KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä tammikuuta 1995,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 85 artiklan soveltamismenettelystä (IV/33.686 - COAPI) (Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen) (95/188/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan ensimmäisen täytäntöönpanoasetuksen 6 päivänä helmikuuta 1962 annetun neuvoston asetuksen N:o 17 (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjalla, ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon asetuksen N:o 17 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn hakemuksen,

ottaa huomioon 6 päivänä heinäkuuta 1993 tehdyn komission päätöksen menettelyn vireillepanosta tässä asiassa,

on antanut Colegio Oficial de Agentes de la Propiedad Industrial (jäljempänä "COAPI") -nimiselle yritysten yhteenliittymälle tilaisuuden esittää näkemyksensä väitteistä, jotka komissio on tehnyt neuvoston asetuksen N:o 17 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyistä kuulemisista 25 päivänä heinäkuuta 1963 annetun komission asetuksen N:o 99/63/ETY (2) 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti,

on kuullut kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

I TOSISEIKAT

A. Valitus

(1) Komission käsiteltäväksi saatettiin 29 päivänä elokuuta 1990 epävirallinen valitus, joka koski Colegio Oficial de Agentes de la Propriedad Industrialia (jäljempänä "COAPI"). Valittajan mukaan COAPI vahvistaa patentin tallettamiseen sekä tavaramerkin, hyödyllisyysmallin ja muiden teollisoikeuksien rekisteröintiin liittyvien, Espanjassa toimivien asiamiestensä suorittamien palvelujen hinnastot. Siten se rikkoo perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohtaa.

(2) Valittaja toimitti todisteeksi 1 päivästä tammikuuta 1988 sovellettavan palveluiden hinnaston, jonka COAPI oli jakanut jäsenilleen, mutta tapauksen tosiseikat varsinaisessa taloudellisessa ja oikeudellisessa yhteydessään voitiin todeta erityisesti COAPI:lle 16 päivänä lokakuuta 1990, 15 päivänä toukokuuta 1991 ja 4 päivänä kesäkuuta 1992 osoitettuihin virallisiin kyselyihin saatujen vastausten perusteella.

B. API ja tämän toiminta

(3) Agente de la Propiedad Industrial, teollisoikeusasiamies, (jäljempänä "API") sekä tämän harjoittama toiminta määritellään lyhyesti 20 päivänä maaliskuuta 1986 annetun Espanjan patenttilain N:o 11/1986 156 artiklassa. Kyse on Registro de la Propiedad Industrial -nimiseen rekisteriin (3) (jäljempänä "RPI") merkityistä luonnollisista henkilöistä, jotka vapaata ammattiaan harjoittaessaan tarjoavat yleisölle palvelujaan kolmansien henkilöiden neuvomiseksi, avustamiseksi ja edustamiseksi hankittaessa eri teollisoikeuksia sekä puolustettaessa niihin perustuvia oikeuksia RPI:ssa.

Harjoittaessaan vapaata ammattiaan API:n tarjoamiin peruspalveluihin kuuluvat erityisesti seuraavat (4):

i) oikeuden selittäminen ja määrittely sen hankkimisen alkuvaiheessa,

ii) tehokas palvelu oikeutta hankittaessa,

sekä

iii) edustaminen ja neuvonta oikeutta ylläpidettäessä ja käytettäessä sekä mahdollisessa oikeuden hankkimista ja/tai suojaamista koskevassa riidassa.

API toimii siis monenlaisissa tehtävissä: esimerkiksi oikeudellisena neuvonantajana, edustajana patenttivirastoissa, edustajana haettaessa patentteja ulkomailla toimien tiiviissä yhteydessä ulkomaisiin asiamiehiin, neuvonantajana patentinloukkauksia ja muita rikkomuksia koskevissa oikeuskäsittelyissä, neuvonantajana patentin tai tavaramerkin valvontaa ja uudistamista koskevissa asioissa (uudistamismaksujen maksaminen määräaikoina sekä muut lakisääteiset muodollisuudet).

Yleisesti ottaen API:lla on kolmenlaisia asiakkaita: yksittäisiä keksijöitä, yrityksiä ja ulkomaisia asiamiehiä.

API hoitaa sekä toimintamaassaan tehtyjä että muista maista tehtyjä teollisoikeushakemuksia.

Molemmissa tapauksissa harjoitettavat toiminnat ovat melko samankaltaisia. Jos hakemus kuitenkin tehdään ulkomailta, teollisoikeusasiamies ei useimmiten osallistu ensimmäiseen rekisteröintiin, vaan ensimmäistä ulkomaista rekisteröintiä vastaavaa patenttia koskevan hakemuksen rekisteröintiin.

API:n on siis laadittava vastaava hakemus kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mikä edellyttää ensimmäisen hakemuksen sisällön ja muodon muuttamista sekä sen kääntämistä tämän maan kielelle.

Samalla tavoin API avustaa kotimaista asiakasta tämän hakiessa keksinnön rekisteröintiä ulkomailla, jolloin hakemus on tehtävä samanaikaisesti ensimmäisen hakemuksen kanssa, jos rekisteröintiä haetaan maasta, joka ei kuulu teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen, ja muussa tapauksessa vuoden kuluessa ensimmäisestä hakemuksesta.

Euroopan patenttien (5) osalta API:t muun muassa vahvistavat julkaisuja, Espanjaan nimettyä Euroopan patenttia koskevia hakemuksia väliaikaisen suojan hankkimiseksi sekä vahvistavat Espanjaan nimettyjä Euroopan patentteja kansallisten oikeusvaikutusten aikaansaamiseksi. Näihin palveluihin sisältyy erityisesti asiakirjojen kääntämisestä, julkaisu- ja painatusmuodollisuuksia sekä rekisteröintien tarkastamisesta huolehtimista.

Lisäksi näiden toimintaan kuuluu espanjalaisten asiakkaiden Euroopan patenttia koskevien hakemusten tekeminen.

C. COAPI sekä sitä koskevat säännökset ja määräykset

(4) COAPI on Espanjan API:en ammatillinen järjestö. Espanjan lain mukaan se on oikeudelliselta muodoltaan julkisoikeudellinen yhteisö, ja sen muodostavat kaikki kyseisessä jäsenvaltiossa toimintaa harjoittavat API:t.

COAPI:in sovelletaan yleisiä säännöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat yhteenliittymäksi (colegio) järjestäytyneitä ammatinharjoittajia - 13 päivänä helmikuuta 1974 annettu laki N:o 2/1974, sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä joulukuuta 1978 ammatillisista yhteenliittymistä annetulla lailla N:o 74/1978 - ja sen toimintaa sääntelee ohjesääntö (jäljempänä 'COAPI:n ohjesääntö`). Tietyt erityissäännökset ja -määräykset sääntelevät myös kyseisen vapaan ammatin harjoittamista.

1. Sovellettava yleinen lainsäädäntö: laki ammatillisista yhteenliittymistä

(5) Ammatilliset yhteenliittymät, joihin COAPI kuuluu, määritellään 13 päivänä helmikuuta 1974 annetulla lailla N:o 2/1974, sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä joulukuuta 1978 annetulla lailla N:o 74/1978, "lailla suojatuiksi ja valtion tunnustamiksi julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi, joilla on oma oikeushenkilöllisyys sekä tavoitteidensa toteuttamiseen tarvittava toimintakyky" (1 artiklan 1 kohta). Näiden yhteisöjen tavoitteita ovat pääasiassa ammattien harjoittamisen sääntely (ordenación), niiden yksinedustus sekä jäsenten ammatillinen edun valvonta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta julkishallinnon toimivaltaa julkiseen toimintaan liittyvissä asioissa (1 artiklan 3 kohta).

(6) Tämän lain 5 artiklan mukaan ammatillisten yhteenliittymien tehtävänä on niiden alueellisella toiminta-alalla erityisesti:

- edustaa ja puolustaa ammattikuntaa suhteissa viranomaisiin (g kohta);

- säännellä jäsenten ammattitoimintaa, valvoa ammattietiikkaa ja ammatin arvostusta sekä yksityishenkilöiden oikeuksien kunnioittamista ja käyttää kurinpitovaltuuksia (i kohta);

- edistää jäsenten välisiä hyviä suhteita ja yhteistyötä estämällä epärehellistä kilpailua (k kohta);

- toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ammatin laittoman harjoittamisen estämiseksi (l kohta);

- säännellä vähimmäispalkkioita, jos palkkioita ei voida periä tulleina tai hallinnollisina taikka muina maksuina (ñ kohta). Tämä tehtävä kuuluu kuitenkin Consejos Generales de los Colegios -nimisille neuvostoille, jotka ovat yhteenliittymien ylempiä edustus- ja koordinointielimiä, siltä osin kuin sitä sovelletaan tai sillä on vaikutuksia kansallisella tasolla (9 artiklan 1 kohdan a alakohta);

- hyväksyä jäsentensä ammattitöitä, jos ammatillisen yhteenliittymän säännöt sitä edellyttävät (q kohta);

- noudattaa sekä varmistaa, että yhteenliittymän jäsenet noudattavat yleisiä säädöksiä ja erityissäädöksiä, ammattitoimintaa koskevia sääntöjä ja sisäisiä ohjesääntöjä sekä yhteenliittymien toimielinten toimivaltansa alalla antamia normeja ja tekemiä päätöksiä (t kohta).

