NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä marraskuuta 1996,

monivuotisen ohjelman hyväksymisestä yhteisön kielellisen monimuotoisuuden merkityksen korostamiseksi tietoyhteiskunnassa (96/664/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (3)

sekä katsoo, että

1) tietoyhteiskunnan muotoutuminen avaa teollisuudelle ja erityisesti kieliteollisuudelle uusia viestinnän ja kaupan näkymiä Euroopan ja maailman markkinoilla, joille on leimallista suuri kielten ja kulttuurien monimuotoisuus,

2) teollisuuden ja alan muiden toimijoiden on kehitettävä soveltuvia ja sopivia ratkaisuja kielellisten esteiden voittamiseksi, jotta ne voisivat täysimääräisesti hyötyä sisämarkkinoiden eduista ja säilyttää kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla,

3) alan yksityinen sektori koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset), joilla on merkittäviä vaikeuksia päästä erikielisille markkinoille ja joita on sen vuoksi tuettava, erityisesti kun otetaan huomioon pk-yritysten asema työllistämisessä,

4) on tarpeen rohkaista sellaisen teknologian sekä sellaisten apuvälineiden ja menetelmien käyttöä, joilla pienennetään tiedonsiirron kustannuksia eri kieliä käyttävien ihmisten ja sovelluksien välillä, ja samalla varmistaa käännösten laatu, etenkin erityistä luovaa panosta edellyttävien kirjallisuuden käännösten osalta,

5) Korfussa 24 ja 25 päivänä kesäkuuta 1994 pidetty Eurooppa-neuvosto painotti tietoyhteiskunnan kulttuuristen ja kielellisten tekijöiden merkitystä; Cannesissa 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 1995 pidetty Eurooppa-neuvosto muistutti Euroopan unionin kielellisen monimuotoisuuden merkityksestä; Brysselissä 25 ja 26 päivänä helmikuuta 1995 kokoontunut G7-ministerikokous kiinnitti huomiota kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden merkitykseen maailmanlaajuisessa tietoyhteiskunnassa,

6) tietoyhteiskunnan synty on omiaan parantamaan Euroopan kansalaisten tiedonsaantia ja tarjoamaan heille erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää Euroopan kulttuurista ja kielellistä rikkautta ja monimuotoisuutta,

7) kielipolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan yhteisön oikeuden huomioon ottaen; kielenkäsittelyyn tarkoitettujen nykyaikaisten apuvälineiden kehittämisen ja käytön edistäminen on kuitenkin toiminta-ala, jolla yhteisön toimet ovat tarpeen huomattavien suurtuotantoon liittyvien etujen ja yhteenkuuluvuuden saavuttamiseksi eri kielialueiden välillä; yhteisön tason toimien on oltava yhteismitallisia asetettujen tavoitteiden kanssa, ja niiden on rajoituttava aloille, jotka todennäköisesti tuottavat yhteisölle lisäarvoa,

8) jäsenvaltiot voisivat nykyisten säädösten puitteissa ottaa huomioon myös rakennerahastojen käytön kielellisen osaamisensa kehittämiseksi tietoyhteiskunnassa,

9) yhteisön olisi otettava huomioon tietoyhteiskunnan kulttuuriset ja kielelliset näkökohdat,

10) on ponnisteltava sen varmistamiseksi, että kaikilla Euroopan kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tietoyhteiskuntaan riippumatta heidän yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta, kielellisestä tai maantieteellisestä asemastaan,

11) on olennaisen tärkeää varmistaa kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet tiedonsaantiin; tämän tiedon on oltava saatavilla heidän omalla kielellään,

12) tietoyhteiskunnan ulkopuolelle jäävät kielet voivat ennemmin tai myöhemmin olla vaarassa syrjäytyä,

13) kansalaisten muiden kielten tuntemuksen olisi rikastettava tiedonsaantia; tämän vuoksi tähän ohjelmaan liittyy yhteisön aloitteita yhteisön muiden kielten kouluopetuksen laajentamiseksi,

