31996R0081

Neuvoston asetus (EY) N:o 81/96, annettu 19 päivänä tammikuuta 1996, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Indonesiasta, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa ja näiden tuotteiden tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin lopullisesta kantamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 2455/93 muuttamisesta sekä menettelyn lopettamisesta Thaimaan osalta

Virallinen lehti nro L 015 , 20/01/1996 s. 0020 - 0030


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 81/96,

annettu 19 päivänä tammikuuta 1996,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Indonesiasta, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa ja näiden tuotteiden tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin lopullisesta kantamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 2455/93 muuttamisesta sekä menettelyn lopettamisesta Thaimaan osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3283/94 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan,

ottaa huomioon polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2423/88 (2) ja erityisesti sen 12, 14 ja 15 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, joka annettiin neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen,

sekä katsoo, että

I. AIKAISEMPI MENETTELY

(1) Neuvosto on asetuksella (ETY) N:o 1798/90 (3) ottanut käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Indonesiasta, Korean tasavallasta, Taiwanista ja Thaimaasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa lukuun ottamatta tiettyjen näiden maiden tuottajien tuontia, jonka osalta komissio hyväksyi sitoumuksia asetuksella (ETY) N:o 547/90 (4), päätöksellä 92/493/ETY (5) sekä päätöksellä 93/479/ETY (6).

II. JÄLLEENTARKASTELU

(2) Komissio aloitti voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jälleentarkastelumenettelyn yhteisön teollisuuden esittämän valituksen johdosta, kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa, asetuksen (ETY) N:o 2423/88 (7) (jäljempänä `perusasetus`) 14 artiklan mukaisesti julkaisemalla ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Valituksessa esitettiin erityisesti, että alun perin määritetyt normaaliarvot olivat yleisesti nousseet, kun taas mononatriumglutamaatin vientihinnat suurimmassa osassa maita, joita asia koskee, ovat merkittävästi laskeneet vuoden 1993 aikana, minkä seurauksena polkumyynti on lisääntynyt verrattuna aikaisempaan tutkimukseen. Esitettiin myös, että kyseisistä maista peräisin olevaa mononatriumglutamaattia on tuotu yhteisöön olemassa olevia hintasitoumuksia halvemmalla hinnalla, minkä vuoksi hintasitoumukset eivät ole asianmukaisia toimenpiteitä tässä menettelyssä. Lopuksi esitettiin, että edellä mainitut seikat ovat uudelleen aiheuttaneet taloudellista tappiota yhteisön teollisuudelle lisäten näin koettua vahinkoa. Valituksessa esitettyjä todisteita muuttuneesta tilanteesta pidettiin riittävinä jälleentarkastelumenettelyn aloittamiseksi.

(3) Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tehneelle yhteisön teollisuudelle, niille viejille ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaiden edustajille ja antoi asianomaisille osapuolille tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(4) Komissio lähetti kyselylomakkeet osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai vastauksen kyselyyn valituksen tehneeltä yhteisön teollisuudelta, yhdeltä indonesialaiselta tuottajalta ja sen jakeluyhtiöltä, kahdelta korealaiselta tuottajalta, kahdelta taiwanilaiselta tuottajalta, yhdeltä thaimaalaiselta tuottajalta sekä kahdelta yhteisöön tuojalta.

(5) Yksi korealainen viejä, yksi indonesialainen viejä, yksi merkittävä mononatriumglutamaatin kuluttaja sekä ETY:n Fédération des Associations de l'Industrie des Bouillons et Potages pyysivät ja saivat tulla kuulluiksi.

(6) Komissio etsi ja tarkisti päätöksentekoon tarpeellisina pitämänsä tiedot ja suoritti tutkimuksia seuraavien yritysten toimitiloissa:

a) valituksen tehnyt yhteisön tuottaja:

Orsan S.A. (Ranska)

b) tuottajat/viejät:

Indonesia:

- PT Indomiwon Citra Inti

- PT Jico Argung (PT Indomiwon Citra Intin jakeluyhtiö)

Korean tasavalta:

- Cheil Foods & Chemicals Inc.

- Miwon Co. Ltd

- Miwon Trading and Shipping Co. Ltd (Miwon Co. Ltd:n jakeluyhtiö)

Taiwan:

- Ve Wong Corporation

- Tung Hai Fermentation Ind. Corp.

Thaimaa:

- Thai Fermentation Industry Corporation

c) tuojat:

GMS-Chemie-Handelsgesellschaft mbH (Saksa).

(7) Koska Thai Fermentation Industry Corporation antoi puutteellisen vastauksen eikä suostunut yhteistyöhön toimittamansa tiedon tarkistamisessa, päätelmät oli perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti tehtävä tunnettujen tosiseikkojen perusteella.

(8) Polkumyyntitutkimukset koskivat 1 päivän toukokuuta 1993 ja 30 päivän huhtikuuta 1994 välistä ajanjaksoa (jäljempänä `tutkimusajanjakso`).

III. OLEMASSA OLEVIEN TOIMENPITEIDEN JATKAMINEN

(9) Koska jälleentarkastelututkimus oli vielä meneillään, kun tavanomainen toimenpiteitä koskeva määräaika päättyi, komissio ilmoitti (8) perusasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että Indonesiasta, Korean tasavallasta, Taiwanista ja Thaimaasta peräisin olevaa mononatriumglutamaattia koskevat polkumyyntitoimenpiteet jäävät voimaan vielä asianmukaisen viiden vuoden ajanjakson päätyttyä, kunnes jälleentarkastelun tulokset saadaan.

IV. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

(10) Jälleentarkastelututkimuksessa komissio totesi olevan syytä uskoa, että johdanto-osan kappaleessa 1 viitattuja sitoumuksia on rikottu, ja peruutti Cheil Foods & Chemicals Inc:n, Miwon Co. Ltd:n, Ve Wong Corporationin, Tung Hai Fermentation Ind. Corp:n, PT Indomiwon Citra Intin ja Thai Fermentation Industry Corporationin hintasitoumuksen hyväksynnän sekä otti sen sijaan käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin 18 päivänä heinäkuuta 1995 annetulla asetuksella (EY) N:o 1754/95 (9).

