EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 95/1/EY,

annettu 2 päivänä helmikuuta 1995,

kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, moottorin suurimmasta vääntömomentista ja suurimmasta nettotehosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottavat huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/61/ETY (),

ottavat huomioon komission ehdotuksen (),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (),

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (),

sekä katsovat, että

sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan; on toteutettava tätä varten tarvittavat toimenpiteet,

menetelmät kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimman rakenteellisen nopeuden, suurimman vääntömomentin ja moottorin suurimman nettotehon mittaamiseksi eroavat toisistaan eri jäsenvaltioissa; näiden eroavuuksien vuoksi ne muodostuvat kaupan esteiksi yhteisössä,

sisämarkkinoiden toiminnan esteet voidaan poistaa, jos kaikki jäsenvaltiot antavat samat vaatimukset kansallisten sääntöjensä sijasta, ja

on tarpeen laatia yhdenmukaiset määritelmät menetelmille kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimman rakenteellisen nopeuden, suurimman vääntömomentin ja moottorin suurimman nettotehon mittaamiseksi direktiivissä 92/61/ETY annettujen tyyppihyväksyntä- ja osien tyyppihyväksyntätoimenpiteiden soveltamiseksi kaikentyyppisiin tällaisiin ajoneuvoihin,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkien direktiivin 92/61/ETY 1 artiklassa määriteltyjen kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimman rakenteellisen nopeuden, suurimman vääntömomentin ja moottorin suurimman nettotehon mittaamismenetelmiin.

2 artikla

Kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurinta rakenteellista nopeutta, suurinta vääntömomenttia ja suurinta nettotehoa koskevien osien tyyppihyväksyntämenettelyjen (mittausmenetelmät) ja tällaisten ajoneuvojen vapaata liikkumista koskevien vaatimusten on oltava direktiivin 92/61/ETY mukaiset.

3 artikla

Kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin antamisesta komissio suorittaa perusteellisen uuden tutkimuksen, jossa selvitetään, onko olemassa yhteys onnettomuuksien ja 74 kW:a ylittävän suurimman moottoritehon välillä. Tässä tutkimuksessa on verrattava ja arvioitava tieteellisen tutkimuksen tuoreimpia tuloksia sekä toteutettava tarvittavaa uutta tutkimusta toimintaperiaatteita koskevien lopullisten suositusten antamiseksi. Tutkimuksen päätelmien perusteella komission on tarvittaessa ehdotettava uusia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.

4 artikla

Tarvittavat muutokset liitteissä I ja II olevien teknisten vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 70/156/ETY 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ().

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavat säännökset viimeistään 2 päivänä elokuuta 1996. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten tällainen viittaus tehdään.

Ensimmäisessä alakohdassa mainitusta päivästä alkaen jäsenvaltiot eivät saa kieltää tämän direktiivin mukaisten ajoneuvojen ensimmäistä käyttöönottoa.

Niiden on noudatettava näitä säädöksiä 2 päivästä helmikuuta 1997 alkaen.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuissa kysymyksissä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

6 artikla

Kansallisessa lainsäädännössä voidaan sallia jäsenvaltioille mahdollisuus kieltäytyä ensirekisteröimästä ja edelleenrekisteröimästä alueellaan ajoneuvoja, joiden moottorin suurin nettoteho on yli 74 kW.

7 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 2 päivänä helmikuuta 1995.

Euroopan parlamentin puolesta

K. HÄNSCH

Puheenjohtaja

Neuvoston puolesta

A. JUPPÉ

Puheenjohtaja

() EYVL N:o L 225, 10.8.1992, s. 72

() EYVL N:o C 93, 13.4.1992, s. 116

() EYVL N:o C 313, 30.11.1992, s. 7

() Euroopan parlamentin lausunto 11 päivältä helmikuuta 1993 (EYVL N:o C 72, 15.3.1993, s. 128, neuvoston yhteinen kanta 28 päivältä kesäkuuta 1993 (sitä ei vielä julkaistu EY:n virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin päätös 4 päivältä toukokuuta 1994 (EYVL N:o C 205, 25.7.1994, s. 159; sovittelukomitean yhteinen ehdotus 13 päivältä joulukuuta 1994)

() EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/53/ETY (EYVL N:o L 225, 10.8.1992, s. 1)

LIITE I

SUURIMMAN RAKENTEELLISEN NOPEUDEN MITTAUSMENETELMÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. VAATIMUKSET

1.1. Ajoneuvojen suurin rakenteellinen nopeus mitataan jäljempänä esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

2. AJONEUVON VALMISTELU

2.1. Ajoneuvon on oltava puhdas ja ainoastaan ne apulaitteet, jotka ovat tarpeen ajoneuvon testaamiseksi, saavat olla käytössä.

2.2. Polttoaineen syötön ja sytytyksen asetusten, liikkuvien mekaanisten osien, voiteluöljyjen viskositeetin ja rengaspaineiden on oltava valmistajan vaatimusten mukaiset.

2.3. Moottorin, voimansiirron ja renkaiden totutusajon on oltava asianmukaisesti suoritettu valmistajan vaatimusten mukaisesti.

2.4. Kaikkien osien on ennen testiä oltava termisesti vakaassa tilassa, tavanomaisessa käyttölämpötilassa.

2.5. Ajoneuvo on annettava testattavaksi massaltaan ajokuntoisena.

2.6. Pyöriin kohdistuvan kuormituksen jakautumisen on oltava valmistajan tarkoittama.

3. KULJETTAJA

3.1. Ajoneuvot ilman ohjaamoa

3.1.1. Kuljettajan massan on oltava 75 kg ± 5 kg ja pituuden 1,75 m ± 0,05 m. Mopon osalta nämä toleranssit pienennetään kuitenkin ± 2 kg:aan ja ± 0,02 m:iin.

3.1.2. Kuljettajan on oltava pukeutunut tarkoitukseen sopivaan yksiosaiseen pukuun tai vastaavaan vaatekappaleeseen.

3.1.3. Kuljettajan on istuttava kuljettajan istuimella jalat polkimilla tai jalkatuilla käsivarret tavanomaisesti ojennettuina. Silloin kun ajoneuvojen suurin nopeus on 120 km/h tai enemmän ja kuljettaja on istuvassa asennossa, on kuljettajan varusteiden ja ajoasennon vastattava valmistajan suositusta. Kuljettajan ajoasennon on kuitenkin oltava sellainen, että hän pystyy testin aikana jatkuvasti hallitsemaan ajoneuvonsa. Kuljettajan ajoasennon on pysyttävä samana koko testin ajan ja ajoasento on mainittava testausselosteessa tai siitä on oltava valokuvia.

3.2. Ohjaamolla varustetut ajoneuvot

3.2.1. Kuljettajan massan on oltava 75 kg ± 5 kg. Mopojen osalta tämä toleranssi pienennetään kuitenkin ± 2 kg:aan.

4. TESTIAJORADAN OMINAISUUDET

4.1. Testit on suoritettava tiellä:

4.1.1. jolla on mahdollista pitää yllä huippunopeutta 4.2 kohdassa määritetyllä mittausosuudella. Mittausosuutta edeltävän kiihdytysradan on oltava samantyyppinen (pinnaltaan ja pitkittäisprofiililtaan) ja riittävän pitkä, jotta ajoneuvo pystyy saavuttamaan suurimman nopeutensa,

4.1.2. joka on puhdas, sileä, kuiva, asfaltoitu tai vastaavalla tavalla päällystetty,

4.1.3. jonka pitkittäiskaltevuus ei ole yli 1 % eikä kallistuma yli 3 %. Kahden pisteen välinen korkeusero mittausosuudella ei saa olla yli 1 m.

4.2. Mittausosuuden mahdolliset muodot kuvaillaan 4.2.1, 4.2.2 ja 4.2.3 kohdassa.

4.2.1. Tyyppi 1

>VIITTAUS FILMIIN>

4.2.2. Tyyppi 2

>VIITTAUS FILMIIN>

4.2.3. Tyyppi 3

>VIITTAUS FILMIIN>

4.2.3.1. Kahden mittausosuuden L on oltava yhtä pitkiä ja käytännöllisesti katsoen keskenään samansuuntaiset.

4.2.3.2. Jos molemmat mittausosuudet ovat muodoltaan kaarevia huolimatta 4.1.3 kohdan vaatimuksista, on kaarteiden poikkileikkauksen kompensoitava keskipakoisvoiman vaikutukset.

4.2.3.3. Kahden osuuden L (ks. 4.2.3.1 kohta) asemasta mittausosuus voi olla koko kehämäisen testiajoradan pituinen. Tässä tapauksessa kaarteiden säteen on oltava vähintään 200 m ja kaarteiden poikkileikkauksen on kompensoitava keskipakoisvoiman vaikutukset.

4.3. Mittausosuuden pituus L on valittava vastaamaan ajan t mittaukseen käytettävien laitteiden ja menetelmien tarkkuutta siten, että todellinen nopeus saadaan mitatuksi ± 1 %:n tarkkuudella. Jos mittauslaitteisto on käsitoiminen, ei mittausosuuden L pituus saa olla alle 500 m. Jos valittu mittausosuus on tyyppiä 2, on ajan t määrittämiseen käytettävä elektronisia mittauslaitteita.

5. ILMASTOLLISET OLOSUHTEET

ilmanpaine: 97 ± 6 kPa

lämpötila: 278-308 K

suhteellinen kosteus: 30-90 %

suurin sallittu tuulennopeus: 3 m/s.

6. TESTAUSMENETTELY

6.1. Testin aikana käytetyn välityssuhteen on oltava sellainen, että ajoneuvo pystyy saavuttamaan huippunopeutensa tasamaalla. Kaasunsäädin on pidettävä täysin auki ja rikastinlaitteiden on oltava pois käytöstä.