14) on yhteisön etujen mukaista tukea sellaisten perusrakenteiden luomista, jotka edistävät kielellisten apuvälineiden ja palvelujen kehittämiseen tarvittavien kielellisten voimavarojen luomista sekä edistävät tutkimusta ja teknologista kehittämistoimintaa,

15) olisi edistettävä tietoisuuden lisäämistä yhteisön monikielisistä, kieliteknologiaa sekä kielellisiä voimavaroja ja standardeja hyödyntävistä palveluista ja niiden tarjoamisen edistämistä sekä niiden sisällyttämistä tietokonesovelluksiin viestinnästä aiheutuvien kustannusten pienentämiseksi ja kielellisen monimuotoisuuden turvaamiseksi,

16) olisi kannustettava tieto- ja viestintäteknologiayrityksiä laatimaan standardeja, joissa otetaan huomioon kielellinen monimuotoisuus, ja sisällyttämään ne tuotteisiinsa ja sovelluksiinsa,

17) yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten on hyödyllistä lujittaa yhteistyötään niiden toiminnalle tarpeellisten kielellisten apuvälineiden kehittämis- ja käyttökustannusten vähentämiseksi, käyttämällä täysimääräisesti hyödyksi tämän ohjelman ja yhteisön panoksesta hallintojen välisessä telemaattisessa tietojenvaihdossa (HVT) yhteisössä 6 päivänä marraskuuta 1995 tehdyn neuvoston päätöksen 95/468/EY (4) mukaisen yhteisön aloitteen tarjoamia mahdollisuuksia,

18) olisi sovitettava läheisesti yhteen tämän ohjelman toteuttamistoimet ja muut kansalliset ja yhteisön aloitteet, kuten etenkin komission toimintasuunnitelmassa "Euroopan tie tietoyhteiskuntaan" esitetään, ja tämä on tehtävä yhdenmukaisesti komission koulutusta, ammatillista koulutusta, audiovisuaalista alaa, tietojenvaihtoa, tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä pk-yrityksiä koskevien aloitteiden kanssa,

19) komission on asianmukaisten yhteensovittamisjärjestelmien avulla varmistettava, että ohjelma on yhdenmukainen muiden vastaavien yhteisön aloitteiden kanssa ja täydentää niitä,

20) ohjelman edistymistä olisi seurattava jatkuvasti ja järjestelmällisesti sen mukauttamiseksi tarvittaessa monikielisyyden kehittymiseen; ohjelman edistymisestä olisi aikanaan tehtävä riippumaton arvio tarvittavien taustatietojen saamiseksi, jotta voidaan määrittää tulevan toiminnan tavoitteet,

21) ohjelman lopussa siitä saaduista tuloksista olisi tehtävä loppuarviointi ja tuloksia verrattava tässä päätöksessä asetettuihin tavoitteisiin,

22) tämän ohjelman toimet eivät millään tavoin rajoita yhteisön kilpailusääntöjen soveltamista,

23) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä maaliskuuta 1995 antaman julistuksen 2 kohdassa tarkoitettu ohjeellinen rahoitusmäärä sisältyy tähän päätökseen koko ohjelman voimassaolon ajaksi, rajoittamatta kuitenkaan perustamissopimuksessa määriteltyä budjettivallan käyttäjän toimivaltaa, ja

24) kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden oikeushenkilöiden ottamisella mukaan koko ohjelman tai sen osan täytäntöönpanoon Euroopan yhteisön näitä järjestöjä koskevaa yleistä politiikkaa noudattaen voidaan saavuttaa molemminpuolista hyötyä; tämän alan yhteistyö kolmansien maiden kanssa olisi sisällytettävä yhteisön kolmansien maiden kanssa toteuttamiin taloudellista ja teknistä yhteistyötä koskeviin ohjelmiin,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön ohjelma, jonka tarkoituksena on:

- lisätä tietoisuutta monikielisistä, kieliteknologiaa sekä kielellisiä voimavaroja ja standardeja hyödyntävistä palveluista ja edistää niiden tarjoamista yhteisössä,

- luoda suotuisat edellytykset kieliteollisuuden kehitykselle,

- kielten välisestä tiedonsiirrosta aiheutuvien kustannusten pienentäminen, erityisesti pk-yrityksiä silmällä pitäen,

- osaltaan vaikuttaa yhteisön kielellisen monimuotoisuuden merkityksen korostamiseen.

