Neuvoston direktiivi 94/5/EEY, annettu 14 päivänä helmikuuta 1994, yhteisen arvonlisäverojärjestelmän täydentämisestä ja direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta - käytettyihin tavaroihin sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineisiin sovellettavat erityisjärjestelyt
Virallinen lehti nro L 060 , 03/03/1994 s. 0016 - 0024
Suomenk. erityispainos Alue 9 Nide 2 s. 0153
Ruotsink. erityispainos Alue 9 Nide 2 s. 0153
NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 14 päivänä helmikuuta 1994, yhteisen arvonlisäverojärjestelmän täydentämisestä ja direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta käytettyihin tavaroihin sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineisiin sovellettavat erityisjärjestelyt (94/5/EY) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 99 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(), ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(), sekä katsoo, että jäsenvaltioiden liikevaihtoverojärjestelmän yhdenmukaistamisesta Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY() 32 artiklan mukaisesti neuvosto säätää käytettyihin tavaroihin sekä taide-, antiikki- ja keräilyesineisiin sovellettavasta yhteisön verotusjärjestelystä, koska yhteisön lainsäädäntöä ei ole, nykyiselle tilanteelle on luonteenomaista erilaisten järjestelyjen soveltaminen, mikä on johtanut kilpailun vääristymiseen ja kaupan vinoutumiseen sekä jäsenvaltioissa että niiden välillä; nämä eroavaisuudet sisältävät myös eroja yhteisön omien varojen verotuksessa; tämän vuoksi on tarpeen muuttaa tätä tilannetta mahdollisimman nopeasti, tuomioistuin on eräissä tuomioissaan todennut tietyn yhdenmukaistamisen olevan tarpeen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi yhteisön sisäisessä kaupassa, tietyillä aloilla on välttämätöntä säätää lainsäädännön asteittaisen mukauttamisen mahdollistavista siirtymätoimenpiteistä, arvonlisäverojärjestelmän tyydyttävä toiminta osana sisämarkkinoita edellyttää kaksinkertaisen verotuksen ja kilpailun vääristymisen verovelvollisten välillä estävää yhteisön lainsäädäntöä, ja tämän johdosta on tarpeen muuttaa direktiiviä 77/388/ETY, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Muutetaan direktiivi 77/388/ETY seuraavasti: 1. Direktiivin 11 artikla: a) lisätään A osastoon kohta seuraavasti: "4. Poiketen siitä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, ne jäsenvaltiot, jotka eivät 1 päivänä tammikuuta 1993 ole käyttäneet 12 artiklan 3 kohdan a alakohdan kolmannen alakohdan mukaista mahdollisuutta, voivat käyttäessään B osaston 6 kohdassa säädettyä oikeutta säätää, että 12 artiklan 3 kohdan c alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa liiketapahtumissa veron peruste on yhtä suuri kuin 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti vahvistetun määrän murto-osa. Tämä murto-osa vahvistetaan siten, että näin maksettava arvonlisävero on joka tapauksessa vähintään 5 prosenttia edellä mainitun 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti vahvistetusta määrästä." b) lisätään B osastoon kohta seuraavasti: "6. Poiketen siitä, mitä 1 4 kohdassa säädetään, ne jäsenvaltiot, jotka eivät 1 päivänä tammikuuta 1993 ole käyttäneet 12 artiklan 3 kohdan a alakohdan kolmannen alakohdan mukaista mahdollisuutta, voivat säätää, että 26 a artiklan A osaston a, b ja c alakohdassa määriteltyjen taide-, keräily- tai antiikkiesineiden tuonnissa veron peruste on yhtä suuri kuin 1 4 kohdan mukaisesti vahvistetun määrän murto-osa. Tämä murto-osa vahvistetaan siten, että näin tuonnista maksettava arvonlisävero on joka tapauksessa vähintään 5 prosenttia edellä 1 4 kohdan mukaisesti vahvistetusta määrästä." 