(7) Saman lain 8 artiklassa säädetään, että "hallinto-oikeuden alaan kuuluvista yhteenliittymien ja yleisten neuvostojen (consejos generales) päätöksistä, joiden osalta kaikki kyseisen yhteisön sisäiset valitustiet on käytetty", voidaan valittaa jurisdicción contencioso-administrativa -nimiseen tuomioistuimeen. Erityisesti yhteenliittymien toimielinten selvästi lainvastaiset toimet sekä toimielinten ilman asianmukaista toimivaltaa suorittamat toimet ovat kiistattomasti mitättömiä. Yhteenliittymien ohjesääntöjen vastaiset toimet sekä valtuuksien väärinkäyttö voidaan kumota (8 artiklan 3 kohta).

(8) Lisäksi 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ammatillisia yhteenliittymiä sääntelevät niiden sisäiset säännöt ja ohjesäännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseistä ammattia koskevien lakien soveltamista. Yleiset neuvostot laativat yleissäännöt kaikille samaa ammattia edustaville yhteenliittymille näitä kuultuaan. Nämä säännöt on jätettävä hallitukselle toimivaltaisen ministeriön välityksellä. Samaa menettelyä noudatetaan niiden yhteenliittymien osalta, joiden toimialue on kansallinen (6 artiklan 2 kohta). Yleissäännöt koskevat 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja asioita, kuten yhteenliittymien jäsenten oikeuksia ja velvoitteita, hallintoelimiä, yhteenliittymien perustamis- ja toimintasääntöjä, maksu- ja rangaistusjärjestelmiä sekä yhteenliittymän erityistavoitteita ja -tehtäviä ja niin edelleen.

(9) Lisäksi 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, että "ammatillisiksi yhteenliittymiksi järjestäytyneiden ammatinharjoittajien kuuluminen sen alueen, jolla ammattia aiotaan harjoittaa, asianomaiseen yhteenliittymään on välttämätön edellytys kyseisten ammattien harjoittamiselle".

(10) Lain siirtymäsäännösten mukaan "ammatillisten yhteenliittymien ja niiden ylempien neuvostojen ohjesääntöjen määräykset" sekä niiden säännöt pysyvät voimassa siltä osin kuin ne eivät ole nykyisen lain vastaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarpeellisiksi osoittautuvia muutoksia.

(11) Vaikka lain N:o 2/1974 julistamista perustuslain vastaiseksi on pyydetty useita kertoja Espanjan perustuslakituomioistuimessa, tämä on vahvistanut lain olevan Espanjan perustuslain 36 artiklan mukainen, jonka mukaan "ammatillisia yhteenliittymiä koskevien oikeudellisten sääntöjen erityispiirteitä sekä vapaiden ammattien harjoittamista on säänneltävä lailla. Yhteenliittymien on oltava sisäiseltä rakenteeltaan ja toiminnaltaan demokraattisia".

Perustuslakituomioistuin on päätöksillään vahvistanut, että velvollisuus kuulua ammatilliseen yhteenliittymään sekä yhteenliittymän määräämien sääntöjen noudattaminen eivät ole perusteettomia rajoituksia, koska ne eivät estä yhteenliittymiksi järjestäytyneitä ammatinharjoittajia perustamasta yhdistyksiä tai liittoja taikka liittymästä jo olemassa oleviin yhdistyksiin tai liittoihin.

2. COAPI:n ohjesääntö

(12) COAPI:n ohjesääntö, joka on myös sen perustamisasiakirja, annettiin 29 päivänä marraskuuta 1926. Se käsittää muun muassa päätöksentekoelimiä, palkkiotariffeja, mainontaa, jäsenten velvoitteita ja oikeuksia sekä rangaistuksia koskevat määräykset (6).

Tämä ohjesääntö perustuu 27 päivänä helmikuuta 1926 annettuun kuninkaalliseen asetukseen. Kyseisellä asetuksella vahvistetaan periaate, jonka mukaan Registro de la Propiedad Industrial y Comercialiin (jäljempänä "RPI") kuuluvien API:en on kuuluttava ammatilliseen järjestöön, jos nämä ottavat noudattaakseen toimintaansa koskevan ohjesäännön kyseisessä kuninkaallisessa asetuksessa esitettyjen perusperiaatteiden mukaisesti. Mainittu 29 päivänä marraskuuta 1926 annettu ohjesääntö hyväksyttiin 28 päivänä helmikuuta 1927 annetulla kuninkaallisella asetuksella.

Nykyinen COAPI:n ohjesääntö perustuu 13 päivänä helmikuuta 1974 annettuun lakiin N:o 2/1974, sellaisena kuin se on muutettuna edellä selostetulla 26 päivänä joulukuuta 1978 annetulla lailla N:o 74/1978 (katso 5-10 kohta).

COAPI:n päätöksentekoelimet

(13) COAPI:a johtaa johtava hallitus (Junta Directiva), joka muodostuu seitsemästä yleiskokouksen valitsemasta jäsenestä, joista yksi toimii puheenjohtajana ja yksi varapuheenjohtajana (ohjesäännön 4 ja 8 artikla).

Johtava hallitus edustaa COAPI:a oikeudellisissa asioissa, ja sen tehtävänä on muun muassa noudattaa yleiskokouksen päätöksiä, COAPI:n ohjesäännön määräyksiä ja viranomaisten määräyksiä (13 artiklan 7 kohta), varmistaa, että niitä noudatetaan, tutkia jäseniä koskevat valitukset ja tehdä niistä päätökset.

Yleiskokous pitää varsinaisen kokouksensa tammikuussa kunakin vuonna sekä johtavan hallituksen omasta aloitteestaan pyytämiä ylimääräisiä kokouksia tai jäsenistön neljäsosan kirjallisesta pyynnöstä.

Yleiskokous tekee päätökset johtavan hallituksen sille tekemistä ehdotuksista. Päätökset tehdään läsnäolevien jäsenten enemmistöllä, paitsi päätettäessä jäsenen erottamisesta, mikä edellyttää, että vähintään puolet yhteenliittymän jäsenistä on läsnä (39 artikla).

Tariffeja ja rangaistuksia koskevat määräykset

(14) COAPI:n ohjesäännön 49 artiklan mukaan kaikkien API:en on noudatettava yleiskokouksen vahvistamaa vähimmäishinnastoa, ja sen on käsitettävä kaikki teollisoikeuksia koskeviin toimeksiantoihin liittyvät palvelut, joita asiamiehet suorittavat kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille. Ainoastaan tietyt palvelut, joiden hinta vaihtelee ja jotka ovat vaikeasti ennakoitavissa (esimerkiksi muistioiden laadinta, valitukset ja teollisoikeuksien raukeaminen), jäävät hinnaston ulkopuolelle. Tässä artiklassa määrätään myös, että ulkomailta tuleville teollisoikeuksia koskeville toimeksiannoille on vahvistettava kaksi hinnastoa: toinen kyseisten maiden patentteja koskevaa neuvontaa varten (kirjeenvaihtajat) ja toinen suoraan espanjalaisiin teollisoikeusasiamiehiin yhteyttä ottavia yksityishenkilöitä varten.

Toisaalta ohjesäännön 48 artiklassa korostetaan, että johtava hallitus esittää yleiskokoukselle hyväksyttäviksi "tariffit, joita kaikkien API:en on noudatettava samalla tavoin (tarifas que deban regir para todos los Agentes por igual ), pyrkien mahdollisimman laajaan palkkioiden suuruuksien vaihteluun tiettyjen toimeksiantojen monimutkaisuuden, vaikeuden ja laajuuden edellyttäessä hintojen tapauskohtaista korotusta".

(15) Lisäksi kyseisen ohjesäännön 35 artiklan (seuraamuksia koskeva VII luku) mukaan rangaistavina tekoina pidetään:

- ohjesäännön määräysten sekä yleiskokousten päätösten noudattamatta jättämistä (1 kohta);

- yleiskokouksen hyväksymän tariffin palkkioita alhaisempien palkkioiden perimistä (7 kohta).

Seuraamukset määrätään sakkoina, ammatin harjoittamisen väliaikaisena keskeyttämisenä tai jopa yhteenliittymästä erottamisena (38 artiklan 3, 4 ja 5 kohta).

Rangaistusvaltuudet ovat johtavalla hallituksella tai yleiskokouksella rikkomusten vakavuuden mukaan (36 artikla).