Tässä päätöksessä:

a) monikieliset palvelut määritellään palveluiksi, joiden avulla viestintä yhteisössä puhuttuja eri kieliä käyttävien välillä on mahdollista,

b) kieliteollisuudella tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, laitoksia ja ammatinharjoittajia, jotka tarjoavat yksi- tai monikielisiä palveluja sellaisilla aloilla kuten tietojenhaku, kääntäminen, kieliteknologia ja sähköiset sanakirjat, tai mahdollistavat tällaisten palvelujen tarjoamisen.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavat toimet toteutetaan liitteessä I esitettyjen toimintalinjojen ja liitteessä III määrättyjen ohjelman toteuttamista koskevien menettelyjen mukaisesti:

- kielellisten apuneuvojen palvelujärjestelmän luomisen tukeminen ja tähän osallistuvien yhteisöjen kannustaminen,

- kieliteknologian sekä kielellisten apuneuvojen ja standardien käytön edistäminen ja niiden sisällyttäminen tietokonesovelluksiin,

- kehittyneiden kielen apuvälineiden käytön edistäminen yhteisössä ja jäsenvaltioiden julkisella sektorilla,

- täydentävät toimet.

Mikään näistä toimista ei saisi olla päällekkäinen yhteisön tai kansallisten ohjelmien osana toteutettujen toimien kanssa.

Yhteisön toimenpiteissä otetaan kaikkien suunnitelmien osalta huomioon nykyiset kansalliset, yhteisön ja kansainväliset voimavarojen yhdistämiseen tähtäävät yhteistyöjärjestelyt kääntämisen, terminologian, sanasto- ja sanakirjatyön alalla käytettävissä olevien keinojen hyödyntämiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi.

3 artikla

Ohjelma aloitetaan päivänä, jona tämä päätös tehdään, ja se kestää kolme vuotta.

Rahoitusohje tämän ohjelman täytäntöönpanoa varten edellä mainittuna kautena on 15 miljoonaa ecua.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

Liitteessä II esitetään määrärahojen alustava jako.

4 artikla

1. Komissio on vastuussa ohjelman toteuttamisesta sekä sen sovittamisesta yhteen yhteisön muiden ohjelmien kanssa.

Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden määräajassa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

5 artikla

1. Edellä 4 artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan

- työohjelman hyväksymiseen,

- budjettimenojen jakamiseen,

- ehdotuspyyntöjen perusteisiin ja sisältöön,

- ehdotuspyyntöjen perusteella yhteisön rahoitettavaksi ehdotettujen hankkeiden arviointiin ja yhteisön rahoitusosuuden arvioituun määrään kutakin hanketta kohti, jos tämä määrä on vähintään 100 000 ecua; jos kuitenkin määrä on vähemmän kuin 100 000 ecua, komissio ainoastaan antaa hankkeista ja niiden arvioinnin tuloksista tiedon komitealle,

- ohjelman arvioimiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin,

- kaikkiin poikkeamiin liitteessä III määrätyistä tavanomaisesti sovellettavista säännöistä,

- kolmansien maiden oikeushenkilöiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistumiseen hankkeisiin.

2. Komissio tiedottaa säännöllisesti koko ohjelman toteuttamisen edistymisestä.

6 artikla

1. Komissio huolehtii tämän päätöksen nojalla toteutettavien toimien tehokkaasta ennakkoarvioinnista, seurannasta ja loppuarvioinnista.

