KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä toukokuuta 1998,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 mukaisesti Japanin nahkan tuonnissa soveltamien käytäntöjen muodostamista kaupan esteistä (tiedoksiannettu numerolla K (1998) 1373) (98/354/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 (1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 356/95 (2), ja erityisesti sen 13 ja 14 artiklan,

kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

(1) Komissio vastaanotti 24 päivänä helmikuuta 1997 neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 4 artiklan mukaisen valituksen, joka koski Japanin tuontikäytäntöjä nahkan kaupassa. Valituksen jätti Euroopan yhteisön nahkan parkitsijoita ja muokkaajia edustavien kansallisten järjestöjen liitto COTANCE. Kyseessä olevat tuotteet olivat parkitut ja muokkausvalmiit ja/tai värjätyt, leimatut tai kohokuvioin merkityt nauta- ja hevoseläinten nahat, myös halkaistut sekä parkitut, ja värjätyt tai leimatut lammas- tai vuohieläinten nahat.

(2) COTANCE väitti, että kyseisten nahkojen kaikki vienti Euroopan yhteisöstä Japaniin oli lähes mahdotonta seuraavien kaupan esteiden yhteisvaikutuksesta: kyseisiä nahkoja koskevien tariffikiintiöiden hallinta, joka vaikeuttaa niiden käyttämistä kokonaan; Japanin nahkateollisuudelle myönnetyt tuet sekä japanilaisten tuojien ja nahkakauppiaitten asettamat kaupan esteet.

(3) Valituksessa oli riittävät todisteet, jotta neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 mukaisen menettelyn aloittaminen oli perusteltua. Näin ollen komissio aloitti 9 päivänä huhtikuuta 1997 tutkimusmenettelyn (3), jossa komissio suoritti perusteelliset tosiasiat ja oikeudellisia kysymyksiä koskevat tutkimukset Japaniin suuntautuvan nahkan tuonnin edellytyksistä. Tämän tutkimuksen johdosta komissio teki seuraavat päätelmät:

B. KAUPAN ESTEET

a) Tariffikiintiöiden hallinnointi

(4) Japani otti käyttöön vuonna 1986 kolme tariffikiintiötä parkittujen ja muokkausvalmiiden nauta- ja hevoseläinten nahkojen (ensimmäinen ja toinen kiintiö), lammas- ja vuohieläinten nahkojen (kolmas kiintiö) tuonnissa, joilla kyseisten tuotteiden tuonnille on määrätty alennettu tullitariffi. Vuonna 1997 kyseinen alennettu tulli vaihteli 13,9 prosentista 18,5 prosenttiin kun taas kiintiöiden ulkopuoliselle tuonnille määrätty tulli oli 48,8 prosenttia eli tasolla, joka on omiaan ehkäisemään tuontia. Mutta koska kyseisen kolmen kiintiön taso, jonka parlamentti vahvistaa vuosittain, on vähäinen, kiintiöitä ei käytetä säännöllisesti kokonaisuudessaan, huolimatta yhteisön parkitsijoiden japanilaisia markkinoita kohtaan osoittamasta suuresta kiinnostuksesta.

(5) Komissio on havainnut, että lisensiointijärjestelmän hallinnointi, joka sallii maahantuonnin tariffikiintiöiden avulla, on erittäin monimutkainen. Perinteisille maahantuojille jaettava osuus lasketaan niiden aikaisemman tuonnin perusteella, ja uusille maahantuojille vahvistetaan tuonnin kertakaikkinen enimmäismäärä. Tätä järjestelmää voidaan arvostella usealta kannalta:

(6) Ensiksi, perinteisten tuojien osuudet eivät kasva - tai kasvavat vain hyvin vähän - vuodesta toiseen, ja uusille maahantuojille jaetaan vain hyvin vähäiset osuudet, vaikka kiintiöitä ei ole kokonaan käytetty vuoden lopussa.

(7) Toiseksi, lisenssejä myönnetään joskus niin paljon, että se ei vastaa todellista taloudellista etua, ja tiettyjen vuoden lopussa annettujen lisenssien voimassaolon kesto on hyvin lyhyt, mikä ei ole omiaan edistämään niiden optimaalista käyttöä. Käyttämättömien lisenssien voimassaoloaikaa ei pidennetä vuodesta toiseen.