(11) Asetuksella (EY) N:o 2678/95 (10) neuvosto jatkoi tullien voimassaoloaikaa kahdella kuukaudella.

V. MENETTELYN JATKO

(12) Väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisen jälkeen Cheil Foods & Chemicals Inc., Miwon Co. Ltd, PT Indomiwon Citra Inti ja Tung Hai Fermentation Ind. Corp. esittivät kirjallisesti kantansa. Osapuolet, jotka niin pyysivät, saivat tulla kuulluiksi.

(13) Komissio jatkoi päätöksen tekoon tarpeellisena pitämänsä tiedon etsimistä ja tarkistamista. Lisää tutkimuksia suoritettiin seuraavien yritysten toimitiloissa:

- DCT Chemie BV (Alankomaat)

- Henry Lamotte GmbH (Saksa)

- Quimidroga SA (Espanja)

- Scanchem Ltd (Yhdistynyt kuningaskunta)

- Superfos Chemicals A/S (Tanska)

- Tang Frères (Ranska)

- VOS BV (Alankomaat).

(14) Osapuolille ilmoitettiin kirjallisesti olennaisista seikoista ja päätelmistä, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa sekä väliaikaisen tullin vakuutena olleiden määrien lopullista kantamista. Osapuolille annettiin lisäksi kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia näiden tiedoksiantojen johdosta.

Osapuolten suullisesti tai kirjallisesti esitetyt huomautukset tutkittiin ja tarvittaessa komissio on muuttanut päätelmiään niiden huomioon ottamiseksi.

(15) Tutkimukseen kulunut aika ylitti perusasetuksen 7 artiklan 9 kohdan a alakohdassa mainitun yhden vuoden tapauksen poikkeuksellisen monimutkaisuuden vuoksi. Kuten edellä on mainittu, tarkistukset suoritettiin seitsemän tuottajan toimitiloissa, koska tarve saada ja tarkistaa lisätietoja syntyy vasta tutkimuksen edistyneessä vaiheessa.

VI. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana olevan tuotteen kuvaus

(16) Valituksen kohteena oleva tuote, jonka osalta menettely aloitettiin, on erikokoisten kiteiden muodossa tuotettu CN-koodiin ex 2922 42 10 kuuluva mononatriumglutamaatti. Sitä käytetään pääasiassa arominvahventeena keitoissa, liemissä, liha- ja kalaruoissa sekä valmisruoissa. Tuote on sama kuin tarkasteltavassa asetuksessa.

(17) Mononatriumglutamaattia on saatavilla erikokoisissa pakkauksissa, 0,5 gramman kuluttajapakkauksista 1 000 kilon suurpakkauksiin. Pienempiä pakkauskokoja myydään vähittäiskaupassa yksityisille kuluttajille, ja yli 25 kilon pakkaukset on tarkoitettu teolliseen käyttöön. Eri pakkauskokojen sisältämässä mononatriumglutamaatissa ei kuitenkaan ole eroja.

2. Samankaltainen tuote

(18) Todettiin, että tarkasteltavan asetuksen päätelmät ovat edelleen voimassa ja että yhteisön teollisuuden yhteisön markkinoille tuottama ja myymä mononatriumglutamaatti on vastaavanlainen tuote kyseisissä maissa tuotetun ja niistä yhteisöön viedyn tuotteen kanssa.

VII. POLKUMYYNTI

1. Alustava huomautus

(19) Thai Fermentation Industry Corporationin osalta huomautetaan, että yritys, joka oli ainoa thaimaalainen tuottaja, joka toimitti, vaikkakin puutteellista, tietoa vastauksena komission kyselyyn, ei suostunut yhteistyöhön tiedon tarkistamiseksi. Lisäksi yksikään yhteistyössä toimineista tuojista ei tuonut tämän yrityksen tuotteita. Näissä olosuhteissa oli mahdotonta tehdä yksilöllisiä päätelmiä tämän yrityksen osalta, ja Thaimaata koskevat päätelmät oli tehtävä johdanto-osan kappaleessa 33 kuvatulla tavalla tunnettujen tosiseikkojen perusteella.

2. Normaaliarvo

a. Yleistä

(20) Kaikkien viejämaiden osalta, joita asia koskee, normaaliarvot määritettiin asiaankuuluville yhteisöön tutkimusajanjakson aikana viedyille tuotteille 25 kilon pakkauskoon perusteella.

b. Indonesia

(21) Indonesialaisen yhteistyössä toimivan tuottajan osalta normaaliarvo oli muodostettava perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii luetelmakohdan mukaisesti, koska sen kotimarkkinoiden myynti lähes kokonaisuudessaan toteutui tappiollisena tutkimusajanjakson aikana.

(22) Muodostettu normaaliarvo perustui yrityksen omiin jalostuskustannuksiin tutkimusajanjakson aikana perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii luetelmakohdan mukaisesti. Näihin kustannuksiin lisättiin summa yrityksen omia myyntikustannuksia sekä hallinnollisia ja muita yleiskuluja. Koska tietoa muiden indonesialaisten tuottajien samankaltaisesta tuotteesta vastaavilla yritysaloilla saamasta voitosta ei ollut, pääteltiin kaikkien yhteistyössä toimivien viejien tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla samankaltaisesta tuotteesta saaman keskimääräisen tutkimusajanjakson aikana toteutuneen voiton muodostavan kohtuullisen perustan voiton määrittämiseksi, koska kyseisten markkinoiden rakenne on suuressa määrin samanlainen kuin Indonesiassa.

c. Korean tasavalta

(23) Kahden komission kyselyyn vastanneen korealaisen tuottajan osalta normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti samankaltaisesta tuotteesta kotimarkkinoilla tavanomaisten kaupallisten toimenpiteiden yhteydessä tosiasiallisesti maksetun hinnan perusteella, toteutettuna riittävässä määrin niin, että asianmukainen vertailu on mahdollinen.

d. Taiwan

(24) Kahden komission kyselyyn vastanneen taiwanilaisen tuottajan osalta normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti samankaltaisesta tuotteesta kotimarkkinoilla tavanomaisten kaupallisten toimenpiteiden yhteydessä tosiasiallisesti maksetun hinnan perusteella, toteutettuna riittävässä määrin niin, että asianmukainen vertailu on mahdollinen.

