31995R2318

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2318/95, annettu 27 päivänä syyskuuta 1995, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön otosta Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta ja Thaimaasta peräisin olevien tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuonnissa ja polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä Slovakian tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien samojen liitososien tuonnissa

Virallinen lehti nro L 234 , 03/10/1995 s. 0004 - 0015


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2318/95,

annettu 27 päivänä syyskuuta 1995,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön otosta Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta ja Thaimaasta peräisin olevien tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuonnissa ja polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä Slovakian tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien samojen liitososien tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3283/94 (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1251/95 (2), ja erityisesti sen 23 artiklan,

ottaa huomioon polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2423/88 (3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 522/94 (4), ja erityisesti sen 9 ja 11 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa asiasta,

sekä katsoo, että

A. MENETTELY

(1) Vuoden 1994 helmikuussa komissio ilmoitti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (5) tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta, Slovakian tasavallasta, Taiwanista ja Thaimaasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta.

Menettely aloitettiin Defence Committee of the EEC Steel-Butt Welding Fittings Industryn, joka edustaa valmistajia, joiden kyseisten liitososien kokonaistuotannon väitettiin edustavan suurinta osaa yhteisön kyseisten liitososien tuotannosta, jättämän valituksen johdosta.

Valituksessa esitettiin todisteita edellä luetelluista maista peräisin olevien asianomaisten tuotteiden polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta huomattavasta vahingosta. Todisteet katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittamisen.

(2) Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta niille tuottajille, viejille ja tuojille, joita komissio tiesi asian koskevan, sekä viejämaiden edustajille ja valituksen tekijöille. Osapuolille, joita asia koski suoraan, annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(3) Kaikki valituksen tehneet yhteisön tuottajat, suurin osa asianomaisten maiden tuottajista ja viejistä sekä jotkut tuojat esittivät kantansa kirjallisesti. Niille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet, annettiin tilaisuus tulla kuulluiksi.

(4) Yhtiön kyseisten tuotteiden ostajat ja jalostajat eivät esittäneet kantaansa eikä sitä myöskään esitetty niiden puolesta.

(5) Komissio etsi ja tarkisti kaikki alustavan päätelmän kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja suoritti tutkimuksia seuraavien yritysten toimitiloissa:

a) Valituksen tehneet yhteisön tuottajat:

Saksa:

- Wilhelm Geldbach GmbH & Co. KG, Gelsenkirchen

Ranska:

- Interfit SA, Maubeuge

Yhdistynyt kuningaskunta:

- BKL Fittings Ltd, Redditch

Italia:

- Virgilio Cena & Figli SpA, Brescia

- Technobend, Arena

- Tectubi Srl, Podenzano.

b) Asianomaisten maiden tuottajat/viejät:

Kroatia:

- Zeljezara Sisak "Metaflex" (Femark), Zagreb

Slovakian tasavalta:

- Zeleziarne Podbrezova AS, Podbrezova

Taiwan:

- CM Pipe Fittings Mfg. Ltd, Kaohsiung Hsien

- Rigid Industries Co. Ltd, Kaohsiung Hsien

Thaimaa:

- Awaji Sangyo (Thailand) Co. Ltd, Samutprakarn

- Thai Benkan Co. Ltd, Prapadaeng-Samutprakarn

- TTU Industrial Corp. Ltd, Bangkok.

c) Yhteisön tuojat

Yhdistynyt kuningaskunta:

- Burton Delingpole Flanges and Fittings Ltd, Warley

Italia:

- Continental Flanges & Fittings, Carpanca di Inverigo

- IRC SpA, Cortemaggiore.

(6) Polkumyyntitutkimukset koskivat 1 päivän heinäkuuta 1993 ja 31 päivän joulukuuta 1993 välistä ajanjaksoa (jäljempänä "tutkimusajanjakso")

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Kyseisen tuotteen kuvaus

(7) Teräksestä valmistettuja putkien liitososia käytetään putkien yhdistämiseen ja niitä on useita perusmuotoja, joista tavallisimpia ovat kulmakappaleet, kolmihaarat, kavennuskappaleet ja kuvut. Ne valmistetaan seostamattomasta teräksestä, seosteräksestä, ruostumattomasta teräksestä ja niitä käytetään pääasiallisesti perusteollisuuden aloilla, kuten kemikaali-, öljynjalostus-, energiantuotanto-, rakennus- ja laivanrakennusteollisuudessa.

(8) Valituksessa tarkoitetut tuotteet, joiden osalta menettely aloitettiin, ovat raudasta tai teräksestä, ruostumaton teräs mukaan lukien, valmistettuja putkien liitososia, jotka luokitellaan CN-koodeihin ex 7307 23 10, ex 7307 23 90, ex 7307 29 30, ex 7307 29 90, 7307 93 11, 7307 93 19, ex 7307 99 30 ja ex 7307 99 90.

(9) Tutkimuksen aikana kuitenkin todettiin, että vaikka kaikilla asianomaisilla, edellä mainittuihin CN-koodeihin luokitelluilla tuotteilla on tiettyjä yhtäläisyyksiä, ruostumattomasta teräksestä valmistetut liitoskappaleet ovat huomattavasti erilaisia olennaisilta fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan, käyttötarkoitukseltaan ja hinnaltaan, eikä niitä voi useimmissa tapauksissa vaihtaa toisiin teräksestä valmistettuihin liitososiin. Tämän vuoksi ruostumattomasta teräksestä valmistettuja ja muita teräksestä valmistettuja liitososia olisi pidettävä erillisinä tuotteina, ja koska asianomaisista kolmansista maista tuodaan suhteellisen pieni määrä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja liitososia, CN-koodeihin ex 7307 23 10, ex 7307 23 90, ex 7307 29 30 ja ex 7307 29 90 luokitellut ruostumattomasta teräksestä valmistetut liitososat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Valituksen tehneille yhteisön tuottajille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja päätelmistä, joiden perusteella kyseiset tuotteet jätettiin ulkopuolelle, ja kyseiset tuottajat hyväksyivät asian yksimielisesti.

(10) Edellä esitetyn perusteella tuotteita, joita tämä menettely koskee, ovat sellaiset putkien liitososat (muut kuin valetut osat, laipat ja kierteitetyt liitososat), joiden suurin ulkoläpimitta on enintään 609,6 millimetriä ja joita käytetään tyssähitsaukseen tai muihin tarkoituksiin ja jotka kuuluvat CN-koodeihin ex 7307 93 11, ex 7307 93 19, ex 7307 99 30 ja ex 7307 99 90.

