TYÖJÄRJESTYS (1)

Huomautus

Työjärjestyksen tulkinnat on painettu kursiivilla (162 artiklan mukaisesti).

SISÄLLYS

Sivu

I LUKU EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET

1 artikla Euroopan parlamentti . 8

2 artikla Edustajantoimen riippumattomuus . 8

3 artikla Erioikeudet ja vapaudet . 8

4 artikla Jäsenten osallistuminen istuntoihin ja äänestyksiin . 8

5 artikla Kulukorvausten ja lisien maksaminen . 8

6 artikla Parlamentaarisen loukkaamattomuuden pidättäminen . 8

7 artikla Valtakirjojen tarkastus . 9

8 artikla Jäsenten toimikausi . 9

9 artikla Käyttäytymissäännöt . 10

II LUKU PARLAMENTIN ISTUNNOT

10 artikla Parlamentin koollekutsuminen . 10

11 artikla Istuntopaikat . 11

III LUKU PARLAMENTIN VIRANHALTIJAT

12 artikla Ikäpuhemies . 11

13 artikla Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset säännökset . 11

14 artikla Puhemiehen valinta - avajaispuhe . 11

15 artikla Varapuhemiesten valinta . 11

16 artikla Kvestorien valinta . 12

17 artikla Viranhaltijoiden toimikausi . 12

18 artikla Vapautuvat toimet . 12

19 artikla Puhemiehen tehtävät . 12

20 artikla Varapuhemiesten tehtävät . 12

IV LUKU PARLAMENTIN TOIMIELIMET

21 artikla Puhemiehistön kokoonpano . 13

22 artikla Puhemiehistön tehtävät . 13

23 artikla Puhemieskonferenssin kokoonpano . 13

24 artikla Puhemieskonferenssin tehtävät . 13

25 artikla Kvestorien tehtävät . 14

26 artikla Valiokuntien puheenjohtajien konferenssi . 14

27 artikla Valtuuskuntien puheenjohtajien konferenssi . 14

28 artikla Puhemiehistön, puhemieskonferenssin ja kvestoreiden päätösten julkisuus . 14

V LUKU PUOLUERYHMÄT

29 artikla Puolueryhmien muodostaminen . 14

30 artikla Sitoutumattomat jäsenet . 14

31 artikla Paikkojen jako istuntosalissa . 14

VI LUKU SUHTEET MUIHIN TOIMIELIMIIN

Nimitykset

32 artikla Komission puheenjohtajan nimeäminen . 15

33 artikla Komission hyväksymistä koskeva äänestys . 15

34 artikla Epäluottamuslauseen esittäminen komissiolle . 15

35 artikla Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen . 15

36 artikla Euroopan keskuspankki (Euroopan rahapoliittinen instituutti) . 16

Julkilausumat

37 artikla Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat . 16

38 artikla Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat . 16

39 artikla Euroopan keskuspankin (Euroopan rahapoliittinen instituutti) julkilausumat . 16

Neuvostolle ja komissiolle osoitetut kysymykset

40 artikla Suulliset kysymykset . 16

41 artikla Kyselytunti . 17

42 artikla Kirjalliset kysymykset . 17

Kertomukset

43 artikla Komission vuotuinen yleiskertomus . 17

44 artikla Komission vuosikertomus yhteisön oikeuden täytäntöönpanosta . 17

Päätöslauselmat ja suositukset

45 artikla Päätöslauselmaesitykset . 17

46 artikla Suositukset neuvostolle . 18

47 artikla Keskustelut tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista . 18

48 artikla Kirjalliset kannanotot . 19

VII LUKU LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYT

Yleiset säännökset

49 artikla Vuotuinen lainsäädäntöohjelma . 19

50 artikla Lakialoitteet . 20

51 artikla Lainsäädännöllisten asiakirjojen käsittely . 20

52 artikla Päätösvallan siirto valiokunnille . 21

Ensimmäinen käsittely - valiokuntavaihe

53 artikla Oikeudellisen perustan tarkistaminen . 21

54 artikla Toissijaisuusperiaate, perusoikeudet, rahavarat . 22

55 artikla Lainsäädäntömenettelyn avoimuus . 22

56 artikla Komission ehdotuksen muuttaminen . 22

57 artikla Komission kanta tarkistuksiin . 22

Ensimmäinen käsittely - täysistuntovaihe

58 artikla Ensimmäisen käsittelyn päättäminen . 22

59 artikla Komission ehdotuksen hylkääminen . 23

60 artikla Tarkistusten hyväksyminen komission ehdotukseen . 23

Ensimmäinen käsittely - seurantamenettely

61 artikla Parlamentin lausunnon seuranta . 24

62 artikla Uudelleen kuuleminen . 24

63 artikla Sovittelumenettely . 24

Toinen käsittely - valiokuntavaihe

64 artikla Neuvoston yhteisen kannan ilmoittaminen . 24

65 artikla Määräajat . 25

66 artikla Toimivaltaiseen valiokuntaan lähettäminen ja käsittely toimivaltaisessa valiokunnassa . 25

Toinen käsittely - täysistuntovaihe

67 artikla Toisen käsittelyn päättäminen . 25

68 artikla Neuvoston yhteisen kannan hyväksyminen sellaisenaan . 25

69 artikla Neuvoston yhteisen kannan hylkäämisaikomus . 25

70 artikla Sovittelu toisen käsittelyn aikana . 26

71 artikla Neuvoston yhteisen kannan hylkääminen . 26

72 artikla Tarkistukset neuvoston yhteiseen kantaan . 26

73 artikla Seuraukset komission hylätessä parlamentin tarkistukset uudelleen käsitellyssä ehdotuksessaan . 27

Kolmas käsittely - sovittelu

74 artikla Sovittelukomitean koolle kutsuminen . 27

75 artikla Valtuuskunta sovittelukomiteassa . 27

76 artikla Määräajat . 27

Kolmas käsittely - täysistuntovaihe

77 artikla Yhteinen ehdotus . 27

78 artikla Neuvoston ehdotus . 28

79 artikla Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen . 28

Hyväksyntämenettely

80 artikla Hyväksyntämenettelyn päättäminen . 28

Valvontatoimivalta

81 artikla Täytäntöönpanosäännökset . 28

82 artikla Yhteisön lainsäädännön virallinen koontaminen . 28

83 artikla Seuraukset neuvoston jättäessä päätöksen tekemättä yhteisen kannan hyväksymisen jälkeen . 29

84 artikla Menettely tuomioistuimessa . 29

VIII LUKU TALOUSARVIOMENETTELYT

85 artikla Yleinen talousarvio . 29

86 artikla Talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntäminen komissiolle . 29

87 artikla Talousarvion toteuttamisen parlamentaarinen valvonta . 29

IX LUKU PERUSTAMISSOPIMUKSET JA KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

88 artikla Tarkistukset EHTY:n perustamissopimukseen . 29

89 artikla Liittymissopimukset . 30

90 artikla Kansainväliset sopimukset . 30

X LUKU YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA

91 artikla Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa . 31

92 artikla Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat suositukset . 31

XI LUKU YHTEISTYÖ OIKEUS- JA SISÄASIOISSA

93 artikla Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille oikeus- ja sisäasioissa . 31

94 artikla Suositukset oikeus- ja sisäasioissa . 32

XII LUKU PARLAMENTIN TYÖN JÄRJESTELY

95 artikla Esityslistaluonnos . 32

96 artikla Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen . 32

97 artikla Kiireellisyys . 32

98 artikla Yhteiskeskustelu . 33

99 artikla Menettely ilman keskustelua . 33

100 artikla Määräajat . 33

XIII LUKU YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ISTUNNON KULUSTA

101 artikla Oikeus päästä istuntosaliin . 33

102 artikla Kielet . 33

103 artikla Asiakirjojen jakelu . 34

104 artikla Istuntojen julkisuus . 34

105 artikla Puheenvuorojen myöntäminen ja niiden sisältö . 34

106 artikla Puheajan jakaminen . 34

107 artikla Puhujaluettelo . 34

108 artikla Henkilökohtaiset lausumat . 35

109 artikla Järjestyksenpito istuntosalissa . 35

110 artikla Jäsenten poistaminen istuntosalista . 35

111 artikla Häiriöt . 35

XIV LUKU PÄÄTÖSVALTAISUUS JA ÄÄNESTÄMINEN

112 artikla Päätösvaltaisuus . 35

113 artikla Äänestysmenettely . 36

113 a artikla Tasan menevät äänestykset . 36

114 artikla Äänestysperiaatteet . 36

115 artikla Tarkistuksien äänestysjärjestys . 36

116 artikla Kohta kohdalta -äänestys . 37

117 artikla Äänestysoikeus . 37

118 artikla Äänestäminen . 37

119 artikla Nimenhuutoäänestys . 38

120 artikla Koneäänestys . 38

121 artikla Suljettu lippuäänestys . 38

122 artikla Äänestysselitykset . 38

123 artikla Äänestystä koskevat epäselvyydet . 38

124 artikla Tarkistusten antaminen käsiteltäväksi ja niiden esittäminen . 39

125 artikla Tarkistusten hyväksyminen käsiteltäväksi . 39

XV LUKU MENETTELYJÄ KOSKEVAT ESITYKSET

126 artikla Menettelyjä koskevat esitykset . 39

127 artikla Työjärjestyksen noudattamista koskevat puheenvuorot . 40

128 artikla Esitys siitä, että asiaa ei hyväksytä käsiteltäväksi . 40

129 artikla Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen . 40

130 artikla Keskustelun päättäminen . 40

131 artikla Keskustelun lykkääminen . 40

132 artikla Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen . 41

XVI LUKU JULKISET KOKOUSASIAKIRJAT

133 artikla Pöytäkirjat . 41

134 artikla Sanatarkat istuntoselostukset . 41

XVII LUKU VALIOKUNNAT

135 artikla Valiokuntien asettaminen . 41

136 artikla Väliaikaiset tutkintavaliokunnat . 42

137 artikla Valiokuntien kokoonpano . 43

138 artikla Varajäsenet . 43

139 artikla Valiokuntien tehtävät . 44

140 artikla Valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta . 44

141 artikla Alivaliokunnat . 44

142 artikla Valiokuntien puheenjohtajistot . 44

143 artikla Menettely ilman mietintöä - yksinkertaistettu menettely . 44

144 artikla Kuulemismenettelyn mukaiset valiokuntamietinnöt . 45

145 artikla Mietinnöt, jotka eivät liity lainsäädäntöön . 45

146 artikla Perustelut ja määräajat . 45

147 artikla Valiokuntien lausunnot . 45

148 artikla Valiokunta-aloitteiset mietinnöt . 46

149 artikla Kyselytunti valiokunnassa . 46

150 artikla Menettely valiokunnassa . 46

151 artikla Valiokunnan kokoukset . 47

152 artikla Valiokunnan kokouspöytäkirjat . 47

XVIII LUKU YHTEISPARLAMENTAARISET VALTUUSKUNNAT

153 artikla Yhteisparlamentaaristen valtuuskuntien asettaminen ja niiden tehtävät . 47

154 artikla Mietintö Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle . 47

155 artikla Parlamentaariset sekavaliokunnat . 48

XIX LUKU VETOOMUKSET

156 artikla Vetoamisoikeus . 48

157 artikla Vetoomusten käsittely . 48

158 artikla Tiedonanto vetoomuksista . 49

XX LUKU OIKEUSASIAMIES

159 artikla Oikeusasiamiehen nimittäminen . 49

160 artikla Oikeusasiamiehen erottaminen . 49

161 artikla Oikeusasiamiehen toiminta . 50

XXI LUKU TYÖJÄRJESTYKSEN SOVELTAMINEN JA TARKISTAMINEN

162 artikla Työjärjestyksen soveltaminen . 50

163 artikla Työjärjestyksen tarkistaminen . 51

XXII LUKU PARLAMENTIN SIHTEERISTÖ - LASKENTATOIMI

164 artikla Sihteeristö . 51

165 artikla Parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista . 51

166 artikla Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen . 51

XXIII LUKU MUITA SÄÄNNÖKSIÄ

167 artikla Keskeneräiset asiat . 52

LIITE I Työjärjestyksen 9 artiklan täytäntöönpanomääräykset - Jäsenien taloudellisten etujen ilmoittaminen . 53

LIITE II Kyselytunnin järjestäminen 41 artiklan mukaisesti . 54

A. Ohjeet . 54

B. Suositukset . 55

LIITE III Ohjeita ja yleisperiaatteita, joita tulee soveltaa otettaessa aiheita 47 artiklan mukaisista tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävien keskustelujen esityslistalle . 56

LIITE IV Täytäntöönpanomenettelyt Euroopan unionin yleisen talousarvion ja täydentävien lisätalousarvioiden käsittelemiseksi . 57

LIITE V Vastuuvapauden myöntämispäätöksien käsittely ja hyväksymismenettely . 61

LIITE VI Pysyvien valiokuntien toimivalta ja velvollisuudet . 63

LIITE VII Menettely Euroopan parlamentille toimitettujen luottamuksellisten asiakirjojen käsittelemiseksi . 73

LIITE VIII Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt . 74

I LUKU EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET

1 artikla

Euroopan parlamentti

1. Euroopan parlamentti on edustajakokous, jonka jäsenten valinta perustuu perustamissopimuksiin ja 20. syyskuuta 1976 annettuun säädökseen edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla sekä sopimuksista johdettuun kansalliseen lainsäädäntöön.

2. Euroopan parlamenttiin valituista henkilöistä käytetään nimitystä:

"Medlemmer af Europa-Parlamentet" tanskan kielellä,

"Mitglieder des Europäischen Parlaments" saksan kielellä,

"ÂïõëåõôÝò ôïõ Åõñùðáúêïý Êïéíïâïõëßïõ" kreikan kielellä,

"Members of the European Parliament" englannin kielellä,

"Diputados al Parlamento Europeo" espanjan kielellä,

"Euroopan parlamentin jäsenet" suomen kielellä,

"Députés au Parlement européen" ranskan kielellä,

"Deputati al Parlamento europeo" italian kielellä,

"Leden van het Europees Parlement" hollannin kielellä,

"Deputados ao Parlamento Europeu" portugalin kielellä ja

"Ledamöter av Europaparlamentet" ruotsin kielellä.

2 artikla

Edustajantoimen riippumattomuus

Euroopan parlamentin jäsenet ovat edustajantoimessaan itsenäiset. Heitä eivät sido mitkään ohjeet eivätkä he saa ottaa vastaan sidottua edustajantointa.

3 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1. Jäsenet nauttivat erioikeuksia ja vapauksia, siten kuin Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta 8. huhtikuuta 1965 tehdyn sopimuksen liitteenä olevassa Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevassa pöytäkirjassa säädetään.

2. Saatuaan tiedon parlamentin jäsenen valinnasta parlamentin puhemies myöntää parlamentin jäsenelle kulkuluvan, joka oikeuttaa vapaaseen liikkumiseen jäsenvaltioiden alueella.

3. Jäsenillä on oikeus tutkia kaikkia parlamentin tai jonkin valiokunnan hallussa olevia asiakirjoja lukuun ottamatta henkilökohtaisia asiakirjoja tai tilejä, joita ainoastaan asianomaiset jäsenet saavat tutkia.

4 artikla

Jäsenten osallistuminen istuntoihin ja äänestyksiin

1. Jokaisessa istunnossa on läsnäololuettelo jäsenten allekirjoitusta varten.

2. Läsnäololuettelon mukaan läsnä olevien jäsenten nimet merkitään kunkin istunnon pöytäkirjaan.

3. Toimitettaessa nimenhuutoäänestys pöytäkirjaan merkitään äänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet ja se, miten he äänestivät.

5 artikla

Kulukorvausten ja lisien maksaminen

Puhemiehistö antaa säännöksiä jäsenille maksettavista kulukorvauksista ja lisistä.

6 artikla

Parlamentaarisen loukkaamattomuuden pidättäminen

1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puhemiehelle osoittama esitys jäsenen parlamentaarisen loukkaamattomuuden pidättämisestä ilmoitetaan parlamentin täysistunnossa saapuneeksi ja lähetetään toimivaltaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi.

2. Valiokunta käsittelee pyynnöt viipymättä niiden saapumisjärjestyksessä.

3. Valiokunta voi vaatia esityksen tehneeltä viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeelliseksi pystyäkseen muodostamaan mielipiteensä parlamentaarisen loukkaamattomuuden pidättämisestä. Asianomaista jäsentä kuullaan hänen pyynnöstään ja jäsenellä on oikeus esittää olennaisiksi katsomiaan asiakirjoja tai muita kirjallisia todisteita. Toinen jäsen voi toimia hänen edustajanaan.

4. Valiokunnan mietintö sisältää päätösehdotuksen, joka rajoittuu suositukseen loukkaamattomuuden pidättämistä koskevan esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos esityksessä kuitenkin vaaditaan parlamentaarisen loukkaamattomuuden pidättämistä useiden syytöskohtien perusteella, jokaisesta kohdasta voidaan laatia erillinen päätösehdotus. Valiokunnan mietinnössä voidaan poikkeuksellisesti ehdottaa, että parlamentaarisen loukkaamattomuuden pidättäminen koskisi ainoastaan syytteen käsittelyä ja että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei voisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeen kuuluvia tehtäviä.

5. Valiokunta ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyydestä tai syyttömyydestä eikä siitä, oikeuttavatko jäsenen väitetyt lausumat tai toimet syytteeseen asettamista, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista.

6. Valiokunnan mietintö otetaan sen käsiteltäväksi antamista seuraavan täysistunnon esityslistan alkuun. Päätösehdotusta tai päätösehdotuksia koskevia tarkistuksia ei voi antaa käsiteltäväksi.

Keskustelu rajoittuu parlamentaarisen loukkaamattomuuden pidättämistä tai säilyttämistä koskevaa ehdotusta puoltaviin tai sitä vastaan esitettäviin perusteisiin.

Mietintöön sisältyvästä päätösehdotuksesta tai päätösehdotuksista äänestetään ensimmäisenä keskustelun jälkeisenä äänestysajankohtana.

Parlamentin käsiteltyä asiaa äänestetään jokaisesta mietintöön sisältyvästä ehdotuksesta erikseen. Vastakkainen päätös katsotaan tehdyksi, jos ehdotus hylätään.

7. Puhemies antaa parlamentin päätöksen viipymättä tiedoksi kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle pyytäen, että hänelle ilmoitettaisiin kaikista loukkaamattomuuden pidättämistä seuraavista oikeusviranomaisten päätöksistä. Saatuaan nämä tiedot puhemies välittää ne parlamentille sopivaksi katsomallaan tavalla.

8. Jos verekseltään rikoksesta tavattu jäsen pidätetään tai asetetaan syytteeseen, kuka tahansa muu jäsen voi pyytää jäsentä vastaan aloitettujen oikeustoimien lykkäämistä tai jäsenen vapauttamista.

7 artikla

Valtakirjojen tarkastus

1. Parlamentti tarkastaa viipymättä toimivaltaisen valiokunnan mietinnön perusteella valtakirjat ja päättää kunkin vastavalitun jäsenen valtuutuksien pätevyydestä sekä mahdollisista 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen määräysten mukaisesti esitetyistä muistutuksista, ei kuitenkaan sellaisista muistutuksista, jotka perustuvat kansallisten vaalilakien säännöksiin.

2. Toimivaltaisen valiokunnan mietintö perustuu kunkin jäsenvaltion antamaan viralliseen ilmoitukseen vaalien kokonaistuloksista, jossa luetellaan valituksi tulleet ehdokkaat ja mahdolliset varajäsenet vaalien tulokseen perustuvassa keskinäisessä järjestyksessä.

3. Toimivaltaisen valiokunnan on varmistettava, että jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset toimittavat viipymättä parlamentille kaikki Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitoon tai varajäsenten sijoitusjärjestykseen vaikuttavat tiedot sekä, jos kysymyksessä on nimitys, sen voimaantulopäivän.

4. Niin kauan kuin jäsenen valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, jäsen osallistuu parlamentin ja sen toimielinten istuntoihin täysin valtuuksin.

8 artikla

Jäsenten toimikausi

1. Jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukaisesti. Toimikausi päättyy myös kuolemantapauksessa tai toimesta luopumisen seurauksena.

2. Jokainen jäsen pysyy virassaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon avaamiseen asti.

3. Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle kirjallisesti luopumisestaan. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavassa pöytäkirjassa, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa. Tämän jälkeen pöytäkirja toimitetaan välittömästi toimivaltaiselle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan kokouksensa esityslistalle.

Jos toimivaltainen valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole 20. huhtikuuta 1976 annetun säädöksen hengen tai kirjaimen mukainen, antaa se siitä tiedon parlamentille, jolloin parlamentti päättää siitä, onko edustajantoimen katsottava tulleen avoimeksi.

Muutoin edustajantoimen katsotaan tulleen avoimeksi ilman eri toimenpiteitä, ellei edustajantoimesta luopuva jäsen ilmoita myöhäisempää ajankohtaa. Asiasta ei äänestetä parlamentissa.

Tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita varten on otettu käyttöön yksinkertaistettu menettely, erityisesti, jos edustajantoimesta luopumisen ja toimivaltaisen valiokunnan ensimmäisen kokouksen välillä on yksi tai useampi istuntojakso ja puolueryhmä, johon toimestaan luopuva jäsen kuuluu, ei voi saada uutta jäsentä toimestaan luopuvan tilalle näiden istuntojaksojen aikana, koska edustajantointa ei ole todettu avoimeksi. Tämän menettelyn mukaisesti toimivaltaisen valiokunnan esittelijällä, jolle nämä tapaukset on uskottu, on oikeus käsitellä välittömästi asianmukaisesti ilmoitettuja edustajantoimesta luopumisia ja, mikäli ilmoituksen käsittelyn viivästymisellä on vahingollisia seurauksia, lähettää asia valiokunnan puheenjohtajalle, joka pyytää häntä 3 kohdan mukaisesti:

- joko antamaan valiokunnan puolesta puhemiehelle tiedon, että edustajantoimen voidaan katsoa tulleen avoimeksi

- tai kutsumaan koolle valiokunnan ylimääräisen kokouksen, jossa tarkastellaan esittelijän ilmoittamia erityisiä vaikeuksia.

4. Kansallisesta lainsäädännöstä johtuvista yhteensopimattomuustilanteista on ilmoitettava parlamentille, joka merkitsee ilmoituksen tietoonsa.

Jos jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat puhemiehelle sellaisesta virkanimityksestä, joka on yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen toimien kanssa, antaa puhemies asiasta tiedon parlamentille, joka toteaa edustajantoimen tulleen avoimeksi.

5. Toimikauden päättymisajankohdaksi ja edustajantoimen vapautumisajankohdaksi katsotaan:

- edustajantoimesta luopumisen yhteydessä: se päivä, jona parlamentti on todennut toimen tulleen avoimeksi tai se päivä, jona puhemies vastaanotti luopumisilmoituksen, tai toimestaan luopuvan jäsenen sanotussa ilmoituksessa mainitsema myöhäisempi (mutta ei aikaisempi) päivämäärä;

- kun jäsen on nimitetty virkaan, joka on joko kansallisten vaalilakien tai 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan perusteella yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen toimien kanssa: jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaisten viranomaisten ilmoittama päivä.

6. Kun parlamentti on todennut edustajantoimen tulleen avoimeksi, antaa se siitä asianomaiselle jäsenvaltiolle tiedon.

7. Kaikki valtakirjan tarkastamisen jälkeen esitetyt muistutukset jäsenen toimivallasta lähetetään toimivaltaiseen valiokuntaan, joka antaa parlamentille mietintönsä asiasta viipymättä ja viimeistään seuraavan istuntojakson alkuun mennessä.

8. Parlamentti varaa itselleen oikeuden julistaa pätemättömäksi jo tarkastetun valtakirjan tai kieltäytyä toteamasta edustajantoimen tulleen avoimeksi, jos toimen vastaanottamiseen tai toimesta luopumiseen liittyy aineellista virheellisyyttä tai tahdonmuodostuksen puutteellisuutta.

9 Artikla

Käyttäytymissäännöt

Parlamentti voi säätää jäsenilleen käyttäytymissäännöt. Säännöistä päätetään 163 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja ne otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi (2).

Säännöillä ei voi estää tai rajoittaa jäsentä edustajantoimen hoitamisessa tai siihen liittyvässä poliittisessa tai muussa toiminnassa.

II LUKU PARLAMENTIN ISTUNNOT

10 artikla

Parlamentin koollekutsuminen

1. Parlamentin vaalikausi on sama kuin 20. syyskuuta 1976 annetussa säädöksessä säädetty jäsenten toimikausi.

Istuntokausi on sanotussa säädöksessä ja perustamissopimuksissa säädetty vuotuinen ajanjakso.

Istuntojakso on parlamentin yleensä kuukausittain pidettävä kokous, ja se jakaantuu päivittäisiin istuntoihin.

Samana päivänä pidettävät parlamentin täysistunnot katsotaan yhdeksi istunnoksi.

2. Parlamentti kokoontuu ilman eri kutsua jokaisen vuoden maaliskuun toisena tiistaina, ja se määrää itse istuntojen keskeytysten keston.

3. Parlamentti kokoontuu lisäksi ilman eri kutsua sinä tiistaina, joka ensin sattuu kuukauden kuluttua 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä.

4. Puhemieskonferenssi voi perustellulla päätöksellä, joka on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen parlamentin aikaisemmin päättämää istuntokauden aloituspäivää, muuttaa 2 kohdan mukaisesti päätettyjen istuntojen keskeytysten pituutta kuitenkaan lykkäämättä istuntokauden aloituspäivää enempää kuin kahdella viikolla.

5. Puhemies kutsuu puhemieskonferenssia kuultuaan parlamentin ylimääräiseen istuntoon jäsenten enemmistön tai komission sitä pyytäessä.

Puhemiehellä on valta puhemieskonferenssin suostumuksella kutsua parlamentti ylimääräiseen istuntoon yhden kolmanneksen jäsenistä sitä pyytäessä.

11 artikla

Istuntopaikat

1. Parlamentin täysistunnot ja valiokuntien kokoukset pidetään sopimusten määräysten mukaisessa sijoituspaikassa.

2. Parlamentti voi kuitenkin poikkeuksellisesti jäsenten enemmistön hyväksymällä päätöslauselmalla päättää yhden tai useamman istunnon pitämisestä muussa kuin sijoituspaikassaan.

Ehdotukset ylimääräisten istuntojaksojen pitämiseksi Brysselissä tai tätä koskevat tarkistukset voidaan hyväksyä yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

3. Valiokunta voi päättää esittää, että yksi tai useampi kokous pidettäisiin muualla kuin sanotussa sijoituspaikassa. Perusteltu esitys toimitetaan puhemiehelle, joka saattaa sen puhemiehistön käsiteltäväksi. Kiireellisessä tapauksessa puhemies voi itse ratkaista asian. Puhemiehistön tai puhemiehen hylkäävä päätös on perusteltava.

III LUKU PARLAMENTIN VIRANHALTIJAT

12 artikla

Ikäpuhemies

1. Kun parlamentti kokoontuu 10 artiklan 3 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, hoitaa iältään vanhin läsnä oleva jäsen puhemiehen tehtäviä kunnes puhemies on valittu.

2. Vanhimman jäsenen toimiessa puhemiehenä käsitellään vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta.

Jos valtakirjojen tarkastusta koskeva asia otetaan esille ikäpuhemiehen toimiessa puhemiehenä, tämä lähettää asian valtakirjojen tarkastuksessa toimivaltaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi.

13 artikla

Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset säännökset

1. Puhemies, varapuhemiehet ja kvestorit valitaan suljetulla lippuäänestyksellä. Ehdokkaaksi voidaan asettaa vain asianomaisen suostumuksella. Ehdokkaita voivat nimetä ainoastaan puolueryhmät tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä. Jos ehdokkaita on kuitenkin yhtä monta tai vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, voidaan ehdokkaat valita käsiä taputtamalla.

2. Neljä arvalla valittua jäsentä laskee suljetussa lippuäänestyksessä annetut äänet. Ehdokkaat eivät voi toimia ääntenlaskijoina.

3. Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien vaaleissa on pidettävä huolta jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolisesta kokonaisedustuksesta.

14 artikla

Puhemiehen valinta - avajaispuhe

1. Ensin valitaan puhemies. Ehdokasasettelut on ennen jokaista äänestyskertaa annettava ikäpuhemiehelle, joka ilmoittaa ne parlamentille. Jos kolmen äänestyskerran jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, voivat neljännellä äänestyskerralla olla ehdokkaina ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskerralla. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi.

2. Kun puhemies on valittu, ikäpuhemies luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Vain valittu puhemies voi pitää avajaispuheen.

15 artikla

Varapuhemiesten valinta

1. Seuraavaksi valitaan varapuhemiehet yhdellä äänestyslipulla. Ensimmäisellä äänestyskerralla tulevat valituiksi neljäntoista täytettävän paikan rajoissa ne ehdokkaat, jotka saavat ehdottoman enemmistön annetuista äänistä äänten lukumäärän mukaisessa järjestyksessä. Jos valittuja ehdokkaita on vähemmän kuin täytettävinä olevia paikkoja, toimitetaan toinen äänestyskerta samoin ehdoin jäljelle jäävien paikkojen täyttämiseksi. Jos kolmatta äänestyskertaa tarvitaan, jäljelle jääneiden paikkojen täyttämiseksi riittää suhteellinen enemmistö. Äänten mennessä tasan iältään vanhimmat ehdokkaat julistetaan valituiksi.

Vaikka tässä artiklassa, toisin kuin 14 artiklan 1 kohdassa, uusien ehdokkaiden nimeämisen mahdollisuutta äänestyskierrosten välillä varapuhemiehiä valittaessa ei erikseen mainita, se on sallittua, koska edustajakokouksen täysivaltaisena elimenä on kuitenkin voitava ottaa huomioon kaikki mahdolliset ehdokkaat, etenkin koska tämän mahdollisuuden puuttuminen muodostaisi esteen valinnan joustavalle kululle.

2. Jollei 18 artiklan 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, varapuhemiesten arvojärjestys määräytyy sen järjestyksen mukaan, jossa heidät on valittu, ja äänten mennessä tasan iän perusteella.

Jos varapuhemiehiä ei valita suljetulla lippuäänestyksellä, arvojärjestys vastaa sitä järjestystä, jossa puhemies julistaa heidän nimensä.

16 artikla

Kvestorien valinta

Varapuhemiesten vaalien jälkeen parlamentti valitsee viisi kvestoria.

Kvestorit valitaan samaa menettelyä noudattaen kuin varapuhemiehet.

17 artikla

Viranhaltijoiden toimikausi

1. Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta.

Jos jäsen vaihtaa puolueryhmää, hän säilyttää mahdollisen paikkansa puhemiehistössä tai kvestorien kollegiossa kaksi ja puoli vuotta kestävän toimikautensa loppuun saakka.

2. Tehtävän vapautuessa ennen toimikauden päättymistä tilalle valittu jäsen hoitaa tehtävää vain edeltäjänsä toimikaudesta jäljellä olevan ajan.

18 artikla

Vapautuvat toimet

1. Jos puhemiehen, varapuhemiehen tai kvestorin tilalle on valittava uusi viranhaltija, vaali suoritetaan edellä olevien säännösten mukaisesti.

Vastavalittu varapuhemies ottaa edeltäjänsä paikan arvojärjestyksessä.

2. Jos puhemiehen paikka vapautuu, ensimmäinen varapuhemies toimii puhemiehenä, kunnes uusi puhemies on valittu.

19 artikla

Puhemiehen tehtävät

1. Puhemies ohjaa kaikkia parlamentin ja sen toimielinten toimintoja tässä työjärjestyksessä säädetyin ehdoin. Hänellä on kaikki toimivalta parlamenttikäsittelyn johtamiseksi ja sen asianmukaisen toimittamisen varmistamiseksi.

2. Puhemies avaa, keskeyttää ja päättää istunnot. Hän valvoo työjärjestyksen noudattamista, ylläpitää järjestystä, myöntää puheenvuorot, julistaa keskustelut päättyneiksi, vie asiat äänestykseen ja julistaa äänestystulokset. Hän lähettää valiokuntiin niiden toimialaan kuuluvat asiat.

3. Puhemies saa käyttää keskustelussa puheenvuoron vain tehdäkseen yhteenvedon tai palauttaakseen keskustelun asiaan. Jos puhemies haluaa osallistua keskusteluun, hän poistuu puhemiehen paikalta, eikä hän saa palata sinne ennen asiaa koskevan keskustelun päättymistä.

4. Puhemies tai hänen valtuuttamansa henkilö edustaa parlamenttia kansainvälisissä suhteissa, juhlatilaisuuksissa ja hallinnollisissa, oikeudellisissa tai taloudellisissa asioissa.

20 artikla

Varapuhemiesten tehtävät

Jos puhemies on poissa tai estynyt tai hän haluaa ottaa osaa keskusteluun 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti, yksi varapuhemiehistä asettuu puhemiehen paikalle 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

IV LUKU PARLAMENTIN TOIMIELIMET

21 artikla

Puhemiehistön kokoonpano

1. Parlamentin puhemies ja neljätoista varapuhemiestä muodostavat puhemiehistön.

2. Kvestorit ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä.

3. Puhemiehistön äänten mennessä tasan puhemiehen ääni ratkaisee.

22 artikla

Puhemiehistön tehtävät

1. Puhemiehistö huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

2. Puhemiehistö ratkaisee parlamentin jäseniä, sen sisäistä organisaatiota, sen sihteeristöä ja toimielimiä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset.

