VARAINHOITOASETUS,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 1998,

jota sovelletaan neljänteen AKT-EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön (98/430/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä "EY:n perustamissopimus",

ottaa huomioon Loméssa 15 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitetun neljännen AKT-EY-yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Mauritiuksessa 4 päivänä marraskuuta 1995 allekirjoitetulla sopimuksella, jäljempänä "yleissopimus",

ottaa huomioon yhteisön avun rahoituksesta ja hallinnosta Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 1995 allekirjoitetun neljännen sisäisen sopimuksen (1), jäljempänä "sisäinen sopimus", ja erityisesti sen 32 artiklan,

ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön 25 päivänä heinäkuuta 1991 tehdyn neuvoston päätöksen 91/482/ETY (2), jäljempänä "päätös",

ottaa huomioon AKT-ETY-ministerineuvoston 29 päivänä maaliskuuta 1990 hyväksymät Euroopan kehitysrahastosta rahoitettavia rakennusurakoita, tavarahankintoja ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavat yleiset määräykset ja yleiset toimitusehdot (3), jäljempänä "yleiset määräykset ja yleiset toimitusehdot",

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan investointipankin, jäljempänä "pankki", lausunnon,

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (4),

sekä katsoo, että

sisäisen sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot ovat perustaneet kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä "EKR", ja

sisäisen sopimuksen 32 artiklan mukaisesti kyseisen sisäisen sopimuksen soveltamista koskevat säännökset annetaan neuvoston kyseisen sopimuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisella määräenemmistöllä yleissopimuksen voimaantulon jälkeen antamalla varainhoitoasetuksella,

ON ANTANUT TÄMÄN VARAINHOITOASETUKSEN:

I OSASTO

RAHOITUSTA KOSKEVAT ARVIOT, JÄSENVALTIOIDEN EKR:N MAKSUOSUUKSIEN MAKSAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT JA YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

Sisäisen sopimuksen 1 artiklassa vahvistettu EKR:n määrä jakautuu liitteessä I esitetyllä tavalla. Määrärahojen jakautuminen ja niiden välisiä siirtoja koskevat säännöt vahvistetaan yleissopimuksessa ja sisäisessä sopimuksessa.

2 artikla

1. Vuotuiset EKR:n maksuosuudet pyydetään suorittamaan neljässä erässä, jotka erääntyvät

- 20 päivänä tammikuuta,

- 1 päivänä huhtikuuta,

- 1 päivänä heinäkuuta ja

- 1 päivänä marraskuuta.

Neuvoston sisäisen sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti päättämien varainhoitovuoden lisämaksuosuuksien suorittamista voidaan vaatia ja ne pannaan täytäntöön, ellei neuvosto päätä toisin, mahdollisimman lyhyessä määräajassa, joka vahvistetaan näiden maksuosuuksien suorittamispyyntöä koskevassa päätöksessä ja joka voi olla enintään kolme kuukautta.

2. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille hyvissä ajoin, mutta kuitenkin viimeistään jokaisen varainhoitovuoden alussa, sisäisen sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun neuvoston päätöksen perusteella kunakin erääntymispäivänä suoritettaviksi pyydettyjen maksuosuuksien määrät. Komissio vahvistaa kunkin jäsenvaltion maksettavaksi tulevan määrän niin, että se vastaa kyseisen jäsenvaltion maksuosuutta EKR:oon, sellaisena kuin se on määriteltynä sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille kaikista suoritettaviksi pyydettyjen maksuosuuksien muutoksista hyvissä ajoin ennen osuuksien kunkin erän erääntymispäivää EKR:n käteisvaratilanteen sekä sen loppuvuoden menoja koskevien arvioiden mukaan.

3. Jos tämän artiklan mukaisesti erääntyviä maksuosuuden eriä ei ole maksettu 15 päivän kuluessa erääntymispäivästä, kyseiseltä jäsenvaltiolta peritään maksamattomalta määrältä korko, joka on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin sinä päivänä kyseisen jäsenvaltion rahamarkkinoilla ecuun sovellettava lyhytaikaisten rahoitustoimien korko, jona maksuosuus erääntyi. Korkoa nostetaan 0,25 prosenttia viivästyskuukautta kohti. Korotettua korkoa sovelletaan koko viivästyksen ajalta. Nämä viivästyskorot maksetaan sisäisen sopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle tilille.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden maksuosuudet ilmaistaan ecuina.

2. Jokaisen jäsenvaltion on suoritettava maksuosuutensa ecuina. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin suorittaa maksuosuutensa kansallisessa valuutassa.

3. Jokaisen jäsenvaltion on suoritettava maksunsa erityistilille, jonka nimi on "Euroopan yhteisöjen komissio - Euroopan kehitysrahasto" ja joka on avattu kyseisen jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa. Maksuosuuksista saadut varat pidetään tällä erityistilillä siihen asti, kun niitä tarvitaan yleissopimuksen 319 artiklassa tarkoitettujen maksujen suorittamiseen.

4. Yleissopimuksen päättyessä komissio pyytää jäsenvaltioiden maksettavaksi jääneet osuudet tarvittaessa suoritettaviksi tässä varainhoitoasetuksessa vahvistetuin edellytyksin.

4 artikla

1. Ecu määritellään jäsenvaltioiden valuuttojen osuuksien summana, sellaisena kuin se on määritelty yksityiskohtaisesti ecun määritelmää koskevan voimassa olevan yhteisön lainsäädännön yhtenäistämisestä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen voimaantulon jälkeen 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3320/94 (5).

Kaikkia EY:n perustamissopimuksen mukaisesti tehtyjä neuvoston päätöksiä ecun määritelmän muuttamisesta sovelletaan ilman eri toimenpiteitä tähän säännökseen.

2. Ecun arvo minä tahansa valuuttana on sama kuin ecun muodostavien valuuttojen osuuksien vasta-arvojen kokonaissumma tässä valuutassa.

Komissio määrittelee ecun arvon valuuttamarkkinoiden päivittäisten vaihtokurssien perusteella.

Päivittäiset eri kansallisiin valuuttoihin sovellettavat muuntokurssit ovat saatavilla joka päivä, ja ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

3. Ecun ja kansallisten valuuttojen välinen muuntaminen tapahtuu periaatteessa päivän kurssin mukaan; perustelluissa erityistapauksissa tästä periaatteesta voidaan poiketa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen (6) täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5 artikla

Komissio avaa yleissopimuksen 319 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitettujen maksujen suorittamiseksi tilit Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) rahoituslaitoksissa maksujen suorittamiseksi AKT-valtioiden kansallisena valuuttana tai MMA:n paikallisena valuuttana sekä jäsenvaltioiden rahoituslaitoksissa ecuina ja muina valuuttoina tapahtuvien maksujen suorittamista varten. Jollei yleissopimuksen 319 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, näille tileille talletetut varat kasvavat korkoa. Jollei yleissopimuksen 192 artiklasta muuta johdu, näillä koroilla hyvitetään sisäisen sopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tiliä.

6 artikla

1. Komissio siirtää 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti avatuilta erityistileiltä tarvittaessa varoja sen nimissä 5 artiklan mukaisesti avatuille tileille. Siirrot toteutetaan hankkeita ja ohjelmia koskevien käteisvarojen tarpeiden perusteella.

2. Komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan kohdentamaan 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilta erityistileiltä tehtävät nostot siten, että varojen jakautuminen kyseisillä tileillä säilyy eri jäsenvaltioiden EKR:n rahoitusosuuksien suhteen mukaisena.

7 artikla

Niiden komission virkamiesten ja toimihenkilöiden allekirjoitukset, joilla on valtuudet käyttää EKR:n tilejä, toimitetaan kyseisille pankeille tilejä avattaessa, tai niiden virkamiesten ja toimihenkilöiden allekirjoitukset, jotka valtuutetaan myöhemmin, toimitetaan silloin, kun heidät nimetään. Tätä menettelyä sovelletaan myös kansallisten ja alueellisten tulojen ja menojen hyväksyjien sekä näiden valtuuttamien henkilöiden allekirjoitusten toimittamiseen AKT-valtioissa tai MMA:lla avattujen maksuasiamiesten tilien käyttöä varten, sekä tarvittaessa jäsenvaltioissa avattujen tilien käyttöä varten.

8 artikla

1. EKR:n varoja on käytettävä moitteettoman varainhoidon sekä erityisesti taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteiden mukaisesti. Määrälliset ja laadulliset tavoitteet on määriteltävä ja niiden toteuttamista on seurattava asianmukaisten indikaattorien avulla.

2. Tätä varten ennen EKR:n varojen käyttöä toteutettava toimi on arvioitava etukäteen sen varmistamiseksi, että odotetut tulokset oikeuttavat varojen käytön.

