NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2531/98,

annettu 23 päivänä marraskuuta 1998,

Euroopan keskuspankin soveltamista vähimmäisvarannoista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä, jäljempänä "perussääntö", tehdyn pöytäkirjan (N:o 3) ja erityisesti sen 19 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin, jäljempänä "EKP", suosituksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

ottaa huomioon komission lausunnon (3),

toimii Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä "perustamissopimus", 106 artiklan 6 kohdassa sekä EKPJ:n perussäännön 42 artiklassa määrätyn menettelyn sekä perussäännön 43 artiklan 1 kohdan ja eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 11 8 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti,

sekä katsoo, että

(1) perussäännön 19 artiklan 2 kohdassa sekä sen 43 artiklan 1 kohdassa, pöytäkirjan N:o 11 8 kohdassa sekä eräistä Tanskaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 2 kohdassa ei anneta oikeuksia eikä aseteta velvoitteita rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille,

(2) perussäännön 19 artiklan 2 kohdan mukaan neuvoston on määriteltävä muun muassa perusta vähimmäisvarannolle sekä suurimman sallitun varannon ja sen perustan välinen suhde,

(3) lisäksi perussäännön 19 artiklan 2 kohdan mukaan neuvoston on määriteltävä aiheelliset seuraamukset kyseisten määräysten noudattamatta jättämisestä; tässä asetuksessa säädetään erityisistä seuraamuksista; tässä asetuksessa viitataan seuraamusten määräämistä koskevien periaatteiden ja menettelyjen osalta Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia 23 päivänä marraskuuta 1998 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 2532/98 (4) sekä säädetään yksinkertaistetusta menettelystä seuraamusten määräämiseksi tietynlaisissa rikkomuksissa; jos asetuksen (EY) N:o 2532/98 ja tämän asetuksen, jossa EKP:IIe annetaan oikeus määrätä seuraamuksia, säännökset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan ensi sijassa tämän asetuksen säännöksiä,

(4) perussäännön 19 artiklan 1 kohdassa määrätään, että EKP:n neuvosto voi vahvistaa vaadittujen vähimmäisvarantojen laskentaperustetta ja määräytymistä koskevat säännöt,

(5) toimiakseen tehokkaana välineenä rahamarkkinoiden hallintaan ja rahan määrän säätelyyn liittyvissä tehtävissä on vähimmäisvarantojen määräämisjärjestelmän oltava rakenteeltaan sellainen, että EKP voi joustavasti määrätä varantovelvoitteita osallistuvien jäsenvaltioiden talouden ja rahoitustilanteen muuttuvissa olosuhteissa ja niiden mukaisesti; EKP:n on tältä osin voitava ottaa joustavasti huomioon uudet maksuteknologiat kuten sähköisen rahan kehittäminen; kiertomahdollisuuksien välttämiseksi EKP voi määrätä vähimmäisvarannon taseen ulkopuolisista eristä johtuvien vastuiden kattamiseksi, erityisesti niiden vastuiden, jotka ovat joko yksin tai yhdessä toisten taseeseen kuuluvien tai sen ulkopuolisien erien kanssa verrattavissa taseeseen merkittyihin eriin,

(6) EKP:n on antaessaan yksityiskohtaisia sääntöjä vähimmäisvarantojen määräämiselle, kulloinenkin varantosuhde ja varannoille maksettava korko sekä vähimmäisvarannoista myönnettävät vapautukset tai yhteen taikka useampaan erityiseen laitosten ryhmään sovellettavien varantovelvoitteiden muutokset mukaan lukien, noudatettava perustamissopimuksen 105 artiklan 1 kohdassa määrättyjä ja perussäännön 2 artiklassa toistettuja Euroopan keskuspankkijärjestelmän, jäljempänä "EKPJ" tavoitteita; tämä merkitsee muun muassa pyrkimystä olla aiheuttamatta epäsuotavaa rahoituksenvälityksen siirtymistä merkittävässä määrin euroalueen tai pankkijärjestelmän ulkopuolelle; vähimmäisvarantojen määrääminen voi kuulua osana yhteisön rahapolitiikan määrittelemiseen ja toteuttamiseen, joka on yksi perustamissopimuksen 105 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa määrätyistä ja perussäännön 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa toistetuista EKPJ:n perustehtävistä,