6.2. Ilman ohjaamoa olevien ajoneuvojen kuljettajien on säilytettävä 3.1.3 kohdassa määritelty ajoasento.

6.3. Ajoneuvon tulee saapua mittausosuudelle tasaisella nopeudella. Tyyppiä 1 ja 2 olevat mittausosuudet on kuljettava molempiin suuntiin peräkkäin.

6.3.1. Yhteen suuntaan tapahtuva testaaminen voidaan hyväksyä tyyppiä 2 olevalla mittausosuudella, jos ajoneuvo ei radan ominaisuuksien vuoksi pysty saavuttamaan suurinta nopeuttaan molempiin suuntiin.

Tässä tapauksessa:

6.3.1.1. Testiajo on toistettava viisi kertaa välittömästi peräkkäin.

6.3.1.2. Aksiaalinen tuulennopeus ei saa olla yli 1 m/s.

6.4. Tyyppiä 3 olevan mittausosuuden molemmat osuudet «L» on kuljettava peräkkäin yhteen suuntaan keskeytyksettä.

6.4.1. Jos mittausosuus on koko radan pituinen, se on kuljettava yhteen suuntaan vähintään kaksi kertaa. Ajanmittausten välinen ero ei saa olla yli 3 %.

6.5. Polttoaineen ja voiteluöljyn on oltava valmistajan suositusten mukaiset.

6.6. Mittausosuuden kulkemiseen molempiin suuntiin käytetty kokonaisaika t on määritettävä 0,7 %:n tarkkuudella.

6.7. Keskinopeuden määrittäminen.

Testin keskinopeus V (km/h) määritellään seuraavasti:

6.7.1. Tyyppiä 1 ja tyyppiä 2 olevat mittausosuudet

V = >NUM>3,6 × 2 L >DEN>t = >NUM>7,2 L >DEN>t

jossa:

L = mittausosuuden pituus (m)

t = mittausosuuden L (m) kulkemiseen kuluva aika (s).

6.7.2. Tyyppiä 2 oleva mittausosuus yhteen suuntaan kuljettuna

V = Va

jossa:

Va = kultakin testiajokerralta mitattu nopeus (km/h) = >NUM>3,6 L >DEN>t

jossa t = mittausosuuden L (m) kulkemiseen kuluva aika (s).

6.7.3. Tyyppiä 3 oleva mittausosuus

6.7.3.1. Kahdesta osasta L (ks. 4.2.3.1 kohta) koostuva mittausosuus

V = >NUM>3,6 × 2 L >DEN>t = >NUM>7,2 L >DEN>t

jossa:

L = mittausosuuden pituus (m)

t = molempien mittausosuuksien L (m) kulkemiseen kuluva aika (s).

6.7.3.2. Mittausosuuden ollessa koko kehämäisen testiajoradan pituinen (ks. 4.2.3.3 kohta)

V = Va.k

jossa:

Va = mitattu nopeus (km/h) = >NUM>3,6 L >DEN>t

jossa:

L = kehämäisellä testiajoradalla todellisuudessa noudatetun ajolinjan pituus (m)

t = täyteen ratakierrokseen kulunut aika (s)

t = >NUM>1 >DEN>n . Ói=1n . ti

jossa:

n = kierrosten lukumäärä

ti = kuhunkin kierrokseen kulunut aika (s)

k = korjauskerroin (1,00C ≤ k ≤ 1,05); tämä kerroin on testiajoratakohtainen ja määritellään kokeellisesti lisäyksen 1 mukaisesti.

6.8. Keskinopeus on mitattava vähintään kaksi kertaa peräkkäin.

7. SUURIN NOPEUS

Ajoneuvon suurin nopeus ilmaistaan kilometreinä tunnissa luvulla, joka vastaa kahdessa peräkkäisessä testissä mitattujen nopeuksien, joiden ero ei saa olla yli 3 %, aritmeettista keskiarvoa lähinnä olevaa kokonaislukua. Jos aritmeettinen keskiarvo on tarkalleen kahden kokonaisluvun puolivälissä, se pyöristetään seuraavaan suurempaan kokonaislukuun.

8. SUURIMMAN NOPEUDEN MITTAUSTOLERANSSIT

8.1. Testin suorittavan tutkimuslaitoksen määrittelemä suurin nopeus saa poiketa valmistajan ilmoittamista arvoista ± 5 %.

8.2. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa saatu suurin nopeus voi poiketa ± 5 % osan tyyppihyväksynnän yhteydessä määritellystä arvosta. Mopojen, joiden suurin rakenteellinen nopeus on ≤ 30 km/h, osalta täksi arvoksi tulee ± 10 %.

Lisäys 1

Menettely korjauskertoimen määrittämiseksi kehämäiselle testiajoradalle

1. Kehämäisen testiajoradan kerroin k on määritettävä suurimpaan sallittuun nopeuteen saakka.

2. Kerroin k on määritettävä useille nopeuksille siten, että kahden peräkkäisen nopeuden välinen ero ei ole yli 30 km/h.

3. Testi on jokaisen valitun nopeuden osalta tehtävä tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti kahdella mahdollisella tavalla:

3.1. Suoralla ajolinjalla mitattu nopeus Vd.

3.2. Kehämäisellä testiajoradalla mitattu nopeus Va.

4. Kustakin nopeudesta mitatut arvot Va ja Vd merkitään kaavioon (kuva 1) ja peräkkäiset pisteet yhdistetään toisiinsa janalla.

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 1

5.

Kutakin mitattua nopeutta vastaava kerroin k saadaan seuraavaa kaavaa käyttäen:

k = >NUM>Vd >DEN>Va

Lisäys 2

Ilmoituslomake ajoneuvotyypin olennaisista ominaisuuksista, jotka vaikuttavat ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseeen nopeuteen

>KAAVION ALKU>

(Liitettävä osan tyyppihyväksyntähakemukseen, jos tämä tehdään erillään ajoneuvon tyyppihyväksyntähakemuksesta)

Viitenumero (hakija toimittaa):...

Haettaessa osan tyyppihyväksyntää kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimman rakenteellisen nopeuden osalta hakemuksen on sisällettävä direktiivin 92/61/ETY liitteessä II olevan A osan seuraavissa jaksoissa mainitut tiedot:

0.1

0.2

0.4-0.6

2.1-2.2.1

3.0-3.1.1

4.1-4.6

5.2

5.2.2

>KAAVION LOOPU>

Lisäys 3

Viranomaisen nimi Osan tyyppihyväksyntätodistus kaksi- ja kolmipyöräisen moottoriajoneuvotyypin suurimman rakenteellisen nopeuden osalta

>KAAVION ALKU>

MALLI

Kertomus N:o...tarkastuslaitos...annettu...

Osan tyyppihyväksyntä N:o...Laajennus N:o...

1. Ajoneuvon tavaramerkki tai kaupallinen nimi...

2. Ajoneuvotyyppi...

3. Valmistajan nimi ja osoite...

4. Valmistajan valtuutetun edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite...

5. Päivä, jona ajoneuvo toimitettiin testattavaksi...

6. Suurin nopeus...km/h

7. Osan tyyppihyväksyntä annettu/evätty ()...

8. Paikka...

9. Päiväys...

10. Allekirjoitus...

() Tarpeeton viivataan yli.

>KAAVION LOOPU>

Liite II

MOOTTORIN SUURIMMAN VÄÄNTÖMOMENTIN JA SUURIMMAN NETTOTEHON MITTAUSMENETELMÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. YLEISTÄ

1.1. Lisäys 1 koskee mopojen (otto)moottorien suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämistä.

1.2. Lisäys 2 koskee moottoripyörien ja kolmipyörien (otto)moottorien suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämistä.

1.3. Lisäys 3 koskee dieselmoottorien suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämistä.

Lisäys 1

Mopojen ottomoottorien suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittäminen

1. MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.1. "nettoteholla"tehoa joka saadaan testipenkissä kampiakselin tai sitä vastaavan osan päästä valmistajan tarkoittamalla pyörimisnopeudella taulukossa 1 luetelluilla apulaitteilla. Jos teho voidaan mitata ainoastaan vaihteiston ollessa asennettuna, on vaihteiston hyötysuhde otettava huomioon;

1.2. "suurimmalla nettoteholla"nettotehon suurinta arvoa täydellä moottorin kuormituksella;

1.3. "vääntömomentilla"vääntömomenttia, joka saadaan 1.1 kohdassa mainituin edellytyksin;

1.4. "suurimmalla vääntömomentilla"vääntömomentin suurinta arvoa täydellä moottorin kuormituksella;

1.5. "apulaitteilla"kaikkia taulukossa 1 lueteltuja kojeita ja laitteita;

1.6. "vakiotuotantovarusteilla"valmistajan tiettyä käyttösovellutusta varten toimittamia varusteita;

1.7. "moottorityypillä"moottoreita, joiden alalisäyksessä 1 määritellyt ominaisuudet eivät poikkea toisistaan missään olennaisessa suhteessa.

2. VÄÄNTÖMOMENTIN JA TEHON MITTAUSTEN TARKKUUS TÄYSKUORMITUSTEHOLLA

2.1. Vääntömomentti:

± 2 % mitatusta vääntömomentista.

2.2. Pyörimisnopeus:

mittaustarkkuuden on oltava ± 1 %.

2.3. Polttoaineen kulutus:

kaikkien käytettyjen laitteiden tarkkuus ± 2 %.

2.4. Moottorin imuilman lämpötila:

±2 K.

2.5. Ilmanpaine:

± 70 Pa.

2.6. Paine ajoneuvon pakojärjestelmässä ja imuilman alipaine:

± 25 Pa.