3. Vientihinta

(25) Kaikkien Indonesiassa, Koreassa ja Taiwanissa yhteistyössä toimivien tuottajien komission kyselyssä ilmoittamat vientihinnat vastasivat hintasitoumusten tasoa. Vientihintojen tarkistus kuitenkin todisti tarkastushakemuksessa esitetyn valituksen, että hintasitoumuksia oli rikottu ja että ilmoitetut vientihinnat eivät olleet luotettavia.

(26) Yllä mainittuun päätelmään tultiin seuraavien seikkojen harkinnan jälkeen: komissio pyysi tietoa kyseisen tuotteen jälleenmyyntihinnoista sekä tietoa kuluista viennin ja jälleenmyynnin välillä kaikilta tuojilta, jotka olivat hankkineet mononatriumglutamaattia tässä tarkistuksessa yhteistyössä toimineilta viejiltä.

Tietty määrä tuojia antoi pyydetyt tiedot jälleenmyyntihinnoista ja kustannuksista, ja tiedot tarkistettiin tutkimuksessa edelleen yhteistyössä toimivien tuojien toimitiloissa. Ilmeni, että viimeksi mainitut tuojat, joiden tuote oli peräisin yhteistyössä toimivilta korealaisilta, indonesialaisilta ja taiwanilaisilta viejiltä, olivat tutkimusajanjakson aikana kaikki myyneet kyseistä tuotetta yhteisön markkinoilla tappiollisesti ja joissakin tapauksissa jälleenmyyntihinta ei kattanut edes hankintahintaa. Tämä oli yleinen malli hinnoittelukäytännössä koko tutkimusajanjakson aikana, eikä sille ole muuta vakuuttavaa selitystä kuin olemassa olevat tasoitusjärjestelyt. Lisäksi tarkistuskäynneillä tiettyjen tuojien luona löydettiin selvää näyttöä siitä, että Miwon Co. Ltd:n (Korea) ja PT Indomiwon Citra Intin (Indonesia) hyväksyttyjä hintasitoumuksia oli rikottu ja että tuontihinnat eivät olleet hintasitoumusten tasolla.

Indonesialaisen yrityksen tapauksessa rikkomuksesta todistivat kyseisen tuotteen myyntiin liittyvät hyvityslaskut ja korealaisen yrityksen tapauksessa olemassa olevan kirjeenvaihdon viittaukset huomattavasti hintasitoumuksia alhaisempiin hintoihin. Pelkästään edellä mainitut seikat jo osoittavat, että tosiasialliset vientihinnat kyseisen kaupankäynnin osalta ovat merkittävästi alhaisempia kuin hintasitoumuksen tasolla ilmoitetut.

Edellä kuvatussa tilanteessa, joka vahvasti tukee olettamusta tasoitusjärjestelyn olemassaolosta sekä ilmoitettujen vientihintojen epäluotettavuudesta, pääteltiin, että yhteistyössä toimivien viejien ilmoittamat vientihinnat on muodostettava uudestaan perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotava tuote myytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle, mukauttaen hintoja tuonnin ja jälleenmyynnin välissä olevilla kustannuksilla sekä kohtuullisen voittomarginaalin osalta kyseisille tuojille.

(27) Vastaavasti Korean, Taiwanin ja Indonesian yhteistyössä toimivien tuojien osalta vientihinta muodostettiin vähentämällä jokaisen yhteistyössä toimivan viejän painotetuista keskimääräisistä jälleenmyyntihinnoista ensimmäiselle riippumattomalle ostajalle tuojan kustannuksia tuonnin ja jälleenmyynnin välillä vastaava summa sekä 5 prosentin voitto. Voittosummaa pidetään kohtuullisena, koska se oli aikaisemmissa tutkimuksissa katsottu asianmukaiseksi kyseisen tuotteen osalta, eikä sitä ole kiistetty. Lisävähennys tehtiin tullien ja muiden kustannusten, kuten merirahti- ja vakuutuskulujen osalta vapaasti tehtaalla -tason määrittämiseksi alkuperämaissa.

(28) Yhteistyössä toimivien tuottajien kaupankäynnin osalta, josta ei saatu tietoa tuojien jälleenmyynnistä, päätettiin, että kappaleessa 13 mainituille seitsemälle tuojalle viedyn mononatriumglutamaatin jälleenmyyntihintojen tutkimuksessa saatujen tietojen perusteella viejien ilmoittamia vientihintoja ei voitu edellä mainituista samoista syistä ottaa huomioon. Vientihinnat oli määritettävä perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti tunnettujen tosiseikkojen perusteella, eli tosiasiallisten vientihintojen näissä tapauksissa katsottiin olevan samalla tasolla kuin johdanto-osan kappaleissa 25-27 kuvattu uudelleen muodostettu vientihinta.

4. Vertailu

(29) 25 kilon säkin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin jokaisen yhteistyössä toimivan viejän osalta johdanto-osan kappaleissa 25-28 kuvatulla tavalla määritettyyn vientihintaan samassa kaupan portaassa ja vapaasti tehtaalla -perusteella. Tasapuolisen vertailun tarkoituksessa tehtiin mukautuksia ottaen huomioon erot myyntikustannuksissa, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintojen vertailtavuuteen. Mukautuksia tehtiin erityisesti kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- tai liitännäiskustannusten sekä pakkauskustannusten, hyvitysten ja myyjien palkkioiden osalta.

5. Polkumyyntimarginaalit

(30) Vertailu osoitti polkumyyntimarginaalien olemassaolon, joka vastaa määrää, jolla normaaliarvo ylitti vientihinnat yhteisöön.

