EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1336/97/EY tehty 17 päivänä kesäkuuta 1997,

Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti 129 d artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (4) ja ottavat huomioon sovittelukomitean 16 päivänä huhtikuuta 1997 hyväksymän yhteisen ehdotuksen,

sekä katsovat, että

1) Euroopan laajuisten televerkkojen perustamisen ja kehittämisen tavoitteena on varmistaa tietojen jakelu ja vaihto koko yhteisössä; tämä on edellytyksenä sille, että yhteisön kansalaiset ja teollisuus, erityisesti pk-yritykset, voivat saada mahdollisimman suuren hyödyn televiestinnän tarjoamista mahdollisuuksista sellaista "tietoyhteiskuntaa" luotaessa, jossa sovellusten, palveluiden ja televiestintäverkkojen kehitys on keskeisessä asemassa varmistettaessa, että kenellä tahansa kansalaisella, yrityksellä tai julkisella viranomaisella on, myös vähiten kehittyneillä alueilla ja reuna-alueilla, saatavillaan kaikki tarvitsemansa tieto sen laadusta tai määrästä riippumatta,

2) kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevässä valkoisessa kirjassa komissio painotti, että on tärkeää toteuttaa tietoyhteiskunta, joka tuodessaan mukanaan uudenlaisia taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia suhteita auttaa yhteisöä kohtaamaan tulevan vuosisadan uudet haasteet, mukaan lukien työpaikkojen luominen; myös Brysselissä joulukuussa 1993 kokoontunut Eurooppa-neuvosto piti tätä asiaa tärkeänä,

3) sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan ja jossa yhteisön toteuttamat toimenpiteet sekä ne, joita ollaan toteuttamassa, edellyttävät huomattavaa tietojen vaihtoa yksilöiden, taloudellisten toimijoiden ja hallintoelinten välillä; tehokkaat välineet tietojen vaihtamiseksi ovat elintärkeitä liike-elämän kilpailukyvyn parantamiseksi; tämä tietojen vaihto voidaan varmistaa Euroopan laajuisten televerkkojen avulla; Euroopan laajuiset verkot vahvistavat sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta yhteisössä,

4) perustamalla ja kehittämällä Euroopan laajuisia televerkkoja olisi varmistettava tietojen vaihdon vapaus yksilöiden, taloudellisten toimijoiden ja hallintoelinten välillä luonnollisten henkilöiden yksityisyyden suojaa koskevia sekä henkistä ja teollista omaisuutta koskevia oikeuksia kunnioittaen,

5) ryhmä teollisuuden korkean tason edustajia suositteli 24 ja 25 päivänä kesäkuuta 1994 Korfulla kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle antamassaan kertomuksessa "Eurooppa ja maailmanlaajuinen tietoyhteiskunta" Euroopan laajuisten televerkkojen toteuttamista ja niiden yhteenliitettävyyden varmistamista muiden Euroopan verkkojen kanssa; kertomuksessa pidettiin matkaviestintää tietoyhteiskunnan peruspilarina, jonka mahdollisuuksia olisi vahvistettava; Korfulla kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi yleisen hyväksyntänsä tälle suositukselle,

6) komissio on noudattanut näitä suosituksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa "Kohti eurooppalaista tietoyhteiskuntaa: toimintasuunnitelma"; neuvoston 28 päivänä syyskuuta 1994 pitämässä istunnossa tästä toimintasuunnitelmasta tehdyissä päätelmissä painotettiin, että tehokkaiden tietoliikenteen perusrakenteiden kehittäminen nopeasti laaja-alaista, johdonmukaista ja tasapainoista lähestymistapaa noudattaen on olennaisen tärkeää Euroopalle,

7) perustamissopimuksen 129 c artiklassa määrätään, että yhteisö vahvistaa joukon suuntaviivoja, jotka koskevat tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita Euroopan laajuisten verkkojen alalla; näissä suuntaviivoissa on yksilöitävä yhteistä etua koskevat hankkeet; Euroopan laajuiset verkot teleliikenteen perusrakenteiden alalla kattavat ne kolme kerrosta, joista nämä verkot muodostuvat: sovellukset, peruspalvelut ja perusverkot,

8) tietoyhteiskunta ei voi kehittyä, ellei ole saatavilla sovelluksia ja erityisesti yhteistä etua palvelevia sovelluksia, jotka mahdollisimman tehokkaasti täyttävät käyttäjien tarpeet, tarvittaessa vanhusten ja vammaisten tarpeet mukaan lukien; sovellukset ovat näin ollen tärkeä osa yhteistä etua palvelevia hankkeita; etätyötä koskevissa sovelluksissa on otettava huomioon erityisesti lainsäädäntö, joka koskee kyseisissä jäsenvaltioissa sovellettavia työntekijöiden oikeuksia,

9) yhteistä etua palvelevat hankkeet voidaan useissa tapauksissa toteuttaa jo nykyisissä televerkoissa, erityisesti Euro-ISDN-verkoissa, ja tarjota siten Euroopan laajuisia sovellutuksia; on laadittava suuntaviivat tällaisten yhteistä etua palvelevien hankkeiden yksilöimiseksi,