3. Kaikki toimenpiteet on tarkastettava määräajoin, erityisesti sisäisen sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maksuosuuksien suorittamista koskevien pyyntöjen arviointia varten niiden perustelujen tarkastamiseksi.

9 artikla

1. Sisäisen sopimuksen 25-27 artiklan nojalla tehtyjen komission hallinnoimaa apua koskevien rahoituspäätösten sekä rahoitussopimusten on sisällettävä määräpäivä hankkeen käynnistämiselle. Kyseisen päivän jälkeen päätöstä ja rahoitussopimusta ei enää sovelleta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin rahoituspäätöksiin sekä rahoitussopimuksiin sisällytetään myös toimen täytäntöönpanon määräpäivä. Ulkopuolisen edunsaajan on perusteltava asianmukaisesti toimen jatkaminen kyseisen päivän jälkeen ennen täytäntöönpanon määräaikaa, ja komission on hyväksyttävä se.

3. Hankkeen päättäminen sekä 20 artiklan nojalla sidottujen määrärahojen vapauttaminen toteutetaan, kun komission oikeudellinen sitoutuminen hankkeen nimissä edunsaajaan nähden on lakannut ja siihen liittyvät maksut ja perinnät on merkitty tilinpäätökseen.

II OSASTO

KOMISSION SUORITTAMA EKR:N MÄÄRÄRAHOJEN RAHOITUKSELLINEN HALLINTO

I jakso

YLEISET SÄÄNNÖKSET

10 artikla

Tämän osaston säännöksiä ei sovelleta pankin hallinnoimiin riskipääomiin eikä korkotukiin, jollei 15 artiklan 3 kohdan c alakohdasta ja 39 artiklasta muuta johdu.

11 artikla

1. Määrärahojen hallinnoinnista vastaavat tulojen ja menojen hyväksyjät, joilla yksin on toimivalta tehdä menositoumus, vahvistaa perittävät määrät ja antaa perintä- ja maksumääräykset.

2. Tilinpitäjä suorittaa perinnän ja maksut.

3. Tulojen ja menojen hyväksyjän, varainhoidon valvojan ja tilinpitäjän tehtäviä ei saa yhdistää.

12 artikla

Kun tuloja ja menoja hallinnoidaan käyttäen yhtenäistettyjä atk-järjestelmiä, sovelletaan tämän osaston II ja III jakson säännöksiä ottaen huomioon tietokoneistetun hallinnon tarjoamat mahdollisuudet ja sen vaatimukset.

Tällöin erityisesti:

- liiteasiakirjat voidaan jättää johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän, tilinpitäjän tai näiden valtuuttamien henkilöiden haltuun tarkastuksia varten,

- allekirjoitukset ja hyväksymismerkinnät voidaan tuottaa soveltuvaa atk-menettelyä käyttäen.

Varainhoidon valvojaa kuullaan, kun EKR:n kirjanpitojärjestelmä otetaan käyttöön. Hänellä on pääsy järjestelmän tietoihin.

13 artikla

1. Komissio nimeää EKR:n johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän, jonka tehtävät on määritelty yleissopimuksen 311 artiklassa.

2. EKR:n johtava tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää EKR:n täytäntöönpanovaltaansa nimeämilleen valtuutetuille sillä edellytyksellä, että saa komission hyväksynnän. Tässä osastossa säädettyjä toimivaltaa koskevia sääntöjä sovelletaan kyseisiin valtuutettuihin näille siirrettyjen valtuuksien osalta. Jokaisessa toimivallan siirtämistä koskevassa päätöksessä ilmoitetaan valtuutuksen rajat ja tarvittaessa kesto.

3. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan sen toimivallan rajoissa, joka heille on nimenomaisesti myönnetty. Valtuuttamista koskevat päätökset annetaan tiedoksi valtuutetuille, tilinpitäjälle, varainhoidon valvojalle, johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle sekä tilintarkastustuomioistuimelle.

14 artikla

1. EKR:n varainhoidon valvoja on komission varainhoidon valvoja. Tämä vastaa menoihin sitoutumisen ja niiden hyväksymisen sekä tulojen ja saatavien toteamisen ja perimisen valvonnasta. Varainhoidon valvojaa voi avustaa tässä tehtävässä yksi tai useampi avustava varainhoidon valvoja.

2. Varainhoidon valvoja tekee tarkastuksen asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa paikalla. Tässä yhteydessä hänellä on pääsy asiakirjoihin ja alkuperäisiin todistusasiakirjoihin, jotka koskevat sitoumuksia, menoja ja tuloja, sekä tarvittaessa asiakirjoihin, jotka koskevat määrärahoja ja määrärahoja, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty. Kaikki magneettitallenteelle laaditut tai säilytetyt asiakirjat ja tiedot, jotka varainhoidon valvoja katsoo tarpeellisiksi tehtävänsä suorittamiseksi, toimitetaan hänelle pyynnöstä.

3. Varainhoidon valvojaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa määriteltyjä erityisiä sääntöjä.

15 artikla

1. Komissio nimeää tilinpitäjän. Tätä voi avustaa tehtävässä yksi tai useampi avustava tilinpitäjä, joka tai jotka nimetään tilinpitäjän perustellun lausunnon mukaisesti samoin edellytyksin kuin tilinpitäjä.

2. Tilinpitäjä vastaa tulojen keräämisestä ja menojen maksamisesta, saatavien perimisestä sekä käteisvarojen hoidosta. Jollei 36 artiklasta muuta johdu, tilinpitäjällä yksin on toimivalta käyttää varoja ja muuta omaisuutta. Tilinpitäjä vastaa niiden säilyttämisestä.

3. Tilinpitäjä vastaa kirjanpidosta seuraavien tekijöiden osalta:

a) 1 artiklassa tarkoitetut määrärahat,

b) 20 artiklassa tarkoitetut sitoumukset,

c) 39 artiklassa tarkoitettuja riskipääomia ja korkotukea koskevat päätökset ja

d) maksut, tulot ja saatavat.

4. Tilinpitäjä vastaa 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rahoitusta koskevien yhteenvetojen laatimisesta.

16 artikla

Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän, tilinpitäjän, avustavan tilinpitäjän ja 36 artiklassa tarkoitetun ennakoiden hoitajan nimeämisestä sekä 40 artiklassa tarkoitetusta tilinpitosuunnitelmasta ilmoitetaan tilintarkastustuomioistuimelle. Komissio toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle kaikki tekemänsä varainhoitoa koskevat sisäiset säännökset ja määräykset.

II jakso

TULOT JA SAATAVAT

17 artikla

1. EKR:n tulot muodostuvat sisäisen sopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden maksusuorituksista, talletetuista varoista saaduista tuloista ja muista tuloista, jotka neuvosto hyväksyy.

2. Tilinpitäjä huolehtii jäsenvaltioiden suorittamien maksujen ja muiden tulojen seurannasta ja kirjanpidosta.

3. Muista tuloista tilinpitäjä laatii tuloa koskevan asiakirjan, joka toimitetaan varainhoidon valvojalle etukäteen tehtävää hyväksymismerkintää varten. Varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnällä on tarkoitus todeta, että:

a) tulo on kirjattu oikeaan kohtaan,

b) tuloa koskeva asiakirja on säännönmukainen ja yhdenmukainen asiaan sovellettavien säännösten kanssa,

c) liiteasiakirjat ovat säännönmukaisia,

d) moitteetonta varainhoitoa on noudatettu ja

e) tulon määrä ja valuutta on merkitty oikein.

Tulokirjaukset ovat lopullisia varainhoidon valvojan hyväksyttyä ne.

18 artikla

1. Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava saatavaa koskeva ennakkoarvio kaikista sellaisista toimenpiteistä tai tilanteista, joista aiheutuu EKR:lle saatavia tai jotka muuttavat EKR:n saatavia ja josta kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa komissiolle. Ennakkoarviot toimitetaan varainhoidon valvojalle hyväksymistä varten ja tilinpitäjälle saatavan kirjaamiseksi pro memoria -kohtaan. Niissä on erityisesti mainittava saatavan laatu, sen arvioitu määrä, sen kirjauskohta sekä nimettävä velallinen. Varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnällä on tarkoitus todeta, että

a) tulo on kirjattu oikeaan kohtaan ja

b) ehdotus on säännönmukainen ja EKR:n hallintoon sovellettavien säännösten mukainen sekä kyseisten säännösten täytäntöönpanoa koskevien säädösten ja 8 artiklassa tarkoitettujen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen.

Varainhoidon valvoja voi kieltäytyä hyväksynnästä, jos tämä katsoo, että edellä ensimmäisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty.

