KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä heinäkuuta 1996,

Santana Motor SA:lle myönnetystä tuesta (Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (97/17/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on antanut edellä mainittujen artiklojen mukaisesti niille, joiden etua asia koskee, mahdollisuuden esittää huomautuksensa,

sekä katsoo seuraavaa:

I

Perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittaminen

Komissio päätti (1) 11 päivänä tammikuuta 1995 aloittaa perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, joka koski Espanjan viranomaisten Santana Motor SA:lle (jäljempänä Santana) myöntämää tukea; yritys on aiemmin ollut japanilaisen Suzuki Motor CO:n (jäljempänä Suzuki) omistuksessa.

Menettely koskee seuraavia tukia:

1. a) Instituto de Crédito Oficialin (ICO) myöntämää 6,8 miljardin Espanjan pesetan lainaa,

b) Andalusian autonomisen alueen omistaman julkisen laitoksen Instituto de Fomento de Andalucían (IFA) myöntämää 6,8 miljardin Espanjan pesetan lainaa,

Nämä lainat on myönnetty korottomina, ja niiden takaisinmaksu tapahtuu kiinteänä prosenttiosuutena yrityksen voitosta.

Lainat myönnettiin ja maksettiin (10,116 miljardiin pesetaan asti) ilman komission lupaa.

2. alueellisten viranomaisten maksamia korvauksia, joilla tuettiin työntekijöiden siirtymistä varhaiseläkkeelle (määrä tuntematon),

3. tukea, joka maksettiin Santanan alihankkijoille vuonna 1994 (määrä tuntematon).

Komissio ilmoitti tiedonannossaan, että näitä tukia arvioitaisiin moottoriajoneuvoteollisuuden valtion tuesta (2) annettujen yhteisön ohjeiden sekä vaikeuksissa olevien yritysten pelastus- ja rakennemuutostuesta (3) annettujen yhteisön ohjeiden mukaisesti.

Näiden ohjeiden mukaan rakenneuudistukseen myönnettyä aluetukea arvioidessaan komission on otettava huomioon alueelliset kehittämistarpeet. Kuitenkin myös näissä tapauksissa on noudatettava rakennemuutostuen arvioinnissa tavallisesti käytettäviä perusteita, koska keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä alueelle ei ole hyötyä sellaisten yritysten keinotekoisesta toiminnassa pitämisestä, jotka rakenteellisista tai muista syistä ovat kaatumassa.

II

Osapuolten huomautukset

Perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaisessa menettelyssä ei huomautuksia ole saatu kolmansilta. Espanjan viranomaiset lähettivät menettelyn aloittamista koskevat huomautuksensa 31 päivänä maaliskuuta 1995 päivätyllä kirjeellä (pyydettyään ja saatuaan määräaikaan yhden kuukauden pidennyksen).

Sidosyrityksille myönnettyihin tukiin liittyvää ongelmaa käsiteltiin erityisesti Espanjan 17 päivänä helmikuuta ja 31 päivänä toukokuuta 1995 päivätyissä kirjeissä.

Tämän jälkeen on yrityksen rakenneuudistussuunnitelmaan tehty useita muutoksia, ja huhtikuussa 1995 laadittiin uusi, muutettu suunnitelma. Komission virkamiehet vierailivat myös tehtailla huhtikuussa 1995, ja komission virkamiesten ja osapuolten kesken pidettiin useita kokouksia. Komissio esitti lukuisia rakenneuudistussuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä pääasiassa 30 päivänä toukokuuta ja 19 päivänä syyskuuta 1995 päivätyissä kirjeissä. Vastaukset näihin kirjeisiin saatiin 31 päivänä heinäkuuta ja 19 päivänä joulukuuta 1995. Viimeisimmät tiedot, joiden perusteella komission yksiköt voivat määritellä sekä rakenneuudistuksen kustannukset että tuen tason, saatiin kuitenkin vasta 26 päivänä kesäkuuta ja 10 päivänä heinäkuuta 1996.

Menettelyä aloitettaessa Espanjan viranomaiset katsoivat vastauskirjeissään, että yritys ei kilpaillut muiden yhteisön tuottajien kanssa halpojen maastoautojen (vehículos utilitarios deportivos, VUD) erityismarkkinoilla. Espanjan viranomaisten mukaan näiden ajoneuvojen markkinat voidaan jakaa kolmeen osaan: halpoihin (säästöluokka), keskihintaisiin ja kalliisiin (ylellisyysmalleihin). Luokittelu perustuu hintaan, joka puolestaan liittyy moottorin kokoon, sylinteritilavuuteen ja auton kokoon. Luokitus vastaa kuluttajien erilaisia makuja, tarpeita ja taloudellisia mahdollisuuksia. Näistä syistä Espanjan viranomaiset katsoivat, että yritykselle myönnetty tuki ei ollut perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea.

Jos tukia kuitenkin olisi arvioitava 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina tukina, tuen on Espanjan viranomaisten mukaan katsottava soveltuvan yhteismarkkinoille pelastus- ja rakennemuutostuesta annettujen ohjeiden sekä yhteisön 92 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan soveltamisesta aluetukeen annetun komission tiedonannon (4) mukaisesti. Kantansa tueksi Espanjan viranomaiset ilmoittivat yrityksen kannattavuuden palautuvan vanhan, huhtikuun 1994 rakenneuudistussuunnitelman ja uuden, maaliskuun 1995 suunnitelman mukaan, jossa otettiin huomioon yrityksen uusi tilanne maksujen keskeytyksen jälkeen ja IFAn ostettua yrityksen osakkeet Suzukilta.