2. Direktiivin 12 artikla: a) korvataan 3 kohdan c alakohta seuraavasti: "c) Jäsenvaltiot voivat säätää, että alennettua verokantaa tai jotakin niiden a alakohdan kolmannen alakohdan säännösten mukaisesti soveltamaa alennettua verokantaa sovelletaan myös 26 a artiklan A osaston a, b ja c alakohdassa tarkoitettuun taide-, keräily- tai antiikkiesineiden tuontiin. Käyttäessään tätä mahdollisuutta jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua verokantaa 26 a artiklan A osaston a alakohdassa tarkoitettujen taide-esineiden luovutukseen, jonka: - tekijä tai hänen oikeudenomistajansa suorittaa, - muu verovelvollinen kuin verovelvollinen jälleenmyyjä satunnaisesti suorittaa, kun tämä verovelvollinen itse maahantuo taide-esineet tai kun tekijä tai tämän oikeudenomistaja luovuttaa ne hänelle tai kun ne oikeuttavat hänet täyteen arvonlisäveron vähennykseen." b) korvataan 5 kohta seuraavasti: "5. Jollei 3 kohdan c alakohdasta muuta johdu, tavaran maahantuontiin sovellettava verokanta on sama kuin saman tavaran maan alueella tapahtuvaan luovutukseen sovellettava verokanta." 3. Lisätään 26 a artikla seuraavasti: "26 a artikla Käytettyihin tavaroihin sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineisiin sovellettavat erityisjärjestelyt A. Määritelmät Tässä artiklassa tarkoitetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden yhteisön säännösten soveltamista: a) `taide-esineillä` liitteessä I olevassa a alakohdassa tarkoitettuja esineitä. Jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollisuus olla pitämättä `taide-esineinä` liitteessä I a olevan alakohdan kolmessa viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja esineitä; b) `keräilyesineillä` liitteessä I olevassa b alakohdassa tarkoitettuja esineitä; c) `antiikkiesineillä` liitteessä I olevassa c alakohdassa tarkoitettuja esineitä; d) `käytetyillä tavaroilla` irtaimia esineitä, jotka ovat muita kuin taide-, keräily- tai antiikkiesineitä tai jäsenvaltioiden määritelmien mukaista jalometallia tai jalokiviä ja jotka ovat omiaan käytettäväksi uudelleen sellaisenaan tai kunnostettuina; e) `verovelvollisella jälleenmyyjällä` verovelvollista, joka taloudellisen toimintansa puitteissa ostaa tai hankkii yrityksensä tarpeisiin jälleenmyyntitarkoituksessa käytettyjä tavaroita ja/tai taide-, keräily- tai antiikkiesineitä, riippumatta siitä, toimiiko hän omissa nimissään taikka osto- tai myyntiprovisiota koskevan sopimuksen perusteella; f) `julkisen huutokaupan toimittajalla` kaikkia niitä verovelvollisia, jotka taloudellisen toimintansa rajoissa tarjoavat tavaroita myytäväksi julkisella huutokaupalla tarkoituksenaan myydä ne eniten tarjoavalle; g) `julkisen huutokaupan toimittajan päämiehellä` kaikkia niitä henkilöitä, jotka siirtävät tavaroita julkisen huutokaupan pitäjän haltuun myyntiprovisiota koskevalla sopimuksella seuraavien edellytysten mukaisesti: - julkisen huutokaupan toimittaja tarjoaa myytävää tavaraa omissa nimissään, mutta päämiehensä lukuun, - julkisen huutokaupan toimittaja luovuttaa tavarat omissa nimissään, mutta päämiehensä lukuun julkisessa huutokaupassa eniten tarjoavalle. B. Verovelvollisia jälleenmyyjiä koskevat erityisjärjestelyt 1. Jäsenvaltiot soveltavat verovelvollisten jälleenmyyjien suorittamien käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- tai antiikkiesineiden luovutusten yhteydessä verovelvollisen jälleenmyyjän saaman voittomarginaalin verottamiseen seuraavien säännösten mukaisia erityisjärjestelyjä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tavaroiden luovutuksia ovat verovelvollisen jälleenmyyjän suorittamat sellaisten käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden luovutukset, jotka hänelle on yhteisössä luovuttanut: - henkilö, joka ei ole verovelvollinen, tai - toinen verovelvollinen, jos tämän toisen verovelvollisen suorittama tavaran luovutus on vapautettu verosta 13 artiklan B osaston c kohdan mukaisesti, tai - toinen verovelvollinen, jos tämän toisen verovelvollisen suorittamaan luovutukseen pätee 24 artiklassa säädetty verovapautus ja kyseessä on käyttöomaisuus, tai - toinen verovelvollinen jälleenmyyjä, jos tämän toisen verovelvollisen jälleenmyyjän suorittamasta luovutuksesta on näiden erityisjärjestelyjen mukaisesti maksettava arvonlisäveroa. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun tavaroiden luovutuksen veron perusteena on verovelvollisen jälleenmyyjän saama voittomarginaali vähennettynä voittomarginaaliin kuuluvalla arvonlisäveron määrällä. Tämä voittomarginaali vastaa verovelvollisen jälleenmyyjän perimän tavaran myyntihinnan ja ostohinnan välistä eroa. Tässä kohdassa tarkoitetaan: - `myyntihinnalla` kaikkea sitä vastinetta, jonka verovelvollinen jälleenmyyjä on saanut tai saa ostajalta tai kolmannelta osapuolelta, mukaan lukien tähän liiketoimeen suoraan liittyvät tuet, verot, tullit, ennakkomaksut sekä verovelvollisen jälleenmyyjän ostajalta veloittamat liitännäiskustannukset, kuten provisio-, pakkaus-, kuljetus- ja vakuutuskulut, pois lukien kuitenkin 11 artiklan A osaston 3 kohdassa tarkoitetut määrät, - `ostohinnalla` kaikkea sitä tavaran luovuttajan verovelvolliselta jälleenmyyjältä saamaa tai saatavaa, joka on vastineena ensimmäisessä luetelmakohdassa määritellylle. 4. Jäsenvaltiot myöntävät verovelvollisille jälleenmyyjille oikeuden valita erityisjärjestelyjen soveltamisen luovutuksiin, jotka koskevat: a) taide-, keräily- tai antiikkiesineitä, jotka he itse ovat tuoneet; b) tekijän tai tämän oikeudenomistajien heille luovuttamia taide-esineitä; c) muun verovelvollisen heille luovuttamia taide-esineitä, kun tämän verovelvollisen suorittamaan luovutukseen on sovellettu 12 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista alennettua verokantaa. Jäsenvaltiot päättävät tämän vähintään kaksi kalenterivuotta voimassa olevan oikeuden käyttämisen yksityiskohtaisista säännöistä. Kun tätä oikeutta käytetään, veron peruste määritellään 3 kohdan mukaisesti. Niiden verovelvollisen jälleenmyyjän itsensä maahantuomien taide-, keräily- ja antiikkiesineiden luovutusten voittomarginaalin laskemisessa huomioon otettava ostohinta on sama kuin 11 artiklan B osaston mukainen maahantuonnin veron peruste lisättynä maahantuonnista maksettavalla tai maksetulla arvonlisäverolla. 5. Kun voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen alaisten käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden luovutus suoritetaan 15 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, ne vapautetaan verosta. 6. Verovelvolliset henkilöt eivät ole oikeutettuja vähentämään maksettavakseen tulevasta verosta verovelvollisen jälleenmyyjän heille luovuttamista ja luovutettavista tavaroista maksettavaa tai maksettua arvonlisäveroa, jos verovelvollisen jällenmyyjän suorittama tavaroiden luovutus on voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen alainen. 7. Siltä osin kuin tavaroita luovutetaan voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyn alaisina, verovelvollinen jälleenmyyjä ei ole oikeutettu vähentämään siitä verosta, jonka hän on velvollinen maksamaan: a) hänen itsensä maahantuomista taide-, keräily- ja antiikkiesineistä maksettavaa tai maksettua arvonlisäveroa; b) tekijän tai tämän oikeudenomistajien hänelle luovuttamista tai luovutettavista taide-esineistä maksettavaa tai maksettua arvonlisäveroa; c) muun verovelvollisen kuin verovelvollisen jälleenmyyjän hänelle luovuttamista tai luovutettavista taide-esineistä maksettavaa tai maksettua arvonlisäveroa. 8. Kun verovelvollinen jälleenmyyjä on sekä tavanomaisen arvonlisäverojärjestelyn että voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyn alainen, hänen on kirjanpidossaan erotettava toisistaan kummankin järjestelyn piiriin kuuluvat liiketoimet jäsenvaltioiden vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. 9. Verovelvollinen jälleenmyyjä ei saa laatimassaan laskussa tai muussa laskuna toimivassa asiakirjassa eritellä tavaran luovutukseen liittyvää veroa, johon hän soveltaa voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyä. 10. Veronkannon yksinkertaistamiseksi, ja jollei 29 artiklassa säädetyistä neuvotteluista muuta johdu, jäsenvaltiot voivat säätää, että tietyissä liiketoimissa tai tietyissä verovelvollisten jälleenmyyjien luokissa voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen kohteena olevien tavaroiden luovutusten veron peruste määrätään kullekin verokaudelle, jonka aikana verovelvollisen jälleenmyyjän on tehtävä 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ilmoitus. Tässä tapauksessa veron peruste niille tavaroiden luovutuksille, joihin sovelletaan samaa arvonlisäverokantaa, muodostuu verovelvollisen jälleenmyyjän saamasta kokonaisvoittomarginaalista vähennettynä tähän voittomarginaaliin liittyvällä arvonlisäveron määrällä. Kokonaisvoittomarginaali vastaa eroa: - voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen alaisten, verovelvollisen jälleenmyyjän kauden aikana suorittamien tavaroiden luovutusten kokonaismäärän, joka on yhtä suuri kuin 3 kohdan mukaisesti määritelty kokonaismyyntihinta, ja - edellä 2 kohdassa tarkoitettujen ja verovelvollisen jälleenmyyjän kauden aikana suorittamien tavaroiden ostojen kokonaismäärän, joka on yhtä suuri kuin 3 kohdan mukaisesti määritelty kokonaisostohinta, välillä. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että asianosaiset verovelvolliset eivät saa perusteetonta etua tai kärsi aiheetonta tappiota. 11. Verovelvollinen jälleenmyyjä voi soveltaa tavanomaista arvonlisäverojärjestelyä kaikkiin 2 tai 4 kohdan mukaisiin verotuksen erityisjärjestelyjen alaisiin luovutuksiin. Jos verovelvollinen soveltaa tavanomaista arvonlisäverojärjestelmää: a) itse maahantuomansa taide-, keräily- tai antiikkiesineen luovutukseen, hänellä on oikeus vähentää siitä verosta, jonka hän on velvollinen maksamaan, tavaran maahantuonnista maksettava tai maksettu arvonlisävero; b) tekijältä tai tämän oikeudenomistajalta saamansa taide-esineen luovutukseen, hänellä on oikeus vähentää siitä verosta, jonka hän on velvollinen maksamaan, hänelle luovutetusta taide-esineestä maksettava tai maksettu arvonlisävero; c) muun verovelvollisen kuin verovelvollisen jälleenmyyjän suorittamaan taide-esineen luovutukseen, hänellä on oikeus vähentää siitä verosta, jonka hän on velvollinen maksamaan, hänelle luovutetusta taide-esineestä maksettava tai maksettu arvonlisävero. Tämä vähennysoikeus syntyy sillä hetkellä, kun sellaisesta luovutuksesta johtuva verosaatava syntyy, jolle verovelvollinen jälleenmyyjä valitsee tavanomaisen arvonlisäverojärjestelyn. C. Julkisen huutokaupan erityisjärjestelyt 1. Poiketen siitä, mitä B osastossa säädetään, jäsenvaltiot voivat määrätä seuraavien säännösten mukaisesti veron perusteen sellaisille käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden luovutukselle, jonka suorittaa julkisen huutokaupan toimittaja omissa nimissään julkiseen huutokauppaan perustuvan myyntiprovisiota koskevan sopimuksen perusteella ja joka toimii: - sellaisen henkilön lukuun, joka ei ole verovelvollinen, tai - toisen verovelvollisen lukuun, jos tämän toisen verovelvollisen suorittama 5 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukainen tavaroiden luovutus on 13 artiklan B osaston c alakohdan mukaisesti vapautettu verosta, tai - toisen verovelvollisen lukuun, jos tämän toisen verovelvollisen suorittama 5 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukainen tavaroiden luovutus oikeuttaa 24 artiklassa säädettyyn verovapautukseen ja koskee käyttöomaisuutta, tai - verovelvollisen jälleenmyyjän lukuun, jos tämän toisen verovelvollisen jälleenmyyjän 5 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesta tavaroiden luovutuksesta on maksettava B osastossa säädetyn voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen mukaista veroa. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden luovutuksen veron peruste muodostuu 4 kohdan mukaisesti julkisen huutokaupan toimittajan ostajalta laskuttamasta kokonaismäärästä, josta vähennetään: - julkisen huutokaupan toimittajan päämiehelleen 3 kohdan mukaisesti maksama tai maksettavaksi määrätty nettosumma, ja - julkisen huutokaupan toimittajan luovutuksista suoritettava veron määrä. 3. Julkisen huutokaupan toimittajan päämiehelleen maksama tai maksettavaksi määrätty nettosumma on yhtä suuri kuin: - julkisessa huutokaupassa saatu tavaroiden hinnan ja - julkisen huutokaupan toimittajan päämieheltään myyntiprovisiota koskevan sopimuksen perusteella saaman tai saatavan provision määrän välinen ero. 4. Julkisen huutokaupan toimittajan on annettava ostajalle lasku tai laskuna toimiva asiakirja, jossa eritellään: - tavaroiden huutokauppahinta, - verot, tullit, ennakkomaksut ja -verot, - huutokaupan toimittajan ostajalta veloittamat liitännäiskustannukset, kuten provisio-, pakkaus-, kuljetus- ja vakuutuskulut. Tässä laskussa ei saa eritellä arvonlisäveroja. 