3. Puhemiehistö ratkaisee istuntojen toimittamista koskevat asiat.

4. Puhemiehistö vahvistaa 30 artiklassa tarkoitetut sitoutumattomia jäseniä koskevat säännökset.

5. Puhemiehistö päättää pääsihteeristön virkaluettelosta ja antaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa sääteleviä säännöksiä.

6. Puhemiehistö laatii parlamentin alustavat ennakkoarviot tuloista ja menoista.

7. Puhemiehistö säätää 25 artiklan mukaiset kvestoreiden ohjeet.

8. Puhemiehistö on toimivaltainen hyväksymään valiokuntien kokoukset vakiintuneiden toimipaikkojen ulkopuolella, kuulemiset sekä esittelijöiden tutkimus- tai tiedonhankintamatkat.

9. Puhemiehistö nimittää pääsihteerin 164 artiklan mukaisesti.

10. Puhemies ja/tai puhemiehistö voi uskoa yhdelle tai useammalle puhemiehistön jäsenelle puhemiehen ja/tai puhemiehistön toimivaltaan kuuluvia yleisiä tai erityisiä tehtäviä. Samalla määrätään näiden tehtävien suoritustavasta.

11. Uutta parlamenttia valittaessa lähtevä puhemiehistö pysyy virassaan uuden parlamentin ensimmäiseen istuntoon asti.

23 artikla

Puhemieskonferenssin kokoonpano

1. Puhemieskonferenssi muodostuu parlamentin puhemiehestä ja puolueryhmien puheenjohtajista. Puolueryhmän puheenjohtaja voi nimetä edustajakseen puolueryhmän jäsenen.

2. Sitoutumattomat jäsenet valtuuttavat joukostaan kaksi jäsentä osallistumaan puhemieskonferenssin kokouksiin ilman äänioikeutta.

3. Puhemieskonferenssi pyrkii yksimielisyyteen sen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta äänestetään siten, että kunkin puolueryhmän äänen painoarvo vastaa ryhmän jäsenten lukumäärää.

24 artikla

Puhemieskonferenssin tehtävät

1. Puhemieskonferenssi huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

2. Puhemieskonferenssi päättää parlamenttityön järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista.

3. Puhemieskonferenssilla on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja instituutioihin sekä jäsenvaltioiden kansallisiin parlamentteihin.

4. Puhemieskonferenssilla on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin kolmansiin maihin sekä unionin ulkopuolisiin toimielimiin ja järjestöihin.

5. Puhemieskonferenssi laatii parlamentin istuntojaksojen esityslistaluonnoksen.

6. Puhemieskonferenssilla on toimivalta asioissa, jotka koskevat valiokuntien, tilapäisten tutkintavaliokuntien, parlamentaaristen sekavaliokuntien, pysyvien valtuuskuntien ja erikoisvaltuuskuntien kokoonpanoa ja toimivaltaa.

7. Puhemieskonferenssi päättää istuntosalin paikkajaosta 31 artiklan mukaisesti.

8. Puhemieskonferenssilla on toimivalta sallia valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatiminen.

9. Puhemieskonferenssi tekee puhemiehistölle ehdotuksia puolueryhmien hallinto- ja talousarviokysymyksissä.

25 artikla

Kvestorien tehtävät

Kvestoreille kuuluvat jäseniin välittömästi vaikuttavat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön säätämien ohjeiden mukaisesti.

26 artikla

Valiokuntien puheenjohtajien konferenssi

1. Valiokuntien puheenjohtajien konferenssi muodostuu kaikkien pysyvien tai tilapäisten valiokuntien puheenjohtajista ja valitsee itse puheenjohtajansa.

2. Valiokuntien puheenjohtajien konferenssi voi antaa puhemieskonferenssille valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia.

3. Puhemiehistö ja puhemieskonferenssi voivat uskoa yksittäisiä tehtäviä valiokuntien puheenjohtajien konferenssille.

27 artikla

Valtuuskuntien puheenjohtajien konferenssi

1. Valtuuskuntien puheenjohtajien konferenssi muodostuu pysyvien parlamenttien välisten valtuuskuntien puheenjohtajista ja valitsee itse puheenjohtajansa.

2. Valtuuskuntien puheenjohtajien konferenssi tekee puhemieskonferenssille valtuuskuntien työskentelyä koskevia ehdotuksia.

3. Puhemiehistö ja puhemieskonferenssi voivat uskoa yksittäisiä tehtäviä valtuuskuntien puheenjohtajien konferenssille.

28 artikla

Puhemiehistön, puhemieskonferenssin ja kvestoreiden päätösten julkisuus

1. Puhemiehistön ja puhemieskonferenssin pöytäkirjat käännetään virallisille kielille, painetaan ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille, ellei puhemiehistö tai puhemieskonferenssi poikkeuksellisesti toisin päätä luottamuksellisuussyistä.

2. Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puhemieskonferenssin ja kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Tällaiset kysymykset annetaan puhemiehelle kirjallisina, ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin tiedotteessa kolmenkymmenen päivän sisällä siitä, kun ne on annettu käsiteltäväksi.

V LUKU PUOLUERYHMÄT

29 artikla

Puolueryhmien muodostaminen

1. Jäsenet voivat ryhmittäytyä poliittisten kantojensa mukaisiin puolueryhmiin.

2. Puolueryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 29 jäsentä jäsenten ollessa samasta jäsenvaltiosta, 23 jäsentä jäsenten ollessa kahdesta eri jäsenvaltiosta, 18 jäsentä jäsenten ollessa kolmesta eri jäsenvaltiosta ja 14 jäsentä jäsenten ollessa neljästä tai useammasta eri jäsenvaltiosta.

3. Jäsen voi kuulua vain yhteen puolueryhmään.

4. Puolueryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa mainitaan ryhmän nimi, sen jäsenten nimet ja sen puheenjohtajiston kokoonpano.

5. Ilmoitus puolueryhmän muodostamisesta julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

30 artikla

Sitoutumattomat jäsenet

1. Puolueryhmiin sitoutumattomien jäsenten käytössä on sihteeristö. Puhemiehistö antaa siitä tarkempia säännöksiä pääsihteerin ehdotuksesta.

2. Puhemiehistö määrää lisäksi näiden jäsenten asemasta ja parlamentaarisista oikeuksista.

31 artikla

Paikkojen jako istuntosalissa

Puhemieskonferenssi päättää istuntosalin paikkojen jaosta puolueryhmille, sitoutumattomille jäsenille ja Euroopan unionin toimielimille.

VI LUKU SUHTEET MUIHIN TOIMIELIMIIN

NIMITYKSET

32 artikla

Komission puheenjohtajan nimeäminen

1. Kun jäsenvaltioiden hallitukset ovat päässeet yksimielisyyteen komission puheenjohtajaehdokkaasta, puhemies pyytää ehdokasta antamaan lausuman parlamentille. Lausumaa seuraa keskustelu.

Neuvosto kutsutaan ottamaan osaa keskusteluun.

2. Parlamentti hyväksyy tai hylkää ehdotetun nimityksen annettujen äänten enemmistöllä.

Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan.

3. Puhemies toimittaa äänestystuloksen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle ja jäsenvaltioiden hallituksille parlamentin lausuntona.

4. Jos parlamentti äänestää komission puheenjohtajan nimitystä vastaan, puhemies pyytää jäsenvaltioiden hallituksia peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen.

33 artikla

Komission hyväksymistä koskeva äänestys

1. Kun jäsenvaltioiden hallitukset ovat päässeet yksimielisyyteen muista henkilöistä, jotka ne aikovat nimittää komission jäseniksi, puhemies pyytää, komission puheenjohtajaehdokasta kuultuaan, jäsenehdokkaita saapumaan eri valiokuntiin sen mukaan, mitä tehtäviä ehdokkaiden oletetaan saavan hoitaakseen.

2. Valiokunta voi pyytää nimettyä ehdokasta antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin. Valiokunta toimittaa puhemiehelle mietinnön johtopäätöksistään.

3. Komission nimetty puheenjohtajaehdokas esittelee ehdotetun komission ohjelman parlamentin istunnossa, johon koko neuvosto kutsutaan. Lausumaa seuraa keskustelu.

4. Keskustelun päätteeksi jokainen puolueryhmä voi antaa käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, joka sisältää lausuman ehdotetun komission hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

5. Parlamentti äänestää komission hyväksymisestä annettujen äänten enemmistöllä. Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan.

6. Jos parlamentti hyväksyy ehdotetun komission, puhemies ilmoittaa jäsenvaltioiden hallituksille, että komissio voidaan nimittää.

34 artikla

Epäluottamuslauseen esittäminen komissiolle

1. Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi antaa puhemiehelle komissiota koskevan epäluottamuslauseen.

2. Esitystä kutsutaan nimellä "epäluottamuslause" ja se on perusteltava. Epäluottamuslause toimitetaan komissiolle.

3. Puhemies ilmoittaa jäsenille välittömästi epäluottamuslauseen vastaanottamisesta.

4. Epäluottamuslauseesta käydään keskustelu aikaisintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun sen vastaanotosta ilmoitettiin jäsenille.

5. Epäluottamuslauseesta toimitetaan äänestys nimenhuudon mukaan. Äänestys voidaan toimittaa aikaisintaan 48 tunnin kuluttua keskustelun alkamisesta.

6. Keskustelu ja äänestys toimitetaan viimeistään epäluottamuslauseen esittämistä seuraavan istuntojakson aikana.

7. Epäluottamuslause hyväksytään, jos sitä kannattaa kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistö. Äänestyksen tulos annetaan tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle.

35 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen

1. Tilintarkastustuomioistuimen ehdokkaiksi nimettyjä henkilöitä pyydetään antamaan lausuma toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2. Toimivaltainen valiokunta antaa parlamentille suosituksen ehdokkaiden nimittämisestä.

3. Äänestys on toimitettava kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, ellei parlamentti toimivaltaisen valiokunnan, puolueryhmän tai vähintään kahdenkymmenenyhdeksän jäsenen sitä pyytäessä toisin päätä.

4. Jos parlamentin lausunto on nimitystä vastaan, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja antamaan parlamentille uuden ehdotuksen.

36 artikla

Euroopan keskuspankki (Euroopan rahapoliittinen instituutti)

1. Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi nimetty ehdokas kutsutaan antamaan lausuma toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2. Toimivaltainen valiokunta antaa suosituksen parlamentille nimityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

3. Äänestys on toimitettava kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, ellei parlamentti puolueryhmän tai vähintään kahdenkymmenenyhdeksän jäsenen sitä pyytäessä toisin päätä.

4. Jos parlamentin lausunto on nimitystä vastaan, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja antamaan parlamentille uuden ehdotuksen.

5. Samaa menettelyä sovelletaan Euroopan keskuspankin varapuheenjohtajan ja johtokunnan jäsenten sekä Euroopan rahapoliittisen instituutin puheenjohtajan nimittämisessä.

JULKILAUSUMAT

37 artikla

Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat

1. Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää puhemieheltä lupaa julkilausuman antamiseen. Puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta. Julkilausumaa seuraa keskustelu.

2. Valiokunta, puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi antaa päätöslauselmaesityksen käsiteltäväksi.

3. Päätöslauselmaesityksistä äänestetään samana päivänä. Puhemies päättää mahdollisista poikkeuksista. Äänestysselitykset ovat sallittuja.

4. Yhteinen päätöslauselmaesitys korvaa sen allekirjoittajien aikaisemmin käsiteltäväksi antamat päätöslauselmaesitykset, mutta se ei korvaa niitä esityksiä, joita muut valiokunnat, puolueryhmät tai jäsenet ovat antaneet käsiteltäväksi.

5. Kun päätöslauselma on hyväksytty, muista päätöslauselmaesityksistä ei äänestetä, ellei puhemies poikkeuksellisesti toisin päätä.

6. Jos keskustelua ei käydä, jäsenet saavat enintään 30 minuutin aikana esittää lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä.

38 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat

1. Vastuuvapausmenettelyn tai talousarvion valvontaan liittyvän parlamenttityön yhteydessä voidaan tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtaja kutsua käyttämään puheenvuoro, jossa hän esittelee tuomioistuimen vuosikertomukseen, erityiskertomuksiin tai omiin lausuntoihin sisältyviä muistutuksia tai selostaa tuomioistuimen työsuunnitelmaa.

2. Parlamentti voi päättää järjestää jokaisesta tällaisen julkilausuman esille tuomasta kysymyksestä erillisen keskustelun, johon myös komissio ja neuvosto osallistuvat.

39 artikla

Euroopan keskuspankin (Euroopan rahapoliittinen instituutti) julkilausumat

1. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja esittää pankin vuosikertomuksen parlamentille.

2. Parlamentti voi päättää, että esittelyä seuraa keskustelu.

3. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet voidaan kutsua osallistumaan toimivaltaisen valiokunnan kokoukseen antamaan selonteko ja vastaamaan kysymyksiin. Pankin puheenjohtaja osallistuu näihin kokouksiin kahdesti vuodessa. Hänet voidaan kutsua osallistumaan muihinkin kokouksiin, jos olosuhteet sitä vaativat toimivaltaisen valiokunnan käsityksen mukaan, jonka puhemieskonferenssi vahvistaa.

4. Sama menettely koskee Euroopan rahapoliittisen instituutin puheenjohtajaa instituutin olemassaolon ajan.

NEUVOSTOLLE JA KOMISSIOLLE OSOITETUT KYSYMYKSET

40 artikla

Suulliset kysymykset

1. Valiokunta, puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi esittää neuvostolle tai komissiolle kysymyksiä ja pyytää ottamaan ne parlamentin esityslistalle.

Kysymykset annetaan kirjallisesti puhemiehelle, joka lähettää ne viipymättä puhemieskonferenssille.

Puhemieskonferenssi päättää kysymysten ottamisesta esityslistalle sekä niiden käsittelyjärjestyksestä.

2. Komissiolle osoitetut kysymykset on toimitettava komissiolle vähintään viikkoa ennen ja neuvostolle osoitetut kysymykset neuvostolle vähintään kolmea viikkoa ennen sitä istuntoa, jonka esityslistalle ne otetaan.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja ei sovelleta kysymyksiin, jotka koskevat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen J.7 ja K.6 artiklassa tarkoitettuja asioita. Neuvoston tulee vastata kysymyksiin kohtuullisessa ajassa siten, että parlamentin riittävä tiedonsaanti turvataan.

4. Yhdellä kysymyksen esittäjistä on käytössään viisi minuuttia puheaikaa. Yksi asianomaisen toimielimen jäsenistä vastaa kysymykseen.

Kysymyksen esittäjällä on oikeus käyttää mainittu puheaika kokonaisuudessaan.

5. Muutoin noudatetaan 37 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.

41 artikla

Kyselytunti

1. Neuvoston ja komission kyselytunti pidetään kunkin istuntojakson aikana parlamentin puhemieskonferenssin ehdotuksesta päättämänä ajankohtana. Tietty aika voidaan varata komission puheenjohtajalle ja yksittäisille komission jäsenille osoitetuille kysymyksille.

2. Jäsen saa esittää ainoastaan yhden kysymyksen neuvostolle ja komissiolle saman istuntojakson aikana.

3. Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka päättää siitä, otetaanko ne käsiteltäväksi, sekä niiden käsittelyjärjestyksestä. Päätös annetaan viipymättä tiedoksi kysymyksen esittäjälle.

4. Kyselytunnin menettelytavoista säädetään ohjeissa (3).

42 artikla

Kirjalliset kysymykset

1. Jäsenet voivat esittää neuvostolle tai komissiolle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä.

2. Kysymykset annetaan kirjallisesti puhemiehelle, joka toimittaa ne asianomaiselle toimielimelle.

3. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4. Jos kysymykseen ei pystytä vastaamaan annetussa määräajassa, se otetaan kysymyksen esittäjän sitä pyytäessä toimivaltaisen valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Työjärjestyksen 41 artiklan säännöksiä noudatetaan soveltuvin osin.

5. Kysymyksiin, jotka vaativat välitöntä vastausta (etuoikeutetut kysymykset), mutta jotka eivät vaadi yksityiskohtaista selvitystä, vastataan kolmen viikon kuluessa. Jokainen jäsen voi antaa käsiteltäväksi yhden etuoikeutetun kysymyksen kuukaudessa.

6. Muihin kysymyksiin (etuoikeudettomat kysymykset) vastataan kuuden viikon kuluessa.

7. Jäsenet ilmoittavat esittämänsä kysymyksen laadun. Lopullisen päätöksen tekee puhemies.

KERTOMUKSET

43 artikla

Komission vuotuinen yleiskertomus

Komission vuotuinen yleiskertomus Euroopan yhteisöjen toiminnasta lähetetään valiokuntiin, jotka voivat antaa täsmällisiä ja perustavanlaatuisia kysymyksiä täysistunnon käsiteltäväksi voimassa olevien menettelytapojen mukaisesti.

44 artikla

Komission vuosikertomus yhteisön oikeuden täytäntöönpanosta

1. Komission vuosikertomus yhteisön oikeuden täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa lähetetään kaikkiin asianomaisiin valiokuntiin, joista kukin voi antaa lausuntonsa oikeusasioista vastaavalle valiokunnalle, joka antaa mietinnön täysistunnolle.

2. Täysistunnon hyväksymä päätöslauselma ja toimivaltaisen valiokunnan mietintö toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

PÄÄTÖSLAUSELMAT JA SUOSITUKSET

45 artikla

Päätöslauselmaesitykset

1. Jäsen voi antaa käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Euroopan unionin toimialaan liittyvästä asiasta.

Esitys saa olla enintään 200 sanan pituinen.

2. Toimivaltainen valiokunta päättää sovellettavasta menettelytavasta.

Valiokunta voi käsitellä päätöslauselmaesitystä yhdessä muiden päätöslauselmaesitysten tai mietintöjen kanssa.

Valiokunta voi päättää antaa lausunnon, joka voi olla kirjeen muodossa.

Valiokunta voi päättää laatia asiasta mietinnön. Tähän on hankittava puhemieskonferenssin hyväksyntä.

3. Päätöslauselmaesityksen laatijoille annetaan tieto valiokunnan ja puhemieskonferenssin päätöksistä.

4. Päätöslauselmaesityksen sanamuoto sisällytetään mietintöön.

5. Puhemies toimittaa muille Euroopan unionin toimielimille niille osoitetut, kirjeen muodossa laaditut lausunnot.

6. Tämän työjärjestyksen 37 artiklan 2 kohdan, 40 artiklan 5 kohdan tai 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi annetun päätöslauselmaesityksen tekijällä tai tekijöillä on oikeus peruuttaa se ennen lopullista äänestystä.

7. Päätöslauselmaesityksen tekijä tai tekijät tai sen ensimmäinen allekirjoittaja saavat peruuttaa 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi antamansa päätöslauselmaesityksen, ennen kuin toimivaltainen valiokunta on 2 kohdan mukaisesti päättänyt laatia siitä mietinnön.

Sen jälkeen kun valiokunta on ottanut esityksen käsiteltäväkseen, valiokunnalla yksin on valta peruuttaa esitys ennen lopullisen äänestyksen aloittamista.

8. Puolueryhmä, valiokunta tai esityksen käsiteltäväksi antamiseen tarvittava määrä jäseniä voi ottaa peruutetun päätöslauselmaesityksen nimiinsä ja antaa sen välittömästi uudelleen käsiteltäväksi.

Valiokuntien tulee varmistaa, että tämän artiklan mukaisesti käsiteltäväksi annetut ja säädetyt vaatimukset täyttävät päätöslauselmaesitykset johtavat toimenpiteisiin ja että esityksiin viitataan asianmukaisesti niiden johdosta laadituissa asiakirjoissa.

46 artikla

Suositukset neuvostolle

1. Vähintään kaksikymmentäkuusi jäsentä tai puolueryhmä voi antaa neuvoston käsiteltäväksi ehdotuksen suositukseksi, joka koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja VI osastoissa käsiteltyjä aiheita.

2. Kyseiset ehdotukset lähetään toimivaltaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi.

Valiokunta siirtää asian tarvittaessa parlamentin käsiteltäväksi tässä työjärjestyksessä säädettyjen menettelytapojen mukaisesti.

3. Toimivaltaisen valiokunnan parlamentille osoittama mietintö sisältää ehdotuksen neuvostolle tehtävästä suosituksesta, lyhyen perustelun sekä tarvittaessa niiden valiokuntien lausunnot, joita asiassa on kuultu.

4. Kiireellisissä tapauksissa sovelletaan 92 tai 94 artiklan säännöksiä.

47 artikla

Keskustelut tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista

1. Puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi kirjallisesti pyytää puhemieheltä keskustelun käymistä tärkeästä, ajankohtaisesta ja kiireellisestä aiheesta (95 artiklan 3 kohta). Tällainen pyyntö on esitettävä yhdessä päätöslauselmaesityksen kanssa. Puhemies ilmoittaa tällaisesta pyynnöstä viipymättä parlamentille.

2. Puhemieskonferenssi laatii 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja liitteen III säännösten mukaisesti luettelon niistä aiheista, jotka on otettava seuraavan tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävän keskustelun esityslistalle. Esityslistalle otettavia aiheita saa olla enintään viisi. Puhemies ilmoittaa kyseisestä luettelosta parlamentille viimeistään, kun istuntoa jatketaan samana iltapäivänä.

Saman päivän istunnon päättymiseen saakka puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi esittää perustellun ja kirjallisen vastalauseensa päätöksestä ja ehdottaa, että parlamentti hylkäisi keskusteltavaksi aiotun aiheen ja/tai ottaisi keskusteltavaksi uuden aiheen, ylittämättä kuitenkaan tässä artiklassa säädettyä aiheiden enimmäismäärää. Vastalauseesta äänestetään ilman keskustelua seuraavan päivän istunnon alussa.

3. Puolueryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnettävä kokonaispuheaika jaetaan 106 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti istuntojaksokohtaisen kolmen tunnin enimmäiskeskusteluajan puitteissa.

Jos päätöslauselmaesityksen esittelyyn ja äänestykseen vaaditusta ajasta sekä komissiolle ja neuvostolle mahdollisesti myönnetystä puheajasta jää vielä jäljelle aikaa, se jaetaan puolueryhmien ja sitoutumattomien jäsenten kesken.

4. Äänestys toimitetaan välittömästi keskustelun päättymisen jälkeen. Työjärjestyksen 122 artiklaa ei sovelleta.

Työjärjestyksen 47 artiklan mukaisesti toimitettavat äänestykset voidaan järjestää yhteisesti puhemiehen ja puhemieskonferenssin vastuun alaisina.

5. Jos samaa aihetta koskevia päätöslauselmaesityksiä on annettu käsiteltäväksi kaksi tai useampia, sovelletaan 37 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä.

6. Puhemies ja puolueryhmien puheenjohtajat voivat päättää, että päätöslauselmaesityksestä äänestetään ilman keskustelua. Tällainen päätös vaatii puolueryhmien puheenjohtajien yksimielisen hyväksynnän.

Tärkeistä ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävän keskustelun esityslistalle otettuihin päätöslauselmaesityksiin ei sovelleta 128, 129 ja 131 artiklan säännöksiä.

Tärkeistä ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävää keskustelua varten 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi annetut päätöslauselmaesitykset raukeavat, jos niitä ei ole otettu kyseisen keskustelun 2 kohdan mukaisesti laaditulle esityslistalle tai jos ne ovat esityslistalla, mutta niitä ei ehditä käsitellä keskustelulle varattuna aikana. Samoin menetellään, jos 112 artiklan 3 kohdan mukaisesti esitetyn pyynnön perusteella todetaan, ettei kokous ole päätösvaltainen. Jäsenillä on luonnollisesti oikeus antaa kyseiset esitykset käsiteltäväksi uudelleen joko valiokunnassa 45 artiklan mukaisesti tai seuraavan istuntojakson keskustelussa tärkeistä ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista.

Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi annettua päätöslauselmaesitystä ei voida ottaa tärkeistä ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävän keskustelun esityslistalle, jos esityksen aihe on jo kyseisen istuntojakson esityslistalla.

Työjärjestyksen säännökset eivät salli yhteiskeskustelua 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi annetusta päätöslauselmaesityksestä ja samaa aihetta koskevasta valiokunnan mietinnöstä.

* * *

Kun päätösvaltaisuuden toteamista pyydetään 112 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämä pyyntö koskee ainoastaan sitä päätöslauselmaesitystä, josta äänestetään, mutta ei sitä seuraavia päätöslauselmaesityksiä.

48 artikla

Kirjalliset kannanotot

1. Jäsen voi tehdä korkeintaan 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton Euroopan unionin toimialaa koskevasta asiasta. Kirjalliset kannanotot painetaan virallisilla kielillä, jaetaan ja kirjataan luetteloon.

2. Jäsen voi allekirjoittaa luetteloon kirjatun kannanoton.

3. Jokaisen istuntojakson lopussa puhemies ilmoittaa, montako allekirjoitusta luetteloon kirjattuihin kannanottoihin on lisätty.

4. Heti kun vähintään puolet parlamentin jäsenistä on allekirjoittanut luetteloon kirjatun kannanoton, kannanotto sekä allekirjoittajien nimet toimitetaan kirjoittajan nimeämille toimielimille. Puhemies ilmoittaa asiasta seuraavassa istunnossa, ja kannanotto sekä allekirjoittajien nimet merkitään kyseisen istunnon pöytäkirjan liitteeseen. Sen jälkeen, kun kyseinen ilmoitus on annettu, luetteloon ei voida enää tehdä lisämerkintöjä.

5. Kirjallinen kannanotto raukeaa, jos se on ollut yli kaksi kuukautta luettelossa eikä vähintään puolet parlamentin jäsenistä ole sitä allekirjoittanut.

VII LUKU LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYT

YLEISET SÄÄNNÖKSET

49 artikla

Vuotuinen lainsäädäntöohjelma

1. Ennen jokaisen vuoden päättymistä parlamentin keskusteltua ja äänestettyä komission vuosiohjelmasta parlamentin ja komission puhemiehet sopivat toimielintensä puolesta vuotuisesta lainsäädäntöohjelmasta, joka sisältää kaikki seuraavalle vuodelle suunnitellut lainsäädäntötoimet. Neuvoston puheenjohtaja kutsutaan myös osallistumaan tähän menettelyyn neuvoston puolesta.

2. Vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa määritellään lainsäädäntötoimien tärkeysjärjestys ja aikataulu, jonka mukaan komissio antaa ohjelmaan sisältyvät ehdotukset ja asiakirjat, sekä aikataulu, jonka mukaan parlamentti ja neuvosto niitä käsittelevät.

3. Vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa mainitaan

(a) kaikki uudet lainsäädäntöehdotukset,

(b) kaikki lainsäädäntöä valmistelevat asiakirjat,

(c) muut lainsäädännön alaan liittyvät asiakirjat,

(d) kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset,

jotka komission on määrä antaa parlamentille ja neuvostolle seuraavan vuoden aikana.

Ohjelmassa viitataan myös parlamentin tai neuvoston pyytämiin lainsäädäntöehdotuksiin ja -asiakirjoihin, jotka komissio on luvannut antaa.

4. Käsiteltäessä vuotuista lainsäädäntöohjelmaa parlamentin puhemies toimii puhemieskonferenssin johtopäätösten pohjalta. Puhemieskonferenssi kuulee valiokuntien puheenjohtajien konferenssia ennen johtopäätöstensä muotoilua.

5. Kiireellisissä ja ennalta arvaamattomissa tapauksissa toimielin voi perustamissopimusten mukaisella tavalla oma-aloitteisesti ehdottaa lainsäädäntötoimenpiteen lisäämistä vuotuiseen lainsäädäntöohjelmaan.

6. Parlamentti osoittaa jokaiselle vuotuisen lainsäädäntöohjelman ehdotukselle tai asiakirjalle toimivaltaisen valiokunnan, johon se aikanaan lähetetään.

7. Toimielinten hyväksymä vuotuinen lainsäädäntöohjelma liitetään sen hyväksymistä seuraavan istunnon pöytäkirjaan. Puhemies toimittaa vuotuisen lainsäädäntöohjelman jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

8. Jos toimielin ei kykene noudattamaan annettua aikataulua, sen tulee ilmoittaa viivästymisen syyt toiselle toimielimelle ja ehdottaa uutta aikataulua.

9. Vuotuista lainsäädäntöohjelmaa voidaan tarkistaa vuoden toisen puoliskon alussa.

50 artikla

Lakialoitteet

1. Parlamentti voi pyytää komissiota EY:n perustamissopimuksen 138 b artiklan 2 kohdan mukaisesti antamaan sille lakiehdotuksen hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on 148 artiklan mukaisen toimivaltaisen valiokunnan oma-aloitteinen mietintö. Päätöslauselma hyväksytään parlamentin jäsenten enemmistöllä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen laatimiselle.

2. Ennen 148 artiklan mukaisen menettelyn aloittamista toimivaltaisen valiokunnan on varmistettava, ettei tällaista ehdotusta ole valmisteltavana, eli

(a) tällaista ehdotusta ei sisälly vuotuiseen lainsäädäntöohjelmaan;

(b) tällaisen ehdotuksen valmistelua ei ole aloitettu tai se on kohtuuttomasti viivästynyt;

(c) komissio ei ole vastannut myöntävästi aikaisempiin joko toimivaltaisen valiokunnan esittämiin pyyntöihin tai parlamentin yksinkertaisella enemmistöllä hyväksymiin päätöslauselmiin sisältyviin pyyntöihin.

3. Parlamentin päätöslauselmassa ilmaistaan aiheellinen oikeudellinen perusta. Lisäksi päätöslauselma sisältää vaadittujen ehdotusten sisältöä koskevat yksityiskohtaiset suositukset, joiden on noudatettava toissijaisuusperiaatetta ja kansalaisten perusoikeuksia.

4. Jos ehdotuksella on taloudellisia vaikutuksia, parlamentin on ilmoitettava, kuinka tarvittavat taloudelliset voimavarat voidaan järjestää.

5. Toimivaltainen valiokunta valvoo kaikkien parlamentin nimenomaisesta pyynnöstä laadittujen lakiehdotusten valmistelun etenemistä.

6. Tämän artiklan säännöksiä noudatetaan soveltuvin osin tapauksissa, joissa aloiteoikeus kuuluu perustamissopimusten mukaisesti parlamentille.

Vaadittava enemmistö tarkoittaa kyseisen perustamissopimuksen asianomaisen artiklan mukaista enemmistöä.

51 artikla

Lainsäädännöllisten asiakirjojen käsittely

1. Puhemies lähettää komission ehdotukset ja muut lainsäädännön alaan liittyvät asiakirjat toimivaltaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi.

Jos ehdotus sisältyy vuotuiseen lainsäädäntöohjelmaan, toimivaltainen valiokunta voi päättää nimittää esittelijän seuraamaan ehdotuksen valmisteluvaihetta.

Puhemies lähettää neuvoston esittämät kuulemispyynnöt tai komission esittämät kyseistä ehdotusta koskevat lausuntopyynnöt toimivaltaiseen valiokuntaan.

Ensimmäistä käsittelyä koskevia 53-63 artiklan säännöksiä sovelletaan kaikkiin lakiehdotuksiin riippumatta siitä, vaativatko ne yhden, kaksi vai kolme käsittelyä.

2. Neuvoston yhteinen kanta lähetetään ensimmäisessä käsittelyssä toimivaltaiseen valiokuntaan.

Yhteiseen kantaan sovelletaan toista käsittelyä koskevia 64-73 artiklan säännöksiä.

3. Toista käsittelyä seuraavan parlamentin ja neuvoston välisen sovittelumenettelyn aikana asiaa ei voida siirtää takaisin valiokuntakäsittelyyn.

Sovittelumenettelyyn sovelletaan kolmatta käsittelyä koskevia 74-78 artiklan säännöksiä.

4. Toisessa ja kolmannessa käsittelyssä ei sovelleta 52 artiklaa, 58 artiklan 1 ja 3 kohtaa sekä 59, 60, 129, 143, 144 ja 147 artiklaa.

5. Jos toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä työjärjestyksen säännös on ristiriidassa minkä tahansa muun työjärjestyksen säännöksen kanssa, ovat toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvät säännökset etusijalla.

52 artikla

Päätösvallan siirto valiokunnille

1. Puhemieskonferenssi voi lähettää kuulemispyynnön, lausuntopyynnön, valiokunta-aloitteisen mietinnön (148 artikla) tai 45 artiklan 1-5 kohtien mukaisesti käsiteltäväksi annettuun päätöslauselmaesitykseen perustuvan mietinnön asianomaisen valiokunnan päätettäväksi.

2. Jos 1 kohdan mukaisen valiokuntaan lähettämisen jälkeen kolmannes valiokunnan varsinaisista jäsenistä pyytää päätösvallan siirtämistä takaisin täysistunnolle, sovelletaan täysistunnossa menettelyjä, joita noudatetaan valiokuntamietintöjen käsittelyssä ja tarkistuksissa.