Santanan sidosyrityksille myönnetyn tuen osalta voidaan todeta, että nämä tuet myönnettiin ensisijaisesti, jotta estettäisiin Santanan maksujen keskeytystä johtamasta sidosyritysten konkurssiin; sidosyritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat Santanan alihankkijoina. Osa tuesta ei liittynyt Santanan tilanteeseen, vaan oli puhtaasti alueellista investointitukea. Ne yritystuet, joihin voitiin soveltaa moottoriajoneuvo-teollisuuden valtion tukea koskevia yhteisön ohjeita, eivät edellyttäneet ilmoituksen tekemistä komissiolle, mikä on tarpeen, jos investointikustannukset ylittävät 12 miljoonaa ecua. Komissiolle jätettiin luettelo tukea saaneista yrityksistä.

Näiden yritysten saamat tuet oli myönnetty aluetukina komission hyväksymän voimassa olevan tukiohjelman edellytysten mukaisesti (27 päivänä joulukuuta 1985 annettu laki 50/85, 11 päivänä joulukuuta 1987 annettu kuninkaan asetus 1535/87) lainatakuina, taattujen lainojen korkotukina, suorina lainoina ja sosiaaliturvamaksujen maksuajan pidentämistä koskevana sopimuksena. Mitään yhteyttä ei ollut myönnettyjen tukien ja sen välillä, osallistuivatko nämä yritykset mahdollisesti äänestykseen 26 päivänä syyskuuta 1994 pidetyssä Santanan velkojien kokouksessa, jossa yrityksen velat annettiin anteeksi, minkä vuoksi maksujen keskeytys voitiin lopettaa.

III

Rakenneuudistussuunnitelman sisältö

Santana Motor SA (Santana) on espanjalainen yritys, jonka päätehdas sijaitsee Linaresissa Jaénin maakunnassa Andalusian autonomisella alueella. Se tuottaa Suzuki-merkkisiä maastoautoja. Sen laskutus oli vuonna 1993 (viimeisenä toimintavuotena ennen rakenneuudistusta) 48 516 miljoonaa pesetaa (noin 303 miljoonaa ecua), ja 31 päivänä joulukuuta 1993 sen palveluksessa oli Linaresin päätehtaalla 2 838 työntekijää. Tämän tehtaan lisäksi yrityksellä on laitoksia La Carolinassa Jaénissa, missä on sen jakelukeskus ja koulutuskeskus, tehdas Manzanaresissa, Castilla-La Manchan autonomisella alueella; tämä tehdas tuottaa moottorin osia Linaresin tehtaalle sekä moottoripyörien moottoreita, sekä pääkonttori Madridissa.

Yrityksen omisti japanilainen Suzuki Motor Corporation (Suzuki) 29 päivään joulukuuta 1994 asti, jolloin Suzuki myi IFAlle osakkeensa, jotka muodostivat 83,74 prosenttia yrityksen pääomasta. Manzanaresin tehtaan myynti Suzuki Manufacturing SA:lle, jota suunniteltiin vuonna 1993, viivästyi, ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 1996 loppuun mennessä.

Koettuaan yhteiskunnallista levottomuutta ja rahoitusongelmia yritys haki 17 päivänä helmikuuta 1994 maksujen keskeytystä; sillä oli velkaa 23 miljardia Espanjan pesetaa, kun taas sen vastaavien arvo oli vain 3,638 miljardia pesetaa 31 päivänä joulukuuta 1993. Yritys pääsi kuitenkin velkojiensa kanssa sopimukseen, jonka toimivaltainen tuomioistuin vahvisti 17 päivänä joulukuuta 1994.

Huhtikuussa 1995 laaditussa kannattavuuden palautussuunnitelmassa on lähtökohtana yrityksen tilanne maksujen keskeytyksen jälkeen, ja vertailukohtana käytetään vuotta 1993. Suunnitelma kattaa vuodet 1995-1997, ja sen mukaan yritys pääsisi taloudelliseen tasapainoon vuonna 1996 ja tuottaisi voittoa vuodesta 1997 alkaen.

Taloudellinen rakenneuudistus

Yritys ja sen velkojat allekirjoittivat 26 päivänä syyskuuta 1994 sopimuksen, jolla ne hyväksyivät Santanan velkojen anteeksiantamisen. Anteeksi annetut lainat olivat noin 13,6 miljardia pesetaa, mikä vastasi sataa prosenttia ulkomaisten tavarantoimittajien (Suzuki) saatavista ja 33:a prosenttia espanjalaisten alihankkijoiden saatavista, kun taas jäljelle jäävät 67 prosenttia espanjalaisten velkojien saatavista sovittiin maksettaviksi kolmen ja puolen vuoden kuluessa ilman korkoja.

Samaan aikaan Espanjan viranomaiset suostuivat yrityksen toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi myöntämään yritykselle kaksi osakkuuslainaa (préstamos participativos) erityisen edullisin ehdoin. Lainat olivat yhteensä 13,6 miljardia Espanjan pesetaa, jonka ICO ja IFA maksoivat puoliksi (6,8 miljardia pesetaa kumpikin) ja samoin ehdoin. Lainoista ei peritty korkoa, ja ne maksettiin takaisin kiinteänä prosenttiosuutena (17,5 %) voitoista ennen veroja. Suzuki korvasi tappioita 5,271 miljardilla Espanjan pesetalla.

Maksujen keskeytys lopetettiin 17 päivänä joulukuuta 1994. Saman vuoden joulukuun 29 päivänä silloinen japanilainen omistaja (Suzuki Japan) myi osuutensa yrityksestä IFAlle nimellisestä hinnasta. Samana päivänä Suzuki ja Santana allekirjoittivat "kaupallisen ja teknisen sopimuksen" edellytyksistä, joilla Santana voisi jatkaa Suzukin nelivetoisten autojen valmistusta.