Komissio voi omalla vastuullaan tehdä asianmukaisesti perustellun päätöksen jättää tämä kieltäytyminen huomiotta. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Se annetaan tiedoksi varainhoidon valvojalle. Komissio antaa tilintarkastustuomioistuimelle tiedon kaikista tällaisista päätöksistä kuukauden määräajassa.

2. Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava jokaisesta EKR:n määrärahojen toteuttamiseen liittyvästä rahastolle kuuluvasta kiistattomasta, likvidistä ja erääntyneestä saatavasta perintämääräys, joka toimitetaan liiteasiakirjojen kanssa varainhoidon valvojalle etukäteen annettavaa hyväksymismerkintää varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista. Tilinpitäjä kirjaa perintämääräykset varainhoidon valvojan hyväksymisen jälkeen.

Hyväksymismerkinnällä todetaan, että:

a) tulo on kirjattu oikeaan kohtaan,

b) määräys on säännönmukainen ja yhdenmukainen sovellettavien säännösten kanssa,

c) liiteasiakirjat ovat säännönmukaisia,

d) velallinen on nimetty oikein,

e) erääntymispäivä on merkitty,

f) 8 artiklassa tarkoitettuja moitteettoman varainhoidon periaatteita on noudatettu ja

g) perittävä määrä ja valuutta on merkitty oikein.

Jos hyväksymistä ei anneta, sovelletaan 1 kohdan kolmannen kohdan säännöksiä.

3. Kun johtava tulojen ja menojen hyväksyjä luopuu 1 kohdassa tarkoitetun saatavan perimisestä, tämä toimittaa etukäteen ehdotuksen peruuttamisesta varainhoidon valvojalle hyväksymistä varten sekä tilinpitäjälle tiedoksi. Varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnän tarkoituksena on todeta luopumispäätöksen säännönmukaisuus ja yhdenmukaisuus moitteettoman varainhoidon periaatteiden kanssa. Tilinpitäjä kirjaa mainitun ehdotuksen.

Jos hyväksymistä ei anneta, sovelletaan 1 kohdan kolmannen kohdan säännöksiä.

4. Jos varainhoidon valvoja toteaa, että perintämääräystä ei ole laadittu tai että saatavaa ei ole peritty, tämän on ilmoitettava asiasta komissiolle.

19 artikla

1. Tilinpitäjä vastaa asianmukaisesti laadituista perintämääräyksistä.

2. Tilinpitäjän on huolehdittava siitä, että 18 artiklassa mainitut varat saapuvat perintämääräyksissä määrättyinä erääntymispäivinä ja että asiaa koskevat yhteisön oikeudet turvataan.

3. Tilinpitäjä ilmoittaa johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja varainhoidon valvojalle kaikki saatavat, joita ei ole saatu perittyä asetettuna määräaikana.

4. Tilinpitäjä panee tarvittaessa vireille perintämenettelyn.

III jakso

SITOUTUMINEN MENOIHIN SEKÄ NIIDEN VAHVISTAMINEN, HYVÄKSYMINEN JA SUORITTAMINEN

1. Sitoutuminen menoihin

20 artikla

1. Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä etukäteen ehdotus maksusitoumukseksi kaikista sellaisista toimenpiteistä, joista aiheutuu menoja EKR:lle, eikä hyväksyjä voi luoda oikeudellisia velvoitteita kolmansia osapuolia kohtaan ennen varainhoidon valvojalta saatua sitoumusehdotuksen hyväksyntää ja komission rahoituspäätöstä.

2. Maksusitoumuksia aiheutuu komission rahoituspäätöksistä, jotka on tehty sisäisen sopimuksen 25-27 artiklan sekä niiden säännösten mukaisesti, joilla komissio valtuutetaan myöntämään EKR:n rahoitustukea.

21 artikla

1. Maksusitoumusehdotukset toimitetaan liiteasiakirjojen kanssa varainhoidon valvojalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista. Niissä on erityisesti mainittava menon laatu, sen arvioitu määrä, sen kirjauskohta sekä nimettävä rahoituksen saaja.

2. Tilinpitäjä vahvistaa maksusitoumusehdotukset varainhoidon valvojan hyväksymisen ja komission rahoituspäätöksen jälkeen.

22 artikla

1. Varainhoidon valvojan maksusitoumusehdotusten hyväksymismerkinnällä on tarkoitus todeta, että:

a) 20 artiklan 1 kohtaa on noudatettu,

b) tulo on kirjattu oikeaan kohtaan,

c) määrärahat ovat käytettävissä,

d) rahoitusta koskeva ehdotus on säännönmukainen ja yhdenmukainen EKR:oon sovellettavien säännösten kanssa ja

e) 8 artiklassa tarkoitettuja moitteettoman varainhoidon periaatteita on noudatettu.

2. Hyväksymismerkintä ei voi olla ehdollinen.

23 artikla

1. Varainhoidon valvoja voi kieltäytyä hyväksynnästä, jos tämä katsoo, että 22 artiklassa mainitut edellytykset eivät täyty. Varainhoidon valvojan on asianmukaisesti perusteltava kieltäytyminen kirjallisesti. Se annetaan tiedoksi johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle.

Jos hyväksynnästä kieltäydytään ja johtava tulojen ja menojen hyväksyjä pysyy ehdotuksessaan, komissiota pyydetään tekemään päätös.

2. Lukuun ottamatta tilannetta, jossa on aihetta epäillä määrärahojen saatavuutta, komissio voi omalla vastuullaan tehdä asianmukaisesti perustellun päätöksen jättää kieltäytyminen huomiotta. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen, ja se annetaan tiedoksi varainhoidon valvojalle. Komissio antaa tilintarkastustuomioistuimelle tiedon kaikista tällaisista päätöksistä kuukauden määräajassa.

2. Määrärahat, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty

24 artikla

1. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa kirjanpitojärjestelmään edunsaajan tekemät ja edustuston päällikön hyväksymät sopimukset sellaisen hankkeen tai ohjelman toteuttamiseksi, josta on tehty 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rahoituspäätös. Tätä kirjausta kutsutaan määrärahaksi, jonka toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty. Samalla tavalla menetellään komission suoraan tai edunsaajan hyväksi tällaisten hankkeiden ja ohjelmien toteuttamiseksi tekemien sopimusten ja tarjousten kanssa.

2. Määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, kirjaukset rinnastetaan 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin rahoituspäätössitoumuksiin.

3. Menojen vahvistaminen

25 artikla

Menojen vahvistaminen on toimenpide, jossa johtava tulojen ja menojen hyväksyjä:

a) tarkastaa maksun saajan vaateen,

b) määrittää tai tarkastaa vaateen todenmukaisuuden ja sen määrän ja

c) tarkastaa ne edellytykset, joilla vaade voidaan vaatia maksettavaksi.

26 artikla

1. Menon vahvistamista varten on esitettävä liiteasiakirjat, joista käy ilmi maksun saajan vaateet ja suoritettu palvelu, tai muu asiakirja, johon maksu perustuu. Maksua koskevaan asiakirjaan liitettävien liiteasiakirjojen ja niiden sisältämien tietojen on oltava sellaisia, että ne mahdollistavat 25 ja 29 artiklassa säädetyt tarkastukset.

2. Tiettyjä menoluokkia varten voidaan myöntää ennakkoja.

3. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä, jolla on toimivalta vahvistaa menot, tarkastaa liiteasiakirjat henkilökohtaisesti tai varmistaa omalla vastuullaan, että tarkastus on tehty.

4. Menojen hyväksyminen

27 artikla

Hyväksyessään menot johtava tulojen ja menojen hyväksyjä määrää tilinpitäjän maksamaan vahvistamansa menon antamalla maksumääräyksen.

28 artikla

Maksumääräyksessä on mainittava:

a) kirjauskohta,

b) maksettava määrä numeroin ja kirjaimin sekä merkintä valuutasta,

c) maksun saajan nimi ja osoite,

d) pankkitilin numero,

e) maksutapa ja

f) menon käyttötarkoitus.

Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän on päivättävä ja allekirjoitettava maksumääräys.

29 artikla

1. Maksumääräykseen on liitettävä alkuperäiset liiteasiakirjat; asiakirjoissa on oltava tai niihin on liitettävä todistus siitä, että maksettava määrä on oikea, että tavarat on otettu vastaan tai palvelu on suoritettu. Maksumääräyksessä on vastaavien maksusitoumusten hyväksymismerkintöihin viittaavat numerot ja päivämäärät.

2. Alkuperäiset liiteasiakirjat voidaan tarvittaessa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa korvata jäljennöksillä, jotka johtava tulojen ja menojen hyväksyjä tai komission edustuston päällikkö on todistanut oikeiksi.

