Neuvoston asetus (EY) N:o 3366/94, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevassa yleissopimuksessa määritetyn sääntelyalueen kalavarojen tietyistä vuonna 1995 sovellettavista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä /* EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS */
Virallinen lehti nro L 363 , 31/12/1994 s. 0060 - 0071
Suomenk. erityispainos Alue 4 Nide 8 s. 0079
Ruotsink. erityispainos Alue 4 Nide 8 s. 0079
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 3366/94, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenvälistä yhteistyötä koskevassa yleissopimuksessa määritellyn sääntelyalueen kalavaroja koskevista tietyistä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä vuonna 1995 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon vuoden 1994 liittymisasiakirjan, ottaa huomioon yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92(1) ja erityisesti sen 8 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, sekä katsoo, että yhteisö on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, joka sisältää elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa niin rantavaltioiden yksinomaisilla talousvyöhykkeillä kuin avomerelläkin koskevat periaatteet ja säännöt, neuvosto hyväksyi Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenvälistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen, jäljempänä "NAFO-yleissopimus", asetuksessa (ETY) N:o 3179/78(2) ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979; määritelty sääntelyalue koostuu yleissopimusalueen niiden alueiden, joilla rantavaltiot käyttävät kalastusta koskevaa lainkäyttövaltaansa, ulkopuolella sijaitsevasta osasta, NAFO-yleissopimus muodostaa sopivan kehyksen yleissopimusalueen kalavarojen säilyttämiselle ja hoidolle niiden optimaalisen käytön toteuttamiseksi; tätä tarkoitusta varten sopimuspuolet sitoutuvat yhteisiin toimiin, saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella olisi rajoitettava tiettyjen lajien pyyntiä sääntelyalueen tietyissä osissa ja asetuksen (ETY) N:o 3760/92 8 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävänä on laatia suurimmat sallitut saaliit (TACit) kannoittain tai kantaryhmittäin, yhteisön käytettävissä oleva osuus ja erityisedellytykset, joiden mukaisesti saaliit on pyydettävä, sekä jaettava yhteisön käytettävissä oleva osuus jäsenvaltioiden kesken, kalavarojen säilyttämisen sekä niiden tasapainoisen hyödyntämisen varmistamiseksi on määriteltävä tekniset säilyttämistoimenpiteet erityisesti silmäkokojen, sivusaaliiden osuuksien ja kalojen sallittujen kokojen osalta, sääntelyalueen kalavaroista tulevien saaliiden valvonnan mahdollistamiseksi on asetuksessa (ETY) N:o 2847/93(3) säädettyjä valvontatoimenpiteitä täydentäen määriteltävä tietyt erityiset valvontatoimenpiteet, erityisesti saalisilmoitusten, tietojen ilmoittamisen, luvattomien verkkojen säilyttämisen, saaliiden varastointiin ja jalostamiseen liittyvien ilmoitusten ja avunannon osalta, ja NAFO-yleissopimuksen sopimuspuolet eivät ole vielä jakaneet keskenään grönlanninpallassaaliiden enimmäistasoa suuralueilla 2 ja 3; NAFOn kalastuskomissio kutsuu koolle kokouksen päättämään tästä jaosta ja että grönlanninpallassaaliit sallitaan vuonna 1995 ja ne vähennetään jäsenvaltioille myönnetyistä kiintiöistä, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Soveltamisala 1. Sääntelyalueella toimivien yhteisön alusten, joilla on aluksella tämän alueen kalavaroista tulevia kaloja, on toimittava NAFO-yleissopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. 