Andalusian aluehallinto on äskettäin sitoutunut pääomittamaan IFAn kautta maksetun lainan (6,8 miljardia Espanjan pesetaa). Pääomittamisen jälkeen vähennetään yritykselle kerääntyneitä tappioita, kunnes saavutetaan todellinen pääoma (2,729 miljardia Espanjan pesetaa). Uusi pääoma on sitten 6,8 miljardia pesetaa.

Työvoiman rakenneuudistus

Rahoitusuudistuksen lisäksi suunnitelma perustuu huomattavaan työvoiman rakenne-uudistukseen, johon sisältyy merkittävä työvoiman vähennys (1 034 työntekijää) ja jäljelle jäävien työntekijöiden täydellinen uudelleenorganisointi, jolla pyritään tuottavuuden nousuun ja laadun parantamiseen. Tuotantoprosessin joustavuus on kasvanut erityisesti siksi, että on otettu käyttöön vain kaksi ammattiryhmää, joiden sisällä vallitsee täysi liikkuvuus tehtävästä toiseen. Myös työaikojen joustavuutta on lisätty vuotuisen työajan puitteissa. Uusia laadun ja työajan valvontamenetelmiä on myös otettu käyttöön.

Irtisanomiset toteutettiin kolmena eri ohjelmana: ensimmäisessä siirrettiin varhaiseläkkeelle 348 työntekijää ennen maksujen keskeytystä, toisessa siirrettiin aikaistetulle eläkkeelle 538 työntekijää ja kolmannessa irtisanoutui vapaaehtoisesti 148 työntekijää.

a) Vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta maksettiin kertakorvaus niille työntekijöille, jotka lähtivät yrityksestä vuonna 1994. Summan suuruus sovittiin yrityksen ja työntekijöiden kesken. Ohjelman kokonaiskustannukset olivat 634 miljoonaa pesetaa, joista yritys maksoi 338 miljoonaa ja autonominen alue 296 miljoonaa pesetaa.

b) Aikaistettuun eläkeohjelmaan (jubilación anticipada) sisältyi vakuutusyhtiön perustama eläkerahasto, josta sitten maksetaan eläke niille työntekijöille, joita ohjelma koskee. Entiset työntekijät maksoivat vakuutusyhtiölle sen pääoman, jonka he saivat yritykseltä irtisanomisen yhteydessä, eli lakisääteisen irtisanomiskorvauksen, jonka yhteissumma oli 1,355 miljardia pesetaa. Lisäksi aluehallinnon työneuvosto (Consejería de Trabajo de la Junta de Andalucía) antoi 4,026 miljardia pesetaa, jotta työntekijöiden eläkkeet saataisiin hyväksyttävämmälle tasolle. Tästä ohjelmasta neuvoteltiin ja sovittiin vuonna 1994 yrityksen ja työntekijöiden kesken. Ammattiyhdistykset saattoivat asian tuomioistuimen käsiteltäväksi ja vaativat sopimukseen palkankorotukset huomioonottavia tarkistuksia. Ammattiyhdistykset voittivat asian ja Santana tuomittiin maksamaan 739 miljoonaa pesetaa lisää. Aluehallinto (joka on jo maksanut 205 miljoonaa pesetaa) maksaa tämän summan, josta autonomisen alueen osuus on 4,765 miljardia pesetaa). Ohjelman kokonaiskustannukset olivat näin ollen 6,119 miljardia pesetaa.

c) Varhaiseläkeohjelma (prejubilación) (AEJA-järjestelmä), jota yrityksen sallittiin soveltaa kolmella ministeriön päätöksellä (irtisanomisilmoitukset 38/92, 38/93 ja 106/93), antoi 348 työntekijälle mahdollisuuden saada tällaisen eläkejärjestelyn mukaiset edut, jotka on luotu yleisen aikaistettua eläkettä vastaavaa tukea koskevan ohjelman mukaisesti (ayudas equivalentes a la jubilación anticipada AEJA). Sovellettavan lainsäädännön mukaan valtio voi rahoittaa tukikelpoisia kustannuksia 40 prosenttiin asti, kun taas yritys maksaa erotuksen ja voi neuvotella työntekijöiden kanssa kokonaissumman täydentämisestä parantaakseen työntekijöiden saamaa lopullista maksua. Ohjelman kustannuksiksi laskettiin aluksi 6,253 miljardia pesetaa, joista valtio maksaisi 1,74 miljardia ja yritys 4,513 miljardia. Yritys pyysi myös, että Andalusian alueviranomaiset maksaisivat ne lisäerät, joista työntekijöiden kanssa oli sovittu, ja alueviranomaiset suostuivat tähän. Maksujen keskeytyksen ilmoittamisen jälkeen yritys ei kuitenkaan voinut täyttää velvoitteitaan, joten ohjelman soveltaminen keskeytettiin ja entiset työntekijät saivat edelleen palkkaa lopullista ratkaisua odoteltaessa. Tässä vaiheessa yritys on jo maksanut 918 miljoonaa pesetaa ja autonominen alue 931 miljoonaa pesetaa.