3. Sovellettavat erityissäännökset ja -määräykset

(16) API:en toimintaa säännellään myös 20 päivänä maaliskuuta 1986 annetulla patenttilailla N:o 11/1986, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä heinäkuuta 1992 annetulla lailla N:o 21/1992 (teollisuuslaki) sekä patenttilain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella, säädetyillä erityismääräyksillä, joiden sisältö on tiivistettynä seuraava:

- henkilöiden, joilla on kotipaikka ulkomailla, on kaikissa tapauksissa käytettävä API:en palveluita (lain N:o 11/1986 155 artiklan 2 kohta);

- ainoastaan Espanjan tai muiden jäsenvaltioiden kansalaiset, joilla on Espanjassa toimipaikka ammatin harjoittamista varten, voidaan merkitä Registro Especial de Agentes de la Propiedad Industrial -rekisteriin, jos he lisäksi täyttävät seuraavat edellytykset: he eivät ole kyseisenä ajankohtana kuulusteltavina rikoksesta epäiltynä eivätkä tuomittuja tahallisista rikoksista, heillä on asianmukainen toimilupa tai vastaava asiakirja sekä vastuuvakuutus, he ovat antaneet vakuuden RPI:lle (nykyiselle OEPM:lle). Lisäksi teollisoikeusasiamiehen on valalla vannottava sitoutuvansa säilyttämään ammattisalaisuudet ja olemaan edustamatta vastakkaisia etuja samassa asiassa (lain N:o 21/1992 3 kohdan ensimmäinen lisämääräys sekä patenttilain täytäntöönpanosta annetun asetuksen IV osasto).

(17) Tämän lisäksi 10 päivänä marraskuuta 1988 annetun tavaramerkkilain N:o 32 17 artiklaan sisältyy samankaltainen säännös kuin patenttilain 155 artiklan 2 kohtaan.

4. API:n Euroopan tasolla sovellettavat määräykset

(18) Espanja liittyi 30 päivänä syyskuuta 1986 Euroopan patenttien myöntämisestä 5 päivänä lokakuuta 1973 tehtyyn Münchenin yleissopimukseen (jäljempänä "Euroopan patenttia koskeva yleissopimus") tehden varauman, että kemiallisia tuotteita ja lääkeaineita koskevat Euroopan patentit eivät ole voimassa Espanjassa.

Euroopan patenttia koskevassa yleissopimuksessa vahvistetaan edellytykset, jotka asiamiehen on täytettävä, jotta tämä voitaisiin hyväksyä edustamaan luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä kaikissa yleissopimukseen perustuvissa menettelyissä. Useita espanjalaisia API:eja on hyväksytty tämän yleissopimuksen 134 ja 163 artiklan mukaisesti Euroopan patenttiviraston asiamiehiksi. Tässä ominaisuudessa he ovat Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvoston perustaman, Euroopan patenttiviraston alaisena toimivan asiamiesinstituutin (Institut des mandataires agrées) jäseniä. Eurooppalaisina patenttiasiamiehinä API:en on noudatettava Euroopan patenttiviraston hallintokomitean vahvistamia ammattitoiminnan sääntöjä sekä asiamiesinstituutin vahvistamaa ammattitoiminnan säännöstöä. Nämä ammattitoiminnan säännöt eivät sisällä suosituksia tai vahvistuksia vähimmäismaksuista.

D. COAPI:n vahvistamat tariffit

1. Palvelujen suorittaminen

(19) COAPI:n ohjesäännön 49 artiklan (katso 14 kohta) mukaan COAPI:n yleiskokouksen hyväksymien tariffien on käsitettävä teollisoikeuksia koskeviin toimeksiantoihin liittyvät palvelut, joita API:t suorittavat kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille. Nämä tariffit eivät ole viranomaisten hyväksymiä.

Kotimaisten asiakkaiden tariffit (pesetoina ilmoitettavat kotimaiset tariffit) ovat vuodesta 1987 sisältäneet 53 otsaketta koottuina 13 lukuun (A - patentit, B - Euroopan patentit, C - tavaramerkit, D - kansainväliset tavaramerkit, E - laatumerkit, F - hyödyllisyysmallit, G - teolliset ja taiteelliset mallit ja piirustukset, H - kansainväliset mallit, I - kauppanimet ja nimikilvet, J - elokuvamallit, K - oikeuksien luovutukset, L - tutkimukset ja M - väitteet, vastineet vireillä olevissa käsittelyissä, todistukset ja niin edelleen).

Käytössä on kaksi ulkomaista tariffia: tariffi A (ulkomaiset asiamiehet) sekä tariffi B (ulkomaiset yksityishenkilöt tai yritykset). Ne sisälsivät vuosina 1987 ja 1988 52 otsaketta sekä vuosina 1989, 1990 ja 1991 54 otsaketta koottuina kuuteen lukuun (patentit ja hyödyllisyysmallit, Euroopan patentit, tavaramerkit, teolliset mallit ja piirustukset, oikeuksien luovutukset ja sekalaiset). Luku "patentit ja hyödyllisyysmallit" koskee muun muuassa hakemuksia, selitysten käännöksiä espanjan kielelle, espanjankielisinä saatujen tekstien tarkistuksia, muistioiden jäljennöksiä, vastineita vireillä olevissa käsittelyissä, väitteiden tai väitteitä koskevien vastineiden esittämistä, vuosimaksujen maksamista ja uudelleen voimaan saattamista koskevia hakemuksia. "Euroopan patentteihin" liittyvät palvelut sisältävät julkaistun Espanjaan nimettyä Euroopan patenttia koskevan hakemuksen vahvistamista väliaikaisen suojan aikaansaamiseksi (23), Espanjan nimettyjen Euroopan patenttien vahvistamista kansallisten oikeusvaikutusten aikaansaamiseksi (24) sekä espanjankielisinä saatujen tekstien kääntämistä, mukauttamista ja tarkistusta (26, 27 ja 28). Luku "tavaramerkit" koskee muun muuassa rekisteröintihakemuksia (29) ja tavaramerkin uudistamista (31), rauenneen tavaramerkin uudelleen voimaan saattamista (33), viisivuotismaksujen maksamista (35), väitteitä (36) ja niihin annettuja vastineita (37).

Luvun "teolliset mallit" otsakkeet koskevat hakemuksia (39 ja 40), uudistamista (41), väitteeseen tai lykkäykseen annettuja vastineita (42), mallin tai teollisen mallin myöntämistä vastaan tehtyjä väitteitä (43) ja viisivuotismaksujen maksamista (44). Luku "luovutukset" koskee luovutusasiakirjojen rekisteröintiä, siirtoa tai nimen muuttamista (45). Vuoteen 1988 asti (kyseinen vuosi mukaan lukien), lukuun "sekalaiset" sisältyivät tavaramerkin saatavuuden yleiseen viralliseen tutkimukseen liittyvät palvelut (46), asiakirjan myöhäinen toimittaminen tai virallisen määräajan pidentämistä koskeva hakemus (47), virallisen todistuksen saaminen (48), muistioiden ja piirustusten jäljennökset (49), patentin tai mallin valvonta toisen asiamiehen maksaessa vuosimaksut (50), uudelleenkäsittelyä varten tehty valitus (51) sekä esiintyminen oikeudessa toisen asiamiehen jättämää kansallista hakemusta koskevassa asiassa (52). Vuodesta 1989 otsake 46 koski "virallista tavaramerkkitutkimusta (aikaisempien tavaramerkkien luettelointia)". Kaksi uutta otsaketta lisättiin: virallinen tavaramerkkitutkimus, mukaan lukien aikaisempien tavaramerkkien selvittäminen ja arviointi (47) sekä etuoikeuden vaatiminen (48). Entisistä otsakkeista 47, 48, 49, 50, 51 ja 52 tuli vastaavasti otsakkeet 49, 50, 51, 52, 53 ja 54.

2. Hintojen vahvistamisen perusteet

(20) COAPI esittää, että se ottaa huomioon sekä yleisiä että erityisiä tekijöitä vahvistaessaan jäsenilleen jaettavia hinnastoja.

Yleisiin tekijöihin kuuluvat käytetty työaika, välittömät materiaalikustannukset sekä ammattitoiminnasta aiheutuvat yleiskustannukset ja muut kuin ammattitoiminnasta aiheutuvat yleiskustannukset. Työaika arvioidaan hallinnollisen menetteyn eri vaiheisiin käytettävän ajan perusteella. Tällä perusteella lasketaan välittömät ja välilliset työvoimakustannukset.

Välittömiin materiaalikustannuksiin kuuluvat muun muassa viralliset maksut, toimistojen materiaalikustannukset sekä viestinnän kustannukset.

Ammattitoiminnan yleiskustannukset käsittävät muun muassa verot sekä virallisten julkaisujen ja ammattijulkaisujen tilaukset. Muihin kuin ammattitoiminnasta aiheutuviin yleiskustannuksiin kuuluvat muun muassa vuokrat, leasing-vuokrat ja poistot.

Hinnastojen tason arvioimiseksi huomioon otettavat erityiset tekijät koskevat asiakkaiden ominaisuuksia: kieltä, asiantuntemuksen tasoa, asiantuntemusta kyseisellä teollisoikeuden alalla sekä sitä, neuvotellaanko näiden kanssa henkilökohtaisesti vai hoidetaanko asia kirjeenvaihdolla.

Näiden erityisten tekijöiden perusteella vahvistetaan kolme eritasoista hinnastoa: paikalliset/kotimaiset asiakkaat (kotimainen tariffi), kirjeenvaihtajat (ulkomaiset asiamiehet) - tariffi A, sekä välittömät ulkomaiset asiakkaat - tariffi B. Tariffit A ja B (ulkomaiset tariffit) ilmoitetaan Ranskan frangeina, Saksan markkoina, Englannin puntina, Sveitsin frangeina, Yhdysvaltain dollareina ja jeneinä.

