31998R0495

Neuvoston asetus (EY) N:o 495/98, annettu 23 päivänä helmikuuta 1998, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuonnissa sekä asetuksen (EY) N:o 2413/95 muuttamisesta Ukrainasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden ja Brasiliasta, Etelä-Afrikasta ja Venäjältä peräisin olevan ferropiimangaanin tuontia koskevan menettelyn päättämisen osalta

Virallinen lehti nro L 062 , 03/03/1998 s. 0001 - 0018


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 495/98,

annettu 23 päivänä helmikuuta 1998,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuonnissa sekä asetuksen (EY) N:o 2413/95 muuttamisesta Ukrainasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden ja Brasiliasta, Etelä-Afrikasta ja Venäjältä peräisin olevan ferropiimangaanin tuontia koskevan menettelyn päättämisen osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo, että:

A. MENETTELY

1. Yleistä

(1) Neuvosto otti käyttöön asetuksella (EY) N:o 2413/95 (2) lopulliset polkumyyntitullit Brasiliasta, Venäjältä, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin muuttuvina tulleina, joiden määrä on jokaisen asianomaisen maan osalta vahvistetun vähimmäistuontihinnan ja vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan välinen erotus, jos nettohinta vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinta on pienempi kuin vähimmäistuontihinta.

(2) Komissio hyväksyi lisäksi eteläafrikkalaisten ja ukrainalaisten viejien esittämät sitoumukset (3). Eräs eteläafrikkalainen viejä peruutti kuitenkin sitoumuksensa myöhemmin, minkä seurauksena asetuksella (EY) N:o 2413/95 käyttöön otetut lopulliset toimenpiteet muutettiin asetuksella (EY) N:o 92/96 (4) ja muuttuva tulli otettiin käyttöön kyseisen yrityksen osalta. Jollei toisin mainita, edellä mainittujen toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä nimellä "alkuperäinen tutkimus".

(3) Neuvosto pyysi asetuksessa (EY) N:o 2413/95 komissiota tutkimaan yhteisön ferropiimangaanin markkinoiden tilannetta toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja panemaan vireille tarkastelun mahdollisimman pian, jos olosuhteet antavat aihetta siihen. Koska käytettävissä olevista taloudellisista osoittimista ilmeni, että tuotteen markkinahinta oli laskenut 13 prosenttia vuoden 1995 lokakuun ja vuoden 1996 elokuun välisenä aikana, päätettiin panna vireille toimenpiteiden välivaiheen tarkastelu kaikkien asianomaisten maiden osalta.

(4) Tätä tarkoitusta varten komissio ilmoitti 17 päivänä joulukuuta 1996 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (5) julkaistulla ilmoituksella asetuksen (EY) N:o 2413/95, välivaiheen tarkastelun vireillepanosta Brasiliasta, Venäjältä, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevan ferropiimangaanin osalta ja pani vireille tutkimuksen, jäljempänä "tarkastelu", asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 11 artiklan 3 kohdan nojalla.

(5) Samana päivänä (6) pantiin vireille Kiinan kansantavallasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuontia koskeva tutkimus, jäljempänä "uusi tutkimus", ferropiimangaanin tuottajia edustavan järjestön EuroAlliagesin tekemän valituksen perusteella.

(6) Komissio otti käyttöön asetuksella (EY) N:o 1778/97 (7), jäljempänä "väliaikainen asetus", väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan asianomaisen tuotteen tuonnissa yhteisöön.

(7) Näin ollen tähän asetukseen sisältyvät sekä Kiinan kansantasavaltaa koskevan uuden tutkimuksen että Brasiliaa, Venäjää, Etelä-Afrikkaa ja Ukrainaa koskevan tarkastelun lopulliset päätelmät. Tiettyjen molempiin tapauksiin liittyvien seikkojen yksityiskohtaisemman tarkastelun tarpeellisuuden vuoksi tutkimukset ylittivät perusasetuksen 6 artiklan 9 kohdassa ja 11 artiklan 5 kohdassa säädetyn tavanomaisen 12 kuukauden ajan.

(8) Komissio hankki ja tarkasti kaikki tiedot, joita se piti tarpeellisina molempien tutkimusten lopullisten määritysten tekoa varten.

2. Tarkastelu

(9) Komissio ilmoitti tarkastelusta brasilialaisille, venäläisille, eteläafrikkalaisille ja ukrainalaisille vientiä harjoittaville yrityksille, tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, viejämaiden edustajille sekä tutkimuksen vireillepanoa koskevan alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä valituksen tehneelle osapuolelle. Osapuolille, joita asia koski suoraan, annettiin mahdollisuus esittää näkemyksensä kirjallisesti, ja komissio antoi mahdollisuuden tulla kuulluiksi sitä pyytäneille osapuolille. Tietyt asianomaiset osapuolet ilmoittivat näkemyksensä päätelmistä kirjallisesti.

Komissio lähetti lisäksi tarkastelun yhteydessä kyselyn kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai vastauksia kahdelta brasilialaiselta, kahdelta eteläafrikkalaiselta ja kahdelta ukrainalaiselta yritykseltä. Komissio sai myös vastauksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevalta, eteläafrikkalaiseen yritykseen etuyhteydessä olevalta tuojalta.

(10) Tarkasteluun liittyviä tarkastuskäyntejä suoritettiin seuraavien yritysten toimitiloissa:

a) Yhteisön tuottajat (joita myös uusi tutkimus koskee):

- Sadaci S.A., Belgia

- Dunkerque Électrométallurgie (DEM), Ranska

- Ferroatlántica S.A., Espanja

- Hidro-Nitro S.A., Espanja

- Fornileghe S.p.A., Italia

- Italghisa S.p.A., Italia

- Elettrosiderurgica Italiana S.p.A., Italia

b) Brasilialaiset tuottajat/viejät:

- Companhia Paulista de Ferro-Ligas, jäljempänä "CPFL"

- Sibra Electrosiderurgica Brasileira S.A., jäljempänä "Sibra"

c) Eteläafrikkalaiset tuottajat/viejät:

- Samancor Limited, jäljempänä "Samancor"

- Highveld Steel and Vanadium Corporation Limited, jäljempänä "Highveld"

d) Eteläafrikkalaiseen tuottajaan/viejään etuyhteydessä oleva tuoja:

- Samancor International Ltd, London, jäljempänä "SIL".

(11) Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin olennaiset tosiasiat ja näkökohdat, joiden perusteella oli tarkoitus suositella lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa tarkastelun yhteydessä. Kaikille osapuolille annettiin määräaika huomautusten esittämiselle. Nämä huomautukset otettiin huomioon ja päätelmiä muutettiin aiheellisiksi katsotuissa tapauksissa.

3. Uusi tutkimus

(12) Kiinan kansantasavallasta tulevaa tuontia koskevien väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tietyt asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksensa kirjallisesti. Komissio tarjosi mahdollisuuden tulla kuulluiksi sitä pyytäneille osapuolille.

(13) Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin olennaiset tosiasiat ja näkökohdat, joiden perusteella oli tarkoitus suositella lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa Kiinan kansantavaltaa koskevan uuden tutkimuksen yhteydessä. Kaikille osapuolille asetettiin määräaika huomautusten esittämiselle. Nämä huomautukset otettiin huomioon ja päätelmiä muutettiin aiheellisiksi katsotuissa tapauksissa.

4. Tutkimusajanjakso

(14) Molemmat tutkimukset koskivat 1 päivän tammikuuta ja 30 päivän syyskuuta 1996, jäljempänä "tutkimusajanjakso", välisenä aikana esiintynyttä polkumyyntiä. Vahinkoa ja sen toistumisen todennäköisyyttä koskeva tarkastelu käsitti vuoden 1993 tammikuun ja vuoden 1996 lopun välisen ajanjakson, ja siinä käytettiin koko vuotta 1996 koskevia lukuja. Näin voitiin poikkeuksellisesti menetellä sen vuoksi, että tutkimus oli pantu vireille vuoden 1996 lopussa; tällä tavoin vuosikohtaisesta vertailusta tuli luotettavampi kuin jos siinä olisi käytetty yhdeksän kuukautta kestävää tutkimusajanjaksoa koskevia lukuja. Hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevat yksityiskohtaiset laskelmat perustuivat kuitenkin ainoastaan tutkimusajanjaksoon liittyviin tietoihin.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(15) Molemmissa tutkimuksissa tarkasteltavana oleva tuote on CN-koodiin 7202 30 00 kuuluva ferropiimangaani. Tuotetta käytetään terästeollisuudessa pelkistämiseen sekä seoksena. Ferropiimangaania valmistetaan pääasiassa mangaanimalmista ja piistä, jotka sekoitetaan ja sulatetaan avoimissa valokaariuuneissa.

Ferropiimangaania on useita eri laatuja, ja sitä myydään erikokoisina rakeina tai paloina. Näistä eroista huolimatta kaikkia laatuja ja kokoja on pidetty yhtenä tuotteena, koska niiden keskeiset fyysiset ja tekniset ominaisuudet sekä pääasialliset käyttötarkoitukset ovat samanlaiset.

(16) Tutkimuksen aikana todettiin, että 90 prosenttia yhteisössä kulutetusta ferropiimangaanista on niin kutsuttua "vakiolaatuista ferropiimangaania", jonka mangaanipitoisuus on vähintään 65 prosenttia, piipitoisuus vähintään 16 prosenttia (yleensä 17 prosenttia) hiilipitoisuus enintään 2 prosenttia (yleensä 1,8 prosenttia), fosforipitoisuus enintään 0,25 prosenttia ja rikkipitoisuus enintään 0,04 prosenttia. Vakiolaatuisen tuotteen ferropiimangaanin rae- tai palakoko on 10-200 millimetriä. Loppuosa yhteisön kulutuksesta koostuu muista kuin vakiolaaduista, kuten "niukkahiilisestä ferropiimangaanista" (jonka hiilipitoisuus on enintään 0,10 prosenttia) sekä "hienoista rakeista" tai "siruista", joiden raekoko on pienempi kuin 10 millimetriä.

a) Niukkahiilinen ferropiimangaani

(17) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen uudessa tutkimuksessa tietyt yritykset vaativat, että "niukkahiilinen ferropiimangaani" olisi jätettävä toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Tässä yhteydessä huomautetaan jälleen, että samankaltaisen tuotteen muodostavien laatujen välillä esiintyvistä pienistä eroista huolimatta kaikkia laatuja voidaan pitää yhtenä tuotteena, koska niiden keskeiset fyysiset ja tekniset ominaisuudet ovat samanlaiset.

b) Tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän laajentaminen

(18) EuroAlliages pyysi tutkimusten aikana tarkasteltavana olevan tuotteen laajuuden ulottamista koskemaan CN-koodiin ex 8111 00 11 (muokkaamaton mangaani; jauheet) kuuluvia tuotteita. EuroAlliages katsoi, että tämä tuote oli samankaltainen CN-koodiin 7202 30 00 kuuluvana tuodun ferropiimangaanin kanssa.

(19) EuroAlliagesia pyydettiin toimittamaan lisätietoja, muun muassa kahden asianomaisen tavaran keskinäistä vaihdettavuutta koskevat yksityiskohtaiset tiedot, jotta asiaa olisi voitu tutkia tarkemmin. EuroAlliages ei kuitenkaan kyennyt esittämään komission mielestä riittäviä todisteita pyyntönsä tueksi.

Tämän vuoksi pääteltiin, että tuotteen määritelmän laajentaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

(20) Edellä esitetyn mukaan tarkasteltavana oleva tuote on sama sekä tarkasteltavina olevien toimenpiteiden että väliaikaisen asetuksen yhteydessä.

2. Samankaltainen tuote

(21) Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa valmistetulla sekä kotimaan markkinoilla myydyllä tai kyseisistä maista viedyllä ferropiimangaanilla todettiin olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä käyttötarkoitukset kuin yhteisössä valmistetulla ferropiimangaanilla, joten sitä voidaan pitää perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna samankaltaisena tuotteena.

(22) Vastaavasti Venäjältä, Ukrainasta ja Kiinan kansantasavallasta yhteisöön viedyn ferropiimangaanin todettiin olevan riittävän samankaltainen sekä yhteisön tuotannonalan valmistaman että Brasiliassa, jota käytettiin vertailumaana Ukrainasta ja Kiinan kansantasavallasta tulevan viennin normaaliarvoa määritettäessä, valmistetun ja kotimaan markkinoiden kulutukseen myydyn ferropiimangaanin kanssa.

C. POLKUMYYNTI

1. Brasilia

a) Alustava huomautus

(23) Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa, kaksi yhteistyössä toiminutta brasilialaista yritystä ovat etuyhteydessä toisiinsa (CPFL on Sibran tytäryhtiö), joten niiden on katsottu muodostavan yhden ainoan oikeushenkilön ja taloudellisen toimijan.

b) Polkumyyntimarginaali

(24) Todettiin, että kaksi yhteistyössä toiminutta yritystä ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana, joten polkumyyntimarginaalia ei voitu laskea niiden osalta.

(25) Eurostatin tietojen tarkastelusta ilmeni, että Brasiliasta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana viedyn ferropiimangaanin määrä oli melko pieni, eli 2 019 tonnia (yhteisön kokonaiskulutus oli noin 538 000 tonnia). Brasiliassa tiedetään olevan vielä yksi ferropiimangaanin tuottaja, jonka näin ollen katsottiin vieneen kyseessä olevan määrän yhteisöön. Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti yhteistyöstä kieltäytyneeseen yritykseen sovellettava polkumyyntimarginaali on määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tässä tapauksessa sopivimmat käytettävissä olevat tiedot olivat yhteistyössä toimineiden brasilialaisten viejien kotimainen myynti normaaliarvon laskemisen perusteena ja käytettävissä olevat tuontia koskevat Eurostatin tiedot vientihinnan laskemisen perusteena. Tällä tavoin suoritetusta normaaliarvon ja vientihinnan vertailusta ilmeni, että polkumyyntiä ei esiintynyt.

2. Venäjä

(26) Venäjällä sijaitseva yritys Promsyrioimport otti yhteyttä komissioon tarkastelun vireillepanon jälkeen ja ilmoitti, että se ei ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjakson aikana (katso johdanto-osan 10 kappale). Lisäksi Eurostatin tietojen tarkastelusta ilmeni, että Venäjältä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana tuodun ferropiimangaanin määrä oli erittäin pieni, eli 25 tonnia (yhteisön kokonaiskulutus oli noin 538 000 tonnia). Vähäinen tuontimäärä huomioon ottaen katsottiin, että ei ollut tarpeellista eikä tarkoituksenmukaista laskea, tapahtuiko kyseinen tuonti polkumyyntihinnoilla.

3. Etelä-Afrikka

a) Normaaliarvo

(27) Tutkimuksesta ilmeni, että yhden eteläafrikkalaisen tuottajan ferropiimangaanin kotimaisen myynnin määrä oli huomattavasti suurempi kuin tutkimusajanjakson aikana yhteisöön viedyn ferropiimangaanin määrä. Näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetty edellytys kotimaisen myynnin edustettavuudesta vientiin menevään myyntiin verrattuna täytettiin.

Kyseisen myynnin hintojen osalta todettiin, että osa myynnistä tapahtui tutkimusajanjakson aikana hinnoilla, jotka olivat alhaisempia kuin yrityksen yksikkökohtaisten kustannusten painotettu keskiarvo saman ajanjakson aikana. Tämän myynnin määrä oli suurempi kuin 20 prosenttia ja pienempi kuin 90 prosenttia yrityksen kokonaismyynnistä riippumattomille asiakkaille. Perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tappiollinen myynti jätettiin huomiotta normaaliarvoa laskettaessa; normaaliarvo määritettiin voittoa tuottavan myynnin perusteella.

(28) Toisen tuottajan osalta tutkimuksesta ilmeni, että kyseinen yritys oli tutkimusajanjakson aikana vienyt yhteisöön ainoastaan muuta kuin vakiolaatuista ferropiimangaania (ferropiimangaanin "siruja"). Samaa laatua olevia ferropiimangaanin siruja myytiin tutkimusajanjakson aikana myös kotimaan markkinoilla, mutta tämän myynnin määrä ei riittänyt täyttämään perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädettyä vaatimusta kotimaisen myynnin määrän edustettavuudesta vietyyn määrään verrattuna. Perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti normaaliarvo määritettiin tuotantokustannusten perusteella lisättynä kohtuullisella määrällä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

b) Vientihinta

(29) Tutkimuksesta ilmeni, että yhden yrityksen ferropiimangaanin vienti myytäväksi yhteisöön tutkimusajanjakson aikana oli tapahtunut Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan, etuyhteydessä olevan tuojan kautta. Tämän etuyhteyden johdosta myyntihintoja, jotka yritys veloitti viedystä ferropiimangaanista yhteisössä sijaitsevalta etuyhteydessä olevalta tuojalta, pidettiin epäluotettavina vientihinnan määrittämiseksi tämän tutkimuksen yhteydessä. Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan säännösten mukaisesti tämän yrityksen vientihinta muodostettiin sellaisten myyntihintojen painotetun keskiarvon perusteella, joita etuyhteydessä oleva tuoja käytti jälleenmyydessään ensimmäisen kerran yhteisössä olevalle riippumattomalle ostajalle.

(30) Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti tehdyt oikaisut sisälsivät kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja liitännäiskustannukset sekä kohtuullisen määrän myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Voittoa koskevan oikaisun osalta kolmen prosentin voittomarginaalia pidettiin kohtuullisena etuyhteydessä olevalle tuojalle. Tätä marginaalia käytettiin myös yrityksen vientihinnan laskemiseksi alkuperäisessä tutkimuksessa.

(31) Toisen yrityksen vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti, eli maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

c) Vertailu

(32) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa säädetyt oikaisut tehtiin silloin, kun väitettiin ja osoitettiin, että eroavuudet vaikuttivat hintojen vertailukelpoisuuteen. Tässä yhteydessä oikaisut koskivat kuljetus-, pakkaus- ja luottokustannuksia.

(33) Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan säännösten mukaisesti yksittäisten yritysten normaaliarvojen ja vientihintojen painotettuja keskiarvoja verrattiin toisiinsa vapaasti tehtaalla -tasolla ja kaupan samassa portaassa.

d) Polkumyyntimarginaalit

(34) Määritetyt polkumyyntimarginaalit ilmaistuina prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ovat seuraavat:

- Samancor Limited: 0,0 prosenttia

- Highveld Steel and Vanadium Corporation Limited: 0,0 prosenttia

(35) Koska tiedossa ei ole muita eteläafrikkalaisia ferropiimangaanin tuottajia ja ottaen huomioon vahingon toistumisen todennäköisyyttä Etelä-Afrikan osalta koskevat päätelmät (katso johdanto-osan 109 kappale), jäännöspolkumyyntimarginaalin laskemista pidettiin tarpeettomana.

4. Ukraina

Ensiksi olisi korostettava, että kaksi ukrainalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, eli Nikopol Ferroalloy, jäljempänä "Nikopol", ja Zaporozhye Ferro Alloys Plant, jäljempänä "Zaporozhye", vastasivat kyselyyn. Viimeksi mainittu yritys ilmoitti kuitenkin, että se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana.

a) Vertailumaa

(36) Ukrainan viranomaiset ehdottivat, että Ukrainaa kohdeltaisiin tämän tarkastelun osalta markkinatalousmaana. Tässä yhteydessä huomautetaan, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohta yhdessä neuvoston astuksen (EY) N:o 519/94 (8) kanssa sisältää vaatimuksen, että yhteisön toimielinten on yleensä polkumyynnin vastaisten menettelyjen yhteydessä pidettävä Ukrainaa muuna kuin markkinatalousmaana ja näin ollen myös tämän tutkimuksen yhteydessä.

(37) Tämän vuoksi polkumyyntimarginaalin laskemiseksi ukrainalaisten tuottajien/viejien vientihintoja on verrattava kolmannen markkinatalousmaan, "vertailumaa", hintoihin tai kustannuksiin. Tämän vuoksi välivaiheen tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa esitettiin Brasilian tai Amerikan yhdysvaltojen käyttöä sopivana vertailumaana. Tässä yhteydessä olisi muistettava, että Brasiliaa käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa vertailumaana Ukrainan osalta.