5. Julkisen huutokaupan toimittajan, jolle tavara on siirretty myyntiprovisiota koskevan sopimuksen perusteella, on esitettävä selonteko päämiehelleen. Tässä selonteossa on esitettävä yksityiskohtaisesti liiketoimen määrä, toisin sanoen tavaroiden huutokauppahinta vähennettynä päämieheltä saadulla tai saatavalla provisiolla. Näin laadittu selonteko toimii laskuna, joka päämiehen, jos hän on verovelvollinen, on esitettävä 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti julkisen huutokaupan toimittajalle. 6. Julkisen huutokaupan toimittajien, jotka luovuttavat tavaroita 1 kohdan säännösten mukaisesti, on omassa kirjanpidossaan vietävä väliaikaistileille: - tavaran ostajalta saatu tai saatava summa, - tavaran myyjälle palautettu tai palautettava summa. Nämä summat on näytettävä asianmukaisesti toteen. 7. Tavaroiden luovutus julkisen huutokaupan verovelvolliselle toimittajalle katsotaan suoritetuksi sillä hetkellä, kun näiden tavaroiden myynti julkisessa huutokaupassa on suoritettu. D. Jäsenvaltioiden välisen kaupan verotuksen siirtymäjärjestelyt Jäljempänä 28 l artiklassa tarkoitettuna aikana jäsenvaltiot soveltavat seuraavia säännöksiä: a) jäljempänä 28 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen uusien ajoneuvojen luovutuksiin, jotka suoritetaan 28 c artiklan A osaston edellytysten mukaisesti, ei sovelleta B ja C osastossa säädettyjä erityisjärjestelyjä; b) poiketen siitä, mitä 28 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden yhteisöhankinnoista ei ole maksettava arvonlisäveroa, jos myyjä on verovelvollinen jälleenmyyjä tässä ominaisuudessaan ja hankitut tavarat ovat olleet lähetyksen tai kuljetuksen lähtövaltiossa B osastossa säädettyjen voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen mukaisesti verotettavia tai jos myyjä on julkisen huutokaupan toimittaja tässä ominaisuudessaan ja hankitut tavarat ovat olleet lähetyksen tai kuljetuksen lähtövaltiossa C osastossa säädettyjen erityisjärjestelyjen mukaisesti verotettavia; c) Jäljempänä 28 b artiklan B osastoa ja 28 c artiklan A osaston a, c ja d alakohtaa ei sovelleta tavaroiden luovutuksiin, joista on maksettava arvonlisäveroa B ja C osastossa säädettyjen erityisjärjestelyjen mukaisesti." 4. Lisätään 28 artiklaan kohta seuraavasti: "1a. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta voi 30 päivään kesäkuuta 1999 asti soveltaa 1 päivänä tammikuuta 1993 verosta vapautettujen taide-, keräily- ja antiikkiesineiden maahantuontiin 11 artiklan B osaston 6 kohtaa siten, että tuonnista maksettava arvonlisäveron määrä joka tapauksessa on yhtä suuri kuin 2,5 prosenttia 11 artiklan B osaston 1 4 kohdan mukaisesti vahvistetusta määrästä." 5. Lisätään 28 artiklan 2 kohdan e alakohtaan seuraava alakohta: "Tätä säännöstä ei sovelleta sellaisiin käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden luovutuksiin, joista on jonkin 26 a artiklan B ja C osastossa säädetyn erityisjärjestelyn mukaisesti maksettava arvonlisäveroa." 6. Muutetaan 28 a artiklan 2 kohdan b alakohtaa seuraavasti: "b) `uusina kulkuneuvoina` ei pidetä a alakohdassa tarkoitettuja kulkuneuvoja, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät samanaikaisesti: - luovutus suoritetaan myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä käyttöönottopäivästä. Edellä a alakohdassa määriteltyihin moottorikäyttöisiin maakulkuneuvoihin sovelletaan kuitenkin kuuden kuukauden määräaikaa; - kulkuneuvoilla on kuljettu enemmän kuin 6 000 kilometriä, jos on kyse moottorikäyttöisestä maakulkuneuvosta, purjehdittu enemmän kuin 100 tuntia, jos on kyse vesialuksista, tai lennetty enemmän kuin 40 tuntia, jos on kyse ilma-aluksista. Jäsenvaltioiden on vahvistettava edellytykset, joiden perusteella edellä olevat seikat voidaan todeta." 