Sillä välin on tutkittu ohjelman uudistusta, joka merkitsisi kaikkien sitoumusten siirtymistä vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiön toukokuussa 1995 vaatima lisäpalkkio olisi voitu kattaa niistä summista, jotka autonominen alue jo oli suostunut maksamaan aiemman päätöksensä perusteella (40 prosenttia peruskustannuksista sekä lisiä), mikä olisi epäilemättä tuonut säästöjä. Sittemmin tällaiset vakuutukset ovat kallistuneet, ja alhaisin nykyinen tarjous on 4,16 miljardia pesetaa. Ohjelman kokonaiskustannukset ovat tällä hetkellä 6,009 miljardia pesetaa.

Andalusian alueviranomaiset ovat suostuneet maksamaan 4,16 miljardia pesetaa tästä vakuutuksesta tai valittavasta lopullisesta ohjelmasta, mikä nostaa julkisten viranomaisten kokonaispanoksen 5,091 miljardiin pesetaan.

Teollinen rakenneuudistus

Suunnitelma perustuu Suzukin kanssa allekirjoitettuun tekniseen sopimukseen, jossa määrätään ne ehdot, joilla Santanalla on edelleen oikeus jatkaa Suzuki-maastoautojen valmistusta. Tämä sopimus on voimassa joulukuuhun 1999 ja sisältää neljä keskeistä määräystä:

1. Santana saa yksinoikeuden valmistaa ja koota Espanjassa (vähintään 25 000 yksikköä), sekä myydä ja jakaa Espanjassa ja koko yhteisön alueella kolmea Suzukin maastoautomallia (SJ410, SJ413 ja SE416).

2. Santanan on lisättävä eurooppalaista alkuperää olevien komponenttien määrää tuotannossa; Peugeotin uusi dieselmoottori on näistä merkittävin osa.

3. Santanan on maksettava Suzukille rojalteja prosentteina myyntinsä arvosta, josta on vähennetty tuontiosien arvo.

4. Yrityksessä ei saa tehdä mitään merkittävää muutosta ilman Suzukin lupaa.

Rakenneuudistussuunnitelma tehtiin vuosiksi 1995-1997 ja sen mukaan yrityksen odotettiin saavuttavan nollatuloksen vuonna 1996 ja tuottavan voittoa vuonna 1997. Keskimääräiseksi vuosituotannoksi arvioitiin 30 000 yksikköä. Vuoden 1995 alustavat luvut ovat jo käytettävissä, ja ne osoittavat, että tulokset vastaavat suunnitelmaa; poikkeamat johtuvat ennen kaikkea Manzanaresin tehtaan myynnistä ja pienentyneistä myyntimääristä. Tappiotkin ovat suuremmat, koska yritys ei ole vielä saanut suurinta osaa valtion lupaamasta sosiaalituesta. Tuotannon aleneminen näyttää johtuvan maksujenkeskeytysvuonna 1994 kertyneistä suurista varastoista. Taloudellinen tulos ja vuoden 1996 ensimmäisen neljänneksen myyntimäärä ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi suunnitelman mukaisia.

Ohjelman onnistumisen pääedellytykset ovat työn tuottavuuden kasvu, jonka vuonna 1997 odotetaan olevan lähes kaksinkertainen vuoteen 1993 verrattuna ja joka uskotaan saavutettavan joustavammalla työvoimalla ja -ajoilla ja poissaolojen vähenemisellä, eurooppalaisten komponenttien suuremmalla osuudella ja siten saavutettavalla huomattavalla raaka-ainekustannusten laskulla sekä tuotteiden lopullisen laadun paranemisella tiukan laadun tarkkailuohjelman avulla kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa. Kaikilla näillä indikaattoreilla mitattuna saavutettiin suunnitelmassa asetetut tavoitteet. Vuonna 1995 havaitut pienet poikkeamat selittyvät odotettua pienemmällä tuotantomäärällä.

Tekninen sopimus antaa Santanalle mahdollisuuden tutkia uusia, yhteisön ulkopuolisia maantieteellisiä markkinoita, mikä voi tarjota uusia myyntimahdollisuuksia, joita suunnitelmassa ei vielä ollut otettu huomioon. Sopivan tilaisuuden tarjoutuessa yritys pyrkii tekemään sopimuksia kokoonpanotoiminnasta muidenkin nelivetoisten autojen valmistajien kanssa.

Rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset

Rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset (1994-1997) ovat 60,567 miljardia pesetaa. Tähän summaan sisältyvät velan vähennykset (20,089 miljardia pesetaa); sosiaalikustannukset (12,762 miljardia pesetaa) ja investoinnit komponenttien "eurooppalaistamisen" varmistamiseksi (4,193 miljardia pesetaa). Sosiaalisen rakenneuudistussuunnitelman lopullisia kustannuksia ei kuitenkaan vielä tunneta tarkasti, eikä viimeisiä yksityiskohtia ole vielä sovittu niiden 348 entisen työntekijän (vakuutuksen) osalta, jotka sanottiin irti ennen maksujen keskeytystä.

IV

Markkinat

Maastoautojen osa-ala, joka muodostaa tämän päätöksen kannalta merkitykselliset markkinat, on Euroopan talousalueella noin 2,5 prosenttia henkilöautojen kokonaismarkkinoista. Suzuki-mallien myynti oli vuonna 1993, viimeisenä normaalivuotena ennen rakenneuudistusta, noin 16 prosenttia alan kokonaismyynnistä, mikä merkitsi Suzukin markkinajohtajuutta tällä osa-alalla kyseisenä aikana.

Vuodesta 1993 alkaen koko Euroopan talousalueen autoteollisuus on kärsinyt rakenteellisesta ylikapasiteetista, minkä voidaan sanoa koskevan myös maastoautojen osa-alaa, koska tuotantokykyä lisättiin huomattavasti 1980-luvun lopulla, jolloin uskottiin kysynnän kasvavan nopeasti. Komissio arvioi, että kapasiteetin käyttöaste Euroopan talousalueella oli vuonna 1993 noin 60 prosenttia.