(38) Koska ei kuitenkaan ollut varmuutta siitä, että brasilialaiset tai yhdysvaltalaiset yritykset toimisivat yhteistyössä ja jotta tutkimus ei viivästyisi yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi, otettiin myös yhteyttä norjalaisiin ja intialaisiin tuottajiin, joita pyydettiin toimimaan yhteistyössä normaaliarvon määrittämiseksi Ukrainan osalta. Kahta yhteistyössä toiminutta brasilialaista tuottajaa lukuun ottamatta muista maista ei saatu riittävää yhteistyötä.

(39) Seuraavat seikat otettiin huomioon määritettäessä, olisiko Brasilian käyttäminen vertailumaana tässä tarkastelussa tarkoituksenmukaista ja hyväksyttävää:

- Brasilia on suurikokoinen markkinatalousmaa, jossa markkinavoimat säätelevät ferropiimangaanin tuotantoa ja myyntiä,

- ferropiimangaania tuotiin Brasiliaan merkittävissä määrin tutkimusajanjakson aikana, mikä merkitsee, että maalla on avoimet markkinat,

- todettiin, että huomattavia määriä Brasiliassa tuotettua ferropiimangaania oli myyty kotimaan markkinoilla; myynnistä vastasi kahden yhteistyössä toimineen yrityksen lisäksi myös kolmas brasilialainen tuottaja, mikä on myös osoitus kilpailevasta markkina-alueesta,

- yhteistyössä toimineiden tuottajien tutkimusajanjakson aikana kotimaan markkinoilla myymät määrät olivat riittävän suuret, jotta niitä voitiin pitää edustavina perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti verrattuna Ukrainasta yhteisöön vietyihin määriin,

- Brasiliassa ja Ukrainassa tuotetuilla tuotteilla on samanlaiset fyysiset ja tekniset ominaisuudet sekä käyttötarkoitukset,

- molempia maita pidetään vertailukelpoisina raaka-aineiden saatavuuden suhteen.

(40) Edellä sanotun perusteella Brasilia valittiin vertailumaaksi. Molemmat yhteistyössä toimineet ukrainalaiset yritykset suostuivat Brasilian valintaan vertailumaaksi eivätkä muut asianomaiset osapuolet vastustaneet tätä valintaa tarkastelun aikana.

b) Yksilöllinen kohtelu

(41) Nikopol ja Ukrainan viranomaiset katsoivat, että yksilöllisen kohtelun myöntäminen olisi tässä tapauksessa oikeutettua ja että kyseiselle yritykselle olisi määritettävä erillinen polkumyyntimarginaali. Näin ollen tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, oliko Nikopol samassa määrin oikeudellisesti ja tosiasiallisesti riippumaton Ukrainan valtiosta kuin vastaava yritys markkinatalousmaassa, minkä vuoksi yritykselle tehtiin omistusta, johtoa, valvontaa sekä kaupallisten ja liiketoiminnallisten periaatteiden määräytymistä koskevia yksityiskohtaisia kysymyksiä.

(42) Annettujen tietojen perusteella yritys ei kyennyt osoittamaan komissiota tyydyttävällä tavalla olevansa riittävän riippumaton valtion valvonnasta tai puuttumisesta, joten yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö hylättiin.

c) Normaaliarvo

(43) Tämän vuoksi normaaliarvo määritettiin Ukrainan osalta Brasilian tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuvan kotimaisen myynnin hintojen perusteella.

d) Vientihinta

(44) Nikopolin toimittamien tietojen tutkimuksesta ilmeni, että yrityksen yhteisöön suuntautuvan viennin osuus oli noin 60 prosenttia yhteisön kokonaistuonnista Ukrainasta tutkimusajanjakson aikana (perustuu Eurostatin tietoihin). Tuonnin jäljelle jäävän 40 prosentin osuuden, jäljempänä "jäännöstuonti", osalta olisi muistettava, että toinen ukrainalainen ferropiimangaanin tuottaja Zaporozhye oli ilmoittanut, että se ei ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana.

(45) Nikopolin toimittamien yksityiskohtaisten vientiä koskevien tietojen tutkimuksen perusteella yritys näytti noudattaneen alkuperäisessä tutkimuksessa tarjoamansa sitoumuksen ehtoja. Toinen yritys, eli Zaporozhye, oli säännöllisesti toimittanut komissiolle kertomukset myynnistään yhteisöön sitoumuksensa ehtojen mukaisesti. Nämä kertomukset vahvistivat, että yritys ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana.

(46) Koska molemmat ukrainalaiset tuottajat näyttivät noudattaneen sitoumustensa ehtoja pääteltiin, että tietyt Ukrainassa tai muualla sijaitsevat yritykset, jotka eivät ilmoittautuneet tarkastelun aikana, olivat mahdollisesti käyneet kauppaa ukrainalaista alkuperää olevalla ferropiimangaanilla ja vieneet sitä yhteisöön.

(47) Ukrainasta peräisin olevan ferropiimangaanin vientihinta määritettiin osittain Nikopolin toimittamien tietojen perusteella ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten yhteisöön viemän, ukrainalaista alkuperää olevan ferromangaanin merkittävän määrän osalta käytettävissä olevien tietojen perusteella, joista tarkoituksenmukaisimpina pidettiin Eurostatin tietoja.

e) Vertailu

(48) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaiset oikaisut tehtiin silloin, kun väitettiin ja osoitettiin, että eroavuudet vaikuttivat hintojen vertailukelpoisuuteen. Tässä yhteydessä oikaisut koskivat tarpeen mukaan kuljetus-, vakuutus- ja luottokustannuksia sekä fyysisten ominaisuuksien välisiä eroja.

(49) Normaaliarvon määrittämiseksi fob-hinta satamassa Brasilian rajalla -tason perusteella, tarvittava oikaisu laskettiin käyttämällä tuotteen tavanomaisessa viennissä aiheutuvien tuotantolaitosten ja Brasilian satamien välisten rahti- ja käsittelykustannusten keskiarvoa.

(50) Koska Nikopolin viemien tuotteiden toimitusehdot olivat daf yhteisön rajalla, rahtia ja käsittelyä koskevat oikaisut tehtiin ilmoitettuihin myyntihintoihin niiden saattamiseksi takaisin Ukrainan rajalla -tasolle. Koska jäännöstuonnin vientihinta perustui Eurostatin ilmoittamaan cif-hintaan yhteisön rajalla, myös rahti- ja käsittelykustannuksiin tehtiin oikaisuja niiden saattamiseksi takaisin Ukrainan rajalla -tasolle. Tämän oikaisun määrä määritettiin Nikopolin toimittamien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(51) Kuten myös Nikopolia koskevassa alkuperäisessä tutkimuksessa, lisäoikaisu tehtiin brasilialaisen tuotteen ja ukrainalaisen tuotteen fyysisten ominaisuuksien välisten erojen huomioon ottamiseksi ukrainalaisen tuotteen korkeamman fosforipitoisuuden johdosta. Oikaisu koski myös alkuperäisen tutkimuksen mukaisesti vertailumaassa mutta ei Ukrainassa suoritettujen murskaamis- ja seulontatoimenpiteiden kustannukset.

(52) Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertailumaan osalta määritetyn normaaliarvon ja vertailuhinnan painotettuja keskiarvoja verrattiin toisiinsa.

f) Polkumyyntimarginaali

(53) Näin ollen Ukrainan osalta määritetty, prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ilmaistu koko maahan sovellettava polkumyyntimarginaali oli 10,4 prosenttia.

5. Kiinan kansantasavalta

a) Yksilöllinen kohtelu

(54) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen Hongkongiin sijoittautunut kauppias Glory Profit Development Limited, jäljempänä "Glory Profit" vaati, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä sille ja/tai siihen etuyhteydessä oleville, Kiinan kansantasavallassa sijaitseville tuottajille. Tätä vaatimusta ei voitu hyväksyä, koska Glory Profit tai siihen etuyhteydessä olevat tuottajat eivät hakeneet yksilöllistä kohtelua kyselylomakkeissa asetetuissa määräajoissa. Lisäksi yksilöllistä kohtelua ei voida myöntää kauppiaille, jotka voivat ostaa asianomaisen tuotteen miltä tahansa asianomaisessa maassa toimivalta tuottajalta (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 18 kappale). Glory Profit -yritykseen etuyhteydessä oleville kiinalaisille ferropiimangaanin tuottajille ei voida myöskään myöntää yksilöllistä kohtelua, koska ne eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa.

b) Vertailumaata ja normaaliarvoa koskevat väitteet

(55) Kuten väliaikaisessa asetuksessa säädettiin, Brasiliaa pidettiin sopivimpana markkinatalousmaana käytettäväksi vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen eräs yhteistyössä toiminut tuoja asetti kyseenalaiseksi Brasilian käytön vertailumaana ja väitti, että kaksi normaaliarvon määrittämiseksi käytettyä Brasiliassa sijaitsevaa ferropiimangaanin tuottajaa ovat sellaisen brasilialaisen kaivosyhtiön omistuksessa, jolla on erään yhteisön ferropiimangaanin tuottajan osakkeita. Yritys väitti, että ferropiimangaanin tuottajien ja osakkeenomistajan väliset ferropiimangaanin sisäiset siirtohinnat vaikuttivat normaaliarvon laskentaan Brasilian osalta.

(56) Komissio katsoo kuitenkin, että kyseinen tilanne ei aseta kyseenalaisiksi väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 22 kappaleen päätelmiä, joissa esitetään yksityiskohtaisesti syyt Brasilian pitämiselle sopivana vertailumaana Kiinan kansantasavallan osalta, eikä myöskään vaikuta niihin. Lisäksi olisi muistettava, että Brasilian osalta määritetty normaaliarvo perustui kyseisen maan tavanomaisessa kaupankäynnissä veloitettuihin kotimaisiin myyntihintoihin. Tutkimuksen aikana ei myöskään ilmennyt todisteita siitä, että edellä mainittu asema osakkeenomistajana olisi vaikuttanut yhteistyössä toimineiden brasilialaisten tuottajien hintoihin tai kustannuksiin, koska myynti tapahtui tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisesti.

