltäväksi.

175 artikla

Vetoomusten käsittely

1. Asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai muulla tavalla esittää kantansa vetoomuksiin, jotka se on ottanut käsiteltäväkseen.

Valiokunta voi pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta 162 artiklan mukaisesti sellaisten vetoomusten yhteydessä, joilla pyritään saamaan aikaan muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön.

2. Vetoomuksia käsitellessään valiokunta voi järjestää kuulemistilaisuuksia tai lähettää jäseniä paikan päälle toteamaan asiain tilan.

3. Lausuntojensa valmistelemiseksi valiokunta voi pyytää komissiota toimittamaan asiakirjoja ja tietoja sekä sallimaan valiokunnan jäsenille pääsyn komission tiloihin.

4. Valiokunta antaa tarvittaessa parlamentin äänestettäväksi käsittelemiään vetoomuksia koskevia päätöslauselmaesityksiä.

Valiokunta voi lisäksi pyytää puhemiestä välittämään valiokunnan lausunnot komissiolle tai neuvostolle.

5. Valiokunta ilmoittaa parlamentille kuuden kuukauden välein käsittelyjensä tuloksista.

Valiokunta ilmoittaa parlamentille erityisesti niistä toimenpiteistä, joihin neuvosto tai komissio on ryhtynyt parlamentin niille lähettämien vetoomusten osalta.

6. Puhemies ilmoittaa vetoomusten esittäjille tehdyistä päätöksistä ja niihin johtaneista syistä.

176 artikla

Tiedonanto vetoomuksista

1. Täysistunnossa esitetään tiedonanto 174 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun luetteloon merkityistä vetoomuksista ja tärkeimmistä vetoomusten käsittelyssä noudatettavaa menettelyä koskevista päätöksistä. Tiedonannot merkitään istuntopöytäkirjaan.

2. Luetteloitujen vetoomusten otsikot ja yhteenvedot sekä niiden käsittelyn yhteydessä lähetetyt lausunnot ja tärkeimmät päätökset ovat yleisesti saatavilla tietopankissa, jos vetoomuksen esittäjä on antanut tähän suostumuksensa. Luottamuksellisesti käsiteltäviä vetoomuksia säilytetään parlamentin arkistossa, jossa jäsenet voivat niitä tutkia.

XXIV LUKU

OIKEUSASIAMIES

177 artikla

Oikeusasiamiehen nimittäminen

1. Vaalikauden alussa puhemies pyytää välittömästi oman valintansa jälkeen tai 8 kohdassa määrätyissä tapauksissa nimitysehdotuksia oikeusasiamiehen virkaan ja asettaa määräajan niiden esittämiselle. Ilmoitus julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Nimitysehdotuksilla on oltava vähintään kolmenkymmenenkahden vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan jäsenen kannatus.

Kukin jäsen voi kannattaa ainoastaan yhtä ehdokasta.

Nimitysehdotukset sisältävät kaikki asiakirjat, joista käy kiistatta ilmi, että hakija täyttää oikeusasiamiestä koskevan ohjesäännön edellyttämät ehdot.

3. Nimitysehdotukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi pyytää saada kuulla ehdokkaita.

Kuulemistilaisuudet ovat avoimia kaikille jäsenille.

4. Tämän jälkeen parlamentin äänestettäväksi annetaan lista, johon hyväksytyt ehdokkaat on merkitty aakkosjärjestyksessä.

5. Äänestys toimitetaan salaisena äänestyksenä ja hyväksymiseen vaaditaan annettujen äänten enemmistö.

Jollei kahdella ensimmäisellä vaalikierroksella valita ketään hakijoista, seuraavalle kierrokselle pääsevät ainoastaan kaksi toisella vaalikierroksella eniten ääniä saanutta hakijaa.

Jos äänet menevät tasan, valitaan vanhin hakija.

6. Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä.

7. Nimitetty henkilö kutsutaan välittömästi tuomioistuimen eteen vannomaan virkavala.

8. Oikeusasiamies hoitaa virkaa siihen asti, kunnes hänen seuraajansa astuu virkaan, paitsi kuolemantapauksessa tai jos hänet erotetaan.

178 artikla

Oikeusasiamiehen erottaminen

1. Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi pyytää oikeusasiamiehen erottamista, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan virkavirheeseen.

2. Pyyntö välitetään oikeusasiamiehelle ja asiasta vastaavaan valiokuntaan: jos valiokunnan jäsenten enemmistö pitää pyyntöä perusteltuna, valiokunta antaa parlamentille mietinnön. Oikeusasiamiestä kuullaan tämän pyynnöstä ennen kuin mietinnöstä äänestetään. Keskustelun jälkeen parlamentti tekee päätöksensä salaisessa äänestyksessä.

3. Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä.

4. Jos äänestyksen tulos puoltaa oikeusasiamiehen erottamista, mutta tämä ei kuitenkaan luovu virastaan, puhemies vetoaa tuomioistuimeen viimeistään äänestystä seuraavan istuntojakson aikana oikeusasiamiehen erottamiseksi. Tuomioistuinta pyydetään tekemään päätös asiasta välittömästi.

Jos oikeusasiamies luopuu virastaan, menettely keskeytyy.

179 artikla

Oikeusasiamiehen toiminta

1. Päätös oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista sekä tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat määräykset liitetään tiedoksi työjärjestykseen oikeusasiamiehen hyväksymässä muodossa.(10)

2. Oikeusasiamies tiedottaa hallinnollisista epäkohdista parlamentille edellä mainitun päätöksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, ja asiasta vastaava valiokunta voi laatia niistä mietinnön. Lisäksi hän antaa edellä mainitun päätöksen 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti parlamentille kertomuksen tekemiensä tutkimusten tuloksista kunkin istuntokauden päättyessä. Asiasta vastaava valiokunta laatii kertomuksesta mietinnön, jonka pohjalta parlamentissa käydään keskustelu.

3. Oikeusasiamies voi antaa tietoja myös asiasta vastaavalle valiokunnalle tämän sitä pyytäessä tai saapua omasta aloitteestaan kuultavaksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

XXV LUKU

TYÖJÄRJESTYKSEN SOVELTAMINEN JA MUUTTAMINEN

180 artikla

Työjärjestyksen soveltaminen

1. Jos tämän työjärjestyksen soveltamisesta tai tulkitsemisesta syntyy epäselvyyttä, puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta aiempien asiaan liittyvien päätösten soveltamista.

Puhemies voi lähettää kysymyksen asiasta vastaavaan valiokuntaan myös, kun on kyse 142 artiklan mukaisesta työjärjestyspuheenvuorosta.

2. Valiokunta päättää, onko työjärjestykseen tarpeellista ehdottaa muutosta. Tällöin valiokunta toimii 181 artiklan määräysten mukaisesti.

3. Jos valiokunta päättää, että voimassa olevan työjärjestyksen tulkinta on riittävä, se lähettää tulkintansa puhemiehelle, joka ilmoittaa asiasta parlamentille.

4. Jos poliittinen ryhmä tai vähintään kolmekymmentäkaksi jäsentä esittää vastalauseen valiokunnan tulkinnasta, asiasta äänestetään parlamentissa. Sanamuoto hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä vähintään yhden kolmasosan parlamentin jäsenistä ollessa läsnä äänestyksessä. Jos sanamuoto hylätään, asia palautetaan valiokuntaan.

5. Tulkinnat, joista ei ole esitetty vastalausetta, ja parlamentin hyväksymät tulkinnat lisätään kursiivilla painettuina selittävinä huomautuksina asianomaiseen artiklaan tai asianomaisiin artikloihin yhdessä työjärjestyksen soveltamista koskevien päätösten kanssa.

6. Selittävät huomautukset on otettava huomioon kyseisten artiklojen myöhemmässä soveltamisessa ja tulkitsemisessa.

7. Työjärjestyksen soveltamista koskevat määräykset tarkistetaan säännöllisesti.

8. Parlamentin kokonaisjäsenmäärän kasvaessa, erityisesti Euroopan unionin laajenemisen seurauksena, korotetaan jäsenmäärää, jolla on tietyt oikeudet, ilman eri toimenpiteitä lähimpään kokonaislukuun siten, että prosenttiosuus parlamentin jäsenistä säilyy ennallaan.

181 artikla

Työjärjestyksen muuttaminen

1. Jäsenet voivat ehdottaa muutoksia työjärjestykseen sekä sen liitteisiin.

Nämä muutosehdotukset käännetään, painetaan, jaetaan jäsenille ja lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka tutkii ne ja päättää niiden esittämisestä parlamentille.

Jos näiden ehdotusten käsittelyyn täysistunnossa sovelletaan 130, 139 ja 140 artiklan määräyksiä, näissä artikloissa käytettyjen viittausten "alkuperäiseen tekstiin" tai "komission ehdotukseen" katsotaan tarkoittavan kyseisenä ajankohtana voimassa olevaa määräystä.

2. Työjärjestystä koskevat muutokset hyväksytään parlamentin jäsenten enemmistöllä.

3. Jollei äänestyksen yhteydessä toisin määrätä, työjärjestystä sekä sen liitteitä koskevat muutokset tulevat voimaan niiden hyväksymistä seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä.

XXVI LUKU

PARLAMENTIN PÄÄSIHTEERISTÖ - LASKENTATOIMI

182 artikla

Pääsihteeristö

1. Parlamenttia avustaa puhemiehistön nimittämä pääsihteeri.

Pääsihteeri vakuuttaa juhlallisesti puhemiehistön edessä suorittavansa tehtävänsä täysin puolueettomasti ja tunnollisesti.

2. Pääsihteeri johtaa sihteeristöä, jonka kokoonpanon ja organisaation puhemiehistö määrää.

3. Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja vahvistaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevat säännöt.

Lisäksi puhemiehistö päättää, mihin virkamies- ja henkilöstöryhmiin Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12-14 artiklaa sovelletaan osittain tai kokonaisuudessaan.

Parlamentin puhemies ilmoittaa asiasta Euroopan unionin asianomaisille toimielimille.

183 artikla

Parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista

1. Puhemiehistö laatii alustavan ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista pääsihteerin valmisteleman mietinnön perusteella.

2. Puhemies lähettää alustavan ennakkoarvioesityksen asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka laatii ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista ja antaa parlamentille selvityksen asiasta.

3. Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle ennakkoarvioesitykseen tuloista ja menoista.

Asiasta vastaava valiokunta ilmaisee kantansa tarkistuksiin.

4. Parlamentti vahvistaa ennakkoarvion tuloista ja menoista.

5. Puhemies lähettää ennakkoarvion tuloista ja menoista komissiolle ja neuvostolle.

6. Edellä mainittuja määräyksiä sovelletaan myös lisäennakkoarvioihin tuloista ja menoista.

184 artikla

Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen

1. Puhemies sitoutuu maksuihin ja suorittaa maksuja tai antaa tähän luvan sisäisen varainhoitoasetuksen rajoissa, jonka puhemiehistö on antanut asiasta vastaavaa valiokuntaa kuultuaan.

2. Puhemies lähettää tilinpäätösesityksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

3. Parlamentti hyväksyy tilinpäätöksensä ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella.

XXVII LUKU

MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

185 artikla

Keskeneräiset asiat

Viimeisen vaaleja edeltävän istuntojakson päättyessä kaikki parlamentin käsiteltävänä olevat keskeneräiset asiat katsotaan rauenneiksi, jollei käsittelyä jatketa tämän artiklan toisen kohdan perusteella.

Kunkin vaalikauden alussa puheenjohtajakokous tekee parlamentin valiokuntien ja muiden toimielinten perusteltujen pyyntöjen pohjalta päätöksen näiden asioiden ottamisesta uudelleen käsiteltäviksi tai niiden käsittelyn jatkamisesta.

Nämä määräykset eivät koske vetoomuksia ja tekstejä, joista ei tehdä päätöksiä.

186 artikla

Liitteiden ryhmittely

Tämän työjärjestyksen liitteet jaetaan kolmeen ryhmään seuraavasti:

a) työjärjestyksen mukaisten menettelyjen soveltamista koskevat määräykset, jotka on hyväksytty annettujen äänten enemmistöllä (liite VI);

b) määräykset, jotka on hyväksytty työjärjestyksen erityismääräysten perusteella ja näillä erityismääräyksillä vahvistettujen menettelyjen ja enemmistösääntöjen mukaisesti (liitteet I, II, III, IV, V, VII ja IX);

c) toimielinten väliset sopimukset tai muut määräykset, jotka on hyväksytty perustamissopimusten mukaisesti ja joita sovelletaan parlamentissa tai joilla on merkitystä parlamentin toiminnalle. Parlamentti päättää annettujen äänten enemmistöllä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta näiden määräysten ottamisesta työjärjestyksen liitteeksi (liitteet VIII ja X).

(1) Katso liite I.

(2) Katso liite I.

(3) Katso liite IX.

(4) Katso liite II.

(5) Katso liite IV.

(6) Katso liite V.

(7) Katso liite VI.

(8) Katso liite VIII.

(9) Odotettaessa näitä toimenpiteitä sovelletaan puhemiehistön 10. heinäkuuta 1997 tekemää päätöstä parlamentin asiakirjojen julkisuutta koskevista määräyksistä ja puhemiehistön 17. huhtikuuta 1998 tekemää päätöstä pitkien asiakirjojen lähettämismaksusta.

(10) Katso liite X.

LIITE I

9 ARTIKLAN 1 KOHDAN SOVELTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET AVOIMUUDESTA JA JÄSENTEN TALOUDELLISISTA EDUISTA

1 artikla

1. Jäsen, jolla on välittömiä taloudellisia etuja käsiteltävän asian suhteen, ilmoittaa niistä suullisesti ennen puheenvuoron käyttämistä parlamentissa tai sen elimissä.

2. Ennen kuin jäsen voidaan asianmukaisesti nimittää parlamentin tai jonkin sen elimen tehtäviin työjärjestyksen 13 artiklan, 157 artiklan tai 168 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai ennen kuin jäsen voi osallistua viralliseen valtuuskuntaan työjärjestyksen 82 artiklan tai 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti, hänen on täytettävä asianmukaisesti 2 artiklassa tarkoitettu ilmoitus.

2 artikla

Kvestorikollegio pitää yllä luetteloa, jota varten jokainen jäsen ilmoittaa henkilökohtaisesti ja täsmällisesti seuraavat tiedot:

a) ammatillinen toiminta sekä muut palkalliset toimet tai tehtävät,

b) kolmannen osapuolen jäsenelle hänen poliittiseen toimintaansa liittyen myöntämä taloudellinen taikka työvoiman tai materiaalin muodossa ja parlamentin myöntämien varojen lisäksi annettu tuki sekä kyseisen kolmannen osapuolen nimi.