2. Samankaltainen tuote

(11) Tutkimuksen kohteena olevia liitososia on saatavilla monta eri lajia, joiden erityisominaisuudet, kuten muoto, koko ja seinämän paksuus vaihtelevat. Tutkimuksen tuloksista ilmenee kuitenkin, että liitososien eri lajit valmistetaan käyttämällä samaa tuotantomenetelmää ja pidetään kaupan samanlaisia jakelukanavia käyttäen. Niiden perussovellutus ja käyttötarkoitus ovat täysin samat ja niiden keskinäinen vaihdettavuus on korkea. Tämän vuoksi tämän menettelyn osalta päätettiin pitää koko lajivalikoimaa yhtenä tuotteena.

(12) Komissio totesi myös, että viejämaiden omilla kotimaanmarkkinoillaan myymien ja yhteisöön viemien liitososien lajivalikoima oli samankaltainen ja että niiden ja yhteisössä valmistettujen ja myytyjen eri liitososien lajien olennaiset tekniset ja fyysiset ominaisuudet sekä käyttötarkoitus ovat täysin samat tai läheisesti toisiaan muistuttavia.

Tämän perusteella katsottiin, että asianomaiset tuotteet ovat samankaltaisia tuotteita asetuksen (ETY) N:o 2423/88 (jäljempänä `perusasetus`) 2 artiklan 12 kohdan mukaisesti.

C. POLKUMYYNTI

1. Normaaliarvo

a) Kiinan kansantasavalta

(13) Koska Kiinan kansantasavalta ei ole markkinatalousmaa, normaaliarvo määritettiin kolmatta markkinatalousmaata koskevien tietojen perusteella. Valituksen tekijä ehdotti, että normaaliarvo määritettäisiin samankaltaisen tuotteen myyntihinnan perusteella Thaimaan kotimaanmarkkinoilla, joka on perusasetuksen asiaa koskevien säännösten mukainen viitemaa.

(14) Markkinatalousmaan valitsemisen osalta Thaimaalla katsottiin olevan tarkoituksenmukaiset ja kohtuulliset markkinat, joilla tavanomaiset markkinavoimat määräävät kotimaiset hinnat ja useat tuottajat kilpailevat asianomaisen tuotteen mynnistä. Kiinan kansantasavallassa ja Thaimaassa kyseisten tuotteiden valmistukseen käytetyt tuotantoteknologia ja -menetelmät ovat suurelta osin samanlaisia. Sen lisäksi kolmen tutkitun thaimaalaisen yrityksen tuotantomäärän katsottiin olevan Kiinan kansantasavallan yhteisöön viemään määrään verrattuna tarpeeksi edustava normaaliarvon asianmukaiseksi laskemiseksi. Lopuksi, mikään asianomainen osapuoli ei vastustanut Thaimaan valitsemista viitemaaksi.

(15) Kiinan kansantasavallan osalta määritettiin normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti sellaisten kunkin osalajin painotetun keskimääräisen vapaasti tehtaalla -hinnan perusteella, joita kolme asianomaista thaimaalaista tuottajaa oli myynyt tavanomaisessa liiketoiminnassa Thaimaan markkinoilla tutkimusajanjakson aikana, tai 24 johdantokappaleessa tarkoitetuissa olosuhteissa laskennallisen arvon perusteella edellä mainitun asetuksen 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii luetelmakohdan mukaisesti.

b) Kroatia

(16) Kroatian ainoa asianomaisten tuotteiden tuottaja on toiminut yhteistyössä ja toimittanut tietoja vastaamalla kyselylomakkeeseen. Toimitetut kotimaanmarkkinoita koskevat tiedot olivat kuitenkin puutteellisia, eikä normaaliarvoa voitu määrittää niiden perusteella tyydyttävällä tavalla.

(17) Sen vuoksi oli tarpeen vedota perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan b alakohtaan ja määrittää normaaliarvo käytettävissä olevien tietojen perusteella. Koska luotettavia tietoja kunkin liitososalajin tuotantokustannuksista ei toimitettu, kroatialaisen tuottajan kotimaan hinnasto katsottiin sopivimmaksi perustaksi normaaliarvon määrittämiseksi. Näin ollen normaaliarvo määritettiin kullekin asianomaiselle tuotelajille kyseisen tuottajan tutkimusajanjakson aikana laatimien ja soveltamien yksityiskohtaisten kotimaan hinnastojen perusteella. Käytettävissä olevista todisteista ilmeni, että kotimaan myynti tapahtui riippumattomille asiakkaille edustavina määrinä. Varmistettiin myös, että kotimaan myynti tuotti yleisesti voittoa, että myynnistä oli laskutettu virallisen hinnaston mukaan ja että kaikkiin asiakkaisiin sovellettiin samoja myynti- ja maksuehtoja.

c) Slovakian tasavalta

(18) Komissio määritti normaaliarvon Slovakian tasavallan ainoan asianomaisten tuotteiden tuottajan osalta tämän komission kanssa yhteistyössä toimineen tuottajan itsensä toimittamien tietojen perusteella.

(19) Normaaliarvon määrittämiseksi slovakialaisen tuottajan osalta komissio tutki ensin kotimaanmarkkinoilla kulutettavaksi tarkoitettujen samankaltaisten tuotteiden myyntiä riippumattomille asiakkaille. Todettiin, että myyntimäärät olivat edustavia, mutta myyntihinnoilla ei voitu kattaa viiteajanjaksona aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia. Koska yksittäisten myyntitapahtumien hinnat olivat suurimmassa osassa tapauksista tuotantokustannuksia pienempiä, pääteltiin, että myyntiä ei voitu katsoa tapahtuneen tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä.

(20) Laskennallinen normaaliarvo määritettiin tästä syystä kullekin asianomaiselle yhteisöön viedylle tuotelajille perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii luetelmakohdan mukaisesti kiinteiden ja muuttuvien raaka-aine- ja valmistuskustannusten perusteella siten, että niihin lisättiin kohtuullinen määrä myyntikustannuksia sekä hallinnollisia ja muita yleisiä kustannuksia sekä voittomarginaali, jota pidettiin kohtuullisena asianomaisen maan vallitsevien markkinaolosuhteiden perusteella.

d) Taiwan

(21) Komissio päätteli, että lisätutkimuksia ei tarvittu kahden tuottajan osalta niistä neljästä taiwanilaisesta tuottajasta, jotka olivat vastanneet kyselylomakkeeseen. Toinen niistä valmisti yksinomaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuja liitososia, jotka on jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle (katso 9 johdantokappale). Toisen taiwanilaisen tuottajan osalta todettiin, että kyseinen yritys ei ollut vienyt asianomaisia tuotteita yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi yritys ei ollut allekirjoittanut vientisopimuksia kyseisen ajanjakson aikana eikä sillä näyttänyt olevan vakavia aikeita viedä yhteisöön.

(22) Kahdesta jäljelle jääneestä komission kanssa yhteistyössä toimineesta taiwanilaisesta tuottajasta toisen osalta todettiin, että kaikki kotimaanmarkkinoilla tutkimusajanjakson aikana tapahtunut myyntitoiminta oli ollut tappiollista. Tästä syystä katsottiin, että myynti kotimaanmarkkinoilla ei ollut tapahtunut tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä. Näin ollen normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii luetelmakohdan säännösten mukaisesti sellaisen laskennallisen arvon perusteella, joka määritettiin laskemalla yhteen tuotantokustannukset ja voittomarginaali, jota pidettiin kohtuullisena asianomaisen maan vallitsevien markkinaolosuhteiden perusteella.

(23) Toinen myös kyselylomakkeeseen vastannut taiwanilainen tuottaja toimitti kahdesti huomattavia tarkistuksia vastauksiinsa aikaisemmin toimitetuissa asiakirjoissa esiintyneiden lukuisten virheiden ja ristiriitaisuuksien vuoksi. Viimeisimmässä tarkistetussa versiossa oli huomattava määrä uusia tietoja, jotka komissio vastaanotti vähän aikaa ennen sen suunnittelemaa tarkistuskäyntiä. Näin ollen komissio päätteli, että kyseisen yrityksen toimittamat normaaliarvoa koskevat tiedot olisi jätettävä ottamatta huomioon perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti, koska niitä ei ollut toimitettu kohtuullisessa ajassa, ja komissio päätti, että alustavat päätelmät olisi tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Toisen komission kanssa yhteistyössä toimineen taiwanilaisen tuottajan (katso 22 johdantokappale) toimittamat tiedot katsottiin sopivimmaksi perustaksi normaaliarvon määrittämiseksi.

e) Thaimaa

(24) Kaikki kolme yhteistyössä toiminutta thaimaalaista tuottajaa myivät kotimaanmarkkinoilla voittoa tuottavin hinnoin enemmän kuin viisi prosenttia yhteisöön viedyistä määristä tutkimusajanjakson aikana. Myyntiä pidettiin näin ollen tarpeeksi edustavana perustana normaaliarvon laskemiseksi.

Sellaisten tiettyjen yhteisöön vietyjen tuotelajien osalta, jotka myytiin tappiolla tai joita ei myyty lainkaan kotimaanmarkkinoilla, normaaliarvo määritettiin laskennallisen arvon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii luetelmakohdan mukaisesti. Kyseinen laskennallinen arvo sisälsi jokaisen yrityksen omat valmistuskustannukset jokaisen tuotelajin osalta, ja niihin lisättiin niiden omat kotimaan myyntikustannukset sekä hallinnolliset ja muut yleiset kustannukset sekä voittomarginaali, joka vastasi asianomaisten tuotteiden myynnistä Thaimaassa tavanomaisesti saatavaa voittotasoa.

(25) Suurin osa yhden thaimaalaisen tuottajan kotimaan myynnistä tapahtui etuyhteydessä olevan jakelijan kautta riippumattomille tukkumyyjille. Tässä tapauksessa normaaliarvo määritettiin etuyhteydessä olevan jakelijan riippumattomille tukkumyyjille tapahtuneen myynnin perusteella.

(26) Todettiin, että kahden muun thaimaalaisen tuottajan kotimaan myynti tapahtui kokonaisuudessaan riippumattomille asiakkaille.

(27) Näin ollen normaaliarvo määritettiin kolmen thaimaalaisen tuottajan osalta kunkin tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä kotimaanmarkkinoilla myydyn liitososalajin painotetun keskimääräisen hinnan perusteella tai laskennallisen arvon perusteella, kuten on esitetty 24 johdantokappaleessa.

2. Vientihinnat

(28) Viiden asianomaisen maan kaikkien tuottajien ja viejien vientihinnat määritettiin tutkimusajanjakson aikana yhteisöön vietäväksi myydystä samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(29) Yksi thaimaalaisista viejistä myi tietyn määrän asianomaisia tuotteita Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneelle etuyhteydessä olevalle osapuolelle. Tutkimuksen aikana kuitenkin todettiin ja vahvistettiin, että kyseisen viennin hinnat, joka koski samankaltaisen tuotteen pieniä määriä ja erityisiä lajeja, olivat verrattavissa hintoihin, joilla tuotteet myytiin riippumattomille osapuolille yhteisössä. Lisäksi etuyhteydessä olevien ja riippumattomien yritysten myyntisopimusten vertailussa ei ilmennyt mitään huomattavia eroja myyntiehtojen osalta. Tämän vuoksi kyseisten myyntitapahtumien hinnat otettiin huomioon polkumyyntilaskelmassa alustavaa määritystä varten.

(30) Kyseessä olevan ajanjakson aikana yksi kiinalaisista viejistä oli osakkaana ranskalaisissa ja saksalaisissa tuontiyrityksissä. Vientihintojen tutkimuksesta ilmeni kuitenkin, että kyseiset vientihinnat olivat verrattavissa hintoihin, joilla samat tuotteet myytiin yhteisön riippumattomille ostajille. Tämän vuoksi alustavassa määrityksessä käytettiin kyseisten liiketoimien vientihintoja kiinalaisen viejän osakkuuksista huolimatta.

(31) Asianomaisten maiden muiden tuottajien ja viejien koko muu vientimyynti suuntautui yhteisön riippumattomille tuojille tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä.

3. Vertailu

(32) Jokaisen tuotelajin normaaliarvoa verrattiin vapaasti tehtaalla -tasolla vastaavan lajin vapaasti tehtaalla -vientihintaan, joka perustui koko tutkimusajanjakson painotettuun keskiarvoon. Painotettua keskimääräistä vientihintaa pidettiin sopivana lajien ja lajikohtaisten myyntitapahtumien suuren määrän vuoksi. Oikeudenmukaisen vertailun varmistamiseksi hintoihin tehtiin tarkistuksia ottaen huomioon hintavertailun vaikuttavat erot, kuten tuontimaksut ja välilliset verot sekä kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja liitännäiskustannukset sekä pakkauskustannukset, maksuehdot ja myyjien palkat tarpeen mukaan ja käytettävissä olevien todisteiden perusteella.

4. Polkumyyntimarginaali

(33) Vertailusta ilmeni polkumyynnin olemassaolo kaikkien asianomaisten yhteistyössä toimineiden yritysten osalta; polkumyyntimarginaalit olivat yhtä suuria kuin se määrä, jolla määritetty normaaliarvo ylittää yhteisöön suuntautuvan viennin hinnan.

(34) Koska sellaisia tietoja ei toimitettu, joiden perusteella voitaisiin pitää perusteltuna soveltaa yksilöllistä kohtelua, komissio vahvisti kaikkien asianomaisten Kiinan kansantasavallan tuottajien ja viejien osalta yhden ainoan polkumyyntimarginaalin, joka laskettiin kummankin yhteistyössä toimineen kiinalaisen viejän yhteisenä painotettuna keskimääräisenä polkumyyntimarginaalina.