Tämän vuoksi Brasilian valintaa vertailumaaksi Kiinan kansantasavallan osalta ja normaaliarvon laskemiseksi käytettyä menetelmää pidetään sopivina ja ne vahvistetaan lopullisten toimenpiteiden osalta.

c) Vientihinta

(57) Koska asiasta ei ole esitetty uusia huomautuksia, todisteita tai väitteitä, väliaikaisessa asetuksessa esitetyt vientihintaa koskevat päätelmät vahvistetaan.

d) Vertailu

(58) Olisi muistettava, että vientihinnan ja normaaliarvon vertailu suoritettiin väliaikaisen asetuksen yhteydessä samojen toimitusehtojen mukaisesti (eli fob-hinta satamassa Kiinan rajalla -tason määritettyä vientihintaa verrattiin fob-hinta satamassa Brasilian rajalla -tasolla määritettyyn normaaliarvoon). Väliaikaisen asetuksen voimaantulon jälkeen yhteistyössä toimineet kiinalaiset tuottajat asettivat kyseenalaisiksi oikaisut, jotka tehtiin kiinalaisten yritysten vientihintojen saattamiseksi fob-hinta satamassa Kiinan rajalla -tasolle.

(59) Tässä yhteydessä olisi huomattava, että fob-hintaa satamassa Kiinan rajalla määritettäessä otettiin huomioon yhteistyössä toimineiden osapuolten ilmoittamien hintojen ja myyntiehtojen lisäksi yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien/viejien osalta käytettävissä olevien tietojen perusteella määritetyt hinnat.

(60) Koska osa yhteistyössä toimineiden osapuolten liiketoimista suoritettiin cif-hinta yhteisön rajalla -tasolla, kuljetus- ja vakuutuskustannusten osalta tehtiin tarpeelliset oikaisut. Lisäksi huomattiin, että osa yhteistyössä toimineiden osapuolten ilmoittamista liiketoimista tapahtui kolmansissa maissa sijaitsevien kauppiaiden kautta. Näiden kauppiaiden suorittamia tehtäviä pidettiin samanlaisina palkkiosta työskentelevien kauppiaiden tehtävien kanssa, joten katsottiin tarkoituksenmukaiseksi oikaista kyseiset liiketoimet kauppiaiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä kohtuullisen määrän voittoa huomioon ottamiseksi ja fob-hinnan satamassa Kiinan rajalla saamiseksi.

(61) Oikaisuja tehtiin myös yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten liiketoimien osalta. Kuten väliaikaisessa asetuksessa säädetään, yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten vientihinta määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tässä yhteydessä pidettiin asianmukaisena laskea vientihinta ottaen perustaksi edustava otos suurimpien yhteistyössä toimineiden kauppiaiden alhaisimmilla hinnoilla harjoittamasta tuonnista (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 26 kappale). Koska tuontitoimet suoritettiin yhteisön rajalla -hinnoilla, pidettiin asianmukaisena tehdä oikaisu, joka koski kuljetus- ja vakuutuskustannuksia, kauppiaiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia vastaavaa palkkioita sekä kohtuullista määrää voittoa.

(62) Palkkioita koskevia oikaisuja tarkasteltiin yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien tekemien huomautusten perusteella, koska todettiin, että ainoastaan osa yhteistyössä toimineiden yritysten Kiinan osalta ilmoittamista liiketoimista tapahtui kolmansissa maissa sijaitsevien kauppiaiden kautta. Tämä johti oikaisun suhteelliseen korjaukseen, minkä vuoksi fob-vientihinta satamassa Kiinan rajalla nousi hieman.

(63) Yhteistyössä toimineet kiinalaiset yritykset asettivat myös kyseenalaiseksi yhteisön toimielinten käytännön verrata normaaliarvoa fob-vientihintaan kansallisella rajalla -tasolla muita kuin markkinatalousmaita koskevissa polkumyyntitutkimuksissa. Nämä yritykset eivät kuitenkaan ehdottaneet vaihtoehtoisia vertailutasoja tai -menetelmiä.

Kyseisten osapuolten huomautuksista huolimatta katsotaan, että fob kansallisella rajalla -taso on tavanomaisesti paras menetelmä varmistaa normaaliarvon ja vientihinnan luotettava ja syrjimätön vertailu, koska sen ansiosta voidaan välttää kustannuksia koskevien tietojen käyttö (tai arviointi) muissa kuin markkinatalousmaissa.

Näin ollen vahvistetaan väliaikaisessa asetuksessa vertailuja varten käytetyt menetelmät.

e) Polkumyyntimarginaali

(64) Edellä esitetyn mukaisesti Kiinan kansantasavaltaan sovellettava polkumyyntimarginaali pieneni 26,1 prosentin väliaikaisesta tasosta 25,7 prosentin lopulliseen tasoon.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(65) Samat kuusi yhteisön tuottajaa, jotka tukivat uutta valitusta toimivat myös yhteistyössä tarkastelussa (katso johdanto-osan 9 kappale). Näiden tuottajien lisäksi kahden muun tuottajan tiedettiin tuottavan ferropiimangaania yhteisössä. Toinen niistä tuki myös valitusta ja toimi yhteistyössä tutkimuksessa.

Edellä mainitut seitsemän yhteistyössä toiminutta tuottajaa vastaavat lähes koko yhteisön ferropiimangaanin tuotannosta. Näin ollen vahinkoa koskevassa tutkimuksessa keskityttiin näiden seitsemän tuottajan, jäljempänä "yhteisön tuotannonala", taloudelliseen tilanteeseen perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

E. VAHINKO

1. Alustava huomautus

(66) Olisi muistettava, että komissio päätteli väliaikaisessa asetuksessa, että Kiinan kansantasvallasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuonti oli erikseen tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Väliaikaisessa asetuksessa esitetyt päätelmät, jotka koskevat myös tarkastelua, esitetään jäljempänä sen osoittamiseksi, että tähän asetukseen sisältyvät sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että tarkastelussa tehdyt päätelmät. Kaikki nämä päätelmät vahvistetaan lopullisen määrityksen osalta, koska mikään osapuoli ei ole esittänyt vastalauseita niistä.

2. Kulutus yhteisössä

(67) Yhteisön kokonaiskulutus määritettiin yhteisöön tuodun ferropiimangaanin kokonaismäärän (Eurostatin tuontitilastot) ja yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoiden kokonaismyynnin perusteella. Valitukseen osallistumattomalta yhteisön tuottajalta ei saatu luotettavia tietoja. Käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisen tuottajan myynti oli kuitenkin vähäistä verrattuna käytettävissä oleviin, yhteisön kokonaiskulutusta koskeviin tietoihin ja näin ollen sitä ei otettu huomioon vahinkoa arvioitaessa.

(68) Asianomaisen tuotteen yhteisön kulutus painon perusteella määritettynä kasvoi 32 887 tonnilla vuosina 1993-1996, eli 7 prosenttia. Saman ajanjakson aikana arvon perusteella määritetty kulutus kasvoi 25 prosenttia. Kahden edellä mainitun suuntauksen välinen ero johtunee siitä, että tietystä ferropiimangaanilajista, jonka hiilipitoisuus on alhainen, maksetaan korkeampaa hintaa kuin vakiolajeista; kyseisen lajin tuonti, erityisesti Norjasta, yhteisön markkinoille kasvoi voimakkaasti tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana.

3. Ferropiimangaanin tuonti yhteisöön

a) Kumulaation sopivuus

(69) Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio päätteli, että Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Venäjältä ja Ukrainasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset olisi arvioitava kumulatiivisesti vahinkoa koskevan tutkimuksen osalta. Katsottiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin huomattavissa määrin jokaisesta viejämaasta, että sillä oli merkittävä markkinaosuus ja että eri maista tuodut tuotteet kilpailivat sekä keskenään että yhteisön tuotannonalan tuottaman ferropiimangaanin kanssa.

(70) Kiinan kansantasavallasta ja Ukrainasta peräisin oleva tuonti oli määrältään merkittävä koko tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana. Ukrainasta tuleva vienti jopa kasvoi vuonna 1996 verrattuna vuoden 1995 tasoon. Ei kuitenkaan tarvitse päättää siitä, olisiko Kiinan kansantasavallasta ja Ukrainasta tuleva tuonti kumuloitava, koska kuten jäljempänä esitetään, Kiinasta tuleva tuonti on erikseen tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, kun taas on erittäin todennäköistä, että Ukrainasta tulevan tuonnin aiheuttama vahinko toistuu, jos sitä koskevat toimenpiteet kumotaan.

Edellä esitettyjen polkumyyntiä koskevien päätelmien perusteella Brasiliasta, Venäjältä ja Etelä-Afrikasta tulevan tuonnin kumulatiivinen tutkimus yhdessä Ukrainasta ja Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin kanssa vaikutti tarpeettomalta tämän vahinkoa koskevan tutkimuksen yhteydessä.

b) Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin määrä, arvo ja markkinaosuus

(71) Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi 12 000 tonnista 75 400 tonniin vuosina 1993-1996, eli 526 prosenttia. Saman ajanjakson aikana tuonnin arvo kasvoi noin 5,6 miljoonasta ecusta 33,5 miljoonaan ecuun, eli 502 prosenttia.

Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kasvoi kokonaiskulutuksen perusteella laskettuna vuosina 1993-1996 lähes kuusinkertaiseksi 2,4 prosentista 14 prosenttiin, eli 488 prosenttia.

c) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat

(72) Kuten edellä mainitaan, hinnan alittavuutta määritettäessä Kiinan kansantasavallan osalta tutkittiin tutkimusajanjaksoa koskevia tietoja. Tätä tarkoitusta varten asianomaisen viejämaan vientihintojen ja yhteisön ferropiimangaanin tuotannonalan myyntihintojen painotettuja keskiarvoja verrattiin keskenään.

Väliaikaisessa asetuksessa hinnan alittavuus määritettiin loppukäyttäjien tasolla. Hinnan alittavuutta koskeva laskenta tarkistettiin yhteistyössä toimineiden tuojien ja tuottajien/viejien esittämien huomautusten perusteella, kun todettiin, että suurin osa Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin liiketoimista tapahtui yhteisössä sijaitsevien kauppiaiden kanssa. Näitä tuontitoimia käytettiin hintojen vertailukelpoisuuden osalta ottaen huomioon, että huomattava osa yhteisön tuotannonalan myynnistä tapahtui kaupan samassa portaassa.