3. MOOTTORIN SUURIMMAN VÄÄNTÖMOMENTIN JA SUURIMMAN NETTOTEHON MITTAUSTESTI

3.1. Apulaitteet

3.1.1. Asennettavat apulaitteet

Testin aikana moottorin toimimiseksi kyseessä olevassa käyttösovellutuksessa tarvittavien (taulukon 1 mukaisten) apulaitteiden on sijaittava testipenkissä mahdollisimman tarkoin siinä asennossa, jossa ne olisivat kyseessä olevassa käyttösovellutuksessa.

3.1.2. Poistettavat apulaitteet

Tietyt apulaitteet, jotka ovat tarpeen vain itse ajoneuvon toiminnan kannalta ja jotka voidaan asentaa moottoriin, on irrotettava testien ajaksi.

Kiinteiden apulaitteiden kuormittamattomana absorboima teho voidaan määrittää ja lisätä mitattuun moottorin tehoon.

>TAULUKON PAIKKA>

3.2. Säätöolosuhteet

Säätöolosuhteeet suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämiseksi testeissä esitetään taulukossa 2.

>TAULUKON PAIKKA>

3.3. Testausolosuhteet

3.3.1. Suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämiseksi tarkoitetut testit on tehtävä kaasuläppä täysin auki moottorin ollessa varustettuna kuten taulukossa 1 eritellään.

3.3.2. Mittaukset on tehtävä tavanomaisissa, vakiintuneissa toimintaolosuhteissa moottorin saadessa riittävästi palamisilmaa. Moottorin on oltava sisäänajettu valmistajan suositusten mukaisesti. Palokammioissa saa olla karstaa vain rajoitetussa määrin.

Testausolosuhteeet, kuten imuilman lämpötila, on valittava mahdollisimman läheltä vertailuolosuhteita (ks. 4.2 kohta), jotta korjauskerroin olisi mahdollisimman pieni.

3.3.3. Moottorin imuilman (ympäröivän ilman) lämpötila on mitattava enintään 0,15 m:n etäisyydeltä ilmanpuhdistimen imuaukosta, tai jos ilmanpuhdistinta ei ole, 0,15 m:n päästä ilman imuputkesta. Lämpömittarin tai termoelementin on oltava suojattu lämpösäteilyltä ja sen on sijaittava ilmavirrassa. Se on suojattava myös höyrystyneeltä polttoaineelta. Mittauskohtia on oltava riittävä määrä, jotta imuilman lämpötilasta saadaan edustava keskiarvo.

3.3.4. Mittauksia ei saa tehdä, ennen kuin vääntömomentti, pyörimisnopeus ja lämpötilat ovat pysyneet käytännöllisesti katsoen vakioina vähintään 30 sekuntia.

3.3.5. Kun jokin pyörimisnopeus on valittu mittaustarkoitusta varten, sen arvo ei saa vaihdella enempää kuin ± 2 %.

3.3.6. Jarrukuormitus ja imuilman lämpötila on rekisteröitävä samanaikaisesti ja saadun arvon on oltava keskiarvo kahdesta peräkkäin otetusta tasaantuneesta arvosta, jotka eivät saa poiketa toisistaan enempää kuin 2 % jarrukuormituksen osalta.

3.3.7. Jos pyörimisnopeutta ja polttoaineen kulutusta mitataan automaattisesti laukeavalla laitteella, on mittausajan oltava vähintään 10 s, ja jos mittaus tehdään käsikäyttöisellä laitteella, mittausajan on oltava vähintään 20 s.

3.3.8. Moottorin poistoaukosta mitattu jäähdytysnesteen lämpötila saa poiketa enintään ± 5 K valmistajan ilmoittamasta termostaatin ylemmästä lämpötila-asetuksesta. Jos valmistaja ei ole ilmoittanut lämpötilaa, sen on oltava 353 K ± 5 K.

Ilmajäähdytteisissä moottoreissa valmistajan osoittamasta kohdasta mitattu lämpötila saa poiketa enintään +0/-20K valmistajan tarkoittamasta lämpötilasta vertailuolosuhteissa.

3.3.9. Polttoaineen lämpötila on mitattava kaasuttimen tai suihkutusjärjestelmän tuloaukosta ja sen on pysyttävä valmistajan asettamissa rajoisssa.

3.3.10. Voiteluöljyn lämpötilan, joka on mitattu kampikammiosta tai öljynjäähdyttimen poistoaukosta, jos sellainen on asennettu, on oltava valmistajan asettamissa rajoissa.

3.3.11. Pakokaasun lämpötila on mitattava suorassa kulmassa pakoputken laippaan (laippoihin), pakosarjaan (pakosarjoihin) tai pakoaukkoihin nähden.

3.3.12. Polttoaine

Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta ilman ylimääräisiä savuttamista vähentäviä lisäaineita ().

3.4. Testausmenettely

Täyskuormituksen tehokäyrän määrittämiseksi oikein mittaukset on tehtävä riittävän monella pyörimisnopeudella valmistajan suosittelemien pienimmän ja suurimman nopeuden välillä. Sen pyörimisnopeuden, jolla moottori kehittää suurimman vääntömomentin ja suurimman tehon, on oltava tällä nopeusalueella. Jokaiselle nopeudelle on määritettävä vähintään kahden vakiintuneen mittauksen keskiarvo.

3.5. Rekisteröitävät mittaustulokset esitetään alalisäyksessä 1.

4. TEHON JA VÄÄNTÖMOMENTIN KORJAUSKERTOIMET

4.1. Kertoimen á1 ja á2 määritelmä

Kertoimet, joilla mitattu vääntömomentti ja teho on kerrottava moottorin vääntömomentin ja tehon määrittämiseki 4.2 kohdassa tarkoitetuissa ulkoilman vertailuolosuhteissa ja voimansiirron mekaanisen hyötysuhteen määrittämiseksi 4.5 kohdassa.

4.2. Ulkoilman vertailuolosuhteet

4.2.1. Lämpötila

25 °C (298 K)

4.2.2. Kuivan ilman vertailupaine (Pso)

99 kPa (990 mbar)

4.3. Korjauskertoimien laskentakaavan käyttörajoitukset

Korjauskertoimien laskentakaava soveltuu käytettäväksi vain, jos korjauskertoimen arvo on 0,93-1,07.

Jos nämä hyväksytyt arvot ylittyvät, saatu korjattu arvo on ilmoitettava ja testausolosuhteet (lämpötila ja paine) on ilmoitettava tarkasti testausselosteessa.

Huom. :

On sallittua tehdä testit lämpötilansäädöllä varustetuissa tiloissa, joissa ilmastollisia olosuhteita voidaan säätää.

4.4. Korjauskertoimen á1 määritys

Edellä 4.3 kohdassa määritellyissä rajoissa korjauskerroin saadaan kaavasta:

á1 = (>NUM>99 >DEN>Ps)1,2 . (>NUM>T >DEN>298)0,6

jossa

T = absoluuttinen lämpötila (K) moottorin ilmanottoaukossa,

P = kokonaisilmanpaine (kPa),

PV = vesihöyryn paine (kPa),

PS = P - PV.

Tämä kaava pätee vääntömomentin ja tehon lukemaan moottorin mekaanista hyötysuhdetta huomioon ottamatta.

4.5. Korjauskertoimen määritys voimansiirron mekaaniselle hyötysuhteelle á2.

Kertoimen á2 määritys

- Jos mittauskohta on kampiakselin voiman ulosottopää, tämän kertoimen on oltava 1.

- Jos mittauskohta ei ole kampiakselin voiman ulosottopää, tämä kerroin lasketaan kaavasta:

á2 = >NUM>1 >DEN>nt

jossa nt on kampiakselin ja mittauskohdan välissä olevan voimansiirtolaitteen hyötysuhde.

Voimansiirron hyötysuhde nt määritellään voimansiirron jokaisen komponentin keskinäisestä tulosta nt (kertolasku):

nt = n1 × n2 × ... × nj

Voimansiirron jokaisen osan hyötysuhde nj esitetään seuraavassa taulukossa.

>TAULUKON PAIKKA>

5. TESTAUSSELOSTE

Testausselosteessa on oltava mittaustulokset ja kaikki suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrityksessä tarvittavat laskelmat, jotka esitetään alalisäyksessä 2, sekä kaikki alalisäyksessä 1 esitetyt moottorin ominaisuudet.

Testausselosteen on lisäksi sisällettävä seuraavat tiedot:

Testausolosuhteet

>KAAVION ALKU>

Mitatut paineet moottorin suurimmalla teholla

Ilmanpaine: ... kPa

Höyryn paine: ... kPa

Pakojärjestelmä (): ... kPa

Tulopainehäviö (): ... kPa

moottorin imuilmajärjestelmässä: ...

Mitatut lämpötilat moottorin suurimmalla teholla:

imuilman lämpötila: ...K

jäähdytysnesteen lämpötila

moottorin jäähdytysnesteen poistoaukosta: ... K ()

vertailukohdasta ilmajäähdytyksen ollessa kyseessä: ... °C ()

öljyn lämpötila: ... K (ilmoita mittauskohta)

polttoaineen lämpötila

kaasuttimen/syöttöpumpun tuloaukossa () ...K

polttoaineen kulutuksen mittauslaitteessa: ... K

pakokaasun lämpötila mitattuna pakosarjan (pakosarjojen) ulostulolaipan (-laippojen) läheisyydestä (): ... K

Dynamometrin ominaisuudet

Merkki: ...

Tyyppi: ...

Polttoaine

Nestemäisellä polttoaineella toimivissa ottomoottoreissa:

Merkki: ...

Erittely: ...

Nakutuksenestoaine (lyijy, jne.)

Tyyppi: ...

Määrä mg/litra: ...