Parlamentin jäsenet pidättäytyvät ottamasta vastaan lahjoituksia tai palveluksia hoitaessaan edustajantointaan.

Luetteloa varten tehdyt ilmoitukset ovat parlamentin jäsenen henkilökohtaisella vastuulla, ja ne on saatettava ajan tasalle vuosittain.

Puhemiehistö voi aika ajoin laatia listan seikoista, jotka sen mukaan on ilmoitettava luetteloa varten.

Jos jäsen ei asianmukaisen kehotuksen saatuaan täytä velvollisuuttaan ja ilmoita a ja b alakohdassa tarkoitettuja tietoja, puhemies pyytää häntä uudelleen ilmoittamaan nämä tiedot kahden kuukauden kuluessa. Jos jäsen ei ilmoita tietoja määräajan kuluessa, kunkin määräajan umpeutumista seuraavan istuntojakson ensimmäisen istuntopäivän pöytäkirjassa julkaistaan jäsenen nimi ja ilmoitus siitä, että tämä on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa. Jos jäsen kieltäytyy myös laiminlyönnin julkistamisen jälkeen ilmoittamasta kyseisiä tietoja, puhemies soveltaa työjärjestyksen 124 artiklan määräyksiä kyseisen jäsenen pidättämiseksi istunnoista.

Parlamentin jäsenten ryhmien, sekä laajennettujen työryhmien että jäsenten muiden epävirallisten ryhmien, puheenjohtajien on ilmoitettava rahana tai luontoissuorituksena annettu tuki (esimerkiksi sihteeriapu), joka yksittäisille jäsenille tarjottaessa olisi ilmoitettava tämän artiklan nojalla.

Kvestorit vastaavat tällaisen luettelon ylläpidosta ja yksityiskohtaisten sääntöjen laatimisesta tällaisten ryhmien ulkopuolisen tuen ilmoittamista varten.

3 artikla

Luettelo on julkinen.

4 artikla

Kuhunkin jäseneen sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädännössä vahvistettuja omaisuuden ilmoittamista koskevia velvoitteita, jossa hän on tullut valituksi, siihen asti, kunnes hyväksytään kansalliset säännöt korvaava Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntö.

LIITE II

43 ARTIKLASSA TARKOITETUN KYSELYTUNNIN JÄRJESTÄMINEN

A. OHJEET

1. Kysymyksiä voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos

- ne ovat täsmällisiä ja ne on muotoiltu niin, että niihin voidaan vastata lyhyesti;

- ne kuuluvat komission ja neuvoston toimivaltaan ja vastuualueeseen ja ovat yleisesti kiinnostavia;

- asianomaisen toimielimen ei tarvitse tehdä laajoja ennakkoselvityksiä tai -tutkimuksia pystyäkseen vastaamaan niihin;

- ne on muotoiltu selvästi ja ne koskevat tarkoin määrättyjä asioita;

- ne eivät sisällä väittämiä tai mielipiteenilmauksia;

- ne eivät koske puhtaasti yksityisasioita;

- niiden tarkoituksena ei ole asiakirjojen tai tilastotietojen hankkiminen;

- ne on esitetty kysymyksen muodossa.

2. Kysymystä ei voida ottaa käsiteltäväksi, jos se koskee esityslistalla jo olevaa aihetta ja asianomainen toimielin osallistuu aiheesta käytävään keskusteluun.

3. Kysymystä ei voida ottaa käsiteltäväksi, jos kolmen edeltävän kuukauden aikana sama tai samantapainen kysymys on esitetty ja siihen on vastattu. Tässä tapauksessa kysymyksen esittäjälle annetaan kopio asianomaisesta kysymyksestä ja vastauksesta.

Lisäkysymykset

4. Jäsen voi esittää kysymystä koskevan lisäkysymyksen. Jäsen voi kuitenkin esittää yhteensä korkeintaan yhden lisäkysymyksen neuvostolle ja kaksi lisäkysymystä komissiolle.

5. Näissä ohjeissa esitettyjä kysymysten käsiteltäväksi ottamista koskevia ohjeita sovelletaan myös lisäkysymyksiin.

6. Puhemies päättää, voidaanko lisäkysymykset ottaa käsiteltäväksi, ja rajoittaa niiden määrää niin, että jokainen kysymyksen esittänyt jäsen saa kysymykseensä vastauksen.

Puhemies ei ole velvollinen ottamaan lisäkysymystä käsiteltäväksi, vaikka kysymys täyttäisi edellä esitetyt ehdot,

a) jos kysymys todennäköisesti häiritsee kyselytunnin tavanomaista kulkua tai

b) jos pääkysymystä, johon lisäkysymys liittyy, on jo riittävästi selvennetty muilla lisäkysymyksillä tai

c) jos lisäkysymys ei välittömästi liity pääkysymykseen.

Vastaukset kysymyksiin

7. Asianomainen toimielin huolehtii siitä, että vastaukset ovat lyhyitä ja asianmukaisia.

8. Mikäli kysymysten sisältö sen sallii, puhemies voi kysymysten esittäjiä kuultuaan päättää, että asianomainen toimielin vastaa kysymyksiin yhteisesti.

9. Kysymykseen voidaan vastata ainoastaan, jos kysymyksen esittäjä on paikalla tai jos hän on kirjallisesti ilmoittanut sijaisensa nimen puhemiehelle ennen kyselytunnin alkua.

10. Kysymys raukeaa, jos kysymyksen esittäjä tai hänen sijaisensa ei ole paikalla.

11. Kysymyksiin, joihin ajanpuutteen vuoksi ei voida vastata, annetaan kirjallinen vastaus, jollei kysymyksen esittäjä peruuta kysymystään.

12. Työjärjestyksen 44 artiklan 3 ja 4 kohdassa määrätään menettelystä, jota noudatetaan vastattaessa kysymyksiin kirjallisesti.

Määräajat

13. Kysymykset on jätettävä käsiteltäväksi vähintään viikkoa ennen kyselytunnin alkua. Kysymyksiä, joita ei ole jätetty käsiteltäväksi tässä määräajassa, voidaan käsitellä kyselytunnin aikana asianomaisen toimielimen suostumuksella.

Käsiteltäväksi otetut kysymykset jaetaan jäsenille ja toimitetaan asianomaisille toimielimille.

B. SUOSITUKSET

(ote parlamentin 13 päivänä marraskuuta 1986 antamasta päätöslauselmasta)

Euroopan parlamentti,

1. suosittelee, että työjärjestyksen 43 artiklaa ja erityisesti sen 1 kohdan hyväksyttävyysehtoja sovellettaisiin entistä tiukemmin kyselytunnin järjestämisessä;

2. suosittelee, että Euroopan parlamentin puhemies käyttäisi useammin hänelle työjärjestyksen 43 artiklan 3 kohdassa annettua toimivaltaa ryhmitellä kysymyksiä asiakohtaisesti kyselytuntia varten, mutta on kuitenkin sitä mieltä, että tällä tavalla on ryhmiteltävä vain tietyn istuntojakson käsiteltäväksi annetun kysymysluettelon ensimmäisen puoliskon kysymyksiä;

3. suosittelee yleissäännöksi lisäkysymyksien osalta, että puhemies sallii kysymyksen esittäjälle yhden lisäkysymyksen ja jäsenille, jotka kuuluvat mielellään eri poliittiseen ryhmään ja/tai jäsenvaltioon kuin pääkysymyksen esittäjä, yhden tai enintään kaksi lisäkysymystä; muistuttaa, että lisäkysymysten tulee olla lyhyitä ja kysymyksen muodossa, sekä esittää, että kysymykset saavat kestää enintään 30 sekuntia;

4. pyytää komissiota ja neuvostoa huolehtimaan siitä, että vastaukset ovat näiden ohjeiden 7 kohdan mukaisesti lyhyitä ja asianmukaisia.

LIITE III

OHJEITA JA YLEISPERIAATTEITA, JOITA ON NOUDATETTAVA VALITTAESSA AIHEITA 50 ARTIKLAN MUKAISTEN TÄRKEISTÄ, AJANKOHTAISISTA JA KIIREELLISISTÄ AIHEISTA KÄYTÄVIEN KESKUSTELUJEN ESITYSLISTALLE

Ensisijaisuutta koskevat periaatteet

1. Etusijalle asetetaan sellaiset päätöslauselmaesitykset, joiden tarkoituksena on antaa parlamentille mahdollisuus ilmaista kantansa ennalta tiettyyn tapahtumaan ja jotka on osoitettu neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, muille valtioille tai kansainvälisille järjestöille edellyttäen, että kyseinen istuntojakso on ainoa Euroopan parlamentin istuntojakso, jonka aikana äänestys voidaan ajoissa toimittaa.

2. Tärkeinä, ajankohtaisina ja kiireellisinä on pidettävä päätöslauselmaesityksiä, joista parlamentti äänestää (ilmaisten vastalauseensa, tuomitsemisensa, solidaarisuutensa, närkästyksensä jne.) ja jotka koskevat yleiseen mielipiteeseen Euroopassa suuresti vaikuttanutta tapahtumaa, mikäli äänestyksellä on merkitystä ainoastaan siinä tapauksessa, että se toimitetaan mahdollisimman nopeasti. Päätöslauselmaesitykst saavat olla enintään 500 sanan pituisia.

3. Aiheet, jotka koskevat Euroopan unionille perustamissopimuksessa määrättyjä velvollisuuksia, on asetettava etusijalle, mikäli ne ovat erittäin tärkeitä.

4. Esityslistalle otettavien aiheiden lukumäärän on oltava sellainen, että kustakin aiheesta käytävä keskustelu on suhteessa aiheen tärkeyteen. Aiheita tulisi olla enintään viisi. Näihin sisältyvät yleensä ihmisoikeuksia koskevat päätöslauselmaesitykset; tähän aiheeseen voidaan sisällyttää enintään viisi kohtaa.

Soveltamista koskevat säännöt

5. Ensisijaisuutta koskevat periaatteet, joita sovelletaan laadittaessa luettelo tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävien keskustelujen esityslistalle otettavista aiheista, on ilmoitettava parlamentille ja poliittisille ryhmille.

Puheajan rajoittaminen ja jakaminen

6. Ajankäytön tehostamiseksi puhemies voi poliittisten ryhmien puheenjohtajia kuultuaan sopia neuvoston ja komission kanssa tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävään keskusteluun niiden mahdollisia puheenvuoroja varten myönnetyn puheajan rajoittamisesta.

Tarkistusten jättämisen määräaika

7. Tarkistusten jättämisen määräaika on asetettava niin, että jäsenillä ja poliittisilla ryhmillä on riittävästi aikaa käsitellä tarkistuksia asianmukaisesti ennen päätöslauselmaesityksistä käytävää keskustelua sen jälkeen, kun tarkistukset on jaettu virallisilla kielillä.

LIITE IV

EUROOPAN UNIONIN YLEISEN TALOUSARVION JA TÄYDENTÄVIEN TALOUSARVIOIDEN KÄSITTELYSSÄ NOUDATETTAVA MENETTELY

1 artikla

Istuntoasiakirjat

1. Seuraavat asiakirjat painetaan ja jaetaan:

a) komission tiedonanto EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklan 9 kohdan, EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan 9 kohdan mukaisesta enimmäismäärästä;

b) komission tai neuvoston ehdotus uudeksi enimmäismääräksi;

c) neuvoston yhteenveto tuloksista, joihin se on päätynyt käsitellessään parlamentin talousarvioesitykseen tekemiä tarkistuksia ja muutosehdotuksia;

d) neuvoston muutokset parlamentin hyväksymiin talousarvioesityksen tarkistuksiin;

e) neuvoston kanta uuden enimmäismäärän asettamiseen;

f) uusi talousarvioesitys, joka on laadittu EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklan 8 kohdan, EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 8 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

g) päätösluonnokset, jotka koskevat EHTY:n perustamissopimuksen 78 b artiklan, EY:n perustamissopimuksen 273 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 178 artiklan mukaisia väliaikaisia kahdestoistaosia.

2. Edellä mainitut asiakirjat lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Valiokunnat, joita asia koskee, voivat antaa lausunnon.

3. Jos muut valiokunnat haluavat antaa asiasta lausunnon, puhemies asettaa määräajan, jonka kuluessa lausunnot on toimitettava asiasta vastaavalle valiokunnalle.

2 artikla

Enimmäismäärä

1. Jäsen voi seuraavien ehtojen mukaisesti esittää ja puoltaa päätösehdotuksia uuden enimmäismäärän asettamisesta.

2. Ehdotukset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ne esitetään kirjallisesti ja vähintään yhdeksän jäsenen allekirjoittamina tai jonkin poliittisen ryhmän tai valiokunnan puolesta.

3. Puhemies asettaa määräajan näiden ehdotusten jättämiselle.

4. Asiasta vastaava valiokunta antaa selvityksen ehdotuksista ennen niiden täysistuntokäsittelyä.

5. Tämän jälkeen parlamentti äänestää ehdotuksista.

Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille, että se hyväksyy uuden enimmäismäärän asettamisen, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että muutettu enimmäismäärä on hyväksytty.

3 artikla

Talousarvioesityksen käsittely - ensimmäinen vaihe

1. Jollei jäljempänä mainituista ehdoista muuta johdu, jokainen jäsen voi jättää käsiteltäväksi ja puoltaa- tarkistusluonnoksia talousarvioesitykseen

- muutosehdotuksia talousarvioesitykseen.

2. Tarkistusluonnokset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ne esitetään kirjallisesti vähintään yhdeksän jäsenen allekirjoittamina tai jonkin poliittisen ryhmän tai valiokunnan puolesta. Lisäksi tarkistusluonnoksissa on viitattava tiettyyn talousarvion kohtaan ja niiden on säilytettävä talousarvion tulojen ja menojen tasapaino. Tarkistusluonnokset sisältävät kaikki tarvittavat tiedot asianomaista talousarvion kohtaa koskevasta selvitysosasta.

Samat määräykset koskevat myös muutosehdotuksia.

Kaikki talousarvioesitystä koskevat tarkistusluonnokset tai muutosehdotukset on perusteltava kirjallisesti.

3. Puhemies asettaa määräajan tarkistusluonnosten ja muutosehdotusten jättämiselle.

Puhemies asettaa kaksi määräaikaa tarkistusluonnosten ja muutosehdotusten jättämiselle. Ensimmäisen on oltava ennen kuin asiasta vastaava valiokunta hyväksyy mietinnön ja toisen mietinnön hyväksymisen jälkeen.