(73) Tämän perusteella ja käyttäen samoja menetelmiä kuin väliaikaisten toimenpiteiden yhteydessä vertailusta ilmeni, että hinnan alittavuuden marginaalin keskiarvo oli Kiinan kansantasavallan osalta 6,5 prosenttia ilmaistuna prosentteina myyntihinnasta. Kyseinen marginaali on huomattava ottaen huomioon, että yhteisön tuotannonala ei voinut useiden vuosien ajan nostaa hintojaan (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 54 kappale).

4. Yhteisön tuotannonalan tilanne

(74) Erilaisten vahingon osoittimien kehityksen arvioimiseksi seuraavat seikat olisi otettava huomioon vuoden 1994 jälkeisen ajanjakson osalta:

- yhteisön tuotannonala joutui vastaamaan tuotannollaan terästuotteiden voimistuneeseen kysyntään,

- Ukrainan, Venäjän, Brasilian ja Etelä-Afrikan osalta voimassa olevat toimenpiteet toteutetaan asianomaisesta tuottajasta/viejästä riippuen hintasitoumusten tai vähimmäishintoihin perustuvien muuttuvien tullien muodossa. Tämäntyyppisten toimenpiteiden erityisvaikutus olisi pidettävä mielessä tiettyjä vahinkoja kuvaavia tekijöitä tutkittaessa vuoden 1994 jälkeisen ajanjakson osalta.

a) Tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(75) Yhteisön ferropiimangaanin kokonaistuotanto kasvoi vuosina 1993-1996 noin 189 600 tonnista 249 100 tonniin, eli 31 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana vakaana. Yhteisön tuottajien yleensä ferropiimangaanin valmistukseen käyttämän kapasiteetin arvioinnin perusteella käytössä olevan kapasiteetin määrä pysyi vuosina 1993-1996 muuttumattomana. Tämä merkitsi sitä, että kapasiteetin käyttöaste nousi 48 prosentista 64 prosenttiin, mikä vastaa tuotannon kasvua. Noususta huolimatta kapasiteetin käyttöaste on edelleen erittäin alhainen.

b) Varastot

(76) Varastot kasvoivat huomattavasti vuosina 1993-1996 noin 29 400 tonnista 55 300 tonniin, eli 88 prosenttia (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 46 kappale).

c) Myynti

(77) Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla kasvoi vuosina 1993-1996 noin 164 500 tonnista 199 300 tonniin, eli 21 prosenttia.

Yhteisön tuotannonalan myynnin arvo lisääntyi noin 70,5 miljoonasta ecusta 97,4 miljoonaan ecuun vuosina 1993-1996, eli 38 prosenttia.

(78) Myynnin määrän ja arvon lisäystä tarkasteltaessa on otettava huomioon samaan aikaan tapahtunut kulutuksen lisääntyminen ja myyntihintojen nousu. Yhteisön tuotannonala kykeni näin ollen jonkin verran hyötymään myönteisestä markkinatilanteesta. Sen toiminta on kuitenkin edelleen tappiollista (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 55 kappale ja tämän asetuksen johdanto-osan 82 kappale).

d) Markkinaosuus

(79) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi myynnin määrän perusteella laskettuna 32,5 prosentista 37 prosenttiin vuosina 1992-1996, eli 14 prosenttia. Kasvu tapahtui vuosina 1995 ja 1996, eli Venäjältä, Ukrainasta, Brasiliasta ja Etelä-Amerikasta peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. On kuitenkin huomattava, että kasvusta huolimatta yhteisön tuotannonala ei kyennyt saavuttamaan samaa markkina-asemaa kuin sillä oli ennen kyseisten neljän maan harjoittaman vahinkoa aiheuttaneen polkumyynnin alkamista.

(80) Lisäksi markkinaosuutta tutkittiin arvon perusteella. Kehityksen havaittiin olleen samansuuntaista kuin määrän osalta, koska yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 32,6 prosentista 36,1 prosenttiin, eli 11 prosenttia. Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että vuosina 1995-1996 yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 2 prosenttia.

e) Keskimääräinen myyntihinta ja hintakehitys

(81) Yhteisön tuotannonalan myymän ferropiimangaanin keskimääräinen myyntihinta nousi 12 prosenttia vuosina 1993-1994, jolloin Venäjältä, Ukrainasta, Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta peräisin olevaa tuontia koskevat polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön. Vuosina 1994-1995 hinnat nousivat edelleen 2 prosenttia ja pysyivät sen jälkeen samalla tasolla vuosina 1995-1996.

Tutkimuksesta ilmeni, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamat hinnanalennuspaineet ovat estäneet yhteisön tuotannonalaa saamasta hintoja kustannusten tasolle. Tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana todetusta 14 prosentin hinnannoususta huolimatta hinnat olivat edelleen huomattavan alhaisella tasolla.

f) Kannattavuus

(82) Yhteisön tuotannonalan kannattavuuden painotettu keskiarvo ilmaistuna prosentteina myynnistä oli -27 prosenttia vuonna 1993; vuonna 1994 kannattavuus oli puolestaan -9 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen suhteellinen kohentuminen jatkui vuonna 1995, jolloin kannattavuus oli -3 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni uudelleen vuonna 1996, kun tappiot nousivat (-7 prosenttiin) myyntihintojen noususta ja myynnin lisääntyneestä määrästä huolimatta.

g) Työllisyys

(83) Yhteisön tuotannonalan työpaikkojen määrä väheni 11 prosenttia vuosina 1993-1996.

5. Vahinkoa koskeva loppupäätelmä

(84) Kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 57 kappaleessa todetaan, yhteisön tuotannonalan tilanne parani vuosina 1993-1995. Tämän myönteisen kehityksen yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Venäjältä ja Ukrainasta tulevassa tuonnissa käyttöön otettujen toimenpiteiden vaikutukset.

(85) Yhteisön tuotannonalan tilanteen osalta myynti, tuotanto ja markkinaosuus kasvoivat, hinnat nousivat ja kannattavuus parani aiemmin esiintyneisiin raskaisiin tappioihin verrattuna (-27 prosentista) -3 prosenttiin vuosina 1993-1995. Yhteisön tuotannonalan tilanne huononi kuitenkin uudelleen vuosina 1995-1996 (kannattavuus laski -7 prosenttiin).

(86) Edellä esitettyjen päätelmien perusteella lopullisten toimenpiteiden osalta päätellään, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa perusasetuksen 3 ja 11 artiklan mukaisesti.

F. SYY-YHTEYS

1. Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin vaikutus

(87) Vaikka yhteisön kulutus kasvoi 7 prosenttia vuosina 1993-1996, Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin kasvu merkitsi, että kyseisen tuonnin kokonaismarkkinaosuus nousi 2,4 prosentista 14 prosenttiin vuosina 1993-1996, eli 11,6 prosenttiyksikköä, sen ollessa korkeimmillaan 21,5 prosenttia vuonna 1995.

Sen sijaan yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 32,5 prosentista 37 prosenttiin vuosina 1992-1996, eli 4,5 prosenttiyksikköä. Kyseinen kasvu tapahtui vuosina 1995 ja 1996, eli Venäjältä, Ukrainasta, Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta peräisin olevan tuonnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, joten se ei edusta yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden tasoa ennen vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin alkamista (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 50 kappale).

(88) Lisäksi todettiin, että Kiinan kansantasavallan osalta hintojen alittavuus oli merkittävä, kun taas Ukrainasta tulevan viennin hinnat olivat täysin sitoumushintojen mukaiset. Olisi muistettava, että komissio päätteli alustavasti väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 75 kappaleessa, että Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti oli aiheuttanut merkittävää vahinkoa.

(89) Kiinalaiset tuottajat/viejät väittivät tässä yhteydessä, että Kiinan kansantasavallasta tuleva tuonti ei ollut aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Kyseiset tuottajat/viejät väittivät myös, että Kiinan kansantasavallan tuontihinnat olivat korkeammat kuin Brasilian, Venäjän, Etelä-Afrikan ja Ukrainan hinnat. Lisäksi ne väittivät joutuneensa alentamaan hintojaan neljän muun viejämaan tasolle kasvattaakseen markkinaosuuttaan yhteisössä. Näiden tuottajien/viejien mielestä Kiinan kansantasavallasta tuleva tuonti ei määrännyt hintakehitystä yhteisön markkinoilla.

Komissio tarkasteli päätelmiään uudelleen ja totesi, että Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin osuus oli kasvanut 260 prosenttia vuosina 1993-1994 Brasiliaa, Venäjää, Etelä-Afrikkaa ja Ukrainaa koskevan alustavan tutkimuksen vireille panon jälkeen. Kiinalaiset viejät näyttivät vuonna 1994 hyödyntävän sitä seikkaa, että tietyt käyttäjät olivat alkaneet etsiä uusia ja halpoja ferropiimangaanin lähteitä polkumyyntitutkimuksen tuloksista vallitsevan epätietoisuuden johdosta.

Todettiin, että Kiinan kansantasavallan tuontihinnat olivat jo vuonna 1994 alhaisemmat kuin Etelä-Afrikasta ja Brasiliasta peräisin olevan ferropiimangaanin keskimääräiset hinnat. Olisi muistettava, että alustava väliaikainen asetus annettiin vuoden 1994 lokakuussa ja että näiden toimenpiteiden odotettiin tuottavan tuloksia vuonna 1995. Kiinan kansantasavallan tuontihinnat olivat vuonna 1996 alhaisemmat kuin neljän muun maan hinnat, minkä tuloksena yhteisön tuotannonala ei voinut nostaa hintojaan.

(90) Yhteisön tuotannonalan odotettua elpymistä haittasi se, että Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi hieman vuonna 1994 ja merkittävästi vuosina 1995 ja 1996. Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 2,4 prosentista 7,9 prosenttiin ja edelleen 21,5 prosenttiin vuosina 1993, 1994 ja 1995. Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni 7 prosenttia vuonna 1996 väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 72 kappaleessa esitetyistä syistä.