Oktaaniluku:

RON: ...

MON: ...

Suhteellinen tiheys: ... 15 °C:ssa ... 4 °C:ssa

Lämpöarvo: ...kJ/kg

Voiteluöljy

Merkki: ...

Erittely: ...

Viskositeettiluokka SAE: ...

() Mitattava, kun alkuperäiset imujärjestelmät eivät ole käytössä.

() Tarpeeton viivataan yli.

() Ilmoita mittauskohta.

>KAAVION LOOPU>

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Moottorin suorituskyky

>KAAVION ALKU>

Moottorin käyntinopeus, min-1

Dynamometrijarrun pyörimisnopeus, min-1

Dynamometrin jarrukuormitus, N

Kampiakselilta mitattu vääntömomentti, Nm

Mitattu teho, kW

Testausolosuhteet Ilmanpaine, kPa

Imuilman lämpötila, K

Höyryn paine, kPa

Ulkoilman korjauskerroin, á1

Mekaaninen korjauskerroin á2,

Korjattu vääntömomentti kampiakselilta, Nm

Korjattu teho, kW

Polttoaineen ominaiskulutus (), g/kW h

Moottorin jäähdytyslämpötila, K ()

Öljyn lämpötila mittauskohdassa, K

Pakokaasun lämpötila, K

Ilman lämpötila ahtimen jälkeen, K

Paine ahtimen jälkeen, kPa

() Ilman ulkoilman kertoimesta johtuvaa tehon korjausta.

() Ilmoita mittauskohta: mittaus on tehty (tarpeeton viivataan yli):

a) jäähdytysnesteen ulostulosta

b) sytytystuan tiivisteestä

c) muu kohta, ilmoitettava.

>KAAVION LOOPU>

6. SUURIMMAN VÄÄNTÖMOMENTIN JA SUURIMMAN NETTOTEHON MITTAUSTOLERANSSIT

6.1. Teknisen tutkimuslaitoksen määrittelemä moottorin suurin vääntömomentti ja suurin nettoteho saavat poiketa valmistajan ilmoittamasta arvosta ± 10 %, jos mitattu teho on ≤ 1 kW, ja ± 5 %, jos mitattu teho on > 1 kW, moottorin pyörimisnopeuden toleranssin ollessa 1,5 %.

6.2. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa saatu suurin vääntömomentti ja suurin nettoteho saavat poiketa ± 20 %, jos mitattu teho on ≤ 1 kW, ja ± 10 %, jos mitattu teho on > 1 kW osan tyyppihyväksynnän yhteydessä määritellyistä arvoista.

Alalisäys 1

Ilmoituslomake moottorityyppien olennaisista ominaisuuksista (), jotka vaikuttavat moottorin suurimpaan vääntömomenttiin ja suurimpaan nettotehoon

>KAAVION ALKU>

(Mopojen ottomoottorit)

(Liitettävä osien tyyppihyväksyntähakemukseen, jos tämä tehdään erillään ajoneuvon tyyppihyväksyntähakemuksesta)

Viitenumero (hakija toimittaa):...

Haettaessa osan tyyppihyväksyntää mopojen suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon osalta hakemuksen on sisällettävä direktiivin 92/61/ETY liitteessä II olevan A osan seuraavissa jaksoissa mainitut tiedot:

0.1

0.2

0.4-0.6

3-3.2.2

3.2.4-3.2.4.1.5

3.2.4.3-3.2.12.2.1

3.5-3.6.3.1.2

>KAAVION LOOPU>

Alalisäys 2

Viranomaisen nimi Osan tyyppihyväksyntätodistus mopotyypin moottorin suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon osalta

>KAAVION ALKU>

MALLI

Kertomus N:o...tarkastuslaitos...annettu...Osan tyyppihyväksyntä N:o...Laajennus N:o...

1. Ajoneuvon tavaramerkki tai kaupallinen nimi...

2. Ajoneuvotyyppi...

3. Valmistajan nimi ja osoite...

4. Valmistajan valtuutetun edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite...

5. Päivä, jona ajoneuvo toimitettiin testattavaksi...

6. Suurin vääntömomentti...Nm nopeudella...min-1

7. Suurin nettoteho...kW nopeudella...min-1

8. Osan tyyppihyväksyntä annettu/evätty ()...

9. Paikka...

10. Päiväys...

11. Allekirjoitus... () Tarpeeton viivataan yli.

>KAAVION LOOPU>

Lisäys 2

Moottoripyörien ja kolmipyörien ottomoottorien suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittäminen

1. MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.1. "Nettoteholla"

tehoa, joka saadaan testipenkissä kampiakselin tai sitä vastaavan osan päästä valmistajan tarkoittamalla pyörimisnopeudella taulukossa 1 luetelluilla apulaitteilla. Jos teho voidaan mitata ainoastaan vaihteiston ollessa asennettuna, on vaihteiston hyötysuhde otettava huomioon;

1.2. "Suurimmalla nettoteholla"

nettotehon suurinta arvoa täydellä moottorin kuormituksella;

1.3. "Vääntömomentilla"

vääntömomenttia, joka saadaan 1.1 kohdassa mainituin edellytyksin;

1.4. "Suurimmalla vääntömomentilla"

vääntömomentin suurinta arvoa täydellä moottorin kuormituksella;

1.5. "Apulaitteilla"

kaikkia taulukossa 1 lueteltuja kojeita ja laitteita;

1.6. "Vakiovarusteilla"

valmistajan tiettyä käyttösovellutusta varten toimittamia varusteita;

1.7. "Moottorityypillä"

moottoreita, joiden alalisäyksessä 1 määritellyt ominaisuudet eivät poikkea toisistaan missään olennaisessa suhteessa.

2. VÄÄNTÖMOMENTIN JA TEHON MITTAUSTEN TARKKUUS TÄYSKUORMITUSTEHOLLA

2.1. Vääntömomentti:

± 1 % mitatusta vääntömomentista ().

2.2. Pyörimisnopeus:

mittaustarkkuuden on oltava ± 1 %.

2.3. Polttoaineen kulutus:

käytettyjen laitteiden kokonaistarkkuus ± 1 %.

2.4. Moottorin imuilman lämpötila:

± 1 K.

2.5. Ilmanpaine:

± 70 Pa.

2.6. Paine ajoneuvon pakojärjestelmässä ja imuilman painehäviö:

± 25 Pa.

3. MOOTTORIN SUURIMMAN VÄÄNTÖMOMENTIN JA SUURIMMAN NETTOTEHON MITTAUSTESTIT

3.1. Apulaitteet

3.1.1. Asennettavat apulaitteet

Testin aikana moottorin toimimiseksi kyseessä olevassa käyttösovellutuksessa tarvittavien (taulukon 1 mukaisten) apulaitteiden on sijaittava testipenkissä mahdollisimman tarkoin siinä asennossa, jossa ne olisivat kyseessä olevassa käyttösovellutuksessa.

3.1.2. Poistettavat apulaitteet

Tietyt apulaitteet, jotka ovat tarpeen vain ajoneuvon itsensä toiminnan kannalta ja jotka voidaan asentaa moottoriin, on irrotettava testien ajaksi.

Jos apulaitteita ei voida irrottaa, niiden kuormittamattomana absorboima teho voidaan määrittää ja lisätä mitattuun moottorin tehoon.

>TAULUKON PAIKKA>

3.2. Säätöolosuhteet

Säätöolosuhteet suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämiseksi testeissä esitetään taulukossa 2.

>TAULUKON PAIKKA>

3.3 Testausolosuhteet

3.3.1. Suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämiseksi tarkoitetut testit on tehtävä kaasuläppä täysin auki moottorin ollessa varustettuna kuten taulukossa 1 on eritelty.

3.3.2. Mittaukset on tehtävä tavanomaisissa, vakiintuneissa toimintaolosuhteissa moottorin saadessa riittävästi palamisilmaa. Moottorin on oltava sisäänajettu valmistajan suositusten mukaisesti. Palokammioissa saa olla karstaa vain rajoitetussa määrin.

Testausolosuhteet, kuten imuilman lämpötila, on valittava mahdollisimman läheltä vertailuolosuhteita (ks. 4.2 kohta), jotta korjauskerroin olisi mahdollisimman pieni.

Jos jäähdytysjärjestelmä testipenkissä täyttää laitteistolle asetettavat asianmukaiset vaatimukset, mutta ei kuitenkaan pysty saamaan aikaan riittäviä jäähdytysolosuhteita, niin että mittaukset voitaisiin tehdä tavanomaisissa, vakaissa käyttöolosuhteissa, voidaan käyttää alalisäyksessä 1 kuvailtua menetelmää.

Minimivaatimukset, jotka testauslaitteiston on täytettävä, ja laajuus, jossa testit on tehtävä, jotta ne täyttäisivät alalisäyksen 1 mukaiset vaatimukset, määritellään jäljempänä.

V1 = ajoneuvon suurin nopeus,

V2 = jäähdytysilmavirran suurin nopeus tuulettimen jättöpuolella,

Ø = jäähdytysilmavirran poikkileikkaus.

Jos V2 ≥ V1, ja Ø ≥ 0,25 m², niin vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Jos ei ole mahdollista saada käyttöolosuhteita vakiintumaan, sovelletaan alalisäyksessä 1 kuvailtua menetelmää.

Jos V2 ≤ V1, ja/tai Ø ≤ 0,25 m²:

a) Jos käyttöolosuhteet saadaan vakiintumaan, sovelletaan 3.3 kohdassa kuvailtua menetelmää.

b) Jos ei ole mahdollista saada käyttöolosuhteita vakiintumaan:

i) Jos V2 ≥ 120 km/h ja Ø ≥ 0,25 m², niin laitteisto täyttää vähimmäisvaatimukset, ja lisäyksessä 1 kuvailtua menetelmää voidaan käyttää.

ii) Jos V2 < 120 km/h ja/tai Ø < 0,25 m², niin laitteisto ei täytä vähimmäisvaatimuksia, vaan testauslaitteiston jäähdytysjärjestelmää on parannettava.