(31) Keskimääräinen painotettu polkumyyntimarginaali jokaisen tuottajan osalta ilmaistuna prosenttiosuutena vapaasti rajalla -hinnasta esitetään seuraavassa:

Indonesia:

>TAULUKON PAIKKA>

Korean tasavalta:

>TAULUKON PAIKKA>

Taiwan:

>TAULUKON PAIKKA>

(32) Komission kyselyyn vastaamatta tai muulla tavoin ilmoittautumatta jättäneiden Indonesian, Korean ja Taiwanin tuottajien osalta polkumyyntimarginaali vahvistettiin tunnettujen tosiseikkojen perusteella perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti. Tässä asiassa katsottiin aiheelliseksi, ottaen huomioon jokaisessa kolmessa maassa yhteistyössä toimivien tuottajien osuuden kokonaistuonnista yhteisöön, että näiden yritysten osalta tehdyt päätelmät muodostavat asianmukaisemman perustan polkumyyntimarginaalin vahvistamiseksi.

Tämän perusteella pääteltiin, että olisi yhteistyöstä kieltäytymisen palkitsemista, joka voisi johtaa polkumyyntitoimenpiteiden kiertämiseen, mikäli katsottaisiin yhdenkään kyseisistä tuottajista harjoittaneen polkumyyntiä alemmalla tasolla kuin korkein havaittu polkumyyntimarginaali yhteistyöhön osallistuneiden viejämaiden tuottajien osalta.

Katsottiin siis aiheelliseksi käyttää kyseisten yhteistyöhön osallistumattomien tuottajien osalta korkeinta todettua polkumyyntimarginaalia yhteistyöhön osallistuneella tuottajalla samassa maassa, eli 64,7 prosenttia Indonesiassa, 32,7 prosenttia Koreassa ja 52,4 prosenttia Taiwanissa.

(33) Thaimaan osalta katsottiin aiheelliseksi, johdanto-osan kappaleessa 19 esitetyistä syistä ja ottaen huomioon, ettei yksikään tuottaja suostunut yhteistyöhön, perustaa koko maata koskeva polkumyyntimarginaali korkeimpaan muissa maissa yhteistyöhön osallistuneen tuottajan marginaaliin, eli 64,7 prosenttiin.

VIII. VAHINKO

Alustava huomautus

(34) Perusasetuksen 14 artiklan mukaisesti tutkimuksessa pyrittiin määrittämään tarkasteltavana olevassa asetuksessa määritettyjen olosuhteiden mahdollisten muutosten laajuus yhteisön markkinoille tuojien käyttäytymisen osalta tai yhteisön teollisuuden tilanteen osalta. Koska alkuperäinen tarkasteltavina olevien toimenpiteiden voimassaolon viiden vuoden ajanjakso olisi tavanomaisesti jo kulunut, tutkittiin myös toimenpiteiden puuttumisesta aiheutuvan vahingon todennäköisyyttä.

Vahingon ulottuvuuden tutkiminen kattoi ajanjakson vuodesta 1991 vuoteen 1993 sekä tutkimusajanjakson.

A. YHTEISÖN TEOLLISUUS

(35) Valituksen tehnyt yhteisön tuottaja on samankaltaisen tuotteen ainoa tuottaja yhteisössä ja edustaa näin koko yhteisön kyseisen tuotteen tuotantoa. Se vastaa siis yhteisön teollisuutta perusasetuksen 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

B. YHTEISÖN TEOLLISUUDEN TILANNE

(36) Koska on vain yksi kyseisen tuotteen yhteisön tuottaja, ja ottaen huomioon vahingon osoittimiin liittyvien tietojen luottamuksellisuuden, tuotannon kehitystä, kapasiteettia, kapasiteetin käyttöä, yhteisön kulutusta, myynnin määrää, markkinaosuuksia, hintojen kehitystä ja kannattavuutta kuvaavat luvut annetaan indeksinä perustuen vuoden 1991 lukuihin, jotka alkavat sadasta.

Tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö

(37) Yhteisön teollisuuden kyseisen tuotteen tuotanto laski vuonna 1992 97,58:aan, mutta nousi vuonna 1993 hieman eli 98,58:aan. Tutkimusajanjakson aikana yhteisön tuotanto nousi 101,08:aan.

Yhteisön teollisuuden kyseisen tuotteen tuotantokapasiteetti säilyi suurin piirtein vakaana. Kapasiteetti laski 99,8:aan vuonna 1992 ja nousi sitten 101,76:een vuonna 1993 ja tutkimusajanjakson aikana 103,72:een. Vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana kapasiteetin käyttö vaihteli sadasta 96,88:aan.

Yhteisön kulutus

(38) Tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana yhteisön kulutus oli vakaata. Se oli vuonna 1991 indeksoitu sadaksi ja laski 96,83:een vuonna 1992. Vuonna 1993 se nousi 101,08:aan ja laski 100,25:een tutkimusajanjakson aikana.

Myynnin määrä ja markkinaosuudet

(39) Yhteisön teollisuuden myynnin määrä tonneina laski sadasta vuonna 1991 93,21:een vuonna 1992. Vuonna 1993 myydyt määrät olivat 107,36 ja tutkimusajanjakson aikana ne laskivat hieman, 106,12:een.

Yhteisön valituksen tehneen tuottajan markkinaosuus laski indeksoituna sadasta vuonna 1991 92,43:een vuonna 1992, nousi jälleen 102,73:een vuonna 1993 ja laski taas hieman 102,28:aan tutkimusajanjakson aikana. On kuitenkin huomattava, että sen markkinaosuus oli kaiken aikaa huomattava.

Hintojen kehitys

(40) Vaikka yhteisön teollisuuden myyntihinnat hieman nousivatkin 101,66:een vuonna 1992, ne laskivat merkittävästi seuraavana vuotena, 95,13:een. Tilanne parani hieman tutkimusajanjakson aikana, kun hinnat nousivat 95,91:een.