2. Hankkeiden toteuttamisen aikana ja kun ne on saatettu päätökseen komissio arvioi niiden toteutustavan ja niiden toteuttamisen vaikutukset päätelläkseen, onko alkuperäiset tavoitteet saavutettu.

Arviota tehdessään komissio tutkii erityisesti, missä määrin pk-yritysten muodostama kohderyhmä on hyötynyt toteutetuista hankkeista.

3. Valitut tuensaajat toimittavat komissiolle vuosittain kertomuksen.

4. Komissio antaa 2 artiklassa tarkoitettujen toimintalinjojen toteuttamisen tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle riippumattomien asiantuntijoiden analyysin perusteella laaditun osa- ja lopullisen arviointikertomuksen 4 artiklassa tarkoitetun komitean ensin tutkittua ne. Komissio voi tehdä ehdotuksia ohjelman painopisteiden mukauttamisesta näiden tulosten perusteella.

Kyseinen analyysi on annettava ennen mahdollisen jatko-ohjelman hyväksymistä.

7 artikla

Tähän ohjelmaan voivat 4 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti ilman yhteisön tähän ohjelmaan myöntämää rahoitustukea osallistua kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt ja kansainväliset järjestöt, jos osallistuminen edistää tehokkaasti ohjelman toteuttamista, ottaen huomioon molemminpuolisen edun periaatteen.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä marraskuuta 1996.

Neuvoston puolesta

N. BHREATHNACH

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 198, 8.7.1996, s. 248

(2) EYVL N:o C 212, 22.7.1996, s. 19

(3) Lausunto annettu 13 päivänä kesäkuuta 1996 (EYVL N:o C 337, 11.11.1996).

(4) EYVL N:o L 269, 11.11.1995, s. 23

LIITE I

TOIMINTALINJAT

1. Toimintalinja 1: Kielellisten apuneuvojen palvelujärjestelmän luomisen tukeminen ja tähän osallistuvien yhteisöjen kannustaminen

Kielelliset apuneuvot, kuten sanakirjat, termitietopankit, kieliopit sekä teksti- ja puhetallennekokoelmat ovat välttämätöntä materiaalia kielentutkimukselle, tietojenkäsittelyjärjestelmiin sisällytettyjen kielen käsittelyvälineiden kehittämiselle, kielten oppimiselle ja käännöspalvelujen parantamiselle. Jäsenvaltiot, komissio ja tietyt yksityiset yritykset ovat jo sijoittaneet merkittäviä summia kielellisten apuneuvojen tuottamiseen. Näiden apuneuvojen mittavuus ja monipuolisuus vaihtelee kuitenkin kielikohtaisesti erityisesti sen mukaan, millainen kunkin kielen kysyntä on yhteisön julkisella ja yksityisellä sektorilla, mikä taas on esteenä kielelliselle monimuotoisuudelle. Näiden saatavilla olevien voimavarojen käyttöä estää lisäksi tällä hetkellä se, että ne ovat pääasiassa yksikielisiä ja usein vaikeasti löydettävissä ja että ne ovat toisinaan perusominaisuuksiltaan erilaisia, mikä rajoittaa niiden laajempaa käyttöä. Tämän toimintalinjan tavoitteena on tukea kaikkien yhteisön kielten osalta Euroopan monikielisten voimavarojen perusrakenteiden luomista ja edistää sähköisten kielivoimavarojen luomista. Useimmat tällä alalla toimivista yrityksistä ovat pk-yrityksiä, jotka ovat usein innovatiivisia ja tehokkaita, mutta joiden rahoitusmahdollisuudet ovat riittämättömiä tarvittaviin investointeihin nähden.

1.1. Julkisen ja yksityisen sektorin toimittajien ja käyttäjien yhteisöjen tukeminen ja yhteinen toiminta niiden kanssa sähköisessä muodossa olevan aineiston, sanastojen, puhetallenteiden ja termistöjen alalla voi auttaa tämän ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja edistää koko Euroopan kattavaa yhteistyötä tietokantojen saatavuuden ja yhteensopivuuden, verkostoitumisen, standardoinnin, laadunvarmistuksen ja tekijänoikeuksien, käyttöoikeuksien sekä kustannusperiaatteiden laatimisen alalla.