4. Asiasta vastaava valiokunta antaa lausuntonsa tehdyistä esityksistä ennen niiden täysistuntokäsittelyä.

Asiasta vastaavan valiokunnan hylkäämistä tarkistusluonnoksista ja muutosehdotuksista ei äänestetä täysistunnossa, ellei jokin valiokunta tai vähintään 32 jäsentä ole kirjallisesti pyytänyt äänestystä puhemiehen asettamassa määräajassa; määräajan päättyessä äänestyksen alkuun ei missään tapauksessa saa olla vähempää kuin 24 tuntia.

5. Parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista koskevat tarkistusluonnokset, jotka ovat samankaltaisia kuin tarkistusluonnokset, jotka parlamentti on hylännyt laadittaessa ennakkoarviota tuloista ja menoista, käsitellään vain, jos asiasta vastaava valiokunta on antanut niistä puoltavan lausunnon.

6. Työjärjestyksen 67 artiklan 2 kohdasta poiketen parlamentti äänestää erikseen ja kohta kohdalta

- kustakin tarkistusluonnoksesta ja muutosehdotuksesta,

- kustakin talousarvioesityksen pääluokasta,

- talousarvioesitystä koskevasta päätöslauselmaesityksestä.

Työjärjestyksen 130 artiklan 4-7 kohtaa on kuitenkin sovellettava.

7. Talousarvioesityksen momentit, luvut, osastot ja pääluokat, joita koskevia tarkistusluonnoksia ja muutosehdotuksia ei ole jätetty käsiteltäväksi, katsotaan hyväksytyiksi.

8. Tarkistusluonnosten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö.

Muutosehdotusten hyväksymiseen tarvitaan annettujen äänten enemmistö.

9. Jos parlamentti on hyväksynyt tarkistusesityksiä, joiden seurauksena talousarvioesityksen menot ylittäisivät vahvistetun enimmäismäärän, asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille ehdotuksen uudesta enimmäismäärästä EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklan 9 kohdan viimeisen alakohdan, EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Ehdotuksesta äänestetään sen jälkeen, kun talousarvioesityksen eri pääluokista on äänestetty. Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä. Jos ehdotus hylätään, talousarvioesitys kokonaisuudessaan palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan.

10. Jos parlamentti ei ole tehnyt tarkistuksia talousarvioesitykseen eikä hyväksynyt muutosehdotuksia tai talousarvion hylkäysesitystä, puhemies julistaa täysistunnossa talousarvion lopullisesti vahvistetuksi.

Jos parlamentti on tehnyt tarkistuksia talousarvioesitykseen tai hyväksynyt muutosehdotuksia, talousarvioesitys tarkistuksineen tai muutoksineen lähetetään neuvostolle.

11. Pöytäkirja istunnosta, jossa parlamentti on ilmaissut kantansa talousarvioesitykseen, lähetetään neuvostolle ja komissiolle.

4 artikla

Talousarvion lopullinen vahvistaminen ensimmäisen käsittelyn jälkeen

Sen jälkeen kun neuvosto on ilmoittanut parlamentille, että se ei ole muuttanut parlamentin tekemiä tarkistuksia ja että se on hyväksynyt tai jättänyt hylkäämättä parlamentin tekemät muutosehdotukset, puhemies julistaa täysistunnossa talousarvioesityksen lopullisesti vahvistetuksi. Puhemies huolehtii siitä, että talousarvio julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

5 artikla

Neuvoston käsittelyn tulosten tarkastelu - toinen vaihe

1. Jos neuvosto on muuttanut yhtä tai useampaa parlamentin hyväksymistä tarkistuksista, neuvoston muuttama teksti lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan.

2. Jollei jäljempänä mainituista ehdoista muuta johdu, jäsen voi jättää käsiteltäväksi tai puoltaa tarkistusluonnoksia neuvoston muuttamaan tekstiin.

3. Tällaiset tarkistusluonnokset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ne esitetään kirjallisesti vähintään 32 jäsenen allekirjoittamina tai jonkin valiokunnan puolesta ja jos ne säilyttävät talousarvion tulojen ja menojen tasapainon. Työjärjestyksen 162 artiklan 5 kohtaa ei sovelleta tässä yhteydessä.

Tarkistusluonnokset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ne koskevat neuvoston muuttamia tekstejä.

4. Puhemies asettaa määräajan tarkistusluonnosten jättämiselle.

5. Asiasta vastaava valiokunta ilmaisee kantansa neuvoston muuttamiin teksteihin ja antaa lausuntonsa muutettuja tekstejä koskevista tarkistusluonnoksista.

6. Tarkistusluonnoksista neuvoston muuttamiin teksteihin äänestetään täysistunnossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan määräyksiä. Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä. Jos tarkistusluonnokset hyväksytään, neuvoston muuttama teksti katsotaan hylätyksi. Jos tarkistusluonnokset hylätään, neuvoston muuttama teksti katsotaan hyväksytyksi.

7. Neuvoston yhteenvedosta, joka koskee parlamentin hyväksymien muutosehdotusten käsittelyä neuvostossa, keskustellaan, minkä jälkeen voidaan äänestää päätöslauselmaesityksestä.

8. Tässä artiklassa tarkoitetun menettelyn päätyttyä ja jollei 6 artiklan määräyksistä muuta johdu, puhemies julistaa täysistunnossa talousarvion lopullisesti vahvistetuksi. Puhemies huolehtii siitä, että talousarvio julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

6 artikla

Talousarvioesityksen hylkääminen kokonaisuudessaan

1. Vähintään 32 parlamentin jäsentä tai jokin valiokunta voi perustelluista syistä ehdottaa talousarvioesityksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Tällainen ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos se on perusteltu kirjallisesti ja jos se on jätetty käsiteltäväksi puhemiehen asettamassa määräajassa. Hylkäämisperusteet eivät saa olla ristiriitaisia.

2. Asiasta vastaava valiokunta antaa tällaisesta ehdotuksesta lausuntonsa ennen kuin siitä äänestetään täysistunnossa.

Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä. Jos hylkäämisehdotus hyväksytään, talousarvioesitys kokonaisuudessaan lähetetään takaisin neuvostoon.

7 artikla

Väliaikaiset kahdestoistaosat

1. Jäljempänä mainittuja ehtoja noudattaen jäsen voi sellaisten menojen osalta, jotka eivät johdu perustamissopimuksesta tai sen nojalla annetuista säädöksistä, esittää päätösehdotuksen, joka poikkeaa neuvoston tekemästä päätöksestä hyväksyä väliaikaisen kahdestoistaosan ylittävät menot.

2. Päätösehdotukset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ne esitetään kirjallisesti vähintään yhdeksän jäsenen allekirjoittamina tai jonkin poliittisen ryhmän tai valiokunnan puolesta ja jos ne sisältävät päätösehdotuksen perustelut.

3. Asiasta vastaava valiokunta antaa lausuntonsa ehdotuksista ennen niiden täysistuntokäsittelyä.

4. Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

8 artikla

Yhteisön arvonlisäverokanta

Parlamentti päättää arvonlisäverokannasta talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

LIITE V

VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖSTEN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMISMENETTELY

1 artikla

Asiakirjat

1. Seuraavat asiakirjat painetaan ja jaetaan:

a) komission antama tulo- ja menoselvitys, varainhoitoselvitys ja tase,

b) tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ja erityiskertomukset sekä niihin liittyvät toimielinten vastaukset,

c) tilintarkastustuomioistuimen EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti antama tarkastuslausuma tilien luotettavuudesta sekä niiden perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta,

d) neuvoston suositus.

2. Nämä asiakirjat lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Valiokunnat, joita asia koskee, voivat antaa lausunnon.

3. Jos muut valiokunnat haluavat antaa asiasta lausunnon, puhemies asettaa määräajan, jonka kuluessa lausunto on toimitettava asiasta vastaavalle valiokunnalle.

2 artikla

Mietinnön käsittely

1. Parlamentti käsittelee asiasta vastaavan valiokunnan laatiman, vastuuvapautta koskevan mietinnön tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen hyväksymistä seuraavan vuoden 30. päivään huhtikuuta mennessä varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Tarkistuksia ja äänestyksiä koskevia työjärjestyksen artikloita sovelletaan, jollei tässä liitteessä toisin määrätä.

Asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksen vastaisia tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi.

3 artikla

Vastuuvapauden myöntäminen ja epääminen

Asiasta vastaava valiokunta laatii mietinnön, joka sisältää

a) päätösehdotuksen vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä,

b) päätösehdotuksen, joka päättää yhteisön kaikkien tulojen, menojen, varojen ja velkojen tilit,

c) päätöslauselmaesityksen vastuuvapauden myöntämispäätökseen liittyvine huomautuksineen; tämä sisältää sekä arvion komission budjettihallinnosta varainhoitovuoden aikana että huomioita menojen toteutuksesta tulevaisuudessa,

d) perustelut.

4 artikla

Vastuuvapauden myöntämisen lykkääminen

1. Asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen vastuuvapauden myöntämispäätöksen lykkäämisestä. Esitykseen on sisällyttävä perustelut lykkäämiselle.

2. Tämä esitys otetaan sen jättämistä seuraavan istuntojakson esityslistalle.

5 artikla

Täysistuntokäsittely

1. Päätöslauselmaesitys vastuuvapauden myöntämisestä otetaan sen jättämistä seuraavan istuntojakson esityslistalle.

2. Täysistunnossa voidaan jättää tarkistuksia vain päätöslauselmaesitykseen, joka sisältää päätösehdotuksiin liittyvät huomautukset tai jolla lykätään vastuuvapauden myöntämistä.

3. Mietintö hyväksytään täysistunnossa tässä liitteessä olevassa 3 artiklassa esitetyn järjestyksen mukaisesti.

4. Ehdotuksesta päätökseksi, jolla päätetään varainhoitovuoden tilit, äänestetään riippumatta siitä, mikä oli äänestystulos äänestettäessä vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä (3 artiklan a alakohta). Jos ehdotusta ei hyväksytä täysistunnossa, mietintö katsotaan palautetuksi valiokuntaan.

5. Parlamentti hyväksyy päätösehdotukset annettujen äänten enemmistöllä EY:n perustamissopimuksen 198 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Vastuuvapautta koskevien päätösten täytäntöönpano

1. Puhemies toimittaa kaikki parlamentin 3 ja 4 artiklan mukaisesti hyväksymät päätökset ja päätöslauselmat komissiolle ja kaikille muille toimielimille. Puhemies huolehtii niiden julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisen lehden sarjassa, jossa julkaistaan lainsäädäntöalaan kuuluvat säädökset.

2. Vähintään kerran vuodessa asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille selvityksen niistä toimenpiteistä, joihin toimielimet ovat ryhtyneet vastauksena vastuuvapauden myöntämispäätöksiin liittyviin huomautuksiin ja parlamentin päätöslauselmiin sisältyviin menojen täytäntöönpanoa koskeviin huomautuksiin.

3. Puhemies voi parlamentin puolesta, talousarvion valvonnasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella ja EY:n perustamissopimuksen 232 artiklan mukaisesti nostaa tuomioistuimessa kanteen asianomaista toimielintä vastaan niiden velvollisuuksien laiminlyönnistä, jotka aiheutuvat vastuuvapautta koskevaan päätökseen tai menojen toteutusta koskeviin muihin päätöslauselmiin liittyvistä huomautuksista.

LIITE VI(1)

PYSYVIEN VALIOKUNTIEN TOIMIVALTA

I. Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteisen puolustus- ja aseidenriisuntapolitiikan kehittäminen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla);

2. suhteet muihin toimielimiin ulkopolitiikan alalla ja varsinkin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaan edustajaan;

3. poliittiset näkökohdat, jotka koskevat suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanon osalta;

4. kolmansille maille tarkoitettuja laajoja teknisen avun ohjelmia ja taloudellista tukea koskevan ulkopoliittisen kannan määritteleminen yhteistyössä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kanssa;

5. Euroopan valtioiden unioniin liittymistä koskevien neuvottelujen avaaminen, seuranta ja päättäminen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artikla), sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisvaliokuntien toimivaltaa;

6. assosiointi- ja kumppanuussopimuksia (EY:n perustamissopimuksen 310 artikla) ja muita pääosin poliittisluonteisia kansainvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen avaaminen, seuranta ja päättäminen;

7. kolmansien maiden ihmisoikeus- ja demokratisointikysymykset, mukaan lukien suhteet kansainvälisiin ihmisoikeusjärjestöihin;

8. suhteet WEU:hun (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artikla);

9. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

Valiokunta huolehtii parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja parlamentaaristen sekavaliokuntien ja yhteistyövaliokuntien sekä tilapäisten valtuuskuntien, mukaan lukien vaalien tarkkailusta vastaavat valtuuskunnat, työskentelyn yhteensovittamisesta kokouksia valmisteltaessa ja niiden tuloksista keskusteltaessa. Taloutta ja kauppaa koskevissa näkökohdissa parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat kuulevat näistä asioista vastaavaa valiokuntaa.

II. Budjettivaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. Euroopan parlamentin budjettivallan sekä sen mukaisten, talousarvion laatimiseen liittyvien määräysten vahvistaminen ja täytäntöönpano (EY:n perustamissopimuksen 268-273 artikla);

2. Euroopan unionin talousarviot, EHTY:n talousarvio mukaan lukien, ja Euroopan kehitysrahaston budjetointi;

3. monivuotiset ennakkoarviot Euroopan unionin tuloista ja menoista, niitä koskevat toimielinten väliset sopimukset sekä talousarviota koskevan neuvottelumenettelyn täytäntöönpano;

4. Euroopan unionin taloudelliset voimavarat;

5. Euroopan investointipankin sekä muiden yhteisön ja jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden varainhoidollinen ja talousarvioon liittyvä toiminta (EY:n perustamissopimuksen 266 ja 267 artikla);

6. yhteisön säädösten rahoitusvaikutukset rajoittamatta erityisvaliokuntien toimivaltaa;

7. Euroopan unionin hallintoon, tilinpitoon ja henkilöstöön liittyvät ongelmat siltä osin kuin niillä ei ole huomattavaa merkitystä virkamiesten oikeudelliseen asemaan;

8. määrärahasiirrot;

9. parlamentin talousarvio, hallinto ja tilinpito (työjärjestyksen 183 artikla);

10. varainhoitoasetus, lukuun ottamatta talousarvion toteuttamista, hallintaa ja valvontaa koskevia kysymyksiä (EY:n perustamissopimuksen 279 artikla).

Parlamentin talousarviota koskevien kysymysten osalta puhemiehistö ja budjettivaliokunta päättävät seuraavista asioista peräkkäisissä vaiheissa:

a) hallintokaavio,

b) alustava ennakkoarvioesitys ja ennakkoarvioesitys tuloista ja menoista.