10) valittavien ehdotusten ja kansallisella tai alueellisella tasolla hyväksyttyjen vastaavien aloitteiden täytäntöönpano on yhteensovitettava yhteisön alueella,

11) tällaisia hankkeita valittaessa ja toteutettaessa olisi otettava huomioon kaikki nykyisten ja uusien palvelujen välittäjien tarjoamat perusrakenteet,

12) Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tehneet 9 päivänä marraskuuta 1995 päätöksen 2717/95/EY (5) Euro-ISDN:n (digitaalinen monipalveluverkko) kehittämistä Euroopan laajuisena verkkona koskevista suuntaviivoista,

13) tämänhetkiset verkot, nykyinen ISDN mukaan lukien, ovat muuttumassa kehittyneiksi verkoiksi, joiden tarjoama tiedonsiirtonopeus vaihtelee aina laajakaistaisen verkon edellyttämään suorituskykyyn asti ja joita voidaan mukauttaa erilaisiin tarpeisiin, erityisesti multimediapalvelujen ja -sovellusten tarjontaan; tämä kehitys tulee johtamaan laajakaistaisten monipalveluverkkojen (IBC-verkot) toteutumiseen; IBC-verkot tulevat muodostamaan ihanteellisen alustan tietoyhteiskunnan sovelluksille,

14) päätöksellä 91/352/ETY (6) hyväksytyn RACE-ohjelman (viestintäteknologian alan tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan erityisohjelman (1990-1994)) tulokset ovat luoneet pohjan ja teknologisen perustan IBC-verkkojen käyttöön ottamiselle Euroopassa,

15) päätöksellä 94/802/EY (7) hyväksytyn ESPRIT-ohjelman (tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskeva erityisohjelma tietoteknologian alalla (1994-1998)) tulokset ovat luoneet pohjan ja teknologisen perustan tietotekniikan sovellusten käyttöön ottamiselle,

16) päätöksellä 91/353/ETY (8) hyväksytystä tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevasta erityisohjelmasta yleistä etua edustavien telemaattisten järjestelmien alalla (1990-1994) sekä päätöksellä 94/801/ETY (9) hyväksytystä tutkimusta ja teknologista kehitystä, mukaan lukien esittely, koskevasta erityisohjelmasta yhteistä etua palvelevien telemaattisten sovellusten alalla (1994-1998) saadut tulokset luovat pohjaa yhteistä etua palvelevien yhteentoimivien sovellusten käyttöön ottamiselle koko Euroopassa,

17) olisi varmistettava, että Euroopan laajuisten televerkkojen, joiden olisi vastattava todellisia tarpeita ilman, että yritetään toteuttaa puhtaasti koeluonteisia hankkeita, toteuttaminen ja yhteisön eri ohjelmat, erityisesti tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevaan neljänteen puiteohjelmaan kuuluvat erityisohjelmat, pk-yritysten hyväksi toteutettavat ohjelmat, tietosisältöön kohdistuvat ohjelmat (kuten INFO 2000 ja MEDIA II) ja muut tietoyhteiskuntaan liittyvät toimet, sovitetaan tehokkaasti yhteen; yhteensovittaminen on varmistettava hankkeilla, joista määrätään parlamentin ja neuvoston Euroopan laajuisia verkkoja koskevissa päätöksissä,

18) toimenpiteet hallintoelinten välisten telemaattisten verkkojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi kuuluvat niihin painopisteisiin, jotka hyväksytään näiden Euroopan laajuisten televerkkojen alan suuntaviivojen nojalla,

19) valmistavia toimenpiteitä Euroopan laajuisten verkkojen ja laajakaistaisten monipalveluverkkojen alalla (TEN-IBC) koskevassa 24 päivänä heinäkuuta 1993 antamassaan tiedonannossaan komissio tunnusti tarpeen suorittaa alan toimijoiden kanssa valmistavia toimenpiteitä asianmukaisten suuntaviivojen laatimiseksi; näiden toimenpiteiden tulokset ovat perustana tässä päätöksessä IBC-verkkoja koskeville suuntaviivoille,

20) televiestintäalaa ollaan asteittain vapauttamassa; Euroopan laajuisten sovellusten, peruspalvelujen ja perusverkkojen kehittyminen riippuu yhä enemmän yksityisistä aloitteista; tämän Euroopan laajuisen kehityksen on vastattava Euroopan tasolla markkinoiden tarpeita tai sellaisia yhteiskunnan todellisia, merkittäviä tarpeita, joita markkinavoimat eivät yksin tyydytä; tämä huomioon ottaen niitä alan toimijoita, joita asia koskee, pyydetään toimijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet takaavia menettelyjä noudattaen tekemään erityisiä ehdotuksia; nämä menettelyt on määriteltävä; yhteistä etua koskevien erityishankkeiden täsmentämisessä komissiota avustaa komitea;

21) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet 20 päivänä joulukuuta 1994 sopimuksen yhteistoimintatavasta EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti annettujen säädösten täytäntöönpanomenettelyssä (10),

22) jonkin jäsenvaltion aluetta koskevat yhteistä etua koskevat hankkeet edellyttävät asianomaisen jäsenvaltion hyväksyntää,

23) komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet verkkojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja toisaalta jäsenvaltioiden Euroopan laajuisten televerkkojen täytäntöönpanoa koskevien toimien ja toisaalta vastaavien kansallisten hankkeiden yhteensovittamiseksi ainoastaan sikäli, kuin sen on tarpeellista yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi,

24) tietoyhteiskunnan tehokkaan kehittymisen kannalta on tärkeää varmistaa tehokas tietojen vaihto yhteisön ja kolmansien maiden ja erityisesti Euroopan talousalueen jäsenten tai yhteisön kanssa assosiaatiosopimuksen tehneiden maiden välillä, ja

25) näiden suuntaviivojen mukaisia toimenpiteitä toteutettaessa on kuitenkin noudatettava kaikkia perustamissopimuksessa ja täytäntöönpanosäännöksissä annettuja kilpailupolitiikkaa koskevia sääntöjä,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tässä päätöksessä vahvistetaan suuntaviivat, jotka koskevat Euroopan laajuisten verkkojen teleliikenteen perusrakenteiden alalla toteutettavien toimenpiteiden tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita. Näissä suuntaviivoissa yksilöidään yhteistä etua palvelevia hankkeita luettelemalla nämä hankkeet liitteessä I ja vahvistamalla menettelytapa ja perusteet niiden täsmentämiseksi.

2 artikla

Yhteisö tukee verkkojen yhteenkytkemistä teleliikenteen perusrakenteiden alalla, yhteentoimivien palvelujen ja sovellusten toteuttamista ja kehittämistä sekä pääsyä niihin tavoitteinaan:

- tietoyhteiskuntaan siirtymisen helpottaminen hankkimalla kokemuksia uusien verkkojen ja sovellusten käyttöönoton vaikutuksista sosiaaliseen toimintaan, sosiaalisten ja kulttuuria koskevien tarpeiden tyydyttämisen edistäminen ja elämänlaadun parantaminen,

- yhteisön yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn parantaminen ja sisämarkkinoiden lujittaminen,

- sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen ottaen erityisesti huomioon tarpeen liittää saarialueita, erillisalueita ja syrjäseutualueita yhteisön keskusalueisiin,

- työpaikkoja luovien, uusien kasvavien alojen kehityksen nopeuttaminen.

3 artikla

Painopisteinä 2 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamisessa ovat:

- Euroopan tietoyhteiskunnan kehitystä tukevien, erityisesti yhteistä etua palvelevien sovellusten teknisen ja kaupallisen toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen ja tätä seuraava käyttöönotto,

- tiedonsaantia koko yhteisössä parantamalla ja Euroopan kulttuurien moninaisuutta hyödyntämällä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen myötävaikuttavien sovellusten toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen ja tätä seuraava käyttöönotto,

- rajat ylittävien alueiden välisten aloitteiden ja sellaisten aloitteiden kannustaminen, joissa erityisesti epäsuotuisimmat alueet toimivat yhdessä Euroopan laajuisten telepalvelujen ja -sovellusten käyttöön ottamiseksi,

- sisämarkkinoiden vahvistumiseen ja työpaikkojen luomiseen myötävaikuttavien sovellusten ja palvelujen ja niistä erityisesti sellaisten, jotka tarjoavat pk-yrityksille keinoja kehittää kilpailukykyään Euroopan yhteisössä ja maailmanlaajuisesti, toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen ja tätä seuraava käyttöönotto,

- sellaisten Euroopan laajuisten peruspalvelujen yksilöinti ja niiden teknisen ja kaupallisen toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen ja tätä seuraava käyttöönotto, jotka tarjoavat saumattoman tiedonsaannin myös maaseutu- ja syrjäseutualueilla ja jotka ovat maailmanlaajuisesti yhteentoimivia vastaavien palvelujen kanssa,

- uusien laajakaistaisten monipalveluverkkojen (IBC-verkkojen) toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen sikäli, kuin se on tarpeellista tällaisten sovellusten ja palvelujen osalta, sekä tällaisten verkkojen yhteenkytkettävyyden edistäminen,

- televerkoissa ja erityisesti liitteessä I määritellyissä perusteleverkoissa olevien heikkouksien ja puutteiden yksilöiminen ja poistaminen niiden kaikkien komponenttien yhteenkytkemisen ja yhteentoimivuuden tehostamiseksi yhteisössä ja maailmanlaajuisella tasolla.