3. Kokous, jossa valiokunta tekee päätöksensä, on avoin yleisölle.

4. Tarkistusten käsiteltäväksi antamisen määräaika julkaistaan Euroopan parlamentin tiedotteessa.

5. Kun valiokunta on hyväksynyt mietintönsä ja jollei 102 artiklan 1 kohdasta ja 103 artiklasta muuta johdu, puhemies ottaa mietinnön seuraavan istuntojakson esityslistalle. Valiokunnan päätöslauselma ja mahdolliset tarkistukset katsotaan hyväksytyiksi ja merkitään pöytäkirjaan, ellei yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä, jotka edustavat vähintään kolmea eri puolueryhmää, ole kirjallisesti antanut eriävää mielipidettään käsiteltäväksi ennen istuntojakson toisen päivän alkua. Puhemies ilmoittaa kyseiset eriävät mielipiteet istuntojakson toisen istunnon alussa; tässä tapauksessa valiokunnan mietintö otetaan kyseisen tai seuraavan istuntojakson esityslistalle ja se käsitellään tavanomaisen menettelyn mukaisesti. Puhemies ilmoittaa tarkistusten käsiteltäväksi antamisen määräajan.

Kolmannes valiokunnan varsinaisista jäsenistä voi pyytää valiokunnan istuntojen ulkopuolella kirjallisesti päätösvallan palauttamista täysistunnolle. Pyyntö on esitettävä ennen sitä valiokunnan kokousta, jossa nimitetään esittelijä asialle, jota pyyntö päätösvallan palauttamisesta täysistunnolle koskee.

* * *

Tarkistusten käsiteltäväksi antamista koskevia säännöksiä annetaan 124 artiklan 1 kohdassa ja siihen viittaavassa 150 artiklan 4 kohdassa sekä erityisesti 52 artiklan 4 kohdassa, jonka mukaan tarkistusten käsiteltäväksi antamista koskevat määräajat tulee julkaista Euroopan parlamentin tiedotteessa. Jäsenet voivat antaa tarkistuksia minkä tahansa valiokunnan käsiteltäväksi 124 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämän periaatteen soveltaminen on erityisen tärkeää silloin, kun valiokunta käsittelee sille 52 artiklan mukaisesti siirrettyjä asioita.

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY - VALIOKUNTAVAIHE

53 artikla

Oikeudellisen perustan tarkistaminen

1. Toimivaltainen valiokunta tarkistaa ensin, että kaikille komission ehdotuksille ja muille lainsäädäntöalaan liittyville asiakirjoille on valittu pätevä ja asianmukainen oikeudellinen perusta.

2. Jos toimivaltainen valiokunta asettaa oikeudellisen perustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, pyytää se oikeusasioissa toimivaltaiselta valiokunnalta lausunnon asiasta.

3. Oikeusasioissa toimivaltainen valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat komission antamien ehdotusten oikeudellista perustaa. Tällöin se antaa asiasta toimivaltaiselle valiokunnalle tiedon asianmukaisella tavalla.

4. Jos oikeusasioissa toimivaltainen valiokunta päättää asettaa oikeudellisen perustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille.

5. Jos täysistunnossa annetaan käsiteltäväksi tarkistuksia komission ehdotuksen oikeudellisen perustan muuttamiseksi ilman että toimivaltainen valiokunta on asettanut oikeudellisen perustan pätevyyttä tai aiheellisuutta kyseenalaiseksi, tulee oikeusasioissa toimivaltaisen valiokunnan antaa lausunto käsiteltäväksi annetuista tarkistuksista ennen kuin niistä äänestetään.

54 artikla

Toissijaisuusperiaate, perusoikeudet, rahavarat

1. Lakiehdotusta käsitellessään parlamentti kiinnittää erityisestä huomiota siihen, että ehdotuksessa otetaan huomioon sekä toissijaisuusperiaate että kansalaisten perusoikeudet. Jos ehdotuksella on taloudellisia vaikutuksia, parlamentti tarkastaa rahavarojen riittävyyden.

2. Jos parlamentti toteaa, että toissijaisuusperiaatetta ei asianmukaisesti noudateta tai että kansalaisten perusoikeuksia ei kunnioiteta riittävästi tai että rahavarat ovat riittämättömät, pyytää se komissiota tekemään tarvittavat muutokset ehdotukseensa.

55 artikla

Lainsäädäntömenettelyn avoimuus

1. Koko lainsäädäntömenettelyn ajan parlamentilla ja sen valiokunnilla on oikeus saada kaikki komission ehdotuksiin liittyvät asiakirjat samoin ehdoin kuin neuvosto ja sen työryhmät.

2. Komission ehdotusta käsitellessään toimivaltainen valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan sille tietoja kyseisen ehdotuksen etenemisestä neuvostossa ja sen työryhmissä ja erityisesti mahdollisista kompromisseista, jotka merkittävästi muuttaisivat komission alkuperäistä ehdotusta, tai komission aikomuksesta peruuttaa ehdotuksensa.

56 artikla

Komission ehdotuksen muuttaminen

1. Jos toimivaltainen valiokunta komission ehdotusta käsitellessään saa tietoonsa, että neuvosto aikoo merkittävästi ehdotustaan muuttaa, kysyy se virallisesti komissiolta, aikooko se muuttaa ehdotustaan.

2. Jos komissio ilmoittaa, että se aikoo muuttaa ehdotustaan, toimivaltainen valiokunta lykkää kyseisen ehdotuksen käsittelyä, kunnes sille on annettu tieto uudesta ehdotuksesta tai komission tekemistä tarkistuksista.

3. Kun komission ehdotusta käsitellään toimivaltaisessa valiokunnassa, komissio voi oma-aloitteisesti antaa ehdotustaan koskevia tarkistuksia suoraan valiokunnalle käsiteltäväksi.

4. Jos komissio vastaa 1 kohdassa tarkoitettuun kysymykseen, että sillä ei ole aikomusta muuttaa ehdotustaan, toimivaltainen valiokunta jatkaa ehdotuksen käsittelyä. Komission ilmoitus liitetään mietintöön ja parlamentti katsoo sen sitovan komissiota myös ensimmäisen käsittelyn päättämisen jälkeen.

5. Jos neuvosto, 4 kohdan mukaisen komission tiedonannon jälkeen, tekee komission kannasta huolimatta päätöksen, joka merkittävästi muuttaa alkuperäistä komission ehdotusta, parlamentin puhemies muistuttaa neuvostoa sen velvollisuudesta kuulla parlamenttia uudestaan.

57 artikla

Komission kanta tarkistuksiin

1. Ennen kuin toimivaltainen valiokunta äänestää lopullisesti komission ehdotuksesta, se pyytää komissiota ilmoittamaan kantansa kaikkiin valiokunnan hyväksymiin ehdotusta koskeviin tarkistuksiin.

2. Jos komissio ei pysty ilmoittamaan kantaansa tai jos komissio antaa tiedoksi, että se ei ole valmis hyväksymään kaikkia valiokunnan hyväksymiä tarkistuksia, valiokunta voi lykätä lopullista äänestystä.

3. Komission kanta liitetään mietintöön.

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY - TÄYSISTUNTOVAIHE

58 artikla

Ensimmäisen käsittelyn päättäminen

1. Parlamentti käsittelee lakiehdotusta toimivaltaisen valiokunnan 144 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön perusteella sanotun kuitenkaan rajoittamatta 52 ja 99 artiklan sekä 143 artiklan 2 kohdan soveltamista.

2. Parlamentti äänestää ensin tarkistuksista ehdotukseen, joita toimivaltaisen valiokunnan mietintö koskee, sen jälkeen mahdollisesti muutetusta ehdotuksesta, sen jälkeen tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja sen jälkeen koko luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, joka sisältää ainoastaan lausuman siitä, hyväksyykö vai hylkääkö parlamentti komission ehdotuksen vai esittääkö parlamentti siihen tarkistuksia, sekä mahdolliset menettelyä koskevat vaatimukset.

Kuulemismenettely päättyy, jos luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi hyväksytään.

Kaikkien lainsäädäntömenettelyn puitteissa käsiteltäväksi annettujen mietintöjen tulee olla 51, 53 ja 144 artiklan säännösten mukaisia. Valiokunnan käsiteltäväksi antamien päätöslauselmaesitysten, jotka eivät liity lainsäädäntöön, on oltava 139 tai 148 artiklan menettelyjen mukaisia.

3. Puhemies lähettää parlamentin hyväksymän ehdotustekstin ja päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle tiedoksi parlamentin lausuntona.

59 artikla

Komission ehdotuksen hylkääminen

1. Jos komission ehdotus ei saa enemmistöä annetuista äänistä, puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa ennen kuin parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi.

2. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies katsoo ehdotusta koskevan kuulemismenettelyn tarpeettomaksi ja antaa tästä neuvostolle tiedon.

3. Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti siirtää asian takaisin toimivaltaiseen valiokuntaan äänestämättä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi.

Tässä tapauksessa toimivaltainen valiokunta antaa parlamentille uudestaan suullisen tai kirjallisen mietinnön asiasta parlamentin päättämän enintään kahden kuukauden määräajan kuluessa.

Tätä menettelyä voidaan soveltaa vain kerran. Äänestäessään toisesta mietinnöstä parlamentti siis samalla äänestää myös luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi.

4. Jos toimivaltainen valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, se pyytää asian palauttamista valiokuntaan 129 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Parlamentti voi tarvittaessa asettaa uuden määräajan 129 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jos valiokunnan pyyntöä ei hyväksytä, parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi.

60 artikla

Tarkistusten hyväksyminen komission ehdotukseen

1. Jos komission ehdotus hyväksytään kokonaisuudessaan, mutta ehdotusta koskevien tarkistusten perusteella, jotka siten samalla hyväksytään, luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi toimitettavaa äänestystä lykätään, kunnes komissio on ilmoittanut kantansa jokaiseen parlamentin tarkistuksesta.

Jos komissiolla ei ole mahdollisuutta ilmoittaa kantaansa parlamentin äänestettyä komission ehdotuksesta, komissio antaa puhemiehelle tai toimivaltaiselle valiokunnalle tiedon siitä, milloin sen on mahdollista ilmoittaa kantansa. Ehdotus otetaan komission ilmoittamaa ajankohtaa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen.

2. Jos komissio ilmoittaa, ettei se aio hyväksyä kaikkia parlamentin tarkistuksia, toimivaltaisen valiokunnan esittelijä tai, hänen ollessaan estynyt, kyseisen valiokunnan puheenjohtaja tekee parlamentille virallisen ehdotuksen siitä, toimitetaanko luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänestys. Ennen tämän ehdotuksen antamista esittelijä tai toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtaja voi pyytää puhemiestä keskeyttämään asian käsittelyn.

Jos parlamentti päättää lykätä äänestystä, katsotaan asia lähetetyksi toimivaltaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi uudelleen.

Näin toimivaltainen valiokunta esittää asiasta parlamentille uuden suullisen tai kirjallisen mietinnön parlamentin päättämän enintään kahden kuukauden määräajan kuluessa.

Jos toimivaltainen valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, sovelletaan 59 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä.

Ainoastaan valiokunnan käsiteltäväksi antamat ja komission kanssa sovitteluratkaisuun pyrkivät tarkistukset ovat tässä vaiheessa sallittuja.

3. Tämän artiklan 2 kohdan soveltaminen ei sulje pois muiden jäsenten 129 artiklan mukaisesti käsiteltäväksi antamaa pyyntöä asian palauttamisesta valiokuntakäsittelyyn.

Valiokunnan, johon asia on 60 artiklan 2 kohdan mukaisesti palautettu, on valiokuntakäsittelyyn palauttamista koskevien ehtojen mukaisesti ensisijaisesti esitettävä asiasta mietintö annetun määräajan kuluessa ja tarvittaessa annettava käsiteltäväksi sovitteluratkaisuun pyrkiviä tarkistuksia komission kanssa. Sen ei kuitenkaan tarvitse käsitellä uudestaan kaikkia parlamentin hyväksymiä säännöksiä.

Valiokuntakäsittelyyn palauttamisen lykkäävän vaikutuksen vuoksi valiokunnalla on suurempi toimintavapaus ja se voi sovitteluratkaisun saavuttamiseksi ehdottaa täysistunnon hyväksymien säännösten käsittelemistä uudelleen.

Koska tällöin vain sovitteluratkaisuun pyrkivät valiokunnan tarkistukset ovat sallittuja, on parlamentin riippumattomuuden säilyttämiseksi 60 artiklan 2 kohdan mukaisessa mietinnössä selvästi ilmaistava, mitkä jo hyväksytytyistä säännöksistä raukeaisivat, jos ehdotetut tarkistukset hyväksyttäisiin.

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY - SEURANTAMENETTELY

61 artikla

Parlamentin lausunnon seuranta

1. Parlamentin hyväksyttyä komission ehdotusta koskevan lausunnon toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä valvovat ehdotuksen etenemistä, kunnes neuvosto hyväksyy ehdotuksen, varmistaakseen, että komissio noudattaa parlamentille antamiaan sitoumuksia parlamentin hyväksymien tarkistusten suhteen.

2. Tänä aikana neuvosto tai tarvittaessa komissio toimittaa toimivaltaiselle valiokunnalle kaikki tarvittavat tiedot vähintään kerran kolmessa kuukaudessa.

3. Toimivaltaisen valiokunnan tulee erityisesti tuoda parlamentin tietoon se, jos komission parlamentille tekemiä sitoumuksia mahdollisesti tai tosiasiallisesti rikotaan.

4. Jos toimivaltainen valiokunta katsoo tarpeelliseksi, se voi missä tahansa seurantamenettelyn vaiheessa antaa käsiteltäväksi tämän artiklan mukaisen päätöslauselmaesityksen, jossa parlamenttia pyydetään

- vetoamaan komissioon, jotta se peruuttaisi ehdotuksensa, tai

- vetoamaan neuvostoon, jotta se aloittaisi 63 artiklan mukaisen sovittelumenettelyn parlamentin kanssa, tai

- vetoamaan neuvostoon, jotta se kuulisi parlamenttia uudelleen 62 artiklan mukaisesti, tai

- päättämään muista aiheelliseksi katsomistaan toimenpiteistä.

Tämä päätöslauselmaesitys otetaan valiokunnan päätöstä seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen.

62 artikla

Uudelleen kuuleminen

Puhemies vetoaa toimivaltaisen valiokunnan pyynnöstä neuvostoon, jotta se kuulisi parlamenttia uudelleen:

- jos komissio peruuttaa alustavan ehdotuksensa korvatakseen sen toisella ehdotuksella parlamentin annettua lausuntonsa ehdotuksesta

- jos komissio tai neuvosto merkittävästi muuttaa tai aikoo muuttaa ehdotusta, josta parlamentti on alun perin antanut lausuntonsa

- jos ajan myötä tai olosuhteiden muuttuessa ehdotuksen käsittelemän ongelman luonteen katsotaan muuttuneen merkittävästi.

Puhemies pyytää uudelleen kuulemista myös tämän artiklan säännösten perusteella silloin, kun parlamentti puolueryhmän tai vähintään kahdenkymmenenyhdeksän jäsenen ehdotuksesta niin päättää.

63 artikla

Sovittelumenettely

1. Jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin lausunnosta tietyissä tärkeissä yhteisön lainsäädäntöä koskevissa päätöksissä, parlamentti voi lausuntoaan antaessaan aloittaa neuvoston kanssa sovittelumenettelyn, johon komissio osallistuu aktiivisesti.

2. Parlamentti aloittaa sovittelumenettelyn omasta tai neuvoston aloitteesta.

3. Sovittelukomitean valtuuskunnan kokoonpanoon ja toimintatapoihin sovelletaan 75 artiklan 1-7 kohdan säännöksiä.

4. Toimivaltainen valiokunta laatii sovittelun tuloksista mietinnön, josta parlamentti keskustelee ja äänestää.

TOINEN KÄSITTELY - VALIOKUNTAVAIHE

64 artikla

Neuvoston yhteisen kannan ilmoittaminen

1. EY:n perustamissopimuksen 189 b ja 189 c artiklassa tarkoitetun neuvoston yhteisen kannan ilmoittaminen tapahtuu siten, että puhemies antaa sen tiedoksi täysistunnossa. Tiedoksiantopäivänä puhemiehellä on oltava hallussaan Euroopan unionin virallisille kielille asianmukaisesti käännetyt asiakirjat, joissa ilmaistaan yhteinen kanta, perusteet, joilla neuvosto on päätynyt yhteiseen kantaan, sekä komission kanta. Puhemies antaa tiedonannon kyseisten asiakirjojen vastaanottoa seuraavan istuntojakson aikana.

Ennen tiedonannon antamista puhemies varmistaa yhdessä toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtajan kanssa, että hänen vastaanottamansa asiakirja todella vastaa yhteistä kantaa ja että ei ole kyse 62 artiklassa tarkoitetuista olosuhteista. Muussa tapauksessa puhemies yrittää yhdessä toimivaltaisen valiokunnan sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa saada aikaan sopivan ratkaisun.

2. Luettelo näistä tiedoksiannoista sekä toimivaltaisen valiokunnan nimi julkaistaan istuntopöytäkirjassa.

65 artikla

Määräajat

1. Puhemies pyytää toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän pyynnöstä neuvostoa pidentämään enintään yhdellä kuukaudella sitä kolmen kuukauden määräaikaa, joka seuraa joko yhteisen kannan ilmoittamista parlamentille tai komission uudelleen käsitellyn ehdotuksen esittämistä.

2. Kuultuaan toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää puhemies voi parlamentin nimissä pidentää neuvoston pyynnöstä enintään yhdellä kuukaudella sitä kolmen kuukauden määräaikaa, joka seuraa joko yhteisen kannan ilmoittamista parlamentille tai komission uudelleen käsitellyn ehdotuksen esittämistä.

66 artikla

Toimivaltaiseen valiokuntaan lähettäminen ja käsittely toimivaltaisessa valiokunnassa

1. Sinä päivänä, kun yhteinen kanta on ilmoitettu 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti parlamentille, se katsotaan ilman eri toimenpiteitä lähetetyksi toimivaltaiseen valiokuntaan sekä valiokuntiin, joilta on pyydetty siitä lausuntoa ensimmäisessä käsittelyssä.

2. Neuvoston yhteinen kanta otetaan ensimmäisenä kohtana sen tiedoksiantoa seuraavan toimivaltaisen valiokunnan kokouksen esityslistalle.

3. Ellei toisin päätetä, toisen käsittelyn esittelijä on sama kuin ensimmäisen käsittelyn esittelijä.

4. Parlamentin toista käsittelyä koskevia 69 artiklan 1 kohdassa, 71 artiklan 1 kohdassa ja 72 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan myös toimivaltaisen valiokunnan käsittelyyn. Ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenet tai pysyvät varajäsenet saavat antaa hylkäysehdotuksia tai tarkistuksia käsiteltäväksi. Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä.

5. Toimivaltainen valiokunta voi pyytää keskustelua neuvoston kanssa sovintoratkaisun (4) saavuttamiseksi.

6. Toimivaltainen valiokunta antaa suosituksen toista käsittelyä varten, jossa se esittää parlamentille päätösehdotuksen neuvoston hyväksymästä yhteisestä kannasta. Suositus sisältää päätösehdotusta koskevat lyhyet perustelut.

7. Jos yhteinen kanta hyväksytään sellaisenaan, suositus voidaan antaa kirjeen muodossa.

TOINEN KÄSITTELY - TÄYSISTUNTOVAIHE

67 artikla

Toisen käsittelyn päättäminen

1. Neuvoston yhteinen kanta sekä toimivaltaisen valiokunnan mahdollinen suositus toista käsittelyä varten otetaan ilman eri toimenpiteitä sen istuntojakson esityslistaluonnokseen, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä kolmen kuukauden tai, jos määräaikaa on jatkettu 65 artiklan mukaisesti, neljän kuukauden ajanjakson päättymistä, ellei asiaa ole jo käsitelty aikaisemman istuntojakson aikana.

Koska parlamentin valiokuntien antamat suositukset toista käsittelyä varten vastaavat perusteluja, joissa valiokunta selvittää kantaansa neuvoston yhteiseen kantaan, niistä ei äänestetä.

2. Toinen käsittely julistetaan päättyneeksi, kun parlamentti hyväksyy, hylkää tai tarkistaa yhteistä kantaa määräajassa sekä EY:n perustamissopimuksen 189 b ja 189 c artiklan ehtojen mukaisesti.

68 artikla

Neuvoston yhteisen kannan hyväksyminen sellaisenaan

Jos esitystä yhteisen kannan hylkäämiseksi tai yhteistä kantaa koskevia tarkistuksia 71 ja 72 artiklan mukaisesti ei ole hyväksytty EY:n perustamissopimuksen 189 b ja 189 c artiklan mukaisessa määräajassa, julistaa puhemies yhteisen kannan hyväksytyksi ilman äänestystä, paitsi siinä tapauksessa, että parlamentti on hyväksynyt yhteisen kannan annettujen äänten enemmistöllä.

69 artikla

Neuvoston yhteisen kannan hylkäämisaikomus

1. Valiokunta, puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklan alaisten lakiehdotusten osalta, kirjallisesti ja puhemiehen määräämässä määräajassa antaa käsiteltäväksi ehdotuksen siitä, että parlamentti ilmoittaisi aikomuksestaan hylätä neuvoston yhteinen kanta. Ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. Ehdotuksesta äänestetään ennen kuin mahdollisista tarkistuksista äänestetään.

2. Jos ehdotus hyväksytään, puhemies kysyy neuvostolta, aikooko se kutsua sovittelukomitean koolle. Jos neuvosto ei aio kutsua sovittelukomiteaa koolle, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että menettely on keskeytynyt ja katsotaan, ettei ehdotettua säädöstä ole hyväksytty.

3. Sovittelukomitean valtuuskunnan kokoonpanoon ja toimintatapoihin sovelletaan 75 artiklan säännöksiä.

70 artikla

Sovittelu toisen käsittelyn aikana

1. Parlamentin valtuuskunta voi suositella 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti koolle kutsutun sovittelukomitean johtopäätösten perusteella parlamentille yhteisen kannan hylkäämisen vahvistamista erikseen toimitettavassa äänestyksessä parlamentin jäsenten äänten enemmistöllä. Jos parlamentti vahvistaa hylkäämisen, puhemies julistaa lainsäädäntömenettelyn päättyneeksi.

Jos parlamentti ei vahvista hylkäämistä vaaditulla enemmistöllä, se jatkaa yhteisen kannan ja siihen käsiteltäväksi annettujen tarkistusten käsittelyä.

2. Sovittelukomitean johtopäätösten perusteella parlamentin valtuuskunta voi suositella yhteisen kannan tai tarkistusten käsittelyn jatkamista, tai toimivaltaista valiokuntaa kuullen ehdottaa uusia tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi 72 artiklan mukaisesti.

Valtuuskunta voi suositella 115 artiklan 5 kohdan soveltamista tarkistuksista äänestettäessä.

71 artikla

Neuvoston yhteisen kannan hylkääminen

1. Toimivaltainen valtuuskunta, puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi kirjallisesti puhemiehen määräämään ajankohtaan mennessä antaa käsiteltäväksi ehdotuksen neuvoston yhteisen kannan hylkäämiseksi. Ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. Yhteisen kannan hylkäämisehdotuksesta äänestetään ennen kuin mahdollisista tarkistuksista äänestetään.

2. Huolimatta siitä, että parlamentti on äänestänyt yhteisen kannan hylkäämistä vastaan, se voi esittelijän suosituksesta tarkistuksista äänestettyään ja kuultuaan komission kannan 72 artiklan 4 kohdan mukaisesti käsitellä uutta hylkäämisehdotusta.

3. Jos neuvoston yhteinen kanta hylätään, puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa.

4. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies pitää ehdotusta koskevaa yhteistoimintamenettelyä tarpeettomana ja antaa tästä neuvostolle tiedon.

72 artikla

Tarkistukset neuvoston yhteiseen kantaan

1. Toimivaltainen valiokunta, puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voivat antaa täysistunnon käsiteltäväksi tarkistuksia neuvoston yhteiseen kantaan.

2. Tarkistus yhteiseen kantaan sallitaan ainoastaan, kun se on 124 ja 125 artiklan mukainen, ja kun

(a) se pyrkii joko kokonaan tai osittain palauttamaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymän kannan

(b) kyseessä on kompromissitarkistus, josta neuvosto ja parlamentti ovat päässeet sopimukseen tai

(c) se pyrkii tarkistamaan yhteisen kannan osaa, joka ei sisälly tai joka eroaa sisällöltään siitä ensimmäisessä käsittelyssä annetusta ehdotuksesta ja joka ei merkittävästi muutu 62 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä.

Puhemiehen päätöstä hyväksyä tai hylätä tarkistus ei voida asettaa kyseenalaiseksi.

3. Tarkistus hyväksytään ainoastaan silloin, kun se on saanut parlamentin jäsenten äänten enemmistön.

4. Jos hyväksytään yksi tai useampi tarkistus, toimivaltaisen valiokunnan esittelijä tai, tämän ollessa estynyt, kyseisen valiokunnan puhemies pyytää komissiota ilmoittamaan kantansa.

73 artikla

Seuraukset komission hylätessä parlamentin tarkistukset uudelleen käsitellyssä ehdotuksessaan

1. Kun on kyse EY:n perustamissopimuksen 189 c artiklan mukaisista lakiehdotuksista, puhemieskonferenssi voi ottaa komission uudelleen käsitellyn ehdotuksen sen hyväksymistä seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen, ja puhemies pyytää komissiota antamaan parlamentille tiedon perusteista, joilla komissio päätyi parlamentin tarkistusten hylkäämiseen.

2. Parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa.

KOLMAS KÄSITTELY - SOVITTELU

74 artikla

Sovittelukomitean koolle kutsuminen

Jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia parlamentin ehdottamia tarkistuksia yhteiseen kantaan, puhemies voi puolueryhmien puheenjohtajia ja toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää kuultuaan sopia sovittelukomitean ensimmäisen kokouksen ajankohdasta ja paikasta. Sovittelukomitealle asetettu kuuden viikon määräaika päästä sopimukseen yhteisestä ehdotuksesta alkaa komitean ensimmäisestä kokoontumisajankohdasta.

75 artikla

Valtuuskunta sovittelukomiteassa

1. Parlamentin valtuuskunnan jäsenten määrä sovittelukomiteassa on yhtä suuri kuin neuvoston valtuuskunnan jäsenten määrä.

2. Valtuuskunnan poliittinen kokoonpano vastaa parlamentin jakoa puolueryhmiin. Puhemieskonferenssi määrää jäsenten tarkan lukumäärän kustakin puolueryhmästä.

3. Puolueryhmät nimittävät valtuuskunnan jäsenet jokaiseen sovittelutapaukseen erikseen mielellään niistä valiokunnista, joita asia koskee, lukuun ottamatta kolmea jäsentä, jotka nimitetään vakituisiksi jäseniksi kahdeksitoista kuukaudeksi peräkkäisiin valtuuskuntiin. Puolueryhmät nimittävät varapuhemiesten keskuudesta nämä kolme vakituista jäsentä, jotka edustavat vähintään kahta eri puolueryhmää. Toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä ovat kaikissa tapauksissa valtuuskunnan jäseniä.

4. Valtuuskunnissa edustettuina olevat puolueryhmät saavat nimittää varajäseniä, jotka saavat osallistua sovittelukomitean työhön ainoastaan silloin, jos varsinainen jäsen on poissa koko kokouksen ajan.

5. Puolueryhmät, jotka eivät ole edustettuina valtuuskunnassa, voivat lähettää yhden edustajan valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin.

6. Puhemies tai yksi kolmesta pysyvästä jäsenestä johtaa valtuuskuntaa.

7. Valtuuskunta tekee päätöksensä jäsentensä äänten enemmistöllä. Valtuuskunnan kokoukset pidetään suljettujen ovien takana.

Puhemieskonferenssi voi säätää muita menettelyä koskevia ohjeita sovittelukomiteavaltuuskunnan työlle.

8. Valtuuskunta saattaa parlamentin tietoon sovittelun tulokset sekä mahdolliset ehdotetut tarkistukset tai kompromissit hyvissä ajoin, jotta parlamentti voi viedä päätökseen EY:n perustamissopimuksen säännösten mukaiset muut menettelyvaiheet.

76 artikla

Määräajat

1. Puhemies pyytää valtuuskunnan pyynnöstä neuvostoa pidentämään enintään kahdella viikolla sovittelukomitean työlle ja yhteisen ehdotuksen hyväksymiselle tai neuvoston ehdotuksen hylkäämiselle annettuja kuuden viikon jaksoja.

2. Kuultuaan valtuuskuntaa puhemies voi parlamentin nimissä pidentää neuvoston pyynnöstä 1 kohdassa mainittuja kuuden viikon jaksoja enintään kahdella viikolla.

KOLMAS KÄSITTELY - TÄYSISTUNTOVAIHE

77 artikla

Yhteinen ehdotus

1. Jos sovittelukomiteassa päästään sopimukseen yhteisestä ehdotuksesta, asia otetaan ilman eri toimenpiteitä viimeisen istuntojakson esityslistalle, joka pidetään kuuden, tai jos määräaikaa on jatkettu, kahdeksan viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin sovittelukomitea hyväksyi yhteisen ehdotuksen, ellei asiaa ole aikaisemmin käsitelty.

2. Parlamentti käsittelee yhteistä ehdotusta sovittelukomiteassa olevan valtuuskuntansa antaman mietinnön pohjalta.

3. Yhteistä ehdotusta koskevia tarkistuksia ei voi antaa käsiteltäväksi.

4. Yhteisestä ehdotuksesta kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen ehdotus hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä.

78 artikla

Neuvoston ehdotus

1. Jos sovittelukomiteassa ei päästä sopimukseen yhteisestä ehdotuksesta, pyytää puhemies komissiota peruuttamaan ehdotuksensa sekä pyytää neuvostolta, ettei se missään tapauksessa hyväksyisi kantaa EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklan 6 kohdan mukaisesti. Jos neuvosto tästä huolimatta vahvistaa yhteisen kantansa, neuvoston puheenjohtaja kutsutaan parlamentin täysistuntoon perustelemaan neuvoston päätös. Asia otetaan ilman eri toimenpiteitä viimeisen istuntojakson esityslistalle, joka pidetään kuuden, tai jos määräaikaa on jatkettu, kahdeksan viikon kuluessa neuvoston vahvistuksesta, ellei asiaa ole jo käsitelty aikaisemman istuntojakson aikana.

2. Parlamentti käsittelee neuvoston ehdotusta sovittelukomiteavaltuuskuntansa mietinnön pohjalta.

3. Neuvoston ehdotusta koskevia tarkistuksia ei voi antaa käsiteltäväksi.

4. Neuvoston ehdotuksesta kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Parlamentti äänestää neuvoston ehdotuksen hylkäysesityksestä. Jos kyseinen esitys hyväksytään parlamentin jäsenten äänten enemmistöllä, puhemies julistaa ehdotetun säädöksen hylätyksi.

79 artikla

Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen

Tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on asianmukaisesti viety päätökseen, puhemies allekirjoittaa EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklan menettelyn mukaisesti hyväksytyt lakisäädökset yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtii sen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

HYVÄKSYNTÄMENETTELY

80 artikla

Hyväksyntämenettelyn päättäminen

1. Jos parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntänsä kansainväliselle sopimukselle tai lakiehdotukselle, tekee parlamentti ratkaisunsa toimivaltaisen valiokunnan mietinnön pohjalta, joka sisältää luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, jossa ainoastaan suositellaan ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä kokonaisuudessaan. Tarkistuksia ei voi antaa käsiteltäväksi. Hyväksymiseen tarvitaan EY:n perustamissopimuksen asianomaisen artiklan mukainen enemmistö.

2. Liittymissopimuksiin sovelletaan 89 artiklaa ja kansainvälisiin sopimuksiin 90 artiklaa.

3. Lakiehdotuksia käsiteltäessä toimivaltainen valiokunta voi myönteisen menettelytuloksen saavuttamiseksi esittää parlamentille väliaikamietinnön ja päätöslauselmaesityksen, joka sisältää suositukset ehdotuksen muuttamisesta tai täytäntöönpanosta. Jos parlamentti hyväksyy vähintään yhden suosituksen lopulliseen hyväksyntään vaadittavalla enemmistöllä, puhemies pyytää sovittelumenettelyn aloittamista neuvoston kanssa.

Toimivaltainen valiokunta antaa lopullisen suosituksensa parlamentin hyväksynnästä neuvoston kanssa käytävän neuvottelun lopputuloksen perusteella.

VALVONTATOIMIVALTA

81 artikla

Täytäntöönpanosäännökset

Kun komissio antaa parlamentille käsiteltäväksi hallintokomitealle antamansa täytäntöönpanotoimenpiteen tai neuvoa-antavalle komitealle tai sääntelykomitealle antamansa esityksen täytäntöönpanotoimenpiteeksi, puhemies lähettää kyseisen asiakirjan valiokuntaan, joka on toimivaltainen sen ehdotuksen suhteen, jonka pohjalta täytäntöönpanosäännökset on annettu.

82 artikla

Yhteisön lainsäädännön virallinen koontaminen

1. Kun komission ehdotus yhteisön lainsäädännön koontamiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeusasioissa toimivaltaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi. Mikäli on todettu, että ehdotus ei aiheuta sisällöllisiä muutoksia olemassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön, noudatetaan 143 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä.

2. Toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtaja tai kyseisen valiokunnan nimeämä esittelijä voivat osallistua koontamista koskevan ehdotuksen käsittelyyn ja tarkastamiseen. Tarvittaessa toimivaltainen valiokunta antaa lausuntonsa etukäteen.

