KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä lokakuuta 1998,

Espanjan Torrelavegan kaupungissa (Cantabria) sijaitsevalle SNIACE SA:lle myöntämästä valtiontuesta

(tiedoksiannettu numerolla K(1998) 3437)

(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(1999/395/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

on kehottanut niitä, joiden etua asia koskee, esittämään huomautuksensa edellä mainittujen määräysten mukaisesti(1), ja on ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Asianajotoimisto, joka edustaa yhteisön suurinta viskoosikuitujen tuottajaa, itävaltalaista Lenzing AG -nimistä yritystä, lähetti komissiolle 17 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyssä kirjeessä yksityiskohtaisen kantelun, joka koski useita laittomia tukimuotoja, joita oli myönnetty sen espanjalaiselle kilpailijalle nimeltään Sociedad Nacional de Industrias y Aplicaciones de Celulosa Española SA (jäljempänä "SNIACE"). Kanteluun sisältyi uutta tietoa, jota ei ollut esitetty 4 päivänä heinäkuuta 1996 päivätyssä alkuperäisessä kantelussa, jossa esitetyt valtiontukea koskevat todisteet komissio katsoi riittämättömiksi. Komissiolle toimitettuihin uusiin tietoihin sisältyi jäljennös yksityisen konsulttiyrityksen laatimasta SNIACE:n kannattavuutta koskevasta suunnitelmasta. Kantelija väitti SNIACE:n saaneen huomattavaa valtiontukea usean vuoden ajan 1980-luvun lopulta lukien. Kyseisestä tuesta ei ollut ilmoitettu komissiolle EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan ja synteettikuituteollisuuden tukisäännöstön mukaisesti. Tuki oli vääristänyt kilpailua alalla, joka kärsii rakenteellisesta ylikapasiteetista, ja sen avulla SNIACE oli pidetty keinotekoisesti hengissä.

(2) Seuraavaksi suoritettiin pitkälliset alustavat tutkimukset, joihin sisältyivät 17 päivänä toukokuuta 1997 ja 16 päivänä kesäkuuta 1997 pidetyt PO IV:n ja kantelijan sekä Espanjan viranomaisten väliset kokoukset. Kantelu kirjattiin 17 päivänä heinäkuuta 1997 ilmoittamatta jätettynä tukena numerolla NN 118/97.

(3) Komissio ilmoitti Espanjan hallitukselle 7 päivänä marraskuuta 1997 päätöksestään aloittaa perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, joka koskee useita väitetyn tuen osatekijöitä (katso jäljempänä).

(4) Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin Euroopan yhteisöien virallisessa lehdessä(2). Komissio kehotti niitä, joiden etua asia koskee, esittämään väitettyä tukea koskevat huomautuksensa.

(5) Espanjan hallitus vastasi menettelyn aloittamista koskevaan komission kirjeeseen 19 päivänä joulukuuta 1997 päivätyllä kirjeellä, jossa esitetyillä lisätiedoilla pyrittiin tukemaan aiemmin esitettyä näkemystä, jonka mukaan mikään tarkasteltavina olevista asioista ei ollut EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(6) Komissio pyysi 23 päivänä helmikuuta 1998 päivätyllä kirjeellä selvennystä tiettyihin seikkoihin. Espanjan hallitus vastasi 16 päivänä huhtikuuta 1998 päivätyllä kirjeellä.

(7) Komissio sai huomautuksia muilta, joiden etua asia koskee. Se toimitti huomautukset edelleen Espanjan viranomaisille, joille annettiin mahdollisuus esittää vastineensa. Espanjan viranomaisten huomautukset saatiin 24 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyssä kirjeessä.

II SNIACE

(8) SNIACE perustettiin vuonna 1939; se valmistaa selluloosaa, paperia, viskoosikuituja, synteettikuituja ja natriumsulfaattia. Se on sijoittautunut Torrelavegan kaupunkiin Cantabrian itsehallintoalueelle, joka on syyskuusta 1995 kuulunut 92 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen tuen piiriin. Ennen kyseistä ajankohtaa alue kuului 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen tuen piiriin.

(9) SNIACE:n palveluksessa on nykyisin noin 600 työntekijää. Se on yksi EU:n viidestä viskoosikuitujen valmistajasta ja sen tuotantokapasiteetti on noin 32000 tonnia (noin yhdeksän prosenttia yhteisön tuotantokapasiteetista). SNIACE valmistaa myös synteettikuituja, tarkemmin sanottuna polyamidifilamenttilankaa. Viime vuosina SNIACE on tehnyt seuraavanlaiset tulokset:

>TAULUKON PAIKKA>

(10) Aloittaessaan 93 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn komissio totesi yrityksellä olleen useiden vuosien ajan taloudellisia vaikeuksia, joista on kerrottu lukuisissa sanomalehtiartikkeleissa. Espanjalaiset tuomioistuimet määräsivät maksujen keskeytyksen maaliskuussa 1993 yrityksen vuonna 1992 tekemän hakemuksen johdosta. Määräys kumottiin velkojien tehtyä lokakuussa 1996 sopimuksen, jonka mukaan SNIACE:n yksityiset velkojat suostuivat muuntamaan 40 prosenttia saatavistaan osakkeiksi. Julkiset velkojat eivät osallistuneet kyseiseen sopimukseen.

(11) Vuoden 1997 lopussa yrityksen lyhytaikaiset velat olivat 8,37 miljardia Espanjan pesetaa; yrityksen rahoitusomaisuuden arvo oli 4,54 miljardia pesetaa ja yrityksen substanssiarvo -1,73 miljardia pesetaa. Viime vuosina yrityksen vaikeudet, joihin on kuulunut työmarkkinaselkkauksia, ovat johtaneet ajoittaisiin tuotantoseisokkeihin. Yrityksen tuotanto oli keskeytyksissä suuren osan vuotta 1993. Tuotanto oli jälleen keskeytyksissä suuren osan vuotta 1996 ja vuoden 1997 alussa. Tuotanto alkoi uudelleen helmikuussa 1997, ja nykyisin yrityksen kauppa käy hyvin.

III TUKITOIMENPITEIDEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

(12) Komissio aloitti 93 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, joka koskee väitetyn tuen seuraavia osatekijöitä:

a) SNIACE on jättänyt ympäristöverot maksamatta vuodesta 1987 alkaen. Komission mielestä siihen, että yritys on jättänyt useiden vuosien ajan maksamatta ympäristöverot vesiviranomaiselle (Confederación Hidrográfica del Norte), voi sisältyä valtiontukea. Koska yrityksellä näyttää olleen taloudellisia ongelmia muutaman vuoden ajan, verojen maksamatta jättämisen tarkoituksena on ehkä ollut välttää yrityksen asettaminen selvitystilaan;

b) sosiaaliturvamaksut on jätetty maksamatta vuodesta 1991 alkaen. Komission mielestä oli kyseenalaista, vastasivatko sosiaaliturvaviraston kanssa tehdyt kaksi velkajärjestelysopimusta markkinaolosuhteita;

i) 8 päivänä maaliskuuta 1996 päivätty sopimus, joka koskee yhteensä 2,9 miljardin pesetan velkojen uudelleenjärjestelyä helmikuulta 1991 helmikuuhun 1995 ja jossa vuodesta 1996 vuoden 2004 maaliskuuhun suoritettavan 96 kuukausimaksun lakisääteiseksi korkokannaksi määrätään yhdeksän prosenttia; ja

ii) 7 päivänä toukokuuta päivätty sopimus, jonka mukaan ensimmäinen vuosi on vapaavuosi ja 84 kuukausimaksun lakisääteinen korkokanta on yhdeksän prosenttia;

c) lailla 7/93 hyväksytty yhteensä miljardin pesetan takaus lainalle. Komissio epäili, että lakiin 7/1993, jonka nojalla Cantabrian aluehallitus hyväksyi SNIACE:lle myönnetyn miljardin pesetan suuruisen takauksen, sisältyy valtiontuen piirteitä;

d) rakennettavaksi suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen rahoitusjärjestelyt. Komissio ei voinut todeta varmasti, että jätteenkäsittelylaitoksen suunnitelmaa koskeviin rahoitusjärjestelyihin ei sisälly tukea;

e) Torrelavegan kaupunginvaltuuston osittain peruuttamat 116 miljoonan pesetan velat. Komissio totesi, että Torrelavegan kaupunginvaltuuston toteuttamat toimenpiteet näyttävät tosiasiallisesti vähentäneen yrityksen velkoja 116 miljoonalla pesetalla ja että kaupunginvaltuuston ja yrityksen välinen "erityissopimus" osoitti kaupunginvaltuuston käyttäneen harkintavaltaa, joten asiaan voi sisältyä valtiontukea; ja

f) SNIACE:n ja palkkatakuurahasto Fogasan väliset sopimukset 1, 702 miljardin pesetan takaisinmaksusta, joka vastaa Fogasan SNIACE:n puolesta maksamia työntekijöiden erääntyneitä palkkoja:

>TAULUKON PAIKKA>

(13) Komission mielestä oli kyseenalaista, vastasivatko edellä mainittujen sopimusten ehdot markkinaolosuhteita.

IV KOLMANSIEN HUOMAUTUKSET

(14) Huomautuksia saatiin yhdeltä jäsenvaltiolta (Yhdistynyt kuningaskunta), useilta yhteisön alueella toimivilta SNIACE:n kilpailijoilta sekä Kansainväliseltä raion- ja synteettikuitukomitealta (CIRFS). Baijerin osavaltion talous-, liikenne- ja teknologiaministeriö toimitti huomautuksensa kauan määräajan päättymisen jälkeen, joten kyseisiä huomautuksia ei voida ottaa huomioon tämän menettelyn yhteydessä.

(15) Viskoosikatkokuituja valmistava Säteri totesi havainneensa SNIACE:n harjoittavan hyvän kauppatavan vastaista kilpailua erityisesti Italiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa ja Ranskassa. Laittoman tuen ansiosta SNIACE oli voinut hinnoitella tuotteensa 10-20 prosenttia Säterin tuotteita halvemmiksi. Viskoosikatkokuituja valmistava Svenska Rayon totesi SNIACE:n häirinneen viskoosikatkokuitumarkkinoita useiden vuosien ajan myymällä tuotteitaan keinotekoisen alhaisilla hinnoilla. Tämä oli vaikuttanut Svenska Rayonin toimintaan erityisesti Italian markkinoilla.