1.2. Sellaisten termipankkien sekä kirjallisen että nauhoitetun aineiston saatavuus, jotka soveltuvat moniin sovelluksiin ja käsittävät yhteisön kaikki kielet, on tärkeää Euroopan kieliteollisuuden kehittymiselle. Suurin osa tällä hetkellä Euroopassa saatavilla olevista apuneuvoista on osittaisia, kooltaan ja monipuolisuudeltaan vaihtelevia, yksikielisiä ja keskenään yhteensopimattomia, minkä vuoksi niitä on mahdotonta käyttää monikielisten sovellusten tuotantoon. Komissio edistää yhteistoiminnan aloittamista eri jäsenvaltioiden julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä tarkoituksena kehittää standardeja ja yhteensopivia ääni- ja sanastoapuneuvoja.

1.3. Terminologian alalla tehtävä työ käsittää useanlaista kaupan, tieteen, kulttuurin ja teknologian sekä yhteisön päätösten, direktiivien ja asetusten täytäntöönpanon kannalta merkittävää toimintaa. Tätä työtä tekee erittäin laaja julkisten ja yksityisten toimijoiden joukko, jolta puuttuu usein keinot sovittaa toimintansa yhteen muissa jäsenvaltioissa olevien vastaavaa työtä tekevien kanssa.

Komissio edistää myös tällä alalla yhteistoiminnan aloittamista eri jäsenvaltioiden asianomaisten elinten välillä standardeja, tiedon levittämistä ja verkostoitumista koskevien yhteisön politiikkojen tavoitteiden toteuttamiselle tärkeillä aloilla.

1.4. Komissio varmistaa, että sen tukemilla yhteistoimilla on asianmukaiset yhteydet tällä alalla tehtyyn kansainväliseen työhön.

2. Toimintalinja 2: Kieliteknologian, kielellisten apuneuvojen ja standardien käytön edistäminen ja niiden sisällyttäminen tietokonesovelluksiin

Yksityisen sektorin tehtävänä on tuottaa ja pitää kaupan uusia välineitä, jotka helpottavat monikielisten tietojenkäsittelysovellusten kehittämistä ja kielten välillä tapahtuvaa tiedonsiirtoa. Euroopassa on käytettävissä vankka tieteellinen ja teknologinen perusta tällä alueella, ja sitä on vahvistettu yhteisön tutkimus- ja kehitysohjelmilla, erityisesti ohjelmilla, jotka liittyvät tieto- ja viestintäteknologiaan ja yleishyödyllisiin telemaattisiin järjestelmiin. Euroopan markkinat ovat kuitenkin jäljessä kieliteknologian alalla tehdyn tutkimustyön saavutusten hyödyntämisessä. Olisi yhteisesti pyrittävä nopeuttamaan uuden kielenkäsittelyteknologian markkinoille saattamista erityisesti puiteohjelman ja erityisohjelmien tutkimustulosten jakelu- ja hyödyntämistoimien osana. Kaikilla tässä ohjelmassa ehdotetuilla toimintalinjoilla pyritään edistämään kieliteollisuuden, kuten kieliteknologian ja käännöstoiminnan, laajenemisen kannalta suotuisaa ympäristöä.

Tämän toimintalinjan tavoitteena on vauhdittaa kieliteollisuuden toimintaa kannustamalla teknologian siirtoa ja kysyntää rajoitetulla määrällä jaetuin kustannuksin toteutettavia esittelyhankkeita, jotka voisivat toimia liikkeelle panevana voimana tietyillä avainaloilla.

On pyrittävä saavuttamaan synergia tämän ohjelman ja muiden tietoyhteiskuntaan liittyvien ohjelmien välillä, kuten neljäs tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskeva puiteohjelma, pk-yritysten ja käsiteollisuuden hyväksi laadittu yhtenäinen ohjelma sekä HVT-aloite ja ehdotettu Ariane-ohjelma, välttäen samalla päällekkäisyyttä ohjelmien toteuttamisessa.