Maastoautojen osamarkkinoiden odotetaan kasvavan Euroopassa niin että myynti kasvaa noin 23 prosenttia vuosina 1993-2000 (5). Ainoa odotettavissa oleva myynnin väheneminen tai sen kasvun pysähtyminen kohdataan ennusteiden mukaan vuosina 1999 ja 2000. Ohjelman kestoaikana 1995-1997 lasketaan myynnin kasvavan 18 prosenttia. Kapasiteetin käyttöasteen odotetaan paranevan huomattavasti tänä aikana, vaikka se jatkossakin on reilusti alle 80 prosentin. Tänä aikana kapasiteettiin vaikuttavat tälle markkinaosa-alalle tulleet uudet valmistajat (AMI/Chrysler).

Komissio ei ole Espanjan hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että Santanan tuotteet sisältyisivät pienimoottoristen maastoautojen osa-alaan. Kuten yritys itse rakenneuudistus-suunnitelmassaan, on myös komissio vakuuttunut siitä, että (verrattuna menettelyn alkuun) maastoautot muodostavat yhden markkinaosa-alan, jolla tarjonnan keskinäinen korvaavuus ja kysyntä ovat niin suuria, että tarkempaan jakoon ei ole aihetta. Lisäksi Santanan tuotanto on tällä hetkellä keskittynyt suurimoottorisempiin ajoneuvoihin (16-venttiiliset bensiinimoottorit ja uusi dieselmoottori), jotka kilpailevat suoraan muiden Euroopan talousalueen maastoautojen valmistajien tuotteiden kanssa.

V

Valtion tuki

(1) Rahoituksen rakenneuudistus: kaksi osakkuuslainaa

Arvioitaessa sitä, onko valtion pääomapanos yritykselle perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion tukea, komissio käyttää yksityisen sijoittajan periaatetta eli vertaa valtion toimintaa yksityisen, tavanomaisin markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan toimintaan (6). Tässä vertailussa tuen katsotaan olevan valtion tukea seuraavissa tapauksissa:

i) Julkisten viranomaisten osallistuminen merkitsee, että vaikeuksissa olevan yrityksen tai sen osien toimintaa jatketaan uutena oikeushenkilönä.

ii) Tuen määrä on suurempi kuin yrityksen todellinen arvo.

Kuten aiemmin on todettu, on IFAn laina pääomitettava. Tämä pääoman lisäys (ensimmäinen, osakkuuslainan muotoinen) on katsottava valtion tueksi, koska valtio järjesti yrityksen omaisuuden siirron yksityiselle sijoittajalle nimelliseen hintaan sellaisen tukitoimenpiteen avulla, jonka tarkoituksena oli estää yritystä menemästä konkurssiin. Vaikka uutta oikeushenkilöä ei muodostettukaan, vastaa tämä toimenpide kohdan i) arviointiperusteita. Pääoman lisäys oli tarpeen, jotta yritykselle saatiin voimavaroja ja mahdollisuus jatkaa toimintaansa, koska muussa tapauksessa sen olisi ollut pakko lopettaa joutuessaan konkurssiin.

ICOn lainan kohdalta on huomattava seuraavaa:

- IFAn lainan tavoin tämänkin lainan tarkoitus on muodostaa yritykselle voimavaroja ("näennäispääomaa"), joiden katsotaan riittävän siihen, ettei yrityksen tarvitse kattaa tappioitaan alentamalla pääomaansa, vaikka ensiksi mainitut olisivat kaksinkertaiset jälkimmäiseen verrattuna,

- lainasta ei peritä korkoa, ja sen mahdollinen takaisinmaksu tapahtuu vain kiinteänä prosenttiosuutena voitosta,

- lainan ehdot tekevät aikarajan asettamisen takaisinmaksulle miltei mahdottomaksi.

Nämä näkökohdat huomioon ottaen on ICOn lainan kokonaismäärää arvioitava samoin kuin IFAn lainaa ja näin ollen on lainan katsottava olevan valtion tukea.

Tuen kokonaismäärä: 13 600 miljoonaa pesetaa.

(2) Irtisanottujen työntekijöiden sosiaalinen tuki

>TAULUKON PAIKKA>

Vapaaehtoinen irtisanoutumisohjelma. Alueviranomaiset avustivat 296 miljoonalla pesetalla. Kyseessä ei ilmeisesti ole kokonaisohjelma, vaan tavanomainen kustannus, joka yrityksen on maksettava henkilöstönsä vähentämiseksi, ja siksi valtion osuus on kokonaan perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion tukea.

Aikaistettu eläkeohjelma. Alueviranomaiset maksavat 4 765 miljoonaa pesetaa. Tämän määrän katsotaan olevan valtion tukea, koska ohjelma ei perustu yleiseen lainsäädäntöön (esimerkiksi AEJAan eli aikaistettua eläkettä vastaavasta tuesta 9 päivänä huhtikuuta 1986 annettuun lakiin), vaan se kehiteltiin vapaaehtoisesti ja valtion avustus myönnettiin erityispäätöksellä.

AEJA-järjestelmän mukainen varhaiseläke. Alueviranomaisten avustus on 5 091 miljoonaa pesetaa. Yleisen AEJA-lain mukaan avustus ei saa olla suurempi kuin 40 prosenttia tavanomaisista kustannuksista, mikä tässä tapauksessa vastaa 1 740:tä miljoonaa pesetaa. Siksi voidaan todeta, että tämä määrä ei ole perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea. Lisät maksettiin sellaisen lain mukaan, joka antaa valtiolle (tässä tapauksessa alueviranomaisille) mahdollisuuden myöntää valikoivia tukia. Tätä ei voida pitää yleisenä käytäntönä, vaan se on valtion tukea. Siksi 3 351 miljoonan pesetan julkinen avustus on valtion tukea.