2. Sen varmistamiseksi, että sopimuspuolet yhteisillä toimillaan säilyttävät ja hoitavat järkiperäisesti sääntelyalueen kalavaroja niiden optimaalisen käytön toteuttamiseksi, tässä asetuksessa vahvistetaan: - tietyt pyyntirajoitukset, - tietyt tekniset säilyttämistoimenpiteet, - tietyt kansainväliset valvontatoimenpiteet, - tiettyjen tieteellisten ja tilastotietojen käsittelyä ja toimittamista koskevat tietyt säädökset. 2 artikla Yhteisön osallistuminen Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi luettelo kaikista niiden satamiin rekisteröidyistä tai niiden lipun alla purjehtivista aluksista, jotka aikovat osallistua kalastustoimintaan sääntelyalueella, vähintään kolmekymmentä päivää ennen sitä päivää, jona ne aikovat aloittaa tällaisen toiminnan, tai tarvittaessa viimeistään kaksikymmentä päivää tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen. Tässä tiedoksiannossa on oltava seuraavat tiedot: a) aluksen nimi, b) aluksen virallinen rekisteröintinumero, jonka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet, c) aluksen rekisteröintisatama, d) omistajan tai rahtaajan nimi, e) todistus, että aluksen päällikkö on saanut sääntelyalueella voimassa olevat säännökset, f) aluksen sääntelyalueella pääasiallisesti hyödyntämät lajit, g) suuralueet, joilla pyyntiä aiotaan harjoittaa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vähintään 48 tuntia etukäteen ne lippunsa alla purjehtivat alukset, jotka harjoittavat grönlanninpallaksen pyyntiä sekä, jos mahdollista, arvio aiotusta saaliista sekä ilmoitettava 48 tunnin välein mainittujen alusten pyytämät grönlanninpallasmäärät. 3 artikla Pyyntirajoitukset Jäsenvaltioiden satamiin rekisteröityjen tai niiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten harjoittama liitteessä I lueteltujen lajien pyynti rajoitetaan liitteessä I tarkoitettujen sääntelyalueen osien osalta siinä vahvistettuihin kiintiöihin vuonna 1995. 4 artikla Tekniset toimenpiteet 1. Verkkojen silmäkoko Sellaisten troolien käyttö, joiden jossakin osassa silmäkoko on pienempi kuin 130 millimetriä, kielletään liitteessä II tarkoitettujen lajien kohdennetun kalastuksen osalta. Lyhyteväiseen kalmariin kohdistetun kalastuksen osalta tämä silmäkoko on 60 millimetriä. Polyamidikuidusta tehtyjen verkkojen osalta vastaava vähimmäissilmäkoko on 120 millimetriä. Tätä materiaalia käyttävillä aluksilla on oltava lippuvaltiona olevan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämät todistukset, joissa todistetaan, että käytettävän verkon kuidut ovat polyamidia. Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä verkkoja, joiden vähimmäissilmäkoko on 40 millimetriä. 2. Välineiden kiinnittäminen verkkoihin Muiden kuin tässä kohdassa lueteltujen verkon silmät tukkivien tai niiden kokoa pienentävien välineiden tai menetelmien käyttö kielletään. Troolin perän alle voidaan kiinnittää purjekangasta, verkkoa tai muita materiaaleja sen vahingoittumisen vähentämiseksi tai estämiseksi. Välineet voidaan kiinnittää troolin verkon yläosaan, jos ne eivät tuki troolin perän silmiä. Suojien käyttö rajoitetaan liitteessä III kuvattuihin suojiin. Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä ritilöitä, joiden tankojen väli on enintään 22 millimetriä. 3. Sivusaaliit Liitteessä I olevien lajien, joiden osalta yhteisö ei ole säätänyt mitään kiintiötä sääntelyalueen osassa, kyseisessä osassa pyydetyt sivusaaliit: - yhden tai useamman liitteessä I olevan muun lajin pyynnin aikana, tai - yhden tai useamman muun kuin liitteessä I olevan lajin pyynnin aikana, saavat kunkin aluksella olevan lajin osalta olla enintään 2 500 kilogrammaa tai 10 prosenttia kaikkien aluksella olevien kalojen painosta, jos jälkimmäinen määrä on suurempi. Kuitenkin sellaisessa sääntelyalueen osassa, jossa tiettyjen lajien pyynti on kielletty, kunkin liitteessä I olevan lajin sivusaaliit saavat olla enintään 1 250 kilogrammaa tai 5 prosenttia. Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on, jos aluksen kaikkien liitteessä I lueteltujen lajien sivusaaliiden kokonaismäärä on suurempi kuin 5 prosenttia yhden vetokerran painosta, vaihdettava välittömästi kalastusvyöhykettä (vähintään 5 merimailin päähän) välttääkseen näiden lajien uudet sivusaaliit. 4. Kalojen vähimmäiskoko Sääntelyalueelta tulevia kaloja, joiden koko ei ole liitteessä IV vaadittu, ei voida säilyttää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä tai saattaa myyntiin, vaan ne on heti heitettävä takaisin mereen. Jos alamittaisten pyydettyjen kalojen määrä on joissain kalastuspaikoissa yli 10 prosenttia kokonaismäärästä, aluksen on siirryttävä vähintään 5 merimailin päähän paikasta ennen kalastuksen jatkamista. 5 artikla Valvontatoimenpiteet 1. Sen lisäksi, että alusten päälliköiden on toimittava asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6, 8, 11 ja 12 artiklan mukaisesti, heidän on kirjattava kalastuspäiväkirjaan liitteessä V luetellut tiedot. Mainitun asetuksen 15 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava komissiolle kiintiöttömien lajien saaliista. 2. Yhden tai useamman liitteessä II olevan lajin kalastuksen aikana ei aluksella saa olla verkkoja, joiden silmäkoko on pienempi kuin 4 artiklan 1 kohdassa säädetty. Kuitenkin alukset, jotka saman kalastusmatkan aikana kalastavat muilla alueilla kuin sääntelyalueella, voivat säilyttää aluksella tällaisia verkkoja, jos verkot on kiinnitetty ja järjestetty tukevasti ja jos ne eivät ne ole välittömästi käyttövalmiita, eli: a) verkot on irrotettava trooliovistaan, veto-tai hinausköysistään tai -vaijereistaan; b) kannella tai kannen yläpuolella olevat verkot on kiinnitettävä tukevasti johonkin kansirakennuksen osaan. 3. Jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai sen satamissa rekisteröityjen alusten päälliköiden on pidettävä liitteessä I olevien lajien saaliiden osalta: a) kalastuspäiväkirjaa, johon merkitään kertyvä tuotanto lajin ja jalostetun tuotteen mukaan tai b) jalostetuista tuotteista lajittaista varastointisuunnitelmaa, jossa ilmoitetaan tuotteiden sijainti ruumassa. Alusten päälliköiden on annettava tarvittavaa apua kalastuspäiväkirjassa ilmoitettujen määrien ja aluksella varastoitujen jalostettujen tuotteiden todentamiseksi. 4. Grönlanninpallaksen pyyntiä harjoittavien yhteisön alusten päälliköiden on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka lipun alla heidän aluksensa purjehtii tai jossa se on rekisteröity, osallistumisestaan mainittuun pyyntiin ja, jos mahdollista, arvio aiotusta saaliista vähintään 48 tuntia etukäteen sekä pyydetyt grönlanninpallasmäärät 48 tunnin välein. 6 artikla Tieteelliset ja tilastolliset tiedot 1. Lausunnon saamiseksi keskenkasvuisten liejukampelan ja ruostekampelan maantieteellisistä ja vuodenaikojen mukaisista esiintymistä sääntelyalueen vyöhykkeillä 3 LNO: a) jäsenvaltioiden on toimitettava kalastuspäiväkirjaan 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittyihin olennaisiin tietoihin perustuen nimellissaaliiden ja poisheitettyjen määrien kuukausittaiset tilastot enintään 1 leveysasteen ja 1 pituusasteen kokoisiin alueisiin jaoteltuna; b) toimitetaan kuukausittainen kokonäyte nimellissaaliista ja poisheitetyistä määristä a kohdassa tarkoitetulla jaottelutavalla. 