KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä heinäkuuta 1999,

Saksan liittotasavallan tuesta Kranbau Eberswalde GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 2915)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(1999/840/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(1) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(2),

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

1) Saksan viranomaiset ilmoittivat komissiolle Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgaben -viraston (jäljempänä "BvS") ja Brandenburgin osavaltion Kranbau Eberswalde GmbH:lle (jäljempänä "Kranbau Eberswalde") myöntämästä tuesta 25 päivänä kesäkuuta 1997 päivätyllä, 27 päivänä kesäkuuta 1997 komissioon saapuneella ja numerolla N 433/97 kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi Saksan viranomaisilta lisätietoja 28 päivänä heinäkuuta 1997 päivätyllä kirjeellä. Saksan viranomaiset vastasivat 10 päivänä syyskuuta 1997 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio vastaanotti 11 päivänä syyskuuta 1997. Saksa ilmoitti 25 päivänä marraskuuta 1997 päivätyllä (ja 26 päivänä marraskuuta 1997 komissioon saapuneella) kirjeellä yksityisen sijoittajan edellyttämistä mahdollisista uusista tukitoimenpiteistä. Asia kirjattiin 21 päivänä tammikuuta 1998 uudelleen numerolla NN 9/98. Maaliskuussa 1998 aloitettiin muodollinen tutkintamenettely, jota perusteltiin Saksan viranomaisille 16 päivänä huhtikuuta 1998 päivätyssä kirjeessä. Kirje julkaistiin 19 päivänä marraskuuta 1998 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(3). Saksa vastasi menettelyn aloittamiseen 20 päivänä elokuuta 1998 päivätyllä ja 24 päivänä elokuuta 1998 komissioon saapuneella kirjeellä. Sijoittajan ja tuensaajan kanssa pidettiin 11 päivänä lokakuuta 1998 kokous, jota koskevat tiedot vahvistettiin 23 päivänä joulukuuta 1998 päivätyllä Saksan viranomaisten kirjeellä. Saksa vastasi sille 1 päivänä maaliskuuta 1999 toimitettuihin asianomaisten huomautuksiin 12 päivänä huhtikuuta 1999 päivätyllä kirjeellä. Saksa vahvisti lisätiedot 12 päivänä heinäkuuta 1999 päivätyllä ja 13 päivänä heinäkuuta 1999 komissioon saapuneella kirjeellä sekä 23 päivänä heinäkuuta 1999 päivätyllä ja komissioon saapuneella kirjeellä.

II YRITYS

2) Tuensaajayritys on Eberswalden kaupungissa Brandenburgin osavaltiossa(4) sijaitseva Kranbau Eberswalde, joka valmistaa erityisnostureita muun muassa satamien lastaustoimintaa sekä raide-ja maantieliikenteen yhdistettyjä kuljetuksia varten. Vuonna 1998 yrityksen palveluksessa oli 160 työntekijää ja sen liikevaihto oli 75 miljoonaa Saksan markkaa. Koska yritys kuuluu Koehne-yhtymään, se ei ole pienten ja keskisuurten yritysten valtiontukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa tarkoitettu pieni tai keskisuuri yritys(5).

3) Sijoittajana toimii Koehne-yhtymä, johon kuuluu aiemmin Koehne Verwaltungs GmbH & Co. Holding KG:n omistuksessa olleita yrityksiä. Yhtymän toimialana on rakennusaineiden valmistus ja toimitus sekä nostureiden ja erikoisajoneuvojen valmistus. Sen palveluksessa on yli 800 työntekijää ja vuonna 1997 sen liikevaihto oli 224 miljoonaa Saksan markkaa. KIROW-yhtymä puolestaan on nostureiden ja erikoisajoneuvojen valmistukseen erikoistunut Koehne-yhtymän osa. Sen palveluksessa on 400 työntekijää ja liikevaihto on 118,286 miljoonaa Saksan markkaa. Kranbau Eberswalden ohella KIROW-yhtymään kuuluu myös Kocks Krane International GmbH (jäljempänä "KKI"), jonka on rakenneuudistuksen jälkeen tarkoitus muodostaa Kranbau Eberswalden kanssa yksi ainoa yritys (katso IV jakso). KKI sijaitsee Bremenissä ja suunnittelee Postpanamax-nostureita, konttinostureita, lastinpurkulaitteita ja pukkinostureita. Sen palveluksessa on 72 työntekijää ja liikevaihto [...](6). Yritys syntyi osakkeista, jotka hankittiin Bremenissä toimineen Vulkan Kocksin (jäljempänä "Vulkan Kocks") konkurssipesän hoitajalta; Vulkan Kocks kuului Bremer Vulkan Verbundiin (jäljempänä ogi "BVV") kunnes teki konkurssin vuonna 1997 (KIROW-yhtymän suorittamaan osakkeiden hankintaan ei liittynyt valtiontukea).