4 artikla

Pääperiaatteet edellä 2 artiklassa määriteltyihin tavoitteisiin pääsemiseksi ovat:

- yhteistä etua palvelevien hankkeiden täsmentäminen laatimalla työohjelma,

- toimet yksityishenkilöiden, taloudellisten toimijoiden ja hallintoelinten niitä etuja koskevan tietoisuuden lisäämiseksi, joita ne voivat saada uusista kehittyneistä Euroopan laajuisista telepalveluista ja -sovelluksista,

- toimet käyttäjien ja palvelujen tarjoajien kannustamiseksi tekemään yhteisiä aloitteita Euroopan laajuisten televerkkojen ja erityisesti IBC-verkkojen alalla toteutettaviksi hankkeiksi,

- sovellusten ja erityisesti yhteistä etua palvelevien sovellusten toteutettavuuden tutkimisen ja varmistamisen ja sitä seuraavan käyttöönoton tukeminen perustamissopimuksessa määriteltyjä keinoja käyttäen, sekä julkisen ja yksityisen sektorin, erityisesti kumppanuuden muodossa tapahtuvan, yhteistyön toteuttamisen edistäminen,

- työllisyyden ja kasvun perustana oleville pk-yrityksille ja ammattikäyttäjille tarkoitettujen palvelujen ja sovellusten tarjonnan ja käytön edistäminen,

- verkkojen yhteenkytkettävyyden ja laajakaistapalvelujen ja -sovellusten sekä niiden vaatimien perusrakenteiden yhteentoimivuuden edistäminen erityisesti multimedian osalta sekä olemassa olevien palvelujen ja sovellusten ja laajakaistapalvelujen ja -sovellusten yhteentoimivuuden edistäminen.

5 artikla

Tässä päätöksessä Euroopan laajuisten verkkojen teleliikenteen perusrakenteiden alalla kehitys toteutetaan panemalla täytäntöön yhteistä etua palvelevia hankkeita. Yhteistä etua palvelevat hankkeet luetellaan on liitteessä I.

6 artikla

Liitteessä I luetellut yhteistä etua palvelevat hankkeet täsmennetään 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti liitteessä II esitettyjä arviointiperusteita käyttäen. Yksilöidyt hankkeet voivat saada yhteisön tukea Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä 18 päivänä syyskuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen EY/2236/95 (11) mukaisesti.

7 artikla

1. Komissio laatii liitteen I perusteella alan toimijoita kuultuaan ja ottaen huomioon muut Euroopan laajuisia verkkoja koskevat toimintaperiaatteet työohjelman, joka hyväksytään 8 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja pyytää tämän jälkeen ehdotuksia.

2. Komissio tarkastaa, että jäsenvaltion aluetta koskevat hankkeet ovat kyseisen jäsenvaltion hyväksymiä.

8 artikla

1. Päätöksen täytäntöönpanosta vastaa komissio.

2. Jäljempänä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi säädetyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan kyseisessä artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmessa kuukaudessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

9 artikla

1. Edellä 8 artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan

- 7 artiklassa tarkoitettua työohjelmaa laadittaessa ja sitä ajan tasalle saatettaessa,

- ehdotuspyyntöjen sisällön määrittelyssä,

- täsmennettäessä yhteistä etua palvelevia hankkeita liitteen II perusteita käyttäen,

- täydentäviä tuki- ja yhteensovittamistoimia määriteltäessä,

- työohjelman täytäntöönpanon rahoitusta koskevien ja teknisten näkökohtien arvioimiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin.

2. Komissio ilmoittaa komitealle työohjelman täytäntöönpanon edistymisestä jokaisessa kokouksessaan.

Artikel 10

Tätä päätöstä sovelletaan digitaalisiin monipalveluverkkoihin (ISDN), tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2717/95/EY soveltamista.

Artikel 11

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki yhteistä etua palvelevien hankkeiden toteuttamisen helpottamiseksi tarvittavat toimenpiteet yhteisön säännöksiä noudattaen. Mahdollisesti tarvittavat hyväksyntämenettelyt saatetaan loppuun mahdollisimman nopeasti yhteisön säännöksiä noudattaen.

Artikel 12

Tällä päätöksellä ei rajoiteta jäsenvaltion tai yhteisön mahdollista taloudellista sitoumusta.

Artikel 13

Neuvosto voi tapauskohtaisesti sallia kolmansien maiden ja erityisesti Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa sopimuspuolina olevien tai yhteisön kanssa assosiaatiosopimuksen tehneiden maiden osallistumisen perustamissopimuksen 228 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen, jotta ne voisivat myötävaikuttaa yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseen ja edistää televerkkojen yhteenkytkemistä ja yhteentoimivuutta, jos tästä ei aiheudu yhteisön tuen lisäämistä.

Artikel 14

Komissio antaa joka kolmas vuosi kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Kertomus sisältää arvion yhteisön tuen avulla eri hankkeiden alalla saavutetuista tuloksista suhteessa yleistavoitteisiin ja sovellusten käyttöön ottamisen jälkeen arvion käyttöönoton sosiaalisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Tämän kertomuksen yhteydessä komissio tekee aiheelliset ehdotukset tässä päätöksessä olevan liitteen I tarkistamiseksi tekniikan kehityksen ja saadun kokemuksen perusteella.