2.1. Joillakin teollisuudenaloilla on kokeiltu rajoitettua kielenkäyttöä teknisten asiakirjojen ja käyttäjää tukevan tiedon laadinnan helpottamiseksi. Tämä lähestymistapa parantaa yleisesti asiakirjojen hallintaa ja tekee mahdolliseksi konekääntämisen tehokkaan käytön. Rajoitetulla määrällä kustannuksiltaan jaettuja hankkeita osoitetaan rajoitetun kielenkäytön sekä kirjoittamisen ja kääntämisen apuvälineiden yhdistämisen kannattavuus toiminnallisessa asiakirjojen hallintajärjestelmässä erilaisissa teollisuuden ja liike-elämän ympäristöissä.

2.2. Multimediaohjelmistojen sovittamisella eri käyttötarkoituksiin, puhutun ja kirjoitetun kielen kääntäminen mukaan lukien, on yhä enemmän kysyntää tietoyhteiskunnassa. Ammattitaidon kehittämiseksi ja eri käyttötarkoituksiin sovitettavan teollisuuden ja multimediateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi esitetään pyyntö pienestä määrästä kustannuksiltaan jaettuja hankkeita, joilla esitellään paikallisoloihin sovittamiseen käytettävien menetelmien ja apuvälineiden käyttöä, siihen osallistuvan henkilöstön koulutusta sekä pk-yritysten kannalta erityisen tärkeiden parhaimpia menettelytapoja koskevien yleisohjeiden kehittämistä.

2.3. Komissio edistää verkkojen käyttöä käännös- ja tulkkaustoiminnassa. Verkot tarjoavat mahdollisuuden käyttää kehittyneitä apuvälineitä, kuten elektronisia sanakirjoja, parantavat logistiikkaa, tekevät yhdistämisen muihin toimintoihin mahdolliseksi ja yleisesti parantavat käännösmarkkinoiden toimivuutta. Ehdotuspyynnössä pyydetään Euroopan käännöshakemistopalveluiden määrittelyä ja toteutusta, avoimen käännösympäristön määrittelyä Euroopassa sekä yleiseurooppalaista etäkääntämisen ja etätulkkauksen esittelyä, johon osallistuvat käännösala ja kääntäjien ammattikunta.

Komissio tutkii asianomaisten toimijoiden kanssa neuvotellen, käännösoppilaitokset mukaan luettuna, mihin toimiin olisi ryhdyttävä alan verkostoitumisen nopeuttamiseksi, jotta alan tehokkuutta voitaisiin kasvattaa ja tuoda verkostot lähemmäksi mahdollisia käyttäjiä.

2.4. Euroopan unionin toimielimissä ja yksiköissä käytettävissä oleva tieto ja teknologia terminologian sekä kääntämisen alalla annetaan mahdollisimman suuressa määrin kaikkien asiasta kiinnostuneiden osapuolten käyttöön. Asiaankuuluvan tiedon saantia yksinkertaistetaan, niin että sen käyttö on kannattavaa myös pk-yrityksille.

3. Toimintalinja 3: Kehittyneiden kielen apuvälineiden käytön edistäminen yhteisössä ja jäsenvaltioiden julkisella sektorilla

Monissa yhteisön ohjelmissa tunnustetaan julkisen sektorin tehtävä liikkeelle panevana voimana yhteisten standardien käyttöönotossa nopeammin ja laajemmin. Yhteismarkkinoiden kehittymisessä edelleen ja sisäisten rajojen poistuessa tiedonsiirto eri jäsenvaltioiden hallintoelinten välillä kasvaa. Ne tarvitsevat yhä useammin kehittyneitä kielen apuvälineitä helpottaakseen yhteydenpitoa muiden jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa ja vähentääkseen yhteydenpitokustannuksia. Yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden monikielisyyden käsittelystä hankkiman kokemuksen vaihto ja kunkin tuottamien kielellisten apuneuvojen jakaminen voivat auttaa saamaan aikaan huomattavia säästöjä ja vähentää monikielisen viestinnän kustannuksia.