(16) Nylstar ilmaisi olevansa huolestunut SNIACE:n aiheuttamasta kilpailun vääristymisestä polyamiditekstiilifilamenttialalla, erityisesti Espanjan markkinoilla. Radici-yhtymään kuuluva Textil Finanz ilmaisi olevansa myös huolissaan SNIACE:lle myönnetyn laittoman tuen mahdollisista vaikutuksista polyamiditekstiilifilamenttilanka-alalla. Bemberg viittasi SNIACE:n harjoittamaan hyvän kauppatavan vastaiseen kilpailuun polyamiditekstiilifilamenttilanka-alalla erityisesti Italiassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Ranskassa ja Sveitsissä, koska SNIACE:n lankojen hinnat eivät vastaa nykyisiä markkinaolosuhteita, mistä aiheutuu myyntitappioita ja sopimusten menetyksiä.

(17) Courtaulds plc, Euroopan toiseksi suurin viskoosikatkokuidun tuottaja, viittasi alalla vallitsevaan ylikapasiteettiin sekä kapasiteetin supistamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana toteuttamiinsa toimiin, jotka olivat aiheuttaneet työpaikkojen menetyksiä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa ja Ranskassa. Se totesi, että tekstiiliteollisuusyritysten siirtyminen alhaisempien kustannusten maihin oli vähentänyt pitkällä aikavälillä kuitujen teollista käyttöä Euroopassa 1,5-2 prosenttia vuodessa. Kyseisen käytön oli korvannut lankojen, kankaiden ja vaatteiden tuonti lähinnä Aasiasta ja Intiasta. Tämän seurauksena kapasiteetti oli Euroopassa vähentynyt 687000 tonnista vuonna 1980 355000 tonniin vuonna 1998. Pelkästään Courtaulds oli vähentänyt kapasiteettia 195000 tonnilla viimeisten 20 vuoden aikana, vuonna 1997 Grimsbyn toimipaikassa toteutettu 30000 tonnin vähennys mukaan luettuna. Courtauldsin mielestä kauppaa koskevat tiedot osoittivat selvästi, että SNIACE hinnoitteli tuotteensa kilpailijoitaan halvemmiksi. Se totesi, että SNIACE:n hinnat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Belgiassa olivat ainakin 20 prosenttia Courtauldsin keskihintoja halvemmat. Lisäksi se arveli, että SNIACE:n tehdas on kokonsa puolesta kannattamaton.

(18) Lenzing AG:tä edustava asianajotoimisto, jonka alkuperäinen kantelu oli johtanut menettelyn aloittamiseen, toisti näkemyksensä, jonka mukaan kyseessä oli useita laittomia ja yhteismarkkinoille soveltumattomia tukimuotoja. Se korosti erityisesti, että kyseiset toimenpiteet olivat harkinnanvaraisia eivätkä yleisiä, kuten Espanjan hallitus väitti. Lisäksi se toisti näkemyksensä, jonka mukaan SNIACE oli tukitoimenpiteiden avulla pidetty keinotekoisesti hengissä.

(19) CIRFS totesi edustavansa Euroopan tekokuituteollisuutta. Sen jäseniä ovat 92 prosenttia viskoosikatkokuidun tuottajista ja 76 prosenttia polyamiditekstiilifilamenttilankojen tuottajista (kaksi tärkeintä SNIACE:n valmistamaa kuitutyyppiä). Sen mielestä komission oli syytä soveltaa valtiontukisääntöjä tiukasti. Se korosti, että yhteisön viskoosikatkokuitumarkkinat ovat kypsät markkinat, joilla kulutus pitkällä aikavälillä laskee. Se ennusti kulutuksen laskevan edelleen seitsemän prosenttia vuoteen 2002 mennessä. Eurooppalaiset valmistajat vähentävät edelleen kapasiteettia saadakseen sen vastaamaan paremmin kysyntää. Lisäksi kapasiteetin käyttöaste oli epätyydyttävä ottaen huomioon alan pääomavaltaisuuden: noin 81 prosenttia vuonna 1996 ja noin 84 prosenttia vuonna 1997. Viskoosikatkokuidun tuottajien tavoitteena oli tavallisesti vähintään 90 prosentin käyttöaste kohtuullisen pääomatuoton saavuttamiseksi. Se arveli, että vuonna 1997 kaikki viisi Euroopan yhteisön tuottajaa olivat harjoittaneet tappiollista viskoosintuotantoa. CIRFS totesi, että myös polyamiditekstiilifilamenttilanka-alalla pitkän aikavälin suuntaus oli laskeva: Markkinalähtöinen järkeistämis- ja rakenneuudistusprosessi, jolla kapasiteetti pyrittiin saamaan paremmin kysyntää vastaavaksi, johti vähitellen kapasiteetin supistumiseen yhteisössä. Kapasiteetin käyttöaste oli edelleen alle 90 prosenttia eli tyydyttävään tuottavuuteen vaadittavan tason alapuolella.

(20) Yhdistyneen kuningaskunnan edustusto Euroopan unionissa yhtyi näkemykseen, jonka mukaan tuen avulla SNIACE:a oli autettu jatkamaan toimintaansa, mikä johtaa väistämättä työttömyyteen muualla Euroopassa ottaen huomioon synteettikuituteollisuudessa vallitseva ylikapasiteetti.

(21) Lisäksi Lenzing ja Courtaulds ilmaisivat olevansa sanomalehtiartikkeleiden perusteella huolissaan siitä, että valtion säästöpankki Caja de Cantabria oli myöntänyt SNIACE:lle uutta tukea tuotto-osuuden sisältävän 2000 miljoonan pesetan suuruisen lainan muodossa, joka ei vastannut tavanomaisia markkinaolosuhteita.

V ESPANJAN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET

(22) Yleisesti Espanjan hallitus toisti näkemyksensä, jotka se oli esittänyt ennen menettelyn aloittamista, erityisen sen että asiaan liittyvät eri viranomaiset olivat noudattaneet Espanjan lain mukaisia, verovelkoja ja maksamattomia sosiaaliturvamaksuja koskevia tavanomaisia menettelyjä eivätkä olleet millään tavalla suosineet kyseistä yritystä.

SNIACE on jättänyt ympäristöverot maksamatta vuodesta 1987 alkaen

(23) Espanjan hallitus totesi, että vesiviranomainen (Confederación Hidrográfica del Norte) alkoi vesilain (2 päivänä elokuuta 1985 annettu laki 29/1985) ja sen toimeenpanomääräysten mukaisesti vuonna 1988 arvioida niiden jäteverojen määrää, jotka vuoden 1987 ja sitä seuraavien vuosien päästöjen perusteella kannettaisiin yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä, jotka laskevat jätevesiä vastuullaan olevalle valuma-alueelle. Se julkaisi vuonna 1988 SNIACE:a koskevan arvion n:o 282/1988, jossa yritykseltä kannettavien verojen määräksi saatiin 210 miljoonaa pesetaa sen tuotantoprosesseista vuonna 1987 aiheutuneiden jätevesipäästöjen perusteella.

(24) Yritys teki Asturian alueen taloudellis-hallinnolliselle tuomioistuimelle (jäljempänä "TEARA") kyseistä arviota koskevan taloudellis-hallinnollisen valituksen, jossa se asetti arvion laillisuuden kyseenalaiseksi.

(25) Asetuksella 1999/1981 20 päivänä elokuuta 1981 hyväksyttyjen ja vuonna 1988 voimassa olleiden taloudellis-hallinnollisiin valituksiin sovellettavien menettelytapasääntöjen 81 artiklassa määrätään, että kyseenalaiseksi asetettujen päätösten täytäntöönpanoa on lykättävä, mikäli valituksentekijä esittää taloustuomioistuimelle pankkitakauksen, joka kattaa velkojen maksun. Kyseisen määräyksen mukaisesti SNIACE esitti TEARA:lle Banco Español de Créditon myöntämän 210 miljoonan pesetan takauksen; joka koski arviota n:o 282/1988. TEARA piti takausta riittävänä ja lykkäsi veroarvion täytäntöönpanoa, kunnes valitusta koskeva päätös olisi tehty. Lopulta se päätti hyväksyä SNIACE:n valituksen, kumota veroarvion seuraukset sekä palauttaa yrityksen esittämän pankkitakauksen. Vesiviranomainen ei hyväksynyt kyseistä päätöstä ja jätti muutoksenhakemuksen ylemmälle taloudellis-hallinnolliselle tuomioistuimelle (jäljempänä "TEAC").

(26) Vuonna 1989 vesiviranomainen julkaisi vuotta 1988 koskevan arvion, jossa SNIACE:n verovelaksi kyseisenä vuonna määriteltiin 315 miljoonaa pesetaa (arvio n:o 271/89), ja edellisvuoden verotuksen tapaan SNIACE teki TEARA:lle valituksen ja esitti Banco Español de Créditon myöntämän takauksen, minkä seurauksena täytäntöönpanoa lykättiin edellä mainittujen menettelytapasääntöjen mukaisesti. TEARA hyväksyi SNIACE:n valituksen samoin oikeudellisin perustein, kumosi veroarvion n:o 271/89 ja edellisen tapauksen tapaan palautti SNIACE:n esittämän pankkitakauksen. Vesiviranomainen puolestaan jätti kyseistä toista päätöstä koskevan muutoksenhakemuksen TEAC:lle.

(27) TEAC yhdisti kyseiset kaksi muutoksenhakemusta ja teki 28 päivänä marraskuuta 1990 niitä koskevan yhteisen päätöksen, jossa hyväksyttiin ja vahvistettiin vuosia 1987 ja 1988 koskevien arvioiden (arviot n:o 282/88 ja 271/89) laillisuus. Koska pankkitakaukset oli palautettu SNIACE:lle TEARA:n aiempien päätösten mukaisesti, vesiviranomainen luovutti kyseiset kaksi arviota valtion verovirastolle (Agencia Tributaria del Estado) pakkoperintää varten.

(28) Huhtikuussa 1990 julkaistiin SNIACE:a koskeva jäteveroarvio n:o 421/90, jossa verovelaksi vuonna 1989 määriteltiin 525 miljoonaa pesetaa ja josta se vuosia 1987 ja 1988 koskevien arvioiden tapaan teki TEARA:lle valituksen ja esitti Banco Español de Créditon myöntämän takauksen.

(29) Tällä kertaa (8 päivänä maaliskuuta 1991) TEARA päätti TEAC:n 28 päivänä marraskuuta 1990 tekemän päätöksen perusteella hylätä yrityksen valituksen, vahvistaa arvion n:o 421/90 laillisuuden ja pitää itsellään pankkitakauksen, kunnes SNIACE:n jättämästä muutoksenhakemusta olisi tehty päätös. Koska TEARA piti itsellään sille esitetyn pankkitakauksen ja kun tuomioistuin oli hylännyt SNIACE:n muutoksenhakemuksen, Banco Español de Crédito siirsi vesiviranomaiselle takauksen kattamat 525 miljoonaa pesetaa sekä viivästyskorot.

(30) Espanjan hallitus korosti, että asetuksella 1999/1981 20 päivänä elokuuta 1981 hyväksytyissä taloudellis-hallinnollisiin valituksiin sovellettavissa menettelytapasäännöissä jätetään takauksen esittäminen valituksentekijän harkintaan; takauksesta on se hyöty, että kun se on hyväksytty, kyseenalaiseksi asetetun päätöksen täytäntöönpanoa lykätään, kunnes tuomioistuin on tehnyt valituksesta päätöksen.

(31) Espanjan hallituksen mielestä SNIACE:n oli kyseisessä tilanteessa oikeudelliselta kannalta järkevää esittää pankkitakaukset kyseenalaistaessaan vuosina 1988, 1989 ja 1990 annetut jäteveroarviot, koska arvioiden laillisuudesta ei ollut olemassa yhtenäistä käsitystä. Voidaan kuitenkin olettaa, että SNIACE:n olisi ollut vaikeaa taivutella pankkeja myöntämään takauksia sellaisten valitusten varalta, jotka todennäköisesti hylättäisiin, sen jälkeen kun TEAC päätti 28 päivänä marraskuuta 1990, että arviot olivat laillisia ja vesiviranomainen oli vaatinut maksettavaksi arviota n:o 421/90 koskevan takauksen (jonka arvo oli 525 miljoonaa pesetaa sekä korot), joka oli ainoa takaajalta perittävissä oleva takaus, koska kuten edellä todettiin, TEARA oli palauttanut vuosia 1987 ja 1988 koskevat takaukset.

(32) Tämän vuoksi vuodesta 1991 lähtien julkaistuihin arvioihin ei liitetty takausta eikä perintämenettelyä lykätty, vaikka TEARA:lle jätettiinkin niitä koskevat valitukset; vapaaehtoisen maksuajan päätyttyä kutakin tapausta koskevat arviot luovutettiin valtion verovirastolle pakkoperintää varten.

(33) Espanjan viranomaisten mukaan SNIACE:lle on kertynyt velkaa seuraavasti (pesetoina):

>TAULUKON PAIKKA>

(34) Viivästyskorko on laskettu 1 päivään maaliskuuta 1998 asti. Korko lasketaan kunkin vuoden virallisen korkokannan mukaan maksun eräpäivästä lukien; korko on maksettava velan takaisinmaksun yhteydessä.

(35) Kaikki SNIACE:n maksettavana olleista ja valtion veroviraston perittäväksi annetuista jätehuoltoveroista aiheutuvat velat ovat nyt pakkoperintämenettelyn kohteena yleisten perintämääräysten III osan mukaisesti (20 päivänä joulukuuta 1990 annettu kuninkaallinen asetus 1684/1990 sellaisena kuin se on muutettuna 24 päivänä maaliskuuta 1995 annetulla kuninkaallisella asetuksella 448/1995).

(36) Maksuja koskevassa pakkoperintämenettelyssä on nyt edetty ulosmittausvaiheeseen (embargo). Tämä tarkoittaa sitä, että on toteutettu velallisen tavaroihin ja omistusoikeuksiin liittyviä ulosmittaustoimenpiteitä, joilla pyritään saamaan perityksi kokonaisvelan suuruinen määrä.

(37) Rahasummien ja lyhytaikaisten luottojen ulosmittauksesta saadut varat on jo käytetty velkojen maksuun ja ne sisältyvät edellä olevan velkataulukon sarakkeeseen "Peritty". Pakkoperintämenettelyn seuraava vaihe on pakkotäytäntö, joka toteutetaan huutokauppaamalla julkisesti kiinteää omaisuutta, SNIACE:lle kuuluva ja ulosmittauksen kohteena oleva tehdas koneineen ja laitteineen mukaan luettuna.

(38) Espanjan viranomaiset ovat todenneet, että SNIACE:lta ulosmitattua kiinteää omaisuutta koskeva pakkotäytäntö aiheuttaa sekä yrityksen tilanteesta että ulosmitatun omaisuuden luonteesta johtuvia ongelmia:

a) Tontti, jolla ulosmitattu tehdas, koneet ja laitteet sijaitsevat, on virallisesti luokiteltu teollisuuden käyttöön tarkoitetuksi kiinteistöksi, ja sekä tehdas että koneet ja laitteet on suunniteltu SNIACE:n toimintaa varten. Tämän vuoksi myyntimahdollisuudet ovat hyvin rajoitetut, koska kiinteistöä voidaan käyttää ainoastaan teollisiin tarkoituksiin ja koska tehtaan muuntaminen muuhun toimintaan sopivaksi tulisi liian kalliiksi. Lisäksi kiinteistöön on tehty useiden pankkien kanssa yli 5000 miljoonan pesetan arvoiset kiinnitykset sen seurauksena, että SNIACE:lle myönnettiin liiketaloudellisia lainoja ennen jätehuoltoverovelkojen takaisinmaksua koskevien menettelyjen aloittamista. Kyseiset kiinnitykset, jotka tehtiin ennen ulosmittausta, pysyisivät voimassa, jos kiinteä omaisuus myytäisiin, mikä pienentää myyntimahdollisuuksia merkittävästi.

b) SNIACE:n kauppa käy hyvin ja sillä on paljon työntekijöitä. Tehtaan, koneiden ja laitteiden myyminen merkitsisi erittäin todennäköisesti tuotannon lopettamista ja yrityksen sulkemista. Tämä puolestaan johtaisi uusiin velkoihin maksamattomien palkkojen ja työsopimusten mitätöimisestä maksettavien korvausten vuoksi. Vaikka SNIACE:n kiinteälle omaisuudelle löytyisikin ostaja, myyntivoitto käytettäisiin palkkaluottojen maksamiseen, koska ne ovat Espanjan säädösten mukaan ensisijaisia veroviranomaisille maksettaviin määriin nähden.

c) Yrityksen kiinteän omaisuuden ulosmittaukseen johtaneet velat ovat parhaillaan useiden hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen kohteena eivätkä siten ole yksiselitteisiä. Vaikka pakkotäytäntöä ei ole lykätty, koska SNIACE ei ole esittänyt tuomioistuimille takausta, veroviranomaisten on ainakin toimittava varovaisesti ennen kiinteän omaisuuden myyntiin ryhtymistä, sillä kyseessä on peruuttamaton toimenpide, joka voidaan mitätöidä, jos tuomioistuimet tekevät SNIACE:n kannalta myönteisen päätöksen. Varovaisuus onkin tähän asti ollut tyypillistä tämänkaltaisiin tapauksiin liittyvässä hallinnollisessa toiminnassa. Veronmaksajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa, 26 päivänä helmikuuta 1998 annetussa laissa käsitellään nimenomaan tätä seikkaa ja osoitetaan jälleen kerran, kuinka harkiten veroviranomaisten olisi toimittava tehdessään peruuttamattomia päätöksiä sellaisista veroveloista, joita ei ole tarkkaan määritelty. Tällä säännöllä, joka tuli voimaan 19 päivänä maaliskuuta 1998, annetaan veroviranomaisille valtuudet myydä ulosmitattua omaisuutta vain silloin kun ulosmittauksen perusteena olevan velan maksu on taattu. Verovelan maksun varmistamiseksi toteutettujen valtion veroviraston toimenpiteiden osalta Espanjan viranomaiset korostavat, että tässä tapauksessa valtion verovirasto on toteuttanut kaikki lain mahdollistamat toimenpiteet. Luotot ja omistusoikeudet on ulosmitattu, samoin tehdas sekä yrityksen toiminnassa käytetyt koneet ja laitteet.

(39) Espanjan viranomaisten mukaan velan perimää koskevan pakkokäytäntömenettelyn aikana ilmenneet ongelmat ovat johtaneet keskusteluihin yrityksen ja SNIACE:n maksamatta jättämien jätehuoltoverojen perimisestä vastaavan vesiviranomaisen välillä; keskusteluilla on pyritty löytämään verovelan maksulle neuvotteluratkaisu yleisten perintämääräysten lykättyjä maksuja ja erissä suoritettuja maksuja koskevien sääntöjen mukaisesti. Parhaillaan keskustellaan erissä suoritettavien maksujen ehdoista ja SNIACE:lta edellytettävistä takuista.

(40) Espanjan viranomaiset korostivat, että vaikka yrityksen kanssa keskustellaan maksujen suorittamisesta erissä, tätä vaihtoehtoa ei välttämättä toteuteta; keskustelujen lopputulos riippuu asian kannalta merkityksellisistä, varsinkin takauksia koskevista oikeudellisista vaatimuksista.

Sosiaaliturvamaksut on jätetty maksamatta vuodesta 1991 alkaen

(41) Espanjan hallitus totesi, että maksamatta jätetyistä sosiaaliturvamaksuista muodostuvasta velasta oli tehty kuninkaallisella asetuksella 1637/1995 6 päivänä lokakuuta 1995 hyväksyttyjen sosiaaliturvamaksujen kantoa koskevien yleisten määräysten 40 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen (Espanjan valtion virallinen lehti 24.10.1995) mukainen uusi velkajärjestelysopimus: 30 päivänä syyskuuta 1997 päivätty sopimus, joka koskee helmikuun 1991 ja helmikuun 1997 välisenä aikana syntyneen yhteensä 3510387323 pesetan suuruisen velan uudelleenjärjestelyä sekä 615056349 pesetan suuruisia lisämaksuja ja jossa määritellään 120 kuukausierän ehdot, joiden mukaan kahtena ensimmäisenä vuotena maksetaan 7,5 prosentin lakisääteinen korko ja sen jälkeen velka maksetaan vuotuisen koron noustessa kolmannesta vuodesta kymmenenteen vuoteen seuraavasti: 5, 5, 10, 10, 15, 15, 20 ja 20 prosenttia.