Jos päätöstä ei ole tehty viimeistään 31 päivänä joulukuuta neljäntenä vuonna, liitettä I pidetään rauenneena, lukuun ottamatta ennen tätä päivämäärää Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistuja ehdotuspyyntöjä.

Artikel 15

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 17 päivänä kesäkuuta 1997.

Euroopan parlamentin puolesta

J.M. GIL-ROBLES

Puhemies

Neuvoston puolesta

A. JORRITSMA LEBBINK

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 302, 14.11.1995, s. 23 ja

EYVL N:o C 175, 18.6.1996, s. 4.

(2) EYVL N:o C 39, 12.2.1996, s. 20

(3) EYVL N:o C 129, 2.5.1996, s. 32

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 1.2.1996 (EYVL N:o C 47, 19.2.1996, s. 15), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 21.3.1996 (EYVL N:o C 134, 6.5.1996, s. 18) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 17.7.1996 (EYVL N:o C 261, 9.9.1996, s. 59). Euroopan parlamentin päätös, tehty 14.5.1997, ja neuvoston päätös, tehty 26.5.1997.

(5) EYVL N:o L 282, 24.11.1995, s. 16

(6) EYVL N:o L 192, 16.7.1991, s. 8

(7) EYVL N:o L 334, 22.12.1994, s. 24

(8) EYVL N:o L 192, 16.7.1991, s. 18

(9) EYVL N:o L 334, 22.12.1994, s. 1

(10) EYVL N:o C 102, 4.4.1996, s. 1

(11) EYVL N:o L 228, 23.9.1995, s. 1

LIITE I

YHTEISTÄ ETUA PALVELEVIEN HANKKEIDEN YKSILÖIMINEN

Euroopan laajuiset televerkot avaavat yhteisön markkinat uusille sovelluksille ja palveluille, jotka muodostavat perustan, jolle tietoyhteiskunta rakentuu. Niillä on yhteisön hyvinvoinnin turvaamisen, työpaikkojen luomisen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen kannalta olennaisen tärkeä merkitys.

Euroopan laajuisille televerkoille parhaiten soveltuvana kehyksenä pidetään yleensä kolmesta eri tasosta muodostuvaa mallia. Nämä tasot ovat:

- sovellukset, joiden kautta käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa peruspalvelujen ja perusverkkojen kanssa ammatillisten, koulutukseen liittyvien tai sosiaalisten tarpeidensa täyttämiseksi,

- peruspalvelut, jotka muodostuvat yhteensopivista peruspalveluista ja niiden hallinnosta. Vastaamalla yhteisiin tarpeisiin ja tarjoamalla yhteisiä välineitä uusien sovellusten kehittämiseen ja täytäntöönpanoon nämä palvelut täydentävät sovelluksia ja edistävät niiden yhteentoimivuutta,

- perusverkot, jotka tarjoavat fyysisen yhteyden verkkoihin, tiedonsiirtomahdollisuudet ja tietoliikennettä välittävät verkkoelementit, verkonhallinta ja merkinanto mukaan lukien. Näillä toiminnoilla varmistetaan Euroopan laajuisten verkkojen yhteenkytkettävyys.

Nämä kolme tasoa muodostavat tiiviin rakenteen, jossa kaksi alempaa tasoa, peruspalvelut ja perusverkot, tukevat sovelluksia. Sovelluksia ei voida tarjota, jos jompikumpi kahdesta muusta tasosta puuttuu; kunkin tason olisi kuitenkin oltava riittävän avoinna minkä tahansa sitä välittömästi edeltävän tason toiminnon tukemiseksi. Tätä taustaa vasten yhteistä etua palvelevat hankkeet olisi yksilöitävä sen mukaan, mikä on niiden toiminnallinen kyky tukea tässä päätöksessä asetettuja tavoitteita.

Seuraavissa jaksoissa yksilöidään Euroopan laajuisten verkkojen jokaisella kolmella tasolla yhteistä etua palvelevia hankkeita, jotka on täsmennettävä 9 artiklan mukaisesti ja 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

1. Sovellukset

Sovelluksissa on otettava huomioon kielelliset tarpeet ja niiden on oltava keskenään yhteentoimivia, jotta nämä uudistukset hyödyttävät parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjiä koko yhteisössä. Sovelluksissa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon kehitystasoltaan tai väestömäärältään alhaisten alueiden erityistarpeet. Ne on suunnattava mahdollisimman laajoille käyttäjäryhmille, ja niiden on esitettävä kansalaisten mahdollisuuksia käyttää yhteistä etua koskevia palveluja. Hankkeiden suunnittelun alkuvaiheista lähtien olisi otettava huomioon vammaisten palveluihin pääsyn asettamat erityisvaatimukset.

Yhteistä etua palvelevat hankkeet sovellusten alalla ovat seuraavat:

- Verkko korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia varten: Olisi toteutettava kehittynyt multimediasovelluksia sisältävä Euroopan laajuinen verkko, joka liittäisi yhteen korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia koko Euroopassa ja takaisi avoimen pääsyn niiden kirjastoihin.

- Etäopetus ja -koulutus: Yksityishenkilöille, kouluille, korkeakouluille ja yrityksille olisi taattava kehittyneiden etäopetus ja -koulutuspalvelujen saatavuus. Olisi perustettava keskuksia ja niihin olisi varmistettava pääsy kaikkialta yhteisöstä opetusmateriaalin ja - palvelujen tarjoamiseksi pk-yrityksille, suurille yrityksille, opetusverkoille ja julkisille viranomaisille. Tietoyhteiskuntaan siirtymisen helpottamiseksi olisi kehitettävä ja edistettävä uusia strategioita, joilla on merkitystä kaikkien opetukseen ja koulutukseen liittyvien näkökohtien kannalta.

- Terveydenhuollon telematiikka: Olisi laajennettava yhteisiin standardeihin perustuvia Euroopan laajuisia verkkoja ja sovelluksia, joihin liitettäisiin yhteisön tasolla kaikki terveydenhuoltojärjestelmän toimijat, erityisesti yleislääkärit, sairaalat ja terveyskeskukset.

- Liikennetelematiikka: Euroopan laajuisia verkkoja olisi hyödynnettävä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla käyttäjäpainotteisten palvelujen tarjoamiseksi liikennealan logistisen tuen alalla ja lisäarvoa tuottavien palvelujen, kuten tietopalvelujen, integroitujen maksu- ja varauspalvelujen, matkansuunnittelun ja reittineuvonnan sekä rahdin- ja kalustonhallinnan, kehittämisen alalla. Lisäksi olisi huolehdittava kaupunkialueiden liikennetelematiikan palveluista ottaen huomioon standardoinnin ja yhteentoimivuuden asettamat vaatimukset. Näiden kehittyneisiin kiinteisiin televerkkoihin ja matkaviestintäverkkoihin perustuvien palveluiden käytön olisi tyydytettävä mahdollisuuksien mukaan Euroopan laajuisten verkkojen välttämätöntä keskinäistä täydentävyyttä ja yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset.

- Ympäristötelematiikka: Euroopan laajuiset verkot voivat merkittävästi edistää ympäristön valvontaa ja hallintaa, mukaan lukien hätätilanteiden hallinta. Tämä edistäminen voi olla luonteeltaan sellaisten tietojärjestelmien käyttöön ottamista, joilla kerätään ympäristöä koskevia tietoja ja annetaan ne toimivaltaisten viranomaisten käyttöön, sekä luotettavien viestintäjärjestelmien toteuttamista hätätilanteissa toteutettavia toimenpiteitä varten.

- Etätyö: Etätyön kehittäminen (etäistoimistoissa ja mahdollisuuksien mukaan myös kodeissa), jota kehittyneet viestintäjärjestelmät tukevat, auttaa uudenlaisen joustavuuden saavuttamisessa työpisteen sijainnin ja työn järjestämisen osalta. Etätyö voi ammattitoimintoja hajauttamalla myös auttaa vähentämään asutuskeskuksiin suuntautuvan päivittäisen liikenteen ympäristölle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Etätyön kehittämistä voidaan edistää toteuttamalla hankkeita, joissa annetaan etätyön tekijöiden käyttöön henkilökohtaisia telemaattisia laitteita ja luodaan etätyökeskuksia kiertäviä työntekijöitä varten. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota näiden sovellusten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin ja huomioon ottamiseen.

- PK-yritysten telemaattiset palvelut: Yhteistä etua palvelevat hankkeet tukevat Euroopan laajuisten televerkkojen ja palvelujen käyttöä yhteisön pk-yrityksissä luomalla yhteyksiä viranomaisiin, ammatillisiin järjestöihin, kuluttajiin, asiakkaisiin ja toimittajiin tietopalvelujen ja elektronisen kaupankäynnin avulla. Telematiikkaan perustuvista ratkaisuista olisi tiedotettava paremmin pk-yrityksissä.

- Elektroninen tarjouskilpailu: Olisi toteutettava Euroopan laajuinen elektroninen tarjouskilpailuverkko, jonka perusteella julkisia hankintoja tehdään elektronisin menettelyin julkisten hallintoelinten ja tavarantoimittajien välillä yhteisössä.

- Kaupunkien tiedon valtatiet: Olisi edistettävä kotitalouksia, yrityksiä, yhteiskunnallisia järjestöjä ja hallintoelimiä yhteen kytkeviä verkkoja ja palveluja, jotka takaavat pääsyn suorakäyttöisiin tieto-, opetus-, kulttuuri-, ajanviete- ja matkailualan multimediapalveluihin paikallisella, alueellisella, kansallisella ja yhteisön tasolla. Olisi myös edistettävä yhteyksiä kaupunkiverkkojen ja alueellisten verkkojen välillä.

