NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 22 päivänä joulukuuta 1995,

neuvottelusta ja yhteistyöstä karkotustoimenpiteiden täytäntöönpanossa (96/C 5/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon karkottamista varten tapahtuvasta kauttakulusta 30 päivänä marraskuuta 1992 annetun Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden siirtolaisasioista vastaavien ministereiden suosituksen ja sen 2 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn lisäyksen,

sekä katsoo, että

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.1 artiklan 3 alakohdan c alakohdan mukaisesti sen torjumista, että kolmansien maiden kansalaiset luvattomasti muuttavat jäsenvaltioiden alueelle taikka luvattomasti oleskelevat tai tekevät työtä siellä, pidetään yhteistä etua koskevana asiana,

neuvosto on jo toteuttanut erityisiä toimenpiteitä siirtolaisvirtojen tehokkaammaksi valvomiseksi ja sen estämiseksi, että kolmansien maiden kansalaiset pääsevät jäsenvaltioiden alueelle luvattomasti tai oleskelevat siellä laittomasti,

luvattomasti maassa oleviin kolmansien maiden kansalaisiin kohdistuvia karkotustoimenpiteitä ei voida panna täytäntöön matkustusasiakirjojen tai henkilöllisyystodistuksen puuttuessa,

karkotustoimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi neuvoston olisi annettava Euroopan unionin jäsenvaltioille suosituksia asiaa koskevien toimenpiteiden tehokkaammasta yhteensovittamisesta, ja

tämän suosituksen määräykset eivät rajoita ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta 4 päivänä marraskuuta 1950 tehdyn yleissopimuksen soveltamista eivätkä pakolaisten oikeusasemasta Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn yleissopimuksen soveltamista sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla,

SUOSITTELEE JÄSENVALTIOIDEN HALLITUKSILLE:

seuraavien periaatteiden soveltamista:

tarpeellisten asiakirjojen saamista koskevan yhteistyön osalta

1. sovelletaan erityisiä järjestelyjä, joilla parannetaan tarpeellisten asiakirjojen saamista sen komannen valtion konsuliviranomaisilta, jonne kolmannen maan kansalaiset on määrä karkottaa, silloin kun nämä ovat vailla matkustusasiakirjaa tai henkilöllisyystodistusta;

2. silloin, kun niillä on ollut useaan kertaan vaikeuksia saada näitä asiakirjoja tietyiltä kolmansilta valtioilta,

a) pyritään saamaan konsuliviranomaiset tunnistamaan karkotettavat henkilöt,

b) uudistetaan konsuliviranomaisille esitetty pyyntö saapua tunnistamaan asiakirjojen myöntämistä varten komansien maiden kansalaisia paikkaan, jossa heitä tarvittaessa pidetään,

c) vaaditaan toistuvasti konsuliviranomaisia myöntämään matkustusasiakirjat, joiden voimassaoloaika on riittävä karkotuksen toteuttamiseksi;

3. sovelletaan ensisijaisesti neuvoston 30 päivänä 1994 hyväksymässä takaisinotosta tehdyn mallisopimuksen kansallisuusolettamaa koskevia määräyksiä;

4. silloin, kun edellä mainituilla toimenpiteillä ei saada tarvittavia matkustusasiakirjoja, myönnetään neuvoston 30 päivänä marraskuuta 1994 hyväksymän mallin mukainen matkustusasiakirja;

karkottamista varten tapahtuvaa kauttakulkua koskevan yhteistyön osalta

5. silloin, kun toinen jäsenvaltio on tehnyt asiasta päätöksen, harjoitetaan yhteistyötä karkottamista varten tapahtuvan kauttakulun helpottamiseksi seuraavien periaatteiden pohjalta:

a) Kukin jäsenvaltio voi toisen jäsenvaltion pyynnöstä sallia karkotusta varten tapahtuvan kolmannen maan kansalaisen kauttakulun alueellaan tämän suosituksen liitteinä olevien karkotusta varten suoritettavasta kauttakulusta 30 päivänä marraskuuta 1992 annetun ministereiden suosituksen ja sen 1 ja 2 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn lisäyksen mukaisesti.