3.1. Tämän toimintalinjan päämääränä on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten ja yhteisön toimielinten välillä monikielisen viestinnän kustannusten pienentämiseksi Euroopan julkisella sektorilla, erityisesti käyttämällä keskitetysti kehittyneitä kielen apuvälineitä. Näin edistetään sellaisen infrastruktuurin luomista, jonka avulla kukin osapuoli voi käyttää yhteisön toimielinten ja eri viranomaisten kielen apuvälineitä menettämättä mitään nykyisistä toiminnoistaan, samalla kun edistetään vastaisen kehittämisen yhteydessä tapahtuvaa lähentymistä.

3.2. Jatketaan tiettyjen jäsenvaltioiden kanssa jaetuin kustannuksin toteutettavaa yhteistyötä terminologian apuvälineiden ja olemassa olevien tietokoneavusteisten käännösjärjestelmien parantamiseksi, ja laajennetaan yhteistyötä käsittämään muut asiasta kiinnostuneet jäsenvaltiot, erityisesti ne, joissa käytetään vain rajoitetun käyttäjäjoukon puhumia kieliä.

3.3. Ponnistellaan erityisesti yhteisön uusien virallisten kielten kielen apuvälineiden saattamiseksi muiden tasolle.

4. Täydentävät toimet

Monikielisen tietoyhteiskunnan toteuttaminen edellyttää julkisilta viranomaisilta, kielellisiä apuneuvoja ja työkaluja kehittäviltä yhteisöiltä ja laitoksilta, koekäyttäjiltä sekä tietojärjestelmiä tuottavilta ja levittäviltä tai kielen käsittelyn apuvälineitä, palveluja tai järjestelmiä tarjoavilta markkinoiden toimijoilta yhtenevien toimintasuunnitelmien luomista. Avustaakseen tätä komissio toteuttaa seuraavat täydentävät toimet:

- käyttäjien kielellisiä tarpeita vastaavien teknisten standardien edistäminen,

- yhteistyön ja yhteensovittamisen järjestäminen tärkeimpien monikielisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen osallistuvien toimijoiden välille,

- ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa saavutetun edistymisen arviointi ja jäljellä olevien esteiden määrittäminen,

- edistämistoimien ja käyttäjille suunnattujen tiedotuskampanjoiden aloittaminen sekä parhaiden käytäntöjen vaihdon tukeminen,

- kolmansien maiden ja monikielisten kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavien hyödyllisten yhteistyömahdollisuuksien tutkiminen.

LIITE II

MÄÄRÄRAHOJEN ALUSTAVA JAKO

1. Kielellisten apuneuvojen palvelujärjestelmän luomisen tukeminen ja tähän osallistuvien yhteisöjen kannustaminen (29-38 %)

2. Kieliteknologian, kielellisten apuneuvojen ja standardien käytön edistäminen ja niiden siirtäminen tietokonesovelluksiin (29-38 %)