- Kirjastopalvelut: Olisi asennettava kehittyneitä Euroopan laajuisia kirjastoalan verkkopalveluja kaikentyyppisiin kirjastoihin (kansalliset, yliopistolliset, tieteelliset, julkiset ym. kirjastot), jotta tehostettaisiin pääsyä yhteisön kirjastoissa oleviin järjestetyn tiedon ja kulttuuriperinnön varantoihin talous-, sosiaali-, opetus- ja kulttuurielämän tukemiseksi yhteisössä.

- Telemaattiset palvelut työmarkkinoilla: Olisi kehitettävä telemaattisia palveluja kuten työnhakuun liittyvässä tietopalvelussa käytettäviä tietokantoja yhteisön muuttuvien työmarkkinoiden tukemiseksi ja työttömyyden torjumiseksi.

- Kieli- ja kulttuuriperintö: Olisi tehtävä aloitteita Euroopan kulttuuri- ja taideperinnön säilyttämisen ja saatavuuden edistämiseksi sekä tiedon perusrakenteiden teknisten välineiden tarjoamien mahdollisuuksien esittelemiseksi, jotta suosittaisiin luovaa toimintaa ja tuettaisiin paikallisten sisältöjen kehitystä paikallisissa kielissä ja niiden levitystä.

2. Peruspalvelut

Yhteistä etua palvelevat hankkeet peruspalveluverkkojen alalla ovat seuraavat:

- Euroopan laajuisten toiminnallisten peruspalvelujen täytäntöönpano, joihin sisältyvät erityisesti sähköposti, tiedostojen siirtojärjestelmät, suorakäyttöiset elektroniset tietokannat sekä videopalvelut. Koska nämä Euroopan laajuiset peruspalvelut olisi saatava pikaisesti käyttöön, niissä on hyödynnettävä olemassa olevia tai käyttöön otettavia kiinteitä verkkoja ja matkaviestinverkkoja sekä käyttäjien pääsyä niihin. Niihin olisi sisällyttävä yhteisön tasolla toimivia palvelutoimintoja, kuten puhelinluettelot, valuuttakurssijärjestelyt, käyttöoikeuksien tarkistaminen, tietosuoja ja -turvallisuus, henkisen omaisuuden suojaaminen ja maksettavat korvaukset, Euroopan laajuinen kioskipalvelu, telemaattinen tuki verkossa liikkumiselle, kansalaisten pääsyn mahdollistavat palvelut, maksupalvelut jne.

- Peruspalvelujen asteittainen laajentaminen multimediaympäristöön: Nämä palvelut tarjoavat loppukäyttäjälle pääsyn multimediapalveluihin ja voivat kattaa muun muassa multimediapostin, nopean tiedostojen siirron ja videopalvelut, mukaan lukien tilausvideo. Näiden multimediapalvelujen käyttöä yrityksissä ja kodeissa olisi kannustettava, ja olisi edistettävä uusien palvelutoimintojen, kuten konekääntämisen, puheentunnistuksen, graafisten käyttöliittymien, hakuagenttien ja käyttäjien vuorovaikutuksen ja tunnistamisen mahdollistavien välineiden integrointia.

- Palvelujen tarjoamisen avoimuuden ja käyttöjoustavuuden perustana olevien yleisten digitaalisten allekirjoitusten käyttöön ottaminen: Peruspalvelut ovat riippuvaisia laajasta joukosta niitä täydentäviä ja niiden kanssa kilpailevia palvelujen tarjoajia. Palvelujen tarjoamisen avoimuus ja käyttöjoustavuus ovat olennaisen tärkeitä. Ne edellyttävät, että yksityiselämän tyydyttävän suojelun takaavat digitaaliset allekirjoitukset ovat yleisesti saatavilla ja tuettuja.

3. Perusverkot

Yleistä etua palvelevat hankkeet perusverkkojen tasolla ovat seuraavat:

- Digitaaliset Euro-monipalveluverkot: ISDN on Euroopan laajuisen kaupallisen ja teknisen saatavuutensa vuoksi tällä hetkellä asianmukaisin ja tehokkain digitaalikytkentäinen perusverkko, jolla uusia palveluja ja sovelluksia voidaan välittää. Se tarjoaa nykyisen kehityksensä ansiosta Euroopalle monia mahdollisuuksia. Sen laajat markkinat ja maantieteellinen levinneisyys luovat edellytykset näiden uusien palvelujen ja sovellusten täytäntöönpanemiselle Euroopassa. Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että ISDN on ainoastaan välivaihe ja että siitä tulee myöhemmin muodostumaan pelkkä väline käyttäjän pääsylle laajakaistaverkkopalveluihin. Jäljellä olevien puutteiden poistamiseen palvelujen tehokkaan yhteentoimivuuden varmistamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota.

- Asynkronisen toimintamuodon (ATM) ja muiden lBC-verkkojen markkinoille saattaminen: tätä on pidettävä mitä suurimmassa määrin Euroopan yhteistä etua koskevana asiana.