III YKSITYISTÄMINEN

4) Alun perin Kranbau Eberswalde GmbH yksityistettiin marraskuussa 1993 myymällä se BVV:lle. Tämä tapahtui järjestämällä julkinen tarjouskilpailu, jonka perusteella yritys myytiin parhaan tarjouksen tekijälle. BVV:n vaikeuksien seurauksena Kranbau Eberswalde GmbH siirrettiin lokakuussa 1996 jälleen valtion omistukseen, ja sille etsittiin uutta yksityistä sijoittajaa. Avoimen ja rajoittamattoman tarjouspyyntömenettelyn jälkeen BvS kävi neuvotteluja ainakin seitsemän yrityksen kanssa. Koehne-yhtymän tekemä tarjous katsottiin parhaaksi.

5) Toimitettujen tietojen perusteella Kranbau Eberswalde ja Vulkan Kocks eivät kuuluneet BVV:n käteisvarojen hallintajärjestelmään.

6) Joulukuussa 1996 tehtiin sopimus, jolla Kranbau Eberswalden nykyinen yksityinen sijoittaja ja omistaja osti yrityksen. Kaikki yrityksen osakkeet siirrettiin lopullisesti KIROW-Leipzig Rail & Port AG:lle maaliskuussa 1997. [...] *, ja sijoittaja teki kahden miljoonan Saksan markan pääomatalletuksen. (Muita sijoittajan Kranbau Eberswalden hyväksi tekemiä talletuksia kuvaillaan V jaksossa).

IV MENEILLÄÄN OLEVA RAKENNEUUDISTUS

7) Kranbau Eberswalden sisäisten järkeistämistoimenpiteiden lisäksi meneillään oleva yrityksen rakenneuudistus käsittää kaksi osaa: ensinnäkin vuonna 1993 aloitetun rakenneuudistuksen loppuun saattamisen noudattaen tuolloin laadittua suunnitelmaa, johon sisältyy Kranbau Eberswalden toimintojen täydellinen sulauttaminen KKI:n edeltäjään, ja toiseksi Kranbau Eberswalden integroimisen osaksi Koehne-yhtymää.

8) Kranbau Eberswalden rakenneuudistus aloitettiin vuonna 1993. Tavoitteena oli yhdistää kahden eri paikkakunnilla sijaitsevan yrityksen - Eberswaldessa sijaitsevan Kranbau Eberswalden ja Bremenissä sijaitsevan Vulkan Kocksin - toiminnot yhdeksi ainoaksi talousyksiköksi. Vulkan Kocksin vastuualueiksi määriteltiin Kranbau Eberswalden liikkeenjohto, myynti ja rahoituksen valvonta; Kranbau Eberswalden teknisestä kehittelystä vastaava yksikkö oli sijoitettu Vulkan Kocksin yhteyteen; yrityksillä oli yhteinen asentamisesta ja rakentamisesta vastaava työryhmä; Kranbau Eberswalden tuleva liiketoimintastrategia riippui Vulkan Kocksin teollisesta omaisuudesta; Kranbau Eberswalden suunnittelemat tekniset parannukset oli mahdollista toteuttaa vain Vulkan Kocksin henkisen omaisuuden turvin, ja yrityksillä oli yhteistä henkilöstöä monilla osa-alueilla.

9) BVV:hen kuuluvan Kranbau Eberswalden rakenneuudistukselle olivat tyypillisiä kasvavat tappiot. Kaiken kaikkiaan BVV:n oli kamppailtava vaikeuksia vastaan. Koska Kranbau Eberswalde oli itäsaksalainen yritys, BvS irrotti sen BVV:stä ennen kuin BVV teki konkurssin, joten Kranbau Eberswalde ei itse ollut konkurssimenettelyn kohteena. (Sen sijaan länsisaksalainen Vulkan Kocks teki konkurssin.) Kun BVV joutui vaikeuksiin, Kranbau Eberswalden ja Vulkan Kocksin välille oli jo muodostunut varsin läheisiä yhteyksiä. Kranbau Eberswalden liikkeenjohto ja myynti olivat Vulkan Kocksin vastuulla ja sen tulevaisuuskin riippui Vulkan Kocksin teollisesta omaisuudesta. Kranbau Eberswalden ja Vulkan Kocksin läheisten yhteyksien vuoksi KIROW-yhtymä osti huhtikuussa 1997 Vulkan Kocksin osakkeet konkurssipesän hoitajalta ja käytti ne KKI:n perustamiseen. Ilman kyseisiä osakkeita Kranbau Eberswalden rakenneuudistus olisi voitu toteuttaa ainoastaan aivan uuden rakenneuudistussuunnitelman avulla. Saksan mukaan osakkeet hankittiin tavanomaisin markkinaehdoin ja muuta tukea ei myönnetty.