Kannattavuus

(41) Heti aluksi on huomautettava, että huolimatta voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä yhteisön teollisuuden kyseisen tuotteen myynnin kannattavuus ei koko tutkitun ajanjakson aikana ollut tyydyttävällä tasolla, vaikka yhteisön teollisuus onkin saanut laskettua tuotantokustannuksia. Itse asiassa yhteisön teollisuuden kannattavuuden todellinen taso ei ainoastaan ollut paljon matalampi kuin tarkasteltavana olevassa asetuksessa arvioitu taso, kuten todistettu yhteisön teollisuuden vuoden 1992 pyynnössä tarkistaa toimenpiteet, vaan myös niin alhainen niin pitkän ajanjakson ajan, että teollisuuden elinkelpoisuus oli vaarassa. Jo vuonna 1991 valmiiksi alhainen taso laski vielä jyrkästi vuonna 1992. Laskusuuntaus jatkui vuonna 1993, jolloin yhteisön teollisuus oli lähellä tappiollista tilannetta. Tutkimusajanjakson aikana kannattavuus parani hieman, mutta ei kuitenkaan saavuttanut vuoden 1991 tasoa. Kannattavuutta tarkasteltaessa on myös otettava huomioon, kuten edellä on esitetty, että lasku olisi ollut vieläkin suurempaa, mikäli yhteisön tuottaja ei olisi onnistunut laskemaan tuotantokustannuksia.

Päätelmä

(42) Edellä esitettyjen osoittimien tutkiminen osoittaa, että huolimatta voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden tietyistä myönteisistä vaikutuksista yhteisön teollisuuden taloudellinen tilanne on edelleen vakava. Vaikka aineellista vahinkoa todettiin aiheutuneen nyt tarkasteltavana olevassa asetuksessa ajanjaksolla tammikuusta 1989 syyskuuhun 1992, meneillään olevan tarkistuksen tosiseikkojen tutkimisesta paljastui, että aineelliset vahingot ovat säilyneet koko ajanjakson. Tätä osoittaa erityisesti hintojen jatkunut lasku sekä pysyvästi alhainen kannattavuuden taso.

C. KYSEISTEN VIEJIEN KÄYTTÄYTYMINEN

Tuonnin määrä

(43) Tuonnin määrä kyseisistä neljästä maasta nousi vuoden 1991 11 228 tonnista 12 871 tonniin vuonna 1992, mutta laski vuonna 1993 7 921 tonniin ja tutkimusajanjakson aikana 7 478 tonniin. Thaimaata lukuun ottamatta kyseisen tuotteen tuonti jakautui neljän maan kesken suurin piirtein saman mallin mukaisesti kuin mononatriumglutamaatin kokonaistuonnin kehitys Indonesiasta, Koreasta, Taiwanista ja Thaimaasta. Niiden markkinaosuudet ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Tämä vastaa kyseisen tuonnin kokonaismarkkinaosuuden kehitystä 21,18 prosentista vuonna 1991 25,07 prosenttiin vuonna 1992, huomattavaa laskua 14,78 prosenttiin vuonna 1993 sekä 14,07 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat

(44) Tutkittiin, olivatko viejätuottajat alihinnoitelleet yhteisön teollisuuden hintoihin verrattuna tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi suoritettiin vertailu muodostetun keskimääräisen painotetun vientihinnan (cif-hinta yhteisön rajalla, tulli maksettu), kuten johdanto-osan kappaleissa 25-28 on määritetty, sekä yhteisön teollisuuden painotetun keskimääräisen vapaasti tehtaalla -myyntihinnan perusteella yhteisössä myydyn mononatriumglutamaatin osalta.

Yhteisön teollisuuden hintojen alihinnoittelun tason todettiin vaihtelevan 20 prosentista 22 prosenttiin Taiwanista peräisin olevan tuonnin osalta, 9 prosentista 11 prosenttiin Korean tasavallasta peräisin olevan tuonnin osalta sekä 26 prosenttia Indonesiasta peräisin olevan tuonnin osalta. Thaimaalaisen viejän osalta katsottiin mahdottomaksi laskea alihinnoittelua, ottaen huomioon, kuten johdanto-osan kappaleessa 19 esitettiin, että se ei toiminut yhteistyössä tutkimuksen aikana. Yhteistyössä toimineiden viejien tekemien tasoitusjärjestelyjen olemassaolosta tehtyjen päätelmien osalta (katso johdanto-osan kappale 26) ei myöskään tuontia Thaimaasta koskevia EUROSTATin lukuja voida pitää luotettavina.

Päätelmä

(45) Vaikka kyseisten maiden tuonnin markkinalevinneisyys on huomattavasti pienentynyt, on niiden markkinaosuus pysynyt merkittävänä, ja selvää alihinnoittelua on havaittu.

D. VAHINGON SYY

1. Kumulaatio

(46) Thaimaan tuonnin osalta pääteltiin, että tuontia, jonka markkinaosuus laski 0,1 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana, ei voida tarkastella kumulatiivisesti muista kyseisistä maista tulevan tuonnin kanssa niiden vaikutusta yhteisön teollisuuden tilanteeseen määritettäessä, koska niin vähäisellä tuonnilla ei voi olla vakavia vaikutuksia viimeksimainitun osalta.

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa sekä ennen tätä jälleentarkastelua tehdyissä tarkasteluissa todettiin, Korean, Taiwanin ja Indonesian tuontia on tarkasteltava kumulatiivisesti, koska tarkasteltavana olevan näistä maista peräisin olevan tuotteen tuonti on kaikessa suhteessa samankaltaista, keskenään verrattavaa ja noudattaa samaa hinnoittelukäytäntöä. Tuonti näistä maista kilpailee yhteisön teollisuuden valmistaman samankaltaisen tuotteen kanssa sekä keskenään.

2. Kyseisistä maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(47) Määritettäessä, oliko muutosta tapahtunut tarkasteltavina olevissa asetuksessa ja komission päätöksessä määritetyissä syy-yhteyksissä vahingon ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin välillä, aikaisempien päätösten jälkeistä kehitystä tutkittiin. Vaikka jotkut yhteisön teollisuuden osoittimista olivat parantuneet, sen suoritus oli edelleen heikkoa erityisesti sen hintatasolla, joka laski toimenpiteiden aloittamisen jälkeen sekä edelleen matalan kannattavuuden osalta. Viimeksi mainittu voidaan selvästi yhdistää viejien hinnoittelukäyttäytymiseen, kuten johdanto-osan kappaleissa 25-28 on esitetty, kun alihinnoittelulla hintojen osalta herkillä markkinoilla on säilytetty paine yhteisön teollisuuden hintoihin.