E. Markkinat

(21) Kyseiset palvelut koskevat muodollisuuksien täyttämistä haettaessa patenttia tai tavaramerkin rekisteröintiä taikka muita teollisuusoikeuksia sekä näiden oikeuksien uudistamiseen ja valvontaan liittyviä suorituksia.

Teollisoikeuden saamista koskevia palveluja kysyvät sekä asiakkaat, joilla on kotipaikka Espanjassa (yksittäiset keksijät tai yritykset), että ulkomaiset asiakkaat (yksittäiset keksijät, yritykset ja patenttineuvojat).

Espanjan patentti- ja tavaramerkkilaeilla (katso 16 ja 17 kohta) annetaan API:eille yksinoikeus suorittaa kaikkia Espanjan ulkopuolisten asiakkaiden hakemien kyseisten oikeuksien saamiseen liittyviä palveluja (7) (yksittäisiä aloja erittelemättä) sekä yksityishenkilöille, yrityksille että patenttineuvojille.

Riippumatta siitä, ovatko näiden lakien säännökset perustamissopimuksen vastaisia, erityisesti koska API:eilla ei ole yksinoikeutta samoihin palveluihin, jos niitä kysyvät asiakkaat, joiden kotipaikka on Espanjassa ja jotka haluavat hankkia teollisuusoikeuden Espanjassa tai muussa maassa, on todettava, että näiden säännösten perusteella API:en suorittamat palvelut edustavat kilpailuedellytyksiltään kaksia markkinoita, toisin sanoen on kahdet erilliset markkinat, jotka ovat:

a) teollisuusoikeuksien saamiseen Espanjassa liittyvien yhteydenpitoa OEPM:iin edellyttävien ja Espanjan ulkopuolisten asiakkaiden kysymien palvelujen markkinat, jotka muodostavat COAPI:n kuulumaan velvoitetuille espanjalaisille API:eille varatut markkinat;

b) teollisuusoikeuksien saamiseen Espanjassa tai ulkomailla liittyvien Espanjassa kotipaikan omaavien asiakkaiden kysymien palvelujen markkinat, joilla palveluja voidaan kysyä myös muilta kuin espanjalaisilta API:eilta. Heillä on kuitenkin väistämättä tärkeä asema näillä markkinoilla palvelujen erityisluonteen ja teknisyyden vuoksi sekä sen vuoksi, että tämän vapaan ammatin harjoittamisen edellytykset takaavat asiakkaille COAPI:n jäsenten pätevyyden kyseisten palvelujen suorittamisessa.

COAPI:n jäseniä oli 286 vuonna 1988, 307 vuonna 1989 ja 323 vuonna 1990. COAPI arvioi niiden toiminnan vuosittaisen kokonaisliikevaihdon määräksi ( . . . ) (8*), josta 14 prosenttia edustaa muista jäsenvaltioista tulevia toimeksiantoja.

F. COAPI:n hintojen vahvistamista koskevat päätökset

(22) COAPI:n yleiskokous päättää säännöllisesti, tavallisesti kerran vuodessa, taksojen korotuksista ja se voi muuttaa API:n palveluja kuvaavia otsakkeita.

Varsinaisen yleiskokouksen kokouspöytäkirjassa 29 päivältä tammikuuta 1987 todetaan tariffien käsittelemiseksi päätetyn pitää yleiskokous määräajoin, ennen kunkin vuoden päättymistä.

Johtava hallitus tutkii tariffit ja ehdottaa yleiskokoukselle niiden muutokset.

Yleiskokouksen kokouspöytäkirjoissa vuosilta 1987, 1988, 1989 ja 1990 sekä johtavan hallituksen kokouspöytäkirjoissa (samoilta vuosilta ja lisäksi vuodelta 1991) todetaan hintojen korotusten määräämiseksi noudatetut menettelyt, uusien tariffien käyttöönotto ja niiden voimaantulopäivä. Lisäksi 12 päivänä joulukuuta 1986 ja 21 päivänä syyskuuta 1987 päivätyissä kiertokirjeissä käsitellään tariffeihin otettuja uusia palveluja sekä tiettyjen otsakkeiden tulkintoja.

1. COAPI:n kiertokirjeet 12 päivältä joulukuuta 1986 ja 21 päivältä syyskuuta 1987

(23) Kiertokirjeessä n:o 27, joka on päivätty 12 päivänä joulukuuta 1986, annetaan jäsenille tiedoksi uudet tariffit sovellettaviksi uusiin töihin (palveluihin), jotka liittyvät Espanjan liittymiseen Euroopan patenttia koskevaan yleissopimukseen, sekä Euroopan patenttivirastossa espanjalaisten asiakkaiden hyväksi suoritettaviin palveluihin että RPI:ssa kirjeenvaihtajien ja välittömien ulkomaisten asiakkaiden hyväksi suoritettaviin palveluihin, ja lisäksi Espanjan väliaikaisen suojan tai kansallisten oikeusvaikutusten aikaansaamiseksi nimettyä Euroopan patenttia koskevien hakemusten vahvistamisen edellyttämiin palveluihin. Tämän kiertokirjeen liitteenä on luettelo kotimaista tariffia, ulkomaista kirjeenvaihtajien tariffia (tariffi A) sekä välittömien asiakkaiden ulkomaista tariffia (tariffi B) vastaavista uusista otsakkeista.

Lisäksi sekä tariffia A että tariffia B varten ilmoitetaan uusia otsakkeita vastaavia määriä ulkomaisina valuuttoina laskettaessa käytettävät pesetoina ilmaistavat perusmäärät. Tariffi B on 20 prosenttia korkeampi kuin tariffi A (pesetoina).

Samassa kiertokirjeessä ilmoitetaan, että määrät ovat väliaikaisia ja että ne vahvistetaan tai tarkistetaan saatavan kokemuksen mukaan yleiskokouksen keskustelujen ja suostumuksen mukaan.

(24) Kiertokirjeessä n:o 10, joka on päivätty 21 päivänä syyskuuta 1987, selvennetään jäsenille 12 päivänä joulukuuta 1986 päivättyä kiertokirjettä n:o 27 tariffien soveltamisen osalta, erityisesti siltä osin, mikä koskee tariffien otsakkeita 23-28 Yhdysvaltain dollareina, Englannin puntina, Saksan markkoina ja jeneinä sekä kotimaisen tariffin otsakkeita 101-106, jotka koskevat julkaistujen Euroopan patenttia koskevien hakemusten ja myönnettyjen Euroopan patenttien vahvistamista väliaikaisen tai lopullisen suojan aikaansaamiseksi Espanjassa.

2. Varsinaisen yleiskokouksen kokouspöytäkirja 29 päivältä tammikuuta 1987

(25) Kyseisen kokouksen pöytäkirjassa todetaan hyväksytyksi johtavan hallituksen ehdotus seuraavilta osiltaan:

- kotimainen tariffi: palkkiota korotetaan 10 prosentilla ja maksuja RPI:n maksujen tosiasiallisen vaihtelun mukaisessa suhteessa lukuun ottamatta otsakkeita "yritystunnusten ja teollisten mallien uudistaminen", joiden osalta korotetaan ainoastaan maksuja;

- ulkomaiset tariffit: tariffeja tarkistetaan Sveitsin frangin mukaan Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Ranskan frangin (arvoltaan alentuneiden valuuttojen) osalta ja tariffit pidetään ennallaan muiden valuuttojen (Sveitsin frangin, jenin ja Saksan markan) osalta, koska edellisen vuoden korotus aiheutti 10 prosentin korotuksen tariffiin Sveitsin frangin osalta, minkä jälkeen Sveitsin frangin, Saksan markan ja jenin arvo on noussut 12 prosentin suhteessa pesetaan, kun taas dollarin arvo on laskenut 7,5 prosenttia;

- uusien tariffien voimaantulopäivä: 1 päivä helmikuuta 1987.

Kiertokirjeellä n:o 3, joka on päivätty 4 päivänä helmikuuta 1987, COAPI ilmoitti jäsenilleen tiedoksi yleiskokouksen 29 päivänä tammikuuta 1987 hyväksymien kotimaisten ja ulkomaisten tariffien "kiireellisimmät määrät uusien tariffien painatuksen ollessa kesken". Ulkomaiset tariffit tulivat voimaan vasta 1 päivästä maaliskuuta 1987.

3. Johtava hallitus ja ylimääräisen yleiskokouksen kokouspöytäkirjat 24 päivältä marraskuuta 1987

(26) Johtava hallitus päätti 24 päivänä marraskuuta 1987 ehdottaa yleiskokoukselle "5 prosentin yleiskorotusta sekä kotimaiseen tariffiin (vuoden 1987 inflaatioprosenttia vastaavasti) että ulkomaiseen tariffiin Sveitsin frangin osalta (jonka arvo suhteessa pesetaan ei ole olennaisesti muuttunut) sekä tarkistaa Sveitsin frangin mukaan tariffit muiden ulkomaisten valuuttojen osalta, lukuun ottamatta niitä valuuttoja, joiden arvo oli muuttunut vähemmän kuin 2 prosenttia" - tariffia korotettiin 9 prosentilla Ranskan frangin osalta, 7 prosentilla Saksan markan osalta ja 10,6 prosentilla jenin osalta.

Yleiskokouksen pöytäkirjassa todetaan, että näiden ulkomaisten tariffien korotukset sisältävät päätetyn 5 prosentin korotuksen sekä kyseisten valuuttojen arvonalennuksen määrän.

Kiertokirjeellä n:o 19, joka on päivätty 25 päivänä marraskuuta 1987, COAPI antoi jäsenilleen tiedoksi "kiireellisimmät määrät", koska tariffien painatus oli vielä kesken, jotta voitaisiin noudattaa päivää, josta uudet tariffit oli sovittu tuleviksi voimaan, eli 1 päivästä tammikuuta 1988.

4. Johtava hallitus ja ylimääräisen yleiskokouksen kokouspöytäkirjat 20 päivältä lokakuuta 1988

(27) Johtavan hallituksen ehdotukset yleiskokouksen 20 päivänä lokakuuta 1988 vahvistamien tariffien muuttamisesta perustuivat erityisesti:

- veroluonteisten maksujen mahdolliseen (tulevaan) 3 prosentin korotukseen, joka vaikuttaisi tunnusmerkkien sekä mallien ja teollisten mallien maksuihin;

- laskutuksessa käytettävien valuuttojen kurssivaihteluun.

Toisaalta johtavan hallituksen kokouspöytäkirjassa 14 päivältä marraskuuta 1988 todetaan päätetyn korottaa 5 prosentilla kaikkia kotimaisen tariffin otsakkeita yleiskokouksen 20 päivänä lokakuuta 1988 antaman valtuuden perusteella.

Ulkomaisia tariffeja ei muutettu Englannin punnan osalta, tiettyjä otsakkeita lukuun ottamatta, koska tämä tariffi oli pysynyt vakaimpana kuluneen vuoden ajan ja sen 3,5 prosentin arvonnousu oli pysynyt ennakoitujen maksunkorotusten tasoisena.

Näin ollen aliarvostetut tariffit (Ranskan frangi, Saksan markka ja Sveitsin frangi) yksinkertaisesti tarkistettiin Englannin puntina ilmoitetun tariffin mukaan, lukuun ottamatta niitä otsakkeita, joihin esitettiin korotuksia. Lisäksi yliarvostettuja tariffeja (jeni ja Yhdysvaltain dollari) muutettiin ainoastaan niiden otsakkeiden osalta, joita korotettiin 20-30 prosentin suuruisina.

Kiertokirjeellä n:o 16, joka oli päivätty 21 päivänä marraskuuta 1988, COAPI ilmoitti jäsenilleen, että yleiskokous oli 20 päivänä lokakuuta 1988 hyväksynyt uudet tariffit, sekä antoi niille tiedoksi "kiireellisimmät" hinnat, koska tariffien painatus oli vielä kesken.

5. Johtavan hallituksen kokouspöytäkirja 17 päivältä tammikuuta 1990 ja varsinaisen yleiskokouksen pöytäkirja 25 päivältä tammikuuta 1990

(28) Yleiskokouksen kokouspöytäkirjassa 25 päivältä tammikuuta 1990 todetaan hyväksytyn johtavan hallituksen ehdotus korottaa kotimaista tariffia 5 prosentilla (RPI:n maksujen korotus) ja ulkomaisia tariffeja samalla määrällä, lisättynä eri valuuttojen kurssivaihtelun määrällä. Viitteenä käytettiin Saksan markkoina ilmoitettua tariffia. Kaikki muut tariffit tarkistettiin tämän perusteella, minkä jälkeen kaikkia otsakkeita korotettiin 5 prosentilla, lukuun ottamatta neljää otsaketta (väitteet, vastineet vireillä oleviin käsittelyihin, tavaramerkkitutkimukset ja väitemenettelyt).

Lisäksi päätettiin, että uudet tariffit tulisivat voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990 ja että tariffien vedokset jaettaisiin jäsenille ennen niiden lopullista painatusta, jotta sovittua päivää voitaisiin noudattaa, ja tämä tehtiin kiertokirjeellä n:o 7, joka on päivätty 5 päivänä maaliskuuta 1990.

6. Johtavan hallituksen kokouspöytäkirjat 21 päivältä syyskuuta 1990 ja 10 päivältä joulukuuta 1990 sekä yleiskokouksen kokouspöytäkirja 11 päivältä joulukuuta 1990

(29) Johtavan hallituksen kokouspöytäkirjassa 21 päivältä syyskuuta 1990 todetaan ehdotus yleiskokoukselle ulkomaisten tariffien korotuksista: 10 prosentin korotus Saksan markkoina ilmoitettaviin tariffeihin sekä muiden tariffien tarkistus tämän mukaan.

Yleiskokous hyväksyi 11 päivänä joulukuuta 1990 johtavan hallituksen ehdotuksen tariffien korottamisesta, jonka hyväksymistä oli lykätty yleiskokouksen päätöksellä 24 päivänä lokakuuta 1990.

Uudet tariffit vahvistettiin seuraavin perustein:

- 12 prosentin korotus pesetoina ilmoitettaviin tariffeihin (5 prosenttia maksujen korotuksen ja 7 prosenttia kuluttajahintaindeksin korotuksen vuoksi);

- ulkomaisina valuuttoina ilmoitettavien tariffien tarkistus Saksan markkoina ilmoitetun tariffin mukaan sekä 10 prosentin yleiskorotus.

7. Johtavan hallituksen kokouspöytäkirjat 6 päivältä marraskuuta 1991, 20 päivältä marraskuuta 1991, 4 päivältä joulukuuta 1991 ja 9 päivältä tammikuuta 1992

(30) Johtavan hallituksen kokouspöytäkirjassa 6 päivältä marraskuuta 1991 todetaan ehdotus tariffien yleiskorotuksesta 5 prosentilla RPI:n maksujen korotusta vastaavasti.

Johtavan hallituksen 20 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn kokouspöytäkirjan mukaan "tariffeja oli tarkistettava ulkomaisten, erityisesti EY:ssä toimivien asiamiesten tariffien mukaan. Espanjalaisten API:en ja ulkomaisten asiamiesten tariffien yksityiskohtaisen vertailun perusteella voitiin päätellä ja ehdottaa, että ulkomaisten asiakkaiden tariffeja ei olisi muutettava, ottaen huomioon niiden maksujen määrät ja kyseisten valuuttojen vaihtokurssien kehitys. Toisaalta kotimaisen tariffin yksittäisiä otsakkeita olisi muutettava."

Tämä vuoksi johtavan hallituksen kokouspöytäkirjassa 4 päivältä joulukuuta 1991 korostetaan ehdotusta, että kotimaisen tariffin useimpien otsakkeiden maksuja olisi korotettava 8, 10 tai 20 prosentilla. Muiden otsakkeiden, kuten tavaramerkkejä ja teollisia malleja koskevien väitteiden sekä muistioiden laatimisen, maksuja korotettaisiin erikseen 30 tai 25 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

Lisäksi johtava hallitus päätteli kokouksessaan 9 päivänä tammikuuta 1992, että ulkomaisia tariffeja ei olisi muutettava, koska "lokakuun 1990 jälkeen, jolloin niitä viimeksi muutettiin, pesetan arvo on laskenut 0,2-6,2 prosenttia suhteessa Yhdysvaltain dollariin, jeniin ja Saksan markkaan, mutta noussut 0,9-4,7 prosenttia suhteessa Ranskan frangiin, Sveitsin frangiin ja Englannin puntaan".

G. COAPI:n vastine

(31) COAPI:n kirjalliset ja suulliset huomautukset komissiolle voidaan olennaisen sisällön osalta tiivistää seuraavasti:

a) COAPI on julkishallinnollinen toimielin (9). Ammatillisten yhteenliittymien julkisoikeudellisen yhteisön luonne on vahvistettu useita kertoja Espanjan perustuslakituomioistuimessa, joka katsoo, että ammatillisten yhteenliittymien perustana oleva lainsäädäntö (katso 5-10 kohta) kuuluu valtion yksinomaiseen toimivaltaan, eikä Comunidades Autonomasien toimivaltaan.

COAPI katsoo, että tämän päätelmän mukaan ammatilliset yhteenliittymät ovat hallintoviranomaisia, koska Espanjan perustuslailla annetaan valtiolle yksinomainen toimivalta "hallintoviranomaisten oikeudellisen järjestelmän perusteita" koskevissa asioissa.

b) COAPI:a ei voida luokitella perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi yritysten yhteenliittymäksi. Vaikka jokainen API voitaisiin luokitella kyseisessä määräyksessä tarkoitetuksi yritykseksi (minkä kysymyksen COAPI jättää avoimeksi) niiden kuuluessa COAPI:in, ne eivät kuulu siihen yrityksen ominaisuudessa, koska COAPI:n on sille lailla N:o 2/1974, sellaisena kuin se on muutettuna lailla N:o 74/1978, annettuja tehtäviä suorittaessaan otettava huomioon yksityishenkilöiden etu.

COAPI on siis "velvollinen ottamaan huomioon yleisen edun eikä pelkästään jäsentensä omaa etua, sekä varmistamaan, että jäsenet noudattavat kyseiseen yleiseen lainsäädäntöön ja erityislainsäädäntöön perustuvia velvoitteita", toisin sanoen se harjoittaa julkista valtaa.

c) Ammatillisen yhteenliittymän suorittaessa sille lailla määrättyjä tehtäviä sen toimet ovat hallintotoimia, joita hallintotuomioistuin (contencioso-administrativa) voi tarkastaa ja joista voidaan valittaa kyseiseen tuomioistuimeen (revisables y recurribles). COAPI:n päätökset ovat näin ollen hallintotoimia, joita ei millään tavoin voida luokitella perustussopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yritysten yhteenliittymien päätöksiksi.

d) COAPI:n ohjesääntö annetaan Espanjan oikeuteen kuuluvalla kuninkaallisella asetuksella. Näin ollen ohjesääntö on valtiollinen normi.

e) COAPI on aina vahvistanut vähimmäishinnat Espanjan ammatillisista yhteenliittymistä annetun yleisen lainsäädännön sekä API:eista annetun erityislainsäädännön nojalla. Se ei ole milloinkaan ylittänyt sallittuja lainsäädännön ja määräysten rajoja.

f) Koska COAPI:n ohjesääntö on luonteeltaan valtiollinen normi, sen määräyksiä ei voida julistaa perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan vastaisiksi asetuksen N:o 17 mukaista menettelyä noudattaen. Sama koskee COAPI:n päätöksiä, koska se on hallintoviranomainen ja sen päätökset ovat hallintotoimia.

g) Komission on siis luovuttava panemasta vireille oikeuskäsittelyä COAPI:a vastaan asetuksen N:o 17 mukaista menettelyä noudattaen, koska COAPI:n valituksenalaisessa menettelyssä on kyse pelkästään siitä, että hallintoviranomainen soveltaa ammatillisia yhteenliittymiä koskevaa lainsäädäntöä.

h) Sitä vastoin komission olisi käynnistettävä perustamissopimuksen 169 artiklan mukainen menettely Espanjan valtiota vastaan, jos se katsoo, että kyseinen lainsäädäntö on perustamissopimuksen 85 artiklan vastaista, koska siinä annetaan ammatillisille yhteenliittymille hallintoviranomaisen asema sekä tiettyjä tehtäviä, jotka voivat rajoittaa kilpailua.

i) Joka tapauksessa COAPI:n vähimmäishintojen vahvistamisen etuna on, että sillä edistetään vapaiden ammatinharjoittajien keskinäistä kilpailua palvelujen laadun suhteen. Jos asiakas ei voi valita hintaa, asiakas valitsee palvelun tarjoajan, joka antaa parhaat takuut rehellisyydestä, kokemuksesta, asiaan paneutumisesta ja vastaavista ominaisuuksista, mikä parantaa palvelun laatua ja estää epärehellisiä ammatinharjoittajia pettämästä kuluttajia tarjoamalla heikkolaatuista palvelua.

II OIKEUDELLINEN ARVIO

A. Perustamissopimuksen 85 artikla

1. Yritykset ja yritysten yhteenliittymät

(32) API:t ovat perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä harjoittaessaan ammattiaan itsenäisinä.

He tarjoavat palvelujaan jatkuvasti ja vastiketta vastaan. Se, että nämä edustavat Espanjan laissa ja neuvoston direktiivissä 89/48/ETY (10) tarkoitettua säänneltyä vapaata ammattia, että palvelut ovat luonteeltaan henkisiä, teknisiä tai erikoistuneita ja että niitä tarjotaan henkilökohtaisesti ja suoraan, ei muuta taloudellisen toiminnan luonnetta.

Tuomioistuimen asiassa C-41/90, Höfner/Macroton, 23 päivänä huhtikuuta 1991 antaman tuomion (11) mukaan "yrityksen käsitteeseen sisältyvät kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta asemasta ja rahoitusmuodosta".

(33) COAPI, joka kokoaa yhteen kaikki Espanjan API:t, on siis kyseisessä peustamissopimuksen määräyksessä tarkoitettu yritysten yhteenliittymä. Se, että on kyse ammatillisesta yhteenliittymästä, jolle hallintoviranomaiset ovat antaneet tiettyjä tehtäviä ammattitoiminnan sääntelemiseksi, ja että se Espanjan lain mukaan on oikeudelliselta asemaltaan julkisoikeudellinen yhteisö, ei estä pitämästä COAPI:a yritysten yhteenliittymänä.

2. Yritysten väliset sopimukset ja yritysten yhteenliittymien päätökset

(34) COAPI:n ohjesääntö (joka koskee sekä COAPI:n että sen toiminnan sääntöjä) on alunperin yritysten välinen sopimus. Ohjesäännön hyväksyivät API:t kokouksessaan. Tämän jälkeen COAPI:n yleiskokous on muuttanut ohjesääntöä useita kertoja. Tämän vuoksi COAPI:n ohjesääntö on siis samalla perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yrityksen yhteenliittymän päätös.

Lisäksi ohjesääntöä säännellään nykyisin 13 päivänä helmikuuta 1974 annetulla lailla N:o 2/1974, sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä joulukuuta 1978 annetulla lailla N:o 74/1978, jolla säädetään, että ammatillisten yhteenliittymien päätöksentekoelimet vahvistavat niiden sisäiset säännöt ja ohjesäännöt ja viranomaiset hyväksyvät ne.

COAPI:n ohjesääntö, joka on sekä sopimus että päätös, on itsenäinen asiakirja ja erillinen sitä edeltäneeseen lainsäädäntöön (27 päivänä helmikuuta 1926 annettuun kuninkaalliseen asetukseen) ja sen jälkeiseen lainsäädäntöön (28 päivänä helmikuuta 1927 annettuun kuninkaalliseen asetukseen ja sen myöhempiin muutoksiin) nähden. Nämä asetukset eivät muuta ohjesäännön luonnetta yritysten välisenä sopimuksena tai yritysten yhteenliittymän päätöksenä (katso 44-48) kohta.

(35) Myös COAPI:n yleiskokouksen ja sen hallintokomitean hintojen vahvistamista koskevat, sen ohjesäännön määräysten mukaisesti tehdyt päätökset ovat perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yritysten yhteenliittymien päätöksiä. Ne sitovat kaikkia COAPI:n jäseniä ja COAPI valvoo niiden noudattamista käyttäen valtuuksiaan määrätä seuraamuksia (sakkoja ja muita seuraamuksia, joista ankarin on erottaminen COAPI:sta).

3. Huomattavat kilpailunrajoitukset

a) COAPI:n ohjesäännön mukaiset hintojen rajoitukset

(36) COAPI:n ohjesäännön 48 artiklassa määrätään, että erityisen monimutkaisia asioita varten johtava hallitus ehdottaa yleiskokoukselle hyväksyttäväksi "tariffit, joita kaikkien API:en on noudatettava samalla tavoin pyrkien mahdollisimman laajaan palkkioiden suuruuksien vaihteluun kyseisiä palkkioita perittäessä".

COAPI:n ohjesäännön 49 artiklassa täsmennetään, että yleiskokous vahvistaa johtavan hallituksen ehdotuksesta vähimmäistariffit, joiden noudattaminen on pakollista kaikkia teollisoikeuksia koskeviin toimeksiantoihin liittyviä palveluja suoritettaessa, niitä palveluja lukuun ottamatta, joiden hinta vaihtelee ja on vaikeasti ennakoitavissa (esimerkiksi muistioiden laadinta, valitukset ja oikeuksien raukeamiset - katso 14 kohta). Ohjesäännön 35 artiklan 7 kohdassa todetaan, että "yleiskokouksen hyväksymän tariffin palkkioita alhaisempien palkkioiden noudattamista" pidetään rangaistavana tekona.

(37) COAPI:n ohjesäännön 48 ja 49 artiklan tarkoituksena on näin ollen rajoittaa tuntuvasti COAPI:n jäsenten toimintavapauksia määräämällä vähimmäishintojen yhtenäisestä vahvistamisesta. Nämä määräykset muodostavat siis joka tapauksessa kilpailunrajoituksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa palkkiotariffit asiakkaiden mukaan, mikä sinänsä on perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan a alakohdan vastaista. Ottamalla käyttöön nämä määräykset COAPI:n jäsenet ovat yhdessä luopuneet vapaudestaan vahvistaa yksilöllisesti omat tariffinsa palveluksistaan asiakkailleen.

b) COAPI:n ohjesäännön määräysten täytäntöönpanosta johtuvat hintojen rajoitukset

(38) Kokouspöytäkirjoissa 29 päivältä tammikuuta 1987, 24 päivältä marraskuuta 1987, 20 päivältä lokakuuta 1988, 25 päivältä tammikuuta 1990, 11 päivältä joulukuuta 1990 ja 4 päivältä joulukuuta 1991 (katso 25-30 kohta) todetut COAPI:n päätökset, jotka koskevat kotimaisen tariffin ja ulkomaisten tariffien (tariffia A sovelletaan ulkomaisiin asiamiehiin ja tariffia B ulkomaisiin yksityishenkilöihin) vuosittaisia korotuksia sekä uusia vähimmäispalkkiotariffeja ja niiden täsmällisiä voimaantulopäiviä, ovat huomattavia perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja kilpailunrajoituksia.