(42) Huhtikuuhun 1998 mennessä SNIACE oli maksanut sosiaaliturvamaksuja 216118863 pesetan arvosta uuden maksujenlykkäyssopimuksen mukaisesti.

(43) Espanjan hallitus totesi, että kyseeseen uuteen velanmaksun lykkäykseen sisältyy edellä mainitussa 8 päivänä maaliskuuta 1996 tehdyssä ja 7 päivänä toukokuuta 1996 myönnetyllä lykkäyksellä muutetussa sopimuksessa tarkoitettu velka; kyseinen sopimus julistettiin mitättömäksi maksuaikataulun mukaisten erien maksamatta jättämisen vuoksi, koska yritys ei ollut suorittanut vastaavia summia.

(44) Espanjan hallitus toisti, että yleinen sosiaaliturvavirasto oli noudattanut voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä eikä sen voida katsoa toimillaan myöntäneen valtiontukea. Kyseisiä sääntöjä ja määräyksiä sovelletaan yleisesti kaikkiin asetetut edellytykset täyttäviin yrityksiin eivätkä ne koske tiettyjä yrityksiä tai toimitiloja. Sosiaaliturvaviranomaiset olivat noudattaneet sosiaaliturvamaksujen perintää koskevissa yleisissä määräyksissä määrättyä menettelyä toteuttaessaan SNIACE:en kohdistuvia perintätoimia.

(45) Espanjan hallitus korosti, että velanmaksun lykkäys on sallittu yleisenä toimenpiteenä eikä päätös perustu viranomaisten harkintavaltaan. Lykkäystä koskevasta menettelystä määrätään sosiaaliturvamaksujen kantoa koskevien kuninkaallisella asetuksella 1637/1995 6 päivänä lokakuuta 1995 hyväksyttyjen yleisten määräysten 40, 41, 42 ja 43 artiklassa. Kyseisten määräysten mukaan maksamattomista sosiaaliturvamaksuista muodostuvaa velkaa voidaan velallisen pyynnöstä lykätä tai se voidaan maksaa erissä, jos velallisen taloudellinen tilanne estää häntä maksamasta velkaansa (40 artikla). Toisin sanoen lykkäys myönnetään, jos yritys sitä pyytää ja jos yritys täyttää määräyksissä asetetut edellytykset. Lykkäyspäätökset ovat sosiaaliturvajärjestelmään liittyvien velkojen perinnän kannalta myönteisiä, sillä muunlainen menettely johtaisi kyseisen yrityksen sulkemiseen, jolloin velan takaisinmaksusta ei olisi minkäänlaisia takeita.

(46) Espanjan hallitus totesi lisäksi, että taatakseen velanmaksun yritys tarjoutui tekemään Torrelavegan kaupungissa sijaitsevaan tehtaaseen sekä sen koneisiin ja laitteisiin ensimmäisen kiinnityksen, jonka saajina olivat yleinen sosiaaliturvavirasto ja palkkatakuurahasto Fogasa yhdessä. American Appraisal España SA:n 31 päivänä joulukuuta 1996 tekemän arvion mukaan kyseisen omaisuuden reaaliarvo oli 25580000000 pesetaa. Koska vakuuden täyden oikeusvaikutuksen varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet olivat hyvin monimutkaisia ja vaivalloisia, SNIACE pyysi jatkamaan takauksen esittämiselle asetettua määräaikaa. Yleisen sosiaaliturvaviraston pääjohtaja hyväksyi 19 päivänä joulukuuta 1997 määräajan pidennyksen 22 päivänä helmikuuta 1996 annetun määräyksen 21 artiklan mukaisesti korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi, minä aikana yleisen sosiaaliturvaviraston julkaisemia takavarikointipäätöksiä ei pantaisi täytäntöön.

(47) Koska edellä mainituista ongelmista ei päästy eroon eikä yritys kyennyt määrittelemään täsmällisesti viimeisen maksuerän suorituspäivää pidennetyn määräajan kuluessa, yritys pyysi "vakuuden korvaamista" sen varmistamiseksi, että takavarikointipäätöksiä ei pantaisi täytäntöön. Espanjan viranomaisten mukaan parhaillaan tutkitaan, kattaisiko uusi vakuus lykätyn velan riittävässä määrin.

(48) Espanjan viranomaisten mielestä lykkäystä ei voida pitää yritykselle myönnettynä valtiontukena, koska velanmaksuehdot, lykkäyksen myöntämispäivänä voimassa olleen korkokannan mukaisesti perittävä korko mukaan luettuna, ovat Espanjan lainsäädäntöön sisältyvien yleisesti sovellettavien ja pakollisten sääntöjen mukaisia.

(49) Espanjan viranomaiset katsoivat kuitenkin 24 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyssä kirjeessä, että niiden kanta ei ollut ristiriidassa kantelijan näkemyksen kanssa, jonka mukaan velan lykkäys on tapauskohtaisen tutkinnan jälkeen toteutettava. harkinnanvarainen valtion toimenpide; vaikka ne myöntävätkin, että yleistä sosiaaliturvaa koskevan lain 20 artiklassa käytetään sanaa "podrán" (voi) viitattaessa viranomaisen valtuuksiin myöntää lykkäystä maksamattomista sosiaaliturvamaksuista muodostuvan velan maksamiseen, viranomaisella voitaisiin katsoa olevan Espanjan viranomaisten näkemyksen mukaisesti harkintavaltaa ainoastaan tulkitsemalla artiklaa täysin kirjaimellisesti. Espanjan viranomaisten mielestä harkinnanvarainen ei tarkoita mielivaltaista, jolloin lakia sovellettaisiin samanlaisiin tilanteisiin ennalta arvaamattomasti ja epäyhtenäisesti. Todellisuudessa yritykset pyytävät lykkäystä, koska niiden taloudellinen tilanne estää niitä maksamasta velkojaan, ja mikäli ne täyttävät voimassa olevan lainsäädännön mukaiset edellytykset (mikä tietenkin merkitsee tapauskohtaista tutkimista), niille myönnetään lykkäys. Tässä yhteydessä Espanjan viranomaiset pitävät kyseistä toimenpidettä yleisenä käytäntönä ja katsovat, että kaikkiin tapauksiin sovelletaan samoja arviointiperusteita.

(50) Lopuksi Espanjan hallitus toteaa olevansa edelleen sitä mieltä, että lykkäysten myöntämisellä suojellaan sosiaaliturvajärjestelmää velkojen perinnän osalta paremmin kuin muilla toimenpiteillä, jotka johtaisivat yritysten sulkemiseen, jolloin olisi täysin mahdotonta periä kaikkia velkoja tai edes suurinta osaa veloista. Tämän vuoksi etusijalle asetetaan menetelmä, joka on sosiaaliturvajärjestelmän kannalta kaikkein edullisin.

Lailla 7/93 hyväksytty yhteensä miljardin pesetan takaus

(51) Espanjan hallitus piti kiinni näkemyksestään, jonka mukaan kyseessä ei ole tuki, koska lainan takausta ei koskaan virallistettu. Se toisti, että 16 päivänä syyskuuta 1993 annetun lain n:o 7/1993 2 artiklassa ainoastaan annetaan aluehallitukselle valtuudet myöntää SNIACE:lle miljardin pesetan takaus. Tätä ei kuitenkaan toteutettu, koska laissa asetettiin tiukat edellytykset, jotka oli täytettävä, jotta aluehallitus voisi myöntää takauksen, ja jotka eivät toistaiseksi olleet täyttyneet. Näin ollen takausta ei ollut myönnetty eikä pantu täytäntöön. Sitä paitsi yritys ei ollut edes pyytänyt sitä. Espanjan hallitus toisti, että ennen takauksen mahdollista virallistamista se ilmoittaisi asiasta etukäteen Euroopan komissiolle.

(52) Espanjan hallitus lisäsi, että Espanjan yksityisoikeudessa (kauppaoikeudellisen säädöskokoelman 440 artikla ja siviilioikeudellisen säädöskokoelman 1822-1856 artikla) takaus määritellään muodolliseksi liiketoimeksi: jos takausasiakirjaa ei toimiteta sille, jonka on määrä ottaa vastuulleen riski, takausta ei ole olemassa eikä sillä luoda mitään oikeuksia eikä velvollisuuksia. Takaus on enemmän kuin vain aikomuksen ilmaus. Jotta kyseessä oleva takaus pantaisiin täytäntöön, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

a) lain 7/1993 määräysten noudattamista koskeva vahvistus;

b) laadittavaa takausasiakirjaa koskeva oikeudellinen lausunto;

c) yleinen tilintarkastuskertomus;

d) aluehallituksen talous- ja veroministerin myöntämää takausta koskeva ehdotus;

e) takausta koskeva aluehallituksen hyväksyntä;

f) takausasiakirjan laatiminen.

Rakennettavaksi suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen rahoitusjärjestelyt

(53) Espanjan hallitus totesi, että käsittelylaitoksen rakentamista suunnitellaan osana Besaya-joen yhteistä vedenkäsittelysuunnitelmaa eikä ainoastaan SNIACE:n käyttöön, mutta että hanke on vasta suunnitteluvaiheessa.

(54) Yritys on jo toteuttanut toimenpiteitä jätteenkäsittelylaitoksen käyttöön ottamiseksi. Yrityksen Besaya-jokeen laskemien päästöjen käsittely liittyy Saja-Besaya-altaan puhdistamista koskevan yleissuunnitelman mukaisesti toteutettuihin toimenpiteisiin; kyseinen allas on julistettu kansalliseksi suojelukohteeksi ja se on parhaillaan teknisen arvioinnin kohteena. Ennen tämän vaiheen loppuun saattamista on mahdotonta määritellä, millaisia toimenpiteitä lopulta edellytetään päästöjä Besaya-jokeen laskevilta yrityksiltä.

(55) Saja-Besaya-altaan puhdistamista koskevan yleissuunnitelman mukaisesti toteutettujen teknisten tutkimusten perusteella teollisuusyritysten, SNIACE mukaan luettuna, on käsiteltävä itse jätevesipäästönsä niiden syntypaikassa, ja käsitellyt jätevedet voidaan laskea jätevesijärjestelmään noudattaen päästöjä koskevissa määräyksissä asetettuja enimmäismääriä, jolloin peritään sallitun ympäristökuormituksen mukaiset käyttömaksut. Ehdotus kaiken teollisuuden tuottaman jäteveden käsittelystä kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon kuuluvassa erillisessä käsittelylaitoksessa on hylätty kyseisen vaihtoehdon monimutkaisuuden vuoksi.

(56) Espanjan viranomaiset lisäsivät 16 päivänä huhtikuuta 1998 päivätyssä kirjeessä, että SNIACE oli jo aloittanut jätevedenpuhdistamoon liittyvät hankinnat ilman minkäänlaista julkista tukea ja näin ollen ei ole olemassa konkreettisia suunnitelmia tämäilkaltaisen tuen myöntämiseksi.

Torrelavegan kaupunginvaltuuston osittain peruuttamat 116 miljoonan pesetan velat

(57) Espanjan viranomaiset totesivat, että Torrelavegan kaupunginvaltuusto oli toiminut kaikin tavoin valtuuksiensa mukaisesti ja Espanjan lain mukaan mainitun veromäärän poistaminen ei ole sama kuin velan peruuttaminen.

(58) Torrelavegan kaupunginvaltuusto ei ollut osallistunut maksumenettelyn lykkäyksen osana lokakuussa 1996 tehtyyn velkojien sopimukseen vaan oli tehnyt erillisen, peruuttamista (quita) ja lykkäystä (espera) koskeviin Espanjan verosäädöksiin perustuvan erityissopimuksen, jolla se suostui samoihin myönnytyksiin kuin yksityiset velkojat. Toisin sanoen se suostui velkojien sopimuksessa määrättyyn velkamäärän vähentämiseen ja maksuajan pidennykseen sekä velan maksamiseen erissä viiden vuoden aikana, johon sisältyi velkojien sopimuksen mukainen maksuvapaa aika ja korkokanta. Erityissopimuksen allekirjoittamisella oli ainoastaan tarkoitus varmistaa, että SNIACE maksaa verovelkansa kaupungin viranomaisille, koska peruutetuille veloille ei ollut esitetty minkäänlaista takausta eikä käytettävissä ollut rasituksetonta omaisuutta. Sopimus oli kaikin puolin yleisen verolain 129 artiklan 4 kohdan mukainen.

(59) Espanjan viranomaisten mukaan Espanjan konkurssilainsäädännössä tehdään selkeä ero velan peruuttamisen sekä velan määrän vähentämisen ja maksuajan pidennyksen välillä. Velka voidaan peruuttaa vain lailla, jolloin kyseessä on yleensä katastrofitilanne, jonka vuoksi on tarkoituksenmukaista myöntää vapautus veroista. Velan määrää vähennetään ja maksuaikaa pidennetään vain velan tai ainakin sen osan takaisinsaamisen varmistamiseksi, ja kyseisiin keinoihin turvaudutaan vain konkurssimenettelyn yhteydessä, kun perintätoimet eivät ole mahdollisia, koska kiinnitysten velkojilla (Banco Español de Crédito) on kiistämätön etusija niillä olevan kiinteistöä ja rakennuksia koskevan panttioikeuden vuoksi, kuten tarkasteltavana olevassa tapauksessa.

(60) Espanjan viranomaiset toimittivat komissiolle jäljennöksen 15 päivänä joulukuuta 1997 tehdystä Torrelavegan kaupunginvaltuuston päätöksestä n:o 4358/97, jossa muun muassa todetaan, että SNIACE:n verovelka kyseisenä päivänä koostui 216245424 pesetan velkapääomasta ja 37523859 pesetan suuruisesta vuoden 1996 elinkeinoverosta, joihin voidaan lisätä lisämaksut ja lakisääteiset korot. Ulosottoteitse varmistettiin 10193800 pesetan takaisinsaaminen; ja noin 45000000 pesetan korvaus on odotettavissa; yleisen verolain 73 artiklan mukaan omaisuusverolla on erityisasema epäsuoran laillisen kiinnityksen tapauksessa.

(61) Espanjan viranomaiset korostivat, että velkojen vapauttaminen liittyy veroarvioihin, jotka eivät kuulu ensisijaisten vaateiden tai aiempien ulosmittausten piiriin ja jotka elinkeinoveron (Impuesto sobre Actividades Económicos, IAE) tapaan olisi voitu ja olisi pitänyt peruuttaa, koska ne perustuvat koko vuoden toimintaan (mikä ei ollut mahdollista vuosina 1995 ja 1996, jolloin yritys oli suljettu useita kuukausia):

>TAULUKON PAIKKA>

(62) Espanjan hallituksen mukaan 116 miljoonan pesetan suuruisesta velasta vapauttamista ei voida pitää välittömänä tai välillisenä tukena, koska kaupunginvaltuuston päätös tavallaan rajoittui niihin velkoihin, joita ei voitu periä ja joista osa (kuten vuosien 1995 ja 1996 elinkeinoveroa koskevat arviot ja lisämaksut pakkoperinnästä) on osittain peruutettava, koska arviointi suoritettiin vuoden täysimittaisen toiminnan perusteella, vaikka yritys ei toiminut juuri lainkaan vuosina 1995 ja 1996. Elinkeinovero on vero, jonka verokannan keskushallinto määrittää ja joka perustuu kokopäivätoimiseen elinkeinon harjoittamiseen. Espanjan hallitus perustaa siis näkemyksensä oletukseen täysilukuisesta henkilöstöstä ja täysimääräisestä energiankulutuksesta yrityksen normaalin toiminnan tason mukaisesti. Tosiasiallisesti tuotanto oli keskeytyksissä kyseisenä ajankohtana, ja kumpaakin vuotta koskevat määrät olisi peruutettava ilman eri toimenpiteitä.

(63) Näin ollen velkojen vapauttamisesta tehdyssä sopimuksessa mainittu kokonaismäärä, 100216447 pesetaa, vastasi niitä velkoja, joita ei voitu periä: elinkeinoveroa, jonka kannolle ei ollut perusteita, ja lisämaksuja, jotka olivat vapauttamisen kohteena olevaan tosiasialliseen verovelkaan liittyvä kirjanpitoerä, joten kyseistä erää voidaan pitää ainoastaan kirjanpidollisena tietona, jolla ei ole mitään käytännön vaikutuksia.

(64) Jäljelle jäävät määrät eli vesi- ja jätehuoltomaksut, perustuvat myös huomattavan virheellisiin laskelmiin, koska ainakin jätehuoltomaksu on laskettu täysimittaisen taloudellisen toiminnan perusteella, mikä ei pidä paikkaansa vuosien 1994, 1995 ja 1996 osalta. Kyseiset arviot korvataankin uusilla, todelliseen toiminnan tasoon perustuvilla arvioilla. Vuosien 1995 ja 1996 elinkeinoveroa koskevat arviot, arvoltaan 79497353 pesetaa, olivat siten täysin epärealistisia, ja ne on sen vuoksi peruutettava osittain.

(65) Loppua päätökseen sisältyvästä velasta ei voida periä lainkaan pakkoperintämenettelyin, koska sillä ei ole etuoikeusasemaa, ja kaupunginvaltuuston päätöksellä ei näin ollen käytännössä ole vaikutusta yritykseen, koska päätös koskee määriä, joita ei voida periä, sekä määriä, jotka oli peruutettava, koska yritys ei harjoittanut todellista taloudellista toimintaa.

(66) Espanjan viranomaiset päättelivät, että Torrelavegan kaupungin viranomaiset toimivat yksinkertaisesti suojellakseen taloudellisia etujaan tehokkaasti ja tekivät kaikkensa periäkseen takaisin SNIACE:n velan. Niiden toteuttamat toimenpiteet ovat olleet kaikilta osin lainmukaisia eikä niistä ole missään vaiheessa seurannut Torrelavegan kaupungin varojen vähenemistä; niihin ei myöskään voida katsoa sisältyvän välitöntä tai välillistä tukea SNIACE:lle, koska veloista vapauttaminen rajoittui määriin, joita ei tosiasiallisesti voitu periä takaisin useista eri syistä.

SNIACE:n ja palkkatakuurahasto Fogasan väliset sopimukset 1,702 miljardin pesetan takaisinmaksusta, joka vastaa Fogasan SNIACE:n puolesta maksamia työntekijöiden erääntyneitä palkkoja

(67) Espanjan hallitus toisti, että Fogasa maksaa konkurssin tehneiden tai muuten vakavissa vaikeuksissa olevien yhtiöiden työntekijöille suorittamatta olevat palkat ja palkanlisät. Kyseiset etuudet maksetaan työntekijöille eli palkkatakuuseen ovat oikeutettuja ainoastaan työntekijät eikä sen piiriin kuulu tuen tai lainojen myöntäminen yrityksille, joilla on palkkoihin liittyviä velkoja. Sopimuksia palkkatakuurahaston maksamien määrien takaisinmaksusta säännellään 20 päivänä elokuuta 1985 annetulla ministeriön määräyksellä, johon nimenomaisesti sisältyy palkkatakuurahaston mahdollisuus tehdä sopimus maksujen lykkäyksestä ja erissä maksamisesta noudattaen määräyksensä annettuja säännöksiä.

(68) Fogasa teki SNIACE:n kanssa kaksi takaisinmaksusopimusta 6 päivänä maaliskuuta 1985 annetun kuninkaallisen asetuksen 505/85 32 artiklan täytäntöönpanosta 20 päivänä elokuuta 1985 annetun määräyksen mukaisesti:

a) päivätty 5 päivänä marraskuuta 1993

Kokonaismäärä mukaan lukien korko: 1362708700 pesetaa

Maksuaika: kahdeksan vuotta

Maksuerien väli: kuusi kuukautta

Korkokanta: kymmenen prosenttia, joka oli täytäntöönpanosta 20 päivänä elokuuta 1985 annetun määräyksen mukainen lakisääteinen korko vuonna 1993

Vakuus: kiinnitys omaisuuteen

b) päivätty 31 päivänä lokakuuta 1995

Kokonaismäärä mukaan lukien korko: 339459878 pesetaa

Maksuaika: kahdeksan vuotta

Maksuerien väli: kuusi kuukautta

Korkokanta: yhdeksän prosenttia, joka oli täytäntöönpanosta 20 päivänä elokuuta 1985 annetun määräyksen mukainen lakisääteinen korko vuonna 1995

Vakuus: kiinnitys omaisuuteen

(69) Kesäkuuhun 1998 mennessä yritys oli maksanut kyseisten kahden sopimuksen mukaisesti 186963594 pesetaa.