(48) Ottaen huomioon tämän ja sen tosiseikan, kuten edellä on esitetty, että tuonnin määrä kyseisistä kolmesta maasta on pysynyt merkittävällä tasolla, ei ole aihetta epäillä, etteikö tuonnilla olisi merkittävää vaikutusta yhteisön teollisuuden jatkuvasti heikkoon taloudelliseen tilanteeseen.

Vaikka tiettyä parantumista on havaittu yhteisön teollisuudessa, se kärsii edelleen yleistä aineellista vahinkoa johtuen indonesialaisten, korealaisten ja taiwanilaisten tuojien käyttäytymisestä, jotka alihinnoittelulla luonnollisesti vaikuttavat vakavasti polkumyynnistä toipuvaan teollisuuteen.

3. Muiden tekijöiden vaikutus

(49) Myös muiden tekijöiden kuin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön teollisuuden tilanteeseen tutkittiin.

Tuonti Brasiliasta

(50) Väitettiin, että yhteisön teollisuus tuo merkittäviä määriä kyseistä tuotetta Brasiliasta hinnoilla, joilla neljän kyseisen maan viejät eivät voineet kilpailla. Todettiin, että yhteisön tuottaja toi tutkimusajanjakson aikana mononatriumglutamaattia Brasiliasta kysynnän äkillisen lisääntymisen seurauksena tasapainottaakseen teollisen toiminnan vaikutuksia. Yhteisön tuottajan tuonti edusti kuitenkin vain pientä osaa tämän tuotannosta. Tämän yhteisön tuottajan tuonnin tarkoitus oli puolustaa sen kilpailuasemaa yhteisössä ja säilyttää markkinaosuus. Lisäksi, päinvastoin kuin väitettiin, tuotteet tuotiin ja jälleenmyytiin hintatasolla, joka vastasi yhteisön tuottajan omia tuotantokustannuksia ja myyntihintoja.

(51) Tietyt osapuolet, joita asia koski, väittivät, että mononatriumglutamaatin tuonti Brasiliasta oli syy yhteisön teollisuuden vaikeaan tilanteeseen.

Todettiin, että vaikka tuonti Brasiliasta lisääntyi huomattavasti tutkitun ajanjakson aikana (1 076 tonnista vuonna 1991 4 376 tonniin tutkimusajanjakson aikana), tuonnin hintataso EUROSTATin tietojen perusteella nousi vain vähän. Vaikka pääteltäisiin tuonnin Brasiliasta lisänneen yhteisön teollisuuden kärsimää vahinkoa, asia ei muuta sitä tosiseikkaa, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama vahinko yksinäänkin on aineellista.

Tuonti Yhdysvalloista

(52) Yksi osapuoli väitti, että mononatriumglutamaatin tuonti Amerikan yhdysvalloista voisi olla syynä yhteisön teollisuuden vaikeaan tilanteeseen.

Todettiin kuitenkin, että tutkitun ajanjakson aikana tuonti Yhdysvalloista oli häviävän vähäistä (23 tonnia vuonna 1991 ja 27 tonnia vuonna 1993 sekä markkinaosuuksina 0,04 prosenttia vuonna 1991 ja 0,05 prosenttia vuonna 1993), ja, että tuote myytiin paljon korkeammilla hinnoilla kuin polkumyynnillä tapahtuneessa tuonnissa. Lisäksi valituksen tehnyt väitti, että Yhdysvalloista peräisin oleva tuonti lisääntyi heinäkuussa ja elokuussa vuonna 1994. Tämä kehitys tapahtui kuitenkin tutkimusajanjakson jälkeen, eikä sitä siis voitu huomioida yhteisön toimielinten käytännön mukaisesti tämän vahingon määrittämisen yhteydessä. Tosiseikkojen lopullinen määrittäminen tutkimuksessa perustuu aina tutkimusajanjaksoon. Kehitystä, joka ilmenee tämän ajanjakson päätyttyä, ei voida huomioida, koska mikä tahansa muu menetelmä tekisi tutkimuksesta käytännöllisesti katsoen jatkuvan ja toimijat voisivat vaikuttaa tuloksiin lyhytaikaisilla muutoksilla hinnoittelupolitiikassa. Myöskään perusasetuksessa tai sopimuksessa GATT sopimuksen 6 artiklan soveltamisesta ei ole hyväksytty muita menetelmiä.

Tuonnilla Yhdysvalloista ei siis ole voinut olla merkittävää kielteistä vaikutusta yhteisön teollisuuden tilanteeseen tarkastellun ajanjakson aikana, joka päättyi huhtikuussa 1994.

Muu tuonti

(53) Myös muualta kuin Brasiliasta, Yhdysvalloista ja neljästä kyseisestä maasta peräisin olevan tuonnin vaikutuksia yhteisön teollisuuden tilanteeseen tutkittiin EUROSTATin tietojen perusteella. Tuonti, joka oli peräisin pääasiassa Sveitsistä, Itävallasta, Kiinasta, Japanista ja Hongkongista oli yleensä, Hongkongia lukuun ottamatta, merkittävästi hinnaltaan korkeampaa, kuin kyseisistä neljästä maasta. Hongkongista tuodut määrät olivat kuitenkin hyvin vähäisiä. Tässä yhteydessä on kiinnostavaa huomata, ettei Sveitsissä, Itävallassa tai Hongkongissa ole mononatriumglutamaatin tuotantolaitoksia.

Näissä olosuhteissa voidaan todeta, ettei tällä muulla tuonnilla ole ollut mitään merkittävää vaikutusta yhteisön teollisuuden tilanteeseen.

Yhteisön teollisuuden puutteellinen johtaminen

(54) Yksi tuoja sekä Fédération des Associations de l'Industrie des Bouillons et Potages de la CEE väittivät, että yhteisön teollisuuden kyseisen tuotteen tuotannossa käyttämä teknologia oli vanhentunutta. Väitettiin myös, että yhteisön teollisuuden kokema vahinko johtui ainakin osittain yhteisön teollisuuden omasta puutteellisesta johtamisesta ja taitotiedosta.