b) Kauttakulkua pyytävä jäsenvaltio ilmoittaa pyynnön vastaanottavalle valtiolle, pitääkö se olennaisena, että karkotettavan henkilön mukana on saattajia.

c) Pyynnön vastaanottaneella valtiolla on oikeus päättää karkotettavan ulkomaalaisen kauttakulkua koskevista yksityiskohtaisista säännöistä riippumatta siitä, huolehtiiko saattamisesta kauttakulun aikana karkotuksesta päätänyt jäsenvaltio vai pyynnön vastaanottanut valtio itse vai huolehtiiko pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio saattamisesta kauttakulun aikana yhdessä karkottamisesta päättäneen jäsenvaltion kanssa.

d) Jos kauttakulun on määrä tapahtua ilman saattajia, karkotustoimenpiteestä päättänyt jäsenvaltio voi hyvissä ajoin pyyttää kauttakululle luvan antanutta valtiota toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet, joilla varmistetaan ulkomaalaisen lähtö määränpäähänsä.

e) Jos kolmannen maan kansalainen kieltäytyy lähtemästä kauttakulkujäsenvaltiosta, asianomaiset jäsenvaltiot voivat sen välttämiseksi, että karkotusta ei voitaisi toteuttaa, harkita lainsäädäntönsä mukaisesti mahdollisuutta käyttää tai tutkia soveltuvia oikeudellisia menettelytapoja karkotuksen suorittamiseksi.

f) Jos karkotusta ei jostain syystä voida toteuttaa, kauttakulkujäsenvaltio voi palauttaa kolmannen maan kansalaisen karkotustoimenpiteestä päättäneen jäsenvaltion alueelle.

g) Jäsenvaltiot voivat kahdenvälisesti määrätä edellytyksistä luopua mahdollisesta kustannusten korvaamisesta tapauskohtaisesti ja korvata kunkin jäsenvaltion pyynnöstä toteutettujen karkotustoimien kustannukset vuosittain;

karkotustoimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevan neuvottelumenettelyn osalta

6. karkotukset toteutetaan aiheellisissa tapauksissa muiden jäsenvaltioiden kanssa neuvotellen seuraavien periaatteiden pohjalta:

a) Karkotustoimenpiteestä päättäneellä jäsenvaltiolla on vastuu päättämiensä, komansien maiden kansalaisiin kohdistuvien karkotustoimenpiteiden täytäntöönpanosta, ja sen on käytettävä markkinoilta lentokuljetukseen saatavia tai tarvittaessa itse järjestämiään keinoja.

b) Karkotustoimenpiteestä päättänyt jäsenvaltio voi pyytää toiselta jäsenvaltiolta yhteistyötä käytettävissä olevien paikkojen löytämiseksi karkotuksen panemiseksi täytäntöön lentoteitse.

c) Jäsenvaltiolla, jonka yhteistyötä on pyydetty karkotustoimenpiteiden panemiseksi täytäntöön lentoteitse, on oikeus olla sallimatta toimenpiteen täytäntöönpanoa alueeltaan.

d) Karkotustoimenpiteiden täytäntöönpanon yhteensovittamiseksi kukin jäsenvaltio ilmoittaa toisille jäsenvaltioille viranomaisen, jonka tehtävänä on sen alueella

- keskittää lennoilla käytettävissä olevia paikkoja koskevat tiedot karkotustoimenpiteitä varten,

- ottaa yhteyttä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin, jotta voidaan käyttää lennoilla käytettävissä olevia paikkoja,

- pyytää muilta jäsenvaltioilta lupaa käyttää kyseisistä jäsenvaltioista lähtevillä lennoilla käytettävissä olevia paikkoja,

- vaihtaa muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tietoja, jotka koskevat karkotuksen panemista täytäntöön lentoteitse;

tämän suosituksen täytäntöönpanon seurannan osalta

neuvosto tutkii säännöllisesti tässä suosituksessa tarkoitettujen yhteistyö- ja neuvottelutoimenpiteiden käytännön soveltamisen edistymistä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 1995.