(70) Espanjan viranomaisten mielestä sopimuksiin ei sisälly yleisen budjettilain tarkistetun toisinnon 81 artiklan määritelmän mukaista valtion myöntämää tukea tai avustusta, toisin sanoen julkisten varojen vapaata myöntämistä julkisille tai yksityisille henkilöille tai elimille yhteiskunnallisesti merkittävän toiminnan edistämiseksi tai yleishyödyllisen tavoitteen saavuttamiseksi taikka yleisemmin jonkinlaisena valtion talousarviosta tai jonkin itsehallintoelimen talousarviosta myönnettävänä ja maksettavana avustuksena tai tukena taikka kokonaan tai osittain Euroopan unionin varoin rahoitettuna avustuksena tai tukena. Pikemminkin kyseessä on luotto, johon kyseinen elin on oikeutettu yritysten osalta etuuksien saaneiden työntekijöiden oikeuksien ja toimien korvaamisen perusteella.

(71) Lopuksi Espanjan hallitus esitti, että kyseisiä sääntöjä ja määräyksiä sovelletaan yleensä kaikkiin asetetut edellytykset täyttäviin yrityksiin eivätkä ne koske ainoastaan tiettyjä yrityksiä tai toimialoja. Fogasa maksaa työntekijöille suorittamatta olevat määrät muttei suorita mitään maksuja kyseisille yrityksille, koska se on kiellettyä voimassa olevan lainsäädännön nojalla.

(72) Menettelyyn kuuluvien tutkimusten kohteena olevien kysymysten lisäksi Espanjan hallitus otti kantaa kolmansien esittämiin huomautuksiin, joiden mukaan ilmoitettuun Caja Cantabrian SNIACE:lle myöntämään 2000 miljoonan pesetan lainaan sisältyisi valtiontukea. Se kumosi väitteet ja totesi muun muassa, että Caja on yksityisoikeuden piiriin kuuluva luottolaitos, jonka on tehtävä investointipäätöksensä kannattavuus- ja vakavaraisuusperusteiden nojalla. Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio katsoo, että Caja Cantabrian myöntämä väitetty tuki ei kuulu menettelyn soveltamisalaan. Se pitää kuitenkin mahdollisena, että lainaan sisältyy tukea, ja pidättää itselleen oikeuden jatkaa asian tutkimusta tämän menettelyn ulkopuolella.

VI VÄITETYN TUEN ARVIOINTI

(73) Komission on ensin määriteltävä, sisältyykö menettelyn kohteena oleviin eri toimenpiteisiin EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio arvioi tilanteen seuraavasti.

(74) SNIACE on yksi yhteisön viidestä viskoosikuitujen valmistajasta. Sen tuotteilla käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä, ja valmistajien kesken käydään kilpailua. Viskoosikuiduilla (CN-koodi 5504 10 00 ) EU:n sisällä käytävän kaupan volyymi oli noin 101000 tonnia vuonna 1997. SNIACE:n toimiala on taantuva, minkä vuoksi jotkut sen kilpailijoista ovat järkeistäneet kapasiteettiaan. Kyseisten kuitujen tuotanto ETA:n alueella laski 760000 tonnista vuonna 1992 684000 tonniin vuonna 1997 (kymmenen prosentin lasku), ja kulutus laski 11 prosenttia kyseisenä ajanjaksona. Keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste kyseisenä ajanjaksona oli noin 84 prosenttia, mikä on alhainen ottaen huomioon alan pääomavaltaisuus. Espanjan markkinoiden lisäksi SNIACE on perinteisesti toimittanut tuotteitaan Euroopan markkinoille, varsinkin Italiaan ja Ranskaan. Lisäksi SNIACE valmistaa synteettikuituja, tarkemmin sanottuna polyamidifilamenttilankaa. Kyseinen ala kärsii huomattavasta ylikapasiteetista, ja keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste vuosina 1995-1997 oli vain 76 prosenttia.

SNIACE on jättänyt ympäristöverot maksamatta vuodesta 1987 alkaen

(75) Vuosien 1987-1995 ympäristöveroista, lisämaksuista ja koroista kertyneiden maksamattomien velkojen kokonaismäärä näytti 1 päivään maaliskuuta 1998 mennessä nousseen 6268766095 pesetaan (Espanjan viranomaisten ilmoittaman 6354149834 asemesta, jossa ei otettu huomioon vuosina 1987 ja 1988 jo kannettuja määriä). Kyseisten velkojen pakkoperintämenettely aloitettiin ilmeisesti noin kahdeksan vuotta sitten sen jälkeen, kun ylempi taloudellis-hallinnollinen tuomioistuin oli tehnyt vuosien 1987 ja 1988 arvioiden laillisuutta koskevan päätöksen 28 päivänä marraskuuta 1990. Kuten Espanjan viranomaiset itsekin myöntävät, pakkoperintämenettelyllä ei tässä tapauksessa ole lykkäävää vaikutusta, koska SNIACE ei ole esittänyt pankkitakausta kyseenalaiseksi asetettujen ympäristöveroarvioiden osalta (lukuun ottamatta vuoden 1988 arviota).

(76) Komissio myöntää kuitenkin, että Espanjan lain mukaan SNIACE:n velkojen perimisestä vastaava elin on veroviranomainen eikä vesiviranomainen (Confederación Hidrográfica del Norte). Kesäkuuhun 1998 mennessä oli peritty 85383739 pesetaa eli vain reilu prosentti kokonaissaatavista. Samanaikaisesti velan määrä, lakisääteisen korkokannan mukainen korko ja lisämaksut mukaan luettuina, kasvaa edelleen.

(77) Komissio toteaa, että velkojen perintä on osoittautunut vaikeaksi varsinkin siksi, että SNIACE:lla on taloudellisia ongelmia ja että SNIACE on kyseenalaistanut vuosiarviot oikeusteitse. Koska veroviranomainen ei ole toistaiseksi ryhtynyt pakkotäytäntöön, jolla se olisi mahdollisesti aiheuttanut yrityksen selvitystilan, se on saattanut toimia näin maksimoidakseen mahdollisuutensa saada takaisin ainakin osan maksamatta jätetyistä ympäristöveroista, mikä olisi muutoin ollut mahdotonta paremmassa etuoikeusasemassa olevien muiden velkojien vuoksi.

(78) Lopuksi voidaan todeta, että tässä vaiheessa komissio ei suorittamiensa tutkimusten perusteella voi päätellä, että ympäristöverojen maksamatta jättämiseen sisältyy selvästi valtiontukea. Ottaen huomioon monimutkaiset oikeudelliset seikat, jotka liittyvät viranomaisten SNIACE:lle mahdollisesti suomaan erityiskohteluun maksamattomien verojen perimättä jättämisen muodossa komissio aikoo lykätä tätä osatekijää koskevan päätöksen myöhemmäksi.

Sosiaaliturvamaksut on jätetty maksamatta vuodesta 1991 alkaen

(79) Komissio ei kiistä Espanjan viranomaisten esittämää väitettä, jonka mukaan sosiaaliturvavirasto on toiminut turvatakseen saatavansa. Komissio korostaa lisäksi, että se ei millään tavalla aseta kyseenalaiseksi Espanjan yleistä sosiaaliturvajärjestelmää.

(80) Espanjan viranomaiset ovat kuitenkin myöntäneet, että jos sosiaaliturvavirasto olisi ryhtynyt perimään saatavansa, seurauksena olisi ollut yrityksen sulkeminen. On siis ilmeistä, että sosiaaliturvaviraston suvaitsevaisuus usean vuoden ajan lykättyjä SNIACE:n sosiaaliturvamaksuja kohtaan merkitsi yritykselle huomattavaa etua.

(81) On myös ilmeistä, että voimassa olevissa sosiaaliturvaa koskevissa määräyksissä annetaan viranomaisille mahdollisuus käyttää harkintavaltaa käsitellessään yksittäisiä tapauksia, kuten tässä tapauksessa on tehtykin. Komissio korostaa, että nimenomaan sosiaaliturvaviraston harkintavallan laajuus tässä tapauksessa, joka koskee ilmeisen kannattamatonta yritystä, saa komission hylkäämään Espanjan viranomaisten väitteen, jonka mukaan sosiaaliturvaviraston SNIACE:n tapauksessa toteuttamat toimenpiteet ovat yleisiä toimenpiteitä(3).

(82) Vaikka sosiaaliturvavirasto onkin toiminut voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, SNIACE:n velkojen käsittely lukuisin velkajärjestelysopimuksin ei näytä vastaavan vallitsevia markkinaolosuhteita. Komissiolla on ollut tapana käyttää vertailukohtana kyseisen jäsenvaltion vahvistetun viitekoron mukaista tiettynä ajankohtana noteerattua arvoa. Tällaista korkoa ei kuitenkaan vahvistettu Espanjan osalta ennen elokuuta 1996. Kun komissio on arvioinut aiemmissa tapauksissa(4), vastaako sosiaaliturvamaksuista muodostuvan velan uudelleenjärjestelyyn liittyvä korko vallitsevia markkinaolosuhteita, se onkin käyttänyt vertailukohtana vallitsevaa keskikorkoa, jonka Espanjan yksityiset pankit perivät yli kolmen vuoden lainoista. Espanjan keskuspankin julkaisemien tilastojen mukaan tässä tapauksessa yksityiset pankit perivät yli kolmen vuoden lainoista kyseisenä ajankohtana seuraavanlaiset keskikorot: 18,24 prosenttia vuonna 1991, 17,28 prosenttia vuonna 1992, 16,19 prosenttia vuonna 1993, 12,51 prosenttia vuonna 1994, 13,09 prosenttia vuonna 1995 ja 11,06 prosenttia vuonna 1996(5). Muutkaan velkajärjestelysopimusten ehdot, joiden mukaisesti velkapääoman ja korkojen maksu painottui laina-ajan lopulle (ilmeisesti yrityksen elpymisen helpottamiseksi), eivät vastaa tavanomaisten markkinaolosuhteiden mukaisia luottoja.