Väitteitä ei kuitenkaan näytetty toteen, eikä niitä näin ollen voitu hyväksyä. Lisäksi komission omat selvitykset yhteisön teollisuuden tuottavuudesta ja tehokkuudesta, kuten menestyksekkäät järkeistämispyrkimykset osoittavat, kumosivat ne.

4. Päätelmä

(55) Näissä olosuhteissa pääteltiin, että vaikka edellä mainituilla tekijöillä olikin haitallisia vaikutuksia yhteisön teollisuuden tilanteeseen, polkumyynnillä tapahtuva tuonti Indonesiasta, Koreasta ja Taiwanista yksinäänkin edelleen aiheutti aineellista vahinkoa yhteisön teollisuudelle.

E. VAHINGON UUSIUTUMINEN

(56) Edellä esitetyn tutkimuksen jälkeen ja voimassa olevien toimenpiteiden päättymisen vaikutusten arvioimiseksi todettiin seuravaa:

(57) - Thaimaan osalta, kuten johdanto-osan kappaleessa 46 esitetään, maasta tapahtuvan tuonnin vaikutus on vähäistä, eikä ole merkkejä polkumyynnin mahdollisesta uudesta alkamisesta. Toimenpiteet olisi siis lopetettava.

- Mononatriumglutamaatti on kulutushyödyke, ja hinta on asiakkaan valinnassa ratkaiseva tekijä, varsinkin kun asiakkaat ovat teollisia käyttäjiä. Myynnillä alhaisin hinnoin on siis välttämättömiä vaikutuksia, kun tietyt asiakkaat valitsevat halvimman tarjotun hinnan.

- Jopa 26 prosentin alihinnoittelumarginaaleja määritettiin. Nämä vahingolliset hinnat luultavammin säilyisivät tulevaisuudessa ja estäisivät yhteisön teollisuutta toipumasta vahingosta, ja tilanne pahenisi entisestään, mikäli nyt voimassa olevia polkumyyntitoimenpiteitä ei jatkettaisi.

- Lisätodisteena yhteisön teollisuuden tarpeesta suojelun jatkamiseksi vahingollista polkumyyntiä vastaan on viejien käyttäytyminen, joka johti komission sitoumusten peruuttamiseen. Viejien ilmoittamia vientihintoja on pidettävä epäluotettavina johtuen matalista jälleenmyyntihinnoista yhteisön markkinoilla, mikä voidaan selittää ainoastaan tasoittavien järjestelyjen olemassaololla. Vahingollisen polkumyynnin todennäköisyyden vahvistaa myös komission saama tieto, joka koskee kyseisistä neljästä maasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin vientiä kolmeen uuteen jäsenvaltioon ennen niiden liittymistä. Viennin todettiin tapahtuvan merkittävästi yhteisön tasoa alhaisemmilla hinnoilla, mikä todistaa kyseisten maiden taipumusta polkumyyntiin.

(58) Näissä olosuhteissa päätellään, että yhteisön teollisuuden jo kokemat vahingot, jotka johtuvat polkumyynnillä Koreasta, Taiwanista ja Indonesiasta tapahtuvasta tuonnista, ainoastaan pahenevat, mikäli toimenpiteiden annetaan päättyä.

IX. YHTEISÖN ETU

(59) Neuvosto päätteli asetuksessaan (ETY) N:o 2455/93, että on yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön polkumyyntitoimenpiteet mononatriumglutamaatin tuonnille kyseisistä neljästä maasta. Todettiin, että tarkasteltavana olevan asetuksen päätelmä yhteisön edusta on säilytettävä muuttumattomana, koska päätelmän perusteena olevat tosiseikat ovat seuraavan ajanjakson aikana ainoastaan vahvistaneet tarvetta säilyttää toimenpiteet.

(60) On huomattava, että mononatriumglutamaatin tuotanto on tiukkojen ympäristöstandardien valvonnan alla, ja näiden jatkuva noudattaminen voi vaatia huomattavia investointeja. Yhteisön teollisuuden kyky tarvittaviin investointeihin vaarantuisi, mikäli yhteisön teollisuuden vahingollisesta polkumyynnistä johtuva heikko taloudellinen tilanne ei parantuisi ja tosiasiallista kilpailua toteutuisi aikaisempien toteamusten seurauksena mukautettujen polkumyyntitoimenpiteiden säliyttämisellä.

(61) Eräs kiinnostunut osapuoli väitti, että polkumyyntitoimenpiteiden säilyttäminen niiden nykyisellä tasolla antaisi yhteisön teollisuudelle mahdollisuuden lujittaa vahvaa asemaansa yhteisön markkinoilla mononatriumglutamaatin käyttäjien kustannuksella. Tämän osalta on huomautettava, että huolimatta yhteisön teollisuuden merkittävästä osuudesta yhteisön markkinoita, on markkinoilla riittävästi kilpailua, sillä seitsemän muun maan tuonti tutkimusajanjakson aikana oli samansuuruinen kuin kyseisistä maista tapahtuva tuonti. Mitä tulee polkumyyntitoimenpiteiden vaikutukseen yhteisön mononatriumglutamaatin käyttäjien tilanteeseen, on tunnustettava, että hintojen nousulla on vaikutusta niihin. Vaikka mononatriumglutamaattia käyttävä teollisuus kieltäytyikin ilmoittamasta mononatriumglutamaatin prosenttiosuutta kokonaiskustannuksista, se ei kieltänyt sitä, että kuten tutkimuksessa paljastui, mononatriumglutamaatin hinnalla on vain vähäinen vaikutus niiden tuotteiden tuotantokustannuksiin, joihin sitä käytetään.

(62) Edellä esitetyn perusteella katsotaan olevan yhteisön edun mukaista, että polkumyyntitoimenpiteet ovat edelleen voimassa asianmukaisesti muutettuina, jotta yhteisön teollisuus saisi tarvitsemansa mahdollisuuden jatkaa herkän taloudellisen tilanteensa parantamista.