Nämä väitteet on hylättävä edellä mainittujen syiden perusteella.

(91) Näin ollen päätellään, että Kiinan kansantasavallasta tulevalla tuonnilla oli merkittävänä pidettävä kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

2. Muiden tekijöiden vaikutukset

Norja

(92) Kiinalaiset tuottajat/viejät väittivät myös, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui Norjasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuonnista eikä Kiinan kansantasavallasta tulevasta tuonnista.

Tässä yhteydessä olisi huomattava, että Norjasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuonnin markkinaosuus pieneni 34,4 prosentista 29,1 prosenttiin vuosina 1993-1996 ja että Norjasta peräisin olevan ferropiimangaanin keskimääräiset tuontihinnat yhteisön markkinoilla olivat (Eurostatin mukaan) vuosina 1993-1996 aina korkeammat kuin Kiinan kansantasavallan, yhteisön tuotannonalan ja muiden viejämaiden hinnat (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 69 ja 70 kappale).

Näin ollen katsotaan, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei todennäköisesti johtunut Norjasta tulevasta tuonnista, joten kyseiset väitteet on hylättävä.

3. Päätelmä

(93) Koska muita huomautuksia yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syy-yhteydestä ei ole tehty väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, vahvistetaan edellä mainittujen seikkojen perusteella, että vaikka muut tekijät ovat olleet osasyynä yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ferropiimangaanin polkumyynnillä tapahtunut tuonti on erillään tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tässä päätelmässä otetaan erityisesti huomioon väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa esitetty tutkimus tarkastelun kohteena olevista maista peräisin olevan tuonnin vaikutuksista.

G. POLKUMYYNNIN JA VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS (VÄLIVAIHEEN TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAT MAAT)

1. Alustava huomautus

(94) Alustavana huomautuksena olisi korostettava, että aiemmin asetuksella (EY) N:o 2413/95 käyttöön otettujen lopullisten toimenpiteiden olisi tavanomaisissa olosuhteissa pitänyt poistaa yhteisön tuotannonalaan kohdistuneet vahingon aiheuttavan polkumyynnin vaikutukset. Ukrainasta peräisin olevan tuonnin osalta olisi tehtävä perusteltu arviointi seurauksista, jotka johtuisivat kyseistä maata koskevien voimassa olevien toimenpiteiden kumoamisesta tai muuttamisesta riippumatta siitä, vahvistetaanko, että kyseinen tuonti on aiheuttanut vahinkoa. Sama koskee myös Brasiliaa, Etelä-Afrikasta ja Venäjältä tulevaa tuontia, jonka ei todettu tapahtuvan polkumyynnillä.

2. Brasilia

(95) Toimitettujen tietojen analysoinnista ilmeni, että kahden yhteistyössä toimineen viejän:

- ferropiimangaanin tuotantokapasiteetin käyttöaste oli hyvin korkea (joten niiden käyttämättömän kapasiteetin taso oli rajallinen),

- kotimaisen myynnin määrä oli kasvanut (11 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana),

- muualle kuin yhteisöön suuntautuvan viennin määrä oli kasvanut huomattavasti (40 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana).

(96) Edellä sanotun perusteella tämän tutkimuksen päätelmistä ilmenee selvästi, että sen jälkeen, kun yhteisö oli ottanut käyttöön polkumyyntitoimenpiteet alkuperäisen tutkimuksen päätyttyä, molemmat brasilialaiset yritykset olivat laajentaneet toimintaansa muille kuin yhteisön markkinoille, joilla ne voivat saada tuotteestaan korkeampia hintoja kuin yhteisössä ferropiimangaanista maksettavat hinnat. Todettiin myös, että muualle kuin yhteisöön suuntautuvan viennin hinnat olivat korkeammat kuin kyseisten tuottajien yksikköä kohti lasketut tuotantokustannukset tutkimusajanjakson aikana.

EuroAlliages asetti kuitenkin kyseenalaiseksi käyttämättömän kapasiteetin määrän ja väitti, että tuottajat siirtyisivät toimenpiteiden puuttuessa piimetallin tuotannosta ferropiimangaanin tuotantoon. Olisi muistettava, että komission arvio perustui yritysten toimitiloissa tarkastettuihin, ferropiimangaanin tuotantoa koskeviin tosiasiallisiin tietoihin. Vaikka teoriassa on aina mahdollista, että yritys siirtyy yhden tuotteen tuotannosta toisen tuotteen tuotantoon, tässä erityistapauksessa ei esitetty todisteita eikä viitteitä siitä, että brasilialaiset tuottajat luopuisivat piimetallia ostavista asiakkaistaan kasvattaakseen tarkasteltavana olevan tuotteen markkinaosuuttaan yhteisössä, erityisesti kun otetaan huomioon ferropiimangaanin hinta muilla markkinoilla. EuroAlliagesin esittämää väitettä ei tämän vuoksi voitu hyväksyä.

(97) Otettiin myös huomioon, että Amerikan yhdysvallat oli vuoden 1994 joulukuussa ottanut käyttöön 64,93 prosentin suuruisen polkumyyntitullin kahden yhteistyössä toimineen brasilialaisen yrityksen tuottaman ferropiimangaanin tuonnissa. Kyseisten toimenpiteiden tarkastelun jälkeen Yhdysvaltojen viranomaiset korottivat vuoden 1997 tammikuussa polkumyyntitullia 80,54 prosenttiin. Kyseinen korkea tullitaso huomioon ottaen katsottiin myös tarpeelliseksi arvioida, vietäisiinkö aiemmin Amerikan yhdysvaltoihin vietyä ferropiimangaania yhteisöön, jos tämän käyttöön ottamat toimenpiteet kumotaan tai muutetaan.

(98) Tässä yhteydessä olisi huomattava, että Amerikan yhdysvallat otti alunperin nämä toimenpiteet käyttöön vuoden 1994 joulukuussa, jolloin myös komissio otti väliaikaiset toimenpiteet käyttöön. Koska Amerikan yhdysvaltojen käyttöön ottama polkumyyntitulli oli tasoltaan lähes kaksinkertainen verrattuna yhteisön käyttöön ottamaan tulliin, olisi voinut odottaa, että jo tässä vaiheessa tietty määrä aiemmin Amerikan yhdysvaltoihin vietyä ferropiimangaania olisi viety yhteisöön. Tutkimuksesta ilmeni, että näin ei kuitenkaan tapahtunut.

(99) Tutkimuksesta ilmeni sen sijaan, että yhteistyössä toimineet yritykset eivät vieneet lainkaan tuotetta yhteisöön sen jälkeen, kun se oli ottanut toimenpiteet käyttöön. Tämän lisäksi kyseiset yritykset eivät vieneet tuotetta lainkaan Amerikan yhdysvaltoihin vuosina 1994 ja 1996, ja ainoastaan pienissä määrin vuonna 1995. Ottaen huomioon kapasiteetin korkea käyttöaste sekä voittoa tuottavan myynnin kasvu Brasiliassa ja useissa kolmansissa maissa on perusteltua päätellä, että Amerikan yhdysvaltojen kahden yhteistyössä toimineen tuottajan osalta käyttöön ottama polkumyyntitulli ei muodosta merkittävää kaupan vinoutumisen uhkaa yhteisölle.

(100) Näin ollen pääteltiin, että kahden yhteistyössä toimineen brasilialaisen yrityksen osalta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin uudelleen alkaminen on epätodennäköistä, jos yhteisön alkuperäisessä tutkimuksessa käyttöön ottamat toimenpiteet kumotaan.

(101) Yhden tai useamman yhteistyöstä kieltäytyneen brasilialaisen yrityksen käytettävissä olevan kapasiteetin osalta EuroAlliages väitti, että kyseinen yritys alkaisi viedä merkittäviä määriä ferropiimangaania yhteisöön, jos toimenpiteet kumotaan.

(102) Olisi muistettava, että yhteistyöstä kieltäytyneet brasilialaiset tuottajat veivät tutkimusajanjakson aikana yhteisöön ainoastaan pienen määrän ferropiimangaania muilla kuin polkumyyntihinnoilla (kyseisen määrän osuus oli 0,4 prosenttia yhteisön kokonaiskulutuksesta).

Näin ollen päätellään, että näissä erityisolosuhteissa ja ottaen huomioon kyseisten yritysten toiminnan vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin uudelleen alkaminen on epätodennäköistä, jos Brasilian osalta voimassa olevan polkumyynnin vastaiset jäännöstoimenpiteet kumotaan.

3. Venäjä

(103) Sen arvioimiseksi, onko todennäköistä, että vahinkoa aiheuttava polkumyynti alkaa uudelleen siinä tapauksessa, että Venäjää koskevat toimenpiteet kumotaan, on tarkastettava tutkimusajanjakson aikana ja sitä edeltävänä aikana Venäjän ja yhteisön välillä käydyn kaupan suuntauksia.

Tässä yhteydessä olisi muistettava, että tutkimusajanjakson aikana yhteisöön tuotiin Venäjältä ainoastaan 25 tonnia ferropiimangaania, mikä merkitsee, että kyseisen maan osuus yhteisön markkinoista on merkityksetön.

(104) Näiden tietojen perusteella ja koska saatavilla ei ole tietoja mahdollisista muuta osoittavista taloudellisista suuntauksista päätellään, että Venäjältä peräisin olevan tuonnin osalta vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin uudelleen alkaminen on epätodennäköistä, jos voimassa olevat toimenpiteet kumotaan perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4. Etelä-Afrikka

(105) Ensinnäkin olisi muistettava, että kummankaan eteläafrikkalaisen tuottajan ei todettu harjoittaneen polkumyyntiä tutkimusajanjakson aikana. Kummankin yrityksen tuotantorakennetta ja kauppavirtoja tutkittiin sekä laadittiin kokonaisarvio todennäköisyydestä, että merkittäviä määriä Etelä-Afrikasta peräisin olevaa ferropiimangaania tuotaisiin uudelleen yhteisöön polkumyynnillä sekä vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla.