Näillä päätöksillä toteutetaan ohjesäännön 48 ja 49 artiklassa tarkoitettuja rajoituksia. Paitsi että niiden tarkoituksena on estää API:ja kilpailemasta vahvistettuja vähimmäispalkkioita alhaisemmilla palkkioilla, niillä on myös sama vaikutus. Samalla niillä vahvistetaan keinotekoisesti uusien, markkinoille pyrkivien API:en markkinoille pääsyn esteitä ja rajoitetaan siten asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia patentin tai tavaramerkin saamiseen Espanjassa liittyvien palvelujen tarjoajia.

Kyse on huomattavista rajoituksista, koska ne koskevat kaikkia kyseisiä palveluja, joita API:t tekevät asiakkaille, joilla on kotipaikka Espanjassa tai ulkomailla.

(39) Yhteinen hintojen vahvistaminen on vakava perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa kielletty kilpailunrajoitus. Tuomioistuimen mukaan "kaikkia kyseisten markkinoiden taloudellisia toimijoita sitovan [. . .] vähimmäishinnan vahvistava sopimus jo sinänsä vääristää kilpailua kyseisillä markkinoilla" - asiassa 123/83, BNIC/Clair, 30 päivänä tammikuuta 1985 annettu tuomio (12).

4. Tuntuva vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(40) COAPI:n ohjesäännön 49 artiklan mukaan COAPI:n jäsenten noudattamat vähimmäistariffit koskevat kahta palvelujen ryhmää: yhtäältä palveluja asiakkaille, joiden kotipaikka on ulkomailla, ja toisaalta palveluja asiakkaille, joiden kotipaikka on Espanjassa. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat palvelut koskevat sekä hakemuksia, joilla haetaan teollisuusoikeuksia Espanjassa, että hakemuksia, joilla haetaan vastaavia oikeuksia ulkomailla. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että hakemus, jolla Espanjassa kotipaikan omaava henkilö hakee teollisuusoikeutta Espanjassa, tehdään tavallisesti samanaikaisesti kuin saman asiakkaan hakemus oikeuden saamiseksi ulkomailla. Jos asiakas esimerkiksi haluaa varmistaa yksinoikeuden (Espanjassa suojatun) tavaramerkin käyttöön jäsenvaltioissa, joihin tällä tavaramerkillä varustettuja tavaroita viedään, asiakkaan on rekisteröitävä merkki kaikissa näissä valtioissa. Tällöin asiakas pyytää API:a rekisteröimään merkin tai jättämään kansainvälistä tavaramerkkiä koskevan hakemuksen Maailman henkisen omaisuuden järjestölle (WIPO) Geneveen Madridin yleissopimuksen mukaisesti.

Tästä seuraa, että COAPI:n yhdenmukaistettujen vähimmäistariffien järjestelmä koskee vähintään kahdenlaisia valtioiden välisiä palveluja: niitä, joiden avulla ulkomaille sijoittautuneet asiakkaat voivat saada teollisuusoikeuden Espanjassa, ja niitä, joiden avulla espanjalaiset asiakkaat voivat hankkia oikeuden ulkomailla. Tältä osin valituksenalainen järjestelmä voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Kuten tuomioistuin on vahvistanut asiassa 27/87, Erauw/La Hesbignonne, 19 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa tuomiossaan (13), 85 artiklan kielto koskee sopimusta ainoastaan, jos se vaikuttaa huomattavasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tässä tapauksessa on tosiasia, että tariffit vaikuttavat suurimpaan osaan kyseisestä kaupasta. Ensinnäkin nämä tariffit koskevat kaikkia ulkomaille sijoittautuneiden asiakkaiden jättämiä hakemuksia. COAPI:n jäsenet siis monopolisoivat tätä kauppaa. Toiseksi, kilpailulle avoimessa kaupassa (niiden espanjalaisten asiakkaiden osalta, jotka hakevat teollisuusoikeutta ulkomailta) COAPI:n jäsenillä on väistämättä huomattava asema. Tämä johtuu siitä, että nämä ovat alan asiantuntijoita, toisin kuin espanjalaiset kilpailijansa. Jäsenyytensä vuoksi COAPI:n jäsenet täyttävät tietyt ammattipätevyyttä koskevat edellytykset. Tämä antaa niille selvästi erottuvan aseman asiakkaiden keskuudessa, minkä vuoksi ne saavat itselleen suurimman osan alan kysynnästä. Espanjalainen asiakas pitää tavallisesti espanjalaista asiamiestä ulkomaisia kilpailijoita parempana kielellisistä tai käytännöllisistä syistä.

5. Perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohta

(41) Kyseisessä tapauksessa kaikki asianomaiset yritykset ovat sijoittautuneet yhteen jäsenvaltioon. Kyseiset sopimukset tai päätökset koskevat kuitenkin myös palvelujen "tuontia" ja "vientiä" jäsenvaltioiden välillä. Ne eivät siis kuulu asetuksen N:o 17 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan, ja jollei niitä ilmoiteta, ei voida tutkia, täyttääkö sopimus perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdassa vahvistetut neljä edellytystä poikkeuksen soveltamiseksi.

Vaikka ilmoitus olisikin tehty, COAPI:n ohjesäännön tariffien vahvistamista koskevat määräykset ja COAPI:n näiden määräysten soveltamista koskevat päätökset eivät voi täyttää kyseisiä neljää poikkeuksen edellytystä.

Komission päätöskäytäntö, jonka tuomioistuin on lisäksi vahvistanut, osoittaa selvästi, että vähimmäishintojen yhteistä vahvistamista pidetään vakavana perustamissopimuksen kilpailusääntöjen vastaisena toimena, ja näin ollen siihen ei voida soveltaa 85 artiklan 3 kohdan mukaista poikkeusta.

Vaikka otaksuttaisiin, että vähimmäishintojen yhteisen vahvistamisen tarkoituksena on palvelujen hyvän laadun varmistaminen, se ei ole tähän tarkoitukseen soveltuva keino kyseisessä tapauksessa.

Toisaalta se ei estäisi heikkolaatuisten palvelujen suorittamista seurauksitta, jos hinnat olisivat vähimmäishintoja korkeampia [katso komission päätöksen 82/896/ETY (UGAL/BNIC) 69 kohta] (14).

Toisaalta teollisuusoikeusasiamiesten palvelujen laatu on jo suurelta osin varmistettu ammatin harjoittamiselle asetetuilla edellytyksillä, niille annetuilla toimintaan liittyvillä yksinoikeuksilla ja vapaiden ammattien harjoitamiseen liittyvällä korkealla ammattimoraalilla.

(42) Tuomioistuin on yhdistetyissä asioissa 43 ja 63/82, VBBB/VBVB, 17 päivänä tammikuuta 1984 annetussa tuomiossaan (15) vahvistanut, että vaikka vähimmäishintojen yhteinen vahvistaminen voi toimia suojana epärehellistä menettelyä vastaan, se ei ole riittävä syy jättää kokonaisia markkinoita perustamissopimuksen kilpailusääntöjen soveltamisen ulkopuolelle.

Se, että COAPI on lain mukaan velvollinen ottamaan huomioon yksityishenkilöiden oikeuden suorittaessaan sille lailla annettuja tehtäviään (katso 6 kohta, lain N:o 2/1974 5 artiklan i kohta), ei myöskään ole riittävä peruste todeta, että perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdassa määrätyt neljä poikkeuksen edellytystä täyttyvät. Kyseinen määräys ei erityisesti sääntele palkkioita. Näitä koskee saman lain 5 artiklan ñ kohta. Tällä määräyksellä annetaan ammatillisille yhteenliittymille täysi vapaus vahvistaa vähimmäispalkkiot haluamallaan tavalla. Lisäksi COAPI on julistanut, että sen tariffit perustuvat joukkoon taloudellisia tekijöitä (katso 20 kohta).

(43) Kyseiset rajoitukset estävät asiakkaita käyttämästä palveluja alemmilla hinnoilla, joita tehokkaammat asiamiehet voisivat noudattaa, ja estävät osaltaan teollisuusasiamiehiä etsimästä muita ammatin harjoittamisen muotoja, joiden avulla ne voisivat pienentää kulujaan. Nämä rajoitukset eivät siis siirrä asiakkaille kohtuullista etua, eivät paranna palvelujen jakautumista eivätkä edistä taloudellista tai teknistä kehitystä.

B. Kansallisen lainsäädäntökehyksen soveltumattomuus perustamissopimuksen kilpailusääntöihin

(44) COAPI ei voi vapautua vastuustaan esittämällä, että sen kyseinen menettely perustuu 13 päivänä helmikuuta 1974 annetun lain N:o 2/1974, sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä joulukuuta 1978 annetulla lailla N:o 74/1978, säännöksiin.