(35) Kiinan kansantasavallan ja muiden asianomaisten maiden yritysten painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit, jotka ilmaistaan prosenttimääränä cif-hinnoista yhteisön rajalla tullaamatta, ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

(36) Komissio katsoi, että sellaisten yritysten osalta, jotka eivät vastanneet komission kyselylomakkeeseen eivätkä ole muuten ilmoittautuneet, polkumyynti olisi määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Tässä tapauksessa tutkimuksen aikana komission vahvistamia ja oikeiksi osoittamia tietoja pidettiin sopivimpina tietoina. Koska komissiolla ei ollut syytä uskoa, että sellaiset yritykset, jotka olivat kieltäytyneet toimimasta yhteistyössä, olisivat harjoittaneet polkumyyntiä alhaisemmalla tasolla kuin korkein todettu taso ja koska haluttiin välttää yhteistyössä toimimisesta kieltäytymisen palkitsemista, pidettiin tarkoituksenmukaisena soveltaa asianomaisen maan viejien osalta todettua korkeinta polkumyyntimarginaalia.

D. YHTEISÖN TEOLLISUUS

(37) Koska kaikki yhteisöön sijoittautuneet tuottajat eivät osallistuneet tutkimukseen ja todettiin, että yksi yhteisön tuottaja valmisti putkien erikoisliitososia, jotka eivät olleet menettelyn kohteena, komission oli selvitettävä, edustavatko valituksen tekijät suurinta osaa yhteisön samankaltaisen tuotteen tuotannosta. Sen oli myös otettava huomioon se, että yksi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut valituksen tehnyt tuottaja osti väitettyjä polkumyyntituotteita thaimaalaiselta viejältä, joka lisäksi on etuyhteydessä oleva osapuoli.

(38) Valituksen tehneen, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneen tuottajan toteuttaman tuonnin osalta tarkastelu osoitti, että lähes kaikki tämän tietyn teollisuuden alan tuottajat ostavat tietyssä määrin liitososalajeja, jotka eivät kuulu niiden tuotanto-ohjelmaan. Liitososien tuottajien on tosiasiallisesti tarjottava täydellinen sarja tuotelajeja asiakkaiden vaatimusten tyydyttämiseksi ja pystyäkseen tällä tavoin kilpailemaan markkinoilla.

Todettiin, että valituksen tehnyt Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut tuottaja oli tutkimusajanjakson aikana ostanut tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta etuyhteydessä olevalta thaimaalaiselta viejältä, jonka osalta polkumyyntiä oli todettu tapahtuneen. Todettiin kuitenkin, että kyseisen tuonnin taso ei ylittänyt kahta prosenttia Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneen tuottajan kokonaismyynnistä yhteisön markkinoilla. Lisäksi tuodut määrät koostuivat lähinnä tuotelajeista, joita kyseinen tuottaja ei valmistanut, jotka oli tarkoitettu täydentämään tuotevalikoimaa, ja niiden tuonnin tarkoitus oli ainoastaan tuottajan markkina-aseman puolustaminen. Tämän vuoksi katsotaan, että vaikka kyseessä ovat etuyhteydessä olevat osapuolet, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut tuottaja ei olisi voinut suojautua polkumyynnin vaikutuksilta eikä saada huomattavaa hyötyä näin alhaisen tuontitason avulla, eikä näin ollen ole riittäviä perusteita sulkea kyseinen tuottaja pois määritelmästä `yhteisön teollisuus`.

(39) Yksi valituksen tehneistä italialaisista tuottajista vetäytyi valituksesta tutkimuksen aikana sillä perusteella, että asianomaiset viejämaat eivät vieneet sen valmistamia tuotteita.

(40) Valituksessa edustettujen tuottajien tuotanto-osuuden määrittämiseksi komissio käytti toimitettuja tietoja sekä valituksen tehneiden tuottajien, jotka ovat selvästi suurimmat yhteisöön sijoittautuneet tuottajat, paikalla suoritetun tarkastuksen aikana toimittamia lisätietoja. Komissio käytti myös luotettavia markkinatutkimustietoja.

Edellä mainitun perusteella valituksen tehneiden tuottajien osuuden yhteisön kokonaistuotannosta tutkimusajanjakson aikana laskettiin olevan 85 prosenttia eli suurin osa yhteisön kokonaistuotannosta.

E. VAHINKO

1. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kumulaatio

(41) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksen yhteisön teollisuuteen määrittämiseksi komissio on ottanut huomioon kaiken tutkimuksen kohteena olevista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin. Kumulaation tarkoituksenmukaisuuden määrittämiseksi tutkittiin kustakin maasta tuodun määrän merkityksellisyyttä ja sitä, kilpailiko kyseisistä maista tapahtuva tuonti keskenään.

(42) Yksi asianomaisista thaimaalaisista tuottajista väitti vahinkoa koskevan arvion osalta, että kyseisestä maasta tapahtuvaa tuontia ei pitäisi kumuloida muista viejämaista, joita menettely koskee, peräisin olevan tuonnin kanssa, koska Thaimaasta peräisin olevan tuonnin osuudesta yhteisön markkinoista ei aiheudu huomattavaa vahinkoa yhteisön teollisuudelle. Väitettiin myös, että kyseinen markkinaosuus oli laskemassa.

Komissio on tutkinut kyseisiä väitteitä. Todettiin, että tutkimusajanjakson aikana Thaimaasta tuotujen asianomaisten tuotteiden osuus oli 2,6 prosenttia yhteisön kulutuksesta. Kun kyse on tällaisesta prosenttimäärästä, Thaimaan markkinaosuutta ei voida pitää merkityksettömänä. Thaimaan markkinaosuus on puolestaan kasvanut jatkuvasti: se oli 0,4 prosenttia vuonna 1989, 1,6 prosenttia vuonna 1991 ja 2,6 prosenttia vuonna 1993 sekä tutkimusajanjakson aikana. Asianomaisen thaimaalaisen viejän väitteet on tämän vuoksi hylättävä.

(43) Slovakian tasavallan ja Taiwanin osalta komissio vahvisti, että kyseisistä kahdesta maasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuudet laskivat vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 3,2 prosentista 1,5 prosenttiin ja vastaavasti 3,4 prosentista 1,6 prosenttiin. Kolmen muun asianomaisen maan markkinaosuudet sen sijaan kasvoivat samana ajanjaksona: Kiinan kansantasavallan osuus kasvoi 6,8 prosentista 8,5 prosenttiin, Kroatian 1,6 prosentista 3,2 prosenttiin ja Thaimaan 2,4 prosentista 2,6 prosenttiin.

Verrattuna muiden asianomaisten maiden kasvaviin markkinaosuuksiin, Slovakian tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevasta tuonnista ei katsottu aiheutuneen huomattavaa vahinkoa yhteisön teollisuudelle, koska tuonnin taso oli alhainen ja jyrkästi aleneva. Sitä ei sen vuoksi kumuloitu muusta kolmesta asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kanssa, ja se jätettiin vahinkoa koskevan arvion ulkopuolelle.

(44) Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta ja Thaimaasta peräisin olevan tuonnin osalta todettiin, että kustakin kyseisestä maasta tuodut, tutkimuksen kohteena olevat tuotteet olivat lajin ja mitan perusteella kaikin puolin samankaltaisia, keskenään vaihdettavia, ja että niitä oli pidetty kaupan yhteisössä samana ajanjaksona ja samanlaisin kaupallisin perustein. Tuonti kilpaili keskenään ja yhteisön teollisuuden valmistaman samankaltaisen tuotteen kanssa. Kustakin asianomaisesta maasta kyseisenä ajanjaksona peräisin olevat tuontimäärät olivat huomattavia ja hintojen suuntaukset samanlaisia. Näissä olosuhteissa ja yhteisön toimielimien käytännön mukaisesti katsotaan, että on olemassa riittävästi perusteita kumuloida Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta ja Thaimaasta peräisin oleva tuonti (jäljempänä käytetty ilmaisu `asianomaiset viejämaat` tarkoittaa ainoastaan Kiinan kansantasavaltaa, Kroatiaa ja Thaimaata).

2. Yhteisön kulutus, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrät, markkinaosuus ja hinnat

a) Yhteisön kulutus

(45) Menettelyn kohteena olevien tuotteiden yhteisön kulutusta koskevat tiedot perustuvat yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien kokonaismyyntiin yhteisössä, johon on lisätty arvio sellaisten tuottajien myynnistä, jotka eivät toimineet yhteistyössä, ja kolmansista maista peräisin oleva kokonaistuonti - kyseisistä viejämaista peräisin oleva kokonaistuonti mukaan lukien. Tämän perusteella yhteisön kulutus on pysynyt yleisesti ottaen vakaana vuosina 1989-1993, joina se lisääntyi hieman 53 132 tonnista 53 406 tonniin ja 27 189 tonniin kuusi kuukautta kestäneen tutkimusajanjakson aikana.

b) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä

(46) Asianomaisista viejämaista peräisin olevan yhteisöön suuntautuvan kumuloidun tuonnin määrä lisääntyi jatkuvasti 1 304 tonnista 7 309 tonniin vuosina 1989-1993, ja se oli 3 854 tonnia tutkimusajanjakson aikana, mikä merkitsee 491 prosentin vuosittaista kasvua vuoteen 1989 verrattuna.

c) Markkinaosuudet

(47) Vuoden 1989 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana asianomaisten viejämaiden kumuloidut markkinaosuudet yhteisössä kasvoivat 2,5 prosentista 14,3 prosenttiin ja kehittyivät erikseen tarkasteltuna seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

d) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat

(48) Asianomaisista viejämaista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat huomattavasti tutkimusajanjakson aikana yhteisön tuottajien perimiä hintoja alhaisempia. Alihinnan määrittämiseksi komissio vertasi asianomaisten viejien hintoja Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden valituksen tehneiden tuottajien yhteisön markkinoilla perimiin myyntihintoihin. Kyseiset jäsenvaltiot muodostavat suurimman osan asianomaisten tuotteiden yhteisön markkinoista, ja niihin suuntautuu enemmän kuin 85 prosenttia asianomaisesta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista.

(49) Hintavertailu suoritettiin vertailukelpoisessa kaupankäynnin vaiheessa ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle tapahtuneen myynnin perusteella ja, silloin kun todisteita oli riittävästi, tuotelajin perusteella tuotujen tuotteiden useimpien mittojen ja seinämän paksuuksien osalta.

(50) Tarkistuksia tehtiin verrattavuuden varmistamiseksi sekä yhteisön tuottajien hinnoista vähennettyjen kuljetuskustannuksien että tuontihintoihin lisätyn tullin osalta tapauksen mukaan. Lisäksi tuontihintoja tarkistettiin tuojan marginaalilla, johon sisältyy tulliselvitys ja käsittelykustannukset sekä pankkikulut ja voittomarginaali siinä määrin kuin se oli tarpeen.

(51) Kunkin yksittäisen viejän painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja verrattiin valituksen tehneiden tuottajien vastaaviin myyntihintoihin yhteisön markkinoilla toisiinsa verrattavissa olevien tuotelajien perusteella. Hintojen alittaminen prosenttimääränä yhteisön tuottajien tosiasiallisista vapaasti tehtaalla -hinnoista vaihteli tutkimusajanjakson aikana 24,5 prosentista 40,7 prosenttiin Kiinan kansantasavallan osalta, 21,3 prosentista 37,8 prosenttiin Thaimaan osalta ja se oli 21,9 prosenttia Kroatian osalta.

3. Yhteisön teollisuuden tila

a) Yhteisön tuotanto

(52) Yhteisön teollisuuden asianomaisten tuotteiden kokonaistuotanto väheni 54 104 tonnista 45 402 tonniin vuosina 1989-1993 ja se oli 22 432 tonnia kuusi kuukautta kestäneen tutkimusajanjakson aikana, mikä merkitsee 17,1 prosentin vuosittaista laskua vuoteen 1989 verrattuna. Tuotanto väheni erityisesti Saksassa, Ranskassa ja Italiassa, joihin suuntautui yhteensä noin 78 prosenttia asianomaisista viejämaista peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista viiteajanjakson aikana.

b) Tuotantokyky ja tuotantokyvyn käyttöaste

(53) Koska putkien liitososien perustuotantolaitteita suunnitellaan ja käytetään myös sellaisten tuotelajien tuotantoon, joihin tätä menettelyä ei sovelleta, kyseessä olevien tuotteiden määrällistä tuotantokykyä ja sen käyttöastetta on mahdotonta määrittää tarkoin. Todettiin kuitenkin, että muiden samoilla peruslaitteilla valmistettujen tuotteiden määrä on vähentynyt samassa suhteessa kuin asianomaisten tuotteiden määrä. Tutkimuksessa määritettyjä käyttöasteita voidaan näin ollen pitää edustavina.

(54) Yhteisön putkien liitososateollisuus on vuodesta 1985 alkaen läpikäynyt uudelleenjärjestelyvaiheen, jonka tuloksena sen vuosittainen kokonaistuotantokyky, joka oli arviolta 120 000 tonnia, väheni alle 100 000 tonniin vuonna 1993 laitteiden saneerauksen ja useiden tuotantolaitosten sulkemisen vuoksi. Ponnistuksista huolimatta yhteisön tuottajien tuotantokyvyn kokonaiskäyttöaste laski jyrkästi vuoden 1989 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana lukuun ottamatta yhtä tuottajaa, joka vuoteen 1990 saakka oli turvautunut pääasiallisesti ostoihin, mutta oli sittemmin päättänyt täydentää omaan tuotantoon perustuvaa liitososien valikoimaansa. Tästä huolimatta kaikkien yhteisön tuottajien tuotantokyvyn käyttöaste oli tutkimusajanjakson aikana pienempi kuin 55 prosenttia, mikä useimmissa tapauksissa ei riittänyt kiinteiden kustannusten jakamiseksi ja kattamiseksi kohtuullisesti.

c) Myyntimäärä ja markkinaosuus

(55) Yhteisön tuottajien asianomaisten tuotteiden kokonaismyynti yhteisön markkinoilla väheni 41 006 tonnista 34 937 tonniin vuosina 1989-1993 ja se oli 17 889 tonnia vuoden 1993 heinäkuusta joulukuuhun kestäneen tutkimusajanjakson aikana. Verrattuna vuoteen 1989 tutkimusajanjakson myynti merkitsee 12,7 prosentin laskua vuodessa. Kun yhteisön vuosittainen kulutus pysyi yleensä vakaana vuoden 1989 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, yhteisön tuottajien markkinaosuus aleni 77,2 prosentista 65,7 prosenttiin samana ajanjaksona. Näin ollen yhteisön teollisuuden markkinaosuus on laskenut melkein saman verran kuin asianomaisten viejämaiden markkinaosuus on kasvanut (2,5 prosentista 14,3 prosenttiin).

d) Myyntihinnat

(56) Asianomaisten viejämaiden harjoittaman huomattavan alihinnoittelun seurauksena valituksen tehneiden tuottajien myyntihinnat kotimaan ja muilla yhteisön markkinoilla laskivat merkittävästi vuoden 1989 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana erityisesti sellaisten tuotelajien osalta, jotka kilpailivat suoraan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa.

e) Kannattavuus

(57) Jatkuvilla saneeraustoimenpiteillä saavutetusta huomattavasta kustannusten alenemisesta huolimatta useimpien yhteisön teollisuuden toimijoiden taloudellinen tilanne on huonontunut erityisesti sen jälkeen, kun yhteisön markkinoille saapui vuonna 1992 huomattava määrä polkumyynnillä tuotuja tuotteita. Tutkimusajanjakson aikana kaikki valituksen tehneet yhteisön tuottajat kärsivät taloudellisia tappioita tai niiden voitot pienenivät.

f) Työllisyys

(58) Yhteisön koko putkien liitososateollisuuden työllisyystilanteen osalta komissio totesi, että saneeraustoimenpiteiden ja kolmen tehtaan sulkemisen vuoksi yhteisön tuottajien kokonaistyövoima oli laskenut noin 15 prosenttia vuoden 1989 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tilausten huomattava väheneminen, joka johti riittämättömään tuotantokyvyn käyttöasteeseen, pakotti joissakin tapauksissa yhteisön tuottajat ottamaan käyttöön lyhennetyn työajan ja yhdessä tapauksessa irtisanomaan kolmanneksen henkilökunnasta.

4. Vahinkoa koskeva päätelmä

(59) Vahinkoa koskevien tosiasioiden alustavasta tutkimuksesta on ilmennyt, että yhteisön teollisuus on kärsinyt erityisesti tuotanto- ja myyntimäärien laskusta sekä markkinaosuuden merkittävästä alentumisesta ja että se ei ole voinut nostaa hintoja nousevien tuotantokustannuksien peittämiseksi, joten taloudellinen tulos on huonontunut.

(60) Kyseisten kielteisten taloudellisten tekijöiden perusteella komissio päättelee, että yhteisön teollisuus on kärsinyt huomattavaa vahinkoa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

F. VAHINGON SYY

(61) Komissio on tutkinut, onko yhteisön teollisuuden kärsimän huomattavan vahingon aiheuttanut polkumyynnillä tapahtunut tuonti ja ovatko muut tekijät mahdollisesti vaikuttaneet vahingon syntymiseen.

1. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(62) Tutkimuksessaan komissio totesi, että asianomaisten viejämaiden viennin suuntaukset, niiden kasvava markkinaosuus ja kyseisen viennin aiheuttama hintojen laskusuuntaus tapahtuivat samanaikaisesti yhteisön tuotannon, tuotantokyvyn käyttöasteen, myyntimäärien, markkinaosuuden, kannattavuuden ja työllisyyden laskun kanssa, mikä johti erityisesti vuonna 1992 yhteisön teollisuuden kilpailutilanteen ja taloudellisen tilanteen huononemiseen.

(63) Koska asianomaisten tuotteiden kulutus pysyi melko vakaana, kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi 2,5 prosentista 14,3 prosenttiin vuoden 1989 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun taas yhteisön tuottajien markkinaosuus väheni 77,2 prosentista 65,7 prosenttiin. Näin ollen yhteisön teollisuuden menettämä markkinaosuus näkyi viejämaiden osuuden kasvuna.

(64) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintojen osalta havaittiin huomattavia polkumyyntimarginaaleja. Ottaen huomioon putkien liitososien markkinahintojen herkkyyden, huomattavat polkumyyntimarginaalit ovat pakottaneet yhteisön teollisuuden alentamaan hintojaan, jotta se saavuttaisi kohtuullisen tuotantokyvyn käyttöasteen ja markkinaosuuden. Kyseinen hintojen aleneminen on aiheuttanut yleisen kannattavuuden heikkenemisen, mikä ilmenee useimpien yhteisön tuottajien kärsiminä taloudellisina tappioina.

2. Muiden tekijöiden vaikutukset

(65) Tarkasteltiin myös sitä, kuinka muut kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista aiheutuneet vaikutukset olisivat voineet aiheuttaa yhteisön teollisuuden kärsimän vahingon tai myötävaikuttaa sen syntymiseen. Komissio tutki erityisesti asianomaisen tuotteen sellaisen tuonnin kehitystä ja vaikutusta, joka oli peräisin tämän menettelyn ulkopuolella olevista kolmansista maista, sekä selvästi havaittavan kulutuksen suuntauksia yhteisön markkinoilla ja erään valituksen tehneen yhteisön tuottajan harjoittaman tuonnin vaikutusta.

(66) Tuonnin määrä muista kolmansista maista, Taiwan ja Slovakian tasavalta mukaan lukien, oli kokonaisuudessaan melko vakaa ja sen vuosittainen määrä oli 10 822 tonnia vuonna 1989 ja 10 892 tonnia tutkimusajanjakson aikana, mikä on markkinaosuutena mitattuna vastaavasti 20,3 prosenttia ja 20,0 prosenttia. Kun tarkastellaan menettelyssä mukana olevien vientimaiden yhteenlasketun viennin 6 400 tonnin suuruista kasvua ja niiden 12 prosenttiyksikön suuruista markkinaosuuden kasvua samana ajanjaksona, todetaan, että kyseiset viejämaat olivat selvästi hyödynsaajia myyntimäärällä ja markkinaosuudella mitattuna. Eurostatin tilastotietojen mukaan useimmista muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin hinnat olivat selvästi korkeampia kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat, ja kyseiset tiedot eivät osoittaneet, että menettelyn ulkopuolella olevista kolmansista maista peräisin oleva tuonti olisi tapahtunut polkumyynnillä.