(106) Olisi huomattava, että noin 80 prosenttia Etelä-Afrikan ferropiimangaanin kokonaistuotannosta on perinteisesti viety ulkomaille. Kotimaisen myynnin osalta tutkimuksesta ilmeni, että kummankin tuottajan myymän ferropiimangaanin määrä väheni 18 prosenttia vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Esitetyistä tiedoista kävi myös ilmi,että näiden kahden yrityksen yhteisöön viemän ferropiimangaanin määrä väheni asteittain vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana siten, että niiden markkinaosuus muuttui merkityksettömäksi (3 prosentista vuonna 1993 tutkimusajanjakson 0,4 prosenttiin).

(107) Samanaikaisesti muille kuin yhteisön markkinoille suuntautuvan Etelä-Afrikasta peräisin olevan ferropiimangaanin viennin määrä kasvoi 11,3 prosenttia vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Näin ollen päätellään, että aiemmin Etelä-Afrikan kotimaan markkinoilla ja yhteisölle myydyn ferropiimangaanin määrän väheneminen on korvattu muille markkinoille suuntautuvan myynnin kasvulla. Myyntihintojen osalta todettiin, että molempien yritysten keskimääräiset myyntihinnat nousivat kaikilla markkinoilla vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vaikka keskimääräiset myyntihinnat nousivat hieman Etelä-Afrikan kotimaan markkinoilla, yhteisöön ja muille vientimarkkinoille suunnatun myynnin hinnat nousivat vielä enemmän. Keskimääräinen hinta nousi joissakin tapauksissa yli 50 prosenttia vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tutkimusajanjakson osalta huomattiin myös, että kyseisten yritysten muille kuin yhteisön markkinoille suunnatun viennin keskimääräiset hinnat olivat korkeammat ja tuottivat suurempia voittoja kuin yhteisöön viedyn ferropiimangaanin myyntihinta.

(108) Todettiin myös, että yritysten kapasiteetin käyttöaste oli tutkimusajanjakson aikana niin korkea, että yhteisöön vietävän ferropiimangaanin määrän mahdollista lisäämistä varten käyttämätön kapasiteetti olisi ollut suhteellisen vähäistä.

Tässä yhteydessä EuroAlliages asetti kyseenalaiseksi erään kauppaa koskevan julkaisun perusteella päätelmän, jonka mukaan kahden eteläafrikkalaisen tuottajan käyttämätön kapasiteetti olisi suhteellisen vähäistä. Olisi kuitenkin huomattava, että komissio tarkisti kapasiteettia koskevat tiedot, joiden arvio perustui tutkimusajanjakson osalta saatuihin tosiasiallisiin tietoihin.

(109) Edellä mainitut seikat huomioon ottaen pidetään epätodennäköisenä, että kyseiset kaksi eteläafrikkalaista yritystä veisivät merkittäviä määriä ferropiimangaania yhteisöön polkumyynnillä sekä vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla, jos toimenpiteet kumotaan. Näin ollen päätellään, että kahden ainoan eteläafrikkalaisen yrityksen osalta vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin uudelleen alkaminen on epätodennäköistä, jos yhteisön alkuperäisessä tutkimuksessa käyttöön ottamat toimenpiteet kumotaan.

5. Ukraina

(110) Ensiksi olisi muistettava, että Ukrainasta yhteisöön tuotavan ferropiimangaanin osuus oli tutkimusajanjakson aikana noin 4 prosenttia yhteisön kokonaiskulutuksesta, mikä merkitsee merkittävää markkinaosuutta. Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloaikana Ukrainasta tuleva tuonti tapahtui lisäksi polkumyyntihinnoin, jotka eivät kuitenkaan aiheuttaneet vahinkoa.

(111) Kahden yhteistyössä toimineen ukrainalaisen yrityksen vastauksista komission kyselylomakkeeseen ilmeni, että niiden yhteenlaskettu vuotuinen tuotantokapasiteetti on yli 1 300 000 tonnia ferropiimangaania ja että nykyisellä tuotantotasolla niillä on erittäin suuri määrä käyttämätöntä kapasiteettia ferropiimangaanin tuotantoa varten. Toimitetuista tiedoista ilmenee, että vaikka ukrainalaisten yritysten käytössä olevan kapasiteetin määrä pysyi suhteellisen vakaana vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, tuotantomäärä laski 700 000 tonnista vuonna 1993 noin 557 000 tonniin tutkimusajanjakson aikana. Ukrainalaisten yritysten yhteenlaskettu kapasiteetin käyttöaste on näin ollen hyvin alhainen, ja se oli noin 42 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(112) Myyntimäärien osalta kahden kyseisen viejän toimittamien tietojen tutkimuksesta ilmeni, että niiden kotimaisen myynnin määrä väheni yli 37 prosenttia vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Yhteisön myytäviksi vietyjen tuotteiden määrä väheni saman ajanjakson aikana lähes 60 prosenttia, ja muille kuin yhteisön markkinoille suuntautuneen myynnin määrä väheni hieman yli 17 prosenttia. Myynti kaikilla markkinoilla (kotimaan markkinat ja vientimarkkinat) väheni yhteensä noin 23 prosenttia.

(113) Tämä tilanne huomioon ottaen näyttää siltä, että ukrainalaisten tuottajien on lisättävä tuotantoaan ja näin ollen myös myyntimääriään voimakkaasti, jotta kapasiteetin käyttöaste nousisi entiselle tasolle. Ottaen huomioon viime vuosien aikana kotimaan markkinoilla esiintynyt kysynnän lasku näyttäisi siltä, että kyseisten yritysten ensisijainen vaihtoehto olisi viennin kasvattaminen. Vaikka ukrainalaiset viejät saattavatkin kasvattaa vientiään muilla kuin yhteisön markkinoilla (kuten brasilialaisten ja eteläafrikkalaisten tuottajien todettiin tehneen), pidetään todennäköisempänä sitä, että ne yrittäisivät saada yhteisössä menetetyn markkinaosuuden takaisin, jos niitä koskevat polkumyyntitoimenpiteet eivät enää olisi voimassa. Tätä päätelmää vahvistaa se, että Ukraina on maantieteellisesti lähellä yhteisön markkinoita sekä sen, että yhteisön on perinteisesti ollut ukrainalaisen ferropiimangaanin kuluttaja.

(114) Edellä mainitut tekijät huomioon ottaen päätellään, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin uudelleen alkaminen on erittäin todennäköistä, jos voimassa olevat toimenpiteet kumotaan.

H. YHTEISÖN ETU

1. Johdanto

(115) Koska sekä uusi polkumyyntitutkimus että tarkastelu koskevat samoja markkinoita, eli yhteisön ferropiimangaanin markkinoita, yhteisön etua koskeva tutkimus suoritettiin yhdessä molempia tutkimuksia varten. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sekä seuraukset, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön kaikkien molempiin menettelyihin kuuluvien osapuolten osalta. Lisäksi olisi huomattava, että ottaen huomioon tämän tarkastelun toteuttamisajankohta Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevaan tuontiin vuodesta 1995 sovellettujen polkumyyntitoimenpiteiden tosiasialliset vaikutukset voidaan määrittää tarkastelun osalta ainoastaan, jos asianomaiset osapuolet toimivat yhteistyössä.

(116) Tässä yhteydessä olisi muistettava, että väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa ja sen jälkeisissä kappaleissa tutkitaan kaikkien osapuolten etuja, mukaan lukien yhteisön tuotannonala, tuojat/kauppiaat ja myöhemmän jalostusasteen käyttäjäteollisuus. Väliaikaisen asetuksen aikana käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio päätteli, että ei ollut pakottavia syitä olla korjaamatta vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin kauppaa vääristäviä seurauksia. Erityisesti pääteltiin, että mahdolliset vaikutukset käyttäjäteollisuuteen olisivat hyvin rajoitettuja.

2. Yhteisön tuotannonalan etu

(117) Väliaikaisen asetuksen julkaisemisen jälkeen asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet huomautuksia, joilla väliaikaisen asetuksen päätelmät olisi osoitettu vääriksi.

3. Vaikutus käyttäjiin

(118) Kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 81 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana olevan tuotteen pääasiallinen myöhemmän jalostusasteen käyttäjäteollisuus on terästeollisuus. Väliaikaisen asetuksen voimaantulon jälkeen kaksi käyttäjäjärjestöä ja yksi käyttäjä esittivät huomautuksia, joiden mukaan toimenpiteiden käyttöönotto Kiinan kansantasavallan osalta johtaisi terästuotteiden tuotantokustannusten merkittävään nousuun. Koska näiden huomautusten tueksi ei esitetty todisteita, ei ollut mahdollista suorittaa yksityiskohtaista tutkimusta toimenpiteiden käyttöönoton tai niiden käyttöön ottamatta jättämisen vaikutuksista käyttäjiin.

(119) Väliaikaisessa asetuksessa esitetyt päätelmät, joiden mukaan käyttäjien tuotantokustannukset nousisivat ainoastaan 0,1 prosenttia polkumyyntitullin jokaista 10 prosentin osuutta kohti, vahvistetaan lopullisten toimenpiteiden osalta.

(120) Väitettiin myös, että ferropiimangaania koskevien lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vaarantaisi yhteisön ruostumattoman teräksen tuotannonalan kilpailukyvyn maailmanmarkkinoilla. Komissio tutki tätä väitettä ja päätteli, että vientiä varten tarvittava ferropiimangaani voidaan tuoda yhteisöön tullitta sisäisessä jalostusmenettelyssä. Yksi käyttäjistä käyttää nimenomaan tätä menettelyä tuodessaan ferropiimangaania Etelä-Afrikasta.

(121) Eräs käyttäjä väitti, että polkumyyntitullin käyttöönotto Kiinan kansantasavallasta tulevan ferropiimangaanin tuonnissa on yhteisön etujen vastaista, koska yhteisön tuotannonala ei voi toimittaa riittäviä määriä kyseistä tuotetta yhteisön markkinoille.

Yhteisön markkinoiden kilpailutilanteen osalta on todettava, että käyttäjäteollisuudella ja muilla taloudellisilla toimijoilla on aina ollut käytössään suuri määrä yhteisön tuotannonalaa täydentäviä toimituslähteitä. Yhteisön käyttäjät voivat turvautua kolmansien maiden toimituslähteisiin myös Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ferropiimangaanin tuontia koskevien lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Myöskään Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia ei suljeta pois yhteisön markkinoilta. Käyttöön otettavilla polkumyyntitoimenpiteillä poistetaan ainoastaan vahinkoa aiheuttavasta polkumyynnistä johtuvat markkinoiden vääristymät ja annetaan yhteisön tuottajille mahdollisuus kilpailla tasapuolisesti kyseisen tuonnin kanssa.