(7) tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä johtuvista seuraamuksista riippumatta EKPJ voi määrätä asianmukaisista täytäntöönpanotoimenpiteistä suhteissaan vastapuoliin, mukaan lukien mahdollisuus sulkea yksittäinen laitos kokonaan tai osittain rahapoliittisten toimien ulkopuolelle, jos vähimmäisvarantovelvoitteita koskevia määräyksiä vakavasti rikotaan,

(8) EKPJ:n ja EKP:n tehtäväksi on uskottu rahapoliittisten välineiden valmistelu, jotta ne voivat toimia täysimääräisesti talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa, jäljempänä "kolmas vaihe"; keskeinen osa valmistelua on sellaisten EKP:n asetusten antaminen ennen kolmatta vaihetta, joissa säädetään laitosten vähimmäisvarantovelvoitteista 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen; on suotavaa ilmoittaa markkinaosapuolille vuoden 1998 kuluessa niistä yksityiskohtaisista säännöksistä, jotka EKP voi katsoa tarpeellisiksi antaa vähimmäisvarantojärjestelmän täytäntöönpanemiseksi; näin ollen EKP:lle on annettava tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen oikeus antaa säännöksiä, ja

(9) tämän asetuksen säännöksiä voidaan kokonaisuudessaan soveltaa tehokkaasti vain, jos rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että niiden viranomaisilla on käytettävissään riittävät valtuudet tukea EKP:a ja toimia täydessä yhteistyössä sen kanssa tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja tarkistamiseksi, perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1) "rahaliittoon osallistuvalla jäsenvaltiolla" jäsenvaltiota, joka on ottanut käyttöön yhtenäisvaluutan perustamissopimuksen mukaisesti;

2) "kansallisella keskuspankilla" rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion keskuspankkia;

3) "laitoksella" yhteisöä, jolta EKP voi EKPJ:n perussäännön 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaatia vähimmäisvarannon pitämistä;

4) "varantosuhteella" vähimmäisvarannon perusteen prosenttimäärää, jonka EKP voi perussäännön 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrätä;

5) "seuraamuksilla" sakkoja, uhkasakkoja, sakkokorkoa ja korottomia talletuksia.

2 artikla

Oikeus vapauttaa laitoksia vähimmäisvarantovelvoitteesta

EKP voi yhtäläisen kohtelun periaatetta noudattaen vapauttaa laitoksia vähimmäisvarantovelvoitteesta EKP:n vahvistamien perusteiden mukaisesti.

3 artikla

Varantopohja

1. Perusteena vähimmäisvarannolle, jonka EKP voi perussäännön 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaatia laitoksia pitämään, ovat, jollei tämän artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksistä muuta johdu,

i) laitoksen velat, jotka johtuvat varojen vastaanottamisesta sekä

ii) taseen ulkopuolisista eristä johtuvat velat, lukuun ottamatta

iii) kokonaan tai osittain velkoja muille laitoksille EKP:n määrittelemien yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti sekä

iv) velkoja EKP:lle tai kansalliselle keskuspankille.

2. EKP voi täsmentää jälkimarkkinakelpoisten velkasitoumusten muodossa olevien velkojen osalta, vaihtoehtona edellä olevalle 1 kohdan iii) alakohdan säännökselle, että laitoksen velat toiselle laitokselle vähennetään kokonaan tai osittain sen laitoksen vähimmäisvarannon perustasta, jonka saatavia ne ovat.

3. EKP voi yhtäläisen kohtelun periaatetta noudattaen sallia tietyntyyppisten saamisten vähentämisen vähimmäisvarannon perustaan kuuluvien velkojen ryhmistä.

4 artikla

Varantosuhteet

1. Varantosuhteet, jotka EKP voi määrätä perussäännön 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, saavat olla enintään 10 prosenttia vähimmäisvarannon perustaan kuuluvista veloista, mutta ne voivat olla nolla prosenttia.