Tästä johtuen katsotaan suurimman osan sosiaalisesta tuesta olevan 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion tukea, koska se voidaan maksaa yleisen ohjelman lisäksi. Näiden tukien tarkka määrä sovitaan työntekijöiden ja yrityksen kesken, ja yritys anoo julkista avustusta vasta kun sopimus on tehty.

(3) Sidosyrityksille myönnetty tuki

Santanan sidosyritysten osalta ei tullut ilmi mitään kytkentää myönnetyn tuen ja sen välillä, olivatko nämä yritykset mahdollisesti osallistuneet äänestykseen Santanan luotonantajien 26 päivänä syyskuuta 1994 pitämässä kokouksessa, jossa yrityksen velat annettiin anteeksi, mikä johti maksujen keskeytyksen lopettamiseen. Koska tuki lisäksi on myönnetty hyväksytyn ohjelman mukaisesti, ei komissio tutki sitä lähemmin.

Tiivistäen voidaan todeta, että Santanan rakenneuudistukseen tarkoitetun valtion tuen kokonaismäärä on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Julkinen 22 012 miljoonan pesetan suuruinen osuus, jonka kansalliset ja alueviranomaiset myönsivät Santanalle, on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion tukea.

VI

Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

Perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan periaate, että tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tiettyä yritystä tai tiettyä tuotantoa, ei määrättyjä poikkeuksia lukuun ottamatta sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Perustamissopimuksen 92 artiklan 2 ja 3 kohdassa määritellään tarkemmin, millaiseen tukeen annetaan tai voidaan antaa lupa.

Perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdassa luetellaan eräitä yhteismarkkinoille soveltuvia tukilajeja. Tässä päätöksessä käsiteltävien tukien luonteen, myöntämiskohteen sijainnin ja tarkoituksen huomioon ottaen mikään tukilaji ei näytä soveltuvan tähän tapaukseen.

Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdassa luetellaan yhteismarkkinoille soveltuvat tuet. Soveltuvuus on ratkaistava koko yhteisön eikä vain yksittäisen jäsenvaltion kannalta. Yhteismarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi ja perustamissopimuksen 3 artiklan g kohdan periaatteen huomioon ottamiseksi on 92 artiklan 1 kohdan periaatteesta tehtäviä 92 artiklan 2 kohdassa ilmoitettuja poikkeuksia tulkittava suppeasti tukiohjelmaa tai yksittäistä tukea arvioitaessa.

Komissio on hyväksynyt moottoriajoneuvoteollisuuden valtion tukea koskevat puiteohjeet, joissa määrätään ne perusteet, joilla tämän toimialan tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan. Puiteohjeet rajoittavat 92 artiklan 3 kohdassa määrättyjä arviointiperusteita.

Puiteohjeissa määrätään, että pelastus- ja rakennemuutostuki voidaan periaatteessa hyväksyä vain poikkeustapauksissa. Tuen on liityttävä hyväksyttävään rakenneuudistussuunnitelmaan, ja sitä voidaan myöntää vain jos on osoitettavissa, että jonkin tuottajan toiminnan jatkaminen ja sen kannattavuuden palauttaminen voi edistää yhteisön etua. On välttämätöntä valvoa, että tuki ei anna saajalleen mahdollisuutta lisätä markkinaosuuttaan niin, että siitä on haittaa kilpailijoille, jotka eivät saa tukea. Niissä tapauksissa, joissa joillakin yrityksillä on edelleen ylikapasiteettia (esimerkiksi kaupallinen moottoriajoneuvotuotanto), voi komissio vaatia kapasiteetin pienennyksiä tarkoituksenaan tukea toimialan yleistä elpymistä.

Vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävää valtion tukea koskevissa yhteisön puiteohjeissa (7) määrätään yleiseksi periaatteeksi, että missä tahansa muodossa annettu tuki hyväksytään vain silloin, kun se edistää yhteistä etua ja liittyy toteutuskelpoiseen rakenneuudistus- tai elvytysohjelmaan, joka esitellään yksityiskohtaisesti komissiolle. Jotta komissio hyväksyy rakennemuutostuen, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) Elinkelpoisuuden palauttaminen. Rakenneuudistussuunnitelman on palautettava yrityksen kannattavuus pitkällä aikavälillä ja tervehdytettävä yritys kohtuullisessa ajassa sekä perustuttava realistisiin olettamuksiin tulevista toimintaedellytyksistä. Siksi rakennemuutostuki myönnetään tavallisesti vain yhden kerran.

b) On vältettävä se, että tuki vääristää tarpeettomasti kilpailua. Jos markkinoilla on rakenteellista ylikapasiteettia, ohjelman on edistettävä teollisuudenalan rakenneuudistusta tuotantokapasiteetin lopullisella vähentämisellä.

c) Tuen kohtuullisuus kustannuksiin ja rakenneuudistuksen etuihin nähden. Määrä ja tuen osuus on rajoitettava pienimpään mahdolliseen määrään, joka on välttämätön rakenneuudistuksen läpiviemiseksi. Jos tukea käytetään aiemmista tappioista johtuvien velkojen anteeksiantamiseen, yrityksen on luovuttava kaikista tappioihin liittyvistä veroeduista.

d) Rakenneuudistussuunnitelman täydellinen toteuttaminen ja edellytysten huomioon ottaminen. Yrityksen on noudatettava komissiolle esitettyä ja sen hyväksymää rakenneuudistussuunnitelmaa koko sen laajuudessa sekä täytettävä muut komission päätökseen sisältyvät velvoitteet.

e) Seuranta ja vuosikertomus. Rakenneuudistussuunnitelman noudattamista, edistymistä ja tuloksia on valvottava. Tämä edellyttää yksityiskohtaisten vuosikertomusten esittämistä komissiolle.