Ainoa COAPI:lle lain mukaan kuuluva velvoite on sen toimintaa koskevan ohjesäännön laatiminen (katso 8 kohta). Lain N:o 2/1974 5 artiklan ñ kohdassa, jossa täsmennetään, että ammatillisten yhteenliittymien on "säänneltävä ammattikuntien vähimmäispalkkioita", ei aseteta tätä tarkoittavaa velvoitetta.

(45) Kyseisellä lailla itsellään ei vahvisteta tariffeja eikä edes niiden vahvistamisen perusteita, vaan se jätetään ammatillisten yhteenliittymien vastuulle.

Hintakilpailua ei rajoiteta itse lailla vaan ammatilliseen yhteenliittymään kuuluvien yksittäisten toimijoiden lain mukaan sallituilla menettelyillä, jotka eivät kuulu julkisen vallan harjoittamiseen.

(46) Vaikka yksityishenkilöt voivat valittaa COAPI:n päätöksistä hallintotuomioistuimeen, päätökset ovat luonteeltaan yritysten yhteenliittymien päätöksiä.

Tuomioistuin katsoo [asiassa 123/83, BNIC/Clair, 30 päivänä tammikuuta 1985 annetussa tuomiossaan (16)], että "85 artiklaa sovelletaan sen sanamuodon mukaan yritysten välisiin sopimuksiin ja yritysten yhteenliittymien päätöksiin [ . . . ] oikeudellinen kehys, jossa tällaiset sopimukset ja päätökset tehdään, sekä tälle kehykselle erilaisilla kansallisilla oikeusjärjestelmillä annettu oikeudellinen pätevyys ovat merkityksettömiä yhteisön kilpailusääntöjen ja erityisesti perustamissopimuksen 85 artiklan soveltamisen kannalta". BNIC:n tekemät päätökset oli saatettu hallintotuomioistuinten eikä tavallisen tuomioistuinten käsiteltäviksi (katso edellä mainittu tuomio, osa "Tosiseikat", 2.1.2 kohta, Oikeuskäytäntö, sivu 408).

Lisäksi Tribunal de Defensa de la Competencia (TDC) korostaa kahdessa edellämainitussa päätöksessään (katso 31 kohdan a alakohdan alaviite 1), että tietyistä ammatillisten yhteenliittymien toimista voidaan valittaa hallintotuomioistuimeen; ei sen vuoksi, että ne ovat hallintotoimia, vaan koska tässä tuomioistuimessa on paremmat valmiudet käsitellä julkisen vallan siirtoon liittyviä asioita. TDC lisää, että ratkaisevaa näiden toimien tutkimiselle hallintotuomioistuimessa on oikeudellinen tarkoituksenmukaisuus ja että yhteenliittymien (colegios) toimia ei tämän tuomioistuimen osoittamisen perusteella voida pitää hallintotoimina.

(47) Lisäksi tuomioistuin on asiassa 13/77, INNO/ATAB, 16 päivänä marraskuuta 1977 annetussa tuomiossaan (17) julistanut, että jos yritykset voisivat jättää soveltamatta yhteisön kilpailusääntöjä pelkästään sillä perusteella, että julkinen valta on kannustanut niitä tähän menettelyyn, 85 artikla ja sitä seuraavat artiklat menettäisivät kokonaan vaikutuksensa.

(48) Vaikka Espanjan valtio olisi vastuussa kyseisestä tapauksesta, tämä voisi enintään vähentää COAPI:n vastuuta ja siten sille määrättävän sakon määrää, mutta COAPI:in sovellettaisiin kuitenkin kilpailusääntöjä [katso myös komission kannanotto asiassa 41/83, 20 päivänä maaliskuuta 1985 annettu tuomio, asia 41/83, Italia/Komissio (18)]. Myös kun jäsenvaltio siirtää yritysten yhteenliittymälle valtuuden vahvistaa jäsentensä noudattamat hinnat ja toimii näin perustamissopimuksen 3 artiklan g alakohdan, 5 artiklan toisen kohdan ja 85 artiklan määräysten vastaisesti, yhteenliittymän käyttäessä tätä valtuutta sovelletaan perustamissopimuksen 85 artiklaa.

C. Asetuksen N:o 17 3 artiklan 1 kohta

(49) Asetuksen N:o 17 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos komissio pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toteaa 85 artiklan 1 kohdan määräysten vastaisen toimen, se voi päätöksellä velvoittaa yritykset tai yritysten yhteenliittymät, joita asia koskee, lopettamaan todetun määräystenvastaisuuden, ja

COAPI ei ole lopettanut todettuja määräystenvastaisuuksia, koska se esittää, ettei sen vähimmäispalkkiotariffien vahvistamista koskevia päätöksiä voida julistaa perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan vastaisiksi COAPI:n julkisoikeudellisen yhteisön luonteen ja sille kansallisessa lainsäädännössä annettujen valtuuksien vuoksi. Näissä olosuhteissa komissio katsoo, että komission on määrättävä COAPI lopettamaan todetut määräystenvastaisuudet,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

a) Colegio Oficial de Agentes de la Propiedad Industrialin, jäljempänä "COAPI", ohjesäännön 48 ja 49 artikla sekä

b) COAPI:n vuoden 1987 jälkeen tehdyt päätökset vähimmäismaksutariffien vahvistamisesta vuosittain, siltä osin kuin näitä tariffeja sovelletaan teollisoikeuksien saamista tai uudistamista ulkomailla koskeviin hakemuksiin liittyviin palveluihin asiakkaille, joilla on kotipaikka Espanjassa, sekä vähimmäismaksutariffien vahvistamisesta vuosittain asiakkaille, joilla on kotipaikka ulkomailla.

ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan määräysten vastaisia.

2 artikla

COAPI:n on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen välittömästi 1 artiklassa mainitut määräystenvastaisuudet sekä pidättäydyttävä tulevaisuudessa samaa tarkoittavista tai vaikutukseltaan vastaavista toimenpiteistä.

3 artikla

COAPI:n on annettava tämän päätöksen sisältö kirjallisesti tiedoksi kaikille jäsenilleen sekä se, että se on lopettanut 1 artiklassa mainitut määräystenvastaisuudet, eritellen siitä johtuvat käytännön seuraukset, erityisesti kunkin jäsenen vapaus vahvistaa omat tariffinsa.

COAPI:n on kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta toimitettava komissiolle jäsenilleen ensimmäisen kohdan mukaisesti annetut tiedot.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu

Colegio Oficial de Agentes de la Propiedad Industrialille (COAPI),

c/Montera 13,

E-28013 MADRID.

Tehty Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 1995.

Komission puolesta

Karel VAN MIERT

Komission jäsen

(1) EYVL N:o 13, 21.2.1962, s. 204/62

(2) EYVL N:o 127, 20.8.1963, s. 2268/63

(3) Nimi on muutettu muotoon Oficina Española de Patentes y Marcas (OEPM) 16 päivänä heinäkuuta 1992 annetun lain N:o 21/1992 (teollisuuslaki) julkaisemisen yhteydessä.

(4) The Role, Qualifications and Associations of Industrial Property Attorneys, A. de Elzaburu, WIPO, Geneve 1984, s. 2

(5) Euroopan patentteja koskevat hakemukset on jätettävä Münchenissä sijaitsevalle Euroopan patenttivirastolle. Tämän viraston myöntämä Euroopan patentti edustaa patentinhakijan hakemuksessaan nimeämää Münchenin yleissopimuksen sopimusvaltioiden kansallisten patenttien ryhmää. Vaikutuksiltaan ja arvoltaan tämä Euroopan patentti vastaa sopimusvaltiossa kyseisen valtion patenttiviraston myöntämää patenttia.

(6) Tämä päätös koskee kuitenkin ainoastaan vähimmäistariffien vahvistamiseen liittyviä kilpailunrajoituksia.

(7) Nämä palvelut edellyttävät yhteydenpitoa OEPM:iin.

(8*) Liikesalaisuus

(9) Tribunal de Defensa de la Competencia (TDC) on kuitenkin julistanut (20 päivänä marraskuuta 1992 ja 30 päivänä joulukuuta 1993 tehdyissä päätöksissään), että ammatilliset yhteenliittymät (colegios profesionales) eivät ole hallintoviranomaisia eivätkä niiden toimet ole hallintotoimia. TDC katsoo, että ammatilliset yhteenliittymät ovat perustaltaan ja järjestelmältään täysin yksityisiä eri alojen yhteisöjä. Tämä oikeudellinen asema on vakiintunut sekä Tribunal Constitucionalin että Tribunal Supremon oikeuskäytännössä.

(10) EYVL N:o L 19, 24.1.1989, s. 16

(11) Oikeusk. 1991, s. I-1979, perustelujen 21 kohta

(12) Oikeus. 1985, s. 391, perustelujen 17 kohta

(13) Oikeusk. 1988, s. 1919, perustelujen 17 kohta

(14) EYVL N:o L 379, 31.12.1982, s. 1

(15) Oikeusk. 1984, s. 19, perustelujen 37 kohta

(16) Oikeusk. 1985, s. 391, perustelujen 17 kohta

(17) Oikeusk. 1977, s. 2115, perustelujen 30-34 kohta

(18) Oikeusk. 1985, s 880, perustelujen 17 kohta