10) Kun Kranbau Eberswalde liitetään osaksi Koehne-yhtymää, siitä tulee kannattava yritys. Erityisesti Kranbau Eberswalde hyötyy suhteestaan välittömään emoyhtiöön eli KIROW-Leipzig Rail & Port AG:hen, sillä yritysten toimiminen toisiaan sivuavilla markkinoilla tarkoittanee, että kummallakin yrityksellä on oletettavasti mahdollisuus lähestyä toisen yrityksen asiakkaita ja tarjota laajaa tuotevalikoimaa. Lisäksi kumpikin yritys voisi leikata kustannuksia käyttämällä yhdessä tiettyjä sisäisiä palveluja ja samantyyppisiä osia. Tuotekomponenttien yhteiset ostostrategiat tarjoavat myös mahdollisuuden lisäsäästöihin. Sisäiset järkeistämistoimenpiteet kuten yksittäisten tuotantovaiheitten myynti, tietokoneavusteisten rakennusmenetelmien käyttöönotto ja uuden markkinointisuunnitelman laatiminen todennäköisesti antavat Kranbau Eberswaldelle mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita ja päästä uusille markkinoille.

11) Yksi Kranbau Eberswalden organisatoriseen rakenneuudistukseen liittyvä näkökohta on myös tuotantokapasiteetin jatkuva supistuminen suhteessa laitteisiin, tiloihin, varusteisiin sekä koulutettuun henkilöstöön. Vuoden 1997 alusta yritys on myynyt eri tahoille tuotantolaitoksia, mukaan lukien jyrsin- ja hitsauslaitteita, puristimia ja sorveja. Koska kyseisiä laitteita ei voida käyttää erillisinä vaan ainoastaan yhdessä nostureiden valmistukseen, niiden myynti eri markkinoilla toimiville ostajille johtaa nostureiden tuotantokapasiteetin jatkuvaan supistumiseen. Lisäksi työntekijöiden määrä väheni 239:stä 159:ään vuosina 1997-1998. Siten tuntimääränä ilmaistu tuotantokapasiteetti laski 255000 tunnista 52000 tuntiin vuosina 1990-1998. Meneillään olevan rakenneuudistuksen alussa vuonna 1997 tuotantokapasiteetti oli 73500 tuntia.

12) On syytä korostaa, että koneenrakennusalalla toimiva (Vulkan Kocksista peräisin oleva) KKI on perustamisestaan lähtien supistanut kapasiteettiaan, vaikka se ei ole tuensaaja eikä näin ollen ole velvollinen supistamaan kapasiteettiaan. Koneenrakennusalan yrityksen kapasiteetin ilmaisee työntekijöiden määrä, joka supistui 184:stä 73:een vuosina 1997-1999.

13) On syytä korostaa, että yksityistämissopimuksen nojalla Kranbau Eberswalden velvollisuutena on varmistaa, että tukia käytetään vain kyseisen sopimuksen mukaisella tavalla, että sillä on oma, muista erillinen tili ja että se laatii itse tuloslaskelmansa ja taseensa, minkä lisäksi valtion varojen käytön tarkastaa riippumaton osapuoli.

14) Rakenneuudistuksen kustannukset ovat noin 99,7 miljoonaa Saksan markkaa ja koostuvat seuraavasti (miljoonaa Saksan markkaa):

>TAULUKON PAIKKA>

15) Yhteensä 41,9 miljoonan Saksan markan suuruinen tappionkorvaustuki kattaa ennen yksityistämistä (1996) ja uuden sijoittajan toiminnan alkuvaiheessa (1997) syntyneet tappiot. Tappiot johtuivat BVV:n konkurssista, joka vaikutti haitallisesti sekä asiakkaiden luottamukseen että Kranbau Eberswalden mahdollisuuksiin saada yritysluottoa. Koehne-yhtymä ei yksin kykene Kranbau Eberswalden kannattavuuden palauttamiseksi tarvittavan määrän antolainaukseen.

16) Vuonna 1999 yrityksen on rakenneuudistussuunnitelman mukaan tarkoitus olla jälleen kannattava. Jäljempänä olevassa taulukossa(7) esitetään oletettua kannattavuuden palautumista koskevat ohjearvot. Vuosien 1999 ja 2000 luvut perustuvat yksityistämisen aikoihin laadittuihin ennusteisiin (miljoonaa Saksan markkaa).

>TAULUKON PAIKKA>

17) Liikevaihdon ennustetaan nousevan [...] * vuosina 1997-2000. Vuodesta 1999 alkaen odotetaan voitollista tulosta, jolloin yritys voisi tappioiden kattamisen lisäksi saavuttaa [...] * voiton. Liikevaihdon kasvu vuosina 1998-1999 on seurausta yksityistämisen ja uusien tuotteiden kehittämisen ansiosta parantuneesta tilauskannasta. Henkilöstökustannusten aleneminen vuosina 1997-1998 johtuu työntekijöiden määrän jatkuvasta vähenemisestä yksityistämisen jälkeen sekä työehtosopimusten mukaisesta; palkkojen alentamisesta.