3. Kehittyneiden kielen apuvälineiden käytön edistäminen yhteisön ja jäsenvaltioiden julkisella sektorilla (29-38 %)

4. Täydentävät toimet (4-9 %)

YHTEENSÄ: 100 %

LIITE III

OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT MENETTELYT

1. Komissio panee ohjelman täytäntöön liitteessä I esitettyjen teknisten eritelmien mukaisesti.

2. Tarvittaessa toimintalinjoja toteutetaan kustannusten jakoon perustuvien hankkeiden avulla, lukuun ottamatta yhteisön toimielimiä varten toteutettavia kehityshankkeita, joissa yhteisön osuus voi aluksi olla jopa 100 prosenttia. Yhteisön rahoitusosuus ei saa ylittää hankkeen kannalta tarpeellisena pidettävää vähimmäismäärää, ja se myönnetään periaatteessa vain, jos hankkeeseen kohdistuu rahoituksellisia esteitä, joita ei muuten voida ratkaista. Lisäksi yhteisön rahoitusosuus ei yleensä saa olla suurempi kuin 50 prosenttia hankkeen kustannuksista, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja poikkeustapauksia, joissa otetaan huomioon erityisesti pk-yritysten ja epäsuotuisessa asemassa olevien alueiden osallistuminen, ja tämä osuus vähenee sitä mukaa kuin hanke kypsyy markkinointivaiheeseen. Yliopistoille, muille laitoksille ja yleishyödyllisille tutkimuskeskuksille, joilla ei ole kustannuslaskentajärjestelmää, korvataan 100 prosenttia lisäkustannuksista.

3. Jaetuin kustannuksin toteutettavat hankkeet valitaan periaatteessa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistaviin ehdotuspyyntöihin perustuvan tavanomaisen menettelyn mukaisesti. Tavoitteet määritellään työsuunnitelmissa, jotka on laadittu läheisessä yhteistyössä markkinoiden toimijoiden ja päätöksen 4 artiklassa tarkoitetun komitean kanssa.

4. Saatuaan 4 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon komissio voi poikkeuksellisesti ottaa huomioon hanke-ehdotukset, joita ei ole pyydetty, mutta joilla voitaisiin saada aikaan erityisen merkittävää kehitystä ohjelman tavoitteiden toteuttamisen kannalta ja joita ei voisi esittää tavanomaisessa ehdotuspyyntömenettelyssä.

5. Yhteisön tukea koskevissa hakemuksissa olisi myös tarvittaessa oltava rahoitussuunnitelma, jossa luetellaan hankkeen rahoituksen kaikki osat, mukaan lukien yhteisöltä pyydettävä rahoitustuki sekä kaikki muu muista lähteistä pyydetty tai saatu tuki.

6. Toimille, jotka toteutetaan perusrakenteen luomiseksi Euroopan kielellisiä apuneuvoja varten ja/tai kehittyneiden kielityövälineiden käytön edistämiselle Euroopan julkisella sektorilla annettava tuki voi olla yhdistettyjen toimien muodossa, joilla sovitetaan yhteen monikielisten kielivoimavarojen kehittyminen erityisesti "yhdistettyjen verkostojen" avulla. Yhteisön rahoitusosuus voi käsittää jopa 100 prosenttia yhteensovittamisen kustannuksista.

7. Osana tutkimus- ja palvelusopimuksia yhteisön talousarviosta kokonaan rahoitettavat hankkeet pannaan täytäntöön komission tarjouspyyntökilpailulla varainhoitoasetuksen (1) ja varainhoitoasetuksen tiettyjen säännösten soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen mukaisesti. Avoimuus varmistetaan työohjelman julkaisemisella ja sen säännöllisellä levittämisellä ammatillisiin järjestöihin ja muihin järjestöihin, joita asia koskee.

8. Ohjelman täytäntöönpanemiseksi komissio toteuttaa myös ohjelman yleisten tavoitteiden ja kunkin toimintalinjan erityisen tavoitteiden mukaisesti suunniteltuja toimia. Näihin toimiin kuuluvat työryhmät, seminaarit, konferenssit, tutkimukset, julkaisut, tiedotuskampanjat, perehdyttämiskurssit, osallistuminen yhteistyöhankkeisiin jäsenvaltioiden viranomaisten, yhteisön toimielinten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tuki julkisten viranomaisten hyväksymille kansallisille kielikeskuksille sekä erityinen tuki kielellisten työvälineiden ja voimavarojen kehittämiselle niiden yhteisön kielten osalta, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kaikkien rahoitustukea saavien toimintojen on sopivissa yhteyksissä tuotava esiin yhteisön myöntämä rahoitus.

(1) EYVL N:o L 356, 31.12.1977, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom, EHTY) N:o 2335/95 (EYVL N:o L L 240, 7.10.1995, s. 12).