2. Jollei 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, EKP voi yhtäläisen kohtelun periaatetta noudattaen määritellä erisuuruiset varantosuhteet vähimmäisvarannon perustaan kuuluville eri velkaryhmille.

5 artikla

Oikeus antaa säännöksiä

EKP voi tarvittaessa antaa asetuksia tai tehdä päätöksiä 2, 3 ja 4 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi.

6 artikla

Oikeus kerätä ja tarkistaa tietoja

1. EKP:lla on oikeus kerätä laitoksilta vähimmäisvarantovelvoitteiden soveltamiseksi tarvittavat tiedot. Nämä tiedot ovat luottamuksellisia.

2. EKP:lla on oikeus tarkistaa niiden tietojen virheettömyys ja laatu, jotka laitokset antavat vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämisen osoittamiseksi. EKP:n on ilmoitettava laitokselle päätöksestään tarkistaa tiedot tai suorittaa tietojen pakollinen keruu.

3. Oikeus tarkistaa tietoja merkitsee, että EKP:lla on oikeus

a) vaatia esittämään asiakirjoja;

b) tutkia laitosten kirjanpito ja arkistot;

c) ottaa jäljennöksiä tai otteita kirjanpidosta ja arkistoista, sekä

d) saada kirjallisia tai suullisia selvityksiä.

Jos laitos estää tietojen keräämisen ja/tai tarkistamisen, rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion, jonka alueella laitoksen toimitilat sijaitsevat, on edellä mainittujen oikeuksien käyttämiseksi annettava tarvittavaa apua, mukaan lukien laitoksen toimitiloihin pääsyn varmistaminen.

4. EKP voi antaa 1 - 3 kohdassa tarkoitetut oikeudet kansallisille keskuspankeille. Perussäännön 34 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti EKP voi tarkemmin säätää asetuksella, millä edellytyksillä tarkistusoikeutta voidaan käyttää.

7 artikla

Seuraamukset määräysten noudattamatta jättämisestä

1. EKP voi määrätä laitokselle, joka kokonaan tai osittain laiminlyö pitää tämän asetuksen ja siihen liittyvien EKP:n asetusten ja päätösten mukaisesti määrättyä vähimmäisvarantoa, jommankumman seuraavista seuraamuksista:

a) maksun, joka on enintään 5 prosenttiyksikköä yli EKPJ:n maksuvalmiusluoton koron tai kaksi kertaa EKPJ:n maksuvalmiusluoton korko, kummassakin tapauksessa laskettuna laitoksen laiminlyömän vähimmäisvarannon määrästä tai

b) laitokselle asetetun velvoitteen tehdä EKP:iin tai kansalliseen keskuspankkiin koroton talletus, joka on enintään kolme kertaa laitoksen laiminlyömän vähimmäisvarannon määrä. Talletuksen kesto saa olla enintään sen ajan pituinen, jona laitos on laiminlyönyt vähimmäisvarannon pitämisen.

2. Aina kun seuraamuksia määrätään 1 kohdan mukaisesti, sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 2532/98 säädettyjä periaatteita ja menettelyjä. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 3 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta ja asetuksen 3 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut määräajat saavat olla enintään viisitoista päivää.

3. Asetuksessa (EY) N:o 2532/98 määrätään seuraamuksista ja niiden määräämistä koskevista rajoituksista ja ehdoista siinä tapauksessa, että laitos ei täytä tästä asetuksesta tai siihen liittyvistä EKP:n asetuksista taikka päätöksistä johtuvia muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja velvoitteitaan.

8 artikla

Loppusäännökset

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 5 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen voimaantulosta lukien. Muita artikloja sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1999.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 1998.

Neuvoston puolesta

R. EDLINGER

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 246, 6.8.1998, s. 6

(2) EYVL C 328, 26.10.1998

(3) Lausunto annettu 8. lokakuuta 1998 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Ks. tämän virallisen lehden sivu 4