X. VOIMASSA OLEVIEN TOIMENPITEIDEN MUKAUTTAMINEN

1. Yhteistyössä toimineet viejät

(63) Saatuaan tiedon tutkimuksen tuloksista yhteistyössä toimineet viejät tarjosivat uutta vähimmäishintasitoumusta kyseisen tuotteen viennissä yhteisöön. Johdanto-osan kappaleissa 25-28 esitetyistä syistä hintasitoumuksia ei kuitenkaan katsota asianmukaisiksi toimenpiteiksi yhteisön teollisuuden kokeman vahingon poistamiseksi. Itse asiassa aiemmin hyväksytyt hintasitoumukset oli peruutettava niiden rikkomisen ja viejien riittämättömien takuiden vuoksi hintatason tai suostumuksen osalta, jotka oikeuttaisivat hintasitoumusten hyväksymisen. Komissio ei hyväksynyt tarjottuja hintasitoumuksia.

(64) Asetettavan tullin tason määrittämiseksi otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön teollisuuden edelleen kokeman vahingon poistamiseksi tarpeellinen tullin määrä.

Koska koettu vahinko johtui pääasiassa alhaisista hinnoista ja jatkuvasti epänormaalin alhaisesta kannattavuudesta, oli teollisuus vahingon poistamiseksi asetettava asemaan, jossa sen hinnat voivat nousta kannattavalle tasolle. Tämän vuoksi vientihintoja olisi vastaavasti nostettava. Tarpeellisen hintojen nostamisen laskennassa katsottiin, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoja oli verrattava yhteisön teollisuuden tuotantokustannuksiin ja lisättävä riittävä voittomarginaali teollisuuden elinkelpoisuuden varmistamiseksi.

Tällä perusteella keskimääräistä painotettua vientihintaa verrattiin tutkimusajanjakson osalta vapaasti yhteisön rajalla -tasoon, johon lisättiin asianmukaiset tullit sekä kyseisen yhteisön tuottajan tuotantokustannukset sekä voittomarginaali. Voittomarginaali, jonka määrää ei luottamuksellisuudesta johtuen voida mainita ja joka oli alhaisempi kuin tuottajan ennen kyseisen tuonnin vaikutuksia saavuttama voitto, katsottiin mahdolliseksi saavuttaa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hävitessä, ja se on sen mukainen, minkä komissio alkuperäisessä tutkimuksessa katsoi kohtuulliseksi.

Vertailut osoittivat vahinkomarginaalin keskimääräisinä painotettuina prosenttiosuuksina vapaasti yhteisön rajalla -hinnoista vaihtelevan 25,4 prosentista 35,7 prosenttiin.

(65) Yhden viejän osalta todettu polkumyyntimarginaali oli alle vastaavan vahingon poistamiseksi tarpeellisen nousun vientihinnoissa, kuten edellä on laskettu. Tälle yritykselle asetettavan tullin olisi siksi vastattava määritettyä polkumyyntimarginaalia. Muiden yhteistyössä toimineiden viejien osalta, koska todetut polkumyyntimarginaalit ylittivät vastaavan vahingon poistamiseksi tarpeellisen nousun vientihinnoissa, kuten edellä on laskettu, niille asetettavien tullien olisi vastattava määritettyä vahinkomarginaalia.

(66) Ottaen huomioon mahdollisuuden arvotullin muodossa olevan polkumyyntitullin tehottomuuteen ja ottaen huomioon hintasitoumusten rikkomisen, olisi tulli asetettava erityisen tullin muodossa vahvistettuna määränä ecuja kiloa kohti.

2. Muut tuottajat kyseisissä viejämaissa

(67) Yhteistyössä toimineet viejät vastasivat hyvin suuresta osuudesta kyseisen tuotteen kokonaisviennistä yhteisöön. Määritettäessä tullia kyseisten maiden niille tuottajille, jotka eivät vastanneet komission kyselyyn tai muulla tavoin ilmoittautuneet, katsottiin asianmukaiseksi määrittää sovellettavan tullin taso näiden tuottajien osalta jokaisessa maassa korkeimman viejään sovellettavan tullin mukaisesti.

3. Päätelmä

(68) Tarkasteltavana olevaa asetusta olisi muutettava edellä esitetyn mukaisesti.

XI. VÄLIAIKAISEN TULLIN KANTAMINEN

(69) Määritettyjen polkumyyntimarginaalien, hintasitoumusten rikkomisen sekä yhteisön teollisuudelle aiheutuneen vahingon vakavuudesta johtuen katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olleet määrät, lukuun ottamatta thaimaalaisen tuonnin osalta kannettuja, johdanto-osan kappaleessa 57 esitetyistä syistä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2455/93 1 artikla seuraavasti:

"1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa CN-koodiin 2922 42 10 kuuluvaa Indonesiasta, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevaa mononatriumglutamaattia.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat tullimäärät vahvistetaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jos toisin ei määrätä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä."

2 artikla

Komission asetuksen (EY) N:o 1754/95 mukaiset väliaikaisen tullin vakuutena olleet määrät kannetaan lopullisesti. Thaimaan tuonnin osalta väliaikaisen tullin vakuutena olleet määrät palautetaan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä tammikuuta 1996.

Neuvoston puolesta

W. LUCCHETTI

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 349, 31.12.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1251/95 (EYVL N:o L 122, 2.6.1995, s. 1).

(2) EYVL N:o L 209, 2.8.1988, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 522/94 (EYVL N:o L 66, 10.3.1994, s. 10).

(3) EYVL N:o L 167, 30.6.1990, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2455/93 (EYVL N:o L 225, 4.9.1993, s. 1).

(4) EYVL N:o L 56, 3.3.1990, s. 23

(5) EYVL N:o L 299, 15.10.1992, s. 40

(6) EYVL N:o L 225, 4.9.1993, s. 35

(7) EYVL N:o C 187, 9.7.1994, s. 13

(8) EYVL N:o C 164, 30.6.1995, s. 7

(9) EYVL N:o L 170, 20.7.1995, s. 4

(10) EYVL N:o L 275, 18.11.1995, s. 22