7. Lisätään XVI b osasto ja 28 o artikla: "XVI b OSASTO KÄYTETTYIHIN TAVAROIHIN SEKÄ TAIDE-, KERÄILY- JA ANTIIKKIESINEISIIN SOVELLETTAVAT SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 28 o artikla 1. Ne jäsenvaltiot, jotka 31 päivänä joulukuuta 1992 sovelsivat muita kuin 26 a artiklan B osastossa säädettyjä erityisiä verojärjestelyjä käytettyjen kulkuneuvojen luovutuksiin, voivat jatkaa näiden järjestelyjen soveltamista 28 l artiklassa tarkoitettuna aikana, siltä osin kuin nämä järjestelyt noudattavat tai ne mukautetaan noudattamaan seuraavia edellytyksiä: a) erityisjärjestelyjä sovelletaan ainoastaan 28 a artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin, 26 a artiklan A osaston d alakohdan mukaisesti käytettyinä tavaroina pidettävien kulkuneuvojen luovutuksiin, jotka 26 a artiklan A kohdan e alakohdan mukainen verovelvollinen jälleenmyyjä suorittaa ja joihin sovelletaan 26 a artiklan B osaston 1 ja 2 kohdan säännösten mukaisesti voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjä. Direktiivin 28 a artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisten uusien kulkuneuvojen luovutus, joka suoritetaan 28 c artiklan A osastossa säädetyin edellytyksin, suljetaan näiden erityisjärjestelyjen ulkopuolelle; b) edellä a alakohdassa tarkoitetuista luovutuksista maksettavan veron määrä on yhtä suuri kuin se veron määrä, joka olisi maksettava, jos tämä luovutus olisi tavanomaisen arvonlisäverojärjestelyn alainen, vähennettynä sen arvonlisäveron määrällä, jonka katsotaan sisältyvän verovelvollisen jälleenmyyjän maksamaan kulkuneuvon ostohintaan; c) verovelvollisen jälleenmyyjän maksamaan kulkuneuvon ostohintaan sisältyväksi katsotun arvonlisäveron määrä lasketaan seuraavalla menetelmällä: - huomioon otettava ostohinta on 26 a artiklan B kohdan 3 kohdan mukainen ostohinta, - tämän verovelvollisen jälleenmyyjän maksaman ostohinnan katsotaan sisältävän veron, joka olisi ollut maksettava, jos kulkuneuvon verovelvolliselle jälleenmyyjälle luovuttanut henkilö olisi soveltanut luovutukseensa normaalia arvonlisäverojärjestelmää, - huomioon otettava 12 artiklan 1 kohdan mukainen verokanta on siinä jäsenvaltiossa sovellettava verokanta, jossa 8 artiklan mukaisesti määritetyn tavaran luovutuspaikan verovelvolliselle jälleenmyyjälle katsotaan sijaitsevan; d) edellä a alakohdassa tarkoitetuista luovutuksista suoritettavan ja b alakohdan säännösten mukaisen veron määrän on vastattava vähintään sitä veron määrää, joka olisi suoritettava, jos luovutus olisi ollut 26 a artiklan B osaston 3 kohdan mukaisesti voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen alainen. Edellä mainittujen säännösten soveltamiseksi jäsenvaltioilla on mahdollisuus säätää, että jos luovutus olisi ollut voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen alainen, tämä voittomarginaali olisi ollut vähintään 10 prosenttia B osaston 3 kohdan mukaisesta myyntihinnasta; e) verovelvollinen jälleenmyyjä ei ole oikeutettu erittelemään toimittamassaan laskussa tai sellaisena toimivassa muussa asiakirjassa erityisjärjestelyiden alaisiin luovutuksiin liittyviä veroja; f) verovelvollisilla ei ole oikeutta vähentää siitä verosta, jonka maksamiseen he ovat velvollisia verovelvollisen jälleenmyyjän kautta suoritetusta käytetyn kulkuneuvon luovutuksesta maksettua tai maksettavaa veroa, kun tätä verovelvollisen jälleenmyyjän suorittamaa tavaran luovutusta on verotettu a alakohdan mukaisesti; g) poiketen siitä, mitä 28 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, kulkuneuvojen yhteisöhankinnoista ei ole maksettava arvonlisäveroa, kun myyjä on verovelvollinen jälleenmyyjä tässä ominaisuudessaan ja hankitusta käytetystä kulkuneuvosta on maksettu veroa lähetyksen tai kuljetuksen lähtövaltiossa a alakohdan mukaisesti; h) a alakohdan mukaisesti verotettaviin käytettyjen kulkuneuvojen luovutuksiin ei sovelleta 28 b artiklan B osastoa eikä 28 c artiklan A osaston a ja d alakohtaa. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä lauseessa säädetään, Tanskan kuningaskunta voi soveltaa 1 kohdan a h alakohdassa säädettyjä erityisiä verojärjestelyjä 28 l artiklassa säädettynä ajankohtana. 3. Kun jäsenvaltiot soveltavat 26 a artiklan C osastossa säädettyjä erityisjärjestelyjä julkisella huutokaupalla myyntiin, niiden on sovellettava näitä erityisjärjestelyjä myös käytettyjen kulkuneuvojen luovutuksiin, jotka julkisen huutokaupan toimittaja suorittaa omissa nimissään myyntiprovisiota koskevan sopimuksen perusteella verovelvollisen jälleenmyyjän lukuun, siltä osin kuin tämän toisen verovelvollisen jälleenmyyjän suorittamaa 5 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaista käytettyjen kulkuneuvojen luovutusta verotetaan 1 ja 2 kohdan mukaisesti. 