(83) Näin ollen on pääteltävä, että sopimuksiin sisältyi EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, joka oli laitonta, koska siitä ei ollut tehty komissiolle EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusta. On vaikeaa määritellä täsmällisesti laittoman tuen määrää, mutta tueksi voidaan katsoa ainakin taloudellinen etu, joka saatiin lainan myöntämishetkestä voimassa olleesta alennetusta korkokannasta.

Lailla 7/93 hyväksytty yhteensä miljardin pesetan takaus

(84) Vaikka onkin valitettavaa, että Espanjan viranomaiset eivät ilmoittaneet komissiolle Cantabrian aluehallituksen aikomuksesta antaa lupa kyseisen takauksen myöntämisen ottaen erityisesti huomioon, että yritys valmistaa muun muassa polyamidikuituja eli synteettikuituteollisuuden tukisäännöstön mukaisen valvonnan piiriin kuuluvia tuotteita, komissio katsoo, että aluehallitus ei itse myönnä takauksia ja että takauksen täytäntöönpano olisi edellyttänyt useita ylimääräisiä hallinnollisia toimenpiteitä. Lisäksi komission tiedossa ei ole seikkoja, jotka osoittaisivat SNIACE:n saaneen liiketaloudellista etua lain säätämisestä. Edellyttäen, että Espanjan hallitus ilmoittaa komissiolle etukäteen mahdollisista takauksen virallistamista koskevista ehdotuksista, komissio päättelee, että SNIACE:lle ei sinänsä suoda mitään erityistä etua lailla 7/93, johon ei näin ollen sisälly valtiontukea.

Rakennettavaksi suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen rahoitusjärjestelyt

(85) Komissio toteaa, että Espanjan hallituksen toimittamien tietojen perusteella Saja-Besaya-altaan puhdistamista koskevan alueellisen suunnitelman täytäntöönpano on teknisen arvioinnin vaiheessa, ja vasta tämän vaiheen jälkeen tiedetään, mitä toimenpiteitä on lopulta toteuttava yritysten (SNIACE mukaan luettuna) Besaya jokeen laskemien päästöjen osalta. Komissio ottaa myös huomioon Espanjan hallituksen ilmoituksen, jonka mukaan SNIACE on jo toteuttanut toimenpiteitä jätevedenpuhdistamon käyttöön ottamiseksi ilman minkäänlaista julkista tukea eikä julkista tukea myöskään ole suunnitteilla. Näin ollen komissio ei ole tutkimuksissaan voinut todeta tuen osatekijöiden olemassaoloa.

Torrelavegan kaupunginvaltuuston osittain peruuttamat 116 miljoonan pesetan velat

(86) Torrelavegan kaupunginvaltuusto näyttää Espanjan hallituksen toimittamien tietojen perusteella pyrkineen varmistamaan, että se saa SNIACE:lta kaikki ne saatavansa, jotka se voi laillisesti periä Espanjan lain nojalla. Komissio on lisäksi tutkinut, onko julkisen velkojan toiminta tässä tapauksessa perustunut pyrkimykseen maksimoida mahdollisuudet periä maksamattomat verot ja vastasivatko julkisen velkojan toteuttamat toimenpiteet yksityisten velkojien toimia. Kuten komissio myönsi menettelyä aloittaessaan, jolloin se ei hyväksynyt osana maksumenettelyn lykkäystä lokakuussa 1996 tehtyä velkojien sopimusta (jossa muun muassa määrättiin, että 40 prosenttia velasta muunnetaan osakkeiksi), viranomaiset kykenivät periaatteessa turvaamaan kaikki saatavansa. Lisäksi komissio myöntää, että Torrelavegan kaupunginvaltuuston ja SNIACE:n välinen erillinen sopimus, joka oli käytännössä samansisältöinen kuin velkojien sopimus, ei näytä tuoneen SNIACE:lle yhtään suopeampaa kohtelua kuin yksityisten velkojien sopimus. Veloista vapauttaminen päinvastoin rajoittui lähinnä määriin, joita ei voitu periä takaisin varsinkin sen vuoksi, että yritys ei juurikaan harjoittanut taloudellista toimintaa vuosina 1995 ja 1996, joten erääntyneet määrät on arvioitava uudelleen, vaikka komissiolle ei vielä olekaan toimitettu yksityiskohtaisia tietoja muutetuista arvioista.

(87) Näin ollen komissio katsoo käytettävissä olevien tietojen perusteella, että SNIACE ei ole hyötynyt kohtuuttomasti menettelyn soveltamisalaan kuuluvista Torrelavegan kaupungin viranomaisten toimenpiteistä eivätkä toimenpiteet johda velkojen peruuttamiseen, joten kyseessä ei siis ole valtiontuki.

SNIACE:n ja palkkatakuurahasto Fogasan väliset sopimukset 1,702 miljardin pesetan takaisinmaksusta, joka vastaa Fogasan SNIACE:n puolesta maksamia työntekijöiden erääntyneitä palkkoja

(88) Komissio toistaa menettelyn aloittamisen yhteydessä esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan se ei vastusta Fogasan toimintaa, mikäli Fogasa maksaa määräystensä mukaisesti yrityksen puolesta SNIACE:n työntekijöille näiden lailliset saatavansa, joita nämä eivät olisi muuten saaneet. Komission vakiintuneen käytännön mukaisesti harkinnanvaraista valtion osallistumista näiden kustannusten rahoitukseen on pidettävä tukena eikä yleisenä toimenpiteenä, jos yritys hyötyy siitä taloudellisesti riippumatta siitä, suoritetaanko maksut suoraan yritykselle vai jaetaanko ne työntekijöille jonkin valtiollisen toimielimen välityksellä.

(89) Komission näkemys kyseisistä järjestelyistä on, että Fogasalla on harkintavalta lykätä takaisinmaksua tai jakaa se enintään kahdeksan vuoden pituiseksi ajaksi. Lykätyistä maksuista peritään lakisääteinen korko. Vaikka kyseiset järjestelyt ovatkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisia, ne eivät näytä vastaavan vallitsevia markkinaolosuhteita. Samoista syistä kuin edellä käsiteltyjen sosiaaliturvamaksuista muodostuvan velan tapauksessa (Espanjan osalta ei vahvistettu viitekorkoa ennen elokuuta 1996) komissio on käyttänyt vertailukohtana yksityisten pankkien yli kolmen vuoden lainoista perimää keskikorkoa seuraavasti: 16,19 prosenttia vuonna 1993, 12,51 prosenttia vuonna 1994, 13,09 prosenttia vuonna 1995 ja 11,06 prosenttia vuonna 1996. Nämä korot ovat huomattavasti sopimuskorkoja korkeampia. Lisäksi komissio pitää edelleen kyseenalaisena, pystyykö yritys täyttämään sopimusehdot taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi. Toistuvista pyynnöistä huolimatta Espanjan hallitus ei ole toimittanut yksityiskohtaisia tietoja Fogasalle vakuudeksi asetetun kiinnityksen luonteesta.

(90) Edellä noudatetun sosiaaliturvamaksuista muodostuvaa velkaa koskevan toimintamallin mukaisesti on näin ollen pääteltävä, että Fogasan kanssa tehtyihin velkajärjestelysopimuksiin sisältyy EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, joka oli laitonta, koska siitä ei ollut ilmoitettu komissiolle. Sosiaaliturvamaksuista muodostuvan velan tavoin laittoman tuen määrää on vaikeaa määritellä täsmällisesti, mutta tueksi voidaan katsoa ainakin taloudellinen etu, joka saatiin velkajärjestelysopimusten edullisista korkokannoista (10 prosenttia ja 9 prosenttia).

(91) Koska komissio katsoo, että laitonta tukea sisältyy ympäristöverojen maksamatta jättämiseen, sosiaaliturvamaksuista muodostuvan velan uudelleenjärjestelyyn ja Fogasan takaisinmaksusopimuksiin, sen on päätettävä, soveltuuko kyseinen tuki yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan.

(92) EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa määrätään periaatteesta, jonka mukaan kohdassa määritellyn kaltainen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille. EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdassa määrättyjä poikkeuksia kyseiseltä periaatteesta ei voida soveltaa käsiteltävänä olevaan tapaukseen tuen luonteen ja tavoitteiden vuoksi.

(93) Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen tiettyjen alueiden kehittämistä edistävää tai helpottavaa tukea koskevien poikkeusten osalta komissio toteaa, että alue, jolle SNIACE on sijoittautunut, on syyskuusta 1995 kuulunut 92 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen aluetuen piiriin ja kuului ennen kyseistä ajankohtaa 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen aluetuen piiriin. SNIACE:lle myönnetyllä tuella ei kuitenkaan vaaditulla tavalla edistetä kyseisessä artiklassa tarkoitettua tiettyjen talousalueiden kehitystä, koska se myönnettiin toimintatukena, jonka edellytykseksi ei siis ole asetettu investointeja tai työpaikkojen luomista. Lisäksi kyseistä poikkeusta voitaisiin soveltaa 92 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille alueille myönnettyyn toimintatukeen poikkeuksellisesti vain, jos tuki myönnetään tarkkaan rajatut edellytykset täyttäville vaikeuksissa oleville yrityksille (tarkemmin jäljempänä).

(94) Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan poikkeuksen osalta todettakoon, että kyseessä ei selvästikään ollut tuki Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai Espanjan taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Espanjan hallitus ei ole myöskään pyrkinyt perustelemaan tukea tällä perusteella.

(95) Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan d alakohdan poikkeuksen osalta todettakoon, että kyseessä ei selvästikään ollut tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen.

(96) Näin ollen komissio keskittyy SNIACE:n hyväksi toteutettuja toimenpiteitä arvioidessaan perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan muihin kuin alueellisiin näkökohtiin; kyseisessä kohdassa määrätään poikkeuksesta, joka koskee "tukea tietyn taloudellisen toiminnan edistämiseen", jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. SNIACE:lle myönnetty tuki voitaisiin luokitella vaikeuksissa olevalle yritykselle myönnetyksi tueksi ottaen huomioon yrityksen rahoitusasema tuen myöntämisen aikoihin.