- Olemassa olevien ja IBC-verkkojen yhteentoimivuus: olemassa olevien (kiinteisiin sekä matkaviestintä- ja satelliittipalveluihin tarkoitettujen) verkkojen olisi oltava yhteenkytkettyjä ja yhteentoimivia keskenään sekä ATM-pohjaisten suurinopeuksisten verkkojen kanssa taloudellisesti asianmukaisimpien ratkaisujen tarjoamiseksi tietoyhteiskunnan toteuttamisvaiheessa ilmenevissä erilaisissa tilanteissa. Tämä on edellytyksenä IBC-verkon kehitykselle ja olennaisen tärkeää erityisesti pk-yrityksille kuten myös ammatti- ja kotikäyttäjien markkinoille.

- Kiinteiden verkkojen ja matkaviestintä- ja satelliittiverkkojen kehittäminen tavoitteena tukea edellä tarkoitettuja sovelluksia ja palveluja.

4. Erityisen tärkeät hankkeet

Tietyt näistä yhteistä etua palvelevista hankkeista ovat erityisen tärkeitä tietoyhteiskunnan kehittämisen kannalta. Kyseessä ovat peruspalvelut, etäopetukseen ja -koulutukseen, kulttuuriperintöön, pk-yritysten palveluihin, liikenne-, ympäristö- ja terveydenhuollon telematiikkaan liittyvät yhteistä etua palvelevat sovellukset. Näitä erityisen tärkeitä hankkeita tai niiden yhdistelmää koskevat ehdotuspyynnöt julkaistaan pääsääntöisesti vähintään kerran vuodessa. Komissio laatii aiheesta kertomuksen Euroopan parlamentille.

5. Täydentävät yhteensovittamis- ja tukitoimet

Yhteistä etua palveleville hankkeille antamansa tuen lisäksi yhteisön olisi käynnistettävä toimet asianmukaisen ympäristön varmistamiseksi hankkeille. Toimet myötävaikuttavat suotuisan asenneilmaston kehittymiseen sekä kansallisiin ja alueellisiin yhteistoimiin uusien sovellusten ja palvelujen vauhdittamiseksi ja edistämiseksi yhdenmukaisesti muilla aloilla toteutettavien ohjelmien ja IBC-verkkojen toteuttamisen kanssa. Niihin liittyy yhteistoimia Euroopan standardointi- ja strategisten suunnittelujärjestöjen kanssa sekä yhteensovittamistoimia yhteisön eri rahoitusvälineillä rahoitettujen toimien kanssa. Toimiin sisältyy:

- tavoitemääritysten kehittäminen ja pyrkiminen näihin tavoitteisiin. Nämä määritykset auttavat alan toimijoita hyvien investointipäätösten tekemisessä,

- IBC-verkkoihin pääsyn tapojen määritteleminen kaikilla kolmella täsmennetyllä tasolla,

- yhteisten erittelyjen laatiminen eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien perusteella,

- alan toimijoiden, erityisesti kaapelitelevisio-operaattoreiden kaltaisten uusien ja suppeampaa palvelua tarjoavien verkko-operaattoreiden välisen sekä käyttäjien kanssa tehtävän yhteistyön kannustaminen,

- tämän päätöksen nojalla toteutettavien toimien ja siihen liittyvien yhteisön ja kansallisten ohjelmien yhteensovittaminen.

LIITE II

YHTEISTÄ ETUA PALVELEVIEN HANKKEIDEN TÄSMENTÄMISPERUSTEET

Yhteistä etua palvelevien hankkeiden täsmentäminen alan toimijoiden vastauksena 7 artiklassa tarkoitettuun ehdotuspyyntöön esittämien hankkeiden joukosta suoritetaan sen perusteella, missä määrin ne ovat 2 artiklassa määritettyjen tavoitteiden ja 3 artiklassa vahvistettujen painopisteiden mukaisia. Näiden hankkeiden on oltava kansainvälisiä sikäli, että ne on suunniteltava vastaamaan useissa jäsenvaltioissa esiintyviin tarpeisiin. Pääsääntöisesti ne on toteutettava useissa jäsenvaltioissa, mutta niiden toteuttaminen yhdessä jäsenvaltiossa on sallittua, jos se palvelee suurempaa Euroopan laajuista etua.

Lisäksi on otettava huomioon asetuksessa (EY) N:o 2236/95 säädetyt taloudelliset ja rahoitusta koskevat perusteet. Perusteet, joita kyseisen asetuksen mukaisesti on sovellettava päätettäessä rahoitustuen myöntämisestä erityishankkeelle, ovat:

- hankkeen mahdollinen taloudellinen elinvoimaisuus, joka on varmistettava,

- hankkeen toteuttamisvalmius,

- yhteisön tuen julkista ja yksityistä rahoitusta edistävä vaikutus,

- hankkeen rahoitusjärjestelyn luotettavuus,

- välittömät tai välilliset sosiaalis-taloudelliset vaikutukset, erityisesti työllisyyteen,

- ympäristövaikutukset,

- hankkeen eri osuuksien sovittaminen ajallisesti yhteen, erityisesti rajat ylittävien hankkeiden osalta.