51999AG0311(02)

NEUVOSTON LAUSUNTO, annettu 8 päivänä helmikuuta 1999, Portugalin vakausohjelmasta 1999-2002

Virallinen lehti nro C 068 , 11/03/1999 s. 0002 - 0003


NEUVOSTON LAUSUNTO,

annettu 8 päivänä helmikuuta 1999,

Portugalin vakausohjelmasta 1999-2002 (1999/C 68/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 ja 2 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen, ja

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

Neuvosto tarkasteli 8 päivänä helmikuuta 1999 Portugalin vakausohjelmaa kaudelle 1999-2002. Ohjelmassa ennustetaan julkisen talouden alijäämän laskevan 0,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2002 mennessä, ja bruttovelkasuhteen odotetaan supistuvan 53,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Neuvosto toteaa tyytyväisenä, että ohjelma perustuu EMUun valmistauduttaessa saavutetulle julkisen talouden vakauttamiselle, ja toteaa tulosten olevan säännöllisesti tavoitteita parempia. Neuvosto panee kuitenkin merkille, että vuonna 1998 ei suotuisasta kasvuympäristöstä ja korkomenojen voimakkaasta laskusta huolimatta pystytty alentamaan julkisen talouden alijäämää kuin hieman.

Ohjelman makrotaloudellisessa perusskenaariossa kokonaistuotannon kasvun oletetaan suunnittelukauden jälkipuoliskolla laskevan nykyiseltä korkealta tasoltaan lähelle trendin mukaista kasvua. Neuvosto pitää tätä skenaariota mahdollisena, mutta toteaa, että siihen liittyy riskejä. Toisaalta kasvun alenemisen riskejä liittyy lyhyellä aikavälillä nykyiseen kansainväliseen taloudelliseen tilanteeseen. Toisaalta rahaliiton aiheuttamalla järjestelmän muuttumisella tulee edelleen olemaan huomattavia elvyttäviä vaikutuksia, joiden pitäisi johtaa kotimaisen kysynnän vahvistumiseen, minkä ansiosta Portugali voi nykyistä nopeammin saavuttaa muita talouksia. Tällaisen kehityksen varmistamiseksi on inflaatiopaineita, jotka voivat olla odotettua voimakkaampia, torjuttava päättäväisesti talouspolitiikan ja erityisesti budjettipolitiikan ja maltillisen palkkapolitiikan jatkamisen avulla.

Neuvosto panee merkille, että suunniteltu keskipitkän ajan alijäämätavoite, 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, riittää siihen, että Portugali voi antaa automaattisten vakauttajien toimia tavanomaisessa suhdannetaantumassa ilman merkittävää riskiä, että viitearvo, joka on 3 prosenttia burttokansantuotteesta, ylittyisi. Tässä suhteessa se vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Suurempi turvamarginaali olisi tarpeen taloudellisessa toiminnassa tai julkisessa taloudessa tapahtuvien ennakoimattomien takaiskujen varalta. Neuvosto toteaa tyytyväisenä, että Portugalin viranomaiset ovat sitoutuneet toteuttamaan tarpeen vaatiessa aiheelliset korjaavat toimet. Lisäksi neuvosto toteaa, että Portugalin nykyisen voimakkaan talouskasvun huomioon ottaen alijäämän nopeampi supistuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen olisi vastannut neuvoston 1 päivänä toukokuuta 1998 hyväksymää julistusta. Tällainen vaihtoehto olisi ollut parempi myös tasapainoisen makrotalouspolitiikkayhdistelmän kannalta. Neuvosto tukee kuitenkin Portugalin hallituksen näkemystä investointien ja erityisesti infrastruktuuriin suunnattujen investointien keskeisestä asemasta sen yleisessä lähentymistavoitteessa ja pitää myönteisenä sitä, että julkiset investoinnit pidetään koko suunnittelukaudella korkeina ja kasvavina. Neuvosto tunnustaa, että korjatakseen taloudellista jälkeenjääneisyyttään Portugalin on tarpeen kasvattaa menoja sen kehityksen kannalta ensisijaisilla aloilla, kuten työvoiman kehittäminen ja infrastruktuuri. Näiden alojen lisämenotarpeen sovittamiseksi yhteen terveen julkisen talouden vaatimusten kanssa neuvosto kehottaa Portugalin hallitusta rahoittamaan sen muilla aloilla toteutettavien säästöjen avulla.

Hallituksen strategian kriittinen elementti on, että kaavailtu julkisen talouden vakautus johtuu pääasiassa tulojen noususta, kun taas menojen vaikutus on suhteellisen pieni. Tulojen lisääntyminen johtuu pääasiassa jatkuvista ponnistuksista verohallinnon parantamiseksi. Neuvosto pitää aiheellisena, että Portugalin hallitus pyrkii hyödyntämään vielä olemassa olevan liikkumavaran verohallinnon tehokkuuden parantamiseksi. Samalla on edelleen vältettävä päätösperäisiä verojen korotuksia. Neuvosto toteaa kuitenkin, että menojen rajoittamiseen perustuva julkisen talouden vakauttaminen, joka vastaa Portugalin hallituksen asettamia tavoitteita, olisi ollut yhdenmukaisempaa jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista vuodelle 1998 annetun neuvoston suosituksen (2) kanssa.

Neuvosto pitää tervetulleina ohjelmassa suunniteltuja budjetti- ja rakenneuudistustoimia. Suunnitellut uudistukset vaikuttavat asianmukaisilta ja jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista annetun suosituksen mukaisilta. Neuvosto kannustaa Portugalin hallitusta toteuttamaan uudistukset nopeasti ja tehokkaasti, koska tämä on vakausohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeinen tekijä.

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2) EYVL L 200, 16.7.1998, s. 34.