Tutkittuaan Santanan rakenneuudistussuunnitelman ja sen toteuttamisen maaliskuuhun 1996 mennessä komissio on vakuuttunut siitä, että edellä mainitut yleiset ja toimialakohtaiset arviointiperusteet on täytetty.

a) Kannattavuuden palauttaminen

Ohjelman mukaan yritys saavuttaa kannattavuuden ja nollatuloksen vuonna 1996 ja tuottaa voittoa vuodesta 1997 alkaen. Vuoden 1996 ensimmäisen neljänneksen tulokset vastaavat ohjelman ennusteita. Vuoden 1995 tulos osoittaa poikkeamia ennusteista, koska myyntimäärä jäi jonkin verran ennusteita alhaisemmaksi vuonna 1994 kertyneiden suurten varastojen vuoksi ja koska kansantalous elpyi odotettua hitaammin. Myös sosiaalikustannukset olivat ennusteita korkeammat, mikä johtui siitä, että Manzanaresin tehtaan myynti Suzukille myöhästyi (koska investointituen myöntämisestä oli epävarmuutta ja käyttöomaisuuden hinnasta erimielisyyttä). Kirjatut tappiot olivat lisäksi ennusteita suuremmat, koska yritys ei edelleenkään ollut saanut suurinta osaa alueviranomaisten lupaamasta sosiaalisesta tuesta.

Komission käyttämät asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että yritys saavuttaa ohjelman jäljellä olevat tavoitteet ja taloudelliset tulokset, koska eurooppalaisten osien käyttö lisääntyy ja markkinat ovat ottaneet hyvin vastaan uuden dieselmallin Vitaran. Siksi voidaan päätellä, että ohjelman perusolettamukset pitävät paikkansa ja että yrityksen elinkelpoisuus perustuu realismiin.

b) Kilpailun tarpeettoman vääristymisen välttäminen

Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Santana lopettaa tällä hetkellä käyttämättöminä olevat maalaamot. Ne ovat kuitenkin potentiaalista tuotantokykyä, jota tulevaisuudessa voidaan käyttää ilman erityisiä uusia investointeja. Näiden laitosten kapasiteetti on 21 000 ajoneuvoa vuodessa. Jäljelle jäävä tuotantokapasiteetti on 50 000 ajoneuvoa vuodessa, toisin sanoen kokonaiskapasiteetti vähenee 30 prosentilla. Tällä tavoin yritys vaikuttaa merkittävästi Euroopan autoteollisuuteen yleensä ja maastoautoalaan erityisesti.

On myös mainittava, että Santana on perustanut rakenneuudistussuunnitelmansa 30 000 yksikön keskituotannolle, mikä merkitsee yrityksen markkinaosuuden vähittäistä alenemista maastoautojen kohdalla. Siksi odotetaankin, että rakenneuudistussuunnitelman kielteiset vaikutukset Santanan kilpailijoihin ovat vähäisiä.

Kun IFAn laina on pääomitettu ja sillä on katettu osa tappioista, yritys sitoutuu siihen, että se ei käytä tappioihin perustuvia uusia verotusetuja. Sama koskee sen sosiaalisena tukena saamia tukia, joilla voidaan vähentää tappioita varsinkin vuonna 1996.

c) Rakenneuudistustuen kohtuullisuus

Arvioitaessa Santanan saaman tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille komissio ottaa huomioon myös sen, että yritys on sijoittunut alueelle, jossa aluetuen intensiteetti voi perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan olla 60 prosenttia netto. Jaénin maakunnassa työttömyysaste oli 35,12 prosenttia, kun se koko Andalusian autonomisella alueella oli 33,96 prosenttia ja koko Espanjassa 22,77 prosenttia. Jaénin maakunnassa nettotulo asukasta kohden on 95 prosenttia andalusialaisen tuloista ja 66 prosenttia espanjalaisen tuloista. Sen vuoksi voidaan todeta, että tehtaan sijaintialue on Andalusian köyhimpiä ja alikehittyneimpiä. Alueen tärkeimmän yrityksen katoaminen vaikuttaisi sangen kielteisesti paikalliseen talouteen, osittain myös niiden välillisten vaikutusten vuoksi, joita sillä olisi samalla alueella toimiviin alihankkijoihin.

Alueen sosiaalinen tilanne huomioon ottaen sekä siksi, että suurin osa ohjelman kustannuksista (ja tuesta) aiheutuu työn rakenneuudistuksesta ja yrityksen pienestä koosta, joka estää kapasiteetin lisävähennykset toimintakykyä vaarantamatta, voidaan tuen intensiteettiä (36,3 prosenttia) pitää soveliaana, vaikka se onkin jonkin verran suurempi kuin kapasiteetin vähennys (30 prosenttia). Myös Volkswagen Sachsenille ja Mercedes Ludwigsfeldelle, jotka sijaitsevat perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla alueilla, hyväksyttiin ylisuuret tukiosuudet.

Komissio katsoo, että tuen suuruus (22,012 miljardia pesetaa) ja tuen osuus (36,3 prosenttia rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista) ovat ehdottoman välttämättömiä toimivan rakenneuudistuksen toteuttamiseksi.

