NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä kesäkuuta 1995,

salmonellan torjumiseksi Suomeen ja Ruotsiin vietävän tuoreen naudan- ja sianlihan näytteiden avulla tapahtuvaa mikrobiologista testausta koskevista säännöistä (95/409/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon terveyttä koskevista vaatimuksista tuoreen lihan tuotannossa ja markkinoille saattamisessa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/433/ETY(1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 a ja b kohdan,

sekä katsoo, että

komissio on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin esittämät salmonella-tarkastuksia koskevat toimintaohjelmat; nämä ohjelmat sisältävät tuoretta naudan- ja sianlihaa koskevia erityistoimenpiteitä,

tilalla suoritetut mikrobiologiset kokeet kuuluvat Suomelle ja Ruotsille annettaviin lisätakuisiin ja ne antavat vastaavat takuut kuin Suomen ja Ruotsin toimintaohjelmat, sellaisina kuin ne vahvistetaan asiaa koskevissa komission päätöksissä,

Suomen ja Ruotsin on vaadittava kolmansista maista tuleville erille vähintään yhtä tiukkoja tuontiehtoja kuin tällä päätöksellä vahvistetut,

näytteenottomenetelmien osalta olisi tehtävä ero toisaalta ruhojen ja puoliruhojen, toisaalta neljännesruhojen, leikkeiden ja palojen välillä,

olisi otettava huomioon näytteiden mikrobiologista tutkimusta koskevat kansainväliset menetelmät,

näitä mikrobiologista kokeita ei tulisi vaatia tuoreelta lihalta, joka on peräisin Suomessa ja Ruotsissa toteutettavaa ohjelmaa vastaavaksi hyväksyttyä ohjelmaa toteuttavasta laitoksesta, ja

tällä päätöksellä ei rajoiteta direktiivin 64/433/ETY 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti mahdollisesti annettavia säännöksiä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Direktiivin 64/433/EY 5 artiklan 3 a kohtaa sovellettaessa Suomeen ja Ruotsiin vietäviin tuoreisiin naudan- ja sianlihaeriin sovelletaan 2, 3 ja 4 artiklassa määrättyjä sääntöjä.

2 artikla

Suomeen ja Ruotsiin vietävälle tuoreelle naudan- ja sianlihalle on salmonellan osalta tehtävä näytteiden avulla direktiivin 64/433/ETY 5 artiklan 3 a kohdassa määrättyjä mikrobiologisia kokeita lihan tuottaneessa laitoksessa. Nämä mikrobiologiset kokeet on suoritettava liitteen mukaisesti.

3 artikla

Tuoreelle naudan- ja sianlihalle, joka on peräisin hyväksytyn ohjelman piiriin kuuluvasta laitoksesta, joka on direktiivin 64/433/ETY 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti hyväksytty Suomessa ja Ruotsissa toteutettavaa ohjelmaa vastaavaksi, ei tarvitse tehdä tässä päätöksessä määrättyjä mikrobiologisia kokeita.

4 artikla

Neuvosto - komission ehdotuksesta, jonka tämä valmistelee Suomessa ja Ruotsissa toteutettavien toimintaohjelmien tuloksista laadittavan kertomuksen sekä tämän päätöksen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella laadittavan kertomuksen pohjalta - tarkastelee uudelleen tätä päätöstä 1 päivään heinäkuuta 1998 mennessä.

5 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 1995.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä kesäkuuta 1995.

Neuvoston puolesta

Ph. VASSEUR

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o 121, 29.7.1964, s. 3302/64, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY (EYVL N:o L 1, 1.1.1995, s. 1).

LIITE

A NÄYTTEENOTTOMENETELMÄ

1. Suoraan teurastamosta tulevat ruhot, puoliruhot ja neljännesruhot ("tamponointitekniikka": "swab-tekniikka")

Näytteet otetaan tamponointitekniikalla saastuneiksi epäiltyjen alueiden pinnalta. Tämä pintatamponointi käsittää ruhojen kylkiosien ja paloittelupintojen avaamisen. Lisäksi naudan ruhot tamponoidaan ainakin kolmella alueella (reisi, kuve, kaula); sen sijaan sianruhot tamponoidaan ainakin kahdella alueella (sorkka ja rusto).

Ristikontaminaation välttämiseksi näytteet otetaan käsittelemättä lihaa ja käyttäen steriilejä näytemuotteja ja tamponeja.

Edellisessä kohdassa kuvatut näytteenottoalueet (20 cm × 20 cm) tamponoidaan kahdella steriilillä pumpulitamponilla. Ensimmäinen tamponi kostutetaan steriilillä peptonivedellä ja sillä sivellään voimakkaasti useita kertoja näytteenottoaluetta. Samaa näytteenottoaluetta hangataan toisella kuivalla tamponilla. Sen jälkeen tamponit sijoitetaan 100 ml:aan peptonivettä.

Jokainen näyte merkitään ja yksilöidään asianmukaisesti.

2. Muusta laitoksesta kuin ruhon, leikkeiden ja palojen teurastamosta tulevat neljännesruhot ("tuhoava menetelmä")

Kudoksesta otetaan noin 25 cm2:n kokoinen viipale työntämällä steriili näytteenottoholkki lihan pintaan tai leikkaamalla viipale steriileillä välineillä. Nämä näytteet siirretään steriilisti näyteastiaan tai muoviseen liuospussiin, sitten homogenisoidaan Stomacher- tai Blender-tyyppisellä homogenisaattorilla. Pakastetut lihanäytteet pidetään pakastettuina laboratorioon kuljetuksen aikana. Jäähdytettyjä lihanäytteitä ei pakasteta vaan säilytetään jäähdytettyinä. Saman erän eri näytteet voidaan koota yhteen.

Näytteet merkitään ja yksilöidään asianmukaisesti.

B OTETTAVIEN NÄYTTEIDEN MÄÄRÄ

1. A jakson 1 kohdassa tarkoitetut ruhot, puoliruhot, enintään kolmeen palaan paloitellut puoliruhot ja neljännesruhot

Ruhojen tai puoliruhojen (yksiköt) määrä erässä, josta yksittäiset pistokokeet otetaan, on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

2. A jakson 2 kohdassa tarkoitetut neljännesruhot, leikkeet ja palat

Pakkausyksiköiden määrä erässä, josta yksittäiset pistokokeet otetaan, on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Pakkausyksiköiden painon mukaan pakkausyksiköiden määrä, joista näyte on otettava, voidaan vähentää seuraavia kertoimia käyttäen:

>TAULUKON PAIKKA>

C NÄYTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN TUTKIMISMENETELMÄ

Näytteiden tutkiminen mikrobiologisin kokein salmonellan osalta on suoritettava Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardisoidun menetelmän ISO 6579:1993 mukaisesti. Neuvosto voi kuitenkin päättää antaa luvan käyttää muita yhtä luotettavia menetelmiä tapauskohtaisesti komission ehdotuksesta.