Hallintokaaviosta päätetään seuraavan menettelyn mukaisesti:

1. puhemiehistö laatii hallintokaavion kullekin varainhoitovuodelle;

2. puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välinen neuvottelumenettely aloitetaan, jos valiokunnan lausunto eroaa puhemiehistön alkuperäisistä päätöksistä;

3. menettelyn päätteeksi puhemiehistö tekee lopullisen päätöksen hallintokaavioon liittyvistä ennakkoarvioista työjärjestyksen 182 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti tehtyjä päätöksiä.

Menettely varsinaisten tuloja ja menoja koskevien ennakkoarvioiden valmistelemiseksi aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun puhemiehistö on tehnyt lopullisen päätöksensä hallintokaaviosta. Menettelyssä noudatetaan seuraavia 183 artiklan mukaisia vaiheita:

1. puhemiehistö laatii alustavan ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista (1 kohta);

2. budjettivaliokunta laatii ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista (2 kohta);

3. neuvottelumenettely aloitetaan, jos budjettivaliokunnan ja puhemiehistön kannat poikkeavat toisistaan huomattavasti.

Toimivaltaansa käyttäessään budjettivaliokunta harjoittaa tiivistä yhteistyötä talousarvion valvontavaliokunnan kanssa.

III. Talousarvion valvontavaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (mukaan lukien EKR) liittyvien varainhoidollisten, talousarviota koskevien ja hallinnollisten toteuttamistoimenpiteiden valvonta;

2. EHTY:n taloudellisen ja hallinnollisen toiminnan sekä EIP:n komission ohjeisiin perustuvan rahoitustoiminnan valvonta;

3. varainhoitoasetus talousarvioiden toteuttamista, hallinnointia ja valvontaa koskevissa asioissa (EY:n perustamissopimuksen 279 artikla);

4. Euroopan parlamentin tekemät vastuuvapauden myöntämistä koskevat päätökset ja niihin liittyvät tai niiden täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet (EY:n perustamissopimuksen 276 artikla);

5. tilit ja taseet, jotka liittyvät Euroopan parlamentin tulo- ja menotilien päättämistä, esittämistä ja tarkastusta koskeviin päätöksiin sekä näihin päätöksiin liittyviin tai niiden täytäntöönpanoa koskeviin toimenpiteisiin, erityisesti kun on kyse sisäisestä vastuuvapausmenettelystä;

6. Euroopan yhteisöjen, niiden toimielinten ja niiden rahoittamien elinten tilien ja taseiden päättäminen, esittäminen ja tarkastus, mukaan lukien siirrettävien määrärahojen ja saldojen vahvistaminen;

7. kuluvan varainhoitovuoden talousarvioiden toteuttamisen valvonta komission määräajoin antamien kertomusten perusteella ja toteuttamista koskevat toimenpiteet erityisvaliokuntien kanssa tai muutoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisvaliokunnalla työjärjestyksen mukaisesti olevaa toimivaltaa;

8. yhteisön eri rahoitusmuotojen tehokkuuden arviointi, eri rahoitusvälineiden koordinointi ja Euroopan unionin rahoittamien politiikkojen toteutuksen kustannus-hyötysuhteen arviointi;

9. lainaehtojen, rahoitusmekanismien ja niiden toteutukseen tarkoitettujen hallintorakenteiden tarkastelu tutkimalla petostapauksia ja sääntöjenvastaisuuksia;

10. talousarvioiden toteuttamista koskevat säännöt tai sääntöjen osat;

11. Euroopan unionin talousarvioon vaikuttavia petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia koskevien tarkastusten järjestäminen, petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjumiseen, niitä koskevaan syytteeseenpanoon ja määrättäviin seuraamuksiin liittyvät toimet sekä yhteisön taloudellisten etujen suojelu yleensä (EY:n perustamissopimuksen 280 artikla);

12. tilintarkastustuomioistuimen kertomusten ja lausuntojen käsittely (EY:n perustamissopimuksen 248 artikla);

13. suhteet tilintarkastustuomioistuimeen ja sen jäsenten nimittäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta parlamentin puhemiehen toimivaltaa (EY:n perustamissopimuksen 247 artikla).

Valiokunta käsittelee toimivaltaansa kuuluvaa alaa koskevat luottamukselliset asiakirjat noudattaen täysin liitteen VII määräyksiä.

IV. Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. kansalaisten oikeudet, ihmisoikeudet ja perusvapaudet Euroopan unionissa;

2. tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi (EY:n perustamissopimuksen 13 artikla), lukuun ottamatta jaksossa VIII tarkoitettuja toimenpiteitä;

3. yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaa liikkuvuus (etenkin EY:n perustamissopimuksen 286 artikla ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osasto);

4. vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen ylläpitämiseen ja kehittämiseen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ensimmäisen kohdan neljäs luetelmakohta) liittyvät asiat ja erityisesti:

a) ensimmäiseen pilariin liittyen (EY:n perustamissopimuksen IV osasto): henkilöiden maahantuloa ja liikkumista koskevat toimenpiteet (maahanmuutto-, turvapaikka- ja viisumipolitiikka, rajanylitysasiat, oleskeluoikeus) (EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohta);

b) kolmanteen pilariin liittyen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osasto): rasismin ja muukalaisvihan ehkäiseminen ja rikollisuuden, erityisesti terrorismin, ihmiskaupan ja lapsiin kohdistuvien rikosten, laittoman huumausainekaupan, laittoman asekaupan, lahjonnan ja petosten torjuminen:

- jäsenvaltioiden poliisi- ja tulliviranomaisten sekä muiden toimivaltaisten viranomaisten välisellä tiiviimmällä yhteistyöllä sekä suoraan että Euroopan poliisiviraston (Europol) puitteissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 ja 32 artiklan mukaisesti;

- jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisellä tiiviimmällä yhteistyöllä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan a-d alakohdan ja 32 artiklan määräysten mukaisesti;

- lähentämällä rikosasioita koskevia jäsenvaltioiden säännöksiä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan e alakohdan määräysten mukaisesti (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artikla);

5. yhteistyön tiivistäminen ensimmäisen ja kolmannen pilarin asioissa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi;

6. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus ja Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus;

7. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

V. Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. talous- ja rahaliiton asteittainen toteuttaminen;

2. keskipitkän ja pitkän aikavälin talous- ja rahapoliittinen suunnittelu (EY:n perustamissopimuksen 98-100 artikla);

3. rahapolitiikkaa, maksutasetta, pääoman liikkeitä sekä otto- ja antolainauspolitiikkaa koskevat kysymykset (kolmansista maista peräisin olevan pääoman liikkeiden valvonta, Euroopan unionin pääoman vientiin kannustavat toimenpiteet; EY:n perustamissopimuksen 56-60 ja 101-124 artiklan soveltaminen);

4. suhteet Euroopan keskuspankkiin;

5. maailman valuuttajärjestelmä;

6. kilpailua, sopimuksia ja monopoleja koskevien sääntöjen (EY:n perustamissopimuksen 81-86 artikla) soveltaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisvaliokuntien toimivaltaa;

7. valtiontukeen liittyvät asiat (EY:n perustamissopimuksen 87-89 artikla), sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisvaliokuntien toimivaltaa;

8. veropolitiikan yhdenmukaistaminen ja sellaisten veroja koskevien määräysten soveltaminen, jotka liittyvät tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaaseen liikkumiseen sisämarkkinoilla (EY:n perustamissopimuksen 90-93 artikla);

9. rahoituspalvelut (EY:n perustamissopimuksen 51 artiklan 2 kohta) sekä niiden vakauden valvontaan liittyvät näkökohdat ja rahoituspalvelujen valvonta;

10. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon valvonta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

VI. Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. yhteisön oikeuden luomiseen, tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat, mukaan lukien yhteisön säädösten oikeusperustan valinta sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattaminen;

2. kansainvälisen oikeuden luomiseen, tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat niiltä osin kuin ne koskevat Euroopan unionia;

3. kaikki yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamiseen liittyvät asiat, erityisesti lainsäädäntöehdotukset yhteisön lainsäädännön viralliseksi kodifioimiseksi;

4. sisämarkkinoita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön koordinointi yhteisön tasolla:

a) sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toiminta (EY:n perustamissopimuksen 14 ja 15 artikla);

b) sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoamisen vapaus (EY:n perustamissopimuksen 43-55 artikla), rahoituspalveluita lukuun ottamatta;

c) sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto;

5. teollis- ja tekijänoikeudet;

6. vahingonkorvausoikeus, sopimusoikeus ja prosessioikeus, alasta riippumatta;

7. kuluttajien oikeusturva;

8. Euroopan yhteisöjen henkilöstösäännöt (EY:n perustamissopimuksen 283 artikla), lukuun ottamatta palkkaukseen liittyviä asioita, mikäli niillä ei ole huomattavaa vaikutusta henkilöstön oikeudelliseen asemaan;

9. parlamentin oikeuksien ja erivapauksien suojeleminen ja erityisesti parlamentin osallistuminen yhteisöjen tuomioistuimessa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käsiteltäviin kanteisiin;

10. uuteen tekniikkaan liittyvät eettiset kysymykset kiinteässä yhteistyössä asianomaisen valiokunnan tai asianomaisten valiokuntien kanssa;

11. uusien jäsenten valtakirjojen tarkastus ja jäsenten valtuuksien lainvoimaisuutta koskevien kiistojen ratkaisu;

12. erioikeudet ja vapaudet;

13. jäsenten ohjesääntö;

14. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

VII. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. yhteisön teollisuuspolitiikka, mukaan lukien soveltaminen erityisaloilla, kuten televiestintä, tietoyhteiskunnan tekniset ja taloudelliset näkökohdat, avaruusteknologia, tietotekniikka ja biotekniikka:

a) Euroopan laajuisten verkkojen perustaminen ja kehittäminen teletoiminnan infrastruktuurien alalla (EY:n perustamissopimuksen 154-156 artikla);

b) uuden tekniikan soveltaminen tietyillä teollisuus- ja palvelualoilla (standardit, kilpailusäännöt, henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus ja eri tuotantoalojen organisointiin liittyvät yleiset ongelmat);

c) yhteisön tekniset standardit ja normit (yhteistyössä Euroopan standardointilaitosten kanssa);

2. unionin yhteisen kauppapolitiikan seuranta (EY:n perustamissopimuksen 131-134 artikla):

a) kansainväliset sopimukset, jotka koskevat taloudellisia ja kaupallisia suhteita kolmansiin maihin;

b) Euroopan talousalueeseen liittyvät taloudelliset ja kaupalliset näkökohdat ja suhteet Eftaan;

c) OECD:tä ja yhteisön ulkopuolisia alueellisen taloudellisen ja kaupallisen yhdentymisen järjestöjä koskevat kysymykset sekä näissä puitteissa tehdyt sopimukset;

d) kaikki WTO:ta ja kansainvälisiä taloudellisia järjestöjä koskevat näkökohdat, erityisesti tavaroiden ja palveluiden kaupan, sijoitusten, julkisten hankintasopimusten, kilpailun ja henkisen omaisuuden osalta;

e) yhteinen ulkoinen tariffi ja kolmansien maiden harjoittama polkumyynti;

f) taloudellinen yhteistyö, mukaan lukien laajat assosioituneille maille annettavaa rahoitusapua ja teknistä apua koskevat ohjelmat (Phare, Tacis, Meda) sekä assosiointi- ja kumppanuussopimusten taloudelliset näkökohdat;

3. perustutkimus tai esiteollinen tutkimus, Euroopan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelma sekä erityisohjelmat (EY:n perustamissopimuksen 163-173 artikla):

a) tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevat sopimukset kolmansien osapuolten kanssa sekä teknologian tutkimuksen ja kehittämisen sovellukset;

b) tutkimustulosten levittäminen;

c) tutkimuksen puiteohjelman täytäntöönpanoa ja siihen osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt (EY:n perustamissopimuksen 168-171 artikla);

4. yhteiseen tutkimuskeskukseen, ydinmittausten keskusvirastoon, JET:iin, ITER:iin ja muihin saman alan hankkeisiin liittyvä toiminta;

5. energiapolitiikka yleensä sekä erityisesti energiahuolto, mukaan lukien EHTY:n ja Euratomin perustamissopimusten piiriin kuuluva hiili- ja ydinenergia;

a) energiaperuskirja;

b) Euroopan laajuisten verkkojen luominen ja kehittäminen energian infrastruktuurien alalla (EY:n perustamissopimuksen 154-156 artikla);

c) ydinturvallisuus;

d) uusiutuvat energialähteet;

6. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat ja tilapäiset valtuuskunnat neuvottelevat tämän valiokunnan kanssa kolmansien maiden suhteiden taloudellisista ja kaupallisista näkökohdista.

VIII. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. työllisyyspolitiikka (EY:n perustamissopimuksen VIII osasto), mukaan lukien toimet työttömyyden torjumiseksi ja työpaikkojen luomiseksi sekä työllisyyskomitea;

2. sosiaalipolitiikka (EY:n perustamissopimuksen 136-145 artikla, lukuun ottamatta 141 artiklaa) ja erityisesti:

a) elin- ja työolojen suojelu, työympäristö mukaan lukien, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi;

b) työntekijöille tiedottaminen ja työntekijöiden kuuleminen;

c) työntekijöiden ja työnantajien etujen kollektiivinen puolustaminen;

d) palkka- ja eläkepolitiikka;

e) sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu;

f) sosiaalinen syrjäytyminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus;

g) unionin alueella laillisesti asuvien kolmansien maiden kansalaisten työehdot;

h) asuntopolitiikka ja sosiaalisen asuntotuotannon edistäminen;

3. tietoyhteiskunnan sosiaalinen ulottuvuus ja työmarkkinat;

4. Euroopan sosiaalirahasto (EY:n perustamissopimuksen 146-148 artikla);

5. ammatillinen koulutus (EY:n perustamissopimuksen 150 artikla) ja erityisesti:

a) yhteisön ammatillista koulutusta koskevan politiikan toteuttaminen;

b) ammatillisten pätevyysvaatimusten yhdenmukaistaminen;

6. työntekijöiden vapaa liikkuvuus (EY:n perustamissopimuksen 39-42 artikla);

7. työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu;

8. seuraavat erillisvirastot:

- Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop),

- Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö,

- Euroopan koulutussäätiö,

- Euroopan työturvallisuus- ja työterveysjärjestö;

9. sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä (EY:n perustamissopimuksen 13 artikla), joka liittyy sosiaalisiin perusoikeuksiin ja työmarkkinoihin;

10. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

IX. Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. ympäristöpolitiikka ja ympäristönsuojelutoimenpiteet (EY:n perustamissopimuksen 174 artikla):

a) ilman, maaperän ja vesien pilaantuminen;

b) ilmastonmuutos;

c) vaarallisten aineiden ja valmisteiden luokitus, pakkaus, merkintä, kuljetus ja käyttö;

d) suurimpien sallittujen melurajojen asettaminen;

e) jätteiden käsittely ja varastointi (mukaan lukien kierrätys);

f) ympäristönsuojelua koskevat kansainväliset ja alueelliset toimenpiteet ja sopimukset;

g) eläinten ja niiden elinympäristön suojelu;

h) merioikeuden ympäristömääräykset;

i) Euroopan ympäristökeskus;

2. kansanterveys (EY:n perustamissopimuksen 152 artikla):

a) kansanterveysohjelmat;

b) elintarvikkeiden merkinnät ja elintarviketurvallisuus;

c) eläinlääkintälainsäädäntö, joka koskee ihmisten terveyden suojelua eläinkunnan tuotteissa olevien bakteerien ja jäämien aiheuttamilta vaaroilta; elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden tuotannon kansanterveydellinen valvonta;

d) lääketuotteet, mukaan lukien eläinlääkinnälliset tuotteet;

e) Euroopan lääkearviointivirasto;

f) lääketieteellinen tutkimus;

g) kosmeettiset tuotteet;

h) pelastuspalvelu;

3. kuluttajapolitiikka:

a) kuluttajien suojelu heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa kohdistuvilta riskeiltä;

b) kuluttajien aiheellinen kuuleminen ja edustus heidän etuihinsa ja erityisesti heidän taloudellisiin etuihinsa vaikuttavien päätösten valmistelun aikana;

c) kuluttajatiedotuksen ja -valistuksen kehittäminen;

4. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

X. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. yhteisen maatalous- ja metsätalouspolitiikan harjoittaminen ja kehittäminen (EY:n perustamissopimuksen 32-38 artikla ja mahdollisesti 95 ja 152 artikla);

2. maaseudun kehittäminen, mukaan lukien EMOTR:n ohjausosaston toiminta;

3. seuraavia asioita koskeva lainsäädäntö:

- eläinlääkintä ja kasvien terveys,

- eläinten ravinto,

mikäli maatalous ja siihen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä suhteessa maataloudesta johtuviin mahdollisiin vaaroihin,

- karjanhoito ja eläinten hyvinvointi;

4. maatalouden raaka-ainevarastot;

5. yhteisön kasvilajikevirasto;

6. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

XI. Kalatalousvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. yhteisen kalatalouspolitiikan harjoittaminen ja kehittäminen sekä sen hallinnointi;

2. kalavarojen suojelu;

3. kalataloustuotteiden yhteinen markkinajärjestely;

4. kalataloutta ja vedenelävien kasvatusta koskeva rakennepolitiikka, mukaan lukien kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) ja kalastusalan rakenneuudistus (Pesca);

5. kansainväliset kalastussopimukset (EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan ja 300 artiklan mukaisesti tehdyt sopimukset);

6. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

XII. Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. yhteisön aluepolitiikka, jolla tarkoitetaan rakennepolitiikkaa, jonka tavoitteena on kansantalouksien lähentyminen, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, unionin sopusointuinen, tasapainoinen ja kestävä kehitys (EY:n perustamissopimuksen 2 artikla) ja yhteiskunnallisten ja taloudellisten erojen supistaminen unionin eri alueiden välillä:

a) yhteisön aluepoliittisten, erityisesti kehityksessä jälkeen jääneitä alueita ja alueita, joiden teollisuus ja palveluala ovat yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa muutoksessa, sekä kaupunkialueita koskevien suunnitelmien ja hankkeiden laatiminen, täytäntöönpano ja arviointi;

b) syrjäisimpien alueiden ja saaristoalueiden ongelmat (Amsterdamin sopimuksen julistus nro 30);

c) yhteisön muiden politiikkojen vaikutukset taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen;

d) Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto ja yhteisön muut aluepolitiikan välineet;

e) yhteisön rakennepoliittisten välineiden koordinointi;

f) yhteisön aluepoliittisten toimien käyttö ja tulokset jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden aluepoliittisten tukijärjestelyjen koordinointi ja vaikutukset;

g) rajat ylittävä ja alueiden välinen yhteistyö;

h) suhteet alueiden komiteaan;

i) suhteet paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin ja heidän osallistumisensa aluepolitiikan suunnitteluun;

2. yhteinen liikennepolitiikka (EY:n perustamissopimuksen 70-80 artikla), johon sisältyvät rautatie-, maantie- ja vesiväyläliikenne sekä meri- ja ilmaliikenne:

a) Euroopan laajuisen liikenneverkon luominen ja erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen rakentaminen liikenteen perusrakenteita varten (EY:n perustamissopimuksen 154-156 artikla);

b) kansainväliseen liikenteeseen sovellettavien yhteisten sääntöjen laatiminen;

c) liikenteen alalla tapahtuva syrjintä, yhdenmukaistaminen ja koordinointi;

d) Euroopan unionin satama- ja lentokenttäpolitiikka;

3. matkailu;

4. yhteisön aluesuunnittelupolitiikan kehittäminen, mukaan lukien kaupunkipolitiikka;

5. postipalvelut;

6. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

XIII. Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. Euroopan unionin kulttuurinäkökohdat ja erityisesti kulttuurin tuntemuksen ja kulttuuria koskevan tiedon levityksen parantaminen, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojaaminen, kulttuurivaihto ja taiteellinen luova toiminta (EY:n perustamissopimuksen 151 artikla);

2. Euroopan unionin koulutuspolitiikka (EY:n perustamissopimuksen 149 artikla):

a) jäsenvaltioiden kielten opetus ja levittäminen,

b) opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus,

c) koulutuslaitosten yhteistyön edistäminen,

d) etäopetuksen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen,

e) Euroopan yliopiston kehittäminen ja Eurooppa-koulujen järjestelmän edistäminen;

3. nuorisopolitiikka; nuorisovaihto, lukuun ottamatta nuoria työntekijöitä, eurooppalainen vapaaehtoispalvelu ja muut aloitteet, kuten Euroopan nuorisofoorumi, joiden tarkoituksena on edistää nuorten osallistumista Euroopan yhdentymiskehitykseen;

4. audiovisuaalinen ala sekä tietoyhteiskunnan kulttuuri- ja koulutusnäkökohdat;

5. tiedotusta ja tiedotusvälineitä koskeva politiikka ja Euroopan unionin toimista tiedottaminen kansalaisille;

6. urheilua ja vapaa-aikaa koskevan politiikan kehittäminen (Amsterdamin sopimuksen julistus nro 29);

7. kulttuuri- ja koulutusalan yhteistyö kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston kanssa;

8. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

XIV. Kehitysyhteistyövaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. Euroopan unionin kehitys- ja yhteistyöpolitiikan (EY:n perustamissopimuksen 177-181 artikla) edistäminen, soveltaminen ja valvonta, mukaan luettuna:

a) poliittinen vuoropuhelu kehitysmaiden kanssa;

b) kehitysmaihin liittyvä talous-, kauppa- ja investointipolitiikka, mukaan luettuna yleinen tullietuusjärjestelmä;

c) humanitaarinen apu, katastrofiapu ja elintarvikeapu kehitysmaissa;

d) tekninen yhteistyö ja rahoitusyhteistyö kehitysmaiden kanssa;

e) muut alakohtaiset kysymykset, kuten terveydenhoito ja koulutus sekä teollisuuden ja maaseudun kehittäminen;

f) demokratisointiprosessin, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien tukeminen kehitysmaissa;

2. AKT-EY-yleissopimusneuvottelut sekä sopimuksen tekeminen ja täytäntöönpano;

3. suhteet asiaankuuluviin kansainvälisiin, monenvälisiin ja hallituksista riippumattomiin järjestöihin;

4. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

XV. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. Euroopan yhdentymisen kehittäminen erityisesti hallitusten välisten konferenssien valmistelussa ja toteuttamisessa;

2. Euroopan unionin laajentumisneuvottelujen seuraukset toimielinten kannalta;

3. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen täytäntöönpano ja sen toiminnan arviointi;

4. yleiset suhteet Euroopan unionin muihin toimielimiin ja elimiin;

5. yhdenmukaista vaalimenettelyä koskevan esityksen laatiminen (EY:n perustamissopimuksen 190 artiklan 4 kohta);

6. Euroopan tason poliittisten puolueiden kehittäminen (EY:n perustamissopimuksen 191 artikla);

7. sen toteaminen, että jäsenvaltio on rikkonut vakavasti ja jatkuvasti jäsenvaltioille yhteisiä periaatteita (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artikla ja EY:n perustamissopimuksen 309 artikla);

8. Euroopan parlamentin työjärjestys eli

a) työjärjestyksen ja sen liitteiden laatiminen;

b) työjärjestyksen 181 artiklan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyjen työjärjestystä koskevien muutosten käsittely ja niitä koskevien mietintöjen laatiminen;

c) työjärjestyksen tulkitseminen työjärjestyksen 142 ja 180 artiklan mukaisesti;

9. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

XVI. Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. naisten oikeuksien määrittely, kehitys ja toteutuminen unionissa ja naisten oikeuksien edistäminen kolmansissa maissa;

2. tasa-arvoperiaatteen sisällyttäminen yhteisön kaikkeen politiikkaan (mainstreaming) ja sen kehittäminen;

3. naisia koskevien yhteisten politiikkojen ja ohjelmien luominen ja arviointi;

4. naisten oikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten seuranta ja täytäntöönpano (Yhdistyneet kansakunnat, Kansainvälinen työjärjestö jne.);

5. tiedotuspolitiikka ja naistutkimus;

6. yhdenvertaisuuspolitiikka (EY:n perustamissopimuksen 141 artikla), mukaan lukien miesten ja naisten välinen tasa-arvo asioissa, jotka koskevat heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla sekä heidän kohteluaan työssä (EY:n perustamissopimuksen 137 artiklan 1 kohdan viides luetelmakohta);

7. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

XVII. Vetoomusvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1. vetoomukset (EY:n perustamissopimuksen 21 artikla), niiden käsittely ja niiden edellyttämät toimenpiteet sekä suhteet oikeusasiamieheen;

2. valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien ja meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyvien menojen täytäntöönpanon seuranta komission säännöllisin välein toimittamien kertomusten pohjalta.

(1) Vahvistettu parlamentin päätöksellä 19. toukokuuta 1983 150 artiklan mukaisesti ja muutettu parlamentin päätöksillä 25. heinäkuuta 1984, 21. tammikuuta 1987, 26. heinäkuuta 1989, 15. tammikuuta 1992, 21. heinäkuuta 1994, 15. tammikuuta 1997 ja 15. huhtikuuta 1999.

LIITE VII(1)

MENETTELY EUROOPAN PARLAMENTILLE TOIMITETTUJEN LUOTTAMUKSELLISTEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELEMISEKSI

1. Kun Euroopan parlamentille toimitetaan tietoja tai asiakirjoja luottamuksellisina, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja soveltaa ilman eri toimenpiteitä jäljempänä olevan 3 kohdan mukaista luottamuksellista menettelyä.

2. Jokainen Euroopan parlamentin valiokunta voi soveltaa luottamuksellista menettelyä jonkin tiedon tai asiakirjan suhteen jäsenensä sitä kirjallisesti tai suullisesti pyytäessä. Päätökseen luottamuksellisen menettelyn soveltamisesta tarvitaan läsnä olevien jäsenten kahden kolmasosan enemmistö.

3. Kun valiokunnan puheenjohtaja on julistanut käsittelyn luottamukselliseksi, käsittelyyn voivat osallistua vain valiokunnan jäsenet sekä virkamiehet ja asiantuntijat, jotka puheenjohtaja on etukäteen nimennyt ja joiden läsnäolo on ehdottoman välttämätöntä.

Asiakirjat, jotka numeroidaan, jaetaan kokouksen alussa ja kerätään pois kokouksen päättyessä. Asiakirjoista ei saa tehdä muistiinpanoja eikä niistä saa ottaa valokopioita.

Kokouksen pöytäkirjaan ei tehdä mainintoja luottamuksellisena käsitellystä asiasta käydystä keskustelusta. Vain asiaa koskeva päätös, jos sellainen on tehty, kirjataan pöytäkirjaan.

4. Kolme luottamuksellista menettelyä soveltaneen valiokunnan jäsentä voi vaatia salassapitovelvollisuuden rikkomista koskevien tapausten käsittelyä ja asia voidaan ottaa esityslistalle. Valiokunta voi jäsentensä enemmistöllä päättää, että salassapitovelvollisuuden rikkomista koskevien tapausten käsittely otetaan ensimmäisen kokouksen esityslistalle sen jälkeen, kun käsittelypyyntö on toimitettu valiokunnan puheenjohtajalle.

5. Seuraamukset: Rikkomustapauksissa valiokunnan puheenjohtaja antaa, varapuheenjohtajia kuultuaan, perustellun päätöksen sovellettavista seuraamuksista (huomautus, valiokunnasta erottaminen määräajaksi tai kokonaan).

Kyseinen jäsen voi jättää päätöksestä valituksen ilman lykkäävää vaikutusta. Euroopan parlamentin puheenjohtajakokous käsittelee valituksen yhdessä kyseisen valiokunnan puheenjohtajiston kanssa. Enemmistöpäätöksestä ei voi valittaa.

Jos voidaan näyttää toteen, että virkamies on rikkonut salassapitovelvollisuutta, sovelletaan henkilöstösääntöjen mukaisia seuraamuksia.

(1) Vahvistettu parlamentin päätöksellä 15. helmikuuta 1989.

LIITE VIII

EUROOPAN PARLAMENTIN TUTKINTAOIKEUDEN KÄYTTÄMISTÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätös, tehty 19 päivänä huhtikuuta 1995, Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jotka

ottavat huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 20 b artiklan,

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 193 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 107 b artiklan,

sekä katsovat, että

olisi laadittava yksityiskohtaiset säännöt Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämisestä ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten määräykset,

väliaikaisilla tutkintavaliokunnilla on oltava tarvittavat keinot tehtäviensä suorittamiseksi; tämän vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisöjen toimielimet ja laitokset toteuttavat näiden tehtävien suorittamisen helpottamiseksi tarvittavat toimenpiteet,

väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa tapahtuvan käsittelyn salaisuus ja luottamuksellisuus on turvattava,

tutkintaoikeuden käyttämistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä voidaan tarkistaa Euroopan parlamentin nykyisen vaalikauden päättymisestä alkaen kokemusten perusteella, jos yksi kyseisistä kolmesta toimielimestä sitä pyytää,

OVAT YHTEISELLÄ SOPIMUKSELLA TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tässä päätöksessä vahvistetaan EHTY:n perustamissopimuksen 20 b artiklan, EY:n perustamissopimuksen 193 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 107 b artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2 artikla

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetuissa perustamissopimuksissa määrätyissä rajoissa ja määrätyin ehdoin Euroopan parlamentti voi tehtäviään suorittaessaan, jos neljännes sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä yhteisön oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta, Euroopan yhteisöjen toimielimen tai laitoksen, jäsenvaltion julkisen hallinnon tai sellaisten henkilöiden, joilla yhteisön oikeuden mukaisesti on soveltamisvaltuutus, aiheuttamasta rikkomuksesta tai epäkohdasta.

Euroopan parlamentti määrää väliaikaisten tutkintavaliokuntien kokoonpanon ja toimeksiannon.

Päätös väliaikaisen tutkintavaliokunnan perustamisesta, jossa erityisesti yksilöidään tutkintavaliokunnan tehtävä ja määräaika kertomuksen esittämiselle, julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Väliaikainen tutkintavaliokunta toimii Euroopan yhteisöjen toimielimille ja laitoksille perustamissopimuksissa annettujen valtuuksien mukaisesti.

Väliaikaisen tutkintavaliokunnan jäsenten ja muiden henkilöiden, jotka tehtäviään suorittaessaan ovat hankkineet tai saaneet tietoonsa seikkoja, tietoja, asiakirjoja tai esineitä, joita koskee jäsenvaltion tai yhteisön toimielimen antamien säännösten mukainen salassapitovelvollisuus, on, tehtäviensä päätyttyäkin, pidettävä ne salassa henkilöiltä, joilla ei ole oikeutta saada niistä tietoja, ja yleisöltä.

Asiantuntijoita kuullaan ja todistajia kuulustellaan julkisessa istunnossa. Jos neljännes tutkintavaliokunnan jäsenistä taikka yhteisön tai kansalliset viranomaiset sitä pyytävät tai jos väliaikaisen tutkintavaliokunnan käsiteltävänä on salassa pidettäviä tietoja, asia on käsiteltävä yleisön läsnä olematta. Todistajilla ja asiantuntijoilla on oikeus antaa lausuntonsa yleisön läsnä olematta.

3. Väliaikainen tutkintavaliokunta ei saa ottaa käsiteltäväkseen kansallisessa tai yhteisön tuomioistuimessa tutkittavina olevia asioita oikeudenkäynnin ollessa vielä vireillä.

Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on 1 kohdan mukaisesti julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä tai siitä, kun komissio on saanut tiedon väliaikaiselle tutkintavaliokunnalle esitetyn epäilyn jäsenvaltion suorittamasta yhteisön oikeuden rikkomisesta, komissio voi ilmoittaa Euroopan parlamentille, että väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkittavaksi aiottu asia on käsiteltävänä mahdollista oikeudenkäyntiä edeltävässä yhteisön menettelyssä; tällöin väliaikaisen tutkintavaliokunnan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että komissio voi täysimääräisesti käyttää perustamissopimusten mukaisia valtuuksiaan.

4. Väliaikainen tutkintavaliokunta lakkaa, kun se antaa kertomuksensa sen perustamista koskevassa päätöksessä vahvistetussa määräajassa tai viimeistään enintään kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun tutkintavaliokunta perustettiin, kuitenkin viimeistään kyseisen vaalikauden loppuun mennessä.

Euroopan parlamentti voi perustellulla päätöksellä kahdesti pidentää kahdentoista kuukauden määräaikaa kolmella kuukaudella. Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

5. Väliaikaista tutkintavaliokuntaa ei saa perustaa tai perustaa uudelleen käsittelemään asioita, jotka jo on tutkittu väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa, ennen kuin vähintään kaksitoista kuukautta on kulunut tätä tutkintaa koskevan kertomuksen antamisesta tai valiokunnan tehtävän päättymisestä, ellei uusia tosiseikkoja ole ilmennyt.

3 artikla

1. Väliaikainen tutkintavaliokunta suorittaa yhteisön oikeutta sovellettaessa tapahtuneeksi epäiltyjen rikkomusten tai epäkohtien toteamiseksi tarvittavat tutkimukset jäljempänä määrätyllä tavalla.

2. Väliaikainen tutkintavaliokunta voi pyytää Euroopan yhteisöjen toimielintä tai laitosta tai jäsenvaltion hallitusta nimeämään yhden tai useamman jäsenensä osallistumaan valiokunnan toimintaan.

3. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan esittämästä perustellusta pyynnöstä asianomaiset jäsenvaltiot tai Euroopan yhteisöjen toimielimet ja laitokset nimeävät virkamiehen tai muun henkilöstöön kuuluvan, jonka ne valtuuttavat esiintymään väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa, jollei salassapitoa taikka yleistä tai kansallista turvallisuutta koskevista seikoista kansallisen lainsäädännön mukaisesti muuta johdu.

Kyseiset virkamiehet tai muut henkilökuntaan kuuluvat esiintyvät hallituksensa tai toimielimensä nimissä ja sen antamien toimintaohjeiden mukaisesti. Heitä sitovat heidän asemastaan johtuvat velvoitteet.

4. Jäsenvaltioiden viranomaiset ja Euroopan yhteisöjen toimielimet tai laitokset toimittavat väliaikaisen tutkintavaliokunnan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tutkintavaliokunnan tehtävän toteuttamiseksi tarvittavat asiakirjat, jollei siihen salassapitoa taikka yleistä tai kansallista turvallisuutta koskevien seikkojen vuoksi ole kansallisen lainsäädännön tai määräysten perusteella estettä.

5. Mitä 3 ja 4 kohdassa määrätään, ei kuitenkaan rajoita jäsenvaltioiden muiden, virkamiesten esiintymisen tai asiakirjojen toimittamisen kieltävien säännösten soveltamista.

Asianomaisen valtion hallituksen tai toimielimen valtuutetun edustajan on ilmoitettava Euroopan parlamentille salassapidosta, yleisestä tai kansallisesta turvallisuudesta taikka ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista määräyksistä johtuvasta esteestä.

6. Euroopan yhteisöjen toimielimet tai laitokset eivät saa antaa väliaikaiselle tutkintavaliokunnalle jäsenvaltiosta peräisin olevia asiakirjoja ilmoittamatta siitä ensin kyseiselle valtiolle.

Ne saavat toimittaa väliaikaiselle tutkintavaliokunnalle asiakirjoja, joihin tämän artiklan 5 kohtaa sovelletaan, ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella.

7. Mitä 3, 4 ja 5 kohdassa määrätään, sovelletaan luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin, joille on yhteisön oikeudessa annettu valtuus sen soveltamiseen.

8. Väliaikainen tutkintavaliokunta voi kutsua kenet tahansa todistajana kuultavaksi, jos se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Jos väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa käsiteltävänä olevassa asiassa esiintyminen saattaa vahingoittaa henkilöä, hänet kutsuneen väliaikaisen tutkintavaliokunnan on ilmoitettava tästä hänelle.

4 artikla

1. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan saamia tietoja saa käyttää ainoastaan sen tehtävien suorittamiseksi. Niitä ei saa julkistaa, jos ne sisältävät salassapidettäviä tai luottamuksellisia seikkoja tai jos niissä mainitaan asiaan osallisia henkilöitä nimeltä.

Euroopan parlamentti toteuttaa väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa tapahtuvan käsittelyn salassapidon ja luottamuksellisuuden turvaamiseksi tarvittavat hallinnolliset ja lainsäädännölliset toimenpiteet.

2. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan kertomus esitetään Euroopan parlamentille, joka voi päättää sen julkistamisesta ottaen huomioon, mitä 1 kohdassa määrätään.

3. Euroopan parlamentti voi osoittaa Euroopan yhteisöjen toimielimille tai laitoksille taikka jäsenvaltioille väliaikaisen tutkintavaliokunnan kertomuksen perusteella mahdollisesti antamansa suositukset. Nämä tekevät niistä aiheellisiksi katsomansa johtopäätökset.

5 artikla

Tämän päätöksen soveltamista koskevat tiedonannot jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille toimitetaan niiden Euroopan unionissa olevien pysyvien edustustojen kautta.

6 artikla

Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä edellä olevia yksityiskohtaisia sääntöjä voidaan tarkistaa saatujen kokemusten perusteella Euroopan parlamentin nykyisen vaalikauden päätyttyä.

7 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

(1) EYVL L 113, 19.5.1995, s. 2.

LIITE IX

9 ARTIKLAN 2 KOHDAN SOVELTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET EDUNVALVONNASTA EUROOPAN PARLAMENTISSA

1 artikla

Kulkuluvat

1. Kulkulupa on haltijan valokuvalla varustettu muovikortti, johon merkitään haltijan etu- ja sukunimi sekä sen yrityksen, järjestön tai henkilön nimi, jonka palveluksessa haltija on.

Haltijan on pidettävä kulkulupa pysyvästi esillä liikkuessaan parlamentin tiloissa. Tämän velvollisuuden laiminlyönti saattaa johtaa kulkuluvan peruuttamiseen.

Kulkuluvat eroavat muodoltaan ja väriltään vierailijoille annettavista kulkuluvista.

2. Kulkulupa voidaan uudistaa ainoastaan, jos sen haltija on noudattanut 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita.

Jäsenen huomautus edunvalvojan tai eturyhmän toiminnasta toimitetaan kvestoreille, jotka käsittelevät asiaa ja jotka voivat päättää kulkuluvan jatkamisesta tai peruuttamisesta.

3. Kulkulupa ei oikeuta haltijaa osallistumaan parlamentin tai sen elinten kokouksiin, jotka eivät ole julkisia, eikä kulkulupa oikeuta haltijaa poikkeamaan muihin unionin kansalaisiin sovellettavista säännöistä, jotka koskevat pääsyä parlamentin tiloihin.

2 artikla

Avustajat

1. Vaalikauden alussa kvestorit päättävät jäsenen valtuutettavissa olevien avustajien enimmäismäärän.

Aloittaessaan tehtävänsä valtuutetun avustajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus ammatillisesta ja muusta toiminnastaan tai muista suorittamistaan tehtävistä, joista hän saa korvausta.

2. Avustajat voivat liikkua toimielimen tiloissa samoin edellytyksin kuin pääsihteeristön tai poliittisten ryhmien henkilöstö.

3. Muut henkilöt, mukaan lukien jäsenten kanssa välittömästi työskentelevät henkilöt, saavat liikkua parlamentin tiloissa ainoastaan työjärjestyksen 9 artiklan 2 kohdassa määrätyin edellytyksin.

3 artikla

Menettelysäännöt

1. Työjärjestyksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainittujen henkilöiden on suhteissaan parlamenttiin

a) noudatettava 9 artiklan ja tämän liitteen määräyksiä;

b) ilmoitettava valvomistaan eduista asioidessaan parlamentin jäsenten, näiden henkilökunnan tai parlamentin virkamiesten kanssa;

c) pidättäydyttävä kaikista keinoista tietojen saamiseksi epärehellisesti;

d) pidättäydyttävä esittämästä, että heillä on virallisia yhteyksiä parlamenttiin asioidessaan kolmansien osapuolien kanssa;

e) oltava luovuttamatta voittoa vastaan kolmansille osapuolille jäljennöksiä parlamentista saamistaan asiakirjoista;

f) tarkoin noudatettava liitteessä I olevan 2 artiklan toisen kohdan määräyksiä;

g) varmistettava, että kaikenlainen liitteessä I olevan 2 artiklan määräysten mukaisesti annettu apu ilmoitetaan asianmukaiseen luetteloon;

h) noudatettava henkilöstösääntöjen määräyksiä ottaessaan palvelukseensa toimielinten entisiä virkamiehiä;

i) noudatettava kaikkia parlamentin antamia määräyksiä entisten jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista;

j) saatava kaikkien eturistiriitojen välttämiseksi ennakolta sen jäsenen tai niiden jäsenten suostumus, jota tai joita asia koskee, jäsenen avustajan sopimus- tai työsuhteen osalta, ja varmistettava itse, että tästä ilmoitetaan 9 artiklan 2 kohdassa määrättyyn luetteloon.

2. Näiden menettelysääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa asianomaisille henkilöille tai mahdollisesti heidän edustamalleen yritykselle myönnetyn kulkuluvan peruuttamiseen.

LIITE X

OIKEUSASIAMIEHEN TEHTÄVIEN HOITAMINEN

A. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS OIKEUSASIAMIEHEN TEHTÄVIEN HOITAMISTA KOSKEVASTA OHJESÄÄNNÖSTÄ JA HÄNEN TEHTÄVIENSÄ HOITAMISTA KOSKEVISTA YLEISISTÄ EHDOISTA(1)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen perussopimukset sekä erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 195 artiklan 4 kohdan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 20 d artiklan 4 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 107 d artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission lausunnon,

ottaa huomioon neuvoston hyväksymisen,

sekä katsoo, että

olisi vahvistettava oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskeva ohjesääntö ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevat yleiset ehdot Euroopan yhteisöjen perussopimusten määräysten mukaisesti,

olisi määritettävä edellytykset, joiden mukaisesti kantelu voidaan saattaa oikeusasiamiehen käsiteltäväksi, sekä oikeusasiamiehen tehtävien hoitamisen ja oikeudenkäynti- tai hallinnollisten menettelyjen välinen suhde,

oikeusasiamiehellä, joka voi toimia myös omasta aloitteestaan, on oltava mahdollisuus saada kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittava aineisto; tätä varten yhteisön toimielinten ja laitosten on toimitettava oikeusasiamiehelle tämän niiltä pyytämät tiedot, paitsi aiheellisella tavalla perustelluista salassapitosyistä ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeusasiamiehen velvollisuutta olla ilmaisematta tällaisia tietoja; jäsenvaltioiden viranomaisten on toimitettava oikeusasiamiehelle kaikki tarvittavat tiedot, paitsi jos näihin tietoihin sovelletaan salassapitoa koskevia lakeja tai asetuksia taikka tietojen välittämistä estäviä säännöksiä; jollei oikeusasiamiestä avusteta toivotulla tavalla, hän antaa tämän tiedoksi Euroopan parlamentille, jonka tehtävänä on toteuttaa aiheelliset toimenpiteet,

olisi määrättävä menettelyistä, joita noudatetaan, kun oikeusasiamiehen tutkimusten tuloksista käy ilmi epäkohtia; olisi myös määrättävä oikeusasiamiehen Euroopan parlamentille vuosittain kunkin kauden lopussa antamasta kattavasta kertomuksesta,

oikeusasiamiehen ja hänen henkilöstönsä velvollisuutena on käsitellä tehtäviään hoitaessaan saamansa tiedot luottamuksellisina; oikeusasiamiehen on puolestaan annettava toimivaltaisille viranomaisille tiedoksi seikat, joilla hän arvioi voivan olla rikosoikeudellista merkitystä ja jotka ovat tulleet hänen tietoonsa tutkimuksen yhteydessä,

olisi määrättävä oikeusasiamiehen ja tietyissä jäsenvaltioissa toimivien samankaltaisten viranomaisten välisestä yhteistyömahdollisuudesta kulloinkin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti,

Euroopan parlamentin tehtävänä on nimittää oikeusasiamies jokaisen vaalikautensa alussa ja sen ajaksi sellaisista henkilöistä, jotka ovat Euroopan unionin kansalaisia, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka täyttävät kelpoisuusvaatimukset,

olisi määrättävä ehdoista, joiden mukaisesti oikeusasiamiehen tehtävät päättyvät,

oikeusasiamiehen on hoidettava tehtäväänsä täysin riippumattomana, mistä hän antaa juhlallisen vakuutuksen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa aloittaessaan tehtäväänsä; olisi määritettävä oikeusasiamiehen tehtävien luonteen kanssa ristiriidassa oleva toiminta sekä oikeusasiamiehelle myönnettävä kohtelu, erioikeudet ja vapaudet,

olisi annettava määräyksiä sihteeristön virkamiehistä ja muista henkilöstöön kuuluvista, joiden on avustettava oikeusasiamiestä, sekä oikeusasiamiehen talousarviosta; oikeusasiamiehen kotipaikka on sama kuin Euroopan parlamentin kotipaikka, ja

oikeusasiamiehen tehtävänä on antaa tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat määräykset; lisäksi olisi vahvistettava tiettyjä, ensimmäiseen oikeusasiamieheen, joka nimitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen voimaantulon jälkeen, sovellettavia siirtymämääräyksiä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskeva ohjesääntö ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevat yleiset ehdot vahvistetaan tällä päätöksellä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 195 artiklan 4 kohdan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 20 d artiklan 4 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 107 d artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2. Oikeusasiamies hoitaa tehtäviään yhteisöjen toimielimissä ja laitoksissa perustamissopimuksissa myönnettyjen toimivaltuuksien mukaisesti.

3. Oikeusasiamies ei voi osallistua asian käsittelyyn tuomioistuimessa eikä asettaa oikeuden päätöstä kyseenalaiseksi.

2 artikla

1. Oikeusasiamies osallistuu edellä tarkoitetuissa perustamissopimuksissa vahvistettujen edellytysten ja rajoitusten mukaisesti epäkohtien paljastamiseen yhteisöjen toimielinten ja laitosten toiminnassa, lukuun ottamatta yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöeliminä, ja suositusten antamiseen epäkohtien poistamiseksi. Minkään muun viranomaisen tai kenenkään muun henkilön toiminnasta ei voi kannella oikeusasiamiehelle.

2. Euroopan unionin kansalaiset taikka ne luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa, voivat saattaa oikeusasiamiehen käsiteltäväksi suoraan tai Euroopan parlamentin jäsenten välityksellä kantelun epäkohdasta yhteisöjen toimielinten tai laitosten toiminnassa, lukuun ottamatta yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöeliminä. Oikeusasiamies antaa asian tiedoksi kyseiselle toimielimelle tai elimelle heti saatuaan kantelun käsiteltäväksi.

3. Kantelusta on käytävä ilmi sen kohde sekä sen tekijän henkilöllisyys; kyseinen henkilö voi pyytää, että kantelu käsitellään luottamuksellisena.

4. Kantelu on tehtävä kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona kantelun tekijä sai tietoonsa kanteluun oikeuttavat seikat, ja ennen kantelun tekemistä on aiheelliset hallinnolliset menettelyt oltava suoritettu toimielimissä ja elimissä, joita asia koskee.

5. Oikeusasiamies voi neuvoa kantelun tekijää kääntymään toisen viranomaisen puoleen.

6. Oikeusasiamiehelle esitetyt kantelut eivät keskeytä oikeudenkäyntiin tai hallinnolliseen menettelyyn liittyvän valitusajan kulumista.

7. Kun oikeusasiamiehen on ilmoitettava, ettei hän voi vastaanottaa tai käsitellä loppuun asti esiin tuotuja seikkoja sen vuoksi, että niitä käsitellään tai on käsitelty oikeudenkäynnissä, hänen aikaisemmin mahdollisesti saamansa tutkimustulokset arkistoidaan.

8. Oikeusasiamiehelle voidaan kannella yhteisöjen toimielinten ja elinten sekä näiden virkamiesten tai muiden henkilöstöön kuuluvien välisiin työsuhteisiin liittyvistä asioista vain, jos asianosainen on käyttänyt hallinnon sisäiset valitusmahdollisuudet, erityisesti virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt, ja vasta kun vastausta koskeva määräaika on päättynyt sen viranomaisen osalta, johon on vedottu.

9. Oikeusasiamies antaa viipymättä kantelun tekijälle tiedoksi, mihin toimenpiteisiin kantelu on mahdollisesti johtanut.

3 artikla

1. Oikeusasiamies suorittaa omasta aloitteestaan tai kantelun seurauksena perustelluiksi arvioimansa tutkimukset mahdollisten epäkohtien selvittämiseksi yhteisöjen toimielinten ja elinten toiminnassa. Hän antaa asian tiedoksi kyseiselle toimielimelle tai elimelle, joka voi toimittaa oikeusasiamiehelle hyödyllisiä huomioitaan.

2. Yhteisöjen toimielinten ja elinten on toimitettava oikeusasiamiehelle tämän pyytämät tiedot ja myönnettävä tälle pääsy asianomaisiin asiakirjoihin. Ne voivat kieltäytyä tästä vain aiheellisella tavalla perustelluista salassapitosyistä.

Pääsyn jäsenvaltion sellaisiin asiakirjoihin, joihin sovelletaan salassapitoa koskevaa lakia tai asetusta, ne myöntävät vain jäsenvaltion etukäteen antamalla suostumuksella.

Muihin jäsenvaltion asiakirjoihin ne myöntävät pääsyn ilmoitettuaan tästä jäsenvaltiolle.

Oikeusasiamies ei 4 artiklan mukaisesti näissä kahdessa tapauksessa voi ilmaista asiakirjojen sisältöä.

Yhteisöjen toimielinten virkamiehen tai muun niiden henkilöstöön kuuluvan on oikeusasiamiehen pyynnöstä toimittava todistajana; hän esiintyy oman hallintoyksikkönsä nimissä ja sen määräysten alaisena ja häntä koskee salassapitovelvollisuus.

3. Jäsenvaltioiden viranomaisten on toimitettava oikeusasiamiehelle tämän pyynnöstä ja jäsenvaltioiden Euroopan yhteisöissä olevien pysyvien edustajien välityksellä tiedot, joiden avulla voidaan selvittää yhteisöjen toimielinten tai laitosten toiminnan epäkohtia, paitsi jos näihin tietoihin sovelletaan salassapitoa koskevia lakeja tai asetuksia taikka tietojen välittämistä estäviä säännöksiä. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa asianosaisena oleva jäsenvaltio voi kuitenkin antaa oikeusasiamiehelle kyseiset tiedot edellyttäen, että tämä sitoutuu olemaan ilmaisematta niiden sisältöä.

4. Jos oikeusasiamiestä ei avusteta tämän toivomalla tavalla, hän antaa asian tiedoksi Euroopan parlamentille, joka toteuttaa aiheelliset toimenpiteet.

5. Oikeusasiamies pyrkii kyseisen toimielimen tai elimen kanssa mahdollisuuksien mukaan poistamaan epäkohdan ja antamaan tyydyttävän vastauksen kanteluun.

6. Jos oikeusasiamies toteaa epäkohdan, hän saattaa asian sen toimielimen tai elimen käsiteltäväksi, jota asia koskee, ja toimittaa tälle tapauksen mukaan ehdotuksia suosituksiksi. Kyseinen toimielin tai elin antaa yksityiskohtaisen lausuntonsa hänelle kolmen kuukauden kuluessa.

7. Tämän jälkeen oikeusasiamies antaa asiasta kertomuksen Euroopan parlamentille ja kyseiselle toimielimelle tai elimelle. Hän voi lausunnossaan esittää suosituksia. Oikeusasiamies antaa kantelun tekijälle tiedoksi tutkimuksen tulokset, kyseisen toimielimen tai elimen lausunnon ja mahdollisesti esittämänsä suositukset.

8. Oikeusasiamies antaa kunkin vuosittaisen kauden lopussa Euroopan parlamentille kertomuksen tutkimustensa tuloksista.

4 artikla

1. Oikeusasiamies ja hänen henkilöstönsä - joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 287 artiklaa, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 47 artiklan toista kohtaa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 194 artiklaa - eivät saa ilmaista tietoja ja asiakirjoja, joista ne ovat saaneet tiedon suorittamiensa tutkimusten yhteydessä. Heidän velvollisuutenaan on myös käsitellä luottamuksellisina sellaiset tiedot, jotka voisivat aiheuttaa haittaa kantelun tekijälle tai jollekin muulle henkilölle, jota asia koskee, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan määräysten soveltamista.

2. Jos oikeusasiamiehen tietoon tulee tutkimuksen yhteydessä seikkoja, joilla hän arvioi voivan olla rikosoikeudellista merkitystä, hän antaa asian viipymättä tiedoksi kansallisille toimivaltaisille viranomaisille jäsenvaltioiden Euroopan yhteisöissä olevien pysyvien edustajien välityksellä sekä tapauksen mukaan sille yhteisöjen toimielimelle, jonka alaisena kyseinen virkamies tai muu henkilöstöön kuuluva on, jolloin kyseinen toimielin voi mahdollisesti soveltaa Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan 18 artiklan toista kohtaa. Oikeusasiamies voi myös antaa kyseiselle yhteisöjen toimielimelle tai elimelle tiedoksi seikat, jotka asettavat näiden virkamiesten tai muiden henkilöstöön kuuluvien käyttäytymisen kurinpidollisesti kyseenalaiseksi.

5 artikla

Oikeusasiamies voi kulloinkin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti olla yhteistyössä tietyissä jäsenvaltioissa toimivien samankaltaisten viranomaisten kanssa siltä osin kuin tämä voi osaltaan parantaa oikeusasiamiehen tutkimusten tehokkuutta ja hänelle kanteluja tekevien henkilöiden oikeuksista ja eduista huolehtimista. Oikeusasiamies ei voi tällä tavoin vaatia pääsyä asiakirjoihin, joihin sitä ei hänelle 3 artiklan mukaisesti olisi voitu myöntää.

6 artikla

1. Euroopan parlamentti nimittää oikeusasiamiehen jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen parlamentin vaalikauden ajaksi. Sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

2. Oikeusasiamies valitaan sellaisista henkilöistä, jotka ovat Euroopan unionin kansalaisia, joilla on täydet kansalais- ja poliittiset oikeudet, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka täyttävät kotimaassaan korkeimpien tuomarin virkojen kelpoisuusvaatimukset tai joilla on tunnetusti tarvittava kokemus ja pätevyys oikeusasiamiehen tehtävien hoitamiseksi.

7 artikla

1. Oikeusasiamiehen tehtävät päättyvät toimikauden päättyessä, hänen erotessaan tehtävästä tai kun hänet erotetaan.

2. Muun syyn kuin erottamisen ollessa kyseessä oikeusasiamies hoitaa edelleen tehtäviään, kunnes hänen seuraajansa on nimitetty.

3. Oikeusasiamiehen tehtävien päättyessä ennenaikaisesti hänen seuraajansa nimitetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun paikka on jäänyt täyttämättä, vaalikauden loppuajaksi.

8 artikla

Yhteisöjen tuomioistuin voi Euroopan parlamentin pyynnöstä erottaa oikeusasiamiehen, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä vaativat tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen.

9 artikla

1. Oikeusasiamies hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana ja sekä yhteisöjen että Euroopan unionin kansalaisten yleisen edun mukaisesti. Tehtäväänsä hoitaessaan hän ei pyydä eikä ota ohjeita miltään hallitukselta tai toimielimeltä. Oikeusasiamies pidättäytyy kaikista toimista, jotka ovat ristiriidassa hänen tehtäviensä luonteen kanssa.

2. Aloittaessaan tehtäväänsä oikeusasiamies antaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa juhlallisen vakuutuksen luvaten hoitaa tehtäviään täysin riippumattomana ja puolueettomana sekä noudattaa tehtäviä hoitaessaan ja niiden päätyttyä tehtävistään johtuvia velvoitteita, erityisesti rehellisyyttä ja pidättyvyyttä, tiettyjen toimien tai etujen vastaanottamisessa oikeusasiamiehen tehtävän päätyttyä.

10 artikla

1. Oikeusasiamies ei saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta poliittista tai hallinnollista toimintaa taikka palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa.

2. Palkan korvausten ja vanhuuseläkkeen osalta oikeusasiamies rinnastetaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomariin.

3. Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan 12, 13, 14, 15 ja 18 artiklaa sovelletaan oikeusasiamieheen sekä hänen sihteeristönsä virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön.

11 artikla

1. Oikeusasiamiestä avustaa sihteeristö, jonka johtajan nimittää oikeusasiamies.

2. Oikeusasiamiehen sihteeristön virkamiehiin ja muihin henkilöstöön kuuluviin sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehistä ja muista henkilöstöön kuuluvista voimassa olevia säännöksiä. Henkilöstön lukumäärä vahvistetaan vuosittain talousarviomenettelyn yhteydessä.

3. Euroopan yhteisöjen ja jäsenvaltioiden virkamiehet, jotka on nimitetty oikeusasiamiehen sihteeristön henkilöstöön kuuluviksi, irrotetaan yksikön edun mukaisesti ja heille taataan täysi oikeus palata myöhemmin alkuperäiseen toimielimeensä.

4. Oikeusasiamies rinnastetaan henkilöstöään koskevissa kysymyksissä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 1 artiklassa tarkoitettuihin toimielimiin.

12 artikla

Oikeusasiamiehen talousarvio on Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion pääluokan I (Parlamentti) liitteenä.

13 artikla

Oikeusasiamiehen kotipaikka on sama kuin Euroopan parlamentin toimipaikka.

14 artikla

Oikeusasiamies antaa tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat määräykset.

15 artikla

Ensimmäinen oikeusasiamies, joka nimitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen voimaantulon jälkeen, nimitetään vaalikauden loppuajaksi.