Komissio on myös vahvistanut, että rakenneuudistustoimenpiteet, joihin tukea myönnetään, ovat tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joihin rakenneuudistuksella kokonaisuudessaan on pyritty. Komissio katsoo, että ehdotetun suuruinen rahoitus on rakenneuudistukselle tarpeen. Määrä on jäsennelty johdonmukaisesti, ja se edustaa realistista ponnistusta, jolla on tarkoitus saattaa Santana toimintakykyiseksi kovan kilpailun alaisella autoalalla.

VII

Päätelmät ja edellytykset

Lopuksi komissio toteaa, että Espanjan viranomaisten Santanalle myöntämä tuki täyttää ne vaatimukset, jotka vaikeuksissa olevien yritysten pelastus- ja rakennemuutostuesta annetuissa yhteisön ohjeissa ja yhteisön moottoriajoneuvoteollisuuden valtion tukea koskevissa puiteohjeissa on asetettu.

Pelastus- ja rakennemuutostuesta annettujen puiteohjeiden ja moottoriajoneuvoteollisuuden rakenneuudistusten kohdalla noudatetun käytännön mukaisesti komission on valvottava, että sen päätelmät ovat päteviä rakenneuudistusohjelman loppuunsaattamiseen asti. Siksi komission lopulliseen päätökseen sisällytetään eräitä edellytyksiä, jotka on täytettävä, jotta vältettäisiin tuesta toimialalle mahdollisesti koituvat kielteiset seuraukset. Tuen mahdollisesti aiheuttama kaupankäynnin vääristyminen riippuu osittain siitä, suoritetaanko rakenneuudistus ohjelman mukaisesti ja ilmoitetussa ajassa. Espanjan viranomaisten on erityisesti valvottava, että käyttämättömät maalaamot suljetaan lopullisesti ennen syyskuuta 1997. Lisäksi rakenneuudistussuunnitelma on toteutettava kokonaisuudessaan ja sen täytäntöönpanoa on valvottava. Santanalle ei voida myöskään myöntää mitään muuta tukea tämän ohjelman yhteydessä. Samoin komissio muistuttaa, että vaikeuksissa olevien yritysten pelastus- ja rakennemuutostuesta annettujen yhteisön puiteohjeiden mukaan rakenneuudistustukea ei yleensä myönnetä kuin yhden kerran.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Seuraavat Santana SA:n rakenneuudistusohjelmaan myönnetyt tuet ovat perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan määräysten mukaisia:

a) espanjalaisen Instituto de Crédito Oficialin (ICO) myöntämä, ilman komission lupaa maksettu 6,8 miljardin Espanjan pesetan laina;

b) Andalusian autonomisen alueen omistaman julkisen laitoksen Instituto de Fomento de Andalucían (IFA) myöntämä samoin 6,8 miljardin Espanjan pesetan laina, josta 6,716 miljardia pesetaa on maksettu ilman komission lupaa; tämä laina pääomitetaan;

c) irtisanotuille työntekijöille myönnetty sosiaalinen tuki, yhteensä 8,412 miljardia Espanjan pesetaa, josta 4,527 miljardia pesetaa maksettiin ilman lupaa:

- varhaiseläkeohjelma, joka koskee 348:aa työntekijää, yhteensä 3,351 miljardia pesetaa;

- aikaistettu eläkeohjelma, joka koskee 358:aa työntekijää, yhteensä 4,765 miljardia pesetaa, joista 4,231 miljardia maksettiin ilman lupaa;

- vapaaehtoinen irtisanoutumisohjelma, joka koskee 148:aa työntekijää, yhteensä 0,296 miljardia pesetaa, joka maksettiin ilman lupaa,

jos seuraavat edellytykset täytetään:

1. Käyttämättömät maalaamot on suljettava ennen syyskuuta 1997 komissiolle tehdyn ilmoituksen mukaisesti. Ennen 1 päivää tammikuuta 1998 ei saa syntyä minkäänlaista tuotantokyvyn lisäystä; kapasiteetti on rajoitettava 50 000 ajoneuvoon vuodessa.

2. Tuella (sosiaalisella tuella tai pääomanlisäyksellä) katetuista tappioista ei saa koitua verohelpotuksia.

3. Lisää tukea ei saada myöntää, ei pääomanlisäyksenä eikä minkäänlaisena tarveharkintaisena rakenneuudistustukena.

4. Espanjan hallituksen on vuosittain toimitettava komissiolle kertomus rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisesta ja erityisesti tietoja kustannuskehityksestä, yrityksen saamasta tuesta ja siitä, miten asetetut edellytykset on täytetty. Tämä kertomus yhdessä vuosikertomuksen ja Santanan tilinpäätöksen kanssa on toimitettava kyseistä vuotta seuraavan vuoden toukokuun aikana.

2 artikla

Espanjan kuningaskunnan on ilmoitettava komissiolle kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi saamisesta sen täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimenpiteet.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 30 päivänä heinäkuuta 1996.

Komission puolesta

Hans VAN DEN BROEK

Komission jäsen

(1) EYVL N:o C 144, 10.6.1995, s. 13

(2) EYVL N:o C 123, 18.5.1989, s. 3

(3) EYVL N:o C 368, 23.12.1994, s. 12

(4) EYVL N:o C 212, 12.8.1988, s. 2

(5) DRI/McGraw-Hillin ennuste, lokakuu 1995.

(6) "Julkisten viranomaisten osallistuminen yrityspääomaan", Euroopan talousyhteisön tiedote 9-1984.

(7) EYVL N:o C 368, 23.12.1994, s. 12