3. Sen estämättä, mitä 143 artiklan 3 kohdassa säädetään, menettelyä ilman mietintöä ei sovelleta virallista koontamista koskevaan ehdotukseen, jos oikeusasioita käsittelevän valiokunnan tai toimivaltaisen valiokunnan jäsenten enemmistö vastustaa kyseistä menettelyä.

83 artikla

Seuraukset neuvoston jättäessä päätöksen tekemättä yhteisen kannan hyväksymisen jälkeen

Jos kolmen tai neuvoston suostumuksella neljän kuukauden kuluessa yhteisen kannan ilmoittamisesta parlamentti ei ole hylännyt yhteistä kantaa eikä tehnyt siihen tarkistuksia ja neuvosto ei ole hyväksynyt yhteisen kannan mukaisesti ehdotettua lainsäädäntöä, voi puhemies oikeusasioita käsittelevää valiokuntaa kuultuaan parlamentin nimissä nostaa neuvostoa vastaan kanteen tuomioistuimessa EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan mukaisesti.

84 artikla

Menettely tuomioistuimessa

1. Sopimuksissa ja tuomioistuimen perussäännössä unionin toimielinten sekä luonnollisten ja oikeushenkilöiden kanteille annettujen määräaikojen rajoissa parlamentti tarkistaa yhteisön lainsäädännön varmistaakseen, että sen oikeudet on kokonaisuudessaan otettu huomioon.

2. Toimivaltainen valiokunta ilmoittaa parlamentille tarvittaessa suullisesti, jos se epäilee parlamentin oikeuksia loukatun.

VIII LUKU TALOUSARVIOMENETTELYT

85 artikla

Yleinen talousarvio

Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja 22. heinäkuuta 1975 tehdyn sopimuksen talousarviota koskevien määräysten mukaiset Euroopan unionin yleisen talousarvion ja lisätalousarvioiden käsittelyä koskevat toteuttamismenettelyt hyväksytään parlamentin päätöslauselman perusteella ja ne ovat tämän työjärjestyksen liitteenä (5).

86 artikla

Talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntäminen komissiolle

Toteuttamismenettelyjä koskevat määräykset, jotka liittyvät päätökseen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle 22. heinäkuuta 1975 tehdyn sopimuksen ja varainhoitoasetuksen mukaisesti, ovat tämän työjärjestyksen liitteenä (6). Tätä liitettä sovelletaan 163 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

87 artikla

Talousarvion toteuttamisen parlamentaarinen valvonta

1. Parlamentti valvoo kuluvan vuoden talousarvion toteuttamista. Parlamentti antaa tehtävän talousarvion valvonnasta vastaavalle valiokunnalle ja muille valiokunnille, joita asia koskee.

2. Joka vuosi ennen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä parlamentti käsittelee senhetkisen talousarvion toteuttamiseen liittyviä ongelmia tarvittaessa toimivaltaisen valiokunnan päätöslauselmaesityksen pohjalta.

IX LUKU PERUSTAMISSOPIMUKSET JA KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

88 artikla

Tarkistukset EHTY:n perustamissopimukseen

1. EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan mukaiset komission ja neuvoston esittämät tarkistukset painetaan yhtä aikaa tuomioistuimen niistä antaman puoltavan lausunnon kanssa.

Kyseiset asiakirjat jaetaan ja lähetetään asianomaiseen valiokuntaan. Valiokunta suosittelee mietinnössään koko tarkistuksen hyväksymistä tai hylkäämistä.

2. Tarkistuksia ei voi esittää eikä asiasta voida äänestää kohta kohdalta. Koko tarkistuksen hyväksymiseen tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä ja kahden kolmasosan enemmistö parlamentin jäsenistä.

3. Jäsen voi tehdä päätöslauselmaesityksen, jossa komissiolle ja neuvostolle annetaan käsiteltäväksi tarkistuksia EHTY:n perustamissopimukseen kyseisen sopimuksen 95 artiklan mukaisesti.

Tällaiset esitykset painetaan, jaetaan ja lähetetään asianomaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi. Esitysten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö.

89 artikla

Liittymissopimukset

1. Euroopan valtion liittymishakemus Euroopan unionin jäseneksi lähetetään asianomaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi.

2. Parlamentti voi toimivaltaisen valiokunnan, puolueryhmän tai vähintään kahdenkymmenenyhdeksän jäsenen ehdotuksesta päättää pyytää komissiota ja neuvostoa osallistumaan asiasta käytävään keskusteluun ennen kuin neuvottelut hakijavaltion kanssa aloitetaan.

3. Neuvottelujen aikana komissio ja neuvosto antavat toimivaltaiselle valiokunnalle säännöllistä ja perusteellista sekä tarvittaessa luottamuksellisesta tietoa neuvottelujen etenemisestä.

4. Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia toimivaltaisen valiokunnan mietinnön pohjalta ja vaatia niiden huomioonottamista ennen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen solmimista hakijavaltion kanssa. Tällaiset suositukset vaativat saman enemmistön kuin lopullinen hyväksyntä.

5. Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, lähetetään sopimusluonnos parlamentin hyväksyttäväksi.

6. Parlamentti hyväksyy Euroopan valtion liittymishakemuksen Euroopan unioniin jäsentensä äänten enemmistöllä toimivaltaisen valiokunnan mietinnön pohjalta.

90 artikla

Kansainväliset sopimukset

1. Kun aiotaan aloittaa neuvottelut kansainvälisen sopimuksen solmimisesta, uusimisesta tai tarkistamisesta mukaan lukien erityisaloja kuten raha-asioita tai kauppaa koskevat sopimukset, toimivaltainen valiokunta varmistaa, että komissio on asianmukaisesti antanut parlamentille täydellisen selvityksen, tarvittaessa luottamuksellisesti, suosituksestaan neuvottelutoimivaltuuksiksi.

2. Parlamentti voi toimivaltaisen valiokunnan, puolueryhmän tai vähintään kahdenkymmenenyhdeksän jäsenen ehdotuksesta pyytää neuvostolta, että se ei anna valtuuksia neuvottelujen aloittamiseen ennen kuin parlamentti on toimivaltaisen valiokunnan mietinnön pohjalta ilmoittanut kantansa ehdotettuihin neuvottelutoimivaltuuksiin.

3. Toimivaltainen valiokunta tarkistaa kansainvälisille sopimuksille valitun oikeudellisen perustan 53 artiklan mukaisesti.

4. Neuvottelujen aikana komissio ja neuvosto antavat toimivaltaiselle valiokunnalle säännöllisesti perusteellista sekä tarvittaessa luottamuksellista tietoa neuvottelujen etenemisestä.

5. Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa hyväksyä suositukset toimivaltaisen valiokunnan mietinnön pohjalta vaatia niiden huomioonottamista ennen käsiteltävänä olevan kansainvälisen sopimuksen solmimista.

6. Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei vielä ole allekirjoitettu, lähetetään sopimusluonnos parlamenttiin lausunnon tai hyväksynnän saamiseksi. Hyväksyntämenettelyssä sovelletaan 80 artiklaa.

7. Parlamentti antaa Euroopan yhteisön solmiman kansainvälisen sopimuksen tai rahoituspöytäkirjan solmimista, uusimista tai muuttamista koskevan lausuntonsa tai hyväksyntänsä annettujen äänten enemmistöllä.

8. Jos parlamentin antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää, että neuvosto ei solmi kyseistä sopimusta.

9. Jos parlamentti annettujen äänten enemmistöllä ilmaisee vastustavansa hyväksynnän antamista kansainväliselle sopimukselle, puhemies lähettää kyseisen sopimuksen takaisin neuvostolle uudelleenkäsittelyä varten.

X LUKU YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA

91 artikla

Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa

1. Yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamenttia kuullaan ulko- ja turvallisuusasioissa ja että sen antamat lausunnot otetaan asianmukaisesti huomioon, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen J.3 artiklassa tarkoitetun yhteisen toiminnan ja EY:n perustamissopimuksen 228 a artiklassa tarkoitettujen toimien yhteydessä.

2. Valiokunta antaa tarvittaessa parlamentille tietoa tämän työjärjestyksen säännösten mukaisesti.

3. Neuvosto ja komissio antavat toimivaltaiselle valiokunnalle säännöllisin väliajoin ajanmukaisia ja perusteellisia tietoja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä.

4. Valiokunta voi komission tai neuvoston pyynnöstä päättää pitää kokouksensa suljettujen ovien takana.

92 artikla

Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat suositukset

1. Yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaava valiokunta voi laatia vastuualuettaan koskevia suosituksia neuvostolle saatuaan valtuudet puhemieskonferenssilta tai 46 artiklan mukaisen ehdotuksen perusteella.

Kiireellisissä tapauksissa voi puhemies antaa edellisen kohdan mukaiset valtuudet. Puhemies voi myös antaa kyseiselle valiokunnalle valtuudet hätäkokouksen pitämiseen.

2. Hyväksyttäessä näitä suosituksia, joista äänestetään kirjoitetun tekstin muodossa, ei sovelleta 102 artiklaa, ja suulliset tarkistukset hyväksytään käsiteltäväksi.

3. Tällä tavoin laaditut suositukset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle. Suositukset katsotaan hyväksytyiksi, ellei vähintään yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä ole jättänyt kirjallista vastalausetta ennen istuntojakson alkua. Jälkimmäisessä tapauksessa valiokunnan suosituksia käsitellään ja jokaisesta suosituksesta äänestetään kokonaisuudessaan täysistunnossa saman istuntojakson aikana.

4. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen J.7 artiklan mukaiset keskustelut käydään 37 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa annettujen järjestelyjen mukaisesti.

XI LUKU YHTEISTYÖ OIKEUS- JA SISÄASIOISSA

93 artikla

Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille oikeus- ja sisäasioissa

1. Oikeus- ja sisäasiain yhteistyöstä vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan täydellinen selvitys ja sitä kuullaan tällaiseen yhteistyöhön liittyvissä toimissa ja että sen lausunnot otetaan asianmukaisesti huomioon, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklassa tarkoitettujen yhteisten kantojen, yhteisen toiminnan ja yleissopimusten yhteydessä.

2. Valiokunta antaa parlamentille tarvittaessa tietoja tämän työjärjestyksen mukaisesti.

3. Neuvosto ja komissio antavat toimivaltaiselle valiokunnalle säännöllisin väliajoin ajanmukaisia ja perusteellisia tietoja oikeus- ja sisäasioita koskevan yhteistyön kehityksestä.

4. Valiokunta voi komission tai neuvoston pyynnöstä päättää pitää kokouksensa suljettujen ovien takana.

5. Yksityiskohtaiset ohjeet kuulemisesta ja tiedonantamisesta sekä niihin liittyvistä menettelytavoista ja aikatauluista otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi.

94 artikla

Suositukset oikeus- ja sisäasioissa

1. Oikeus- ja sisäasiain yhteistyöstä vastaava valiokunta voi laatia vastuualuettaan koskevia suosituksia neuvostolle saatuaan valtuudet puhemieskonferenssilta tai 46 artiklan mukaisen ehdotuksen perusteella.

Kiireellisissä tapauksissa voi puhemies antaa valtuudet, joihin viitattiin edellisessä kohdassa. Puhemies voi myös antaa kyseiselle valiokunnalle valtuudet hätäkokouksen pitämiseen.

Tällä tavoin laaditut suositukset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle.

2. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.6 artiklan mukaiset keskustelut käydään 37 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa annettujen järjestelyjen mukaisesti.

XII LUKU PARLAMENTIN TYÖN JÄRJESTELY

95 artikla

Esityslistaluonnos

1. Ennen jokaista istuntojaksoa puhemieskonferenssi laatii esityslistaluonnoksen valiokuntien puheenjohtajien konferenssin suositusten pohjalta ottaen samalla huomioon 49 artiklan mukaisesti hyväksytyn vuotuisen lainsäädäntöohjelman.

Komissio ja neuvosto voivat puhemiehen kutsusta osallistua puhemieskonferenssin keskusteluihin esityslistaluonnoksesta.

2. Esityslistaluonnoksessa voidaan ilmoittaa äänestysajat yksittäisille käsiteltävänä oleville asioille.

3. 47 artiklan mukaisille tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytäville keskusteluille esityslistaluonnoksessa varataan yksi tai kaksi jaksoa, yhteensä kuitenkin enintään kolme tuntia.

4. Lopullinen esityslistaluonnos jaetaan jäsenille vähintään kolme tuntia ennen istuntojakson alkua.

96 artikla

Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen

1. Jokaisen istuntojakson alussa parlamentti tekee päätöksen lopullisesta esityslistaluonnoksesta. Valiokunta, puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi esittää tarkistuksia. Tällaiset ehdotukset on toimitettava puhemiehelle vähintään tuntia ennen istuntojakson avaamista. Puhemies voi antaa puheenvuoron ehdotuksen laatijalle, yhdelle ehdotusta kannattavalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle. Puheaika on enintään yksi minuutti.

2. Esityslistaa ei voida muuttaa sen jälkeen kun se on hyväksytty, paitsi 97 ja 128-132 artiklan mukaisesti tai puhemiehen ehdotuksesta.

Jos menettelyä koskeva ehdotus esityslistan muuttamiseksi hylätään, sitä ei saa antaa uudelleen käsiteltäväksi saman istuntojakson aikana.

3. Ennen istunnon päättämistä puhemies ilmoittaa seuraavan istunnon ajankohdan ja esityslistan.

97 artikla

Kiireellisyys

1. Puhemies, valiokunta, vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä, komissio tai neuvosto voi pyytää parlamentilta, että keskustelu ehdotuksesta, josta parlamenttia on 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuultu, käsiteltäisiin kiireellisenä. Kyseinen pyyntö on annettava kirjallisesti ja perusteltuna.

2. Vastaanotettuaan kiireellistä käsittelyä koskevan pyynnön puhemies ilmoittaa siitä välittömästi parlamentille. Pyynnöstä äänestetään ilmoitusta seuraavan istunnon alussa edellyttäen, että ehdotus, jota pyyntö koskee, on jaettu virallisilla kielillä. Jos samasta aiheesta on esitetty useita kiireellistä käsittelyä koskevia pyyntöjä, kiireellisyyden hyväksyminen tai hylkääminen koskee kaikkia samaa aihetta koskevia pyyntöjä.

3. Ennen äänestystä voidaan kuulla ainoastaan pyynnön esittänyttä henkilöä, yhtä pyyntöä kannattavaa puhujaa, yhtä pyyntöä vastustavaa puhujaa sekä valiokunnan puheenjohtajaa ja/tai esittelijää kutakin korkeintaan kolmen minuutin ajan.

4. Kiireellistä käsittelyä vaativat kysymykset ovat etusijalla ennen muita esityslistalla olevia asioita. Puhemies päättää keskustelun ja äänestyksen ajankohdan.

5. Kiireellinen keskustelu voidaan käydä ilman mietintöä 143 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai poikkeuksellisesti toimivaltaisen valiokunnan suullisen mietinnön perusteella.

98 artikla

Yhteiskeskustelu

Samankaltaisia tai asiayhteydeltään toisiinsa liittyviä asioita voidaan milloin tahansa päättää käsitellä yhteiskeskustelussa.

99 artikla

Menettely ilman keskustelua

1. Jos toimivaltainen valiokunta pyytää mietintönsä hyväksymistä parlamentissa ilman keskustelua tai jos valiokunta on ilmaissut kantansa komission ehdotukseen ilman mietintöä 143 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai 143 artiklan 2 kohdan mukaisen yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti, kyseinen ehdotus tai mietintö otetaan valiokunnan päätöstä seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen.

2. Komission ehdotuksesta ja, jos aiheellista, mietintöön sisältyvästä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänestetään ilman keskustelua, ellei vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä ole etukäteen esittänyt vastalausettaan. Jälkimmäisessä tapauksessa mietintöä koskevasta ehdotuksesta keskustellaan ja se otetaan myöhemmän istuntojakson esityslistaluonnokseen. Jos on kuitenkin päätetty soveltaa 143 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä ilman mietintöä, komission ehdotus lähetetään takaisin toimivaltaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi uudelleen.

Menettelyä ilman keskustelua sovelletaan, kun toimivaltainen valiokunta ei ole antanut käsiteltäväksi yhtään tarkistusta tai kun kaikki käsiteltäväksi annetut tarkistukset on hyväksytty vähemmällä kuin neljällä vastustavalla äänellä.

100 artikla

Määräajat

Lukuun ottamatta 47 ja 97 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, keskustelua ja äänestystä ehdotuksesta ei saa aloittaa, jollei ehdotusta ole jaettu vähintään kaksikymmentäneljä tuntia aikaisemmin.

XIII LUKU YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ISTUNNON KULUSTA

101 artikla

Oikeus päästä istuntosaliin

1. Muilla kuin parlamentin jäsenillä, komission tai neuvoston jäsenillä, parlamentin pääsihteerillä, henkilökunnan jäsenillä, joiden tehtävät vaativat läsnäoloa istuntosalissa sekä Euroopan unionin asiantuntijoilla tai virkamiehillä ei ole oikeutta päästä istuntosaliin.

2. Ainoastaan parlamentin puhemiehen tai pääsihteerin asianmukaisesti myöntämän kulkulupakortin haltijoilla on oikeus päästä lehterille.

3. Lehterille lasketun yleisön on pysyttävä hiljaa paikoillaan. Valvojat poistavat lehteriltä mielipiteitään ilmaisevat henkilöt.

102 artikla

Kielet

1. Kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä.

2. Virallisella kielellä pidetyt puheenvuorot tulkataan simultaanisti muille virallisille kielille sekä kaikille puhemiehistön tarpeellisiksi katsomille kielille.

Jos äänestystuloksen julistamisen jälkeen todetaan, että erikielisten versioiden välillä on ristiriitaisuuksia, päättää puhemies julistetun äänestystuloksen pätevyydestä 123 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos puhemies julistaa tuloksen päteväksi, päättää hän, mitä kieliversiota pidetään hyväksyttynä. Alkuperäistä versiota ei kuitenkaan voida ilman muuta pitää virallisena tekstinä, koska on tilanteita, joissa kaikki muut kielet poikkeavat alkuperäisestä tekstistä.

103 artikla

Asiakirjojen jakelu

Parlamentin keskusteluille ja päätöksille perustana olevat asiakirjat painetaan ja jaetaan jäsenille. Luettelo kyseisistä asiakirjoista julkaistaan parlamentin istuntopöytäkirjassa.

104 artikla

Istuntojen julkisuus

Parlamentin keskustelut ovat julkisia, ellei parlamentti toisin päätä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

105 artikla

Puheenvuorojen myöntäminen ja niiden sisältö

1. Kukaan jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Puhemies voi pyytää puhujaa siirtymään puhujakorokkeelle.

2. Jos puhuja poikkeaa asiasta, puhemies vaatii tätä pysymään asiassa. Jos puhujaa on jo kahdesti saman keskustelun aikana vaadittu pysymään asiassa, puhemies voi kolmannella kerralla kieltää häntä käyttämästä puheenvuoroa samasta asiasta keskustelun loppuaikana.

3. Puhemies voi poistattaa istuntoselostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman myönnettyä puheenvuoroa tai jotka ovat ylittäneet määrätyn puheajan sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa.

4. Puhujaa ei saa keskeyttää. Puheenvuoronsa aikana hän voi kuitenkin puhemiehen suostumuksella antaa toisen jäsenen, komission tai neuvoston esittää hänelle yksittäistä puheenvuoron kohtaa koskevan kysymyksen.

106 artikla

Puheajan jakaminen

1. Puhemieskonferenssi voi ehdottaa parlamentille yksittäisen keskustelun puheajan jakamista. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua.

2. Puheaika jaetaan seuraavien arviointiperusteiden mukaisesti:

(a) Ensimmäinen osa puheajasta jaetaan tasan kaikkien puolueryhmien kesken;

(b) jäljellä oleva osa puheajasta jaetaan puolueryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa;

(c) sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu alakohdissa (a) ja (b) tarkoitettuun puolueryhmille myönnettävään puheaikaan.

3. Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, puolueryhmät antavat puhemiehelle tiedoksi, minkä verran puheajastaan he käyttävät kuhunkin kohtaan. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan.

4. Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista aloitteista, tarkistuksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan.

107 artikla

Puhujaluettelo

1. Puheenvuoroa pyytävien jäsenten nimet merkitään puhujaluetteloon pyyntöjen vastaanottamisjärjestyksessä.

2. Puhemies myöntää puheenvuorot varmistaen mahdollisuuksien mukaan sen, että eri poliittisia näkökantoja edustavat ja erikieliset puhujat saavat vuorotellen puheenvuoroja.

3. Pyynnöstä voidaan kuitenkin antaa etusija toimivaltaisen valiokunnan esittelijälle ja puolueryhmien puheenjohtajille tai heidän varajäsenilleen, jotka haluavat puhua ryhmänsä nimissä.

4. Jäsen ei saa puhua kahta kertaa enempää samasta aiheesta, paitsi puhemiehen suostumuksella.

Asianomaisten valiokuntien puheenjohtajalle ja esittelijälle voidaan kuitenkin myöntää heidän sitä pyytäessään puheenvuoro, jonka pituuden puhemies määrää.

5. Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komission ja neuvoston jäsenille myönnetään puheenvuoro yleensä välittömästi sen jälkeen, kun esittelijä on mietinnön esitellyt. Tämän jälkeen komission ja neuvoston jäsenille myönnetään puheenvuoro heidän pyynnöstään.

Jos tarkistuksia on annettu käsiteltäväksi yleiskeskustelun jälkeen eikä komissio siksi ole pystynyt ilmaisemaan mielipidettään niihin, voi se ilmaista mielipiteensä ennen kuin äänestys aloitetaan siitä ehdotuksesta, jota käsiteltäväksi annetut tarkistukset koskevat.

108 artikla

Henkilökohtaiset lausumat 1. Henkilökohtaisen lausuman antamista pyytävää jäsentä kuullaan käsiteltävänä olevasta esityslistan aiheesta käydyn keskustelun lopussa tai käsiteltäessä sen istunnon pöytäkirjan hyväksymistä, jota puheenvuoropyyntö koskee.

Kyseinen jäsen ei saa puhua varsinaisista keskusteluaiheista, vaan hänen on rajoituttava kiistämään hänestä keskustelun aikana esitettyjä huomautuksia tai hänen mielipiteikseen väitettyjä mielipiteitä tai korjaamaan omia huomioitaan.

2. Henkilökohtainen lausuma ei saa kestää kolmea minuuttia kauempaa, ellei parlamentti toisin päätä.

109 artikla

Järjestyksenpito istuntosalissa

1. Puhemies vaatii istunnon aikana häiriötä aiheuttavaa jäsentä palaamaan järjestykseen.

2. Jos rikkomus toistuu, puhemies vaatii uudelleen jäsentä palaamaan järjestykseen ja asiasta tehdään merkintä istuntopöytäkirjaan.

3. Jos rikkomus yhä toistuu, puhemies voi poistaa jäsenen istuntosalista istunnon loppuajaksi. Pääsihteeri huolehtii parlamentin turvallisuudesta vastaavan henkilökunnan avustuksella, että järjestyksenpidolliseen toimenpiteeseen ryhdytään välittömästi.

110 artikla

Jäsenten poistaminen istuntosalista

1. Annettuaan virallisen huomautuksen puhemies voi vakavissa järjestyshäiriötapauksissa joko välittömästi tai viimeistään seuraavassa istunnossa tehdä parlamentille aloitteen varoituksen antamisesta, johon ilman eri toimenpiteitä liittyy istuntosalista poistaminen välittömästi sekä kahdesta viiteen päivään kestävä määräaikainen erottaminen.

2. Parlamentti päättää kyseiseen järjestyksenpidolliseen toimenpiteeseen ryhtymisestä puhemiehen päättämänä ajankohtana, joka voi olla istunto, jonka aikana järjestystä on häiritty, tai jokin kolmesta seuraavasta istunnosta. Asianomaisella jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi parlamentissa ennen äänestystä. Hänellä on enintään viisi minuuttia puheaikaa.

3. Esitetystä järjestyksenpidollisesta toimenpiteestä toimitetaan koneäänestys ilman keskustelua. Työjärjestyksen 112 artiklan 3 kohdan ja 119 artiklan 1 kohdan mukaisia pyyntöjä ei hyväksytä käsiteltäväksi.

111 artikla

Häiriöt

Jos parlamentissa esiintyvä häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin työskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, poistuu hän puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle.

XIV LUKU PÄÄTÖSVALTAISUUS JA ÄÄNESTÄMINEN

112 artikla

Päätösvaltaisuus

1. Parlamentti voi läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta käsitellä asioita, päättää esityslistasta ja hyväksyä istuntopöytäkirjan.

2. Parlamentti on päätösvaltainen, kun yksi kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa.

3. Äänestykset ovat päteviä äänestäjien lukumäärästä riippumatta, ellei puhemies vähintään 26 jäsenen pyynnöstä ennen äänestyksen aloittamista ilmoita, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. Jos äänestys osoittaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen, otetaan äänestys seuraavan istunnon esityslistalle.

Pyynnön päätösvaltaisuuden toteamisesta voi esittää vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä. Puolueryhmän puolesta esitettyä pyyntöä ei hyväksytä käsiteltäväksi.

Äänestystulosta todettaessa on 2 kohdan mukaisesti laskettava mukaan kaikki istuntosalissa läsnä olevat ja 4 kohdan mukaisesti kaikki päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet. Koneäänestysjärjestelmää ei voi käyttää tähän tarkoitukseen. Istuntosalin ovia ei saa sulkea.

Jos päätösvaltaisuuteen vaadittava jäsenmäärä ei ole läsnä, puhemies ei julista äänestyksen tulosta, vaan toteaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen.

Tämän artiklan 3 kohdan viimeistä virkettä ei sovelleta äänestettäessä menettelyä koskevista aloitteista, vaan ainoastaan varsinaisesta asiasta äänestettäessä.

4. Päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet lasketaan läsnä oleviksi 2 kohdan mukaisesti, vaikka he eivät enää olisikaan istuntosalissa.

5. Jos läsnä on vähemmän kuin kaksikymmentäyhdeksän jäsentä, voi puhemies todeta, että parlamentti ei ole päätösvaltainen.

113 artikla

Äänestysmenettely

1. Mietintöihin sovelletaan seuraavaa äänestysmenettelyä:

(a) ensiksi äänestetään mahdollisista tarkistuksista ehdotukseen, jota toimivaltaisen valiokunnan mietintö käsittelee,

(b) seuraavaksi äänestetään ehdotuksesta kokonaisuudessaan mahdollisine tarkistuksineen,

(c) tämän jälkeen äänestetään päätöslauselmaesityksen / luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi yksittäisistä kohdista, jota edeltää äänestäminen sitä koskevista tarkistuksista

(d) lopuksi äänestetään kokonaisuudessaan päätöslauselmaesityksestä / luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi (lopullinen äänestys).

Parlamentti ei äänestä mietintöön sisältyvistä perusteluista.

(Katso myös 150 artiklan tulkinta)

2. Seuraavaa menettelyä sovelletaan yhteistoimintamenettelyn mukaisiin toisiin käsittelyihin:

(a) jos ehdotusta neuvoston yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ei ole annettu käsiteltäväksi, yhteinen kanta katsotaan hyväksytyksi 68 artiklan mukaisesti;

(b) ehdotuksesta yhteisen kannan hylkäämiseksi äänestetään ennen kuin sitä koskevista tarkistuksista äänestetään (katso 71 artiklan 1 kohta);

(c) jos yhteiseen kantaan on annettu käsiteltäväksi useita tarkistuksia, äänestetään niistä 115 artiklan mukaisessa järjestyksessä;

(d) jos parlamentti on äänestänyt yhteisen kannan tarkistamisesta, voidaan ehdotuksesta kokonaisuudessaan äänestää ainoastaan 71 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Äänestyksen yhteydessä saa käyttää puheenvuoron vain esittelijä, jolla on mahdollisuus lyhyesti todeta esim. valiokuntansa kanta äänestettäviin tarkistuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 122 artiklan soveltamista.

113a artikla

Tasan menevät äänestykset

1. Äänten mennessä tasan 113 artiklan 1 kohdan (a) tai (d) alakohdan mukaisesti, lähetetään ehdotus kokonaisuudessaan takaisin valiokuntakäsittelyyn. Samaa menettelyä sovelletaan myös 6 ja 7 artiklan mukaisiin äänestyksiin sekä 137 artiklan ja 153 artiklan mukaisiin lopullisiin äänestyksiin.

2. Äänten mennessä tasan äänestettäessä esityslistasta kokonaisuudessaan (96 artikla), pöytäkirjasta kokonaisuudessaan (133 artikla), tai 116 artiklan mukaisesti kohta kohdalta äänestettävästä ehdotuksesta, katsotaan ehdotus hyväksytyksi.

3. Kaikissa muissa tapauksissa äänten mennessä tasan teksti tai ehdotus katsotaan hylätyksi sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräenemmistöä vaativien artiklojen soveltamista.

114 artikla

Äänestysperiaatteet

1. Mietinnöstä äänestetään toimivaltaisen valiokunnan suosituksen perusteella. Valiokunta voi uskoa tehtävän puheenjohtajalleen ja esittelijälleen.

2. Valiokunta voi suositella, että kaikista tai useista tarkistuksista äänestetään yhteisesti ja että ne joko hyväksytään, hylätään tai julistetaan mitättömiksi.

Valiokunta voi myös ehdottaa kompromissitarkistuksia.

3. Jos toimivaltainen valiokunta suosittelee, että tarkistuksista äänestetään yhteisesti, toimitetaan yhteisäänestys kyseisistä tarkistuksista ensin.

4. Jos toimivaltainen valiokunta ehdottaa kompromissitarkistuksia, äänestetään niistä ensin.

5. Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, äänestetään yksi kerrallaan.

6. Yhteisäänestystä ja kompromissitarkistusta koskevaa äänestystä ei voi toimittaa kohta kohdalta -äänestyksenä.

115 artikla

Tarkistuksien äänestysjärjestys

1. Tarkistukset ovat etusijalla niihin ehdotuksiin nähden, joita ne koskevat, ja niistä äänestetään ennen kyseisestä ehdotuksesta äänestämistä.

2. Jos on annettu käsiteltäväksi yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan ehdotuksen osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä ehdotuksesta, on etusijalla ja siitä äänestetään ensin. Jos se hyväksytään, katsotaan muut tarkistukset hylätyiksi. Jos se hylätään, äänestetään seuraavana järjestyksessä olevasta tarkistuksesta ja samalla tavoin jokaisesta jäljellä olevasta tarkistuksesta. Jos äänestysjärjestyksestä on epäselvyyttä, päättää puhemies siitä.

3. Puhemies voi päättää, että alkuperäisestä ehdotuksesta äänestetään ensin tai että alkuperäisestä ehdotuksesta vähiten poikkeavasta tarkistuksesta äänestetään ennen alkuperäisestä tekstistä eniten poikkeavaa tarkistusta.

Jos jompikumpi näistä tarkistuksista saa enemmistön kannatuksen, muut tarkistukset samaan ehdotukseen raukeavat. Ennen tämän menettelyn soveltamista puhemies varmistaa, ettei vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä vastusta menettelyä. Jos näin on, puhemies ei voi soveltaa menettelyä.

4. Puhemiehen ehdotuksesta voidaan poikkeuksellisesti äänestää keskustelun päättymisen jälkeen käsiteltäviksi annetuista tarkistuksista, jos ne ovat kompromissitarkistuksia tai jos on kyse teknisistä ongelmista. Puhemiehellä on oltava parlamentin suostumus, jos hän päättää toimittaa tällaisista tarkistuksista äänestyksen.

Puhemies päättää 125 artiklan 3 kohdan mukaisesti siitä, hyväksytäänkö tarkistukset käsiteltäväksi. Puhemies päättää 115 artiklan 4 kohdan mukaisten, keskustelun päättymisen jälkeen käsiteltäväksi annettujen tarkistusten hyväksyttävyydestä tapauskohtaisesti ottaen huomioon sen, ovatko tarkistukset luonteeltaan sovintoratkaisuja.

Seuraavia hyväksyttävyydelle asetettuja yleisiä arviointiperusteita voidaan soveltaa:

- kompromissitarkistukset eivät yleensä saa liittyä sellaisiin ehdotuksen osiin, joihin ei ole annettu käsiteltäväksi tarkistuksia ennen keskustelun päättymistä;

- kompromissitarkistuksia antavat käsiteltäväksi yleensä puolueryhmät, puheenjohtajat, asianomaisten valiokuntien esittelijät tai valmistelijat tai muiden tarkistusten laatijat;

- kompromissitarkistukset johtavat yleensä muiden samaa ehdotuksen kohtaa koskevien tarkistusten peruuttamiseen.

Ainoastaan puhemies voi ehdottaa kompromissitarkistuksen käsittelyä. Jotta kompromissitarkistuksesta voidaan äänestää, puhemiehen on hankittava parlamentin suostumus äänestämiseen tiedustelemalla, vastustaako joku kyseisen äänestyksen toimittamista. Jos vastustusta esiintyy, parlamentti päättää asiasta läsnä olevien jäsenten äänten enemmistöllä.

5. Puhemies voi toimituttaa yhteisäänestyksen useista tarkistuksista, jos ne täydentävät toisiaan, erityisesti, kun toimivaltainen valiokunta on antanut käsiteltäväksi useita tarkistuksia ehdotukseen, jota valiokunnan mietintö käsittelee. Puhemies voi hankkia parlamentin suostumuksen tähän edeltä käsin.