16 artikla

Euroopan parlamentti määrää talousarviossaan henkilöstöön ja tarvikkeisiin tarvittavat varat, joiden avulla ensimmäinen nimitetty oikeusasiamies voi hoitaa tehtäviään nimityksestään alkaen.

17 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Se tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan.

B. EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHEN PÄÄTÖS TÄYTÄNTÖÖNPANOMÄÄRÄYSTEN HYVÄKSYMISESTÄ(2)

1 artikla

Määritelmät

1. Näissä täytäntöönpanomääräyksissä "kansalainen" tarkoittaa kaikkia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä, jotka tekevät kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle.

2. "Asianomainen toimielin" tarkoittaa kantelun tai omasta aloitteesta tehdyn tutkimuksen kohteena olevaa yhteisön toimielintä tai laitosta.

3. "Ohjesääntö" tarkoittaa oikeusasiamiehen tehtävien hoitoa koskevia määräyksiä ja yleisiä ehtoja.

2 artikla

Kantelujen vastaanotto

1. Kantelut nimetään, kirjataan ja niille annetaan diaarinumero välittömästi.

2. Kansalaiselle lähetetään saantitodistus, jossa ilmoitetaan kantelun diaarinumero ja asiaa käsittelevän lakimiehen nimi.

3. Vetoomuksen laatijan suostumuksella Euroopan parlamentilta oikeusasiamiehelle siirrettyä vetoomusta käsitellään kanteluna.

4. Asianmukaisissa tapauksissa ja kantelun tekijän suostumuksella oikeusasiamies voi siirtää kantelun Euroopan parlamentille, joka käsittelee sitä vetoomuksena.

5. Asianmukaisissa tapauksissa ja kantelun tekijän suostumuksella oikeusasiamies voi siirtää kantelun muulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

3 artikla

Kantelujen käsiteltäväksi ottaminen

1. Perustamissopimuksessa ja ohjesäännössä määrättyjen kriteereiden mukaan oikeusasiamies määrittelee sen, kuuluuko kantelu hänen toimivaltaansa, ja jos kuuluu, täyttääkö se käsiteltäväksi ottamisen edellytykset; hän voi pyytää kansalaiselta lisätietoja tai uusia asiakirjoja ennen päätöksen tekoa.

2. Jos kantelu ei kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan tai ei täytä käsiteltäväksi ottamisen edellytyksiä, oikeusasiamies ei tutki sitä. Hän antaa kansalaiselle tiedon päätöksestä ja päätöksen perustelut. Oikeusasiamies voi neuvoa kansalaista osoittamaan kantelunsa toiselle viranomaiselle.

4 artikla

Käsiteltäväksi otettavien kanteluiden tutkimus

1. Oikeusasiamies päättää, onko riittäviä perusteita, jotka oikeuttavat käsiteltäväksi otettavan kantelun tutkimisen.

2. Jos oikeusasiamies katsoo, että ei ole riittäviä perusteita, jotka oikeuttavat kantelun tutkimisen, hän jättää kantelun tutkimatta ja ilmoittaa siitä kansalaiselle.

3. Jos oikeusasiamies katsoo, että on olemassa riittäviä perusteita, jotka oikeuttavat kantelun tutkimisen, hän ilmoittaa asiasta kansalaiselle ja asianomaiselle toimielimelle. Hän toimittaa kopion kantelusta asianomaiselle toimielimelle ja pyytää sitä antamaan lausunnon tietyn ajan kuluessa, joka tavallisesti on korkeintaan kolme kuukautta. Asianomaiselle toimielimelle lähetetyssä lausuntopyynnössä voidaan tähdentää kantelun tiettyjä näkökohtia tai erityisiä kysymyksiä, joihin on annettava vastaus lausunnossa.

4. Oikeusasiamies lähettää asianomaisen toimielimen lausunnon kansalaiselle, ellei hän katso, että se erityisessä tapauksessa ei ole asianmukaista. Kansalaisella on mahdollisuus esittää oikeusasiamiehelle huomioita tietyn ajan kuluessa, joka tavallisesti on korkeintaan yksi kuukausi.

5. Harkittuaan lausuntoa ja sen kansalaisen huomioita, jolle lausunto on lähetetty, oikeusasiamies voi joko lopettaa asian käsittelyn perustellulla päätöksellä tai jatkaa tutkimuksiaan. Hän ilmoittaa asiasta kansalaiselle ja toimielimelle asianmukaisella tavalla.

5 artikla

Tutkimusvaltuudet

1. Ohjesäännössä määrättyjen ehtojen mukaisesti oikeusasiamies voi vaatia yhteisön toimielimiä ja laitoksia ja jäsenvaltioiden viranomaisia toimittamaan kohtuullisen ajan kuluessa tietoa tai asiakirjoja tutkintaa varten.

2. Oikeusasiamies voi vaatia yhteisön toimielinten tai laitosten virkamiehiä tai muita toimihenkilöitä toimimaan todistajina ohjesäännössä määrättyjen ehtojen mukaisesti. Silloin kun kanteen erityisenä kohteena on yksittäinen virkamies tai muu toimihenkilö, tätä pyydetään tavallisesti esittämään huomioita.

3. Oikeusasiamies voi pyytää yhteisön toimielimiä ja laitoksia ryhtymään järjestelyihin, joiden avulla hän voi tutkia asiaa paikan päällä.

4. Oikeusasiamies voi teettää tutkimuksen onnistumisen kannalta tarpeellisiksi katsomiaan tutkimuksia tai asiantuntijaraportteja; kustannukset maksetaan oikeusasiamiehen talousarviosta.

6 artikla

Sovintoratkaisut

1. Jos oikeusasiamies toteaa hallinnollisen epäkohdan, hän toimii mahdollisuuksien mukaisesti yhteistyössä asianomaisen toimielimen kanssa löytääkseen sovintoratkaisun, jolla hallinnollinen epäkohta poistetaan ja kansalaisen vaatimukset tyydytetään.

2. Jos oikeusasiamies katsoo, että tämä yhteistyö on ollut menestyksellistä, hän lopettaa asian käsittelyn perustellulla päätöksellä. Hän antaa päätöksen tiedoksi kansalaiselle ja toimielimelle, jota päätös koskee.

3. Jos oikeusasiamies katsoo, että sovintoratkaisu ei ole mahdollinen, tai että sovintoratkaisun etsiminen on ollut tuloksetonta, hän joko lopettaa asian käsittelyn perustellulla päätöksellä, joka saattaa sisältää kriittisen huomautuksen, tai tekee asiasta kertomuksen, joka sisältää suositusluonnoksia.

7 artikla

Kriittiset huomautukset

1. Oikeusasiamies antaa kriittisen huomautuksen, jos hän katsoo

a) että asianomainen toimielin tai laitos ei enää kykene poistamaan hallinnollista epäkohtaa ja

b) että hallinnollisella epäkohdalla ei ole yleistä vaikutusta.

2. Kun oikeusasiamies lopettaa asian käsittelyn kriittisellä huomautuksella, hän antaa päätöksen tiedoksi kansalaiselle ja toimielimelle, jota päätös koskee.

8 artikla

Kertomukset ja niihin liittyvät suositusluonnokset

1. Oikeusasiamies laatii asianomaiselle toimielimelle tai laitokselle kertomuksen, joka sisältää suositusluonnoksia, jos hän katsoo joko

a) että toimielin tai laitos kykenee poistamaan hallinnollisen epäkohdan, tai

b) että hallinnollisella epäkohdalla on yleisiä vaikutuksia.

2. Oikeusasiamies lähettää kertomuksensa ja suositusluonnostensa kopion asianomaiselle toimielimelle ja kansalaiselle.

3. Asianomainen toimielin lähettää oikeusasiamiehelle yksityiskohtaisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa. Yksityiskohtainen lausunto voi sisältää tiedon oikeusasiamiehen päätöksen hyväksymisestä ja kuvauksen toimista, joilla suositukset pannaan täytäntöön.

4. Jos oikeusasiamies katsoo, että yksityiskohtainen lausunto ei ole tyydyttävä, hän laatii kertomuksen hallinnollisesta epäkohdasta. Kertomus voi sisältää suosituksia.

5. Edellisen kohdan mukainen kertomus laaditaan erityiskertomuksena Euroopan parlamentille. Oikeusasiamies lähettää kertomuksen kopion asianomaiselle toimielimelle ja kansalaiselle.

9 artikla

Oma-aloitteiset tutkimukset

1. Oikeusasiamies voi päättää käynnistää oma-aloitteisen tutkinnan.

2. Oikeusasiamiehen tutkintavaltuudet oma-aloitteisen tutkinnan osalta ovat samat kuin kantelun perusteella suoritettavien tutkimusten osalta.

3. Oma-aloitteiseen tutkintaan liittyvät menettelyt ovat samat kuin kantelun perusteella suoritettavan tutkinnan osalta.

10 artikla

Menettelytavat

1. Kansalaisen pyynnöstä oikeusasiamies määrää kantelun käsiteltäväksi luottamuksellisena. Jos oikeusasiamies katsoo, että kantelun tekijän tai kolmannen osapuolen etuja on suojeltava, hän voi oma-aloitteisesti määrätä kantelun luottamukselliseksi.

2. Oikeusasiamies voi käsitellä kantelun kiireellisenä asiana, jos hän katsoo sen asianmukaiseksi.

3. Jos tutkinnan alainen asia pannaan vireille tuomioistuimessa, oikeusasiamies päättää tutkintansa. Kaikki siihen mennessä kertyneet tutkimustulokset arkistoidaan ilman jatkotoimenpiteitä.

4. Oikeusasiamies ilmoittaa asianomaisille kansallisille viranomaisille, ja mikäli se on asianmukaista, yhteisön toimielimelle tai laitokselle niistä rikosoikeuden piiriin kuuluvista asioista, jotka tulevat hänen tietoonsa tutkinnan aikana. Oikeusasiamies voi myös ilmoittaa yhteisön toimielimelle tai laitokselle seikoista, jotka hänen kantansa mukaan voivat oikeuttaa ryhtymään kurinpitotoimiin.

11 artikla

Kertomukset Euroopan parlamentille

1. Oikeusasiamies antaa Euroopan parlamentille vuosittaisen kertomuksen kaikesta toiminnastaan, tutkinnan tulokset mukaan lukien.

2. Edellä olevan 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti laadittu kertomus laaditaan oikeusasiamiehen erityiskertomuksena Euroopan parlamentille.

3. Oikeusasiamies voi antaa Euroopan parlamentille muita erityiskertomuksia, jotka hän katsoo perustamissopimuksen ja ohjesäännön määräämien tehtäviensä hoitamisen kannalta asianmukaisiksi.

4. Oikeusasiamiehen vuosittaiset kertomukset ja erityiskertomukset voivat sisältää suosituksia, jotka hän katsoo perustamissopimuksen ja ohjesäännön määräämien tehtäviensä hoitamisen kannalta asianmukaisiksi.

5. Oikeusasiamiehen vuosittaiset kertomukset ja erityiskertomukset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (C-sarja).

12 artikla

Yhteistyö kansallisten oikeusasiamiesten kanssa

Oikeusasiamies voi toimia yhteistyössä jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten ja vastaavien viranomaisten kanssa tarkoituksena parantaa sekä omien tutkimustensa että jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten ja vastaavien viranomaisten tutkimusten tehokkuutta ja pystyäkseen paremmin suojelemaan Euroopan kansalaisten oikeuksia ja etuja.

13 artikla

Oikeusasiamiehen hallussa olevien asiakirjojen julkisuus

1. Seuraavat asiakirjat ovat julkisia:

a) ei-luottamuksellisten kantelujen yleinen diaari

b) kantelut ja niihin liitetyt asiakirjat

c) asianomaisten toimielinten lausunnot ja yksityiskohtaiset lausunnot sekä kansalaisten niitä koskevat mahdolliset huomiot

d) oikeusasiamiehen päätökset käsittelyn lopettamisesta

e) edellä olevan 8 artiklan 4 kohdan mukaiset kertomukset ja suositusluonnokset.

2. Edellä mainitut asiakirjat b:stä e:hen ovat luottamuksellisia, jos kantelu on edellä olevan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrätty luottamukselliseksi.

3. Oikeusasiamiehen Euroopan parlamentille antamaan kertomukseen sisältyvän luottamuksellisen kantelun tiedot julkaistaan tavalla, joka suojaa kansalaisen henkilöllisyyttä.

4. Muut oikeusasiamiehen toimiston hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia asiakirjoja, ellei oikeusasiamies katso, että luottamuksellisuutta vaativat joko

a) perustamissopimukset, oikeusasiamiehen ohjesääntö tai mikä muu tahansa yhteisön lainsäädäntöön sisältyvä määräys, tai

b) oikeusasiamiehen toimien ja toimiston toiminnan luottamuksellisuuden suojaamisen tarve.

5. Oikeusasiamies antaa toimistonsa hallussa olevat julkiset asiakirjat nähtäväksi, kun niitä pyydetään kirjallisesti ja kun pyynnössä annetaan riittävät tunnistustiedot.

6. Asiakirjat annetaan nähtäväksi paikan päällä tai niistä toimitetaan kopio pyynnön esittäjälle. Oikeusasiamies voi periä asiakirjakopioista kohtuullisen maksun. Kaikkien maksujen laskuperusteet selvitetään.

7. Julkisia asiakirjoja koskevista pyynnöistä tehdään päätös viipymättä ja joka tapauksessa 15 työpäivän kuluessa pyynnön saapumisesta.

8. Jos asiakirjapyyntö torjutaan kokonaan tai osittain, torjumisen syy ilmoitetaan.

9. Edellä olevat määräykset eivät koske julkaistuja asiakirjoja, jotka eivät ole oikeusasiamiehen laatimia.

13 artikla

Kielet

1. Kantelu oikeusasiamiehelle voidaan jättää kaikilla unionin virallisilla kielillä. Oikeusasiamies ei ole velvollinen käsittelemään muilla kielillä laadittuja kanteluja.

2. Oikeusasiamies käsittelee asian jollakin unionin virallisella kielellä; kantelun kohdalla käsittelykieli on se virallinen kieli, jolla kantelu on laadittu.

3. Oikeusasiamies määrää sen, mitkä asiakirjat laaditaan käsittelykielellä.

4. Kirjeenvaihto jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tapahtuu asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä.

5. Vuosittainen kertomus, erityiskertomukset, ja kun se on mahdollista, muut oikeusasiamiehen julkaisemat asiakirjat julkaistaan kaikilla virallisilla kielillä.

(1) Tehty 9. maaliskuuta 1994.

(2) Tehty 16. lokakuuta 1997.