(8) Kolmanneksi, "yleistä" kiintiötä, joka on 95 prosenttia kokonaiskiintiöstä, koskevat lisenssit on haettava yhden päivän aikana vuoden alussa. Tämä vaatimus ei vaikuta kohtuulliselta.

(9) Lopuksi, tietyt järjestelmän hallinnon osat, muun muassa perinteiselle maahantuojalle asetetut edellytykset, lannistavat ulkomaisia yrityksiä perustamasta toimistoa Japaniin tuodakseen nahkat suoraan maahan käyttämättä japanilaisten välittäjien palveluja.

(10) Komissio päättelee edellä olevan perusteella, että tuontilupien jakamista koskeva järjestelmä kolmen nahkoja koskevan tariffikiintiön osalta on liian monimutkainen ja omiaan epäsuorasti suojaamaan kotimaisia nahkoja Japanissa.

(11) Näiden tekijöiden pohjalta komissio päättelee, että tuontilisenssien jakamisjärjestelmä ei kiistattomasti ole tuontilisensioinnin menettelytapoja koskevan sopimuksen, joka on WTO:n perustamissopimuksen eli Marrakechin sopimuksen liitesopimuksena, 1 artiklan 6 kohdan ja 3 artiklan 5 kohdan g, h, i ja j alakohdan mukainen.

b) Tuet

(12) Komissio on myös todennut, että Japanin hallitus on myöntänyt monen vuoden ajan suuria tukia niin sanottujen "Dowan" alueiden parantamiseksi. Vuodeksi 1996 tarkoitettu talousarvio oli siten 126 000 miljoonaa jeniä. Nämä tuet, joita ei ole ilmoitettu Maailman kauppajärjestölle, voidaan katsoa erityistuiksi, koska niitä ei myönnetä kuin tietyille yrityksille, jotka ovat sijoittautuneet Japanin hallituksen tuomiovallan alaiselle alueelle ja koska oikeudesta tuista hyötymiseksi ei ole olemassa neutraalia ja horisontaalista arviointiperustetta. Ne Japanin alueet, joilla kyseiset yritykset sijaitsevat, vaikuttavat nimenomaisesti olevan niitä alueita, joille japanilaiset parkitsijat ovat perinteisesti sijoittautuneet.

(13) Tähän on lisättävät nahka-alaa koskeva tukiohjelma, joka oli vähän yli 300 miljoonaa jeniä vuonna 1996 ja josta Japani on tehnyt ilmoituksen GATT 1994 -sopimuksen XVI artiklan ja tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 25 artiklan mukaisesti. Nahkateollisuudelle on myös olemassa lainojen takuurahasto. Sen tuottamat vuotuiset korot nousevat 300 miljoonaan jeniin.

(14) Vaikuttaa siltä, että kyseisten eri ohjelmien rahamäärät voivat ylittää 5 prosentin kynnysarvon valmiiden nahkojen myynnin arvosta Dowan alueilla, mistä voidaan olettaa koituvan vakavaa vahinkoa yhteisön eduille tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 5 ja 6 artiklan mukaisesti. Kyseinen sopimus on yksi Maailman kauppajärjestön perussopimuksen liitesopimus. Komissio päättelee, että nämä tuet voidaan riitauttaa tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 7 artiklan mukaisesti, koska ne vaikuttavat yhteisön etuihin.

(15) Komission päätelmät perustuvat käytettävissä oleviin tietoihin. Näissä olosuhteissa tietyt lisätiedot voisivat olla tarpeen, jotta voitaisiin vahvistaa tunnistettujen tukien yhteisön eduille aiheuttamien epäsuotuisten vaikutusten analyysi. Tarpeen vaatiessa kyseiset lisätiedot voidaan saada erimielisyyksien ratkaisumenettelyn aikana turvautumalla tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen liitteeseen V.

c) Japanilaisten maahantuojien kauppatavat

(16) Japanilaisten maahantuojien ja kauppiaiden asettamia kaupan esteitä ei ole näytetty toteen, minkä vuoksi tätä kaupan estettä ei voida pitää todellisena.