Neuvoston puolesta

L. ATIENZA SERNA

Puheenjohtaja

LIITE I

(ministereiden 30 päivänä marraskuuta 1992 hyväksymä) SUOSITUS karkotusta varten tapahtuvasta kauttakulusta

SIIRTOLAISASIOISTA VASTAAVAT MINISTERIT, jotka

OTTAVAT HUOMIOON karkotusta varten tapahtuvaa kauttakulkua koskevat jäsenvaltioiden käytännöt,

KATSOVAT, että on aiheellista lähentää näitä käytäntöjä niiden yhdenmukaistamiseksi,

KATSOVAT, että toteutettavissa toimenpiteissä on kiinnitettävä huomiota nopeuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen,

SUOSITTELEVAT seuraavien suuntaviivojen soveltamista:

I

Tässä suosituksessa tarkoitetaan "kauttakululla" henkilön, joka ei ole jonkin jäsenvaltion kansalainen, kulkua jonkin jäsenvaltion alueen tai sataman tai lentokentän kauttakulkualueen kautta.

II

Jäsenvaltion, joka on päättänyt karkottaa kolmannen valtion kansalaisen

- kolmanteen maahan, olisi pääsääntöisesti suoritettava karkotus ilman ulkomaalaisen kulkua toisen jäsenvaltion alueen kautta,

- toiseen jäsenvaltioon, olisi pääsääntöisesti suoritettava karkotus ilman ulkomaalaisen kulkua kolmannen jäsenvaltion alueen kautta.

III

1. Silloin, kun on olemassa erityisiä perusteita, varsinkin tehokkuutta, nopeutta tai taloudellisuutta koskevia perusteita, jäsenvaltio voi pyyttää toista jäsenvaltiota antamaan karkotustoimenpiteen kohteena olevalle kolmannen maan kansalaiselle luvan saapua alueelleen ja kulkea sen kautta (1).

2. Karkotustoimenpiteen toteuttanut valtio tarkastaa ennen pyynnön esittämistä, että karkotettavan henkilön matkan jatkuminen ja pääsy määränpäänä olevaan mahaan ovat asianmukaisesti varmistettuja.

3. Pyynnön vastaanottanut valtio vastaa pyyntöön muissa kuin VI kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

IV

Karkotustoimenpiteen toteuttava valtio ilmoittaa kauttakulkuvaltiolle, onko tarpeen saattaa karkotettava henkilö. Kauttakulkuvaltio voi

- sallia karkotustoimenpiteen toteuttavan valtion itse huolehtia saattamisesta tai

- päättää huolehtia saattamisesta itse tai

- päättää huolehtia saattamisesta yhdessä karkotustoimenpiteen toteuttavan valtion kanssa.

V

1. Karkotusta varten tapahtuvaa kauttakulkua koskevassa pyynnössä on oltava tiedot

- karkotettavan kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyydestä,

- lopullisena määränpäänä olevasta valtiosta,

- karkotuspäätöksen luonteesta ja päivämäärästä sekä päätöksen tehneestä viranomaisesta,

- seikoista, joiden perusteella voidaan olettaa, että kolmannen maan kansalaisella on pääsy lopullisena määränpäänä olevaan maahan tai toiseen kauttakulkumaahan,

- asianomaisen hallussa olevista matkustusasiakirjoista ja muista henkilökohtaisista asiakirjoista,

- pyynnön esittäneen viranomaisen yhteystiedoista,

- olosuhteista, joissa kulku pyynnön saaneen valtion kautta tapahtuu (aikataulu, kulkureitti, kuljetusmuoto jne.),

- saattajien tarpeesta ja saattamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

2. Karkotusta varten tapahtuvaa kauttakulkua koskeva pyyntö on esitettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pyynnön vastaanottavan valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti karkotuksesta huolehtiville viranomaisille, joiden on vastattava siihen mahdollisimman nopeasti.

3. Kauttakulkuvaltio voi pyytää tietoja erityisesti kauttakulun tarpeellisuudesta.

VI

Tapaukset, joissa karkotusta varten tapahtuvasta kauttakulusta voidaan kieltäytyä:

- kun kolmannen maan kansalainen kauttakulun tapahtuessa maitse uhkaisi kauttakulkuvaltion yleistä järjestystä, kansallista turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita,

- kun V kohdan 3 alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei pidetä tyydyttävinä.