4. Saksan liittotasavalta voi soveltaa 30 päivään kesäkuuta 1999 asti menettelyä, jonka mukaan säädetään verovelvollisten jälleenmyyjien mahdollisuudesta soveltaa joko verovelvollisille jälleenmyyjille säädettyä erityisjärjestelyä tai tavanomaista arvonlisäverojärjestelyä heille 26 a artiklan B osaston 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti suoritettujen taide-, keräily- ja antiikkiesineiden luovutuksiin seuraavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti: a) erityisjärjestelyjen soveltamiseksi verovelvollisten jälleenmyyjien luovutuksiin veron peruste säädetään 11 artiklan A osaston 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti; b) siltä osin kuin tavaroita käytetään a alakohdan mukaisesti verotettavien liiketoimien päämäärän saavuttamiseksi, verovelvollisella jälleenmyyjällä on oikeus vähentää siitä verosta, jonka hän on velvollinen maksamaan: - toisen verovelvollisen jälleenmyyjän hänelle luovuttamista taide-, keräily- tai antiikkiesineistä maksettava tai maksettu arvonlisävero, kun tätä toisen verovelvollisen jälleenmyyjän luovutusta on verotettu a alakohdan mukaisesti, - toisen verovelvollisen jälleenmyyjän hänelle luovuttaman taide-, keräily- tai antiikkiesineen ostohintaan kuuluvaksi katsottu arvonlisävero, kun tämän toisen verovelvollisen jälleenmyyjän suorittamasta luovutuksesta on ollut 26 a artiklan B osastossa säädetyn voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen mukaisesti maksettava arvonlisävero siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella tämän luovutuspaikan katsotaan 8 artiklan mukaisesti sijaitsevan. Tämä vähennysoikeus syntyy sillä hetkellä, kun a alakohdan mukaisesti verotettavasta luovutuksesta johtuva verosaatava syntyy; c) edellä b alakohdan toisen luetelmakohdan säännösten soveltamiseksi a alakohdan mukaisesti verotettujen, verovelvollisen jälleenmyyjän luovuttamien taide-, keräily- ja antiikkiesineiden ostohinta säädetään 26 a artiklan B osaston 3 kohdan mukaisesti, ja tähän ostohintaan sisältyväksi katsottu vero lasketaan seuraavan menetelmän mukaisesti: - ostohinnan katsotaan sisältävän arvonlisäveron, joka olisi ollut maksettava, jos luovuttajan saama voittomarginaali olisi ollut 20 prosenttia ostohinnasta, - huomioon otettava verokanta 12 artiklan 1 kohdan mukaan on sen jäsenvaltion sisällä sovellettava verokanta, jonka alueella voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjen alaisen tavaran luovutuspaikan katsotaan 8 artiklan mukaisesti olevan; d) soveltaessaan tavanomaista arvonlisäverojärjestelmää toisen verovelvollisen jälleenmyyjän hänelle suorittamaan taide-, keräily- tai antiikkiesineiden luovutukseen ja kun tavaraa on verotettu a alakohdan mukaisesti, verovelvollinen jälleenmyyjä voi vähentää siitä verosta, jonka hän on velvollinen maksamaan, b alakohdassa tarkoitetun arvonlisäveron; e) näihin luovutuksiin sovellettava verokanta on sama kuin 1 päivänä tammikuuta 1993 sovellettu verokanta; f) edellä mainittujen 26 a artiklan B osaston 2 kohdan neljännen luetelmakohdan, 26 a artiklan C osaston 1 kohdan sekä 26 a artiklan D osaston b ja c alakohtien soveltamiseksi a alakohdan mukaisesti verotettuja taide-, keräily- ja antiikkiesineiden luovutuksia pidetään jäsenvaltioissa luovutuksina, joista on maksettava arvonlisäveroa 26 a artiklan B osastossa säädetyn voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyn mukaisesti; g) jos a alakohdan mukaisesti verotettujen taide-, keräily- ja antiikkiesineiden luovutukset suoritetaan 28 c artiklan A osastossa säädettyjen edellytysten mukaisesti, 22 artiklan 3 kohdan mukaisessa laskussa on oltava maininta siitä, että 28 o artiklan 4 kohdassa säädettyjä voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyjä on sovellettu." 8. Poistetaan 28 artiklan 3 kohdan e alakohdassa säädetty 5 artiklan 4 kohdan c alakohtaa koskeva poikkeus. 9. Poistetaan 32 artikla. 