(67) Ottaen huomioon kysynnän kehityksen, asianomaisten tuotteiden selvästi havaittavissa oleva vuosittainen kulutus yhteisössä kasvoi vuoden 1989 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana hieman 53 132 tonnista 54 378 tonniin.

(68) Erään valituksen tehneen yhteisön tuottajan toteuttaman asianomaisten tuotteiden tuonnin vaikutuksen osalta todettiin, että kyseisen tuonnin taso ei ylittänyt kahta prosenttia tuottajan kokonaismyynnistä yhteisössä tutkimusajanjakson aikana ja että suurin osa tuonnista koostui tuotteista, jollaisia kyseinen tuottaja ei valmistanut ja jotka täydensivät tuotesarjaa, ja lisäksi todettiin, että hinnat, joilla kyseinen tuottaja jälleenmyi tuodut tuotteet, eivät periaatteessa olleet erilaisia kuin sen itsensä tai muiden yhteisön tuottajien tuottamien tuotteiden myyntihinnat. Kyseisestä syystä katsotaan, että tuova tuottaja ei ollut osallisena polkumyyntiin ja että kyseinen tuottaja ei ollut suojassa polkumyynnin vaikutuksilta eikä se hyötynyt polkumyynnistä.

3. Päätelmä

(69) Kyseisten huomioiden perusteella komissio esitti alustavaa päätöstään varten päätelmän, jonka mukaan Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta ja Thaimaasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva kyseisten tuotteiden tuonti on aiheuttanut huomattavaa vahinkoa yhteisön teollisuudelle.

G. YHTEISÖN ETU

1. Yleiset huomiot

(70) Arvioitaessa yhteisön etua on otettava erityisesti huomioon tarve sulkea pois vilpillisestä kaupallisesta toiminnasta aiheutuvat kauppaa vääristävät vaikutukset ja pitää yllä kyseisten tuotteiden tehokasta kilpailua yhteisön markkinoilla. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäisi nostaa viennin hintatasoa ja tällä tavoin vaikuttaa viennin suhteelliseen kilpailukykyyn.

Koska tämä aiheutuu tarpeesta korjata polkumyynnin vahingolliset vaikutukset, kyseisten toimenpiteiden toteuttamatta jättämisellä olisi kuitenkin sitä vastoin päinvastainen vaikutus kilpailutilanteeseen yhteisön markkinoilla, jos yhteisön tuottajat katoaisivat. Polkumyynnillä saavutettujen epäoikeudenmukaisten etujen poistamisen pitäisi estää yhteisön teollisuuden huononeminen edelleen. Näissä olosuhteissa ei pitäisi odottaa toimenpiteiden käyttöön oton aiheuttavan huomattavaa päinvastaista vaikutusta yhteisön markkinoiden kilpailutilanteeseen. Komissio on tätä taustaa vasten tarkastellut asianomaisista viejämaista peräisin olevien teräksestä valmistettuihin liitososiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vaikutusta ottaen huomioon yhteisön teollisuuden ja käyttäjien erityiset edut.

2. Yhteisön teollisuuden etu

(71) Tässä menettelyssä on vahvistettu, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin osalta vaikeuttaisi yhteisön teollisuuden jo uhanalaista tilannetta ja uhkaisi yhteisön liitososateollisuuden elinvoimaisuutta, kun otetaan huomioon yhteisön teollisuuden kärsimät huomattavat ja yhä kasvavat taloudelliset tappiot. Tämä suuntaus on nähtävä erityisesti ottaen huomioon yhteisön tuottajien tekemät huomattavat ponnistelut tuontantolaitostensa nykyaikaistamiseksi ja automatisoimiseksi siten, että yhteisön tuottajat pystyvät kilpailemaan oikeudenmukaisissa markkinaolosuhteissa toimivien tuottajien kanssa. Jos kyseiset tuottajat pakotetaan poistumaan markkinoilta, kaikki kyseiset investoinnit ovat menneet hukkaan.

(72) Vahvistettiin myös, että pystyäkseen valmistamaan koko tuotevalikoiman kilpailukykyisin kustannuksin, teräksestä liitososia valmistava yhteisön teollisuus on riippuvainen laitteidensa kohtuullisesta käyttöasteesta, joka saavutetaan periaatteessa tuottamalla kauppalaatua olevia standardiosia, jotka kilpailevat suoraan asianomaisista kolmansista maista polkumyynnillä tuotujen sellaisten tuotteiden kanssa, joilla on merkittävin osuus kyseisten teollisuudenalan tuotoista. Tämän tuotannon väheneminen vaikuttaisi myös muiden laadultaan korkeampien tuoteluokkien tuotantoon lisäämällä niiden kustannuksia ja yhteisön kuluttajilta perittäviä hintoja.

3. Käyttäjien etu

(73) Kuten 70 johdantokappaleessa todettiin, kyseisistä viejämaista tuotujen putkien liitososien käyttäjien on maksettava tavanomaiset markkinahinnat, jos tullit otetaan käyttöön. Asianomaiset ostajat ovat yrityksiä, jotka toimivat talon- ja laivanrakennusalalla sekä kemikaalien tuotantoalalla, öljyjalostusalalla ja energiantuotantolaitosten rakentamisen alalla. Kantaa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vaikutuksesta kyseisiin ostajiin tai käyttäjiin ei toimitettu komissiolle tutkimuksen aikana. Kyseinen vaikutus voi vaihdella huomattavasti tapauskohtaisesti asianomaisessa rakennustoiminnassa tarvittavien liitososien määrästä riippuen. Teräksestä valmistettuihin liitososiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöön otolla on kuitenkin rajallinen vaikutus kyseisiin käyttäjinä toimiviin elinkeinoihin, koska kokonaisrakennuskustannusten kasvu liitososia käyttävässä rakennustoiminnassa on erittäin vähäistä. Tutkimuksesta on joka tapauksessa käynyt ilmi, että teräksestä valmistettujen liitososien korkeammat hinnat hyväksytään markkinoilla, koska menettelyn ulkopuolella olevista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin hintojen todettiin olevan huomattavasti korkeampia kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintojen.