VII

Jos karkotustoimenpidettä ei jostain syystä voida toteuttaa, valtio, jossa kauttakulku tapahtuu, voi muodollisuuksitta palauttaa karkotettavan henkilön pynnön esittäneen valtion alueelle.

VIII

Silloin, kun karkotusta ei voida toteuttaa ulkomaalaisen tai komannen henkilön kustannuksella, pyynnön esittänyt valtio vastaa

- matkakustannuksista ja muista kuluista, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat saattamisesta aina siihen saakka, kunnes ulkomaalainen, jonka kauttakululle lupa on annettu, pistuu kauttakulkujäsenvaltion alueelta,

- mahdollisesta paluusta aiheutuvista kustannuksista.

IX

Nämä suositukset eivät estä kahta tai useampaa jäsenvaltiota harjoittamasta tiiviimpää yhteistyötä.

X

Jäsenvaltio, joka aikoo ryhtyä karkotusta varten tapahtuvaa kauttakulkua koskeviin neuvotteluihin toisen jäsenvaltion tai komannen valtion kanssa, ilmoittaa asiasta hyvissä ajoin muille jäsenvaltioille.

XI

Tämä suositus ei rajoita ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 4 päivänä marraskuuta 1950 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen eikä pakolaisten oikeusasemasta 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn yleissopimuksen määräysten soveltamista.

Se ei myöskään rajoita tällä hetkellä voimassa olevien rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista tai kauttakulkua edellyttävää rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamista.

Se ei merkitse rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista tai kauttakulkua edellyttävää luovuttamista koskevien menettelyjen korvaamista karkotusta varten tapahtuvaa kauttakulkua koskevalla menettelyllä.

(1) Lausuma III kohdan osalta:

"Edellä III kohdassa tarkoitettuihin tehokkuutta, nopeutta ja taloudellisuutta koskeviin perusteisiin kuuluvat muun muassa Luxemburgin suurherttuakunnan maantieteellisestä sijainnista johtuvat velvoitteet."

LIITE II

(ministereiden 1-2 päivänä kesäkuuta 1993 hyväksymä) LISÄYS karkotusta varten tapahtuvaa kauttakulkua koskevaan suositukseen

1. Karkotusta varten tarvittavan kauttakulun tehokkuuden, nopeuden ja taloudellisuuden edistämiseksi voidaan erottaa toisistaan jäsenvaltioiden lentoteitse, meritse ja maitse täytäntöön panemat eri karkotustoimenpiteet.

2. Lentoteitse tapahtuva karkotus, johon liittyy kulku lentokentän kauttakulkualueen kautta, olisi jätettävä niiden määräysten ulkopuolelle, joissa säädetään saapumis- ja kauttakulkuluvan pyytämisestä (suosituksen III kohta), siten että kyseisessä tapauksessa ilmoitus kauttakulkumaalle riittäisi.

3. Lentoteitse tapahtuvan karkotuksen edellyttämää kauttakulkua koskevan ilmoituksen on sisällettävä suosituksen V kohdassa mainitut, karkotusta varten tapahtuvaa kauttakulkupyyntöä varten tarvittavat tiedot.

4. Kun karkotus tapahtuu maitse tai meritse, valtion alueelle saapumista tai sen alueen kautta kulkemista koskevat pyynnöt ja ilmoitukset annetaan kauttakulkumaan yhteyksiä varten nimeämälle keskuselimelle suosituksessa olevien suositusten mukaisesti.

Jos karkotus tapahtuu lentoteitse ja kauttakulkuvaltio kieltäytyy kauttakulusta, tämä tieto on välitettävä pyynnön esittäneelle valtiolle 24 tunnin kuluessa kauttakulkua koskevan ilmoituksen tekemisestä.

5. Jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteinen luettelo yhteyksiä varten nimetyistä keskuselimistä.

Kun karkotus tapahtuu lentoteitse, olisi otettava yhteys suoraan kyseessä olevan kauttakulkulentokentän toimivaltaisiin virkamiehiin tai kansallisten menettelyjen mukaisesti johonkin muuhun toimivaltaiseen virkamieheen edellyttäen, että 24 tunnin sääntöä (vrt. edellä oleva 4 kohta) noudatetaan.