10. Lisätään tämän direktiivin liite liitteeksi I. 2 artikla Jäsenvaltiot voivat toteuttaa arvonlisäveron vähennysoikeutta koskevia toimenpiteitä estääkseen verovelvollisille jälleenmyyjille koituvat perusteettomat edut tai aiheettomat haitat. 3 artikla Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltioille luvan toteuttaa erityistoimenpiteitä petosten torjumiseksi säätämällä, että 26 a artiklan B osastossa säädetty voittomarginaaliverotuksen erityisjärjestelyn soveltamisesta johtuvan veron määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin sen veron määrä, joka olisi maksettava, jos voittomarginaali olisi tietty prosenttimäärä myyntihinnasta. Tämä prosenttimäärä vahvistetaan ottaen huomioon taloudellisten toimijoiden kyseisellä toimialalla toteuttamat tavanomaiset voittomarginaalit. 4 artikla 1. Jäsenvaltioiden on mukautettava nykyiset arvonlisäverojärjestelynsä tämän direktiivin säännöksiin. Niiden on saatettava voimaan tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset näin mukautetun järjestelyn saattamiseksi voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1995. 2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän direktiivin soveltamiseksi antamistaan säännöksistä. 3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset komissiolle. 4. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 5 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 14 päivänä helmikuuta 1994. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja Y. PAPANTONIOU () EYVL N:o C 323, 27.12.1989, s. 120 () EYVL N:o C 201, 7.8.1989, s. 6 () EYVL N:o L 145, 13.6.1977, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/111/ETY (EYVL N:o L 384, 30.12.1992, s. 47). LIITE "LIITE I TAIDE-, KERÄILY- JA ANTIIKKIESINEET Tässä direktiivissä tarkoitetaan a) `taide-esineillä` seuraavia esineitä : - tauluja, kollaaseja ja muita sellaisia kokonaan taiteilijan käsin tekemiä maalauksia ja piirroksia, lukuun ottamatta rakennussuunnitelmia ja -piirustuksia, teknisiä piirustuksia ja muita suunnitelmia ja piirustuksia teolliseen, kaupalliseen tai topografiseen tarkoitukseen, käsin maalattuja ja koristeltuja tavaroita, teatterikulisseja, ateljeen taustakankaita ja muita sellaisia (CN-koodi n:o 9701), - alkuperäiskaiverruksia, -painoksia ja -litografioita, lukumääräisesti rajoitettuja taiteilijan kokonaan käsin valmistamasta yhdestä tai useammasta laatasta suoraan saatuja mustavalkoisia tai värillisiä vedoksia käytetystä aineesta tai menetelmästä riippumatta, jollei se ole ollut mekaaninen tai fotomekaaninen (CN-koodi n:o 9702 00 00), - alkuperäisveistokset ja -patsaat mistä tahansa aineesta edellyttäen, että ne ovat kokonaan taiteilijan luomia; taiteilijan tai hänen oikeudenomistajiensa valvonnan alaisena valmistettuja valantatöitä enintään kahdeksan kappaleen määrään (CN-koodi 9703 00 00); jäsenvaltioiden päättämissä erityistapauksissa voidaan ennen 1 päivää tammikuuta 1989 valmistettujen valantatöiden osalta ylittää kahdeksan kappaleen enimmäismäärä; - taiteilijan alkuperäisluonnosten mukaisia käsintehtyjä ryijyjä (CN-koodi 5805 00 00) ja seinävaatteita (CN-koodi 6304 00 00), enintään kahdeksan jäljennöstä työtä kohden; - taiteilijan kokonaan luomia ja signeeraamia alkuperäisiä keramiikkatöitä; - kokonaan käsin tehtyjä emaljitöitä, enintään kahdeksan numeroitua, taiteilijan tai ateljeen merkinnällä varustettua kappaletta, pois lukien jalokivityöt sekä kulta- ja hopeasepän työt; - taiteilijan ottamia tai hänen valvonnassaan otettuja signeerattuja ja numeroituja valokuvia, joiden määrä on rajoitettu kolmeenkymmeneen kaikki koot ja tukimateriaalit mukaan lukien; b) `keräilyesineillä` seuraavia esineitä : - leimattuja tai leimaamattomia postimerkkejä, leimamerkkejä, veromerkkejä, ensipäivänkuoria, ehiöitä ja muita sellaisia, jotka eivät ole voimassa ja jotka eivät tule uudelleen voimaan (CN-koodi 9704 00 00); - keräilyesineitä ja kokoelmia, joilla on eläintieteellistä, kasvitieteellistä, mineralogista, anatomista, historiallista, arkeologista, paleontologista, etnografista tai numismaattista arvoa (CN-koodi 9705 00 00); c) `antiikkiesineillä` muita kuin taide- ja keräilyesineitä, jotka ovat iältään yli sata vuotta vanhoja (CN-koodi 9706 00 00)."