(74) Lopuksi on pidettävä mielessä, että polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä aiheutuvan hintojen nousun tarkoituksena on poistaa vilpillisellä toiminnalla saavutettu hintaetu, joka on vahingollista yhteisön teollisuudelle, jonka tilanne vaikuttaa väistämättä huononevan, jollei toimenpiteitä toteuteta. Jos kyseinen huononeminen johtaa yhteisön teollisuuden katoamiseen, kilpailu teräksestä valmistettujen liitososien alalla vähenisi huolestuttavasti yhteisön markkinoilla, mikä johtaisi tilanteeseen, joka ei ole ostajien tai käyttäjien etujen mukainen.

(75) Tarkasteltuaan huolellisesti edellä esitettyjä näkökohtia komissio katsoo tästä syystä, että on yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, joita sovelletaan Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta ja Thaimaasta peräisin olevien asianomaisten tuotteiden tuontiin, jotta estetään polkumyynnillä tapahtuneen asianomaisen tuonnin aiheuttama lisävahinko tutkimuksen jäljellä olevana ajanjaksona.

Edellä esitetyn perusteella toimenpiteet pitäisi ottaa käyttöön väliaikaisena arvotullina.

H. TULLI

(76) Väliaikaisen tullin tason vahvistamiseksi komissio otti huomioon todetun polkumyynnin tason ja tullin määrän, jota tarvitaan yhteisön teollisuuden kärsimän vahingon poistamiseksi.

(77) Koska vahinko koski pääasiassa hintojen alenemista, markkinaosuuden menettämistä ja erityisesti taloudellisia tappioita, kyseisen vahingon poistaminen edellyttää, että asianomaisten viejien vientihintoja korotetaan siten, että yhteisön teollisuus voi nostaa hintojaan kannattavalle tasolle myyntimääriä menettämättä.

Tarvittavan hinnankorotuksen laskemiseksi komissio katsoi, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintoja oli vertailtava yhteisön teollisuuden myyntihintoihin, joissa on otettu huomioon tuotantokustannukset ja kohtuullinen voitto.

(78) Kyseisten tuotelajien polkumyynnin määrittämisessä käytettyjä painotettuja keskimääräisiä vientihintoja, jotka ilmaistiin vapaasti yhteisön rajalla -tasolla mukautettuna tarvittaessa vapaasti yhteisön tehtaalla -tasolle, vertailtiin tutkimusajanjaksona asianomaisten yhteisön tuottajien perimiin tosiasiallisiin painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin, joita korotettiin tarvittaessa tuotantokustannusten ja viiden prosentin suuruisen voittomarginaalin kattamiseksi. Kyseisen voittomarginaalin katsottiin olevan alustavaa määritystä varten kohtuullisella tasolla ja olevan vertailukelpoinen siihen tasoon nähden, joka olisi todennäköisesti saavutettu ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia.

Vertailu tuotti seuraavat vahinkomarginaalit:

>TAULUKON PAIKKA>

(79) Koska kroatialaisen tuottajan, Zeljezara Sisakin ja thaimaalaisen tuottajan, TTU:n tapauksessa vahinkomarginaalit ovat alhaisemmat kuin asianomaiset todetut polkumyyntimarginaalit, väliaikaisten polkumyyntitullien olisi perustuttava tälle alhaisemmalle tasolle perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Kaikissa muissa tapauksissa väliaikaisen tullin pitäisi olla vahvistetun polkumyyntimarginaalin mukainen.

(80) Edellä 34 johdantokappaleessa esitetyistä syistä on kahdelle yhteistyössä toimivalle Kiinan kansantasavaltaan sijoittautuneelle tuottajalle/viejälle vahvistettu yksi ainoa tulli.

(81) Vahvistaessaan väliaikaista tullia kunkin sellaisen asianomaisen viejämaan viejille, jotka eivät vastanneet yhteisön kyselylomakkeeseen eivätkä muutoin ilmoittautuneet, komissio katsoi, että tullit olisi vahvistettava käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti. Katsottiin, että käyttökelpoisimmat tiedot olivat tutkimuksen aikana vahvistetut tiedot ja että ei ollut syytä uskoa, että tarpeellisina pidettyjä korkeimpia tulleja alhaisemmat tullit riittäisivät poistamaan kyseisen tuonnin aiheuttaman vahingon. Tullien kiertämisen estämiseksi ja yhteistyöstä kieltäytymisen palkitsematta jättämiseksi pidettiin aiheellisena ottaa käyttöön saman maan viejille määritetty korkein tulli.

(82) Edellä esitetyn perusteella väliaikaisten polkumyyntitullien olisi oltava seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

I. MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN SLOVAKIAN TASAVALLAN JA TAIWANIN OSALTA

(83) Kuten 43 johdantokappaleessa selitettiin, Slovakian tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien tuotteiden tuonnin ei katsottu myötävaikuttavan huomattavasti yhteisön teollisuuden kärsimään vahinkoon. Tästä syystä komissio katsoo, että suojatoimenpiteet eivät ole välttämättömiä ja että polkumyynnin vastainen menettely olisi päätettävä näiden kahden maan osalta.

(84) Neuvoa-antava komitea ei vastustanut kyseistä toimenpidettä.

(85) Osapuolille, joita asia suoraan koski, ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja päätelmistä, joiden perusteella komissio aikoi päättää menettelyn Slovakian tasavallan ja Taiwanin osalta, ja osapuolille annettiin mahdollisuus esittää kantansa.

J. LOPPUSÄÄNNÖS

(86) Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jossa asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi todettava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt päätelmät ovat alustavia ja niitä voidaan harkita uudelleen, jos komissio ehdottaa lopullisen tullin käyttöön ottoa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jota sovelletaan Kiinan kansantasavallasta, Kroatiasta ja Thaimaasta peräisin olevien sellaisten raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien (muiden kuin valettujen liitososien, laippojen ja kierteitettyjen liitososien) tuonnissa, joiden ulkoläpimitta on enintään 609,6 millimetriä ja joita käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin ja jotka kuuluvat CN-koodeihin ex 7307 93 11 (Taric-koodi 7307 93 11*91), ex 7307 93 19 (Taric-koodi 7307 93 19*91), ex 7307 99 30 (Taric-koodi 7307 99 30*91) ja ex 7307 99 90 (Taric-koodi 7307 99 90*91).

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava tulli on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin suuruisen vakuuden antamista.

2 artikla

Päätetään Slovakian tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien, CN-koodeihin ex 7307 93 11, ex 7307 93 19, ex 7307 99 30 ja ex 7307 99 90 kuuluvien putkien liitososien tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely.

3 artikla

Rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan soveltamista, asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa ja pyytää komissiolta saada tulla suullisesti kuulluiksi kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä syyskuuta 1995.

Komission puolesta

Leon BRITTAN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 349, 31.12.1994, s. 1

(2) EYVL N:o L 122, 2.6.1995, s. 1

(3) EYVL N:o L 209, 2.8.1988, s. 1

(4) EYVL N:o L 66, 10.3.1994, s. 10

(5) EYVL N:o C 35, 3.2.1994, s. 4