30 artikla

1. Jollei 35 artiklasta muuta johdu, maksumääräykset annetaan varainhoidon valvojalle etukäteen annettavaa hyväksymismerkintää varten. Ennalta annettavalla hyväksymismerkinnällä on tarkoitus todeta, että:

a) maksumääräys on annettu säännönmukaisesti,

b) maksumääräys on maksun saajan vaatimuksen mukainen,

c) meno on kirjattu oikeaan kohtaan,

d) määrärahat ovat käytettävissä,

e) liiteasiakirjat ovat säännönmukaisia ja

f) maksun saaja on nimetty oikein.

2. Jos hyväksynnästä kieltäydytään, sovelletaan 23 artiklaa.

3. Alkuperäinen maksumääräys, johon on liitetty liiteasiakirjat, toimitetaan varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnän antamisen jälkeen tilinpitäjälle.

5. Maksujen suorittaminen

31 artikla

1. Menon maksaminen vapauttaa EKR:n velvoitteistaan maksun saajia kohtaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleissopimuksen 313 artiklan ja 319 artiklan 8 kohdan kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä sekä kehitysrahoitusyhteistyön hallinnosta ja toteuttamisesta vastaavien toimijoiden rahoituksellista vastuuta koskevien säännösten soveltamista.

2. Jollei 36 artiklasta muuta johdu, tilinpitäjä suorittaa maksut käytettävissä olevien varojen rajoissa.

32 artikla

Tilinpitäjän on keskeytettävä maksujen suorittaminen, kun asiassa on ilmeinen virhe tai kun on syytä epäillä, että maksu ei vapauta maksuvelvoitteesta, tai kun tämän asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu.

33 artikla

1. Jos maksujen suorittaminen keskeytetään, tilinpitäjän on mainittava keskeyttämisen perusteet kirjallisessa ilmoituksessa, joka hänen on toimitettava viipymättä johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja tiedoksi varainhoidon valvojalle.

2. Jos maksujen suorittaminen keskeytetään, johtava tulojen ja menojen hyväksyjä voi saattaa asian komission käsiteltäväksi, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on syytä epäillä, että maksu ei vapauta maksuvelvoitteesta. Komissio voi kirjallisesti omalla vastuullaan määrätä maksun suoritettavaksi.

34 artikla

1. Maksut suoritetaan käyttäen 5 artiklassa määriteltyjä pankkitilejä. Komissio päättää näiden tilien avaamista, hoitoa ja käyttöä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

2. Näissä säännöissä on erityisesti säädettävä, että sekeissä ja siirtomääräyksissä on oltava kaksi allekirjoitusta, joista toisen on oltava tilinpitäjän, avustavan tilinpitäjän tai ennakoiden hoitajan allekirjoitus. Lisäksi niissä määritellään ne menot, joiden maksu on ehdottomasti suoritettava sekillä tai tilisiirtoina.

6. Paikalla suoritetut maksut

35 artikla

1. Jos edustuston päällikkö hoitaa 13 artiklan mukaisella valtuutuksella johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä, 15 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin nimetty avustava tilinpitäjä voi suorittaa asiaa koskevat maksut paikalla.

Avustava tilinpitäjä suorittaa maksut kansallisena valuuttana valtuutetun maksajan tilille AKT-valtiossa tai MMA:lla ja tarvittaessa valuuttoina yhdelle tai useammalle maksuasiamiehen tilille yhteisössä.

2. Edellä 1 artiklan nojalla suoritettujen maksujen tilinpito EKR:n tileillä voidaan myös antaa avustavan tilinpitäjän tehtäväksi.

3. Varainhoidon valvoja tarkastaa avustavan tilinpitäjän suorittamat maksut niiden suorittamisen tai mahdollisesti niiden kirjaamisen jälkeen.

7. Ennakkomaksujärjestelmät

36 artikla

1. Tiettyjen menoluokkien maksamiseksi voidaan johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksellä perustaa ennakkomaksujärjestelmiä tilinpitäjän ja varainhoidon valvojan puoltavan lausunnon saamisen jälkeen.

2. Ainoastaan tilinpitäjä voi siirtää varoja ennakkomaksujärjestelmiin.

3. Ennakkomaksujärjestelmien toimintaa koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä on säädettävä erityisesti seuraavista seikoista:

a) ennakoiden hoitajien nimeäminen,

b) kunkin maksettavan menon laatu ja enimmäismäärä,

c) niiden ennakkomaksujen enimmäismäärä, jotka voidaan myöntää,

d) perustelujen esittämisen määräaika ja yksityiskohtaiset säännöt ja

e) ennakoiden hoitajien vastuu.

4. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tämän artiklan nojalla myönnettyjen ennakoiden tarkkojen määrien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi asianmukaisessa määräajassa.

IV jakso

KIRJANPITO

37 artikla

Kirjanpito on pidettävä ecumääräisenä kalenterivuosittain kaksinkertaista kirjanpitomenetelmää noudattaen.

Siihen on merkittävä kaikki:

a) määrärahat,

b) sitoumukset,

c) määrärahat, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siiretty ja

d) kyseisen vuoden tulot, maksut, todetut saatavat ja suoritetut perinnät kokonaismääräisinä niitä toisistaan vähentämättä.

Kirjanpidon on perustuttava liiteasiakirjoihin.

Jos määrärahat, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, tulot, maksut ja saatavat on ilmaistu kansallisena valuuttana, kirjanpitojärjestelmään on voitava tarvittaessa kirjata määrä kansallisena valuuttana ecumääräisen kirjauksen lisäksi.

38 artikla

1. Edellä 20 artiklan 2 kohdassa määritellyt sitoumukset viedään kirjanpitoon ecumääräisinä komission tekemien rahoituspäätösten arvon mukaisesti.

2. Edellä 24 artiklassa määritellyt määrärahat, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, viedään kirjanpitoon ecumääräisinä edunsaajana olevan AKT-valtion tai MMA:n taikka komission hankkeen toteuttamisen yhteydessä tekemien sopimusten ja kustannusarvioiden vasta-arvon mukaisesti. Tässä vasta-arvossa otetaan tarvittaessa huomioon:

a) varaus (korvattavien) kulujen maksamiseksi liiteasiakirjojen perusteella,

b) varaus hintojen muutoksia ja EKR:sta rahoitetuissa sopimuksissa määriteltyjä ennakoimattomia menoja varten ja

c) rahoitusvaraus vaihtokurssien muutoksia varten.

3. Lopullisessa kirjanpidossa käytettävät yleissopimuksen kolmannen osan III osastossa tarkoitettuihin hankkeisiin tai ohjelmiin liittyvien suoritettujen maksujen muuntokurssit ovat näiden maksujen suorituspäivänä sovellettavat vaihtokurssit. Kyseinen päivä on se päivä, jona tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettuja komission tilejä on veloitettu.

4. Kaikki kirjanpitoasiakirjat, jotka koskevat sitoumuksen toteuttamista, säilytetään viiden vuoden ajan sisäisen sopimuksen 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta päivästä, jona EKR:n täytäntöönpanoa koskeva päätös vastuuvapauden myöntämisestä tehtiin varainhoitovuoden osalta, jonka kirjanpitoon sitoumus kuuluu.

39 artikla

1. Komissio pitää yhteisön puolesta kirjanpitoa pankin hallinnoimista riskipääomista ja korkotuesta.

2. Ennen kuin pankin hallintoneuvosto tekee sisäisen sopimuksen 29 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisen rahoituspäätöksen, johtava tulojen ja menojen hyväksyjä jättää varainhoidon valvojalle ja tilinpitäjälle ehdotuksen päätöksen viemisestä kirjanpitoon.

3. Tässä ehdotuksessa mainitaan erityisesti menon kohde, arvio ja kirjauskohta sekä rahoituksen saaja.

Varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnällä on tarkoitus todeta, että:

a) ehdotus on kirjattu oikeaan kohtaan ja

b) määrärahat ovat käytettävissä.

Tilinpitäjän vahvistus annetaan pankin hallintoneuvoston tekemän rahoituspäätöksen jälkeen.

4. a) Pankin tekemät riskipääomaa koskevat rahoituspäätökset viedään kirjanpitoon nimellisarvollaan.

b) Korkotukien osalta alustava kirjanpito tehdään komission päätöksen yhteydessä arvioiman arvon perusteella ja lopullinen kirjanpito sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä pankin maksaman korkotuen määrän arvioinnin yhteydessä. Määrä korjataan sopimuksen päättämisen yhteydessä.

5. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa jäljempänä 59 artiklan 2 kohdassa ja 61 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut maksupyynnöt varainhoidon valvojalle hyväksymistä varten.

Maksupyynnöissä on mainittava:

a) kirjauskohta,

b) maksettava määrä numeroin ja kirjaimin sekä merkintä valuutasta,

c) maksun saajan nimi ja osoite,

d) pankkitilin numero ja maksutapa,

e) menon käyttötarkoitus ja

f) maksun arvopäivä.

6. Tilinpitäjä suorittaa maksun ja merkitsee sen kirjanpitoon.

7. Rahoituspäätös lopetetaan ja käytettävissä oleva saldo palautetaan vastaavaan määrärahakohtaan pankin pyynnöstä.

40 artikla

1. Kirjanpitoa koskevat kirjaukset on tehtävä noudattaen tilinpitosuunnitelmaa, jonka luokitellussa nimikkeistössä tehdään selvä ero niiden tilien välillä, joiden perusteella laaditaan rahoitusta koskevat yhteenvedot ja joiden perusteella laaditaan tulostili.

2. Komissio vahvistaa tilinpitäjän ehdotuksesta yksityiskohtaiset säännöt tilisuunnitelman laatimisesta ja toiminnasta.

41 artikla

Kirjanpito päätetään varainhoitovuoden päättyessä EKR:n rahoitusta koskevien yhteenvetojen ja tulostilin laatimiseksi. Ne toimitetaan varainhoidon valvojalle lausunnon antamista varten.

V jakso

TULOJEN JA MENOJEN HYVÄKSYJIEN, VARAINHOIDON VALVOJIEN, TILINPITÄJIEN JA ENNAKOIDEN HOITAJIEN VASTUU

42 artikla

Jos tulojen ja menojen hyväksyjä toteaa EKR:n hyväksi perittävät saatavat, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen tai antaa perintämääräyksen noudattamatta kuitenkaan tätä asetusta, häneen voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan tarvittaessa saattaa korvausvelvolliseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleissopimuksen 313 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 319 artiklan 8 kohdan soveltamista. Samoin menetellään myös, jos tulojen ja menojen hyväksyjä perusteettomasti laiminlyö sellaisen maksu- tai perintämääräyksen antamisen, josta komissio voi joutua vastuuseen kolmansiin osapuoliin nähden, tai viivästyttää tällaisen maksu- tai perintämääräyksen antamista.

43 artikla

Jokaiseen varainhoidon valvojaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan tarvittaessa saattaa korvausvelvolliseksi tehtäväänsä hoitaessaan toteuttamiensa toimenpiteiden osalta, erityisesti niissä tapauksissa, joissa hän antaa hyväksynnän huolimatta siitä, että talousarviomäärärahat ylittyvät.

44 artikla

1. Tilinpitäjään ja avustaviin tilinpitäjiin voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja heidät voidaan tarvittaessa saattaa korvausvelvollisiksi niiden maksujen osalta, joita he suorittavat noudattamatta 32 artiklaa.

Kyseisiin tilinpitäjiin voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja heidät voidaan saattaa korvausvelvollisiksi, kun heidän hallussaan olevat rahavarat, muu omaisuus tai asiakirjat katoavat tai niiden arvo laskee, jos kyseinen katoaminen tai arvon vähentyminen on aiheutunut tahallisesta virheestä tai törkeästä huolimattomuudesta.

Kyseiset tilinpitäjät ovat samoin edellytyksin vastuussa saamiensa hyväksytyissä rahoituslaitoksissa olevien tilien käyttöä ja hoitoa koskevien määräysten asianmukaisesta täytäntöönpanosta, ja erityisesti:

a) kun heidän suorittamansa perinnät tai maksut eivät ole vastaaviin perintä- tai maksumääräyksiin merkittyjen määrien mukaisia ja

b) kun he suorittavat maksun muulle kuin maksuun oikeutetulle.

2. Jokaiseen ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan tarvittaessa saattaa korvausvelvolliseksi, kun:

a) hän ei asianmukaisten asiakirjojen avulla kykene perustelemaan suorittamiaan maksuja,

b) hän suorittaa maksun muulle kuin maksuun oikeutetulle.

Ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi, kun hänen hallussaan olevat rahavarat, muu omaisuus tai asiakirjat katoavat tai niiden arvo laskee, jos kyseinen katoaminen tai arvon vähentyminen on aiheutunut tahallisesta virheestä tai törkeästä huolimattomuudesta.

3. Tilinpitäjän, avustavien tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien on otettava itselleen vakuutus sellaisten tässä artiklassa tarkoitettujen riskien varalta, jotka eivät kuulu 4 kohdassa tarkoitetun takuurahaston soveltamisalaan. Komissio maksaa vakuutuksesta aiheutuvat kulut.

4. Tilinpitäjälle, avustaville tilinpitäjille ja ennakoiden hoitajille myönnetään erityiskorvauksia. Komissio päättää näiden korvausten määrästä. Näitä korvauksia vastaavat kokonaismäärät merkitään kuukausittain komission kunkin kyseisen henkilön nimellä avaamalle tilille sellaisen takuurahaston muodostamiseksi, jonka tarkoituksena on kattaa mahdollinen kassa- tai pankkivajaus, josta asianomainen henkilö on vastuussa.

Näiden takuutilien saldo maksetaan asianomaisille heidän lopettaessaan toimintansa tilinpitäjinä tai ennakoiden hoitajina ja tilinpitäjän osalta edellyttäen, että hänelle on myönnetty 46 artiklassa tarkoitettu vastuuvapaus.

45 artikla

Johtavaan tulojen ja menojen hyväksyjään ja hänen valtuutettuihinsa, varainhoidon valvojiin, tilinpitäjiin sekä ennakoiden hoitajiin voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja heidät voidaan saattaa korvausvelvollisiksi Euroopan yhteisöjen henkilöstösääntöjen 22 ja 86-89 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin.

46 artikla

Komission on kahden vuoden kuluessa rahoitusta koskevien yhteenvetojen toimittamisesta neuvostolle päätettävä niihin liittyvien toimien osalta vastuuvapauden myöntämisestä tilinpitäjille.

III OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

I jakso

KOMISSION HALLINNOIMAT EKR:N RAHOITUSTOIMET

1. Yleistä

47 artikla

Jos myönnetty apu siirretään lopulliselle lainansaajalle yleissopimuksen 219 artiklan 5 kohdan, 233 artiklan 3 kohdan ja 266 artiklan mukaisesti, rahoitussopimuksessa määritellään yksityiskohtaisesti kyseisen lainan ehdot, kuten lainakorko, laina-aika, kuoletuksista vapaa ajanjakso ja yksityiskohtaiset säännöt lainan pääoman ja korkojen maksamisesta saatujen varojen käytöstä. Nämä ehdot vahvistetaan ottaen huomioon kaikki yleissopimuksen asiaa koskevat määräykset ja erityisesti sen 233 artiklan 4 kohdan b alakohta, 240 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 291 artikla.

48 artikla

Komissio huolehtii sellaisista maksusuoritusten viivästymistä koskevista vaateista, joista se vastaa yleissopimuksen 319 artiklan nojalla, sisäisen sopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tilin varoilla.

2. Tarjouskilpailut ja sopimukset

49 artikla

1. Komissio toteuttaa kaikki asianmukaiset toimet, jotta asianomaiset taloudelliset toimijat saavat tietoja tehokkaasti, erityisesti julkaisemalla määräajoin EKR:n varoista rahoitettavia sopimuksia koskevia ennusteita.

2. Komissio valvoo, että asianmukaisimmalla tavalla julkaistaan tiedot:

a) suunniteltujen sopimusten kohteesta, sisällöstä ja kokonaismäärästä:

- kerran vuodessa, ennakkoilmoitukset julkaisemista seuraavien 12 kuukauden ajalta tarjouspyyntömenettelyllä tehtävistä palvelusopimuksista ja teknistä yhteistyötä koskevista toimista,

- joka kolmas kuukausi muutokset edellä ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuihin ennakkoilmoituksiin,

b) tarjouspyyntökilpailun tulokset mahdollisimman nopeasti.

3. Vastaavaa menettelyä noudatetaan, kun selvitysten toteuttamista ja teknisen avun toimittamista koskevista toimenpiteistä tehdyistä päätöksistä tiedotetaan.

50 artikla

Komissio toimittaa neuvostolle vuosittain tiedoksi kuluneen vuoden aikana tehdyt sopimukset. Komissio ilmoittaa neuvostolle toteuttamistaan tai ehdottamistaan toimenpiteistä EKR:n avaamiin tarjouskilpailuihin osallistumisen kilpailuedellytysten parantamiseksi.

Kertomuksessaan komissio esittää neuvostolle sellaisia tietoja, joiden perusteella neuvosto voi arvioida, ovatko komission toteuttamat toimenpiteet ennalta luoneet kaikille eri jäsenvaltioiden, AKT-valtioiden sekä assosioituneiden maiden ja alueiden yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua EKR:sta rahoitettuihin rakennusurakoita, tavaratoimituksia ja palveluita koskeviin sopimuksiin.

51 artikla

Tiedot joko suorien sopimusten perusteella tai rajoitetun tarjouskilpailun perusteella rakennusurakoista, tavaratoimituksista ja palveluista tehdyistä sopimuksista taikka julkista viranomaista käyttäen tehtävistä sopimuksista sisällytetään neuvostolle esitettävään 50 artiklassa tarkoitettuun vuosikertomukseen.

52 artikla

1. Yleisiä määräyksiä ja yleisten toimitusehtojen määräyksiä sovelletaan kaikkiin EKR:sta rahoitettaviin tarjouksiin ja sopimuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sisäisen sopimuksen 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamista. Maksamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja yhdestä tai useammasta maksuvaluutasta määrätään asianomaisissa sopimuksissa.

2. Vahvistaessaan EKR:sta rahoitettavia sopimuksia koskevan tarjouksen määrän tarjouksen tekän on otettava huomioon yleissopimuksen 308 artiklan, 309 artiklan ja 310 artiklan nojalla sovellettavat verosäädökset.

3. Jos maksu suoritetaan AKT-valtion kansallisena valuuttana, se maksetaan kyseiseen valtioon sijoittautuneeseen pankkiin tai pankkiin, joka sijaitsee maassa, jossa toimeksisaajan kotipaikka saitsee.

Jos maksu suoritetaan ecuina tai ulkomaan valuuttana, se maksetaan jäsenvaltioon tai AKT-valtioon sijoittautuneeseen valtuutettuun pankkiin tai valtuutetulle välittäjälle taikka valtuutettuun pankkiin tai valtuutetulle välittäjälle, joka on sijoittautunut maahan, jossa toimeksisaajan kotipaikka sijaitsee.

3. Rakennesopeutustuki

53 artikla

1. Tuki yleissopimuksessa määrätyille rakennesopeutusohjelmille toteutetaan sen 243-248 artiklan mukaisesti.

2. Sopimukset, joille on tuontiohjelmien yhteydessä päätetty myöntää valuuttaa, voidaan määrittää muuna kuin AKT-valtion valuuttana tai ecuina, mukaan lukien sellaisen valtion valuutta, joka ei ole yleissopimuksen sopimuspuoli.

3. Komissio tarkastaa kunkin rakennesopeutusohjelman yhteydessä tapahtuvan varojen maksamisen osalta kyseisten varojen käytön perusteiden säännönmukaisuuden ja yleissopimuksen 246 ja 248 artiklan sekä 294 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti sovellettavien määräysten mukaisuuden sekä sisäisen sopimuksen 20 artiklan määräysten mukaisuuden.

4. Vientitulojen vakauttamisjärjestelmän (Stabex) hallinto

54 artikla

Komissio hallinnoi yleissopimuksen 191 artiklassa tarkoitettuja Stabex-järjestelmän vuotuisia varoja seuraavia menettelyjä noudattaen:

a) jokaisesta vuosierästä siirretään järjestelmään puolet 1 päivänä huhtikuuta ja puolet 1 päivänä heinäkuuta maksamalla määrät erityiselle Stabex-pankkitilille. Kunkin vuoden ensimmäisestä maksusta vähennetään kuitenkin tarvittaessa edellisenä vuonna yleissopimuksen 194 artiklan 1 kohdan mukaisesti ennakolta tehty siirto. Kunkin vuoden toiseen siirtoon lisätään tarvittaessa seuraavan vuoden osalta yleissopimuksen 194 artiklan 1 kohdan mukaisesti ennakolta tehtävä siirto. Yleissopimuksen voimaantulovuonna Stabexiin maksettavaksi tullut määrä siirretään Stabex-tilille tämän asetuksen voimaantulopäivänä edellä mainittujen erääntymispäivien mukaisesti. Kuitenkin jokainen jäsenvaltio voi muuntaa jäsenvaltioille kuuluvan maksuosuuden avoimeksi saatavaksi, joka tuottaa korkoa järjestelmälle, liitteessä II esitettyjen menettelytapojen mukaisesti,

b) Stabex-järjestelmään kuuluvat vuosierät kasvavat järjestelmän varoille korkoa seuraavasti:

- vuosierän ensimmäinen puolisko, josta on vähennetty Stabex-järjestelmän varoista maksetut ennakkomaksut ja siirrot, kasvaa korkoa kunkin vuoden 1 päivästä huhtikuuta.

- vuosierän toinen puolisko kasvaa korkoa samoin edellytyksin kunkin vuoden 1 päivästä heinäkuuta,

c) vuosierän sellainen osa, jota ei ole maksettu ennakkomaksuina tai siirtoina, kasvaa korkoa järjestelmän varojen hyväksi siihen asti, kun se käytetään seuraavana varainhoitovuonna,

d) yleissopimuksen 211 artiklassa tarkoitetut siirrot tehdään ecuina AKT-valtion ja komission yhdessä valitsemalle, yhteisön jäsenvaltiossa avatulle korolliselle tilille. Kaikki kertyneet korot maksetaan kyseiselle tilille. Tililtä tapahtuvat nostot edellyttävät kahta allekirjoitusta eli asianomaisen AKT-valtion nimeämän henkilön ja komission edustuston päällikön allekirjoitusta. Kyseisen tilin varoja, mukaan lukien kertyneet korot, käytetään yleissopimuksen 186 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

55 artikla

Kun seuraavan vuoden erää käytetään ennakolta yleissopimuksen 194 artiklan mukaisesti, yleissopimuksen 206 artiklassa tarkoitettuja ennakkomaksuja alennetaan suhteellisesti.

56 artikla

Jäsenvaltioille neljännesvuosittain esitettävä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kertomus EKR:n tosiasiallisesta varainhoidon tilasta sisältää Stabex-järjestelmän rahoitustilannetta koskevia erityistietoja.

57 artikla

Jos siirron tai ennakkomaksun laskeminen edellyttää asianomaisen AKT-valtion kansallisena valuuttana tai muuna valuuttana ilmaistun tilastotiedon muuntamista ecuiksi, sovellettava vaihtokurssi on sen vuoden voimassa oleva vuotuinen keskimääräinen kurssi, jota tilastot koskevat.

II jakso

PANKIN HALLINNOIMA APU

58 artikla

Pankki ilmoittaa komissiolle kunkin vuosineljänneksen alussa arviot riskipääomia tai korkotukia koskevista määristä, joita se hallinnoi sisäisen sopimuksen 10 artiklan mukaisesti ja jotka se vaatii maksettaviksi EKR:sta kyseisen vuosineljänneksen aikana.

1. Riskipääomat

59 artikla

1. Päätöksessä myöntää riskipääomia vahvistetaan rajat yhteisön sitoumukselle ja rahoitukselliselle vastuulle sekä osakkuuden ollessa kyseessä kyseisiin toimiin liittyvien oikeuksien laajuus. Päätöksessä otetaan myös huomioon yleissopimuksen 234 artiklan 2 kohdan vaihtokurssiriskeihin liittyvää vastuuta koskevat määräykset.

Pankki toteuttaa yhteisön valtuuttamana riskipääomatoimintoja.

2. Pankki pyytää kunakin maksupäivänä komissiota maksamaan ecuina riskipääomina maksetut määrät. Komissio maksaa kyseisen määrän viimeistään kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä maksupyynnön vastaanottamisesta, ja maksun arvopäivä on päivä, jona pankki on suorittanut maksun.

3. Jos maksu on suoritettu muuna valuuttana kuin ecuina, maksettavia määriä määritettäessä käytettävät vaihtokurssit ovat pankin valuutanvaihdosta vastaavalta kirjeenvaihtajapankilta saamat kurssit.

Ecun muuntokurssit, joita lainansaajan on käytettävä riskipääomatoimintoihin liittyvien tuottojen, tulojen ja maksujen erääntyvien määrien laskemiseen, ovat maksupäivää edeltävänä kuukautena voimassa olevat muuntokurssit.

4. Pankki perii riskipääomiin liittyvien tuotteiden, tulojen ja maksujen erääntyvät määrät yhteisön puolesta 60 artiklan mukaisesti.

60 artikla

Pankin riskipääomatoimintoihin liittyvinä tuottoina, tuloina ja maksuina saamat määrät merkitään yhteisön nimissä jäsenvaltioiden puolesta avatulle erityistilille jäsenvaltioiden EKR:n maksuosuuksien suhteessa. Kyseinen tili on ecumääräinen, ja pankin on hallinnoitava sitä sisäisen sopimuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Pankin on sovittava jäsenvaltioiden kanssa tilistä toimitettavista tiedoista.

Neuvosto ja pankki sopivat yhteisymmärryksessä komission kanssa kyseisen tilin hallinnointia koskevista yksityiskohtaisista teknisistä säännöistä, mukaan lukien tilin koron vahvistaminen.

2. Korkotuetut lainat

61 artikla

1. Yleissopimuksen 235 artiklan mukaisesti lasketaan pankin kunkin lainan korkotuen kokonaismäärä ecuina korkoprosentin perusteella, joka on laskettu tämän artiklan 3 kohdan c alakohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

2. Pankki ilmoittaa komissiolle korkotuen arvioidun kokonaismäärän ecuina kunkin allekirjoitetun lainasopimuksen osalta.

3. Lainan kunkin erän erääntymispäivänä pankin on pyydettävä komissiota maksamaan erää koskeva korkotuki, joka lasketaan seuraavasti:

a) valuuttoina ilmaistujen maksettujen määrien ecuina ilmaistun vasta-arvon perusteella sellaista Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistun maksettujen valuuttojen ja ecun välistä muuntokurssia käyttäen, joka on voimassa päivänä, jona maksettavien valuuttojen määrät vahvistetaan ja joka ilmoitetaan komissiolle,

b) soveltamalla korkotuen prosenttimäärää lainan kunkin kuoletuksen erääntymispäivän jälkeen maksettavaksi jäävän vuosittain vähenevän pääoman määrään,

c) lainan maksua koskevan korkotuen tämänhetkisen arvon perusteella, jolloin tämänhetkinen arvo lasketaan käyttämällä vuotuisen korkoprosentin suuruista yhdistettyä korkoprosenttia, jonka pankki saisi tosiasiallisesti lainan kyseisessä maksussa käytettynä yhtenä tai useampana valuuttana, jos lainalle ei myönnettäisi korkotukea, ja vähentämällä kyseisestä muodostetusta korkoprosentista neljä kymmenesosaa.

4. Komissio maksaa ecuina 3 kohdassa määriteltyä menettelyä noudattaen lasketun korkotuen määrän viimeistään kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä maksupyynnön vastaanottamisesta, jolloin arvopäivä on lainan vastaavan erän maksupäivä.

5. Jos korkotuettu laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin ennen määräaikaa, pankki maksaa komissiolle lasketun korkotuen jäljellä olevan kokonaismäärän, joka on mukautettu pankin suorittaman maksun saapumisen ja takaisinmaksun välillä kuluneen ajan perusteella varhennettua maksua seuraavana ensimmäisenä sopimuksen mukaisena erääntymispäivänä. Jos kyseinen laina maksetaan osittain takaisin ennen määräaikaa, pankin komissiolle suorittama maksu koskee kyseistä ennen määräaikaa takaisin maksettua lainan osaa.

6. Komissiolle takaisin maksettavat määrät lisätään määrärahoihin, joita voidaan käyttää sisäisen sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetun korkotuen rahoittamiseen.

7. Tässä artiklassa tarkoitetut maksut ilmaistaan ecuina.

IV OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANOELIMET

1. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä

62 artikla

Yleissopimuksen 311 artiklassa tarkoitettu EKR:n johtava tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet yleissopimuksen 294-307 artiklan mukaisesti.

63 artikla

1. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kansalliset tai alueelliset tulojen ja menojen hyväksyjät huolehtivat näille yleissopimuksen ja erityisesti sen 312-315 artiklan nojalla osoitetuista tehtävistä.

2. Jos EKR:n johtava tulojen ja menojen hyväksyjä toteaa EKR:n varainhoitoon liittyvien menettelyjen toteuttamisessa ongelmia, hän ottaa kansalliseen tai alueelliseen tulojen ja menojen hyväksyjään yhteyttä tarvittavalla tavalla korjatakseen tilanteen ja toteuttaa tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä mukaan lukien kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän väliaikainen korvaaminen silloin, kun kansallinen tai alueellinen tulojen ja menojen hyväksyjä ei huolehdi tehtävistään tai ei kykene huolehtimaan niistä tehtävistä, jotka hänelle yleissopimuksessa on annettu.

64 artikla

Kansallinen tai alueellinen tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvät toimet läheisessä yhteistyössä edustuston päällikön kanssa yleissopimuksen 313 ja 317 artiklan mukaisesti.

Edustuston päällikön on 316 artiklassa määriteltyjä tehtäviä hoitaessaan noudatettava tätä varainhoitoasetusta.

2. Maksuasiamies

65 artikla

Komission ja yleissopimuksen 319 artiklassa tarkoitettujen maksuasiamiesten suhteet perustuvat sopimuksiin, jotka varainhoidon valvojan on hyväksyttävä etukäteen. Kun sopimukset on allekirjoitettu, ne toimitetaan tilintarkastustuomioistuimelle.

V OSASTO

TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS

66 artikla

1. Komissio laatii viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä toukokuuta EKR:n rahoitusta koskevat yhteenvedot ja tulostilin, joissa kuvataan päättyneen varainhoitovuoden rahoitustilanne 31 päivänä joulukuuta.

2. Tilinpitäjä laatii rahoitusta koskevat yhteenvedot, joihin sisältyvät seuraavat tiedot:

a) tase, jossa esitetään EKR:n rahoitustilanne päättyneen varainhoitovuoden viimeisenä päivänä,

b) selvitys varojen lähteistä ja käytöstä päättyneenä varainhoitovuonna,

c) selvitys tuloista ja maksuista päättyneenä varainhoitovuonna,

d) tulotaulukko, josta käy ilmi:

- ennakkoarvio kalenterivuoden tuloista,

- ennakoitujen tulojen muutokset,

- kalenterivuoden aikana vahvistetut vaateet,

- kalenterivuoden päättyessä saatavina olevat määrät ja

- ylimääräiset tulot,

e) saatavien taulukko, josta käy ilmi:

- kalenterivuoden alussa perimättä olevat saatavat,

- kalenterivuoden aikana vahvistetut vaateet,

- kalenterivuoden aikana perityt määrät,

- vahvistettujen vaateiden peruutukset ja

- kalenterivuoden lopussa perimättä olevat saatavat, ja

f) tilien laatimista ja esittämistä varten sovellettuja kirjanpitoperiaatteita koskevat huomautukset, joissa esitetään tarvittaessa a, b, c, d ja e kohdassa tarkoitettujen numerotaulukkojen tiettyihin kohtiin liittyviä täydentäviä selvennyksiä.

67 artikla

1. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä laatii yhdessä tilinpitäjän kanssa 68 artiklassa tarkoitetun tulostilin, joka sisältää seuraavat tiedot:

a) taulukko, jossa kuvataan 1 artiklassa tarkoitettujen määrärahojen kehitys päättyneen varainhoitovuoden aikana,

b) taulukko, jossa esitetään maksusitoumusmäärärahojen, määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, sekä suoritettujen maksujen kokonaismäärä varainhoitovuonna sekä niiden yhteenlasketut määrät EKR:n avaamisesta lähtien ja

c) taulukot, joista käy ilmi määrärahoittain, maittain, alueittain tai pienalueittain sitoumusten, määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, ja suoritettujen maksujen yhteismäärä varainhoitovuonna sekä niiden yhteenlasketut määrät EKR:n avaamisesta lähtien.

2. Tulostiliä edeltää päättyneen vuoden varainhoitoa koskeva erittely.

68 artikla

Komissio toimittaa rahoitusta koskevat yhteenvedot ja tulostilin Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä toukokuuta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sisäisen sopimuksen 33 artiklan 5 kohdan määräysten soveltamista.

69 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen toimihenkilöt voivat avustaa tilintarkastustuomioistuinta ja sen jäseniä näiden tehtävien hoitamisessa.

Tilintarkastustuomioistuimen tai sen jäsenen on ilmoitettava kyseisille toimihenkilöille uskotut tehtävät sen kohteen viranomaisille, jossa valtuutuksen saaneen toimihenkilön on suoritettava tehtävänsä.

70 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksen asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa paikalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sisäisen sopimuksen 33 artiklan 5 kohdan määräysten soveltamista. Tilintarkastustuomioistuimen tarkoituksena on todeta tulojen ja menojen laillisuus ja säännönmukaisuus sovellettaviin säännöksiin ja määräyksiin nähden sekä varmistaa se, että varainhoito on ollut moitteetonta.

2. Tehtäväänsä suorittaessaan tilintarkastustuomioistuin voi 6 artiklassa määritellyin edellytyksin perehtyä kaikkiin sen tarkastuksen alaisten yksiköiden varainhoitoon liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin; sillä on toimivalta kuulla jokaista toimihenkilöä, joka on vastuussa menoa tai tuloa koskevasta toimesta, ja käyttää edellä tarkoitetuissa yksiköissä kaikkia asianmukaisia tarkastusmenetelmiä.

3. Tilintarkastustuomioistuin valvoo, että arvopaperit, talletetut varat tai kassavarat tarkastetaan tallettajien allekirjoittamien todistusten perusteella tai kassa- tai arvopaperitilannetta koskevien asiakirjojen perusteella. Se voi tehdä itse kyseisiä tarkastuksia.

4. Komissio valtuuttaa tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä rahoituslaitokset, joissa on talletettuna EKR:n varoja, varaamaan tilintarkastustuomioistuimelle tilaisuuden varmistaa, että ulkopuolelta saadut tiedot täsmäävät kirjanpidon kanssa.

5. Komissio avustaa tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antaa sille kaikki tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tehtäviään suorittaessaan, ja erityisesti tiedot, jotka ovat komission hallussa tämän sellaisissa yksiköissä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti suorittamien tarkastusten perusteella, jotka liittyvät EKR:n varojen hoitoon ja joissa syntyy kuluja, joista yhteisö vastaa. Komissio antaa erityisesti tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki sopimusten tekemistä ja täytäntöönpanoa koskevat asiakirjat sekä koko rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevan kirjanpidon, kaikki kirjanpitoon vietävät asiakirjat tai liiteasiakirjat sekä niihin liittyvät hallinnolliset asiakirjat, kaikki tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, kaikki omaisuusluettelot ja kaikki yksikköjen organisaatiokaaviot, joita tilintarkastustuomioistuin pitää tarpeellisina, sekä kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on laadittu tietojenkäsittelylaitteilla tai tallennettu niille.

Tätä varten sen henkilöstön, jonka toimintaa tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, on erityisesti:

a) avattava kassansa ja esitettävä rahavarat, muut varat ja kaikenlainen aineellinen omaisuus sekä kaikki hallussaan olevat liiteasiakirjat, sekä kaikki kirjat, luettelot ja muut niihin liittyvät asiakirjat ja

b) esitettävä kirjeenvaihto tai kaikki muut asiakirjat, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitetun täydellisen tarkastuksen toimittamiseksi.

Ainoastaan tilintarkastustuomioistuin saa pyytää toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tarkastaa sellaiset EKR:n tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, jotka ovat komission yksiköiden ja erityisesti tuloja ja menoja koskevista päätöksistä vastuussa olevien yksiköiden hallussa.

6. Tulojen ja menojen laillisuuden ja säännönmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden tarkastaminen koskee myös komission ulkopuolisten elinten saamien yhteisön varojen käyttöä. EKR:n tukien myöntäminen komission ulkopuolisille edunsaajille edellyttää, että nämä hyväksyvät tilintarkastustuomioistuimen suorittaman maksettujen määrien käytön tarkastuksen.

71 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikertomuksen kunkin varainhoitovuoden päätyttyä.

2. Tilintarkastustuomioistuin voi myös milloin tahansa esittää huomautuksiaan erityisistä kysymyksistä varsinkin erityiskertomuksina sekä antaa lausuntoja yhteisöjen toimielinten pyynnöstä.

3. Erityiskertomukset toimitetaan asianomaisen toimielimen tai elimen tiedoksi.

Kyseisen toimielimen on esitettävä näitä huomioita koskevat huomautuksensa tilintarkastustuomioistuimelle kahden ja puolen kuukauden kuluessa.

Jos tilintarkastustuomioistuin päättää julkaista kyseiset huomiot Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, niihin liitetään yhden tai useamman asianomaisen toimielimen vastaukset.

Erityiskertomukset toimitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston tiedoksi, joista kumpikin päättää, mahdollisesti yhdessä komission kanssa, asian osalta toteutettavista toimista.

72 artikla

1. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 188 c artiklassa tarkoitettuun tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a) Tilintarkastustuomioistuin toimittaa komission tiedoksi viimeistään 15 päivänä heinäkuuta huomiot, jotka sen mielestä on sisällytettävä vuosikertomukseen. Kyseisten huomioiden on säilyttävä luottamuksellisina. Komissio toimittaa vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä lokakuuta.

b) Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta.

2. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa viimeistään 30 päivänä marraskuuta sisäisen sopimuksen 33 artiklan 3 kohdan nojalla vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja komissiolle vuosikertomuksensa, johon on liitetty komission vastaukset, ja huolehtii sen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

73 artikla

Tilintarkastustuomioistuin antaa samanaikaisesti 71 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja säännönmukaisuudesta.

74 artikla

1. Euroopan parlamentti myöntää sisäisen sopimuksen 33 artiklan 3 kohdan mukaisesti määräenemmistöllä annetulla neuvoston suosituksella ennen seuraavan vuoden 30 päivää huhtikuuta komissiolle vastuuvapauden sellaisten EKR:n toimien rahoituksellisesta täytäntöönpanosta, joiden hallinnosta komissio on vastannut päättyneenä varainhoitovuonna. Jos kyseistä päivämäärää ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto ilmoittaa komissiolle syyt, joiden perusteella päätöstä on jouduttu lykkäämään. Jos Euroopan parlamentti lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä, komissio pyrkii toteuttamaan mahdollisimman nopeasti toimenpiteet, joilla helpotetaan päätöksentekoa estävien ongelmien ratkaisemista.

2. Päätökseen vastuuvapauden myöntämisestä sisältyy arvio komission vastuusta päättyneen ajanjakson varainhoidon täytäntöönpanossa.

3. Varainhoidon valvoja ottaa huomioon vastuuvapauden myöntämisestä tehdyissä päätöksissä esitetyt huomiot.

4. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet toimiakseen vastuuvapauden myöntämisestä tehdyissä päätöksissä esitettyjen huomioiden perusteella.

5. Komissio antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä kertomuksen huomioiden perusteella toteutetuista toimenpiteistä ja erityisesti ohjeista, joita se on antanut EKR:n hallinnoinnista vastaaville yksiköilleen. Kyseinen kertomus toimitetaan myös tilintarkastustuomioistuimelle.

6. Kunkin varainhoitovuoden rahoitusta koskevat yhteenvedot ja tulostili sekä päätös vastuuvapauden myöntämisestä julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

VI OSASTO

YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

75 artikla

Jollei toisin säädetä, tämän varainhoitoasetuksen viittauksia yleissopimuksen määräyksiin pidetään viittauksina päätöksen 91/482/ETY vastaaviin määräyksiin.

76 artikla

Tätä asetusta sovelletaan yleissopimuksen rahoituspöytäkirjassa eriteltyihin tukimuotoihin. Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se hyväksytään, ja sitä sovelletaan samana ajanjaksona kuin sisäistä sopimusta.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä kesäkuuta 1998.

Neuvoston puolesta

M. MEACHER

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 229, 17.8.1991, s. 288

(2) EYVL L 263, 19.9.1991, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 97/803/EY (EYVL L 329, 29.11.1997, s. 50).

(3) EYVL L 382, 31.12.1990, s. 3

(4) EYVL C 223, 22.7.1997, s. 1

(5) EYVL L 350, 31.12.1994, s. 27

(6) EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2444/97 (EYVL L 340, 11.12.1997, s. 1).

LIITE I

Kahdeksannen EKR:n määrä on 13 132 miljoonaa ecua sisäisen sopimuksen 1 artiklan mukaisesti.

Kyseinen määrä jakautuu seuraavasti:

1) 12 967 miljoonan ecun määrä, joka on tarkoitettu AKT-valtioille, jakautuu seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2) 165 miljoonan ecun määrä, joka on tarkoitettu merentakaisille maille ja alueille (MMA), jakautuu seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

Varainhoitoasetuksen 54 artiklan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltio, joka haluaa soveltaa tätä järjestelmää, voi muuttaa yleissopimuksen 191 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltioille vuosittain kuuluvan maksuosuuden, soveltamisvuosina 1995-96, 720 miljoonaa ecua, Stabex-järjestelmälle korkoa tuottavaksi avoimeksi saatavaksi, joka merkitään tilinpäätöksessä kyseisen jäsenvaltion valtionkassan tileille, suhteessa sisäisessä sopimuksessa vahvistetuun kahdeksannen EKR:n jakoperusteeseen.

EKR:n tilinpitäjä laskee kyseiselle jäsenvaltiolle saatavasta kertyvät korot kansainvälisessä selvityspankissa voimassa olevan keskimääräisen vuotuisen korkoprosentin mukaan korotettuna 0,25:llä.

Saatava otetaan käyttöön todellisten tarpeiden mukaan.

Käytännössä jäsenvaltiot suorittavat Stabexille ehdotuksen perusteella seuraavat määrät:

>TAULUKON PAIKKA>