6. Puhemies voi yksittäisen tarkistuksen vahvistamisen tai hylkäämisen jälkeen päättää, että useammista muista samansisältöisistä tai samaan tavoitteeseen pyrkivistä tarkistuksista äänestetään yhteisesti. Puhemies voi etukäteen hankkia parlamentin suostumuksen tähän.

116 artikla

Kohta kohdalta -äänestys

1. Kohta kohdalta -äänestystä voidaan pyytää, kun ehdotus, josta äänestetään, sisältää vähintään kaksi säännöstä tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joista jokaisella osalla on oma looginen merkityksensä ja normatiivinen arvonsa.

Kohta kohdalta äänestettäessä on noudatettava kulloinkin vaadittavia työjärjestyksen artikloja äänten enemmistöstä.

2. Kohta kohdalta -äänestystä koskeva pyyntö voidaan tehdä viimeistään tuntia ennen äänestyksen alkamista, ellei puhemies aseta muuta määräaikaa. Puhemies päättää pyynnöstä.

117 artikla

Äänestysoikeus

Äänestysoikeus on henkilökohtainen oikeus.

Jäsenet antavat äänensä kukin erikseen ja henkilökohtaisesti.

Tämän artiklan rikkominen katsotaan 110 artiklan 1 kohdan mukaiseksi vakavaksi järjestyshäiriötapaukseksi, jolla on kyseisessä artiklassa mainitut oikeudelliset seuraamukset.

118 artikla

Äänestäminen

1. Tavallisesti parlamentissa äänestetään kättä nostamalla.

2. Jos puhemies päättää, että äänestyksen tulos on epäselvä, äänestetään asiasta uudelleen koneäänestyksellä, ja jos kyseinen järjestelmä ei ole toiminnassa, seisomaan nousten.

3. Äänestystulos kirjataan.

119 artikla

Nimenhuutoäänestys

1. Työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohdan, 33 artiklan 5 kohdan ja 34 artiklan 5 kohdan mukaisten tapausten lisäksi äänestys suoritetaan nimenhuudon mukaan, kun vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä tai puolueryhmä sitä kirjallisesti ennen äänestyksen alkamista pyytää.

2. Nimet huudetaan aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies kutsutaan äänestämään viimeisenä.

Äänestys tapahtuu siten, että jäsen sanoo kuuluvalla äänellä "jaa", "ei" tai "tyhjää". Kun lasketaan, onko esitys hyväksytty vai hylätty, huomioon otetaan ainoastaan puolesta ja vastaan annetut äänet. Puhemies toteaa äänestyksen tuloksen ja julistaa sen.

Äänestystulos merkitään istuntopöytäkirjaan puolueryhmittäin jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

120 artikla

Koneäänestys

1. Puhemies voi milloin tahansa päättää, että 118, 119 ja 121 artiklassa tarkoitetut äänestykset suoritetaan koneäänestyksenä.

Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida suorittaa, äänestys toimitetaan 118 artiklan, 119 artiklan 2 kohdan tai 121 artiklan mukaisesti.

Puhemiehistö antaa ohjeet äänestyskoneen käytöstä.

2. Kun suoritetaan koneäänestys, pöytäkirjaan merkitään ainoastaan lukumääräinen äänestystulos.

Jos on kuitenkin pyydetty 119 artiklan 1 kohdan mukaista nimenhuutoäänestystä, merkitään äänet istuntopöytäkirjaan puolueryhmittäin jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

3. Jos läsnä olevien jäsenten enemmistö sitä pyytää, toimitetaan nimenhuutoäänestys 119 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää voidaan käyttää enemmistön toteamiseen.

121 artikla

Suljettu lippuäänestys

1. Nimityksien yhteydessä äänestys toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 1 kohdan, 137 artiklan 1 kohdan ja 142 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

Ainoastaan sellaiset äänestysliput, joissa on ehdokkaana olevan jäsenen nimi, otetaan huomioon äänestystulosta laskettaessa.

2. Äänestys voidaan toimittaa suljettuna lippuäänestyksenä myös silloin, kun vähintään yksi viidesosa parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Pyynnöt on tehtävä ennen äänestyksen aloittamista.

3. Suljettua lippuäänestystä koskeva pyyntö on etusijalla nimenhuutoäänestystä koskevaan pyyntöön nähden.

4. Neljä arvalla valittua jäsentä laskee suljetussa lippuäänestyksessä annetut äänet.

Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa äänestyksissä eivät ehdokkaat saa toimia ääntenlaskijoina.

Suljettuun lippuäänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet merkitään sen istunnon pöytäkirjaan, jossa äänestys toimitettiin.

122 artikla

Äänestysselitykset

1. Yleiskeskustelun päätyttyä jäsen voi antaa suullisesti enintään yhden minuutin pituisen selityksen lopullisesta äänestyksestä tai enintään 200 sanan pituisen kirjallisen selityksen, joka kirjataan sanatarkkaan istuntoselostukseen.

Puolueryhmä voi antaa enintään kahden minuutin pituisen selityksen äänestyksestä.

Ensimmäisen äänestysselityksen alettua uusia äänestystä selittäviä puheenvuoroja ei enää myönnetä.

2. Äänestysselityksiä ei sallita menettelyjä koskevien äänestysten yhteydessä.

3. Kun komission ehdotus tai mietintö on 52 artiklan 5 kohdan tai 99 artiklan mukaisesti parlamentin esityslistalla, jäsenet voivat antaa kirjallisia äänestysselityksiä 1 kohdan mukaisesti.

Suullisesti tai kirjallisesti annetuilla selityksillä on oltava välitön yhteys ehdotukseen, josta äänestetään.

123 artikla

Äänestystä koskevat epäselvyydet

1. Puhemies julistaa äänestykset alkaneiksi ja päättyneiksi.

2. Puhemiehen julistettua äänestyksen alkaneeksi kukaan muu kuin puhemies ei saa puhua ennen kuin äänestys on julistettu päättyneeksi.

3. Työjärjestyksen noudattamista koskevia puheenvuoroja, joissa on kyse äänestyksen pätevyydestä, voidaan käyttää puhemiehen julistettua äänestyksen päättyneeksi.

4. Kun kädennostoäänestyksen tulos on julistettu, jäsen voi pyytää tuloksen tarkastamista koneäänestyksen avulla.

5. Puhemies ratkaisee julistetun tuloksen pätevyyden. Puhemiehen päätös on lopullinen.

124 artikla

Tarkistusten antaminen käsiteltäväksi ja niiden esittäminen

1. Jokainen jäsen voi antaa tarkistuksia toimivaltaisen valiokunnan käsiteltäväksi.

Toimivaltainen valiokunta, puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi antaa tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi.

Tarkistukset annetaan käsiteltäväksi kirjallisesti ja laatijoidensa allekirjoittamina.

2. Jollei 125 artiklassa säädetyistä rajoituksista muuta johdu, tarkistuksessa voidaan muuttaa mitä tahansa tekstin osaa ja se voi koskea sanojen tai lukujen poistamista, lisäämistä tai korvaamista.

Tässä ja seuraavassa artiklassa tekstillä tarkoitetaan päätöslauselmaesitystä / luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, päätösehdotusta tai komission ehdotusta kokonaisuudessaan.

3. Puhemies asettaa määräajan, jossa tarkistukset on annettava käsiteltäväksi.

4. Tarkistuksen laatija tai laatijan varajäsenekseen nimittämä jäsen voi esittää tarkistuksen keskustelun aikana.

5. Jos tarkistuksen laatija peruu tarkistuksensa, se raukeaa, ellei toinen jäsen ota tarkistusta välittömästi nimiinsä.

6. Tarkistuksista äänestetään vasta sen jälkeen, kun ne on painettu ja jaettu kaikilla virallisilla kielillä, ellei parlamentti toisin päätä. Parlamentti ei saa näin päättää, jos vähintään kaksitoista jäsentä sitä vastustaa.

(Valiokuntamenettelystä katso myös 150 artiklan tulkinta)

125 artikla

Tarkistusten hyväksyminen käsiteltäväksi

1. Tarkistusta ei hyväksytä käsiteltäväksi, jos

(a) se ei suoranaisesti liity ehdotukseen, jota se pyrkii muuttamaan;

(b) sen tarkoituksena on poistaa tai korvata teksti kokonaisuudessaan;

(c) sen tarkoituksena on poistaa osa tekstistä, jolloin sen tarkoitus voidaan saavuttaa toimittamalla kohta kohdalta äänestys 116 artiklan mukaisesti; tämä säännös ei kuitenkaan estä komission ehdotuksen osan poistamiseen pyrkivän tarkistuksen sisällyttämistä 51 artiklan mukaiseen kuulemista koskevaan mietintöön;

(d) sen tarkoituksena on muuttaa useampaa kuin yhtä tekstin yksittäistä artiklaa tai kohtaa. Tämä säännös ei koske kompromissitarkistuksia;

(e) on todettu, että vähintään yhden virallisen kielen sanamuodossa ei vaadita tarkistusta tekstiin, jota tarkistus pyrkii muuttamaan. Tällöin puhemies etsii asianomaisten kanssa sopivaa kielellistä ratkaisua asiaan.

2. Tarkistus raukeaa, jos se on ristiriidassa tekstistä saman äänestyksen aikana tehtyjen aikaisempien päätösten kanssa.

3. Puhemies päättää tarkistusten hyväksymisestä käsiteltäväksi.

Puhemiehen 3 kohdan mukainen tarkistusten käsiteltäväksi hyväksymistä koskeva päätös ei perustu ainoastaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan säännöksiin vaan työjärjestyksen säännöksiin yleensä.

XV LUKU MENETTELYJÄ KOSKEVAT ESITYKSET

126 artikla

Menettelyjä koskevat esitykset

1. Seuraavat menettelyjä koskevat esitykset ovat etusijalla muihin puheenvuoropyyntöihin nähden:

(a) esitys siitä, että asiaa ei hyväksytä käsiteltäväksi (128 artikla);

(b) esitys valiokuntakäsittelyyn palauttamisesta (129 artikla);

(c) esitys keskustelun päättämisestä (130 artikla);

(d) esitys keskustelun lykkäämisestä (131 artikla);

(e) esitys istunnon keskeyttämisestä tai päättämisestä (132 artikla).

Esityksen tekijän lisäksi ainoastaan yksi puhuja esityksen puolesta ja yksi puhuja esitystä vastaan sekä toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtaja tai esittelijä voi käyttää näitä esityksiä koskevan puheenvuoron.

2. Puheaika ei saa ylittää yhtä minuuttia.

127 artikla

Työjärjestyksen noudattamista koskevat puheenvuorot

1. Jäsenelle voidaan myöntää puheenvuoro, kun hän haluaa kiinnittää puhemiehen huomion parlamentin työjärjestyksen noudattamista koskeviin laiminlyönteihin. Jäsenen on puheenvuoronsa alussa mainittava artikla, johon hän viittaa.

2. Työjärjestyksen noudattamista koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin nähden.

3. Puheaika ei saa ylittää yhtä minuuttia.

4. Puhemies päättää työjärjestyksen noudattamista koskevista puheenvuoroista välittömästi työjärjestyksen säännösten mukaisesti ja ilmoittaa päätöksestään viipymättä työjärjestyspuheenvuoron esittämisen jälkeen. Puhemiehen päätöksestä ei äänestetä.

5. Puhemies voi poikkeuksellisesti ilmoittaa päätöksestään myöhemmin, mutta viimeistään kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa työjärjestyksen noudattamista koskevan puheenvuoron esittämisestä. Päätöksen lykkääminen ei johda käynnissä olevan keskustelun lykkäämiseen. Puhemies voi lähettää asian asianomaiseen valiokuntaan.

128 artikla

Esitys siitä, että asiaa ei hyväksytä käsiteltäväksi

1. Esityslistan yksittäistä kohtaa koskevan keskustelun alussa voidaan esittää, että sitä ei hyväksytä käsiteltäväksi.

Tällaisesta esityksestä äänestetään välittömästi.

2. Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy välittömästi seuraavaan esityslistalla olevaan asiaan.

129 artikla

Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen

1. Puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn esityslistasta päättämisen yhteydessä tai ennen keskustelun tai lopullisen äänestyksen alkamista.

2. Pyyntö voidaan esittää vain kerran kunkin kolmen menettelyvaiheen aikana.

3. Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen lykkää käytävää keskustelua.

4. Parlamentti voi asettaa määräajan, jonka kuluessa valiokunnan on ilmoitettava johtopäätöksistään.

130 artikla

Keskustelun päättäminen

1. Keskustelu voidaan puhemiehen ehdotuksesta tai puolueryhmän tai vähintään kahdenkymmenenyhdeksän jäsenen pyynnöstä päättää ennen kuin kaikki puhujaluetteloon merkityt jäsenet ovat käyttäneet puheenvuoron. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään välittömästi.

2. Jos ehdotus tai pyyntö hyväksytään saa puheenvuoron käyttää kustakin puolueryhmästä vain yksi jäsen, jolle ei vielä ole myönnetty puheenvuoroa keskustelun aikana.

3. Keskustelu päätetään 2 kohdassa tarkoitettujen puheenvuorojen jälkeen ja parlamentti äänestää keskusteltavana olevasta asiasta, ellei äänestysajankohtaa ole määrätty etukäteen.

4. Jos ehdotus tai pyyntö hylätään, sitä ei voi antaa uudelleen käsiteltäväksi saman keskustelun aikana.

131 artikla

Keskustelun lykkääminen

1. Puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä voi esittää ennen keskustelun aloittamista esityslistan kohdasta keskustelun lykkäämistä määrättyyn ajankohtaan. Esityksestä äänestetään välittömästi.

2. Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy seuraavaan esityslistan kohtaan. Lykätty keskustelu pidetään määrättynä ajankohtana.

3. Jos esitys hylätään, sitä ei voi antaa uudelleen käsiteltäväksi saman istuntojakson aikana.

Parlamentin päätöksessä lykätä keskustelu tulevaan istuntojaksoon ilmoitetaan se istuntojakso, jonka esityslistalle keskustelu otetaan. Kyseisen istuntojakson esityslista laaditaan 95 ja 96 artiklan mukaisesti.

132 artikla

Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen

Istunto voidaan keskeyttää tai päättää keskustelun tai äänestyksen aikana, mikäli parlamentti puhemiehen ehdotuksesta tai kahdenkymmenenyhdeksän jäsenen pyynnöstä niin päättää. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään välittömästi.

XVI LUKU JULKISET KOKOUSASIAKIRJAT

133 artikla

Pöytäkirjat

1. Jokaisesta istunnosta jaetaan vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon avaamista pöytäkirja, joka sisältää parlamentin päätökset ja puhujien nimet.

Lainsäädäntökäsittelyjen yhteydessä katsotaan tässä kohdassa tarkoitetuiksi päätöksiksi kaikki parlamentin hyväksymät tarkistukset komission ehdotukseen, vaikka kyseinen ehdotus 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai neuvoston yhteinen kanta 71 artiklan 3 kohdan mukaisesti lopulta hylättäisiinkin.

2. Puhemies antaa jokaisen istunnon alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi.

3. Jos istuntopöytäkirjaa koskevia vastalauseita esitetään, päättää parlamentti tarvittaessa esitettyjen muutosten käsittelystä. Kukaan jäsen ei saa käyttää pöytäkirjasta minuuttia pidempää puheenvuoroa.

4. Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa.

134 artikla

Sanatarkat istuntoselostukset

1. Jokaisesta istunnosta laaditaan sanatarkka selostus kaikilla virallisilla kielillä.

2. Puhujien on palautettava heille toimitut kirjalliseen muotoon saatetut puheenvuoronsa sihteeristölle viimeistään niiden vastaanottoa seuraavana päivänä.

3. Sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden liitteenä.

XVII LUKU VALIOKUNNAT

135 artikla

Valiokuntien asettaminen

1. Parlamentti asettaa pysyviä valiokuntia, joiden toimivalta määritellään työjärjestyksen liitteessä (7). Valiokuntiin valitaan jäsenet uuden parlamentin valintaa seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja tämän jälkeen uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua.

2. Parlamentti voi milloin tahansa asettaa väliaikaisia valiokuntia, joiden toimivalta, kokoonpano ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään. Valiokuntien toimikausi saa olla korkeintaan kaksitoista kuukautta, ellei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä.

Koska väliaikaisten valiokuntien toimivallasta, kokoonpanosta ja toimikaudesta päätetään valiokuntien asettamisen yhteydessä, parlamentti ei voi myöhemmin laajentaa eikä rajoittaa valiokuntien toimivaltaa.

* * *

Tämän artiklan säännöksiä toimivallan määrittelemisestä samalla kuin niiden asettamisesta päätetään sovelletaan ainoastaan väliaikaisiin valiokuntiin.

Pysyvien valiokuntien toimivalta taas on kirjattu työjärjestyksen liitteeseen ja siitä säädetään eri menettelyä noudattaen. Täten pysyvän valiokunnan toimivalta voidaan määritellä muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä.

136 artikla

Väliaikaiset tutkintavaliokunnat

1. Parlamentti voi, jos neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä yhteisön oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta, Euroopan yhteisöjen toimielimen tai laitoksen, jäsenvaltion julkisen hallinnon tai sellaisten henkilöiden, joilla yhteisön oikeuden mukaisesti on soveltamisvaltuutus, aiheuttamasta rikkomuksesta tai epäkohdasta.

Päätös asettaa väliaikainen tutkintavaliokunta julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa. Parlamentti toteuttaa lisäksi tarvittavat toimenpiteet tämän päätöksen mahdollisimman laajan jakelun varmistamiseksi.

2. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan toimintatapaan sovelletaan tämän työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa tai tämän työjärjestyksen liitteenä olevassa, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 19. huhtikuuta 1995 tekemässä päätöksessä Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (8) erityisesti toisin määrätä.

3. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan asettamispyynnössä on määriteltävä tutkinnan kohde ja annettava yksityiskohtainen esitys perusteluista tutkinnan suorittamiselle. Parlamentti tekee puhemieskonferenssin ehdotuksesta päätöksen valiokunnan asettamisesta, ja jos tämä päätös on puoltava, se päättää myös valiokunnan kokoonpanosta 137 artiklan määräysten mukaisesti.

4. Väliaikainen tutkintavaliokunta antaa työn päätyttyä kertomuksen viimeistään 12 kuukauden kuluttua. Parlamentti voi päättää pidentää tätä määräaikaa kahdesti 3 kuukaudella.

Ainoastaan varsinaiset jäsenet tai heidän poissaollessaan pysyvät varajäsenet saavat äänestää valiokunnassa.

5. Väliaikainen tutkintavaliokunta valitsee itse puheenjohtajansa ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä nimittää yhden tai useamman esittelijän. Valiokunta voi myös antaa jäsenilleen erityisiä toimia, tehtäviä tai velvollisuuksia, joista nämä antavat tarkan kertomuksen.

Kokousten välillä valiokunnan puheenjohtajisto käyttää kiireellisissä tapauksissa tai tarvittaessa valiokunnan toimivaltuuksia, jotka on vahvistettava seuraavassa kokouksessa.

6. Kun väliaikainen tutkintavaliokunta katsoo, että jotakin sen toimivaltuuksista on rikottu, se ehdottaa, että puhemies toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet.

7. Väliaikainen tutkintavaliokunta voi kuulla edellä 2 kohdassa mainitun päätöksen 3 artiklassa tarkoitettuja toimielimiä tai henkilöitä tai pyytää näiltä asiakirjoja.

Yhteisön toimielimet ja laitokset vastaavat jäsentensä ja virkamiestensä matka- ja oleskelukustannuksista. Euroopan parlamentti korvaa muiden väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa todistavien henkilöiden matka- ja oleskelukustannukset asiantuntijoiden kuulemiseen sovellettavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

Väliaikaiseen tutkintavaliokuntaan todistamaan kutsutut henkilöt voivat vedota samoihin oikeuksiin kuin kotimaansa oikeusistuimissa. Todistajille on ilmoitettava näistä oikeuksista ennen todistamista valiokunnassa.

Eri kielten käyttämisen osalta väliaikainen tutkintavaliokunta soveltaa työjärjestyksen 102 artiklan määräyksiä. Kuitenkin valiokunnan puheenjohtajisto:

- voi rajoittaa tulkkauspalvelut tutkintaan osallistuvien henkilöiden virallisiin kieliin, jos se katsoo sen olevan tarpeen asian luottamuksellisuuden säilyttämiseksi, ja

- tekee päätöksen vastaanotettujen asiakirjojen kääntämisestä siten, että valiokunta voi saattaa tehtävänsä päätökseen tehokkaasti ja nopeasti ja että kunnioitetaan asianmukaista salassapitovelvollisuutta ja luottamuksellisuutta.

8. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan puheenjohtaja ja puheenjohtajisto huolehtivat yhdessä käsittelyn salaisuuden ja luottamuksellisuuden kunnioittamisesta kehottamalla jäseniään hyvissä ajoin noudattamaan näitä periaatteita.

Samoin valiokunnan puheenjohtajan on tehtävä viittaus erityisesti edellä tarkoitetun päätöksen 2 artiklan 2 kohdan määräyksiin. Työjärjestyksen liitteen VII määräyksiä sovelletaan.

9. Toimitetut salaiset tai luottamukselliset asiakirjat käsitellään sellaisin teknisin toimenpitein, että ainoastaan tutkinnasta vastaavat jäsenet saavat ne käyttöönsä. Kyseiset jäsenet sitoutuvat tämän artiklan mukaisesti siihen, etteivät he salli kenenkään muun saada käyttöönsä salaisia tai luottamuksellisia tietoja ja siihen, että he käyttävät näitä tietoja ainoastaan väliaikaiselle tutkintavaliokunnalle antamaansa kertomukseen. Kokoukset pidetään siten varustetuissa tiloissa, että asiattomien henkilöiden on mahdotonta kuunnella asian käsittelyä.

10. Saatuaan työnsä päätökseen väliaikainen tutkintavaliokunta antaa parlamentille kertomuksen työnsä tuloksista ja sisällyttää siihen tarpeen mukaan myös vähemmistöön jääneet mielipiteet. Tämä kertomus julkaistaan.

Väliaikaisen tutkintavaliokunnan pyynnöstä parlamentti järjestää keskustelun kertomuksesta sen antamista seuraavan istuntojakson aikana.

Valiokunta voi myös toimittaa parlamentille suositusluonnoksen, joka on osoitettu Euroopan yhteisöjen tai jäsenvaltioiden toimielimille tai laitoksille.

11. Puhemies kehottaa työjärjestyksen liitteen VI mukaista toimivaltaista valiokuntaa valvomaan väliaikaisen tutkintavaliokunnan työn tulosten perusteella toteutettavaa toimintaa ja tarvittaessa laatimaan asiaa koskevan mietinnön. Puhemies toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimenpiteet tutkinnan johtopäätösten soveltamiseksi käytännössä.

137 artikla

Valiokuntien kokoonpano

1. Puolueryhmien ja sitoutumattomien jäsenten nimitettyä ehdokkaansa valitaan valiokuntien ja väliaikaisten tutkintavaliokuntien jäsenet. Puhemieskonferenssi antaa parlamentille ehdotuksensa, joissa jäsenvaltiot ja poliittiset kannat ovat oikeudenmukaisesti edustettuina.

Puolueryhmää vaihtaessaan jäsen säilyttää paikkansa parlamentin valiokunnissa kaksi ja puoli vuotta kestävästä toimikaudestaan jäljellä olevan ajan. Jos jäsenen puolueryhmän vaihdosta kuitenkin seuraa, että poliittiset kannat eivät ole oikeudenmukaisesti edustettuina valiokunnassa, puhemieskonferenssi antaa 1 kohdan toisessa virkkeessä mainitun menettelyn mukaisesti uuden ehdotuksen valiokunnan kokoonpanoksi siten, että asianomaisen jäsenen henkilökohtaiset oikeudet turvataan.

2. Tarkistuksia puhemieskonferenssin ehdotuksiin sallitaan ainoastaan, jos vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä antaa sellaisen käsiteltäväksi. Parlamentti äänestää tarkistuksista suljetussa lippuäänestyksessä.

3. Puhemieskonferenssin ehdottamat jäsenet katsotaan valituiksi mahdollisin 2 kohdan mukaisin tarkistuksin.

4. Jos puolueryhmä ei nimeä 1 kohdan mukaisesti jäseniä väliaikaiseen tutkintavaliokuntaan puhemieskonferenssin asettamassa määräajassa, puhemieskonferenssi antaa parlamentille ainoastaan sille määräaikaan mennessä jätetyt nimitysehdotukset.

5. Puhemieskonferenssi voi väliaikaisesti päättää täyttää valiokunnassa avoinna olevan paikan nimitettävän henkilön suostumuksella 1 kohdan mukaisesti.

6. Muutokset viedään vahvistettaviksi parlamentin seuraavaan istuntoon.

138 artikla

Varajäsenet

1. Puolueryhmät ja sitoutumattomat jäsenet voivat nimittää valiokuntiin vakituisia varajäseniä yhtä monta kuin niillä on valiokunnassa varsinaisia jäseniä. Puhemiehelle annetaan asiasta tieto. Vakituisilla varajäsenillä on oikeus osallistua valiokunnan kokouksiin, käyttää niissä puheenvuoroja sekä varsinaisen jäsenen poissa ollessa osallistua äänestykseen.

2. Kun varsinainen jäsen on poissa eikä vakituisia varajäseniä ole nimitetty tai heidän poissa ollessaan valiokunnan varsinainen jäsen voi valita sijaisekseen jonkun muun puolueryhmänsä jäsenen, jolla on täten oikeus osallistua kokouksiin ja äänestää. Varajäsenen nimi ilmoitetaan valiokunnan puheenjohtajalle etukäteen.

Tämän artiklan 2 kohta koskee sitoutumattomia jäseniä soveltuvin osin.

Tämän artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu ennakkoilmoitus on annettava ennen kuin keskustelu päättyy tai äänestys alkaa siitä kohdasta tai niistä kohdista, joissa varsinaista jäsentä edustaa varajäsen.

* * *

Työjärjestyksen 138 artiklan säännöksiin sisältyy kaksi asiaa, jotka seuraavassa tekstissä selvästi määritellään:

- puolueryhmällä ei saa olla valiokunnassa enempää vakituisia varajäseniä kuin sillä on varsinaisia jäseniä;

- ainoastaan puolueryhmillä on oikeus nimittää vakituisia varajäseniä sillä ehdolla, että he antavat siitä puhemiehelle tiedon.

Tästä seuraa, että:

- vakituinen varajäsenyys edellyttää tietyn puolueryhmän jäsenyyttä;

- puolueryhmän varsinaisten jäsenten määrän muuttuessa valiokunnassa, muuttuu vastaavasti vakituisten varajäsenten enimmäismäärä, jonka puolueryhmä voi kyseiseen valiokuntaa nimittää;

- puolueryhmää vaihtaessaan jäsen ei voi säilyttää alkuperäisessä ryhmässä saamaansa varajäsenyyttä;

- valiokunnan jäsen ei voi missään tapauksessa olla eri puolueryhmään kuuluvan jäsenen varajäsenenä.

139 artikla

Valiokuntien tehtävät

1. Pysyvät valiokunnat käsittelevät parlamentin istuntojen välisenä aikana puhemiehen puhemieskonferenssin puolesta niille lähettämiä kysymyksiä. Väliaikaisten valiokuntien ja väliaikaisten tutkintavaliokuntien tehtävät määritellään niiden asettamisen yhteydessä (9). Näillä valiokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille.

2. Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltaisuuskysymys otetaan parlamentin esityslistalle, jos puhemieskonferenssi sitä ehdottaa tai jos asianomainen toimivaltainen valiokunta sitä pyytää.

3. Jos kahdella tai useammalla valiokunnalla on toimivalta käsitellä kysymystä, yksi valiokunnista nimetään toimivaltaiseksi valiokunnaksi ja muut neuvoa-antaviksi valiokunniksi.

Kysymyksen saa kuitenkin lähettää samanaikaisesti korkeintaan kolmeen valiokuntaan, ellei perustelluista syistä päätetä poiketa tästä artiklasta 1 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti.

4. Kaksi tai useampi valiokunta tai alivaliokunta voi käsitellä yhdessä niiden toimivaltaan kuuluvia asioita, mutta ne eivät saa tehdä päätöksiä yhdessä.

5. Valiokunta voi parlamentin puhemiehistön suostumuksella antaa yhdelle tai useammalle jäsenistään tutkimus- tai tiedonhankintatehtävän.

140 artikla

Valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta

Yksi tämän työjärjestyksen säännösten mukaisesti asetetuista valiokunnista vastaa valtakirjojen tarkastuksesta ja vaalien laillisuudesta esitettyjä vastalauseita koskevien päätösten valmistelusta.

141 artikla

Alivaliokunnat

1. Jollei puhemieskonferenssin aikaisemmasta valtuutuksesta muuta johdu, pysyvä tai väliaikainen valiokunta voi työskentelynsä sitä vaatiessa nimittää yhden tai useamman alivaliokunnan, joiden kokoonpanon ja vastuualueet se samalla 137 artiklan mukaisesti määrittelee. Alivaliokunnat tekevät selkoa työskentelystään valiokunnalle, joka ne on asettanut.

2. Alivaliokunnissa sovelletaan samoja menettelyjä kuin valiokunnissa.

3. Varajäsenet voivat osallistua alivaliokuntien työskentelyyn samoin ehdoin kuin valiokuntien työskentelyyn.

Tämän artiklan säännöksiä on sovellettava tarkasti, erityisesti kun on kyse alivaliokunnan ja sen valiokunnan, jonka alaisuuteen alivaliokunta on muodostettu, keskinäisestä riippuvuudesta. Tämän edellyttää erityisesti sitä, että alivaliokunnan jäsenet valitaan päävaliokunnan jäsenistä.

142 artikla

Valiokuntien puheenjohtajistot

1. Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on valittu 137 artiklan mukaisesti, valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä yhdestä, kahdesta tai kolmesta eri äänestyskerroilla valittavasta varapuheenjohtajasta.

2. Puheenjohtajisto valitaan suljetulla lippuäänestyksellä ilman keskustelua sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän kohdan toisen alakohdan soveltamista. Puheenjohtajiston valintaan tarvitaan annettujen äänten ehdoton enemmistö. Jos kuitenkin tarvitaan toinen äänestyskerta, siinä suhteellinen enemmistö on riittävä.

Jos nimettyjä ehdokkaita ja täytettäviä paikkoja on yhtä monta, ehdokas tai ehdokkaat voidaan julistaa valituiksi ilman ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua äänestystä.

143 artikla

Menettely ilman mietintöä - yksinkertaistettu menettely

1. Jokaisessa valiokunnan kokouksessa puheenjohtaja antaa valiokunnalle luettelon ehdotuksista, jotka hänen mielestään ja/tai puhemiehen suosituksesta tulisi hyväksyä ilman mietintöä.

Puheenjohtaja antaa jokaisen luettelossa olevan ehdotuksen valiokunnan päätettäväksi. Jollei vähintään neljä jäsentä vastusta asiaa, antaa valiokunnan puheenjohtaja puhemiehelle tiedon ehdotuksen hyväksymisestä.

2. Valiokunta voi ilmaista kantansa ehdotukseen yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti, jos puhemies on sitä suositellut tai valiokunnan puheenjohtaja ehdottanut.

Jollei vähintään neljä jäsentä vastusta yksinkertaistettua menettelyä, katsotaan valiokunnan puheenjohtaja nimitetyn esittelijäksi. Menettelyä koskevasta osasta, luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja lyhyistä perusteluista koostuva mietintöluonnos lähetetään valiokunnan jäsenille. Jollei vähintään neljä valiokunnan jäsentä esitä vastalausettaan mietintöluonnoksesta annetussa määräajassa, joka on enintään neljätoista päivää mietintöluonnoksen lähettämispäivämäärästä, valiokunnan katsotaan hyväksyneen mietinnön. Tällöin mietintöön sisältyvästä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänestetään parlamentissa ilman keskustelua 99 artiklan mukaisesti.

3. Jos vähintään neljä jäsentä vastustaa 1 ja 2 kohdissa tarkoitettua menettelyä, noudatetaan 144 artiklan mukaista menettelyä (mietintömenettelyä).

144 artikla

Kuulemismenettelyn mukaiset valiokuntamietinnöt

1. Sen valiokunnan puheenjohtaja, johon komission ehdotus on lähetetty, antaa valiokunnalle ehdotuksen noudatettavasta menettelystä.

2. Kun noudatettavasta menettelystä on päätetty, ja jollei sovelleta 143 artiklan säännöksiä, valiokunta nimittää komission ehdotusta varten esittelijän jäsentensä tai vakituisten varajäsentensä keskuudesta, jollei se 49 artiklassa tarkoitetun vuotuisen lainsäädäntöohjelman perusteella ole jo niin tehnyt.

3. Valiokunnan mietintö sisältää:

(a) mahdolliset tarkistukset ehdotukseen;

(b) 58 artiklan 2 kohdan mukaisen luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi;

(c) perustelut.

145 artikla

Mietinnöt, jotka eivät liity lainsäädäntöön

1. Jos valiokunta laatii mietinnön, joka ei liity lainsäädäntöön, se nimittää esittelijän jäsentensä tai vakituisten varajäsentensä keskuudesta.

2. Esittelijä on vastuussa valiokunnan mietinnön valmistelusta ja sen esittelemisestä parlamentille valiokunnan puolesta.

3. Valiokunnan mietintö sisältää:

(a) päätöslauselmaesityksen;

(b) perustelut;

(c) kaikkien 45 artiklan 4 kohdan mukaisten päätöslauselmaesitysten tekstit.

146 artikla

Perustelut ja määräajat

1. Esittelijä vastaa perustelujen laatimisesta, eikä niistä äänestetä. Perustelujen on kuitenkin oltava yhtäpitäviä hyväksytyn päätöslauselmaesityksen tekstin ja valiokunnan siihen mahdollisesti ehdottamien tarkistusten kanssa ja sen on selvästi ilmaistava mahdollisten vähemmistöjen mielipiteet.

2. Mietinnössä ilmoitetaan koko mietinnöstä toimitetun äänestyksen tulos. Jos äänestyksen yhteydessä vähintään kolmannes läsnä olevista jäsenistä sitä pyytää, ilmoitetaan mietinnössä myös se, kuinka kukin jäsen äänesti.

3. Jos valiokunta ei ole yksimielinen, annetaan mietinnössä myös yhteenveto vähemmistöön jääneistä mielipiteistä.

4. Valiokunta voi puheenjohtajistonsa ehdotuksesta asettaa määräajan, jonka kuluessa esittelijän on annettava mietintöluonnoksensa. Määräaikaa voidaan pidentää.

5. Määräajan päätyttyä voi valiokunta pyytää puheenjohtajaansa pyytämään valiokunnan käsiteltäväksi siirretyn asian ottamista parlamentin jokin seuraavan istunnon esityslistalle. Keskusteluja voidaan sen jälkeen käydä sen valiokunnan suullisen mietinnön perusteella, jota asia koskee.

147 artikla

Valiokuntien lausunnot

1. Jos valiokunta, jolle kysymys alun perin lähetettiin, haluaa kuulla toisen valiokunnan kannan kysymykseen, tai jos toinen valiokunta haluaa tuoda esille kantansa sen valiokunnan mietinnössä, jolle kysymys alun perin lähetettiin, kyseiset valiokunnat voivat pyytää puhemieheltä yhden valiokunnan nimeämistä 139 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimivaltaiseksi valiokunnaksi ja toisen neuvoa-antavaksi valiokunnaksi.

2. Neuvoa-antava valiokunta antaa lausuntonsa toimivaltaiselle valiokunnalle joko suullisesti puheenjohtajansa tai valmistelijansa välityksellä tai kirjallisesti. Valiokunnan lausunnon on liityttävä sille käsiteltäväksi annettuun ehdotukseen.

3. Toimivaltainen valiokunta esittää mietinnössään neuvoa-antavan valiokunnan kannan, mikäli se poikkeaa sen omasta kannasta.

4. Neuvoa-antavan valiokunnan on annettava lausuntonsa toimivaltaisen valiokunnan asettamassa määräajassa, jotta se voidaan ottaa huomioon, kun mietinnöstä äänestetään valiokunnassa. Toimivaltainen valiokunta ei saa tehdä lopullisia johtopäätöksiään ennen kuin määräaika on kulunut umpeen.

5. Lausunto voi sisältää tarkistuksia sille lähetettyyn ehdotukseen ja ehdotuksia toimivaltaisen valiokunnan päätöslauselmaesityksen osiin, mutta se ei saa sisältää erillistä päätöslauselmaesitystä.

(Lausuntoja koskevista äänestysmenettelyistä katso myös 150 artiklan tulkinta.)

6. Ainoastaan toimivaltainen valiokunta voi antaa täysistunnossa tarkistuksia käsiteltäväksi.

7. Neuvoa-antavan valiokunnan puheenjohtaja ja valmistelija voivat osallistua neuvoa-antavassa ominaisuudessa toimivaltaisen valiokunnan kokouksiin, mikäli niissä käsitellään yhteisiä asioita.

148 artikla

Valiokunta-aloitteiset mietinnöt

Valiokunta voi ainoastaan puhemieskonferenssin luvalla laatia mietinnön ja antaa täysistunnolle päätöslauselmaesityksen toimivaltaansa kuuluvasta aiheesta, josta sille ei ole lähetetty kuulemispyyntöä, lausuntopyyntöä tai päätöslauselmaesitystä. Luvan epääminen on aina perusteltava.

Puhemieskonferenssi voi luvan antamisen yhteydessä määrätä päätösvallan siirtämisestä 52 artiklan mukaisesti.

Tämän artiklan ensimmäisen kohdan ehtoa, jonka mukaan artiklaa sovelletaan ainoastaan silloin, kun kuulemispyyntöä, lausuntopyyntöä tai päätöslauselmaesitystä ei ole lähetetty pyynnön esittäneeseen valiokuntaan, on noudatettava erityisen tarkasti, koska se suojelee jäsenten aloiteoikeutta sallimalla 45 artiklan soveltamisen. Lisäksi 45 artikla antaa toimivaltaiselle valiokunnalle laajan toimintavapauden päättää sen käsiteltäväksi annetuista päätöslauselmaesityksistä.

149 artikla

Kyselytunti valiokunnassa

Valiokunta voi päättää pitää kyselytunnin. Kukin valiokunta päättää omista kyselytunnin järjestämistä koskevista säännöistään.

150 artikla

Menettely valiokunnassa

1. Valiokunnan äänestys on pätevä, jos neljännes sen jäsenistä on äänestyksessä läsnä. Jos kuudennes jäsenistä sitä ennen äänestyksen aloittamista pyytää, on äänestys pätevä ainoastaan, kun valiokunnan jäsenten enemmistö on osallistunut äänestykseen.

2. Valiokunnan äänestykset toimitetaan kädennostoäänestyksinä, jollei neljännes valiokunnan jäsenistä pyydä nimenhuutoäänestystä.

3. Valiokunnan puheenjohtaja voi ottaa osaa keskusteluihin ja äänestää, mutta hänen äänensä ei ratkaise.

4. Valiokuntien kokouksissa noudatetaan 12, 13, 14, 17, 18, 102, 103 ja 105 artiklaa, 107 artiklan 1 kohtaa, 109, 111, 113, 113a, 115, 116, 117, 118, 119, 121, 123, 124, 125, 126, 127, 128, 131 ja 132 artiklaa soveltuvin osin.

5. Käsiteltäväksi annettujen tarkistusten perusteella valiokunta voi äänestämisen sijasta pyytää esittelijää antamaan uuden luonnoksen, jossa otetaan huomioon mahdollisimman monta tarkistusta. Luonnosta koskeville tarkistuksille asetetaan uusi määräaika.

(124 artiklan 6 kohta)

Valiokunnalle suullisesti käsiteltäväksi annetuista tarkistuksista äänestetään, ellei joku jäsenistä sitä vastusta.

(113 ja 147 artikla)

Lausunnoista toimitetaan äänestys seuraavasti:

1. Neuvoa-antava valiokunta äänestää lausunnon johtopäätöksistä kokonaisuudessaan sen jälkeen, kun jokaisesta lausunnon johtopäätöksestä on tarvittaessa erikseen äänestetty. Jos johtopäätöksiä ei hyväksytä, toimivaltaiseen valiokuntaan lähetettävä lausunto koostuu ainoastaan tarkistuksista, jotka on mahdollisesti hyväksytty ehdotukseen, josta valiokunnalta on pyydetty lausuntoa. Johtopäätöksiä tai tarkistuksia kokonaisuudessaan koskevan äänestyksen tulos kirjataan lausuntoon.

2. Tarkistusten tai johtopäätöksien pohjana olevaa ehdotusta, joka on perustelujen kaltainen äänestyksen seurauksena, voidaan joutua tarkistamaan. Tästä ei kuitenkaan äänestetä.

3. Neuvoa-antava valiokunta ei äänestä komission ehdotuksesta kokonaisuudessaan.

151 artikla

Valiokunnan kokoukset

1. Valiokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai puhemiehen sitä pyytäessä.

2. Kun valiokunnat on asetettu 135 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ne päättävät, pidetäänkö niiden kokoukset yleensä julkisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän työjärjestyksen säännöksiä, joiden perusteella valiokunnan keskustelut ja äänestykset on pidettävä julkisesti.

Valiokunnat voivat jakaa kokouksensa esityslistan kohdat julkisesti käsiteltäviin ja suljettujen ovien takana käsiteltäviin.

3. Komissio ja neuvosto voivat osallistua valiokunnan kokouksiin, jos valiokunnan puheenjohtaja on ne valiokunnan puolesta kokoukseen kutsunut.

Muita henkilöitä voidaan valiokunnan erityisellä päätöksellä kutsua osallistumaan kokoukseen ja käyttämään puheenvuoro.

Jäsenten henkilökohtaisten avustajien läsnäolon salliminen valiokunnan kokouksissa jätetään vastaavasti kunkin valiokunnan harkittavaksi.

Toimivaltainen valiokunta voi puhemiehistön suostumuksella kuulla asiantuntijoita, jos se katsoo tämän välttämättömäksi tietyn asian tehokkaan käsittelyn kannalta.

Neuvoa-antavat valiokunnat voivat halutessaan osallistua kuulemistilaisuuteen.

4. Ellei valiokunta toisin päätä, jäsenet voivat osallistua sellaisten valiokuntien kokouksiin, joihin he eivät kuulu, mutta he eivät saa ottaa osaa asioiden käsittelyyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 147 artiklan 7 kohdan soveltamista.

Valiokunta voi kuitenkin antaa valiokuntaan kuulumattomien jäsenten osallistua käsittelyyn neuvoa-antavana osapuolena.

152 artikla

Valiokunnan kokouspöytäkirjat

1. Valiokunnan kokouksen pöytäkirja jaetaan kaikille valiokunnan jäsenille. Valiokunta hyväksyy pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa.

2. Vain hyväksytyt mietinnöt ja puheenjohtajan vastuulla valmistellut lausumat ovat julkisia, jollei valiokunta toisin päätä.

XVIII LUKU YHTEISPARLAMENTAARISET VALTUUSKUNNAT

153 artikla

Yhteisparlamentaaristen valtuuskuntien asettaminen ja niiden tehtävät

1. Parlamentti asettaa pysyviä yhteisparlamentaarisia valtuuskuntia. Niiden jäsenten lukumäärä riippuu valtuuskunnan tehtävästä. Jäsenet valitaan uuden parlamentin valintaa seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua.

2. Valtuuskuntien jäsenet valitaan puolueryhmien ja sitoutumattomien jäsenten annettua nimitysehdotuksensa puhemieskonferenssille. Puhemieskonferenssi antaa parlamentille ehdotukset, joissa tarkoituksena on varmistaa jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen oikeudenmukainen edustus. Työjärjestyksen 137 artiklan 2, 5 ja 6 kohtaa sovelletaan.

3. Valtuuskuntien puheenjohtajistoja valittaessa noudatetaan valiokunnan puheenjohtajistoa valittaessa käytettävää menettelyä.

4. Parlamentti määrittää yksittäisten valtuuskuntien yleisen toimivallan. Parlamentti voi milloin tahansa päättää toimivallan laajentamisesta tai rajoittamisesta.

5. Puhemieskonferenssi hyväksyy valtuuskuntien tehtävien suorittamista koskevat täytäntöönpanosäännökset valtuuskuntien puheenjohtajien konferenssin ehdotuksesta.

6. Valtuuskunnan puheenjohtaja antaa ulko- ja turvallisuusasioissa toimivaltaiselle valiokunnalle mietinnön valtuuskunnan toiminnasta.

154 artikla

Mietintö Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle

1. Joka vuosi maaliskuun toisena tiistaina avattavan istuntokauden alussa puhemiehistö nimittää esittelijän valmistelemaan parlamentin toimintaa koskevan mietinnön Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle.

2. Puhemiehistön ja parlamentin hyväksyttyä mietinnön, parlamentin puhemies lähettää sen viipymättä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle.

155 artikla

Parlamentaariset sekavaliokunnat

1. Euroopan parlamentti voi asettaa parlamentaarisia sekavaliokuntia yhteisöön kuuluvien valtioiden parlamenttien kanssa tai niiden valtioiden parlamenttien kanssa, joiden kanssa liittymisneuvottelut on aloitettu.

Nämä valiokunnat voivat laatia suosituksia valiokunnissa edustettuina oleville parlamenteille. Euroopan parlamentissa nämä suositukset lähetetään toimivaltaiseen valiokuntaan, joka antaa toimenpide-ehdotuksia.

2. Euroopan parlamentin ja kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset määrittelevät parlamentaaristen sekavaliokuntien yleiset velvollisuudet.

3. Parlamentaarisia sekavaliokuntia koskevat kulloinkin kyseessä olevassa sopimuksessa säädetyt menettelyt. Menettelyt perustuvat Euroopan parlamentin valtuuskunnan ja toisena osapuolena olevan parlamentin valtuuskunnan väliseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen.

Euroopan parlamentti nimittää edustajansa 153 artiklan mukaisesti.

4. Parlamentaariset sekavaliokunnat laativat omat työjärjestyksensä ja antavat ne Euroopan parlamentin puhemiehistön ja toisena osapuolena olevan parlamentin puhemiehistön hyväksyttäviksi.

5. Euroopan parlamentin valtuuskuntien kokoonpanosta parlamentaarisissa sekavaliokunnissa päätetään samaan aikaan ja samojen ehtojen mukaisesti kuin pysyvien valiokuntien kokoonpanosta.

XIX LUKU VETOOMUKSET

156 artikla

Vetoamisoikeus

1. Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella sekä niillä luonnollisilla tai oikeushenkilöillä, joiden asuin- tai kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus yksin taikka yhdessä toisten kansalaisten tai henkilöiden kanssa vedota Euroopan parlamentin yhteisön toimialaan kuuluvasta asiasta, joka suoraan koskee vetoomuksen esittäjää.

2. Parlamentille esitetyissä vetoomuksissa on oltava jokaisen allekirjoittajan nimi, ammatti, kansallisuus ja pysyvän asuinpaikan osoite.

3. Vetoomukset on kirjoitettava jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä.

4. Vetoomukset merkitään luetteloon niiden vastaanottamisjärjestyksessä, jos vetoomukset ovat 2 kohdan ehtojen mukaisia. Vetoomukset, jotka eivät täytä ehtoja, arkistoidaan käsittelemättä. Vetoomuksen esittäjälle annetaan tieto tähän johtaneista syistä.

5. Puhemies lähettää luetteloidut vetoomukset toimivaltaiseen valiokuntaan varmistettuaan, että ne kuuluvat Euroopan unionin toimialaan.

6. Vetoomukset, joita valiokunta ei ota käsiteltäväkseen, arkistoidaan käsittelemättä niitä. Vetoomuksen esittäjälle annetaan tieto päätöksestä ja siihen johtaneista syistä.

7. Tällöin valiokunta voi pyytää vetoomuksen esittäjää ottamaan yhteyttä asianomaisen jäsenvaltion tai Euroopan unionin toimivaltaiseen viranomaiseen.

8. Valiokunta voi siirtää asian oikeusasiamiehen käsiteltäväksi katsoessaan sen aiheelliseksi

9. Sellaisten luonnollisten tai oikeushenkilöiden, jotka eivät ole Euroopan unionin kansalaisia ja joiden asuin- tai kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa, Euroopan parlamentille esittämät vetoomukset luetteloidaan ja arkistoidaan käsittelemättä erillään muista vetoomuksista. Puhemies lähettää vetoomusten käsittelyssä toimivaltaiselle valiokunnalle kuukausittain luettelon tällaisista edellisen kuukauden aikana vastaanotetuista vetoomuksista ilmoittaen samalla niiden aiheen. Valiokunta voi pyytää itselleen ne vetoomukset, jotka se haluaa ottaa käsiteltäväksi.

157 artikla

Vetoomusten käsittely

1. Toimivaltainen valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai muulla tavalla esittää mielipiteensä vetoomuksista, jotka se on hyväksynyt käsiteltäväkseen.

Valiokunta voi pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta 147 artiklan mukaisesti sellaisten vetoomusten yhteydessä, jotka pyrkivät muuttamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

2. Vetoomuksia käsitellessään valiokunta voi järjestää kuulemisia tai lähettää jäseniä paikan päälle toteamaan asiain tilan.

3. Lausuntojensa valmistelemiseksi valiokunta voi pyytää komissiota toimittamaan asiakirjoja ja tietoja sekä takaamaan valiokunnalle pääsyn komission tiloihin.

4. Valiokunta antaa tarvittaessa parlamentille päätöslauselmaesityksiä käsittelemistään vetoomuksista.

Valiokunta voi lisäksi pyytää puhemiestä lähettämään valiokunnan lausunnot komissiolle tai neuvostolle.

5. Valiokunta antaa parlamentille kuuden kuukauden välein tiedon käsittelyjensä tuloksista.

Valiokunta antaa parlamentille tiedon erityisesti niistä toimenpiteistä, joihin neuvosto tai komissio on ryhtynyt parlamentin niille lähettämien vetoomusten osalta.

6. Puhemies antaa vetoomusten esittäjille tiedon tehdyistä päätöksistä ja niihin johtaneista syistä.

158 artikla

Tiedonanto vetoomuksista

1. Täysistunnossa annetaan tiedonanto 156 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun luetteloon merkityistä vetoomuksista ja tärkeimmistä vetoomusten käsittelyssä noudatettavaa menettelyä koskevista päätöksistä. Kyseiset tiedonannot merkitään istuntopöytäkirjaan.

2. Luetteloitujen vetoomusten sanamuoto sekä niiden mukana lähetetyt valiokunnan lausunnot säilytetään parlamentin arkistossa, jossa jäsenet voivat niitä tutkia.

XX LUKU OIKEUSASIAMIES

159 artikla

Oikeusasiamiehen nimittäminen

1. Vaalikauden alussa puhemies pyytää välittömästi oman valintansa jälkeen tai tämän artiklan 8 kohdassa säädetyissä tapauksissa nimitysehdotuksia oikeusasiamiehen virkaan ja asettaa määräajan niiden esittämiselle. Ilmoitus julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Nimitysehdotuksilla on oltava vähintään kahdenkymmenenyhdeksän vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan jäsenen kannatus.

Kukin jäsen voi kannattaa ainoastaan yhtä ehdokasta.

Nimitysehdotukset sisältävät kaikki liitteet, joista käy kiistatta ilmi, että hakija täyttää oikeusasiamiestä koskevan ohjesäännön edellyttämät ehdot.

3. Nimitysehdotukset lähetetään toimivaltaiseen valiokuntaan, joka voi pyytää saada kuulla ehdokkaita.

Nämä kuulemistilaisuudet ovat avoimia kaikille jäsenille.

4. Tämän jälkeen parlamentti äänestää aakkosjärjestyksessä olevan hyväksyttävien ehdokkaiden listan perusteella.

5. Äänestys toimitetaan salaisena äänestyksenä ja hyväksymiseen tarvitaan annettujen äänten enemmistö.

Ellei kahdella ensimmäisellä vaalikierroksella valita ketään hakijoista, seuraavalle kierrokselle pääsevät ainoastaan kaksi toisella vaalikierroksella suurimman äänimäärän saanutta hakijaa.

Jos äänet tällöin jakaantuvat tasan, valitaan vanhin hakija.

6. Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä.

7. Nimitetty henkilö kutsutaan välittömästi tuomioistuimen eteen vannomaan virkavala.

8. Oikeusasiamies hoitaa virkaa siihen asti, kunnes hänen seuraajansa astuu virkaan, paitsi kuolemantapauksessa tai jos hänet erotetaan.

160 artikla

Oikeusasiamiehen erottaminen

1. Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi vaatia oikeusasiamiehen erottamista, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan virkavirheeseen.

2. Vaatimus lähetetään oikeusasiamiehelle ja toimivaltaiseen valiokuntaan: jos valiokunnan jäsenten enemmistö pitää vaatimusta perusteltuna, valiokunta antaa parlamentille mietinnön. Oikeusasiamiestä kuullaan tämän sitä pyytäessä ennen mietinnöstä äänestämistä. Keskustelun jälkeen parlamentti ratkaisee asian suljetussa lippuäänestyksessä.

3. Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä.

4. Jos äänestyksen tulos puoltaa oikeusasiamiehen erottamista, eikä tämä kuitenkaan luovu virastaan, puhemies vetoaa tuomioistuimeen viimeistään äänestystä seuraavaan istuntojaksoon mennessä oikeusasiamiehen erottamiseksi. Tuomioistuinta pyydetään tekemään päätöksensä asiasta välittömästi.

Jos oikeusasiamies luopuu virastaan, menettely keskeytyy.

161 artikla

Oikeusasiamiehen toiminta

1. Oikeusasiamiehen käsiteltäväksi siirrettäviä asioita koskevat ehdot sekä tämän toimivaltaa koskevat menettelyt ja säännökset liitetään työjärjestyksen. Oikeusasiamies voi laatia asiaa koskevan ehdotuksen. Ehdotus lähetetään työjärjestysasioissa toimivaltaiseen valiokuntaan, joka antaa parlamentille mietinnön asiasta.

2. Oikeusasiamies antaa toimivaltaiselle valiokunnalle tietoa toiminnoistaan säännöllisesti tai valiokunnan sitä pyytäessä.

3. Oikeusasiamies ja toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtaja huolehtivat kumpikin osaltaan siitä, että oikeusasiamiehen toiminnan yhteydessä saadut tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Näitä tietoja annetaan ainoastaan oikeusviranomaisille ja ainoastaan, kun niitä tarvitaan rikosoikeudellista menettelyä varten.

XXI LUKU TYÖJÄRJESTYKSEN SOVELTAMINEN JA TARKISTAMINEN

162 artikla

Työjärjestyksen soveltaminen

1. Jos tämän työjärjestyksen soveltamisesta tai tulkitsemisesta syntyy erimielisyyksiä, voi puhemies lähettää asian toimivaltaiseen valiokuntaan käsiteltäväksi sanotun kuitenkaan rajoittamatta aiempien tällä alueella tehtyjen päätösten soveltamista.

Puhemies voi lähettää asian toimivaltaiseen valiokuntaan myös siinä tapauksessa, että 127 artiklan mukainen työjärjestyksen noudattamista koskeva puheenvuoro esitetään.

2. Valiokunta päättää, onko työjärjestykseen tarpeellista ehdottaa muutosta. Tällöin valiokunta toimii 163 artiklan säännösten mukaisesti.

3. Jos valiokunta päättää, että olemassa olevan työjärjestyksen tulkinta on riittävä, se lähettää tulkintansa puhemiehelle, joka antaa asiasta tiedon parlamentille.

4. Jos puolueryhmä tai vähintään kaksikymmentäyhdeksän jäsentä esittää vastalauseen valiokunnan tulkinnasta, asiasta äänestetään parlamentissa. Sanamuoto hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä. Vähintään yhden kolmasosan parlamentin jäsenistä on oltava äänestyksessä läsnä. Jos sanamuoto hylätään, asia lähetetään takaisin valiokuntakäsittelyyn.

5. Tulkinnat, joista ei ole esitetty vastalausetta, ja parlamentin hyväksymät tulkinnat lisätään kursiivilla painettuna selittävinä huomautuksina asianomaiseen artiklaan tai artikloihin yhdessä työjärjestyksen soveltamista koskevien päätösten kanssa.

6. Selittävät huomautukset on otettava huomioon kyseisten artiklojen myöhemmässä soveltamisessa ja tulkitsemisessa.

7. Työjärjestyksen soveltamista koskevat säännökset on tarkistettava säännöllisesti.

8. Parlamentin kokonaisjäsenmäärän kasvaessa, erityisesti Euroopan unionin laajenemisen seurauksena, nostetaan jäsenmäärää, jolla on oikeus määrättyihin toimiin, ilman eri toimenpiteitä lähimpään kokonaislukuun siten, että prosenttiosuus parlamentin jäsenistä säilyy ennallaan.

163 artikla

Työjärjestyksen tarkistaminen

1. Jäsenet voivat ehdottaa tarkistuksia työjärjestykseen.

Tarkistukset käännetään, painetaan, jaetaan ja lähetetään toimivaltaiseen valiokuntaan, joka tutkii ne ja päättää niiden esittämisestä parlamentille.

2. Työjärjestystä koskevien tarkistusten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö.

3. Ellei äänestämisen yhteydessä toisin määrätä, työjärjestystä koskevat tarkistukset tulevat voimaan niiden hyväksymistä seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä.

XXII LUKU PARLAMENTIN SIHTEERISTÖ - LASKENTATOIMI

164 artikla

Sihteeristö

1. Puhemiehistön nimittämä pääsihteeri avustaa parlamenttia.

Pääsihteeri vakuuttaa juhlallisesti puhemiehistön edessä suorittavansa tehtävänsä tunnollisesti ja täysin puolueettomasti.

2. Pääsihteeri johtaa sihteeristöä, jonka kokoonpanon ja organisaation puhemiehistö määrää.

3. Puhemiehistö päättää sihteeristön virkaluettelosta ja antaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevia sääntöjä.

Lisäksi puhemiehistö päättää, mihin virkamies- ja henkilöstöryhmiin Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12-14 artikloja osin tai kokonaisuudessaan sovelletaan.

Parlamentin puhemies antaa Euroopan unionin asianomaisille toimielimille tiedon asiasta.

165 artikla

Parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista

1. Puhemiehistö laatii alustavan ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista pääsihteerin valmisteleman mietinnön perusteella.

2. Puhemies lähettää alustavan ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista toimivaltaiseen valiokuntaan, joka laatii ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista ja antaa asiasta parlamentille mietinnön.

3. Puhemies asettaa määräajat tarkistusten käsiteltäväksi antamiselle ennakkoarvioesitykseen tuloista ja menoista.

Toimivaltainen valiokunta ottaa kantaa tarkistusesityksiin.

4. Parlamentti hyväksyy ennakkoarvion tuloista ja menoista.

5. Puhemies lähettää ennakkoarvion tuloista ja menoista komissiolle ja neuvostolle.

6. Edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan myös lisäennakkoarvioihin tuloista ja menoista.

166 artikla

Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen

1. Puhemies sitoutuu maksuihin ja suorittaa maksuja tai antaa tähän luvan sisäisen varainhoitoasetuksen puitteissa, jonka puhemiehistö on antanut asianomaista valiokuntaa kuultuaan.

2. Puhemies lähettää tilinpäätösesityksen toimivaltaisen valiokunnan käsiteltäväksi.

3. Parlamentti hyväksyy tilinpäätöksensä ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä toimivaltaisen valiokunnan mietinnön perusteella.

XXIII LUKU MUITA SÄÄNNÖKSIÄ

167 artikla

Keskeneräiset asiat

Viimeisen vaaleja edeltävän istuntojakson päättyessä kaikki kuulemiset, lausuntopyynnöt, päätöslauselmaesitykset ja kysymykset katsotaan rauenneiksi.

Tämä ei koske vetoomuksia ja ilmoituksia, joista ei tehdä päätöstä.

Kuulemiset tai lausuntopyynnöt (51 artikla), päätöslauselmaesitykset ja kirjalliset kannanotot (45 ja 48 artikla), valiokunta-aloitteiset mietinnöt (148 artikla) ja kysymykset (28, 40, 41, ja 42 artikla) raukeavat, jos niiden käsittelyä ei ole saatu päätökseen vaaleja edeltävän viimeisen istuntojakson loppuun mennessä.

Kuulemis- tai lausuntopyyntötapauksissa (51 artikla) perustamissopimuksien mukaista parlamentin kuulemismenettelyä ei kuitenkaan katsota päättyneeksi, vaan muiden toimielinten on esitettävä asiat uuden parlamentin käsiteltäväksi.

(1) Julkaisupäivänä kodifioitu toisinto

(2) Katso liite I.

(3) Katso liite II.

(4) Katso 72 artiklan 2b kohta.

(5) Katso liite IV.

(6) Katso liite V.

(7) Katso liite VI.

(8) Katso liite VIII.

(9) Katso 135 artiklan 2 kohdan tulkinta.

LIITE I

TYÖJÄRJESTYKSEN 9 ARTIKLAN TÄYTÄNTÖÖNPANOMÄÄRÄYKSET

Jäsenien taloudellisten etujen ilmoittaminen

1 ARTIKLA

Jäsen, jolla on välittömiä taloudellisia etuja käsiteltävän asian suhteen, ilmoittaa niistä suullisesti kokoukselle ennen puheenvuoron käyttämistä parlamentissa tai sen toimielimissä, elleivät nämä edut käy riittävän selvästi ilmi hänen antamastaan 2 ja 3 artiklan mukaisesta kirjallisesta ilmoituksesta.

2 ARTIKLA

1. Jäsenten on annettava yksityiskohtainen ilmoitus ammatillisesta toiminnastaan.

2. Jäsenet ilmoittavat myös kaikki merkitykselliset palkalliset toimet ja tehtävät.

3 ARTIKLA

Tämän liitteen 2 artiklan mukainen ilmoitus on tehtävä kirjallisesti. Pääsihteeri merkitsee ilmoituksen luetteloon, jonka muodon määrää puhemiehistö. Luettelo on julkinen.

LIITE II

KYSELYTUNNIN JÄRJESTÄMINEN 41 ARTIKLAN MUKAISESTI

A. OHJEET

1. Kysymyksiä voidaan hyväksyä käsiteltäväksi vain jos

- ne ovat lyhyitä ja muotoiltu niin, että niihin voidaan vastata lyhyesti;

- ne kuuluvat komission ja neuvoston toimivaltaan ja vastuualueeseen ja ovat yleisesti kiinnostavia;

- asianomaisen toimielimen ei tarvitse tehdä laajoja ennakkoselvityksiä tai -tutkimuksia pystyäkseen vastaamaan niihin;

- ne on muotoiltu selvästi ja koskevat tarkoin määrättyjä asioita;

- ne eivät sisällä väittämiä tai mielipiteenilmauksia;

- ne eivät koske puhtaasti yksityisasioita;

- niiden tarkoituksena ei ole kirjallisen materiaalin tai tilastotietojen hankkiminen;

- ne ovat kysymyksen muodossa.

2. Kysymystä ei voida hyväksyä käsiteltäväksi, jos se koskee esityslistalla jo olevaa asiaa ja asianomainen toimielin osallistuu asian käsittelyyn.

3. Kysymystä ei voida hyväksyä käsiteltäväksi, jos kolmen edeltävän kuukauden aikana sama tai samantapainen kysymys on esitetty ja siihen on vastattu.

Lisäkysymykset

4. Jäsen voi esittää mitä tahansa kysymystä koskevan lisäkysymyksen. Jäsen voi kuitenkin esittää neuvostolle vain yhden lisäkysymyksen ja komissiolle enintään kaksi lisäkysymystä.

5. Edellä esitetyt kysymysten hyväksymisperiaatteet koskevat myös lisäkysymyksiä.

6. (1) puhemies päättää, voidaanko lisäkysymykset hyväksyä käsiteltäväksi, ja rajoittaa niiden määrää niin, että jokaiseen esitettyyn kysymykseen annetaan myös vastaus.

(2) puhemies ei ole velvollinen hyväksymään lisäkysymystä käsiteltäväksi, vaikka kysymys täyttäisi edellä esitetyt hyväksyttävyysehdot,

(a) jos kysymys todennäköisesti häiritsee kyselytunnin tavanomaista kulkua tai

(b) jos pääkysymystä, johon lisäkysymys liittyy, on jo riittävästi tarkennettu muilla lisäkysymyksillä tai

(c) jos lisäkysymys ei suoranaisesti liity pääkysymykseen.

Vastaukset kysymyksiin

7. Asianomaisen toimielimen tulee huolehtia siitä, että vastaukset ovat lyhyitä ja viittaavat kysymyksen aiheeseen.

8. Mikäli kysymysten sisältö sen sallii, puhemies voi kysymysten esittäjiä kuultuaan päättää, että asianomainen toimielin vastaa kysymyksiin yhteisesti.

9. Kysymykseen voidaan vastata ainoastaan, jos kysymyksen esittäjä on paikalla tai jos hän on kirjallisesti ilmoittanut varajäsenensä nimen puhemiehelle ennen kyselytunnin alkua.

10. Kysymys raukeaa, jos kysymyksen esittäjä tai hänen varajäsenensä ei ole paikalla.

11. Kysymyksiin, joihin aikapulan vuoksi ei ehditä vastata, vastataan kirjallisesti, ellei kysymyksen esittäjä peruuta kysymystään.

12. Työjärjestyksen 42 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetään menettelystä, jota noudatetaan vastattaessa kirjallisesti kysymyksiin.

Määräajat

13. (1) Kysymykset on annettava käsiteltäväksi vähintään viikkoa ennen kyselytunnin alkua. Kysymyksiä, joita ei ole annettu käsiteltäväksi tässä määräajassa, voidaan käsitellä kyselytunnin aikana asianomaisen toimielimen suostumuksella.

(2) Käsiteltäväksi hyväksytyt kysymykset jaetaan jäsenille ja toimitetaan asianomaisille toimielimille.

B. SUOSITUKSET

(Ote parlamentin 13. marraskuuta 1986 antamasta päätöslauselmasta)

Euroopan parlamentti

1. suosittelee, että 41 artiklaa ja erityisesti artiklan ensimmäisen kohdan hyväksyttävyysehtoja sovellettaisiin entistä tiukemmin kyselytunnin järjestämisessä;

2. suosittelee, että Euroopan parlamentin puhemies käyttäisi useammin hänelle 41 artiklan 3 kohdan nojalla annettua toimivaltaa ryhmitellä kysymyksiä asiakohtaisesti kyselytuntia varten, mutta on kuitenkin sitä mieltä, että tällä tavalla voidaan ryhmitellä vain tietyn istuntojakson käsiteltäväksi annetun kysymysluettelon ensimmäisen puoliskon kysymyksiä;

3. suosittelee, että yleissääntönä lisäkysymyksien osalta voitaisiin pitää, että puhemies sallii kysymyksen esittäjälle yhden lisäkysymyksen ja jäsenille, jotka kuuluvat mielellään eri puolueryhmään ja/tai jäsenvaltioon kuin pääkysymyksen esittäjä, yhden tai enintään kaksi lisäkysymystä; muistuttaa, että lisäkysymysten tulee olla lyhyitä ja kysymyksen muodossa sekä esittää, että kysymysten kesto ei saa ylittää 30 sekuntia;

4. pyytää komissiota ja neuvostoa huolehtimaan siitä, että vastaukset ovat työjärjestyksen liitteen II A seitsemännen kohdan mukaisesti lyhyitä ja viittaavat kysymyksen aiheeseen.

LIITE III

OHJEITA JA YLEISPERIAATTEITA, JOITA TULEE SOVELTAA OTETTAESSA AIHEITA 47 ARTIKLAN MUKAISISTA TÄRKEISTÄ, AJANKOHTAISISTA JA KIIREELLISISTÄ AIHEISTA KÄYTÄVIEN KESKUSTELUJEN ESITYSLISTALLE

Perustavanlaatuiset periaatteet

1. Etusijalle asetetaan sellaiset päätöslauselmaesitykset, joista on tarkoitus äänestää parlamentissa ennen tiettyä tapahtumaa ja jotka kohdistuvat neuvostoon, komissioon, jäsenvaltioihin, kolmansiin valtioihin tai kansainvälisiin toimielimiin edellyttäen, että kyseinen istuntojakso on ainoa Euroopan parlamentin istuntojakso, jossa äänestys voidaan ajoissa toimittaa.

2. Päätöslauselmaesityksiä tapahtumasta, jolla on ollut suurta vaikutusta yleiseen mielipiteeseen Euroopassa, ja joista parlamentti äänestää (ilmaisten vastalausetta, tuomitsemista, solidaarisuutta, närkästystä jne.), voidaan pitää tärkeinä, ajankohtaisina ja kiireellisinä, mikäli äänestyksellä on merkitystä vain siinä tapauksessa, että se toimitetaan mahdollisimman nopeasti.

3. Aiheet, jotka koskevat Euroopan unionin velvollisuuksia niin kuin niistä on määrätty perustamissopimuksessa, tulee asettaa etusijalle, mikäli ne ovat tärkeitä.

4. Esityslistalle otettavien aiheiden lukumäärän tulee olla sellainen, että kustakin aiheesta käytävän keskustelun kesto on suhteessa aiheen tärkeyteen. Aiheita ei saa olla enempää kuin viisi. Ihmisoikeuksia koskevat päätöslauselmaesitykset sisällytetään yleensä näihin keskustelun aiheisiin.

Käytännön toteutuksesta

5. Perustavanlaatuiset periaatteet, joita sovelletaan otettaessa aiheita tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävien keskustelujen esityslistalle, on ilmoitettava parlamentille ja puolueryhmille.

Puheajan rajoittaminen ja myöntäminen

6. Ajankäytön tehostamiseksi voi puhemies puolueryhmien puheenjohtajia kuultuaan sopia neuvoston ja komission kanssa tärkeistä, ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista käytävään keskusteluun niiden mahdollisia lausumia varten myönnetyn puheajan rajoittamisesta.

Määräaika tarkistusten käsiteltäväksi antamiselle

7. Määräaika tarkistusten käsiteltäväksi antamiselle on asetettava niin, että jäsenillä ja puolueryhmillä on riittävästi aikaa käsitellä tarkistuksia ennen päätöslauselmaesityksistä käytävää keskustelua sen jälkeen, kun tarkistukset on jaettu eri virallisilla kielillä.

LIITE IV

TÄYTÄNTÖÖNPANOMENETTELYT EUROOPAN UNIONIN YLEISEN TALOUSARVION JA TÄYDENTÄVIEN LISÄTALOUSARVIOIDEN KÄSITTELEMISEKSI

1 artikla

Istuntoasiakirjat

1. Seuraavat asiakirjat painetaan ja jaetaan:

a) komission ilmoitus EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklan 9 kohdan, EY:n perustamissopimuksen 203 artiklan 9 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan 9 kohdan mukaisesta enimmäismäärästä;

b) komission tai neuvoston päätös uudesta enimmäismäärästä;

c) neuvoston yhteenveto käsittelyistään, jotka koskevat parlamentin talousarvioesitykseen tekemiä tarkistuksia ja muutosehdotuksia;

d) neuvoston muutokset parlamentin hyväksymiin talousarvioesityksen tarkistuksiin;

e) neuvoston kanta uuden enimmäismäärän asettamiseen;

f) uusi talousarvioesitys, joka on laadittu EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklan 8 kohdan, EY:n perustamissopimuksen 203 artiklan 8 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 178 artiklan mukaisesti;

g) päätösesitykset, jotka koskevat EHTY:n perustamissopimuksen 78 b artiklan, EY:n perustamissopimuksen 204 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 178 artiklan mukaista väliaikaista kahdestoistaosaa.

2. Yllä mainitut asiakirjat lähetetään toimivaltaiseen valiokuntaan. Valiokunnat, joita asia koskee, voivat antaa lausuntoja.

3. Jos muut valiokunnat haluavat antaa lausuntoja asiasta, puhemies asettaa määräajan, jonka kuluessa lausunnot on toimitettava toimivaltaiselle valiokunnalle.

2 artikla

Enimmäismäärä

1. Jokainen jäsen voi seuraavien ehtojen mukaisesti antaa käsiteltäväksi ja puoltaa päätösehdotusta uuden enimmäismäärän asettamisesta.

2. Ehdotukset voidaan hyväksyä vain, jos ne annetaan käsiteltäväksi kirjallisesti ja vähintään yhdeksän jäsenen allekirjoittamana tai tietyn puolueryhmän tai valiokunnan puolesta.

3. Puhemies asettaa määräajan, jonka kuluessa tällaiset ehdotukset on annettava käsiteltäväksi.

4. Toimivaltainen valiokunta antaa mietinnön ehdotuksista ennen niiden täysistuntokäsittelyä.

5. Tämän jälkeen parlamentti äänestää ehdotuksista.

Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille, että se hyväksyy uuden enimmäismäärän asettamisen, puhemies antaa täysistunnossa tiedoksi, että muutettu enimmäismäärä on hyväksytty.

Jos neuvosto hylkää ehdotuksen, neuvoston kanta lähetetään toimivaltaiseen valiokuntaan.

3 artikla

Talousarvioesityksen käsittely - ensimmäinen vaihe

1. Jollei alla mainituista ehdoista muuta johdu, jokainen jäsen voi antaa käsiteltäväksi ja puoltaa:

- tarkistusesityksiä talousarvioesitykseen

- muutosehdotuksia talousarvioesitykseen.

2. Tarkistusesitykset voidaan hyväksyä käsiteltäväksi vain, jos ne esitetään kirjallisesti vähintään yhdeksän jäsenen allekirjoittamana tai tietyn puolueryhmän tai valiokunnan puolesta. Lisäksi tarkistusesityksissä on viitattava tiettyyn talousarvion kohtaan ja esitysten on säilytettävä talousarvion tulojen ja menojen tasapaino. Tarkistusesitysten tulee sisältää kaikki tarvittavat tiedot asianomaista talousarvion kohtaa koskevista huomautuksista.

Samat määräykset koskevat myös muutosehdotuksia.

Kaikki talousarvioesitystä koskevat tarkistusesitykset tai muutosehdotukset on perusteltava kirjallisesti.

3. Puhemies asettaa määräajan, jonka kuluessa tarkistusesitykset ja muutosehdotukset on annettava käsiteltäväksi.

Puhemies asettaa kaksi määräaikaa tarkistusesitysten ja muutosehdotusten käsiteltäväksi antamiselle. Ensimmäisen on oltava ennen toimivaltaisen valiokunnan mietinnön hyväksymistä ja toisen mietinnön hyväksymisen jälkeen.

4. Toimivaltaisen valiokunnan on annettava lausuntonsa annetuista esityksistä ennen niiden täysistuntokäsittelyä.

Toimivaltaisen valiokunnan hylkäämistä tarkistusesityksistä ja muutosehdotuksista ei äänestetä täysistunnossa, ellei jokin valiokunta tai vähintään 29 jäsentä ole kirjallisesti vaatinut äänestystä ennen puhemiehen asettaman määräajan päättymistä. Määräajan päättyessä äänestyksen alkuun ei missään tapauksessa saa olla vähempää kuin 24 tuntia.

5. Parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista koskevat tarkistusesitykset, jotka ovat samankaltaisia kuin tarkistusesitykset, jotka parlamentti on hylännyt laadittaessa ennakkoarviota tuloista ja menoista, käsitellään vain, jos toimivaltainen valiokunta on antanut puoltavan lausunnon.

6. Työjärjestyksen 58 artiklan 2 kohdasta huolimatta parlamentti voi erikseen ja kohta kohdalta äänestää:

- kustakin tarkistusesityksestä ja muutosehdotuksesta,

- kustakin talousarvioesityksen pääluokasta,

- talousarvioesitystä koskevasta päätöslauselmaesityksestä.

Työjärjestyksen 115 artiklan 4, 5 ja 6 kohtaa on kuitenkin sovellettava.

7. Talousarvioesityksen momentit, luvut, osastot ja pääluokat, joita koskevia tarkistusesityksiä ja muutosehdotuksia ei ole annettu käsiteltäväksi, katsotaan hyväksytyiksi.

8. Tarkistusesitysten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö.

Muutosehdotusten hyväksymiseen tarvitaan annettujen äänten enemmistö.

9. Jos parlamentti on hyväksynyt tarkistusesityksiä, joiden seurauksena talousarvioesityksen menot ylittäisivät määrätyn enimmäismäärän, toimivaltainen valiokunta antaa parlamentille ehdotuksen uudesta enimmäismäärästä EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklan 9 kohdan viimeisen alakohdan, EY:n perustamissopimuksen 203 artiklan 9 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Ehdotuksesta äänestetään sen jälkeen, kun talousarvioesityksen eri pääluokista on äänestetty. Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä. Jos ehdotus hylätään, talousarvioesitys kokonaisuudessaan lähetetään takaisin toimivaltaiseen valiokuntaan.

10. Jos parlamentti ei ole tehnyt tarkistuksia talousarvioesitykseen eikä hyväksynyt muutosehdotuksia eikä talousarvion hylkäysesitystä, julistaa puhemies täysistunnossa talousarvion lopullisesti vahvistetuksi.

Jos parlamentti on tehnyt tarkistuksia talousarvioesitykseen tai hyväksynyt muutosehdotuksia, talousarvioesitys muutoksineen lähetetään neuvostolle.

11. Pöytäkirja istunnosta, jossa parlamentti on antanut lausuntonsa talousarvioesityksestä, lähetetään neuvostolle ja komissiolle.

4 artikla

Talousarvion lopullinen hyväksyminen ensimmäisen käsittelyn jälkeen

Sen jälkeen, kun neuvosto on ilmoittanut parlamentille, että se ei ole muuttanut parlamentin tekemiä tarkistuksia ja että se on hyväksynyt tai jättänyt hylkäämättä parlamentin tekemät muutosehdotukset, julistaa puhemies täysistunnossa talousarvioesityksen lopullisesti vahvistetuksi. Puhemies huolehtii siitä, että talousarvio julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

5 artikla

Neuvoston käsittelyn tarkastelu - toinen vaihe

1. Jos neuvosto on muuttanut yhtä tai useampaa parlamentin hyväksymistä tarkistuksista, on neuvoston muuttama teksti lähetettävä toimivaltaiseen valiokuntaan.

2. Jollei alla mainituista ehdoista muuta johdu, jäsen voi antaa käsiteltäväksi tai puoltaa tarkistusesityksiä neuvoston muuttamaan tekstiin.

3. Tällaiset tarkistusesitykset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ne on esitetty kirjallisesti vähintään 29 jäsenen allekirjoittamana tai jonkin valiokunnan puolesta ja jos ne säilyttävät talousarvion tulo- ja menopuolen tasapainon. Työjärjestyksen 147 artiklan 6 kohtaa ei sovelleta tässä yhteydessä.

Tarkistusesitykset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain jos ne koskevat neuvoston muuttamia tekstejä.

4. Puhemies asettaa määräajan, jonka kuluessa tarkistusesitykset on annettava käsiteltäväksi.

5. Toimivaltainen valiokunta ilmaisee kantansa neuvoston muuttamiin teksteihin ja antaa lausuntonsa muutettuja tekstejä koskevista tarkistusesityksistä.

6. Tarkistusesityksistä neuvoston muuttamiin teksteihin äänestetään täysistunnossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan säännöksiä. Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä. Jos tarkistusesitykset hyväksytään, neuvoston muuttamat tekstit katsotaan hylätyiksi. Jos tarkistusesitykset hylätään, neuvoston muuttamat tekstit katsotaan hyväksytyiksi.

7. Neuvoston yhteenvedosta, joka koskee parlamentin hyväksymien muutosehdotusten käsittelyä neuvostossa, keskustellaan ja päätöslauselmaesityksestä voidaan tämän jälkeen äänestää.

8. Tässä artiklassa tarkoitetun menettelyn tultua päätökseen ja jollei 6 artiklan säännöksistä muuta johdu, julistaa puhemies talousarvion lopullisesti vahvistetuksi parlamentin täysistunnossa. Puhemies huolehtii siitä, että talousarvio julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

6 artikla

Talousarvion hylkääminen kokonaisuudessaan

1. Vähintään 29 parlamentin jäsentä tai jokin valiokunta voi perustelluista syistä ehdottaa talousarvion hylkäämistä kokonaisuudessaan. Tällainen ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ehdotuksen liitteenä on kirjalliset perustelut ja jos se on annettu käsiteltäväksi puhemiehen asettaman määräajan kuluessa. Hylkäämisperusteet eivät saa olla ristiriidassa keskenään.

2. Toimivaltainen valiokunta antaa tällaisesta ehdotuksesta lausuntonsa ennen kuin ehdotuksesta äänestetään täysistunnossa.

Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä. Jos ehdotus talousarvion hylkäämisestä hyväksytään, talousarvioesitys kokonaisuudessaan lähetetään takaisin neuvostoon.

7 artikla

Väliaikainen kahdestoistaosa

1. Alla mainittuja ehtoja noudattaen jäsen voi sellaisten menojen osalta, jotka eivät perustu perustamissopimukseen tai sen nojalla annettuihin säädöksiin, tehdä päätösehdotuksen, joka poikkeaa neuvoston tekemästä päätöksestä hyväksyä väliaikaisen kahdestoistaosan ylittävät menot.

2. Päätösehdotukset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ne esitetään kirjallisesti vähintään yhdeksän parlamentin jäsenen allekirjoittamana tai puolueryhmän tai valiokunnan puolesta ja jos ne sisältävät päätösehdotuksen perustelut.

3. Toimivaltainen valiokunta antaa lausuntonsa ehdotuksista ennen niiden täysistuntokäsittelyä.

4. Parlamentti tekee päätöksen jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

8 artikla

Yhteisön ALV-aste

Parlamentti päättää ALV-asteesta talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

LIITE V

VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖKSIEN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMISMENETTELY

1 artikla

Asiakirjat

1. Seuraavat asiakirjat painetaan ja jaetaan:

a) komission antama tulo- ja menoselvitys, varainhoitoselvitys ja tase,

b) tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ja erityiskertomukset sekä niihin liittyvät toimielinten vastaukset,

c) tilintarkastustuomioistuimen EY:n perustamissopimuksen 188 c artiklan mukaisesti antama lausuma luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta,

d) neuvoston suositus.

2. Nämä asiakirjat lähetetään toimivaltaiseen valiokuntaan. Valiokunnat, joita asia koskee, voivat antaa lausunnon asiasta.

3. Jos muut valiokunnat haluavat antaa lausuntoja asiasta, asettaa puhemies määräajan, jonka kuluessa valiokuntien on annettava lausuntonsa toimivaltaiselle valiokunnalle.

2 artikla

Mietinnön käsittely

1. Parlamentti käsittelee varainhoitoasetuksessa säädetyn määräjan kuluessa toimivaltaisen valiokunnan mietinnön, joka sisältää ehdotuksen vastuuvapauden myöntämisestä, lykkäämisestä tai epäämisestä.

2. Työjärjestyksen tarkistuksia ja äänestyksiä koskevia artikloita sovelletaan, ellei tässä liitteessä toisin määrätä.

3 artikla

Vastuuvapauden myöntäminen

1. Jos toimivaltainen valiokunta katsoo aiheelliseksi esittää myönteisen päätöksen tekemistä, se laatii mietinnön, joka sisältää:

a) päätösehdotuksen, joka sisältää numerotiedot, joihin vastuuvapauden myöntäminen perustuu, ja joka siten osoittaa talousarvion toteuttamisen lopullisen tuloksen kyseisen varainhoitovuoden osalta,

b) päätöslauselmaesityksen vastuuvapauden myöntämispäätökseen liittyvine kommentteineen ja

c) perustelut.

Perustelut voidaan tarvittaessa antaa suullisesti.

2. Toimivaltainen valiokunta antaa lausuntonsa tarkistuksista ennen kuin niistä äänestetään.

3. Päätösehdotuksesta äänestetään ennen päätöslauselmaesitystä. Vastuuvapauden myöntämistä koskevan menettelyn viimeisenä vaiheena äänestetään päätöslauselmaesityksestä kokonaisuudessaan.

4 artikla

Vastuuvapauden myöntämisen lykkääminen

1. Toimivaltainen valiokunta voi antaa käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen vastuuvapauden myöntämispäätöksen lykkäämisestä. Esityksen tulee sisältää perustelut lykkäämiselle.

2. Tällainen esitys otetaan sen käsiteltäväksi antamista seuraavan istuntojakson esityslistalle.

5 artikla

Vastuuvapauden epääminen

1. Toimivaltainen valiokunta voi antaa käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen vastuuvapauden epäämisestä. Esityksen tulee sisältää perustelut vastuuvapauden epäämiselle.

2. Tällainen esitys otetaan sen käsiteltäväksi antamista seuraavan istuntojakson esityslistalle. Esitys hyväksytään vain parlamentin jäsenten enemmistöllä.

6 artikla

Valiokuntaan palauttaminen

1. Jos 3 artiklan 1a) kohdan mukainen päätösehdotus tai 3 artiklan 1b) kohdan, 4 artiklan 1 kohdan tai 5 artiklan 1 kohdan mukainen päätöslauselmaesitys ei saa tarvittavaa enemmistöä tai jos 3 artiklan 1a) kohdan mukainen tarkistus päätösehdotuksen numerotietoihin hyväksytään, katsotaan asia palautetuksi toimivaltaiseen valiokuntaan, joka parlamentin äänestystuloksen huomioon ottaen antaa parlamentille asiasta mietinnön seuraavan istuntojakson aikana.

2. Jos seurauksena on, että parlamentti ei voi myöntää vastuuvapautta varainhoitoasetuksessa säädetyn määräajan kuluessa, antaa puhemies asiasta komissiolle tiedon.

7 artikla

Vastuuvapautta koskevien päätösten täytäntöönpano

1. Puhemies toimittaa parlamentin päätökset tai päätöslauselmaesitykset 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti komissiolle ja muille toimielimille. Puhemies huolehtii siitä, että ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden sarjassa, jossa julkaistaan lainsäädännönalaan kuuluvia säädöksiä.

2. Vähintään kerran vuodessa toimivaltainen valiokunta antaa parlamentille mietinnön niistä toimenpiteistä, joihin toimielimet ovat ryhtyneet vastauksena vastuuvapauden myöntämispäätöksiin liittyviin kommentteihin ja parlamentin päätöslauselmiin sisältyviin menojen täytäntöönpanoa koskeviin kommentteihin.

3. Puhemies voi parlamentin puolesta, talousarvion valvonnassa toimivaltaisen valiokunnan mietinnön perusteella ja EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan mukaisesti nostaa tuomioistuimessa kanteen asianomaista toimielintä vastaan niiden velvollisuuksien laiminlyönnistä, jotka aiheutuvat vastuuvapautta koskevaan päätökseen tai menojen toteutusta koskeviin muihin päätöslauselmiin liittyvistä kommenteista.

LIITE VI (1)

PYSYVIEN VALIOKUNTIEN TOIMIVALTA JA VELVOLLISUUDET

I. Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sekä yhteisen puolustus- ja aseidenriisuntapolitiikan kehittämistä;

2. suhteita WEU:hun;

3. poliittisia näkökohtia, jotka koskevat suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanon osalta;

4. Euroopan valtioiden unioniin liittymistä koskevien neuvottelujen avaamista, valvomista ja päättämistä (Sopimus Euroopan unionista, O artikla);

5. assosiointisopimuksia (EY:n perustamissopimuksen 238 artikla) ja muita pääosin poliittisluonteisia kansainvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen avaamista, valvomista ja päättämistä;

6. kolmansien maiden ihmisoikeus- ja demokratisointikysymyksiä.

Kuullen yhteisparlamentaaristen valtuuskuntien ja parlamentaaristen sekavaliokuntien puheenjohtajia tämä valiokunta koordinoi yhteisparlamentaaristen valtuuskuntien ja parlamentaaristen sekavaliokuntien toimintaa valmistelemalla niiden kokouksia ja keskustelemalla kokouksien tuloksista. Yhteisparlamentaariset valtuuskunnat ja parlamentaariset sekavaliokunnat kuulevat taloudellisten ulkosuhteiden valiokuntaa taloutta ja kauppaa koskevissa asioissa.

II. Maataloutta ja maaseudun kehittämistä käsittelevä valiokunta

Tämä valiokunta on yleisvastuussa asioista, jotka koskevat EY:n perustamissopimuksen II osaston 38-47 artikloja, kuten:

1. yleisen maatalous- ja metsätalouspolitiikan harjoittaminen ja kehittäminen;

2. maaseudun kehittäminen mukaanlukien EMOTR:n ohjausosaston toiminta;

3. kotieläinten sairauksien valvontaa ja ehkäisyä koskeva eläinlääkintälainsäädäntö;

4. maatalousraaka-ainevarastot;

5. maatalouselintarviketeollisuus ja tuotantojärjestelmä;

6. karjanhoitoa koskeva lainsäädäntö;

7. eläinten ruoka.

Valiokunnan on annettava lausuntonsa muiden erikoisalojen asioista (kansanterveys, talouspolitiikka, taloudelliset ulkosuhteet, suhteet muihin Euroopan maihin tai assosioituneisiin maihin), joilla voi olla vaikutusta yhteisön maatalousmarkkinoiden rakenteeseen, ja asioista, jotka liittyvät maataloustuotteita koskevaan kauppapolitiikkaan.

III. Budjettivaliokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. Euroopan parlamentin talousarvioon liittyvän toimivallan määrittämistä ja käyttöä;

2. Euroopan unionin talousarviota (EHTY:n talousarvio mukaan lukien);

3. Euroopan unionin monivuotisia ennakkoarvioita tuloista ja menoista ja niitä koskevia toimielinten välisiä sopimuksia;

4. Euroopan unionin taloudellisia voimavaroja (mukaan lukien varojen keruu, varallisuus, jäsenmaiden jäsenmaksut);

5. yhteisön säädösten taloudellisia vaikutuksia;

6. parlamentin ja neuvoston välisen, komission myötävaikutuksella tapahtuvan sovittelumenettelyn valmistelua ja koordinointia, kun sovittelumenettely koskee yhteisön säädöksiä, joilla on taloudellisia vaikutuksia;

7. Euroopan unionin hallintoon, tilinpitoon ja henkilöstöön liittyviä ongelmia siinä tapauksessa, että ne koskevat budjettivaltaa, mikäli niillä on huomattavaa merkitystä virkamiesten oikeusasemaan;

8. menojen hyväksymiseksi katsottavia määrärahojen siirtoja;

9. parlamentin talousarviota, hallintoa ja tilinpitoa (työjärjestyksen 165 artikla);

10. yllämainittuihin kohtiin liittyviä säädöksiä.

Euroopan parlamentin talousarviota koskevien ongelmien osalta puhemiehistö ja talousarviovaliokunta päättävät seuraavista asioista toinen toisensa jälkeen:

a. virkaluettelosta,

b. alustavista ja varsinaisista tuloja ja menoja koskevista ennakkoarvioesityksistä.

Virkaluettelosta päätetään seuraavan menettelyn mukaisesti:

a. 1. puhemiehistö laatii virkaluettelon kullekin varainhoitovuodelle,

a. 2. puhemiehistön ja talousarviovaliokunnan välinen sovittelumenettely aloitetaan silloin, kun valiokunnan lausunto eroaa puhemiehistön alkuperäisistä päätöksistä,

a. 3. menettelyn lopuksi puhemiehistö tekee lopullisen päätöksen työjärjestyksen 164 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Menettely varsinaisten tuloja ja menoja koskevien ennakkoarvioiden laatimiseksi aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun puhemiehistö on tehnyt lopullisen päätöksensä virkaluettelosta. Menettelyssä noudatetaan 165 artiklan mukaisia vaiheita, jotka ovat seuraavat:

b. 1. puhemiehistö laatii alustavat ennakkoarvioesitykset tuloista ja menoista (kohta 1),

b. 2. talousarviovaliokunta laatii ennakkoarvioesitykset tuloista ja menoista (kohta 2),

b. 3. sovittelumenettely aloitetaan siinä tapauksessa, että talousarviovaliokunnan ja puhemiehistön kannat poikkeavat toisistaan huomattavasti.

Toimivaltaansa käyttäessään talousarviovaliokunta toimii kiinteässä yhteistyössä talousarvion valvontavaliokunnan kanssa. Varainhoitoasetuksen osalta toimivallan jako näiden kahden valiokunnan välillä riippuu asetusehdotuksen kysymysten luonteesta. Varainhoitoasetukset tai niiden osat, jotka koskevat talousarvion toteuttamista, hallintaa ja valvontaa, ovat talousarvion valvontavaliokunnan vastuulla.

IV. Talous- ja raha-asioita sekä teollisuuspolitiikkaa käsittelevä valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. sisämarkkinoiden toteuttamista koskevien aloitteiden valvontaa EY:n perustamissopimuksen 7b, 7c ja 100b artiklan mukaisesti;

2. rahapolitiikkaa, maksutasetta, pääoman liikkeitä sekä otto- ja antolainauspolitiikkaa koskevia kysymyksiä (kolmansista maista peräisin olevan pääoman liikkeiden valvontaa, Euroopan unionin pääoman vientiin kannustavia toimenpiteitä, EY:n perustamissopimuksen 73 artiklan b, c, d, e, f ja g kohdan, 104-109 artiklan m kohdan soveltamista);

3. yhteisön teollisuuspolitiikkaa, mukaan lukien yhteisön yleisen strategian täytäntöönpano erityissektoreilla;

4. yhteismarkkinoiden toimintaa, tarkemmin EY:n perustamissopimuksen 9-37 artiklan soveltamista koskien tavaroiden liikkumista, tulleja ja tullikiintiöitä ja tällä alueella Euroopan unionin laajentumisen seurauksena syntyviä ongelmia;

5. kilpailua koskevia kysymyksiä eli EY:n perustamissopimuksen 85-90 artiklan soveltamista koskevia kysymyksiä (kilpailua, sopimuksia ja monopoleja koskevia sääntöjä), mikäli kysymykset eivät kuulu muiden valiokuntien toimivaltaan (liikenne, kansanterveys jne.);

6. "sisäisiä" polkumyyntiä koskevia menettelytapoja (EY:n perustamissopimuksen 91 artikla);

7. julkisia tukia, lukuun ottamatta aluepoliittisia näkökohtia (EY:n perustamissopimuksen 92-94 artiklat);

8. keskipitkän ja pitkän aikavälin talous- ja rahapoliittista suunnittelua (EY:n perustamissopimuksen 102 artiklan a kohta, 109 artiklan i kohta ja 130 artiklan b kohta);

9. yhteisön teknisiä standardeja ja normeja (yhteistyössä Euroopan standardointilaitosten kanssa);

10. uuden tekniikan soveltamista tietyillä teollisuus- ja palvelualoilla (standardeja, kilpailusääntöjä, vapaata liikkuvuutta ja eri tuotantoalojen organisointiin liittyviä yleisiä ongelmia);

11. terästeollisuutta (markkinoiden ja hintojen vakautusta, keskittymien valvontaa yhteisön ohjelmien mukaisesti) (EHTY:n perustamissopimuksen 4, 46 ja 56-67 artiklat);

12. EY:n perustamissopimuksen 95-99 artiklan veromääräysten soveltamista, jotka koskevat tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaata liikkumista sisämarkkinoilla;

13. toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä talous- ja rahaliiton toteuttamiseksi vaiheittain (lyhyen aikavälin talouspolitiikan yhteistyö- ja sovittelukoneisto, keskipitkän aikavälin suunnittelun yhtenäistäminen, teollisuuspolitiikka, lyhyen ja keskipitkän aikavälin taloudellinen tuki, suojautumistoimet ja valuuttayhteistyö jne.).

V. Tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevä valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. energialähteitä ja energiapolitiikkaa yleensä, mukaan lukien EHTY:n ja Euratomin perustamissopimusten piiriin kuuluva hiili- ja ydinenergia;

2. perustutkimusta sekä esikilpailullista, esinormatiivista ja esiteollista tutkimusta, teknologista kehitystä, yhteisön teknologista tutkimusta ja kehittämistä koskevaa puiteohjelmaa ja muita erityisohjelmia kuten COST- ja EUREKA-ohjelmia sekä teknologista tutkimusta ja kehittämistä koskevia sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa ja tällaisen teknologisen tutkimuksen ja kehittämisen soveltamista, mikäli se ei kuulu sisämarkkinoiden ja teollisuuspolitiikan piiriin, kuten esimerkiksi avaruusteknologia (vrt. talous- ja raha-asioita sekä teollisuuspolitiikkaa käsittelevä valiokunta);

3. biotekniikan tutkimusta ja kehittämistä;

4. yhteisiä tutkimuskeskuksia ja ydinmittausten keskusvirastoa;

5. tiedon levittämistä ja tiedon tallennukseen, hakuun, siirtoon, vastaanottoon ja yhdistämiseen tarvittavan tietotekniikan kehittämistä;

6. patentteja ja teollisoikeuksia (yhteistyössä toimivaltaisen oikeusasioita ja kansalaisten oikeuksia käsittelevän valiokunnan kanssa);

7. jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehittämisohjelmien koordinointia ja näiden ohjelmien yhdenmukaisuutta puiteohjelman kanssa.

VI. Taloudellisten ulkosuhteiden valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa ulkomaankauppaa koskevista asioista ja ulkomaankaupan alueella solmituista sopimuksista, joihin erityisesti kuuluu:

1. unionin yhteisen kauppapolitiikan seuranta ja ao. kauppapolitiikkaan ja sen täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat (EY:n perustamissopimuksen 113 ja 235 artiklat);

2. sellaisten kansainvälisten sopimusneuvottelujen avaaminen, seuranta ja päättäminen, jotka koskevat pääasiassa taloudellisia ja kaupallisia suhteita kolmansiin maihin ja jotka eivät johda assosiointisopimuksiin (EY:n perustamissopimuksen 113 ja 235 artiklat);

3. Euroopan talousalueeseen liittyvät taloudelliset näkökohdat ja suhteet EFTAan;

4. kaikki GATTia ja WTO:hon siirtymistä koskevat näkökohdat (maatalous ja maaseudun kehittämisvaliokunnan sekä kalatalousvaliokunnan on annettava lausunto kaikista niistä asioista, jotka liittyvät kauppapolitiikkaan maatalous- ja kalataloustuotteiden osalta);

5. yhteisön ulkotulleihin ja kolmansien maiden harjoittamiin polkumyyntimenettelyihin liittyvät ongelmat;

6. taloudellinen yhteistyö, mukaan lukien rahoituspöytäkirjat teollisuusmaiden kanssa ja assosiointisopimusten taloudelliset näkökohdat.

Valtuuskunnat toimivat kiinteässä yhteistyössä tämän valiokunnan kanssa niiden taloudellisten ja kaupallisten näkökohtien osalta, jotka liittyvät suhteisiin kolmansien maiden kanssa.

VII. Oikeusasioita ja kansalaisten oikeuksia käsittelevä valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. yhteisön oikeuden luomiseen, tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia mukaan lukien yhteisön säädöksiin sovellettavan oikeudellisen perustan valinta;

2. kansainvälisen oikeuden luomiseen, tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia niiltä osin kuin ne koskevat Euroopan unionia;

3. Euroopan unionin kansalaisten oikeuksien ja perusoikeuksien määrittämiseen ja kodifiointiin liittyviä asioita sekä ehdotuksia, jotka koskevat yhteisön koko lainsäädännön tai sen osan virallista kodifiointia;

4. Euroopan oikeudellisen alueen luomista;

5. kansallisen lainsäädännön koordinointia yhteisötasolla:

a. sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien asetusten osalta (EY:n perustamissopimuksen 52-66 artiklat) mukaan lukien yritysoikeudelliset ongelmat (hoitaessaan tätä velvollisuutta - ja siinä tapauksessa, että ongelmat eivät ole pelkästään oikeudellisia - valiokunta yleensä kuulee talous- ja raha-asioita sekä teollisuuspolitiikkaa käsittelevää valiokuntaa, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa asetukset koskevat aluetta, joka kuuluu täsmällisemmin jonkin toisen valiokunnan vastuulle);

b. EY:n perustamissopimuksen 220 artiklan (luonnollisten ja oikeushenkilöiden suojelu) soveltamisessa ja laajasti sovellettavat toimenpiteet;

6. Euroopan yhteisöjen henkilöstösäännöt (yhdistämissopimuksen 24 artikla) lukuun ottamatta rahallisiin korvauksiin liittyviä asioita, mikäli niillä ei ole huomattavaa vaikutusta henkilöstön oikeudelliseen asemaan;

7. parlamentin osallisuutta tuomioistuimessa käsiteltävänä oleviin kanteisiin lukuun ottamatta kanteita, jotka koskevat parlamentin ja sen henkilöstön välisiä riita-asioita.

Kansallisen lainsäädännön lähentämiseen liittyviä kysymyksiä käsittelee kussakin tapauksessa se valiokunta, joka on toimivaltainen ehdotuksen aihepiirin mukaan. Oikeusasioita ja kansalaisten oikeuksia käsittelevä valiokunta voi kuitenkin harkintansa mukaan antaa lausuntonsa näistä ehdotuksista työjärjestyksen 147 artiklan mukaisesti.

Valiokunnan tulee myös antaa lausunto yhtenäisen vaalitavan viimeistelyyn johtavista keskusteluista siihen liittyvien oikeudellisten näkökohtien osalta.

VIII. Sosiaali- ja työllisyysasiain valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. elin- ja työolojen parantamista;

2. työsuojelua, erityisesti työntekijöiden terveyttä, hygieniaa ja turvallisuutta (EY:n perustamissopimuksen 118 artiklan a kohta);

3. työllisyyspolitiikkaa, erityisesti nuorisotyöllisyyttä;

4. palkka-, eläke-, ja tulopolitiikkaa sekä pääoman muodostusta;

5. ammattikoulutusta koskien erityisesti työmarkkinoille pääsyä ja uudelleenkoulutuksen saatavuutta uudelleensijoittautumisen ja ammatillisen liikkuvuuden yhteydessä;

6. ammatillisten pätevyysvaatimusten yhtenäistämistä;

7. palkallisia lomajärjestelmiä;

8. Euroopan sosiaalirahaston toimintaa (uudelleensijoittautumista, uudelleenkoulutusta jne.);

9. työntekijöiden vapaata liikkuvuutta;

10. yhteisön jäsenmaiden ja yhteisön ulkopuolisten maiden siirtotyöläisten sosiaaliturvaa;

11. asuntopolitiikkaa ja tuettua asuntorakennustoimintaa;

12. sosiaalipoliittisen yhteistyön edistämistä jäsenmaiden välillä erityisesti työoikeuden ja sosiaalipoliittisen lainsäädännön lähentämisen osalta;

13. "Euroopan sosiaalipoliittisen talousarvion" edistämistä;

14. naisten ja miesten samapalkkaisuutta ja yhtäläisiä työ- ja ammattikoulutusmahdollisuuksia miehille ja naisille.

Valiokunnan tulee myös antaa lausuntonsa siirtotyöläisten oikeuksia koskevista asioista.

IX. Aluepoliittinen valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. yhteisön aluepolitiikkaa, jolla tarkoitetaan rakennepolitiikkaa, jonka tarkoituksena on kansantalouksien yhteensovittaminen, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, yhteisön sopusointuinen kehitys ja eriarvoisuuksien poistaminen;

2. yhteisön aluepoliittisten, epäedullisten alueiden kehittämistä koskevia (tavoite 1), teollisesti taantuneita alueita koskevia (tavoite 2) ja maaseutua koskevia (tavoite 5b) suunnitelmien ja hankkeiden laatimista, täytäntöönpanoa ja arviointia;

3. niiden alueiden erityisongelmia, jotka ovat epäedullisessa asemassa joko maatalouteen perustuvan taloutensa tai niiden teollisuustoimialoja kohdanneen kriisin johdosta;

4. yhteisön muiden politiikkojen vaikutuksia aluepolitiikan kohteena oleviin alueisiin;

5. Euroopan unionin laajentumisen tai assosiointisopimusten vaikutuksia aluepolitiikkaan;

6. Euroopan aluekehitysrahaston hallinnointiin, tehokkuuteen ja valvontaan sekä muihin yhteisön aluepoliittisiin välineisiin liittyviä ongelmia;

7. yhteisön rakenteellisten rahoitusvälineiden koordinointia;

8. ongelmia, jotka koskevat yhteisön aluetuen kriteerejä ja tehokasta käyttöä yhteisön jäsenvaltioissa ja kansallisten aluetukiohjelmien koordinointia;

9. yhteisön aluesuunnittelupolitiikan kehitystä ja ongelmia, jotka liittyvät kansallisten kaupunki- ja maaseutusuunnittelua koskevien suunnitelmien ja päätösten sekä yhteisön aluepolitiikan väliseen suhteeseen;

10. suhteita paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin perustamissopimusten hengen mukaisesti ja näiden viranomaisten osallistumista aluepolitiikan suunnitteluun;

11. rajojen yli ulottuvaa yhteistyötä.

X. Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. yhteisen liikennepolitiikan kehittämistä (EY:n perustamissopimuksen 74-84 artiklat);

2. Euroopan laajuisen liikenneverkon luomista;

3. kansainvälisen liikenteen vapauttamista;

4. liikennesektorilla tapahtuvaa syrjintää, yhdenmukaistamista ja koordinointia;

5. ongelmia, jotka koskevat lento- ja vesiliikennettä sekä putkikuljetuksia;

6. Euroopan yhteisön satamapolitiikkaa;

7. mahdollisia yhtymäkohtia yhteisen liikennepolitiikan ja sen liikennepoliittisten tariffien sekä kilpailusääntöjen tai sosiaali-, maatalous-, energia- tai aluepolitiikan vaatimusten välillä (ks. EY:n perustamissopimuksen 3f artikla kohta ja 74 artikla sekä EHTY:n perustamissopimuksen 70 artikla ja sitä seuraava artikla);

8. postiliikennettä;

9. Euroopan yhteisön matkailupolitiikkaa.

Valiokunnan tulee myös antaa lausuntonsa kilpailuun, kaupallisten esteiden poistamiseen, sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen liittyvistä asioista liikennepolitiikan osalta.

XI. Ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. ympäristöpolitiikkaa ja ympäristönsuojelutoimenpiteitä:

a. ilman, maaperän ja vesien saastumista,

b. vaarallisten aineiden luokitusta, pakkausta, merkintää, kuljetusta ja käyttöä,

c. suurimpien sallittujen melurajojen asettamista,

d. jätteiden käsittelyä ja varastointia (kierrätys mukaan lukien),

e. ympäristönsuojelua (esim. Reinin tai Välimeren suojelua) koskevia kansainvälisiä ja alueellisia toimenpiteitä ja sopimuksia,

f. eläinten ja niiden elinympäristön suojelua,

g. lausuntojen antamista ympäristöön vaikuttavista energia- ja tutkimusohjelmista,

h. merioikeuden ympäristömääräyksiä;

2. kansanterveyttä:

a. terveyskasvatusohjelmia (painottuen tupakoinnin, huumeiden käytön, sydän- ja verisuonisairauksien ja dieettivalmisteiden käytön ennaltaehkäisyyn),

b. elintarvikevalvontaa,

c. eläinlääkintälainsäädäntöä, joka koskee ihmisten terveyden suojelua eläinkunnan tuotteissa olevien bakteerien ja jäämien aiheuttamilta vaaroilta sekä elintarvikkeiden (lihan, maidon jne.) ja tuotantotilojen (teurastamojen, meijereiden jne.) terveystarkastuksia,

d. lääketuotteet mukaan lukien eläinlääkinnälliset tuotteet,

e. lääketieteellistä tutkimusta,

f. kosmeettisia tuotteita,

g. väestönsuojelua;

3. kuluttajasuojaa: ongelmia, jotka koskevat yhteisön toimintaohjelmissa ehdotetun lainsäädännön täytäntöönpanoa eli:

a. kuluttajien suojelua terveys- ja turvallisuusriskeiltä,

b. kuluttajien taloudellisten etujen suojelua,

c. kuluttajien oikeusturvan parantamista (oikeusapu, oikeusneuvonta ja valitusoikeus),

d. kuluttajille suunnatun tiedon ja kuluttajavalistuksen parantamista,

e. kuluttajien asianmukaista kuulemista ja edustusta kuluttajien etuja koskevien päätösten valmistelussa.

XII. Kulttuuri-, nuoriso- ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevä valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. Euroopan unionin toiminnasta tiedottamista yleisölle;

2. nuorisovaihtoa mukaan lukien nuorten harjoittelijavaihto ja muita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää nuorten osallistumista Euroopan yhdentymiskehitykseen;

3. politiikkaa, jonka tarkoituksena on kulttuuriperinnön säilyttäminen, vahvistaminen ja edistäminen sekä maisemasuojelu yhteistyössä ympäristö-, terveys- ja kuluttajavaliokunnan kanssa;

4. kulttuuriyhteisön perustamista koskevia ehdotuksia;

5. Euroopan nuorisofoorumin toimintaa;

6. koulutuspolitiikkaa;

7. Euroopan säätiötä;

8. koulutusohjelmia, opinto-ohjelmien yhdenmukaistamista ja keskinäistä tutkintojen tunnustamista;

9. Euroopan yliopiston kehittämistä ja yhteistyötä korkeakoululaitosten välillä;

10. Eurooppa-koulujärjestelmän edistämistä;

11. aikuisten jatkokoulutusta ja etäopiskelua;

12. tiedotustoimintaa ja tiedotusvälineitä koskevia kysymyksiä;

13. urheilupolitiikan kehittämistä koskevia kysymyksiä;

14. vapaa-ajan viettoa.

Valiokunnan tulee antaa lausunto nuorisotyöllisyyspolitiikkaan ja ammatilliseen koulutukseen liittyvistä ongelmista.

XIII. Kehitys- ja yhteistyövaliokunta

Tämä valiokunta on vastuussa yhteisön kehityspolitiikan tarkastelusta ja seurannasta erityisesti asioissa, jotka koskevat:

1. pohjoisen ja etelän välistä vuoropuhelua;

2. humanitaarista apua, hätäapua ja elintarvikeapua;

3. teknistä ja taloudellista yhteistyötä sekä koulutusyhteistyötä;

4. suosituimmuusjärjestelyä;

5. teollisuuden, maatalouden ja maaseudun kehitystä.

Tämä valiokunta on vastuussa myös asioista, jotka koskevat:

6. AKT-EY-yleissopimuksen soveltamista;

7. Maghreb- ja Machreq-maiden kanssa solmittujen yhteistyösopimusten soveltamista;

8. suhteita tiettyihin kehitysmaihin tai kehitysmaaryhmiin, joiden kanssa Euroopan yhteisö on solminut yhteistyö- tai assosiointisopimuksia;

9. taloudellista ja teknistä yhteistyötä kehitysmaiden kanssa;

10. suhteita kehitysyhteistyöhön erikoistuneiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

XIV. Kansalaisvapauksien ja sisäasiain valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. Euroopan unionin ihmisoikeusongelmia;

2. Euroopan unionin kansalaisvapauksia ja henkilöiden turvallisuutta ja vapaata liikkuvuutta;

3. turvapaikkapolitiikkaa;

4. taistelua rasismia ja muukalaisvihaa vastaan;

5. maahanmuuttopolitiikkaa ja kolmansien maiden kansalaisia koskevaa politiikkaa;

6. taistelua kansainvälistä rikollisuutta, huumekauppaa ja kansainvälisiä petoksia vastaan;

7. tulliyhteistyötä (Euroopan unionin perustamissopimuksen VI osaston K.1 artiklan 8 kohdan mukaisesti);

8. poliisiasiain yhteistyötä terrorismin, huumekaupan ja muiden kansainvälisen rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi mukaan lukien Euroopan poliisiviranomaisen välityksellä (Europol) järjestettävä unionin laajuinen tietojenvaihtojärjestelmä;

9. oikeuspoliittista yhteistyötä yllä mainituilla alueilla;

10. Euroopan unionin perustamissopimuksen VI osaston mukaisesti hyväksyttyjä sopimuksia.

XV. Talousarvion valvontavaliokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. sellaisten varainhoidollisten, talousarvioon liittyvien ja hallinnollisten talousarvion toteuttamistoimenpiteiden valvontaa, joihin on ryhdytty Euroopan unionin yleisen talousarvion (mukaan lukien EKR) yhteydessä tai EHTY:n taloudellisen tai hallinnollisen toiminnan yhteydessä tai EIP:n komission ohjeisiin perustuvan rahoitustoiminnan yhteydessä, sekä EIP:n rahatoiminnan koordinointia muiden Euroopan yhteisön rahoitusvälineiden kanssa;

2. varainhoitoasetusta;

3. Euroopan parlamentin tekemiä vastuuvapauden myöntämistä koskevia päätöksiä ja niihin liittyviä tai niiden täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitä;

4. tilejä ja taseita, jotka liittyvät parlamentin tulojen ja menojen päättämistä, esittämistä ja tarkastusta koskeviin päätöksiin sekä näitä päätöksiä seuraaviin tai niitä toteuttaviin toimenpiteisiin, erityisesti kun on kyse sisäisen vastuuvapauden myöntämismenettelystä, joka vaatii läheistä yhteistyötä puhemiehen ja puhemiehistön kanssa;

5. Euroopan yhteisöjen, niiden toimielinten ja niiden rahoittamien toimielinten tuloslaskelmien ja taseiden päättämistä, esittämistä ja tarkastamista mukaan lukien siirrettävien määrärahojen määrääminen ja taseen päättäminen;

6. voimassa olevien talousarvioiden toteutuksen seurantaa komission antamien toistuvien kertomusten perusteella ja toteutusta koskevien toimenpiteiden seurantaa siinä tapauksessa, että niiden toteutuksessa ei ole kyse budjettivallan käytöstä (esim. siirrot ja muut toimenpiteet lukuun ottamatta 100 luvun mukaisia siirtoja, määrärahojen myöntämisiä, määrärahojen siirtoja ja uudelleen jakamista, jotka kuuluvat talousarviovaliokunnan toimivaltaan;

7. yhteisön eri rahoitusmuotojen tehokkuuden arviointia, eri rahoitusvälineiden koordinointia ja Euroopan unionin rahoittamien politiikkojen toteutuksen kustannustehokkuuden arviointia;

8. lainaehtojen, rahoitusmekanismien ja niiden toteutukseen tarkoitettujen hallintorakenteiden tarkastelua tutkimalla petostapauksia ja epäsäännönmukaisuuksia;

9. lainsäädännöllisten lausuntojen laatimista asetuksista tai niiden osista, jotka liittyvät talousarvion toteutukseen mukaan lukien hallinto ja talousarviovaliokunnalle laadittavat lausunnot päätöksistä, jotka sisältävät arvion menojen toteutuksesta ja hallinnasta (talousarviomenettely, rahoitusnäkökulmien sovittaminen ja tarkistaminen, määrärahojen siirto jne.);

10. sellaista lainsäädännöllisten lausuntojen, suositusten, kuulemisten ja tietojen valmistelua, jotka koskevat Euroopan unionin talousarvioon vaikuttavien petosten ja epäsäännönmukaisuuksien tarkastamisen, torjumisen, syytteeseenpanon ja rankaisemisen järjestämistä ja jotka koskevat unionin taloudellisten etujen suojelua yleensä;

11. parlamentin valiokunnille ja muille parlamentin toimielimille niiden pyynnöstä tai valiokunnan omasta aloitteesta annettavia talousarvion valvontaa koskevia lausuntoja ja tietoja;

12. tilintarkastustuomioistuimen antamien kertomusten ja lausuntojen käsittelyä;

13. suhteita tilintarkastustuomioistuimeen ja sen jäsenten nimittämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta parlamentin puhemiehen toimivaltaa;

14. talousarvion valvontavaliokunnan vastuualueeseen kuuluvien luottamuksellisten asiakirjojen käsittelyä liitteen VII säännösten mukaisesti.

Näitä velvollisuuksia hoitaessaan talousarvion valvontavaliokunta toimii läheisessä yhteistyössä talousarviovaliokunnan kanssa.

XVI. Institutionaalisten asioiden valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. poliittista unionia koskevia ongelmia tai siihen liittyviä säädösluonnoksia;

2. Euroopan yhdentymiskehitystä hallitusten välisten konferenssien valmistelun ja järjestämisen yhteydessä;

3. Euroopan yhteisön institutionaalista rakennetta perustamissopimusten puitteissa (ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta ja kansalaisvapauksien ja sisäasiain valiokunta antavat kumpikin lausuntonsa näistä asioista, niiltä osin kuin asiat niille kuuluvat, mikäli asiat liittyvät perustamissopimusten kunkin toimielimen sisäistä toimintaa ja toimielinten välisiä suhteita koskevien määräysten tulkintaan, soveltamiseen ja laajentamiseen);

4. Euroopan unionin perustamissopimuksen täytäntöönpanoa ja sen toimivuuden arviointia;

5. suhteita muihin Euroopan yhteisön toimielimiin ja laitoksiin;

6. yhtenäisen vaalitapaesityksen laatimista;

7. Euroopan unionin toimielinten sijaintipaikkaa koskevia poliittisia näkökohtia.

XVII. Kalatalousvaliokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat yhteisen kalatalouspolitiikan toimintaa ja kehittämistä sekä sen hallinnointia mukaan lukien kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR).

Valiokunnan on annettava lausuntonsa kaikista niistä asioista, vaikka ne kuuluisivat jonkin muun erityisalan piiriin (kansanterveyden, talouspolitiikan, taloudellisten ulkosuhteiden, suhteiden Euroopan valtioiden tai muiden assosioituneiden valtioiden kanssa), joilla on vaikutusta yhteisön kalataloustuotemarkkinoiden järjestämiseen ja asioihin, jotka liittyvät kalataloustuotteita koskevaan kauppapolitiikkaan.

XVIII. Työjärjestystä, valtakirjojen tarkastusta ja loukkaamattomuutta käsittelevä valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. parlamentin työjärjestystä, eli:

a. työjärjestyksen ja sen liitteiden muotoilua,

b. työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti käsiteltäväksi annettujen työjärjestystä koskevien tarkistusten käsittelyä ja niitä koskevien mietintöjen laatimista,

c. työjärjestyksen tulkintaa työjärjestyksen 127 ja 162 artiklan mukaisesti;

2. työjärjestyksen 7 artiklan ja 8 artiklan 7 kohdan säännösten soveltamista:

a. uusien jäsenten valtakirjojen tarkastuksessa ja

b. mahdollisten kiistojen ratkaisussa;

3. erioikeuksia ja loukkaamattomuutta.

XIX. Naisten oikeuksien valiokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat:

1. naisten oikeuksien määrittämistä ja kehitystä Euroopan unionissa perustuen Euroopan parlamentin kyseistä asiaa koskevaan päätöslauselmaan;

2. naisten yhtäläisiä oikeuksia koskevien direktiivien täytäntöönpanoa ja parantamista sekä uusien direktiivien muotoilua;

3. naisia, mukaan lukien nuoret naiset, koskevaa sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspolitiikkaa sekä toimenpiteitä naisten työttömyyden torjumiseksi;

4. tiedotuspolitiikkaa ja naistutkimusta;

5. yhteisten politiikkojen arviointia naisnäkökulmasta ja sisämarkkinoiden toteutumisen vaikutuksia naisten kannalta;

6. ongelmia, jotka liittyvät naisten ammattitoimintaan ja naisten rooliin perheessä;

7. naisia yhteisön Euroopan unionin toimielimissä;

8. naiskysymyksiä kansainvälisellä tasolla (Yhdistyneissä kansakunnissa, Kansainvälisessä työvirastossa jne.);

9. siirtotyöläisnaisten ja siirtotyöläisten puolisoiden tilannetta sekä niiden naisten asemaa, jotka ovat sekä jonkin Euroopan maan että Euroopan ulkopuolisen maan kansalaisia, Euroopan yhteisön sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön puitteissa.

XX. Vetoomusvaliokunta

Tämä valiokunta on vastuussa asioista, jotka koskevat vetoomuksia, niiden käsittelyä ja niiden edellyttämiä toimenpiteitä sekä suhteita oikeusasiamiehen kanssa.

(1) Vahvistettu parlamentin päätöksellä 19. toukokuuta 1983 135 artiklan mukaisesti ja muutettu parlamentin päätöksillä 25. heinäkuuta 1984, 21.tammikuuta 1987, 26. heinäkuuta 1989, 15. tammikuuta 1992 ja 21. heinäkuuta 1994.

LIITE VII (1)

MENETTELY EUROOPAN PARLAMENTILLE TOIMITETTUJEN LUOTTAMUKSELLISTEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELEMISEKSI

1. Kun Euroopan parlamentille toimitetaan tietoja tai asiakirjoja luottamuksellisina, soveltaa toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtaja ilman eri toimenpiteitä alla olevan 3 kohdan mukaista luottamuksellista menettelyä.

2. Jokainen Euroopan parlamentin valiokunta voi soveltaa luottamuksellista menettelyä jonkin tiedon tai asiakirjan suhteen jäsenensä sitä kirjallisesti tai suullisesti pyytäessä. Päätökseen luottamuksellisen menettelyn soveltamisesta tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö läsnäolevista jäsenistä.

3. Kun valiokunnan puheenjohtaja on julistanut käsittelyn luottamukselliseksi, käsittelyyn voivat osallistua vain valiokunnan jäsenet sekä virkamiehet ja asiantuntijat, jotka puheenjohtaja on etukäteen nimennyt ja joiden läsnäolo on ehdottoman välttämätöntä.

Asiakirjat, jotka numeroidaan, jaetaan kokouksen alussa ja kerätään pois kokouksen päättyessä. Asiakirjoista ei saa tehdä muistiinpanoja eikä niistä saa ottaa valokopioita.

Kokouksen pöytäkirjassa ei ole mainintoja luottamuksellisena käsitellystä asiasta käydystä keskustelusta. Vain asiaa koskeva päätös, jos sellainen on tehty, kirjataan pöytäkirjaan.

4. Kolme luottamuksellista menettelyä soveltaneen valiokunnan jäsentä voi vaatia salassapitovelvollisuuden rikkomista koskevien tapausten käsittelyä ja asia voidaan ottaa esityslistalle. Valiokunta voi jäsentensä enemmistöllä päättää, että salassapitovelvollisuuden rikkomista koskevien tapausten käsittely otetaan valiokunnan puheenjohtajalle toimitettua käsittelypyyntöä seuraavan kokouksen esityslistalle.

5. Rangaistukset: Rikkomustapauksissa valiokunnan puheenjohtaja antaa, varapuheenjohtajia kuultuaan, perustellun päätöksen sovellettavista rangaistuksista (huomautus, valiokunnasta erottaminen määräajaksi tai kokonaan).

Kyseinen jäsen voi jättää päätöksestä valituksen ilman lykkäävää vaikutusta. Euroopan parlamentin puhemieskonferenssi käsittelee valituksen yhdessä kyseisen valiokunnan puheenjohtajiston kanssa. Enemmistöpäätöksestä ei voi valittaa.

Jos voidaan näyttää toteen, että virkamies on rikkonut salassapitovelvollisuutta, sovelletaan henkilöstösääntöjen mukaisia rangaistuksia.

(1) Vahvistettu parlamentin päätöksellä 15. helmikuuta 1989.

LIITE VIII

EUROOPAN PARLAMENTIN TUTKINTAOIKEUDEN KÄYTTÄMISTÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätös, tehty 19 päivänä huhtikuuta 1995, Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (1)

EUROOPAN PARLAMENTTI, NEUVOSTO JA KOMISSIO, jotka

ottavat huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 20 b artiklan,

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 138 c artiklan,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 107 b artiklan,

sekä katsovat, että

olisi laadittava yksityiskohtaiset säännöt Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämisestä ottamalla huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten määräykset,

väliaikaisilla tutkintavaliokunnilla on oltava tarvittavat keinot tehtäviensä suorittamiseksi; tämän vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisöjen toimielimet ja laitokset toteuttavat näiden tehtävien suorittamisen helpottamiseksi tarvittavat toimenpiteet,

väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa tapahtuvan käsittelyn salaisuus ja luottamuksellisuus on turvattava, ja

tutkintaoikeuden käyttämistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä voidaan tarkistaa Euroopan parlamentin nykyisen vaalikauden päättymisestä alkaen kokemusten perusteella, jos yksi kyseisistä kolmesta toimielimestä sitä pyytää,

OVAT YHTEISELLÄ SOPIMUKSELLA TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tässä päätöksessä vahvistetaan EHTY:n perustamissopimuksen 20 b artiklan, EY:n perustamissopimuksen 138 c artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 107 b artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2 artikla

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetuissa perustamissopimuksissa määrätyissä rajoissa ja määrätyin ehdoin Euroopan parlamentti voi tehtäviään suorittaessaan, jos neljännes sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä yhteisön oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta, Euroopan yhteisöjen toimielimen tai laitoksen, jäsenvaltion julkisen hallinnon tai sellaisten henkilöiden, joilla yhteisön oikeuden mukaisesti on soveltamisvaltuutus, aiheuttamasta rikkomuksesta tai epäkohdasta.

Euroopan parlamentti määrää väliaikaisten tutkintavaliokuntien kokoonpanon ja toimeksiannon.

Päätös väliaikaisen tutkintavaliokunnan perustamisesta, jossa erityisesti yksilöidään tutkintavaliokunnan tehtävä ja määräaika kertomuksen esittämiselle, julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Väliaikainen tutkintavaliokunta toimii Euroopan yhteisöjen toimielimille ja laitoksille perustamissopimuksissa annettujen valtuuksien mukaisesti.

Väliaikaisen tutkintavaliokunnan jäsenten ja muiden henkilöiden, jotka tehtäviään suorittaessaan ovat hankkineet tai saaneet tietoonsa seikkoja, tietoja, asiakirjoja tai esineitä, joita koskee jäsenvaltion tai yhteisön toimielimen antamien säännösten mukainen salassapitovelvollisuus, on, tehtäviensä päätyttyäkin, pidettävä ne salassa henkilöiltä, joilla ei ole oikeutta saada niistä tietoja, ja yleisöltä.

Asiantuntijoita kuullaan ja todistajia kuulustellaan julkisessa istunnossa. Jos neljännes tutkintavaliokunnan jäsenistä taikka yhteisö tai kansalliset viranomaiset sitä pyytävät tai jos väliaikaisen tutkintavaliokunnan käsiteltävänä on salassa pidettäviä tietoja, asia on käsiteltävä yleisön läsnä olematta. Todistajilla ja asiantuntijoilla on oikeus antaa lausuntonsa yleisön läsnä olematta.

3. Väliaikainen tutkintavaliokunta ei saa ottaa käsiteltäväkseen kansallisessa tai yhteisön tuomioistuimessa tutkittavina olevia asioita oikeudenkäynnin ollessa vielä vireillä.

Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on 1 kohdan mukaisesti julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, tai siitä, kun komissio on saanut tiedon väliaikaiselle tutkintavaliokunnalle esitetyn epäilyn jäsenvaltion suorittamasta yhteisön oikeuden rikkomisesta, komissio voi ilmoittaa Euroopan parlamentille, että väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkittavaksi aiottu asia on käsiteltävänä mahdollista oikeudenkäyntiä edeltävässä yhteisön menettelyssä; tällöin väliaikaisen tutkintavaliokunnan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että komissio voi täysimääräisesti käyttää perustamissopimusten mukaisia valtuuksiaan.

4. Väliaikainen tutkintavaliokunta lakkaa, kun se antaa mietintönsä sen perustamista koskevassa päätöksessä vahvistetussa määräajassa tai viimeistään enintään kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun tutkintavaliokunta perustettiin, kuitenkin viimeistään kyseisen vaalikauden loppuun mennessä.

Euroopan parlamentti voi perustellulla päätöksellä kahdesti pidentää kahdentoista kuukauden määräaikaa kolmella kuukaudella. Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

5. Väliaikaista tutkintavaliokuntaa ei saa perustaa tai perustaa uudelleen käsittelemään asioita, jotka jo on tutkittu väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa, ennen kuin vähintään kaksitoista kuukautta on kulunut tätä tutkintaa koskevan mietinnön antamisesta tai valiokunnan tehtävän päättymisestä, ellei uusia tosiseikkoja ole ilmennyt.

3 artikla

1. Väliaikainen tutkintavaliokunta suorittaa yhteisön oikeutta sovellettaessa tapahtuneeksi epäiltyjen rikkomusten tai epäkohtien toteamiseksi tarvittavat tutkimukset jäljempänä määrätyllä tavalla.

2. Väliaikainen tutkintavaliokunta voi pyytää Euroopan yhteisöjen toimielintä tai laitosta tai jäsenvaltion hallitusta nimeämään yhden tai useamman jäsenensä osallistumaan valiokunnan toimintaan.

3. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan esittämästä perustellusta pyynnöstä asianomaiset jäsenvaltiot tai Euroopan yhteisöjen toimielimet ja laitokset nimeävät virkamiehen tai muun henkilöstöön kuuluvan, jonka ne valtuuttavat esiintymään väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa, jollei salassapitoa taikka yleistä tai kansallista turvallisuutta koskevista seikoista kansallisen lainsäädännön mukaisesti muuta johdu.

Kyseiset virkamiehet tai muut henkilökuntaan kuuluvat esiintyvät hallituksensa tai toimielimensä nimissä ja sen antamien toimintaohjeiden mukaisesti. Heitä sitovat heidän asemastaan johtuvat velvoitteet.

4. Jäsenvaltioiden viranomaiset ja Euroopan yhteisöjen toimielimet tai laitokset toimittavat väliaikaisen tutkintavaliokunnan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tutkintavaliokunnan tehtävän toteuttamiseksi tarvittavat asiakirjat, jollei siihen salassapitoa taikka yleistä tai kansallista turvallisuutta koskevien seikkojen vuoksi ole kansallisen lainsäädännön tai määräysten perusteella estettä.

5. Mitä 3 ja 4 kohdassa määrätään, ei kuitenkaan rajoita jäsenvaltioiden muiden, virkamiesten esiintymisen tai asiakirjojen toimittamisen kieltävien säännösten soveltamista.

Asianomaisen valtion hallituksen tai toimielimen valtuutetun edustajan on ilmoitettava Euroopan parlamentille salassapidosta, yleisestä tai kansallisesta turvallisuudesta taikka ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista määräyksistä johtuvasta esteestä.

6. Euroopan yhteisöjen toimielimet tai laitokset eivät saa antaa väliaikaiselle tutkintavaliokunnalle jäsenvaltiosta peräisin olevia asiakirjoja ilmoittamatta siitä ensin kyseiselle valtiolle.

Ne saavat toimittaa väliaikaiselle tutkintavaliokunnalle asiakirjoja, joihin tämän artiklan 5 kohtaa sovelletaan, ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella.

7. Mitä 3, 4 ja 5 kohdassa säädetään, sovelletaan luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin, joille on yhteisön oikeudessa annettu valtuus sen soveltamiseen.

8. Väliaikainen tutkintavaliokunta voi kutsua kenet tahansa todistajana kuultavaksi, jos se sen tehtävien suorittamiseksi on tarpeen. Jos väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa käsiteltävänä olevassa asiassa esiintyminen saattaa vahingoittaa henkilöä, hänet kutsuneen väliaikaisen tutkintavaliokunnan on ilmoitettava tästä hänelle.

4 artikla

1. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan saamia tietoja saa käyttää ainoastaan sen tehtävien suorittamiseksi. Niitä ei saa julkistaa, jos ne sisältävät salassapidettäviä tai luottamuksellisia seikkoja tai jos niissä mainitaan asiaan osallisia henkilöitä nimeltä.

Euroopan parlamentti antaa väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa tapahtuvan käsittelyn salassapidon ja luottamuksellisuuden turvaamiseksi tarvittavat hallinnolliset ja lainsäädännölliset toimenpiteet.

2. Väliaikaisen tutkintavaliokunnan mietintö esitetään Euroopan parlamentille, joka voi päättää sen julkistamisesta ottaen huomioon, mitä 1 kohdassa määrätään.

3. Euroopan parlamentti voi osoittaa Euroopan yhteisöjen toimielimille tai laitoksille taikka jäsenvaltioille väliaikaisen tutkintavaliokunnan mietinnön perusteella mahdollisesti antamiaan suosituksia. Nämä tekevät niistä aiheellisiksi katsomansa johtopäätökset.

5 artikla

Tämän päätöksen soveltamista koskevat tiedonannot jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille on toimitettava niiden Euroopan unionissa olevien pysyvien edustustojen kautta.

6 artikla

Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä edellä olevia yksityiskohtaisia sääntöjä voidaan tarkistaa saatujen kokemusten perusteella Euroopan parlamentin nykyisen vaalikauden päätyttyä.

7 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

(1) N:o L 113, 19.5.1995,s. 2