(122) Tämän perusteella ja koska käyttäjät eivät ole esittäneet perusteltuja huomautuksia, neuvosto vahvistaa päätelmän, jonka mukaan vaikutus käyttäjiin olisi kokonaisuudessaan vähäinen.

4. Päätelmä

(123) Edellä esitetyn perusteella vahvistettiin väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 85 kappaleessa esitetty alustava päätelmä, jonka mukaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto on yhteisön edun mukaista.

I. LOPULLISET TOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava taso

(124) Yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin tason määrittämiseksi on ensin määriteltävä hintataso, jonka avulla yhteisön tuotannonala voi kattaa kustannuksensa ja saada kohtuullisen määrän voittoa, jäljempänä "vahingon korjaava taso".

Vahingon korjaavan tason määritystä tutkittiin uudelleen alustavan määrityksen osalta ja todettiin, että yhteisön tuotannonalan tuotantokustannusten painotetun keskiarvon lisäksi 5 prosentin voittoa pidettiin kohtuullisena lopullisen määrityksen osalta, erityisesti ottaen huomioon rajoitettu tarve tehdä uusia investointeja, tuotteen suhteellinen yksinkertaisuus sekä tutkimus- ja kehityskustannusten alhainen taso.

Vahingon korjaava tasoa, johon tehtiin asianmukaiset oikaisut jakelukanavien erilaisuuden huomioon ottamiseksi, verrattiin jokaisen asianomaisen viejämaan ferropiimangaanin vientihintojen painotettuun keskiarvoon cif yhteisön rajalla tullattuna -tasolla.

(125) Vertailusta ilmenevät seuraavat vahinkomarginaalit ilmaistuina prosentteina vientihinnoista vapaasti yhteisön rajalla -tasolla:

a) Ukraina

Tutkimuksen perusteella vahvistettiin, että Ukrainasta tulevan viennin hintataso ei ole vahinkoa aiheuttava tällä hetkellä sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet huomioon ottaen.

b) Kiinan kansantasavalta

Vahvistetun vahinkomarginaalin taso on 14,2 prosenttia.

(126) Koska asiasta ei ole esitetty muita huomautuksia, neuvosto vahvistaa edellä esitetyn vahingon korjaavan tason määrityksen.

2. Lopullinen tulli

a) Ukraina

(127) Ottaen huomioon johdanto-osan 124 kappaleessa esitetyn vahingon korjaavan tason määrityksen kahden yhteistyössä toimineen ukrainalaisen viejän aiemmin tarjoamissa sitoumuksissa vahvistettua vähimmäishintaa ei pitäisi muuttaa, vaan sitä olisi pidettävä edelleen voimassa olevana. Näitä sitoumuksia sovelletaan kuitenkin ainoastaan ferropiimangaaniin, jota kyseiset kaksi yritystä tuottavat ja jota ne vievät yhteisössä sijaitsevalle ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle laskuttaen tätä suoraan. Jos Ukrainasta peräisin olevan ferropiimangaanin vienti yhteisöön tapahtuu muulla tavoin, siihen sovelletaan voimassa olevaa jäännöstullia.

(128) Jäännöstulli olisi säilytettävä, koska tietyt osapuolet eivät toimineet yhteistyössä (katso johdanto-osan 44 kappale ja sitä seuraavat kappaleet), mutta se olisi muutettava paljoustulliksi. Tällaisen toimenpiteen katsotaan edistävän markkinoiden vakautta. Tämän perusteella Ukrainaan sovellettava jäännöstoimenpide on paljoustulli, jonka suuruus on 150 ecua tonnilta.

b) Kiinan kansantasavalta

(129) Koska vahingon korjaavan tason tarkistamisen jälkeen vahinkomarginaali on edelleen pienempi kuin tarkistettu polkumyyntimarginaali (katso tämän asetuksen johdanto-osan 64 ja 127 kappale), lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön vahinkomarginaalin perusteella. Lopullisen tullin muodon osalta katsotaan, että valtiojohtoisen talouden ansiosta kiinalaisilla viejillä on huomattava liikkumavara vientihintojensa alentamiseksi. Näin ollen samoista syistä, kuin edellä on esitetty Ukrainan osalta sekä myös sen riskin pienentämiseksi, että kiinalaiset viejät ottaisivat tullin kannettavakseen, paljoustullia (tonnia kohti kannettava kiinteä määrä) pidetään tässä tapauksessa arvotullia tai muuttuvaa tullia sopivampana.

Tämän tullin määrä, joka laskettiin edellä mainitun vahingon korjaavan tason perusteella, on 58,3 ecua tonnilta.

3. Sitoumukset

(130) Ukrainalaisille viejille ilmoitettiin olennaiset tosiasiat ja näkökohdat, joiden perusteella oli tarkoitus suositella lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden jatkamista Ukrainasta peräisin olevan tuonnin osalta. Kuten jo komission päätöksessä 95/418/EY (9) todetaan, tarkastelun yhteydessä katsottiin, että Ukrainasta tulevaan vientiin sovellettavan sitoumuksen ehdot ja erityisesti hintataso olisivat edelleen sopivia perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti, koska nämä sitoumukset poistaisivat edelleen polkumyynnin vahingolliset vaikutukset. Ukrainan viranomaisten käyttöön ottaman lisenssijärjestelmän perusteella katsotaan myös, että näitä sitoumuksia voidaan valvoa tehokkaasti.

(131) Näin ollen komissio pyysi kahta asianomaista tuottajaa/viejää vahvistamaan halukkuutensa sitoutua edelleen voimassa olevien sitoumusten ehtoihin. Molemmat yritykset vahvistivat tässä yhteydessä haluavansa jatkaa sitoumuksiaan. Nämä sitoumukset olisi tämän vuoksi pidettävä voimassa.

(132) Hongkongissa toimiva yritys (Glory Profit) tiedusteli menettelyn myöhäisessä vaiheessa mahdollisuutta sitoumuksen tarjoamiseen. Tässä yhteydessä katsotaan, että kyseinen yritys ei ole oikeutettu tarjoamaan sitoumusta, koska se on kauppaa harjoittava yritys. Yritykselle ilmoitettiin tästä päätöksestä. Tämän lisäksi Glory Profit -yritykseen etuyhteydessä olevien kiinalaisten tuottajien sitoumustarjouksia ei voitu hyväksyä, koska ne eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa.

J. LOPULLISIA TOIMENPITEITÄ KOSKEVA PÄÄTELMÄ

(133) Edellä esitetyt tekijät osoittavat selvästi, että kyseiset toimenpiteet ovat oikeutettuja sekä Kiinan kansantasavallan että Ukrainan osalta. Edellä esitetyistä syistä nämä toimenpiteet toteutetaan paljoustullin muodossa, voimassa olevia sitoumuksia lukuun ottamatta.

(134) Brasilian, Venäjän ja Etelä-Afrikan osalta tutkimuksesta ilmeni, että toimenpiteet eivät enää ole tarpeellisia ja että menettely olisi päätettävä. Komissio seuraa kuitenkin tarkasti asianomaisista maista peräisin olevan ferropiimangaanin yhteisöön tapahtuvaa tuontia koskevien tilastojen kehitystä toimenpiteiden mahdollisen kiertämisen estämiseksi.

K. VÄLIAIKAISEN TULLIN KANTAMINEN KIINAN KANSANTASAVALLAN OSALTA

(135) Neuvosto katsoo, että vientiä harjoittavien tuottajien osalta todetun polkumyynnin laajuuden sekäyhteisön tuotannonalalle aiheutetun vahingon vakavuuden perusteella Kiinan kansantasavallasta tuodun asianomaisen tuotteen osalta käyttöön otettu väliaikainen polkumyyntitulli olisi lopullisesti kannettava tasolla, joka on 58,3 ecua tonnilta ja joka perustuu määritettyyn vahinkomarginaaliin. Tämän tason ylittävät väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden vakuutena olevat määrät olisi vapautettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, joka on suuruudeltaan 58,3 ecua tonnilta, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, tällä hetkellä CN-koodiin 7202 30 00 kuuluvan ferropiimangaanin tuonnissa.

2. Asetuksen (EY) N:o 1778/97 nojalla väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät kannetaan lopullisesti tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin osalta tasolla, joka on 58,3 ecua tonnilta. Tämän tason ylittävät väliaikaisen polkumyyntitoimenpiteen vakuutena olevat määrät on vapautettava.

2 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 2413/95 1 artikla seuraavasti:

"1 artikla

Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, joka on suuruudeltaan 150 ecua tonnilta, Ukrainasta peräisin olevan, tällä hetkellä CN-koodiin 7202 30 00 kuuluvan ferropiimangaanin tuonnissa (Taric-lisäkoodi 8848).

Tullia ei sovelleta tässä artiklassa määriteltyyn tuotteeseen, silloin kuin sitä tuottavat ja yhteisöön vievät seuraavat yritykset (Ukraina - Taric-lisäkoodi 8847):

- Nikopol Ferro Alloy Plant

- Zaporozhye Ferro Alloy Plant."

3 artikla

Brasiliasta, Etelä-Afrikasta ja Venäjältä peräisin olevan, tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskeva menettely päätetään.

4 artikla

Jollei toisin säädetä, kyseisiin tulleihin sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä helmikuuta 1998.

Neuvoston puolesta

R. COOK

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2331/96 (EYVL L 317, 6.12.1996, s. 1).

(2) EYVL L 248, 14.10.1995, s. 1

(3) EYVL L 248, 14.10.1995, s. 56

(4) EYVL L 18, 24.1.1996, s. 1

(5) EYVL C 381, 17.12.1996, s. 5

(6) EYVL C 381, 17.12.1996, s. 4

(7) EYVL L 252, 16.9.1997, s. 6

(8) EYVL L 67, 10.3.1994, s. 89

(9) EYVL L 248, 14.10.1995, s. 56