2. Jotta voitaisiin arvioida turskan sivusaaliiden esiintyminen kalastettaessa punasimppua ja kampelakaloja Flemish Capin alueella: a) jäsenvaltioiden on toimitettava, kalastuspäiväkirjaan 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittyihin olennaisiin tietoihin perustuen, punasimppua ja kampelakaloja edellä mainitulla alueella kalastettaessa saatujen turskien poisheitettyjen määrien kuukausittaiset tilastot tavallisten kertomusten lisäksi; b) toimitetaan kuukausittainen kokonäyte punasimppua ja kampelakaloja edellä mainitulla alueella kalastettaessa saaduista turskista kunkin kalastustyypin osalta; kuhunkin näytteeseen on liityttävä tiedot syvyydestä. 3. Kokonäytteet on otettava jokaisen asianomaisen lajin saaliin kaikista osista, siten että vähintään yksi tilastollisesti merkittävä näyte otetaan kunkin päivän ensimmäisestä troolin vetokerrasta. Kalan koko on mitattava pään kärjestä pyrstöevän kärkeen. Tässä asetuksessa kuvattua menetelmää käyttäen otettuja näytteitä pidetään kyseisen lajin kaikkia saaliita edustavina 1 ja 2 kohdan tarkoituksia varten. 7 artikla Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Kuitenkin uusien jäsenvaltioiden osalta se tulee voimaan näiden liittymisen päivänä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 1994. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja J. BORCHERT (1) EYVL N:o L 389, 31.12.1992, s. 1 (2) EYVL N:o L 378, 30.12.1978, s. 1 (3) EYVL N:o L 261, 20.10.1993, s. 1 LIITE I >TAULUKON PAIKKA> LIITE II >TAULUKON PAIKKA> LIITE III TROOLIEN YLÄOSASSA SALLITUT SUOJAT 1. ICNAF-tyyppinen suoja Suorakulmainen troolin perän yläosaan troolin perän vahingoittumisen vähentämiseksi tai estämiseksi kiinnitetty verkon osa, joka täyttää seuraavat edellytykset: a) osan silmien koko ei saa olla pienempi kuin varsinaisen troolin silmäkoko; b) osa saa olla kiinnitetty troolin perään vain etu- ja sivuosistaan. Se on kiinnitettävä siten, että se ulottuu enintään neljä silmää troolin perän köyden yli ja päättyy vähintään neljän silmän päässä sulkuköysistä. Jos troolin perän köyttä ei ole, verkon osa saa peittää enintään kolmasosan troolin perän pinta-alasta, mitattuna vähintään neljän silmän päästä sulkuköysistä; c) verkon osan silmien määrän on leveyssuunnassa oltava vähintään puolitoista kertaa peittoon jäävän perän osan silmien määrä leveyssuunnassa; molemmat mitat otetaan suorassa kulmassa troolin perän pituusakseliin nähden. 2. Moniosainen suoja (multiple flap) Verkon osat, joissa kaikissa on silmiä, jotka kosteina tai kuivina mitattuina ovat vähintään samankokoisia kuin troolin, johon ne on kiinnitetty, silmät, jos: i) jokainen verkon osa: a) on kiinnitetty troolin perään vain etuosastaan suorassa kulmassa troolin perän pituusakseliin nähden; b) on vähintään yhtä leveä kuin troolin perä (leveys mitataan kiinnityskohdasta suorassa kulmassa troolin perän pituusakseliin nähden); c) on enintään 10 silmän pituinen; ii) tällä tavoin kiinnitettyjen verkon osien kokonaispituus on enintään kaksi kolmasosaa troolin perän pituudesta. 3. Suurisilmäinen suoja (muunneltu puolalainen malli) Samasta kierremateriaalista kuin troolin perä valmistettu tai yksinkertaisella, paksulla ja solmuttomalla kierteellä valmistettu nelikulmainen verkon osa, joka on kiinnitetty troolin perän yläosaan siten, että se peittää troolin perän kokonaan tai osittain, jonka koko pinta-alalla silmien koko kosteina mitattuina on kaksinkertainen troolin perän silmiin verrattuna, ja joka on kiinnitetty troolin perään vain etu-, sivu-ja takareunoistaan siten, että jokainen verkon osan silmä osuu täsmälleen päällekkäin neljän troolin perän silmän kanssa. LIITE IV >TAULUKON PAIKKA> LIITE V >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA>