EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 94/63/EY,

annettu 20 päivänä joulukuuta 1994,

bensiinin varastoinnista ja sen jakelusta varastoalueilta huoltoasemille aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen torjunnasta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (),

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (),

sekä katsovat, että

Euroopan yhteisöjen perättäisissä toimintaohjelmissa ympäristön suojelemiseksi () korostetaan ilman pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkitystä,

bensiinistä ja liuottimista peräisin olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen määrä tulee olemaan yhteisössä vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia, ellei niiden torjumiseksi toteuteta toimenpiteitä; VOC-päästöt edistävät fotokemiallisten oksidanttien kuten otsonin muodostusta, jotka saattavat suurina annoksina olla haitallista ihmisten terveydelle ja aiheuttaa vahinkoa kasveille ja materiaaleille; jotkut bensiinistä peräisin olevat VOC-päästöt luokitellaan myrkyllisiksi, karsinogeenisiksi tai sikiövaurioita aiheuttaviksi,

yhteisö on 2 päivänä huhtikuuta 1992 allekirjoittanut valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen kuuluvan pöytäkirjan, joka koskee haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen ja niiden valtiosta toiseen kulkeutuvan vuon rajoittamista ja jossa määrätään VOC-päästöjen huomattavasta vähentämisestä,

merkittävä edistysaskel VOC-päästöjen yleisessä vähentämisessä yhteisön alueella oli moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 70/220/ETY muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/441/ETY (), jossa säädetään moottoriajoneuvojen pakokaasuista peräisin olevien VOC-päästöjen ja polttoainejärjestelmän haihtumispäästöjen, jotka edustavat nykyisin noin 40 prosenttia ihmisen toiminnan seurauksena ilmakehään joutuvista VOC-päästöistä, vähentämisestä noin 80 P90 prosentilla 10 P15 vuoden kuluessa; mainitun direktiivin antamisen yhteydessä komissiota pyydettiin esittämään direktiiviehdotus toimenpiteistä polttoaineiden varastoinnin ja jakelun kaikissa vaiheissa syntyvien haihtumispäästöjen vähentämiseksi,

bensiinin varastointi- ja jakeluverkostosta peräisin olevien VOC-päästöjen vuotuinen määrä on noin 500 000 tonnia eli viisi prosenttia ihmisen aiheuttamien VOC-päästöjen kokonaismäärästä yhteisössä; nämä päästöt vaikuttavat merkittävästi ilman pilaantumiseen erityisesti kaupunkialueilla,

olemassa olevan teknologian avulla on mahdollista huomattavasti vähentää bensiinin jakeluverkostosta tapahtuvia haihtumispäästöjä erityisesti ottamalla talteen syrjäytyviä höyryjä,

kansainvälisen standardoinnin ja alusten lastaamisen turvallisuuden varmistamiseksi kansainvälisen merenkulkujärjestön olisi laadittava bensiinihöyryn syntymisen rajoittamiseen ja sen talteenottoon käytettävistä järjestelmistä standardeja, joiden olisi koskettava sekä lastauslaitteistoja että aluksia; yhteisön olisi tämän vuoksi pyrittävä sisällyttämään tarvittavat määräykset Marpol-yleissopimukseen sen muuttamisen yhteydessä, joka on parhaillaan käynnissä ja joka olisi saatettava päätökseen vuonna 1996; jos Marpol-yleissopimusta ei tällä tavoin muuteta, komission olisi pääasiallisten kauppakumppaneidensa kanssa neuvoteltuaan tehtävä ehdotus aiheellisista toimenpiteistä, joita olisi sovellettava aluksiin ja satamalaitteisiin,

huoltoasemilla tapahtuvan polttoainetäydennyksen yhteydessä syntyvien höyrypäästöjen, joiden määrä on nykyisin noin 200 000 tonnia vuodessa, vähentämiseksi on tarpeen toteuttaa lisätoimia ja pyrkiä siten hallitsemaan kaikki bensiinin jakelun yhteydessä syntyvät höyrypäästöt,

kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi ja sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi on tarpeen yhdenmukaistaa joitakin bensiinin jakeluun liittyviä toimenpiteitä pitäen lähtökohtana ympäristönsuojelun korkeaa tasoa,

olisi kuitenkin otettava huomioon edut ja rasitteet, joita toimista tai niiden toteuttamatta jättämisestä saattaa aiheutua; tämän vuoksi olisi säädettävä mahdollisuudesta poikkeuksiin ja joissakin tapauksissa jättämisestä soveltamisalan ulkopuolelle; tietyille jäsenvaltioille olisi myös annettava mahdollisuus muita pidempiin mukautumisaikoihin, jotta voitaisiin ottaa huomioon niiden kyseisellä alalla mahdollisesti jo toteuttamat, lähtökohdiltaan erilaiset merkittävät ympäristönsuojelutoimenpiteet tai ne erityiset rasitteet, joita tässä direktiivissä säädetyistä toimenpiteistä aiheutuu kyseisten valtioiden bensiinin varastointi- ja jakeluverkoston rakenteen vuoksi,

yhteisön toiminnassa olisi otettava huomioon yhteisön eri alueilla vallitsevat ympäristöolosuhteet; tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava pitää voimassa tai antaa tiukempia määräyksiä kiinteistä laitteista peräisin olevista haihtumispäästöistä koko alueellaan tai sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla tällaiset toimenpiteet selvästi ovat tarpeen ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi erityisten olosuhteiden vuoksi,

tämän direktiivin 3, 4 ja 6 artiklan 1 kohdan säännöksiä sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 28 päivänä maaliskuuta 1983 annetun neuvoston direktiivin 83/189/ETY () soveltamista,

bensiinin ja sen käsittelyssä käytettävän laitteiston vapaakaupan takaamiseksi yhteisössä ja turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön yhdenmukaistettuja teknisiä määräyksiä säiliöautojen alatäyttöön käytettävistä laitteista; olisi säädettävä näiden määräysten standardoinnista sekä niiden mukauttamisesta tekniseen kehitykseen, ja

olisi perustettava komitea, jonka tehtävänä on avustaa komissiota tämän direktiivin liitteiden mukauttamisessa tekniseen kehitykseen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan menetelmiin, laitteistoihin, ajoneuvoihin ja aluksiin, joita käytetään bensiinin varastointiin, lastaamiseen tai sen kuljettamiseen varastoalueelta toiselle varastoalueelle tai huoltoasemalle.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)

"bensiinillä" öljystä valmistettuja lisäaineellisia tai lisäaineettomia johdannaisia, joiden höyrynpaine on Reidin menetelmän mukaan mitattuna vähintään 27,6 kilopascalia ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi moottoriajoneuvojen polttoaineena, lukuun ottamatta nestekaasua (LPG),

b)

"höyryllä" bensiinistä haihtuvia kaasumaisia yhdisteitä,

c)

"varastosäiliöllä" varastoalueella olevaa kiinteää säiliötä, jota käytetään bensiinin varastointiin,

d)

"varastoalueella" bensiinin varastointiin ja sen lastaamiseen säiliöautoihin, säiliövaunuihin tai aluksiin käytettäviä laitoksia, mukaan lukien alueella sijaitsevat varastosäiliöt,

e)

"kuljetettavalla säiliöllä" rautateitse, maanteitse tai vesitse kuljetettavia säiliöitä, joita käytetään bensiinin siirtämiseen varastoalueelta toiselle varastoalueelle tai huoltoasemalle,

f)

"huoltoasemalla" laitosta, jossa bensiiniä jaetaan kiinteistä varastosäiliöistä moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöihin,

g)

"olemassa olevilla" bensiinin varastosäiliöillä, lähettämöillä, huoltoasemilla ja kuljetettavilla säiliöillä sellaisia laitteistoja, lähettämöitä, huoltoasemia ja kuljetettavia säiliöitä, jotka olivat käytössä ennen 10 artiklassa tarkoitettua päivämäärää tai joita varten on myönnetty erillinen rakennus- tai käyttölupa, jos kansallinen lainsäädäntö sellaista edellyttää, ennen 10 artiklassa tarkoitettua päivämäärää,

h)

"uusilla" bensiinin varastosäiliöillä, lähettämöillä, huoltoasemilla ja kuljetettavilla bensiinisäiliöillä muita kuin g kohdassa tarkoitettuja laitteistoja, lähettämöitä, huoltoasemia ja kuljetettavia säiliöitä,

i)

"läpijuoksulla" suurinta vuosittaista bensiinin kokonaismäärää, joka on lastattu varastoalueen säiliöstä kuljetusvälineisiin tai jaettu huoltoasemalta ajoneuvoihin kolmen edellisen vuoden aikana,

j)

"höyryn talteenottoyksiköllä" laitteistoa, jolla bensiini otetaan talteen höyrystä, mukaan lukien varastoalueella mahdollisesti käytettävät puskurisäiliöjärjestelmät,

k)

"aluksella" sisävesialusta sellaisena kuin se on määritelty sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 4 päivänä lokakuuta 1982 annetun neuvoston direktiivin 82/714/ETY () 1 luvussa,

l)

"tavoitearvolla" liitteissä esitettyjen teknisten toimenpiteiden riittävyyden yleistä arviointia varten annettua ohjetta; sitä ei kuitenkaan käytetä raja-arvona yksittäisten laitteistojen, varastoalueiden ja huoltoasemien suorituskykyä arvioitaessa,

m)

"höyryn välivarastoinnilla" höyryn tilapäistä varastointia varastoalueella kiinteäkattoiseen säiliöön sen siirtämiseksi myöhemmin toiselle varastoalueelle talteenottoa varten. Höyryn siirtämistä varastosäiliöstä toiseen samalla varastoalueella ei pidetä tämän direktiivin mukaisena höyryn välivarastointina,

n)

"lähettämöllä" varastoalueella olevaa rakennelmaa, josta bensiiniä voidaan lastata kuljetettaviin säiliöihin. Säiliöautojen lastaamiseen käytettävä lähettämö koostuu yhdestä tai useammasta lastauslaiturista,

o)

"lastauslaiturilla" varastoalueella olevaa rakennelmaa, jolta bensiiniä voidaan lastata yhteen säiliöautoon kerrallaan.

3 artikla

Varastoalueiden varastosäiliöt

1. Varastosäiliöt on suunniteltava ja niitä on käytettävä liitteessä I annettujen teknisten määräysten mukaisesti.

Näiden määräysten tarkoituksena on lastauksesta ja varastoinnista varastoalueiden kussakin varastosäiliössä aiheutuvan bensiinin vuotuisen kokonaishävikin vähentäminen tavoitearvoa (0,01 painoprosenttia läpijuoksusta) alhaisemmaksi.

Jäsenvaltiot saavat pitää voimassa tai antaa tiukempia määräyksiä koko alueellaan tai sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla tällaiset toimenpiteet selvästi ovat tarpeen ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi erityisten olosuhteiden vuoksi.

Jäsenvaltiot saavat toteuttaa bensiinin haihtumispäästöjen vähentämiseksi muita kuin liitteessä I vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä, jos tällaisten korvaavien toimenpiteiden osoitetaan olevan vähintään yhtä tehokkaita.

Jäsenvaltioiden on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tieto käynnissä olevista toimenpiteistä sekä tässä kohdassa tarkoitetuista erityistoimenpiteistä, joita ne aikovat toteuttaa, ja ilmoitettava syyt niiden toteuttamiseen.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan:

a)

uusiin säiliöihin 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen;

b)

olemassa oleviin säiliöihin, jos varastoalueen vuotuinen läpijuoksu on yli 50 000 tonnia, kolmen vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä;

c)

olemassa oleviin säiliöihin, jos varastoalueen vuotuinen läpijuoksu on yli 25 000 tonnia, kuuden vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä;

d)

kaikkiin muihin olemassa oleviin varastoalueiden varastosäiliöihin yhdeksän vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä.

4 artikla

Kuljetettavien säiliöiden täyttäminen ja tyhjentäminen varastoalueilla

1. Täyttämisessä ja tyhjentämisessä käytettävät laitteet on suunniteltava ja niitä on käytettävä liitteessä II annettujen teknisten määräysten mukaisesti.

Näiden määräysten tarkoituksena on kuljetettavien säiliöiden täytöstä ja tyhjentämisestä varastoalueilla aiheutuvan bensiinin vuotuisen kokonaishävikin vähentäminen tavoitearvoa (0,005 painoprosenttia läpijuoksusta) alhaisemmaksi.

Jäsenvaltiot saavat pitää voimassa tai antaa tiukempia määräyksiä koko alueellaan tai sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla tällaiset toimenpiteet selvästi ovat tarpeen ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi erityisten olosuhteiden vuoksi.

Jäsenvaltiot saavat toteuttaa bensiinin haihtumispäästöjen vähentämiseksi muita kuin liitteessä II vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä, jos tällaisten korvaavien toimenpiteiden osoitetaan olevan vähintään yhtä tehokkaita.

Jäsenvaltioiden on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tieto käynnissä olevista toimenpiteistä sekä tässä kohdassa tarkoitetuista erityistoimenpiteistä, joita ne aikovat toteuttaa, ja ilmoitettava syyt niiden toteuttamiseen. Komissio tarkistaa, ovatko nämä toimenpiteet perustamissopimuksen ja tämän kohdan säännösten mukaisia.

Kaikilla varastoalueilla, jotka on varustettu säiliöautojen täyttämistä varten, on oltava vähintään yksi liit- teessä IV annettujen alatäyttövarustusta koskevien määräysten mukainen lastauslaituri. Näitä määräyksiä tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin ja muutetaan tarvittaessa 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan:

a)

uusiin varastoalueisiin säiliöautojen, säiliövaunujen ja/tai alusten lastaamisen osalta 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen;

b)

säiliöautojen, säiliövaunujen ja/tai alusten lastaamisen osalta olemassa oleviin varastoalueisiin, joiden vuotuinen läpijuoksu on yli 150 000 tonnia, kolmen vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä;

c)

säiliöautojen ja säiliövaunujen lastaamisen osalta olemassa oleviin varastoalueisiin, joiden vuotuinen läpijuoksu on yli 25 000 tonnia, kuuden vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä;

d)

kaikkiin muihin olemassa oleviin varastoalueiden lähettämöihin säiliöautojen ja säiliövaunujen lastaamisen osalta yhdeksän vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä.

3. Yhdeksän vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä liitteessä IV esitettyjä alatäyttövarustusta koskevia vaatimuksia sovelletaan kaikkiin säiliöautojen lastauslaitureihin kaikilla varastoalueilla, ellei niille ole myönnetty poikkeusta 4 kohdan mukaisesti.

4. Edellä 1 ja 3 kohtaa ei poikkeuksellisesti sovelleta:

a)

olemassa oleviin varastoalueisiin, joiden vuotuinen läpijuoksu on alle 10 000 tonnia, ja

b)

uusiin varastoalueisiin, joiden vuotuinen läpijuoksu on alle 5 000 tonnia ja jotka sijaitsevat pienillä syrjäisillä saarilla.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 9 artiklassa tarkoitettujen kertomusten antamisen yhteydessä niistä varastoalueista, joille tällainen poikkeus on myönnetty.

5. Espanjan kuningaskunta voi myöntää yhden vuoden poikkeuksen 2 artiklan b kohdassa vahvistetun aikataulun noudattamisesta.

5 artikla

Kuljetettavat säiliöt

1. Kuljetettavat säiliöt on suunniteltava ja niitä on käytettävä seuraavien säännösten mukaisesti:

a) kuljetettavat säiliöt on suunniteltava ja niitä on käytettävä siten, että jäännöshöyry pysyy säiliössä bensiinikuorman purkamisen jälkeen;

b) kuljetettavat säiliöt, joissa bensiini toimitetaan huoltoasemille tai varastoalueille, on suunniteltava ja niitä on käytettävä siten, että ne ottavat vastaan ja pidättävät huoltoasemien tai varastoalueiden varastosäiliöistä täytön yhteydessä syrjäytyvät höyryt; tätä säännöstä sovelletaan säiliövaunuihin ainoastaan, jos niillä toimitetaan bensiiniä huoltoasemille tai varastoalueille, joilla käytetään höyryn välivarastointia;

c) paineenalennusventtiileistä tapahtuvaa vapautumista lukuun ottamatta a ja b alakohdassa tarkoitettujen höyryjen on pysyttävä kuljetettavassa säiliössä siihen asti, kunnes se täytetään uudelleen varastoalueella.

b) Jos kuljetettavaa säiliötä käytetään bensiinikuorman purkamisen jälkeen muiden tuotteiden kuljettamiseen ja ellei höyryn talteenotto tai välivarastointi ole mahdollista, säiliön tuulettaminen voidaan sallia sellaisella alueella, jolla päästöillä ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta ympäristöön tai terveyteen;

d) jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistuttava siitä, että säiliöautojen höyrytiiviys tarkastetaan säännöllisesti ja että kaikkien kuljetettavien säiliöiden yli- ja alipaineventtiilien moitteeton toiminta tarkastetaan määräajoin.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan:

a)

uusiin säiliöautoihin, säiliövaunuihin ja aluksiin 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen;

b)

olemassa oleviin säiliövaunuihin ja aluksiin, jotka lastataan 4 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvalla varastoalueella, kolmen vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä;

c)

olemassa oleviin säiliöautoihin, kun ne on jälkeenpäin mukautettu alatäyttöön liitteessä IV annettujen määräysten mukaisesti.

3. Edellä olevan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa ei poikkeuksellisesti sovelleta mittatikkujen avulla suoritettavista mittauksista aiheutuviin höyrypäästöihin:

a)

olemassa olevien kuljetettavien säiliöiden osalta, ja

b)

sellaisten uusien kuljetettavien säiliöiden osalta, jotka otetaan käyttöön neljän vuoden kuluessa 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä.

6 artikla

Huoltoasemien varastosäiliöiden täyttäminen

1. Täyttö- ja varastointivarustus on suunniteltava ja sitä on käytettävä liitteessä III annettujen teknisten määräysten mukaisesti.

Näiden määräysten tarkoituksena on huoltoasemien varastosäiliöiden täytöstä aiheutuvan bensiinin vuotuisen kokonaishävikin vähentäminen tavoitearvoa (0,01 painoprosenttia läpijuoksusta) alhaisemmaksi.

Jäsenvaltiot saavat pitää voimassa tai antaa tiukempia määräyksiä koko alueellaan tai sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla tällaiset toimenpiteet selvästi ovat tarpeen ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi erityisten olosuhteiden vuoksi.

Jäsenvaltiot saavat toteuttaa bensiinin haihtumispäästöjen vähentämiseksi muita kuin liitteessä III vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä, jos tällaisten korvaavien toimenpiteiden osoitetaan olevan vähintään yhtä tehokkaita.

Jäsenvaltioiden on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tieto käynnissä olevista toimenpiteistä sekä tässä kohdassa tarkoitetuista erityistoimenpiteistä, joita ne aikovat toteuttaa, ja ilmoitettava syyt niiden toteuttamiseen.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan:

a) uusiin huoltoasemiin 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen;

b) kolmen vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä:

b) P olemassa oleviin huoltoasemiin, joiden vuotuinen läpijuoksu on yli 1 000 m3,

b) P läpijuoksumäärästä riippumatta olemassa oleviin huoltoasemiin, jotka sijaitsevat pysyvänä asuin- tai työtilana käytettävässä rakennuksessa;

c) olemassa oleviin huoltoasemiin, joiden vuotuinen läpijuoksu on yli 500 m3, kuuden vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä;

d) kaikkiin muihin olemassa oleviin huoltoasemiin yhdeksän vuoden kuluttua 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä.

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa ei poikkeuksellisesti sovelleta huoltoasemiin, joiden vuotuinen läpijuoksu on alle 100 m3.

4. Jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen 1 kohdan vaatimuksista huoltoasemille, joiden vuotuinen läpijuoksu on alle 500 m3 ja jotka sijaitsevat sellaisella maantieteellisellä alueella tai paikalla, jolla haihtumispäästöillä ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta ympäristöön tai terveyteen.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 9 artiklassa tarkoitettujen kertomusten antamisen yhteydessä yksityiskohtaiset tiedot niistä alueista, joille ne aikovat myöntää edellä tarkoitetun poikkeuksen, ja tämän jälkeen kaikista näiden alueiden luetteloon tehdyistä muutoksista.

5. Alankomaiden kuningaskunta voi myöntää poikkeuksen 2 kohdassa vahvistetusta aikataulusta seuraavin edellytyksin:

P tämän artiklan säännökset pannaan täytäntöön osana huoltoasemia koskevaa laajempaa kansallista ohjelmaa, josta on päätetty aikaisemmin ja joka kohdistuu samalla kertaa useisiin erilaisiin ympäristöongelmiin, kuten veden, ilman ja maaperän pilaantumiseen ja jätteistä aiheutuvaan pilaantumiseen, ja jonka soveltamiselle on asetettu tarkat määräajat,

P aikataulusta voidaan poiketa enintään kaksi vuotta, ja koko ohjelma on saatettava päätökseen 2 kohdan d alakohdassa vahvistetussa määräajassa,

P edellä 2 kohdassa vahvistetusta aikataulusta poikkeamista koskevasta päätöksestä on ilmoitettava komissiolle ja sille on annettava yksityiskohtaiset tiedot poikkeuksen soveltamisalasta ja kestosta.

6. Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta voivat myöntää yhden vuoden poikkeuksen 2 kohdan b alakohdassa vahvistetusta aikataulusta.

7 artikla

Liitteiden muuttaminen

Liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuja raja-arvoja lukuun ottamatta muutokset, joita pidetään tarpeellisina tämän direktiivin liitteiden mukauttamiseksi tekniseen kehitykseen, hyväksytään 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

8 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

4. Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden määräajassa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

9 artikla

Valvonta ja kertomusten antaminen

Tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevat kertomukset laaditaan eräiden ympäristöä koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien kertomusten standardoinnista ja järkeistämisestä 23 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/692/ETY () 5 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissiota kehotetaan liittämään ensimmäiseen kertomukseensa tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin muuttamisesta ja erityisesti sen soveltamisalan laajentamisesta siten, että se koskisi myös laivojen lastauksessa vapautuvien höyryjen rajoittamis- ja talteenottojärjestelmiä.

10 artikla

Siirtäminen kansalliseen lainsäädäntöön

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1995. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

11 artikla

Loppusäännös

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 1994.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

K. HÄNSCH

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. KINKEL

() EYVL N:o C 227, 3.9.1992, s. 3 ja

EYVL N:o C 270, 6.10.1993, s. 12

() EYVL N:o C 73, 15.3.1993, s. 6

() Euroopan parlamentin lausunto, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1994 (EYVL N:o C 194, 19.7.1994, s. 325), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 4 päivänä lokakuuta 1993 ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994 (EYVL N:o C 91, 28.3.1994, s. 82). Vahvistettu 2 päivänä joulukuuta 1994 (EYVL N:o C 342, 20.12.1994, s. 15). Sovittelukomitean yhteinen ehdotus, tehty 8 päivänä marraskuuta 1994.

() EYVL N:o C 112, 20.12.1973, s. 1, EYVL N:o C 139, 13.6.1977, s. 1, EYVL N:o C 46, 17.2.1983, s. 1 ja EYVL N:o C 328, 7.12.1987, s. 1

() EYVL N:o L 242, 30.8.1991, s. 1

() EYVL N:o L 109, 26.4.1983, s. 8. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 92/400/ETY (EYVL N:o L 221, 6.8.1992, s. 55).

() EYVL N:o L 301, 28.10.1982, s. 1

() EYVL N:o L 377, 31.12.1991, s. 48

LIITE I

VARASTOALUEIDEN VARASTOSÄILIÖITÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Maan päällä sijaitsevien säiliöiden ulkoseinämät ja katto on maalattava värillä, jonka lämpösäteilyn heijastuskyky on vähintään 70 prosenttia. Nämä toimet voidaan jaksottaa siten, että ne suoritetaan säiliöiden tavanomaisten huoltokertojen yhteydessä kolmen vuoden kuluessa. Jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen tästä määräyksestä, jos joidenkin kansallisten viranomaisten nimeämien maisemallisesti merkittävien alueiden suojelu sitä edellyttää.

Tämä määräys ei koske säiliöitä, jotka on liitetty liitteessä II olevan 2 kohdan mukaiseen höyryn talteenottoyksikköön.

2. Ulkoisella kelluvalla katolla varustetuissa säiliöissä on oltava ensiötiiviste, joka täyttää säiliön seinämän ja kelluvan katon ulkoreunan väliin jäävän ympyränmuotoisen tilan, ja toisiotiiviste, joka kiinnitetään ensiötiivisteen yläpuolelle. Tiivisteet on suunniteltava siten, että niiden avulla on mahdollista saavuttaa vähintään 95 prosentin höyrytiiviys verrattuna vastaavaan kiinteäkattoiseen säiliöön, jossa ei ole erityisiä höyrytiiviyden varmistuslaitteita (eli yksinomaan yli- ja alipaineventtiilillä varustettuun kiinteäkattoiseen säiliöön).

3. Kaikkien varastoalueilla käytettävien uusien varastosäiliöiden, joissa direktiivin 4 artiklan mukaisesti edellytetään höyryn talteenottoa (ks. liite II), on oltava:

a) kiinteäkattoisia säiliöitä, jotka on liitetty höyryn talteenottoyksikköön liitteen II määräysten mukaisesti, tai

b) suunniteltu siten, että niissä on ensiö- ja toisiotiivisteillä varustettu ulkoinen tai sisäinen kelluva katto, joka täyttää 2 kohdassa vahvistetut toimintaa koskevat vaatimukset.

4. Olemassa olevien kiinteäkattoisten säiliöiden on oltava:

a) liitetty höyryn talteenottoyksikköön liitteen II määräysten mukaisesti, tai

b) varustettu sisäisellä kelluvalla katolla, jossa on yksinkertainen tiiviste, jonka avulla on mahdollista saavuttaa vähintään 90 prosentin höyrytiiviys verrattuna vastaavaan kiinteäkattoiseen säiliöön, jossa ei ole erityisiä höyrytiiviyden varmistuslaitteita.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja höyrytiiviyttä koskevia määräyksiä ei sovelleta sellaisten varastoalueiden kiinteäkattoisiin säiliöihin, joissa höyryn väliaikainen varastointi on sallittua liitteessä II olevan 1 kohdan mukaisesti.

LIITE II

VARASTOALUEIDEN TÄYTTÖ- JA TYHJENNYSLAITTEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Kuljetettavan säiliön täyttämisen yhteydessä syrjäytyvä bensiinihöyry on johdettava höyrytiivistä yhdysletkua pitkin höyryn talteenottoyksikköön siinä tapahtuvaa nesteytystä varten.

Tämä määräys ei koske ylhäältä täytettäviä säiliöautoja niin kauan kuin kyseinen täyttömenetelmä on vielä sallittu.

Niillä varastoalueilla, joilla bensiiniä lastataan aluksiin, voidaan käyttää höyryn talteenottoyksikön sijasta höyryn polttolaitteistoa, jos talteenotto on syrjäytyshöyryn suuren määrän vuoksi vaarallista tai teknisesti mahdotonta. Höyryn talteenottoyksiköistä ilmakehään joutuvia päästöjä koskevia määräyksiä sovelletaan myös polttolaitteistoihin.

Jos varastoalueen läpijuoksu on alle 25 000 tonnia vuodessa, höyryn välittömän talteenoton sijasta voidaan käyttää välivarastointia.

2. Höyryn keskimääräinen pitoisuus talteenottoyksikön poistokaasussa P korjattuna käsittelyssä tapahtuvan laimenemisen huomioon ottamiseksi P ei saa ylittää 35 g/Nm3 (normaalikuutiometriä) tunnissa.

Yhdistynyt kuningaskunta voi myöntää ennen 1 päivää tammikuuta 1993 asennettujen höyryn talteenottoyksiköiden osalta poikkeuksen tässä liitteessä vahvistetusta raja-arvosta (35 g/Nm3 tunnissa), jos:

P laitoksessa noudatetaan raja-arvoa 50 g/Nm3 tunnissa, joka on mitattu tämän liitteen määräysten mukaisesti,

P poikkeuksen voimassaoloaika päättyy viimeistään yhdeksän vuoden kuluttua direktiivin 10 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä,

P komissiolle ilmoitetaan laitoksista, joihin poikkeusta sovelletaan, sekä niiden bensiinin läpijuoksuista ja höyrypäästöistä.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava mittaus- ja määritysmenetelmien sekä mittausten ja määritysten suorittamistiheyden vahvistamisesta.

Mittaukset on suoritettava yhden täyden työpäivän aikana (vähintään seitsemän tuntia) tavanomaisella läpijuoksulla.

Mittaukset voidaan suorittaa jatkuvina tai jaksottaisina. Jaksottaiset mittaukset on tehtävä vähintään neljä kertaa tunnissa.

Käytettävistä välineistä, kalibrointikaasusta ja sovellettavasta menetelmästä johtuva kokonaismittausvirhe ei saa ylittää 10 prosenttia mittausarvosta.

Käytettävillä mittalaitteilla on oltava mahdollista mitata vähintään 3 g/Nm3 ja sitä suurempia pitoisuuksia.

Tarkkuuden on oltava vähintään 95 prosenttia mitatusta arvosta.

3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että yhdysletkut ja putkistot tarkistetaan säännöllisesti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi.

4. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että höyryvuodon sattuessa täyttö lastauslaiturilla keskeytyy. Keskeyttämiseen tarvittava varustus on asennettava lastauslaituriin.

5. Jos kuljetettavien säiliöiden ylätäyttö sallitaan, lastausvarren pää on pidettävä lähellä säiliön pohjaa bensiinin kuohumisen estämiseksi.

LIITE III

HUOLTOASEMIEN SEKÄ HÖYRYN VÄLIAIKAISEEN VARASTOINTIIN KÄYTETTÄVIEN VARASTOALUEIDEN LASTAUSLAITTEITA JA VARASTOSÄILIÖITÄ KOSKEVAT

MÄÄRÄYKSET

Bensiinin siirtämisestä huoltoasemien varastosäiliöihin ja höyryn välivarastointiin käytettäviin kiinteäkattoisiin säiliöihin syntyvä höyry on johdettava höyrytiiviin yhdysletkun avulla takaisin siihen kuljetettavaan säiliöön, jolla bensiini on toimitettu. Täyttö tai kuorman purkaminen voidaan suorittaa ainoastaan, jos kyseiset laitteet ovat paikallaan ja toimivat moitteettomasti.

LIITE IV

EUROOPPALAISTEN SÄILIÖAUTOJEN ALATÄYTTÖÄ, HÖYRYN KERUUTA JA YLITÄYTÖN ESTOA KOSKEVAT TEKNISET MÄÄRÄYKSET

1 Kytkennät

1.1 Lastausvarren nesteliittimenä käytetään naarasliitintä, joka sopii yhteen ajoneuvoon asennetun 4 tuuman (101,6 mm) API-urossovituskappaleen kanssa siten kuin seuraavassa on määritelty:

P API RECOMMENDED PRACTICE 1004

SEVENTH EDITION, NOVEMBER 1988

Bottom loading and vapour recovery for MC-306 tank motor vehicles (Section 2.1.1.1 P Type of adapter used for bottom loading).

1.2 Lastauslaiturin höyrynkeruuletkun liittimenä käytetään nokkavipu-naarasliitintä, joka sopii yhteen ajoneuvoon asennetun 4 tuuman (101,6 mm) API-nokkavipu-urossovituskappaleen kanssa siten kuin seuraavassa on määritelty:

P API RECOMMENDED PRACTICE 1004

SEVENTH EDITION, NOVEMBER 1988

Bottom loading and vapour recovery for MC-306 tank motor vehicles (Section 4.1.1.2 P Vapour recovery adapter).

2 Lastausta koskevat edellytykset

2.1 Nesteen tavanomaisen lastausvirtauksen on oltava 2 300 litraa minuutissa (enintään 2 500 litraa minuutissa) yhtä lastausvartta kohden.

2.2 Varastoalueen toimitushuippujen aikana lastauslaiturin höyrynkeruujärjestelmän ja höyryn talteenottoyksikön vastapaine saa nousta höyrynkeruusovitusliittimen ajoneuvon puolella enintään 55 millibaariin.

2.3 Kaikissa alatäyttöön hyväksytyissä ajoneuvoissa on oltava tunnistekilpi, josta ilmenee suurin sallittu lastausvarsien määrä, joita voidaan käyttää samanaikaisesti siten, ettei höyryä kuitenkaan pääse vuotamaan osastojen yli- ja alipaineventtiilien kautta järjestelmän suurimman sallitun vastapaineen ollessa 55 millibaaria, kuten 2.2 kohdassa määrätään.

3 Ajoneuvon maadoituksen ja ylitäytönestimen kytkeminen

Lastauslaiturissa on oltava ylitäytön valvontayksikkö, joka ajoneuvoon kytkettäessä antaa täyttölupasignaalin, ellei minkään osaston ylitäytönestimen anturi ilmoita korkeasta nestepinnasta; merkinantojärjestelmän on oltava vikaantuessa turvallinen.

3.1 Ajoneuvo on kytkettävä lastauslaiturin valvontayksikköön standardin mukaisen 10-napaisen sähköliittimen avulla. Urosliitin asennetaan ajoneuvoon ja naarasliitin kiinnitetään kaapelikelaan, joka on kytketty lastauslaiturin valvontayksikköön.

3.2 Ajoneuvoon asennettujen pintatason ilmaisimien on oltava 2-johtimisia termistoriantureita, 2-johtimisia optisia antureita, 5-johtimisia optisia antureita tai muita vastaavia yhteensopivia laitteita, ja järjestelmän on oltava vikaantuessa turvallinen (HUOM: termistorien lämpökertoimen on oltava negatiivinen).

3.3 Lastauslaiturin valvontayksikön on sovelluttava sekä 2-johtimisille että 5-johtimisille järjestelmille.

3.4 Ajoneuvo on kytkettävä lastauslaituriin ylitäytön ilmaisimien yhteisen paluujohtimen kautta, joka puolestaan kytketään urosliittimen 10-napaan ajoneuvon rungon kautta. Naarasliittimen 10-napa kytketään valvontayksikön koteloon, jonka on oltava liitetty lastauslaiturin maadoitukseen.

3.5 Kaikissa alatäyttöön hyväksytyissä ajoneuvoissa on oltava tunnistekilpi (ks. kohta 2.3), josta ilmenee niihin asennettujen ylitäytön ilmaisimien tyyppi (2-johtiminen tai 5-johtiminen).

4 Liittimien sijoittaminen

4.1 Lastauslaiturin lastaus- ja höyrynkeruulaitteet on suunniteltava siten, että ne ovat yhteensopivia seuraavalla tavalla järjestetyn ajoneuvon laitekaapin kanssa.

4.1.1 Nesteyhteiden keskilinjan korkeuden on oltava enintään 1,4 metriä (kuormaamattomana) ja vähintään 0,5 metriä (kuormattuna); suositeltavin korkeus on 0,7 P 1 metriä.

4.1.2 Yhteiden vaakasuoran välin on oltava vähintään 0,25 metriä (suositeltava vähimmäisväli on 0,3 metriä).

4.1.3 Kaikki nesteyhteet on sijoitettava laitekaappiin, jonka pituus on enintään 2,5 metriä.

4.1.4 Höyrynkeruuyhde olisi mieluiten sijoitettava nesteyhteiden oikealle puolelle enintään 1,5 metrin (kuormaamattomana) ja vähintään 0,5 metrin (kuormattuna) korkeudelle.

4.2 Maadoitusliitin ja ylitäytönestimen liitin on sijoitettava neste- ja höyrynkeruuyhteiden oikealle puolelle enintään 1,5 metrin (kuormaamattomana) ja vähintään 0,5 metrin (kuormattuna) korkeudelle.

4.3 Edellä kuvatut yhteet ja liittimet sijoitetaan ainoastaan ajoneuvon toiselle puolelle.

5 Varmistuskytkennät

5.1 Maadoitus ja ylitäytönestin

Lastaus on sallittua ainoastaan, jos yhdistetty maadoitus/ylitäytönestinyksikkö antaa täyttölupasignaalin.

Ylitäyttötilanteessa tai ajoneuvon maadoitusyhteyden katketessa lastauslaiturin valvontayksikön on automaattisesti suljettava lastauslaiturin sulkuventtiili.

5.2 Höyrynkeruun varmistus

Lastaus on sallittua ainoastaan, jos höyrynkeruuletku on kiinnitetty ajoneuvoon ja jos syntyvä höyry pääsee vapaasti kulkeutumaan ajoneuvosta laitoksen höyrynkeruujärjestelmään.