(97) Komissio katsoo, että vaikeuksissa oleville yrityksille myönnetty tuki aiheuttaa suurimman uhkan työttömyyden ja teollisuuden ongelmien siirtymisestä jäsenvaltiosta toiseen; se edistää vallitsevan tilanteen säilymistä estämällä markkinataloudessa toimivia voimia toimimista tavanomaiseen tapaan, jonka seurauksena kilpailukyvyttömät yritykset katoavat pyrkiessään sopeutumaan muuttuviin kilpailuolosuhteisiin; samanaikaisesti kyseinen tuki voi vääristää kilpailua ja kauppaa vaikuttaessaan niiden tuensaajien hinnoittelupolitiikkaan, jotka pyrkivät pysymään markkinoilla muita halvempien hintojen avulla.

(98) Tästä syystä komissio on vuosien mittaan kehitellyt erityisen toimintamallin vaikeuksissa oleville yrityksille myönnetyn tuen arviointia varten. Vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa(6) määritellään edellytykset, jotka kyseisen tuen on täytettävä. Suuntaviivoissa erotetaan toisistaan pelastustuki ja rakenneuudistustuki.

(99) Pelastustuki eli tuki, jolla on ainoastaan tarkoitus pitää yritys toiminnassa, kunnes sen vaikeuksien syyt on selvitetty ja niihin on löydetty parannuskeino, voidaan hyväksyä yhteismarkkinoille soveltuvana, jos se:

a) on lainan takaus tai markkinakorkoisina lainoina annettava rahoitukseen liittyvä tuki;

b) rajoittuu määrältään sellaiseksi, että yritys voi toimia (esimerkiksi kattaa palkkakustannukset ja rutiinihankinnat);

c) on maksettava ainoastaan tarvittavan ja toteuttamiskelpoisen tervehdyttämissuunnitelman laatimiseksi tarvittavan ajan (yleensä enintään kuusi kuukautta); ja

d) sitä voidaan perustella vakavilla yhteiskunnallisilla syillä eikä se johda muiden jäsenvaltioiden teollisuuden tasapainotilanteen järkkymiseen.

(100) Yleisenä periaatteena on, että rakenneuudistustuki hyväksytään vain, jos se on yhteisön edun mukainen ja jos se on kytketty asianmukaiseen yksityiskohtaiseen rakenneuudistus- tai pelastussuunnitelmaan, joka on esitettävä komissiolle. Rakenneuudistussuunnitelman on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:

a) sen on palautettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja kuntoisuus kohtuullisessa ajassa yrityksen tuleviin toimintaedellytyksiin liittyvien realististen oletusten perusteella;

b) suunnitelman kilpailijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset pyritään poistamaan mahdollisimman laajasti; ja

c) tuen määrä ja intensiteetti on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi ja niiden on oltava suhteessa yhteisön odottamaan hyötyyn. Näin ollen rakenneuudistustukea saavien on tavallisesti osallistuttava merkittävällä tavalla rakenneuudistussuunnitelman rahoitukseen omilla varoillaan tai ulkopuolisella markkinaehtoisella rahoituksella.

(101) Lopuksi todettakoon, että jäsenvaltioiden vapautta myöntää tukea synteettikuituteollisuudelle on rajoitettu vuodesta 1977, jolloin käyttöön otetuilla rajoituksilla pyrittiin hillitsemään sellaisen tuen myöntämistä, jonka seurauksena tärkeimpien synteettikuitujen tuotantokapasiteetti kasvaisi. Koska SNIACE valmistaa synteettikuituja ja koska kyseinen tuki näyttää osittain tukevan kyseistä toimintaa, kyseiset toimenpiteet voitaisiin katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi vain, jos ne ovat myös synteettikuituteollisuuden tukisäännöstön mukaisia. Vaikka tukea on myönnetty useiden vuosien ajan, se on tutkittava tukisäännöstön nykyisen toisinnon perusteella. Tukisäännöstö koskee muun muassa investointitukea, jota myönnetään neljän kuidun eli polyesterin, polyamidin, akryylin ja polypropyleenin valmistukseen suulakepuristuksella ja teksturointiin. Tukisäännöstössä todetaan selkeästi, että komissio hyväksyy suuryrityksille (toisin sanoen muille kuin pk-yrityksille) myönnettävän tällaisen tuen (enintään 50 prosenttia voimassa olevasta tuen enimmäismäärästä), jos tuen seurauksena kapasiteetti supistuu huomattavasti tai jos kyseisten tuotteiden markkinoille on ominaista rakenteellinen tarjonnan puute eikä tuki lisäisi kapasiteettia merkittävällä tavalla.

(102) Espanjan hallitus ei tässä tapauksessa pyrkinyt esittämään, että kyseiset toimenpiteet olisivat pelastus- tai rakenneuudistustukea. Se ei myöskään esittänyt todisteita voimassa olevasta rakenneuudistussuunnitelmasta tai ehdotuksesta vähentää SNIACE:n toimintaa markkinoilla. Tämä näyttäisi vahvistavan sen, että tuki ainoastaan mahdollisti yrityksen toiminnan jatkumisen.

(103) Kantelijan komissiolle ennen menettelyn aloittamista toimittaman kannattavuutta koskevan suunnitelman osalta Espanjan hallitus toisti vain näkemyksensä, että konsulttiyrityksen päätelmä, jonka mukaan SNIACE voisi toimia kannattavasti vain avustusten avulla, jolloin investointihankkeita voitaisiin toteuttaa ja veloista voitaisiin neuvotella uudelleen, oli yksityisessä tutkimuksessa esitetty täysin yksityinen näkemys, joka ei välttämättä vastannut Espanjan viranomaisten näkemystä.

(104) SNIACE:n synteettikuitutuotannon osalta komission tiedossa ei myöskään ole suunnitelmia, joilla kapasiteettia supistettaisiin merkittävällä tavalla. Lisäksi on syytä todeta, että kapasiteetin käyttöasteet tällä alalla, jolla käydään huomattavaa yhteisön sisäistä kauppaa, ovat edelleen epätyydyttäviä.

VII PÄÄTELMÄT

(105) Näin ollen komissio katsoo, että Espanja on laittomasti pannut täytäntöön tuen sosiaaliturvamaksuista muodostuvan velan uudelleenjärjestelyn ja kahden Fogasan takaisinmaksusopimuksen muodossa vastoin perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohtaa ja että tuki ei sovellu yhteismarkkinoille eikä ETA-sopimuksen toimintaan.

(106) Koska tuki on laiton ja yhteismarkkinoille soveltumaton, se on perittävä takaisin ja sen taloudelliset vaikutukset mitätöitävä.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Seuraava valtiontuki, jonka Espanja on pannut täytäntöön Sociedad Nacional de Industrias y Aplicaciones de Celulosa Espanola SA:n (jäljempänä "SNIACE") hyväksi, ei sovellu yhteismarkkinoille:

a) siltä osin kuin korkokanta oli markkinakorkoja alhaisempi, SNIACE:n ja sosiaaliturvaviraston 8 päivänä maaliskuuta 1996 tekemä sopimus (sellaisena kuin se on muutettuna 7 päivänä toukokuuta 1996 tehdyllä sopimuksella), joka koskee 2903381848 pesetan velkapääoman uudelleenjärjestelyä ja jota muutettiin uudelleen 30 päivänä syyskuuta 1997 tehdyllä sopimuksella, joka koskee 3510387323 pesetan velkapääoman uudelleenjärjestelyä; ja

b) siltä osin kuin korkokanta oli markkinakorkoja alhaisempi, SNIACE:n ja palkkatakuurahasto Fogasan 5 päivänä marraskuuta 1993 ja 31 päivänä lokakuuta 1995 tekemät sopimukset, jotka koskevat 1362708700 pesetan ja 339459878 pesetan määriä (korko mukaan luettuna).

EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan nojalla aloitetun menettelyn kohteena olevat muut seikat eli lailla 7/93 hyväksytty yhteensä miljardin pesetan takaus lainalle, rakennettavaksi suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen rahoitusjärjestely ja Torrelavegan kaupunginvaltuuston osittain peruuttamat velat eivät sisällä tukea ja menettely niiden osalta voidaan lopettaa. Espanjan on kuitenkin ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tekopäivästä Torrelavegan kaupunginvaltuuston tekemistä muutetuista arvioista, jotka koskevat SNIACE:n elinkeinoveroja vuodesta 1995 lähtien. Vuosina 1987-1995 maksamatta jätetyistä ympäristöveroista komissio tekee aikanaan erillisen päätöksen.

2 artikla

1. Espanjan kuningaskunnan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitetun ja tuensaajalle laittomasti maksetun tuen perimiseksi takaisin.

2. Tuki on maksettava takaisin kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti. Tuesta peritään korkoa alkaen sen maksamispäivästä tuensaajalle aina tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko lasketaan voimassa olevan viitekoron mukaisesti.

3 artikla

Espanjan kuningaskunnan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 1998.

Komission puolesta

Karel VAN MIERT

Komission jäsen

(1) EYVL C 49, 14.2.1998, s. 2.

(2) EYVL C 49, 14.2.1998, s. 2.

(3) Julkisasiamies Jacobs katsoo asiaa C-256/97, D.M. Transport SA, koskevassa 24 päivänä syyskuuta 1998 antamassaan ratkaisuehdotuksessa olevan selvää, että tietyin edellytyksin sosiaaliturvamaksujen viivästyneeseen maksamiseen kohdistuva jatkuva ja yletön suvaitsevaisuus voi merkitä huomattavaa liiketaloudellista etua myönnytyksiä saavalle yritykselle ja että ääritapauksissa se voi vastata vapautusta kyseisistä maksuista (33 kohta).

(4) Esimerkiksi Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä L 8 11 päivänä tammikuuta 1997 julkaistu Tubacex-asia.

(5) Espanjaan on sovellettu siitä lähtien seuraavia viitekorkoja: 1.8.1996-1.11.1996: 13,45 prosenttia; 1.11.1996-1.1.1997: 11,4 prosenttia; 1.1.1997-1.8.1997: 10,56 prosenttia; 1.8.1997-1.1.1998: 6,22 prosenttia; 1.1.1998 alkaen 6,2 prosenttia.

(6) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.