Tässä tapauksessa testi voidaan kuitenkin tehdä alalisäyksessä 1 esitettyä menetelmää käyttäen, jos siihen saadaan valmistajan ja viranomaisen suostumus.

3.3.3. Moottorin imuilman (ympäröivän ilman) lämpötila on mitattava enintään 0,15 m:n etäisyydeltä ilmanpuhdistimen imuaukosta, tai jos ilmanpuhdistinta ei ole 0,15 m:n päästä ilman imuputkesta. Lämpömittarin tai termoelementin on oltava suojattu lämpösäteilyltä, ja sen on sijaittava ilmavirrassa. Se on suojattava myös takaisinsuihkuavalta polttoaineelta.

Mittauskohtia on oltava riittävä määrä, jotta imuilman lämpötilasta saadaan edustava keskiarvo.

3.3.4. Mittaustuloksia ei saa rekisteröidä, ennen kuin vääntömomentti, pyörimisnopeus ja lämpötilat ovat pysyneet käytännöllisesti katsoen vakioina vähintään 30 sekuntia.

3.3.5. Moottorin pyörimisnopeus ei saa vaihdella mittauksen ja käytön aikana enempää kuin ± 1 %.

3.3.6. Jarrukuormitus ja imuilman lämpötilan lukemat on otettava samanaikaisesti. Mittaustarkoituksiin käytetyn lukeman on oltava keskiarvo kahdesta peräkkäin saadusta tasaantuneesta arvosta, jotka saavat poiketa toisistaan alle 2 % jarrukuormituksen osalta.

3.3.7. Moottorin poistoaukosta mitattu jäähdytysnesteen lämpötila saa poiketa enintään ± 5 K valmistajan ilmoittamasta termostaatin ylemmästä lämpötila-asetuksesta. Jos valmistaja ei ole ilmoittanut lämpötilaa, sen on oltava 353 K ± 5 K.

Ilmajäähdytteisissä moottoreissa valmistajan osoittamasta kohdasta mitattu lämpötila saa poiketa enintään + 0/- 20 K valmistajan tarkoittamasta lämpötilasta vertailuolosuhteissa.

3.3.8. Polttoaineen lämpötila on mitattava kaasuttimen tai suihkutusjärjestelmän tuloaukosta ja sen on pysyttävä valmistajan osoittamissa rajoissa.

3.3.9. Voiteluöljyn lämpötilan, joka on mitattu kampikammiosta tai öljynjäähdyttimen poistoaukosta, jos sellainen on asennettu, on oltava valmistajan asettamissa rajoissa.

3.3.10. Pakokaasun lämpötila on mitattava suorassa kulmassa pakoputken laippaan (laippoihin), pakosarjaan (pakosarjoihin) tai pakoaukkoihin nähden.

3.3.11. Jos pyörimisnopeutta ja polttoaineen kulutusta mitataan automaattisesti laukeavalla laitteella, on mittausajan oltava vähintään 10 s, ja jos mittaus tehdään käsikäyttöisellä laitteella, mittausajan on oltava vähintään 20 s.

3.3.12. Polttoaine

(ks. lisäys 1 oleva 3.3.12 kohta)

3.3.13. Ellei ole mahdollista käyttää vakiomallista äänenvaimentajaa, on testattaessa käytettävä laitetta, joka vastaa moottorin tavanomaisia, valmistajan ilmoittamia käyttöolosuhteita.

Moottorin käydessä testauslaboratoriossa ei pakokaasun poistojärjestelmä saa siinä kohdassa, jossa pakojärjestelmä liittyy testipenkkiin, aiheuttaa poistojärjestelmässä painetta, joka poikkeaa ilmakehän paineesta yli ± 740 Pa (7,4 mbar), ellei valmistaja ole ennen testausta nimenomaisesti ilmoittanut jotain tiettyä vastapainetta. Tässä tapauksessa on käytettävä näistä kahdesta paineesta alempaa.

3.4. Testausmenettely

Täyskuormituksen tehokäyrän määrittämiseksi oikein mittaukset on tehtävä riittävän monella pyörimisnopeudella valmistajan suosittelemien pienimmän ja suurimman nopeuden välillä. Sen pyörimisnopeuden, jolla moottori kehittää suurimman vääntömomentin ja suurimman tehon, on oltava tällä nopeusalueella. Jokaiselle nopeudelle on määritettävä vähintään kahden vakiintuneen mittauksen keskiarvo.

3.5. Rekisteröitävät mittaustulokset

Rekisteröitävät mittaustulokset esitetään alalisäyksessä 2.

4. TEHON JA VÄÄNTÖMOMENTIN KORJAUSKERTOIMET

4.1. Kertoimen á1 ja á2 määritelmä

Kertoimet, joilla mitattu vääntömomentti ja teho on kerrottava moottorin vääntömomentin ja tehon määrittämiseksi voimansiirron hyötysuhde (kerroin á2) huomioon ottaen ja joita mahdollisesti käytetään testien aikana, jotta tämä vääntömomentti ja tämä teho saadaan pysymään 4.2.1 kohdassa tarkoitetuissa ulkoilman vertailuolosuhteissa (kerroin á1).

Tehon korjauskaava on seuraava:

P° = á1 × á2 × P

jossa:

P° = korjattu teho (ts. teho kampiakselin päässä vallitsevissa vertailuolosuhteissa),

á2 = voimansiirron hyötysuhteen korjauskerroin,

á1 = ulkoilman olosuhteiden korjauskerroin,

P = mitattu teho (havaittu teho).

4.2. Ulkoilman olosuhteet

4.2.1. Ulkoilman vertailuolosuhteet

4.2.1.1. Vertailulämpötila (T°)

298 K (25 °C)

4.2.1.2. Kuivan ilman vertailupaine (Pso)

99 kPa

4.2.2. Ulkoilman testausolosuhteet

Testauksen aikana ulkoilman olosuhteiden on oltava seuraavien arvojen rajoissa:

4.2.2.1. Testauslämpötila (T)

283 K < T < 318 K

4.3. Korjauskertoimien määritys

4.3.1. Kertoimen á2 määritys

- jos mittauskohta on kampiakselin voiman ulosottopää, tämän kertoimen on oltava 1,

- jos mittauskohta ei ole kampiakselin voiman ulosottopää, tämä kerroin lasketaan kaavasta:

á2 = >NUM>1 >DEN>nt

jossa nt on kampiakselin ja mittauskohdan välissä olevan voimansiirtolaitteen hyötysuhde.

Voimansiirron hyötysuhde nt määritellään voimansiirron jokaisen komponentin keskinäisestä tulosta nt (kertolasku)

nt = n1 × n2 × ... × nj

Voimansiirron jokaisen osan hyötysuhde nj esitetään seuraavassa taulukossa.

>TAULUKON PAIKKA>

4.3.2. Korjauskertoimen á1 määritys ()

4.3.2.1. Korjauskertoimen á1 fysikaalisten suureiden määrittely

T on imuilman absoluuttinen lämpötila,

Ps on kuivan ilman paine (kPa), ts. kokonaisilmanpaine miinus vesihöyryn paine.

4.3.2.2. Kerroin á1

Korjauskerroin á1 saadaan seuraavasta kaavasta:

á1 = (>NUM>99 >DEN>Ps)1,2 . (>NUM>T >DEN>298)0,6

Tämä kaava pätee vain, jos:

0,93 ≤ á1 ≤ 1,07.

Jos raja-arvot ylittyvät, saatu korjattu arvo on ilmoitettava ja testausolosuhteet (lämpötila ja paine) on ilmoitettava tarkasti testausselosteessa.

5. TESTAUSSELOSTE

Testausselosteessa on oltava mittaustulokset ja kaikki suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrityksessä tarvittavat laskelmat, jotka esitetään alalisäyksessä 3, sekä kaikki alalisäyksessä 2 esitetyt moottorin ominaisuudet.

Testausselosteeen on lisäksi sisällettävä seuraavat tiedot:

Testausolosuhteet

>KAAVION ALKU>

Mitatut paineet moottorin suurimmalla teholla

Ilmanpaine: ... kPa

Höyryn paine: ... kPa

Pakojärjestelmä (): ... kPa

Tulopainehäviö (): ... kPa

moottorin imuilmajärjestelmässä: ...

Mitatut lämpötilat moottorin suurimmalla teholla: imuilman lämpötila:...K

jäähdytysnesteen lämpötila

moottorin jäähdytysnesteen poistoaukosta: ... K ()

vertailukohdasta ilmajäähdytyksen ollessa kyseessä: ... K ()

öljyn lämpötila: ...K (ilmoita mittauskohta)

polttoaineen lämpötila

kaasuttimen/syöttöpumpun tuloaukossa (): ... K

polttoaineen kulutuksen mittauslaitteessa: ...K

pakokaasun lämpötila mitattuna pakosarjan (pakosarjojen) ulostulolaipan (-laippojen) läheisyydestä (): ... K

Dynamometrin ominaisuudet

Merkki: ...

Tyyppi: ...

Polttoaine

Nestemäisellä polttoaineella toimivissa ottomoottoreissa:

Merkki: ...

Erittely: ...

Nakutuksenestoaine (lyijy, jne.)

Tyyppi: ...

Määrä mg/litra: ...

Oktaaniluku:

RON: ...

MON: ...

Suhteellinen tiheys: ... 15 °C:ssa ... 4 °C:ssa

Lämpöarvo: ... kJ/kg

Voiteluöljy

Merkki: ...

Erittely: ...

Viskositeettiluokka SAE: ...

() Mitattava, kun alkuperäiset imujärjestelmät eivät ole käytössä.

() Tarpeeton viivataan yli.

() Ilmoita mittauskohta.

>KAAVION LOOPU>

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

>KAAVION ALKU>

Moottorin suorituskyky

Moottorin käyntinopeus, min-1

Dynamometrijarrun pyörimisnopeus, min-1

Dynamometrin jarrukuormitus, N

Kampiakselilta mitattu vääntömomentti, Nm

Mitattu teho, kW

Testausolosuhteet Ilmanpaine, kPa

Imuilman lämpötila, K

Höyryn paine, kPa

Ulkoilman korjauskerroin á1

Mekaaninen korjauskerroin á2

Korjattu vääntömomentti kampiakselilta, Nm

Korjattu teho, kW

Polttoaineen ominaiskulutus (), g/kW h

Moottorin jäähdytyslämpötila, K ()

Öljyn lämpätila mittauskohdassa, K

Pakokaasun lämpötila, K

Ilman lämpötila ahtimen jälkeen, K

Paine ahtimen jälkeen, kPa

() Ilman ulkoilman kertoimesta johtuvaa tehon korjausta.

() Ilmoita mittauskohta: mittaus on tehty (tarpeeton viivataan yli):

a) jäähdytysnesteen ulostulosta,

b) sytytystulpan tiivisteestä,

c) muu kohta, ilmoitettava.

>KAAVION LOOPU>

6. SUURIMMAN VÄÄNTÖMOMENTIN JA SUURIMMAN NETTOTEHON MITTAUSTOLERANSSIT

6.1. Teknisen tutkimuslaitoksen määrittelemä moottorin suurin vääntömomentti ja suurin nettoteho saavat poiketa valmistajan ilmoittamasta arvosta ± 5 %, jos mitattu teho on ≤ 11 kW, ja ± 2 %, jos mitattu teho on > 11 kW, moottorin pyörimisnopeuden toleranssin ollessa 1,5 %.

6.2. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa saatu suurin vääntömomentti ja suurin nettoteho saavat poiketa ± 10 %, jos mitattu teho on ≤ 11 kW, ja ± 5 %, jos mitattu teho on > 11 kW osan tyyppihyväksynnän yhteydessä määritellyistä arvoista.

Alalisäys 1

Moottorin suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon mittaus moottorin lämpötilaan perustuvalla menetelmällä

1. TESTAUSOLOSUHTEET

1.1. Suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämiseksi tarkoitetut testit on tehtävä kaasuläppä täysin auki moottorin ollessa varustettuna kuten taulukossa 1 on eritelty.

1.2. Mittaukset on tehtävä tavanomaisissa toimintaolosuhteissa moottorin saadessa riittävästi palamisilmaa. Moottorin on oltava sisäänajettu valmistajan suositusten mukaisesti. Palokammioissa saa olla karstaa vain rajoitetussa määrin.

Testausolosuhteet, kuten imuilman lämpötila, on valittava mahdollisimman läheltä vertailuolosuhteita (ks. 4.2.1 kohta), jotta korjauskerroin olisi mahdollisimman pieni.

1.3. Moottorin imuilman lämpötila on mitattava enintään 0,15 m:n etäisyydeltä ilmanpuhdistimen imuaukosta, tai jos ilmanuhdistinta ei ole, 0,15 m:n päästä ilman imuputkesta. Lämpömittarin tai termoelementin on oltava suojattu lämpösäteilyltä ja sen on sijaittava ilmavirrassa. Se on suojattava myös takaisinsuihkuavalta polttoaineelta. Mittauskohtia on oltava riittävä määrä, jotta imuilman lämpötilasta saadaan edustava keskiarvo.

1.4. Moottorin pyörimisnopeus ei saa vaihdella mittauksen aikana lukemia otettaessa enempää kuin ± 1 %.

1.5. Testattavan moottorin jarrukuormituksen lukemat on otettava dynamometriltä, kun moottorin lämpötila on saavuttanut asetetun arvon moottorin pyörimisnopeuden pysyessä käytännöllisesti katsoen vakiona.

1.6. Jarrukuormituksen, polttoaineen kulutuksen ja imuilman lämpötilan lukemat on otettava samanaikaisesti. Mittaustarkoituksiin käytetyn lukeman on oltava keskiarvo kahdesta peräkkäin saadusta tasaantuneesta arvosta, jotka saavat poiketa toisistaan alle 2 % jarrukuormituksen osalta.

1.7. Polttoaineen kulutuslukemia ryhdytään ottamaan, kun on varmaa, että moottori on saavuttanut määritellyn nopeuden.

Jos pyörimisnopeutta ja polttoaineen kulutusta mitataan automaattisesti laukeavalla laitteella, on mittausajan oltava vähintään 10 sekuntia, ja jos mittaus tehdään käsikäyttöisellä laitteella, mittausajan on oltava vähintään 20 sekuntia.

1.8. Moottorin poistoaukosta mitattu jäähdytysnesteeen lämpötila saa poiketa enintään ± 5 K valmistajan ilmoittamasta termostaatin ylemmästä lämpötila-asetuksesta. Jos valmistaja ei ole ilmoittanut lämpötilaa, sen on oltava 353 K ± 5 K.

Ilmajäähdytteisissä moottoreissa sytytystulpan tiivisteestä mitattu lämpötila saa poiketa valmistajan ilmoittamasta arvosta enintään ± 10 K. Jos valmistaja ei ole ilmoittanut lämpötilaa, sen on oltava 483 K ± 10 K.

1.9. Ilmajäähdytteisten moottoreiden sytytystulpan tiivisteen lämpötila on mitattava lämpömittarilla, johon kuuluu termoelementti ja tiivistysrengas.

1.10. Kaasuttimen tai suihkutusjärjestelmän tuloaukosta mitatun polttoaineen lämpötilan on pysyttävä valmistajan asettamissa rajoissa.

1.11. Voiteluöljyn lämpötilan, joka on mitattu öljypohjasta tai öljynjäähdyttimen poistoaukosta, jos sellainen on asennettu, on oltava valmistajan asettamissa rajoissa.

1.12. Pakokaasun lämpötila on mitattava suorassa kulmassa pakoaukon laippaan (laippoihin) ja pakosarjaan (pakosarjoihin) nähden.

1.13. Käytetyn polttoaineen on oltava liitteessä I olevassa 3.3.12 kohdassa tarkoitettua.

1.14. Ellei ole mahdollista käyttää vakiomallista äänenvaimentajaa, on testattaessa käytettävä laitetta, joka on sopiva moottorin tavanomaiselle, valmistajan ilmoittamalle pyörimisnopeudelle. Moottorin käydessä testauslaboratoriossa pakokaasun poistojärjestelmä ei saa aiheuttaa poistohormin ja ajoneuvon pakojärjestelmän yhtymäkohdassa painetta, joka poikkeaa ilmakehän paineesta ± 740 Pa (7,4 mbar), ellei valmistaja ole ennen testausta ilmoittanut tiettyä vastapainetta. Tässä tapauksessa on käytettävä näistä kahdesta paineesta alempaa.

Alalisäys 2

Ilmoituslomake moottorityypin () olennaisista ominaisuuksista, jotka vaikuttavat moottorin suurimpaan vääntömomenttiin ja suurimpaan nettotehoon

>KAAVION ALKU>

(Moottoripyörien ja kolmipyörien ottomoottorit)

(Liitettävä osan tyyppihyväksyntähakemukseen, jos tämä tehdään erillään ajoneuvon tyyppihyväksyntähakemuksesta)

Viitenumero (hakija toimittaa): ...

Haettaessa osan tyyppihyväksyntää moottoripyörä- ja kolmipyörätyypin suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon osalta hakemuksen on sisällettävä direktiivin 92/61/ETY liitteessä II olevan A osan seuraavissa jaksoisssa mainitut tiedot:

0.1

0.2

0.4-0.6

3-3.2.2

3.2.4-3.2.4.1.5

3.2.4.3-3.2.12.2.1

3.5-3.6.3.1.2

>KAAVION LOOPU>

Alalisäys 3

Viranomaisen nimi Osan tyyppihyväksyntätodistus moottoripyörä- ja kolmipyörätyypin moottorin suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon osalta

>KAAVION ALKU>

MALLI

Kertomus N:o ... tarkastuslaitos ...annettu ...

Osan tyyppihyväksyntä N:o ... Laajennus N:o ...

1. Ajoneuvon tavaramerkki tai kaupallinen nimi ...

2. Ajoneuvotyyppi ...

3. Valmistajan nimi ja osoite ...

4. Valmistajan valtuutetun edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite ...

5. Päivä, jona ajoneuvo toimitettiin testattavaksi ...

6. Suurin vääntömomentti ... Nm nopeudella... min -1

7. Suurin nettoteho ... kW nopeudella ... min -1

8. Osan tyyppihyväksyntä annettu/evätty () ...

9. Paikka...

10. Päiväys ...

11. Allekirjoitus ...

() Tarpeeton viivataan yli.

>KAAVION LOOPU>

Lisäys 3

Kaksi- ja kolmipyöräisiin moottoriajoneuvoihin asennettujen dieselmoottorien suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittäminen

1. MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.1. "Nettoteholla"tehoa, joka saadaan testipenkissä kampiakselin tai sitä vastaavan osan päästä valmistajan tarkoittamalla pyörimisnopeudella taulukossa 1 luetelluilla apulaitteilla. Jos teho voidaan mitata ainoastaan vaihteiston ollessa asennettuna, on vaihteiston hyötysuhde otettava huomioon;

1.2. "Suurimmalla nettoteholla"nettotehon suurinta arvoa täydellä moottorin kuormituksella;

1.3. "Vääntömomentilla"vääntömomenttia, joka saadaan 1.1 kohdassa mainituin edellytyksin;

1.4. "Suurimmalla vääntömomentilla"vääntömomentin suurinta arvoa täydellä moottorin kuormituksella;

1.5. "Apulaitteilla"kaikkia taulukossa 1 lueteltuja kojeita ja laitteita;

1.6. "Vakiovarusteilla"valmistajan tiettyä käyttösovellutusta varten toimittamia varusteita;

1.7. "Moottorityypillä"moottoreita, joiden alalisäyksessä 1 määritellyt ominaisuudet eivät poikkea toisistaan missään olennaisessa suhteessa.

2. VÄÄNTÖMOMENTIN JA TEHON MITTAUSTEN TARKKUUS TÄYSKUORMITUSTEHOLLA

2.1. Vääntömomentti:

± 1 % mitatusta vääntömomentista ().

2.2. Pyörimisnopeus:

mittaustarkkuuden on oltava ± 1 %. Moottorin pyörimisnopeus on mitattava mieluiten automaattisynkronoidulla kierroslukumittarilla ja kronometrilla (tai kierroslaskurilla).

2.3. Polttoaineen kulutus:

± 1 % mitatusta kulutuksesta.

2.4. Polttoaineen lämpötila:

± 2 K.

2.5. Moottorin imuilman lämpötila:

± 2 K.

2.6. Ilmanpaine:

± 100 Pa.

2.7. Paine imusarjassa:

± 50 Pa (ks. taulukon 1 huomautus 1 a).

2.8. Paine ajoneuvon pakojärjestelmässä:

200 Pa (ks. taulukon 1 huomautus 1 B).

3. DIESELMOOTTORIN SUURIMMAN VÄÄNTÖMOMENTIN JA SUURIMMAN NETTOTEHON MITTAUSTESTI

3.1. Apulaitteet

3.1.1. Asennettavat apulaitteet

Testin aikana moottorin toimimiseksi kyseessä olevassa käyttösovellutuksessa tarvittavien (taulukon 1 mukaisten) apulaitteiden on sijaittava testipenkissä mahdollisimman tarkoin siinä asennossa, jossa ne olisivat kyseessä olevassa käyttösovellutuksessa.

3.1.2. Poistettavat apulaitteet

Tietyt apulaitteet, jotka ovat tarpeen vain ajoneuvon itsensä toiminnan kannalta ja jotka voidaan asentaa moottoriin, on irroitettava testien ajaksi.

Seuraava epätäydellinen luettelo on esimerkinomainen:

- jarrujen paineilmakompressori,

- ohjaustehostimen kompressori,

- jousituksen kompressori,

- ilmastointijärjestelmä.

Jos apulaitteita ei voida irrottaa, niiden kuormittamattomana absorboima teho voidaan määrittää ja lisätä mitattuun moottorin tehoon.

3.1.3. Dieselmoottoreiden käynnistysapulaitteet

Dieselmoottorin käynnistämiseen käytettävistä apulaitteista on seuraavat kaksi tapausta otettava huomioon:

a. Sähkökäynnistys: laturi on asennettu ja palvelee tarvittaessa moottorin toiminnan kannalta välttämättömiä apulaitteita,

b. muu kuin sähkökäynnistys: jos on moottorin käynnin kannalta välttämättömiä sähköisiä apulaitteita, laturi asennetaan syöttämään virtaa näille apulaitteille; muussa tapauksessa se poistetaan.

Kummassakin tapauksessa käynnistysenergian tuottamiseen ja varastointiin tarvittava järjestelmä asennetaan ja se toimii kuormittamattomana.

>TAULUKON PAIKKA>

3.2 Säätöolosuhteet

Säätöolosuhteet suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämiseksi testeissä esitetään taulukossa 2.

>TAULUKON PAIKKA>

3.3 Testausolosuhteet

3.3.1 Suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrittämiseksi tarkoitetut testit on tehtävä ruiskutuspumpun ollessa säädettynä täydelle kuormitukselle moottorin ollessa varustettuna kuten taulukossa 1 on eritelty.

3.3.2 Mittaukset on tehtävä tavanomaisissa, vakiintuneissa toimintaolosuhteissa moottorin saadessa riittävästi palamisilmaa. Moottorin on oltava sisäänajettu valmistajan suositusten mukaisesti. Palokammiossa saa olla karstaa vain rajoitetussa määrin.

Testausolosuhteet, kuten imuilman lämpötila, on valittava mahdollisimman läheltä vertailuolosuhteita (ks. 4.2 kohta), jotta korjauskerroin olisi mahdollisimman pieni.

3.3.3 Moottorin imuilman (ympäröivän ilman) lämpötila on mitattava enintään 0,15 m:n etäisyydeltä ilmanpuhdistimen imuaukosta, tai jos ilmanpuhdistinta ei ole, 0,15 m:n päästä ilman imuputkesta. Lämpömittarin tai termoelementin on oltava suojattu lämpösäteilyltä ja sen on sijaittava ilmavirrassa. Se on suojattava myös takaisinsuihkuavalta polttoaineelta. Mittauskohtia on oltava riittävä määrä, jotta imuilman lämpötilasta saadaan edustava keskiarvo.

3.3.4 Mittaustuloksia ei saa rekisteröidä, ennen kuin vääntömomentti, pyörimisnopeus ja lämpötilat ovat pysyneet käytännöllisesti katsoen vakioina vähintään 30 sekuntia.

3.3.5 Moottorin pyörimisnopeus käytön ja lukeman oton aikana ei saa poiketa valitusta nopeudesta enempää kuin ± 1 % tai ± 10 min-1, sen mukaan kumpi on suurempi.

3.3.6 Jarrukuormitus ja imuilman lämpötilan lukemat on otettava samanaikaisesti, ja lukeman on oltava keskiarvo kahdesta peräkkäisestä tasaantuneesta arvosta, jotka eivät saa poiketa toisistaan enempää kuin 2 % jarrukuormituksen osalta.

3.3.7 Moottorin poistoaukosta mitattu jäähdytysnesteeen lämpötila saa poiketa enintään ± 5 K valmistajan ilmoittamasta termostaatin ylemmästä lämpötila-asetuksesta. Jos valmistaja ei ole ilmoittanut lämpötilaa, sen on oltava 353 K ± 5 K.

Ilmajäähdytteisissä moottoreissa valmistajan osoittamasta kohdasta mitattu lämpötila saa poiketa enintää + 0/- 20 K valmistajan tarkoittamasta lämpötilasta vertailuolosuhteissa.

3.3.8 Polttoaineen lämpötila on mitattava kaasuttimen tai ruiskutusjärjestelmän tuloaukosta, ja sen on pysyttävä valmistajan asettamissa rajoissa.

3.3.9 Voiteluöljyn lämpötilan, joka on mitattu öljypohjasta tai öljynjäähdyttimen poistoaukosta, jos sellainen on asennettu, on oltava valmistajan asettamissa rajoissa.

3.3.10 Lisäsäätöjärjestelmää voidaan käyttää lämpötilan pitämiseksi 3.3.7, 3.3.8 ja 3.3.9 kohdassa määritellyissä rajoissa.

3.3.11. Polttoaine

(ks. liitteessä I oleva 3.3.12 kohta)

3.4. Testausmenettely

Tehokäyrän määrittämiseksi oikein mittaukset on tehtävä riittävän monella pyörimisnopeudella valmistajan suosittelemien pienimmän ja suurimman nopeuden välillä. Sen pyörimisnopeuden, jolla moottori kehittää suurimman tehon, on oltava tällä nopeusalueella. Jokaiselle nopeudelle on määritettävä vähintään kahden vakiintuneen mittauksen keskiarvo.

3.5. Savutuksen mittaus

Dieselmoottoreiden osalta on testin aikana tarkastettava, täyttävätkö pakokaasut ilmansuojelullisten toimenpiteiden toteuttamiseksi määritellyt vaatimukset näiden tultua voimaan.

4. TEHON JA VÄÄNTÖMOMENTIN KORJAUSKERTOIMET

4.1. Määritelmä

Vääntömomentin ja tehon korjauskerroin on kerroin, jolla mitattu vääntömomentti ja teho on kerrottava, jotta moottorin vääntömomentti ja teho voidaan määrittää 4.2 kohdassa tarkoitetuissa ulkoilman vertailuolosuhteissa.

P° = á × P

jossa:

P0 on korjattu teho (ts. teho ulkoilman vertailuolosuhteissa),

á on korjauskerroin (áa tai ád),

P on mitattu teho (testiteho).

4.2. Ulkoilman vertailuolosuhteet

4.2.1. Lämpötila (T0)

298 K (25 °C)

4.2.2. Kuivan ilman paine (Ps°)

99 kPa

Huom. :

Kuivan ilman paine perustuu 100 kPa:n kokonaispaineeseen ja 1 kPa:n vesihöyryn paineeseen.

4.3. Ulkoilman testausolosuhteet

Testauksen aikana ulkoilman olosuhteiden on oltava seuraavat:

4.3.1. Lämpötila (T)

283 K ≤ T ≤ 318 K

4.3.2. Paine (Ps)

80 kPa ≤ Ps ≤ 110 kPa.

4.4. Korjauskertoimien áa ja ád () määritys

Dieselmoottoreiden tehon korjauskerroin (ád) polttoaineen syötön pysyessä vakiona saadaan seuraavasta kaavasta:

ád = (fa) fm

jossa:

fa on ulkoilman kerroin,

fm on ominaisparametri kullekin moottorityypille ja säädölle.

4.4.1. Ulkoilman kerroin fa

Tämä kerroin ilmaisee ympäröivien olosuhteiden (paine, lämpötila ja kosteus) vaikutusta moottorin imuilmaan. Ulkoilman kertoimen kaava vaihtelee moottorin tyypin mukaan.

4.4.1.1. Vapaastihengittävät ja mekaanisesti ahdetut moottorit

fa = (>NUM>99 >DEN>Ps) . (>NUM>T >DEN>298)0,7

4.4.1.2. Turboahdetut moottorit imuilman jäähdytyksellä tai ilman imuilman jäähdytystä

fa = (>NUM>99 >DEN>Ps)0,7 . (>NUM>T >DEN>298)1,5

4.4.2. Moottorin kerroin fm

fm on korjatun polttoainevirtauksen (qc) funktio seuraavasti:

fm = 0,036 × qc - 1,14

jossa:

qc = q/r

jossa:

q on polttoainevirtauksen määrä milligrammoina työjaksoa ja litroina ilmaistua kokonaisiskutilavuutta kohti [mg/(1 x työjakso)]

r on ahtimen tulo- ja poistopuolen paineiden välinen suhde (r = 1 vapaastihengittävissä moottoreissa).

Tämä kaava pätee qc:n arvon ollessa 40-65 mg/(1 x työjakso).

Kun qc:n arvo on alle 40 mg/(1 x työjakso), käytetään fm:n arvona vakiota 0,3c (fm=0,3).

Kun qc:n arvo on yli 65 mg/(1 x työjakso), käytetään f m:n arvona vakiota 1,2 c (fm=1,2) (ks. kuva):

>VIITTAUS FILMIIN>

4.4.3. Laboratoriossa vallitsevat olosuhteet

Jotta testi olisi pätevä, korjauskertoimen ád on oltava

0,9 ≤ ád ≤ 1,1

Jos nämä rajat ylittyvät, on saatu korjattu arvo mainittava ja testausolosuhteet (lämpötila ja paine) ilmoitettava tarkasti testausselosteessa.

5. TESTAUSSELOSTE

Testausselosteessa on oltava mittaustulokset ja kaikki suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon määrityksessä tarvittavat laskelmat, jotka esitetään alalisäyksessä 2, sekä kaikki alalisäyksessä 1 esitetyt moottorin ominaisuudet.

Testausselosteen on lisäksi sisällettävä seuraavat tiedot:

Testausolosuhteet

>KAAVION ALKU>

Mitatut paineet moottorin suurimmalla teholla

Ilmanpaine: ... kPa

Pakojärjestelmä ... kPa

Tulopainehäviö: ... kPa moottorin imuilmajärjestelmässä: ...

Mitatut lämpötilat moottorin suurimmalla teholla: imuilman lämpötila:

... °C jäähdytysnesteen lämpötila

moottorin jäähdytysnesteen poistoaukosta: ... ... °C ()

vertailukohdasta ilmajäähdytyksen ollessa kyseessä: ... C ()

öljyn lämpötila: ... °C (ilmoita mittauskohta)

polttoaineen lämpötila kaasuttimen/syöttöpumpun tuloaukossa (): ... °C

polttoaineen kulutuksen mittauslaitteessa: ... °C

pakokaasun lämpötila mitattuna pakosarjan (pakosarjojen) ulostulolaipan (-laippojen) läheisyydestä:... °C

Dynamometrin ominaisuudet

Merkki: ...

Tyyppi: ...

Polttoaine

Nestemäisellä polttoaineella toimivissa ottomoottoreissa:

Merkki: ...

Erittely: ...

Nakutuksenestoaine (lyijy, jne.)

Tyyppi: ...

Määrä mg/litra: ...

Oktaaniluku:

RON: ...

MON: ...

Suhteellinen tiheys: ... 15 °C:ssa ... 4 °C:ssa

Lämpöarvo: ...kJ/kg

Voiteluöljy

Merkki: ...

Erittely: ...

Viskositeettiluokka SAE:...

() Tarpeeton viivataan yli.

>KAAVION LOOPU>

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

>KAAVION ALKU>

Moottorin suorituskyky

Moottorin käyntinopeus, min -1

Dynamometrijarrun pyörimisnopeus, min -1

Dynamometrin jarrukuormitus, N

Kampiakselilta mitattu vääntömomentti, Nm

Mitattu teho, kW

Testausolosuhteet Ilmanpaine, kPa

Imuilman lämpötila, K

Höyryn paine, kPa

Korjauskerroin

Korjattu vääntömomentti kampiakselilta, Nm

Korjattu teho, kW

Polttoaineen ominaiskulutus (), g/kW h

Moottorin jäähdytyslämpötila, K ()

Öljyn lämpötila mittauskohdassa, K

Pakokaasun lämpötila, K

Ilman lämpötila ahtimen jälkeen, K

Paine ahtimen jälkeen, kPa

() Ilman tehon korjausta.

() Ilmoita mittauskohta: mittaus on tehty (tarpeeton viivataan yli):

(a) jäähdytysnesteen ulostulosta

(b) sytytystulpan tiivisteestä

(c) muu kohta, ilmoitettava.

>KAAVION LOOPU>

6. SUURIMMAN VÄÄNTÖMOMENTIN JA SUURIMMAN NETTOTEHON MITTAUSTOLERANSSIT

6.1. Teknisen tutkimuslaitoksen määrittelemä moottorin suurin vääntömomentti ja suurin nettoteho saavat poiketa valmistajan ilmoittamasta arvosta ± 5 %, jos mitattu teho on ≤ 11 kW, ja ± 2 %, jos mitattu teho on > 11 kW, moottorin pyörimisnopeuden toleranssin ollessa 1,5 %.

6.2. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa saatu suurin vääntömomentti ja suurin nettoteho saavat poiketa ± 10 %, jos mitattu teho on ≤ 11 kW, ja ± 5 %, jos mitattu teho on > 11 kW osan tyyppihyväksynnän yhteydessä määritellyistä arvoista.

Alalisäys 1

Ilmoituslomake moottorityypin () olennaisista ominaisuuksista, jotka vaikuttavat moottorin suurimpaan vääntömomenttiin ja suurimpaan nettotehoon

>KAAVION ALKU>

(Moottoripyörien ja kolmipyörien dieselmoottorit)

(Liitettävä osan tyyppihyväksyntähakemukseen, jos tämä tehdään erillään ajoneuvon tyyppihyväksyntähakemuksesta)

Viitenumero (hakija toimittaa): ...

Haettaessa osan tyyppihyväksyntää moottoripyörä- ja kolmipyörätyypin suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon osalta hakemuksen on sisällettävä direktiivin 92/61/ETY liitteessä II olevan A osan seuraavissa jaksoissa mainitut tiedot:

0.1

0.2

0.4-0.6

3-3.2.1.5

3.2.2

3.2.4.2-3.2.4.2.8.3

3.2.5-3.2.6.8

3.2.7-3.2.12.2.1

3.5-3.6.3.1.2

>KAAVION LOOPU>

Alalisäys 2

Viranomaisen nimi

>KAAVION ALKU>

Osan tyyppihyväksyntätodistus moottoripyörä- ja kolmipyörätyypin moottorin suurimman vääntömomentin ja suurimman nettotehon osalta

MALLI

Kertomus N:o ... tarkastuslaitos ... annettu ... Osan tyyppihyväksyntä N:o ... Laajennus N:o ...

1. Ajoneuvon tavaramerkki tai kaupallinen nimi ...

2. Ajoneuvotyyppi ...

3. Valmistajan nimi ja osoite ...

4. Valmistajan valtuutetun edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite ...

5. Päivä, jona ajoneuvo toimitettiin testattavaksi ...

6. Suurin vääntömomentti ......... Nm nopeudella ... min-1

7. Suurin nettoteho ......... kW nopeudella ... min-1

8. Osan tyyppihyväksyntä annettu/evätty () ...

9. Paikka ...

10. Päiväys ...

11. Allekirjoitus ...

() Tarpeeton viivataan yli.

>KAAVION LOOPU>

() Tämä polttoaine on vaihdettava vertailupolttoaineeseen, joka täyttää ilmansuojelullisten toimenpiteiden toteuttamiseksi määritellyt vaatimukset näiden tultua voimaan.

() Tavanomaisista poikkeavien moottoreiden tai järjestelmien ollessa kyseessä valmistajan on toimitettava jäljempänä mainittuja tietoja vastaavat yksityiskohtaiset tiedot.

() Vääntömomentin mittauslaite on kalibroitava kitkahäviöiden huomioon ottamiseksi. Tarkkuus voi olla ± 2 % mittauksissa, jotka tehdään tehotasojen ollessa alle 50 % suurimmasta arvosta. Suurimman vääntömomentin mittaustarkkuuden on kaikissa tapauksissa oltava ± 1 %.

() Testit voidaan tehdä lämpötilansäädöllä varustetuissa tiloissa, joissa ilmastollisia olosuhteita voidaan säätää.

() Tavanomaisista poikkeavien moottoreiden tai järjestelmien ollessa kyseessä valmistajan on toimitettava jäljempänä mainittuja tietoja vastaavat yksityiskohtaiset tiedot.

() Vääntömomentin mittauslaite on kalibroitava kitkahäviöiden huomioon ottamiseksi. Mittausalueen alemmassa puoliskossa dynamometrin tarkkuus voi olla ± 2 % mitatusta vääntömomentista.

() Testit voidaan tehdä ilmastoiduissa tiloissa, joissa ilmastollisia olosuhteita voidaan säätää.

() Tavanomaisista poikkeavien moottoreiden tai järjestelmien ollessa kyseessä valmistajan on toimitettava tässä mainittuja tietoja vastaavat yksityiskohtaiset tiedot.