V MENEILLÄÄN OLEVAT TUKITOIMENPITEET JA SIJOITTAJAN RAHOITUSOSUUS

18) Meneillään oleva Kranbau Eberswalden rakenneuudistussuunnitelma, jonka kustannukset ovat noin 99,7 miljoonaa Saksan markkaa, rahoitetaan julkisin ja yksityisin varoin. Kranbau Eberswalde on saanut ja vielä saamassa BvS:ltä ja Brandenburgin osavaltiolta yhteensä 60,64 miljoonaa Saksan markkaa(8), joka koostuu seuraavista eristä:

a) BvS:n vuonna 1996 myöntämä viiden miljoonan Saksan markan laina ja sittemmin ilmoitettu luopuminen sen ja sitä koskevien 95000 Saksan markan korkojen takaisinperinnästä;

b) Brandenburgin osavaltion vuonna 1996 myöntämä viiden miljoonan Saksan markan laina ja sittemmin ilmoitettu luopuminen sen ja sitä koskevien 76000 Saksan markan korkojen takaisinperinnästä;

c) BvS:n viiden prosentin vuosikorolla myöntämä 15 miljoonan Saksan markan laina ja sittemmin ilmoitettu luopuminen sen takaisinperinnästä, mikäli komissio tekee asiasta myönteisen päätöksen;

d) Brandenburgin osavaltion konsolidointirahaston viiden miljoonan Saksan markan suuruinen rahoitusosuus(9);

e) liittovaltion ja osavaltion enintään 80 prosentin eli 24 miljoonan Saksan markan suuruinen takaus 30 miljoonan Saksan markan luottolimiittiä varten (tätä takausta tarvitaan vasta sitten, kun sijoittajilta saatu kuuden miljoonan Saksan markan suuruinen takaus on käytetty);

f) BvS:n myöntämä 2,5 miljoonan Saksan markan avustus, mikäli komissio tekee asiasta myönteisen päätöksen;

g) 4,14 miljoonan Saksan markan avustus hyväksytyn alueellisia elinkeinorakenteita edistävän Saksan yhteisen tukiohjelman (Gemeinschaftsaufgabe "Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur"(10) varoista (jäljempänä "yhteisen ohjelman varat")

19) Yksityistä rahoitusta Kranbau Eberswalde (KKI mukaan luettuna) saa Koehne-yhtymältä 39,06 miljoonaa Saksan markkaa. Tämä määrä käsittää seuraavat yksityisesti rahoitetut, yhteensä 25,06 miljoonan Saksan markan toimenpiteet, jotka hyödyttävät Kranbau Eberswaldea suoraan:

a) kahden miljoonan Saksan markan suuruisen pääoman käyttöön asettaminen (kauppahinta mukaan luettuna);

b) kuuden miljoonan Saksan markan suuruisen takauksen myöntäminen;

c) liikepankin myöntämä kymmenen miljoonan Saksan markan laina(11);

d) muita kuin käteissuorituksia yhteensä 300000 Saksan markan arvosta (asiantuntijalausunnoista ja tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset);

e) muita käteismaksuja yhteensä 350000 Saksan markan arvosta;

f) ulkopuolisista lähteistä saatuja varoja yhteensä 6,41 miljoonan Saksan markan arvosta.

20) Lisäksi sijoittaja on [...] * kauppahinnan ohella tehnyt 14 miljoonan Saksan markan osakeinvestoinnit KKI:tä perustettaessa saattaakseen Kranbau Eberswalden rakenneuudistuksen päätökseen (ks. IV jakso). Tämä määrä koostuu seuraavista osista:

a) kolmen miljoonan Saksan markan suuruisen pääoman käyttöön asettaminen (kokonaan maksettu);

b) enintään 11 miljoonan Saksan markan suuruisen takauksen myöntäminen.

(Saksan viranomaiset ovat vahvistaneet, että KKI:n tapauksessa ei myönnetty tukia.)

21) Seuraavassa taulukossa esitetään katsaus yksittäisten erien alkuperään (miljoonaa Saksan markkaa):

>TAULUKON PAIKKA>

VI MARKKINAT

22) Kranbau Eberswalde GmbH:n toimitilana on erityyppisten nostureiden rakentaminen ja asentaminen, muun muassa kontti-, silta- ja satamanosturit. Yritys on erikoistunut varsinkin kaksoispuomilla varustettujen kääntönostureiden (Doppellenker-Wippkran) valmistukseen. Kranbau Eberswalde GmbH:n omistava KIROW-Leipzig Rail & Port AG toimii tätä sivuavilla aloilla, toisin sanoen se valmistaa rautatienostureita, telakkavarusteita, kurotustrukkeja, liikennejärjestelmiä ja kiskoajoneuvojen konepajatekniikkaa. Tuotetyyppien osalta näiden kahden yrityksen välillä ei ole havaittavissa päällekkäisyyttä. Rakenneuudistuksen jälkeen yritys toimii myös Postpanamax-nostureiden, konttinostureiden, lastinpurkulaitteiden ja pukkinostureiden kehittämiseen liittyvillä markkinoilla (toisin sanoen KKI:n toimialoilla).

23) Koska merkitykselliset markkinat ovat maailmanlaajuiset, asia vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (Kranbau Eberswalde vie tuotteistaan 2,5 prosenttia muihin yhteisön jäsenvaltioihin, 46,6 prosenttia kolmansiin maihin ja loput 50,9 prosenttia Saksan markkinoille). Nostureiden ja muiden nostolaitteiden markkinoilla käydään kovaa kilpailua, ja komission käytettävissä olevien tietojen mukaan on syytä olettaa, että yleisesti ottaen alalla on ylikapasiteettia. Lisäksi alalla käydään vilkasta yhteisön sisäistä rajatylittävää kauppaa(12).

24) Kranbau Eberswalde toimii kuitenkin erikoistuneilla markkinoilla, joilla ilmeisesti ei ole ylikapasiteettia.

25) KKI:n mukana tulleen uuden toimialan osalta voidaan todeta, että kyseinen koneenrakennusalan yritys toimii alemman tuotantoportaan markkinoilla. Koska ei ole viitteitä siitä, että Kranbau Eberswalden ylemmän tuotantoportaan markkinoilla olisi ylikapasiteettia, ei ole syytä olettaa, että nostureiden kehittämiseen liittyvillä alemman tuotantoportaan markkinoillakaan olisi ylikapasiteettia.

VII MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT

26) Saksan ilmoituksessaan toimittamat tiedot olivat joiltakin kohdin epätyydyttäviä ja antoivat aihetta epäillä, ovatko toimenpiteet vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen(13) mukaisia. Mainittakoon tässä yhteydessä seuraavat seikat:

a) epätäsmällinen rakenneuudistussuunnitelma, joka poikkesi aiemmin suunnitelluista toimenpiteistä;

b) ilmeinen rakenteellinen ylikapasiteetti merkityksellisillä markkinoilla sekä kapasiteetin kehitykseen liittyviä epäselvyyksiä; joka tapauksessa havaittavissa ei ole selvää Kranbau Eberswalden kapasiteetin supistumista;

c) ilmeisen vähäinen sijoittajan rahoitusosuus.

VIII ASIANOMAISTEN JA SAKSAN HUOMAUTUKSET

27) Tutkintamenettelyn aloittamiseen otti kantaa kaksi kilpailijaa: Caillard (Rolls Royce -yhtymän tytäryhtiö) ja Kranservice Rheinberg GmbH (jäljempänä "KSR", Mannesman Dematic -yhtymän tytäryhtiö). Saksa antoi kumpaankin kannanottoon yksityiskohtaiset, perustellut vastaukset.

28) Caillard ilmoitti 4 päivänä tammikuuta 1999 päivätyssä kirjeessä, että alalla on ylikapasiteettia ja että (myös KIROW-yhtymään kuuluva) KIROW-Leipzig Rail & Port AG on saanut tukia, joita on käytetty muiden kilpailijoiden syrjäyttämiseksi. Saksa vastasi, että Caillardin väitteet eivät liity nykyiseen tuensaajaan eivätkä ole kronologisesti johdonmukaisia. Sen mukaan tuen siirtäminen Kranbau Eberswaldelta KIROW-Leipzig Rail & Port AG:lle ei ole mahdollista, koska kyseisten yritysten väliset suhteet on järjestetty tavanomaisten markkinaedellytysten mukaisella tavalla, minkä tilintarkastajan kertomus vahvistaa.

29) KSR mainitsi ylikapasiteetin ja kilpailijoiden syrjäyttämiseen tähtäävän toiminnan. Esimerkkinä se mainitsi Deutsche Bahnin julistaman kahta konttinosturia koskevan tarjouskilpailun. Kranbau Eberswalden tekemä tarjous oli 15 prosenttia edullisempi kuin KSR:n tarjous, vaikka KSR tekikin tarjouksen, josta ei olisi odotettavissa voittoa ja jossa hallinnointi-, myynti- ja raaka-ainekustannuksia oli leikattu 40 prosenttia. Saksa kiisti KSR:n esittämät väitteet toteamalla, että Kranbau Eberswalden tarjous kattoi kustannukset mutta se ei voittanut tarjouskilpailua. Kapasiteettien osalta Saksa toisti Kranbau Eberswalden toimivan laajenevilla erityismarkkinoilla.

IX ARVIOINTI

30) Kranbau Eberswalden hyväksi toteutetut rahoitustoimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, sillä ne myönnetään valtion varoista ja niillä luodaan Kranbau Eberswaldelle korvauksetta etu, jota vaikeuksissa oleva yritys ei olisi saanut yksityiseltä sijoittajalta; näin ollen ne uhkaavat vääristää kilpailua ja merkityksellisten markkinoiden ominaispiirteet huomioon ottaen vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Seuraavia tukipaketteja on pidettävä uusina tukina, jotka komission on tutkittava:

a) BvS:n vuonna 1996 myöntämä viiden miljoonan Saksan markan laina ja sittemmin ilmoitettu luopuminen sen ja sitä koskevien 95000 Saksan markan korkojen takaisinperinnästä;

b) Brandenburgin osavaltion vuonna 1996 myöntämä viiden miljoonan Saksan markan laina ja sittemmin ilmoitettu luopuminen sen ja sitä koskevien 76000 Saksan markan korkojen takaisinperinnästä;

c) BvS:n viiden prosentin vuosikorolla myöntämä 15 miljoonan Saksan markan laina ja sittemmin ilmoitettu luopuminen sen takaisinperinnästä, mikäli komissio tekee asiasta myönteisen päätöksen;

d) Brandenburgin osavaltion konsolidointirahaston viiden miljoonan Saksan markan suuruinen rahoitusosuus(14);

e) liittovaltion ja osavaltion enintään 80 prosentin eli 24 miljoonan Saksan markan suuruinen takaus 30 miljoonan Saksan markan luottolimiittiä varten (takaukseen turvaudutaan vasta sitten, kun sijoittajilta saatu kuuden miljoonan Saksan markan (suuruinen takaus on käytetty);

f) BvS:n myöntämä 2,5 miljoonan Saksan markan avustus, mikäli komissio tekee asiasta myönteisen päätöksen.

31) Vaikka 4,14 miljoonan Saksan markan avustus on peräisin hyväksytyn alueellisia elinkeinorakenteita edistävän Saksan yhteisen ohjelman(15) varoista (jäljempänä "yhteisen ohjelman varat") eikä siis ole uusi toimenpide, se otetaan huomioon arvioitaessa tukien suhteellista osuutta.

32) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jotakin yritystä suosivat tuet eivät sovellu yhteismarkkinoille, jos ne vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristävät tai uhkaavat vääristää yhteismarkkinoilla käytävää kilpailua. Ottaen huomioon kyseisten tukien lajin ja nosturialan erityispiirteet tarkasteltavana oleva tukipaketti kuuluu yksiselitteisesti EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Tämänkaltaiset tuet eivät periaatteessa sovellu yhteismarkkinoille, ellei jotakin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan tai 3 kohdan poikkeusmääräystä voida soveltaa. Tarkasteltavana olevan asian kannalta 87 artiklan 3 kohta on merkityksellinen. Sen nojalla komissio voi harkintansa mukaan hyväksyä valtiontukia tietyin edellytyksin. Hyväksyttävissä on muun muassa 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tuki tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Suuntaviivoissa määritellään edellytykset, joiden puitteissa komissiolla on liikkumavaraa.

33) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla komissio voi lisäksi hyväksyä valtiontuen taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Tämä määräys koskee entisen DDR:n alueella sijaitsevia Saksan osavaltioita(16). Vaikka kyseisiä tukia ei olekaan määrä myöntää yhdelle ainoalle vaikeuksissa olevalle yritykselle, on silti mahdollista luokitella kyseiset tuet 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvaksi aluetueksi(17). Tarkasteltavana olevassa asiassa tuen päätavoitteena on kuitenkin pikemminkin vaikeuksissa olevan yrityksen rakenteiden uudistaminen kuin alueen taloudellinen kehittäminen. Vaikka rakenteiltaan onnistuneesti uudistunut yritys voikin myötävaikuttaa alueen kehitykseen, tuki on kuitenkin syytä tutkia pikemminkin 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan kuin 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan perusteella.

34) Saksan kesäkuussa 1997 tekemän ilmoituksen mukaan tarkoituksena oli myöntää rakenneuudistustukea. Näin ollen ilmoitettujen toimenpiteiden on täytettävä suuntaviivojen 3.2 kohdassa mainitut edellytykset, jotta niitä voidaan pitää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvina rakenneuudistustukina.

X PITKÄN AIKAVÄLIN ELINKELPOISUUDEN PALAUTTAMINEN

35) Rakenneuudistussuunnitelman on palautettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa ja sen tuleviin toiminnan edellytyksiin liittyvien realististen oletusten perusteella. Voidakseen arvioida suunnitelman uskottavuuden komissio tarvitsee tiedot kyseisen yrityksen vallitsevien vaikeuksien syistä, suunnitelluista yrityksen sisäisistä toimenpiteistä ja odotetuista tuloksista.

36) Komissio toteaa, että Saksa on toimittanut lisätietoja saatuaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan kirjeen. Kranbau Eberswalden ongelmia ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavia toimenpiteitä kuvailtiin jo edellä. Toimenpiteet soveltuvat kyseisten ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi todettakoon, että Kranbau Eberswalden taloudellinen tulos vastaa yksityistämisen aikoihin esitettyjä odotuksia.

37) Taloudellisesta analyysista käy ilmi, että Kranbau Eberswalde pystynee lähivuosina vähentämään tappioitaan huomattavasti ja ratkaisemaan ongelmansa. Yrityksen taloudellinen asema on parantunut koko ajan (katso IV jakso), ja numerotietojen ja rakenneuudistukseen liittyvien laatunäkökohtien jatkuvan myönteisen kehityksen valossa talousennusteet näyttävät uskottavilta.

38) Näin ollen Kranbau Eberswalden lienee mahdollista yksityistämistä seuraavan rakenneuudistuksen ansiosta tulla jälleen kannattavaksi nelivuotisen rakenneuudistuskauden kuluessa, mitä voidaan pitää kohtuullisena aikana.

XI KILPAILUN PERUSTEETTOMAN VÄÄRISTYMISEN VÄLTTÄMINEN

39) Suuntaviivojen mukaan lisäedellytys rakenneuudistustuen myöntämiselle on, että toimenpiteitä toteutetaan siten, että ne mahdollisimman vähän vaikuttavat haitallisesti kilpailijoihin. Muutoin tuki on ristiriidassa yhteisen edun kanssa. Yleensä rukenneuudistustuki johtaa kilpailun vääristymiseen, jos sitä käytetään tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Jos merkityksellisillä markkinoilla on rakenteellista ylikapasiteettia, tuensaajan on osallistuttava kyseisen ylikapasiteetin vähentämiseen supistamalla lopullisesti omaa kapasiteettiaan saadun tuen määrään nähden kohtuullisen verran.

40) On syytä korostaa, että meneillään olevan rakenneuudistuksen aikana Kranbau Eberswalde on joka tapauksessa supistanut kapasiteettiaan ja että lisäksi ei ole minkäänlaisia todisteita siitä, että erityismarkkinoilla, joilla yritys toimii, olisi ylikapasiteettia. (Lisäksi KKI on supistanut kapasiteettia omalla toimialallaan eli koneenrakennuksen alalla, vaikka kyseinen yritys ei olekaan tuensaaja).

41) Kapasiteetin supistamista arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että Kranbau Eberswalde on sijoittautunut EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle alueelle. Suuntaviivojen mukaan komissio voi soveltaa kyseistä perustetta joustavammin, kun kyseessä ovat markkinat, joilla on rakenteellista ylikapasiteettia. Tässä tapauksessa Kranbau Eberswalden ei kuitenkaan ole tarpeen supistaa kapasiteettia enempää.

42) Näin ollen komissio päättelee, että kilpailijoihin kohdistuvia vaikutuksia voidaan pitää merkityksettöminä, koska tuensaaja on supistanut kapasiteettiaan huomattavasti ja koska Kranbau Eberswalde toimii laajenevilla erityismarkkinoilla. Kilpailun perusteettomia vääristymiä ei siis ole havaittavissa.

XII KUSTANNUKSIIN JA HYÖTYYN SUHTEUTETTU TUKI

43) Lisäksi suuntaviivoissa edellytetään, että yrityksen rakenneuudistukseen tarvittavan tuen määrä ja osuus rahoituksesta on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi ja niiden on oltava suhteessa yhteisön odottamaan hyötyyn. Näin ollen tuensaajien on osallistuttava merkittävällä tavalla rakenneuudistuksen rahoitukseen omilla varoillaan. Kilpailun vääristymien rajoittamiseksi tuen muodon on oltava sellainen, että yritys ei saa ylijäämäisiä rahavaroja, jotka se voisi käyttää markkinoita vääristävään toimintaan.

44) Tarkasteltavana olevassa asiassa BvS:n ja osavaltion myöntämän tuen kokonaismäärä on 60,64 miljoonaa Saksan markkaa. Tämä määrä koostuu anteeksiannetuista viiden miljoonan Saksan markan lainasta ja 95000 Saksan markan koroista, anteeksiannetuista viiden miljoonan Saksan markan lainasta ja 76000 Saksan markan koroista, 15 miljoonan Saksan markan lainasta sekä Brandenburgin konsolidointirahaston viiden miljoonan Saksan markan suuruisesta rahoitusosuudesta. Tukipakettiin kuuluu myös BvS:n ja osavaltion myöntämä enintään 24 miljoonan Saksan markan suuruinen takaus. Saksan yhteisen ohjelman osana myönnetty 4,14 miljoonaa Saksan markkaa on lisättävä uusien tukien kokonaismäärään arvioitaessa tukien suhteellista osuutta.

45) Sijoittajat ovat [...] * kauppahinnan lisäksi sitoutuneet investoimaan Kranbau Eberswalden rakenneuudistukseen 25,06 miljoonaa Saksan markkaa(18). Suoranaisesti Kranbau Eberswaldeen liittyvät rakenneuudistuskustannukset ovat 85,7 miljoonaa Saksan markkaa, josta yksityisen sijoittajan osuus on noin 29 prosenttia. Jos myös KKI:ta koskevat sijoittajan kustannukset (14 miljoonaa Saksan markkaa(19)) otetaan huomioon, sen osuus 99,7 miljoonan Saksan markan suuruisista rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista on yli 39 prosenttia. Näin ollen sijoittajan rahoitusosuutta voidaan pitää joka tapauksessa kohtuullisena.

46) Edellä esitetyistä syistä komissio päättelee, että sen menettelyn aloittamisen yhteydessä esittämät epäilykset on nyt kumottu ja tuki voidaan katsoa oikein suhteutetuksi.

XIII SUUNNITELMAN TÄYDELLINEN TOTEUTTAMINEN

47) Rakenneuudistustukea saavan yrityksen on toteutettava komissiolle esittämänsä ja komission hyväksymä rakenneuudistussuunnitelma kokonaan ja noudatettava kaikkia komission päätöksessä säädettyjä velvoitteita. Muutoin komissio toteuttaa toimenpiteitä vaatiakseen tuen takaisinmaksettavaksi, jollei alkuperäistä päätöstä muuteta jäsenvaltion uuden ilmoituksen perusteella. Saksa on vakuuttanut, että rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon varmistamiseksi toteutetaan kaikki mahdolliset toimenpiteet. Näin ollen komissio päättelee, että myös tämä suuntaviivojen edellytys täyttyy.

XIV PÄÄTÖS

48) Komissio toteaa, että Saksa on toteuttanut edellä mainitut tukitoimenpiteet sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa. Komissio katsoo kuitenkin, että edellä mainitut seikat huomioon ottaen toimenpiteet soveltuvat yhteismarkkinoille, koska ne täyttävät rakenneuudistustukia koskevissa suuntaviivoissa asetetut edellytykset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt ja aikoo vielä myöntää Kranbau Eberswaldelle ja jonka määrä on 60640000 Saksan markkaa (30004739 euroa) sekä korot, soveltuu yhteismarkkinoille.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella tuki käsittää seuraavat toimenpiteet:

a) Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgaben -viraston (BvS) vuonna 1996 myöntämä viiden miljoonan Saksan markan laina ja sittemmin ilmoitettu luopuminen sen ja sitä koskevien 95000 Saksan markan korkojen takaisinperinnästä;

b) Brandenburgin osavaltion vuonna 1996 myöntämä viiden miljoonan Saksan markan laina ja sittemmin ilmoitettu luopuminen sen ja sitä koskevien 76000 Saksan markan korkojen takaisinperinnästä;

c) BvS:n viiden prosentin vuosikorolla myöntämä 15 miljoonan Saksan markan laina ja sittemmin ilmoitettu luopuminen sen takaisinperinnästä, mikäli komissio tekee asiasta myönteisen päätöksen;

d) Brandenburgin osavaltion konsolidointirahaston viiden miljoonan Saksan markan suuruinen rahoitusosuus;

e) liittovaltion ja osavaltion myöntämä 24 miljoonan Saksan markan suuruinen takaus;

f) BvS:n myöntämä 2,5 miljoonan Saksan markan avustus.

2 artikla

Vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaisesti Saksan on esitettävä komissiolle rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset vuosikertomukset.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 28 päivänä heinäkuuta 1999.

Komission puolesta

Karel VAN MIERT

Komission jäsen

(1) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(2) EYVL C 353, 19.11.1998, s. 3.

(3) Katso alaviite 2.

(4) Kyseisen alueen työttömyysaste on 22,1 prosenttia. Jos otetaan huomioon myös toissijaiset työpaikat, työttömyysaste on 6,9 prosenttiyksikköä korkeampi.

(5) EYVL C 213, 27.7.1996, s. 4.

(6) Liikesalaisuus.

(7) Näissä taulukoissa esitetään vain joitakin ohjearvoja, ja sarakkeissa esitetyt tiedot eivät ole aritmeettisesti täydellisiä.

(8) Lainakorot eivät sisälly kyseiseen määrään.

(9) SG(95) D/9074.

(10) 27. puiteohjelma.

(11) Kyseisen lainan vakuutena on KIROW-Leipzig Rail & Port AG:n myöntämä kolmen miljoonan Saksan markan takaus ja Koehne Beteiligungsgesellschaft mbH & Co. Holding KG:n myöntämä kolmen miljoonan Saksan markan takaus. Saksan viranomaiset vahvistavat, että liittovaltio ja Brandenburgin osavaltio eivät osallistu lainajärjestelyihin.

(12) Katso "Statistisches Handbuch für den Maschinenbau", vuoden 1997 painos, s. 57 ja 60, julkaisija: Verband Deutscher Maschinen- und Anlagenbau e.V.

(13) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(14) Katso alaviite 8.

(15) 27. puiteohjelma.

(16) Katso komission tukipäätös N 464/93.

(17) Katso Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-278/92 ja C-279/92, Espanja v. komissio (Hytasalle ja lmepielille myönnetyt tuet), 14.9.1994 tekemä päätös, Kok. 1994, s. 1-4103.

(18) Sijoittajan rahoitusosuutta koskevat yksityiskohdat esitettiin V jaksossa.

(19) Sijoittajan rahoitusosuutta koskevat yksityiskohdat esitettiin V jaksossa.