C. EPÄSUOTUISAT KAUPALLISET VAIKUTUKSET

(17) Tariffikiintiöiden yhteydessä toimiva tuontilisenssien hallintojärjestelmä aiheuttaa epävarmuutta viejille, jotka eivät voi ennustaa Japaniin myyntinsä kehittymistä, ja tämä epävarmuus ei mitenkään rohkaise toteuttamaan todellisia yrityksiä markkinoille pääsemiseksi. Lisäksi se lisää huomattavasti yhteisön parkitsijoiden vientikustannuksia, jotka ovat kaikessa suhteessa epätavallisen korkeat.

(18) Japanin nahkateollisuudelle myönnetyt tuet pitivät keinotekoisesti yllä japanilaisten parkitsijoiden kilpailukykyä jo muutenkin hyvin suojelluilla markkinoilla. Tuloksena on, että yhteisön parkitsijoiden markkinoille pääsy vaikeutuu entisestään.

(19) Tästä seuraa, että valmiiden nahkojen vienti yhteisöstä Japaniin on vähäisempää kuin mitä kohtuudella voitaisiin odottaa tämän kokoisista markkinoista. Itse asiassa vain noin 1,7 prosenttia valituksessa tarkoitetusta kyseisten nahkojen yhteisön viennistä, arvoltaan ja määrältään, suuntautuu Japaniin. Kyseiset Japanin markkinoille pääsyä koskevat vaikeudet aiheuttavat merkittäviä epäsuotuisia kaupallisia vaikutuksia yhteisön tuotannonalalle, joka on hyvin riippuvainen teollisuusmaihin suuntautuvasta viennistä, mikä muodostaa ainoat markkinat, jotka pystyvät ostamaan huomattavia määriä ylellisyysnahkoja.

D. YHTEISÖN ETU

(20) On yhteisön edun mukaista ryhtyä toimintaan edellä mainittujen epäsuotuisten kaupallisten vaikutusten takia, joita monet yhteisön jäsenvaltion parkitsijat ovat kokeneet.

(21) Lisäksi sen jälkeen kun GATT-paneeli hyväksyi raportin Japanin soveltamista toimenpiteistä nahkojen tuontiin (4) vuonna 1984, yhteisö odotti Japanilta tämän markkinoille pääsyä koskevien edellytysten todellista parantamista. Siinä määrin kuin kyseinen tavoite ei ole täysin toteutunut, vaikuttaisi olevan yhteisön edun mukaista toimia kyseisen tilan korjaamiseksi.

E. PÄÄTELMÄT JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET

(22) Tutkimus on osoittanut, että Japanin nykyinen järjestelmä estää yhteisöstä Japaniin suuntautuvan nahkan viennin huomattavan kehittämisen. Kyseisille markkinoille pääsyn edellytysten huomattava parantaminen edellyttää, että sitä ennen tehdään oleellisia muutoksia lisenssien hallintojärjestelmään ja tukiohjelmiin.

(23) Japanin viranomaisten eri vastauksista ilmenee, että niiden tarkoituksena ei ole toteuttaa luvattuja muutoksia. Näissä olosuhteissa yhteisön ainoa keino oikeuksiensa puolustamiseksi on turvautua Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen riitojen ratkaisumenettelyyn.

(24) Näin ollen komissio pyytää Japania aloittamaan kansainvälisen neuvottelumenettelyn WTO:n riitojen ratkaisumenettelyssä, tuontilisensioinnin menettelytapoja koskevan sopimuksen 6 artiklan ja tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 7 ja 30 artiklan mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Japaniin suuntautuvaa nahkan tuontia varten avattujen kolmen tariffikiintiön hallinto ja Japanin hallituksen maan nahkateollisuudelle myöntämien tukien vaikutukset yhteisön etuihin muodostavat kaupan esteet asetuksen (EY) N:o 3286/94 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä.

2. Euroopan yhteisö nostaa kanteen Japania vastaan Maailman kauppajärjestön riitojen ratkaisemisesta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen sekä Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen kaikkien oleellisten sopimusmääräysten perusteella edellä 1 kohdassa mainittujen kaupan esteiden vuoksi.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan siitä päivästä, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 19 päivänä toukokuuta 1998.

Komission puolesta

Leon BRITTAN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 349, 31.12.1994, s. 71

(2) EYVL L 41, 23.2.1995, s. 3

(3) EYVL C 110, 9.4.1997, s. 2

(4) Paneeli Japanin nahkojen tuontiin soveltamista toimenpiteistä, paneelin raportti hyväksyttiin 15 ja 16 päivä toukokuuta 1984 (L/5623).