NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 6 päivänä joulukuuta 1994,

toimintaohjelmasta Euroopan yhteisön ammatillista koulutusta koskevan politiikan toteuttamiseksi (94/819/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsoo, että

1. perustamissopimuksessa yhteisölle annetaan vastuu jäsenvaltioiden toimia tukevan ja täydentävän ammatillista koulutusta koskevan politiikan toteuttamisesta,

2. tätä politiikkaa on toteutettava kunnioittaen täysin jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä eikä siihen sisälly jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista,

3. neuvosto on päätöksellään 63/266/ETY(4) hyväksynyt yleisperiaatteet ammatillista koulutusta koskevan yhteisen politiikan toteuttamiseksi; näiden yleisten periaatteiden soveltaminen on perustamissopimuksessa uskottu jäsenvaltioille ja yhteisön toimivaltaisille toimielimille,

4. neuvosto on päätöksillään 86/365/ETY(5) ja 89/27/ETY(6) hyväksynyt Comett-ohjelman kaksi vaihetta, joiden tarkoituksena on lujittaa korkeakoulujen ja yritysten välistä tekniikan alan koulutusta koskevaa yhteistyötä,

5. neuvosto on päätöksellään 89/657/ETY(7) hyväksynyt Eurotechnet-toimintaohjelman teknologisen muutoksen edellyttämän kehittelyn edistämiseksi ammatillisen koulutuksen alalla Euroopan yhteisössä,

6. neuvosto on päätöksellään 90/267/ETY(8) hyväksynyt Force-toimintaohjelman ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi Euroopan yhteisössä,

7. neuvosto on päätöksellään 87/659/ETY(9) hyväksynyt nuorten ammatillista koulutusta sekä aikuisuuteen ja työelämään valmistamista koskevan Petra-toimintaohjelman,

8. neuvosto on päätöksellään 89/489/ETY(10) hyväksynyt Lingua-toimintaohjelman vieraiden kielten taidon edistämiseksi Euroopan yhteisössä,

9. komission Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle laatimassa kertomuksessa mainittujen yhteisön toimintaohjelmia koskevien arviointikertomusten mukaisesti yhteisön ammatillista koulutusta koskeva yhteistyö antaa todellista lisäarvoa jäsenvaltioiden omilla alueillaan toteuttamille toimille,

10. yhteisön toiminnan suuntaviivoja koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen alalla koskevassa työasiakirjassaan komissio ilmoittaa tavoitteekseen järkeistää ja yksinkertaistaa ammatillista koulutusta koskevat toimintaohjelmat yhdeksi ohjelmaksi samalla painottaen niitä ohjelmakohtia, jotka vaikuttavat eurooppalaisen lisäarvonsa ja vaikutuksensa kannalta lupaavimmilta,

11. naisten ammatillisesta koulutuksesta 24 päivänä marraskuuta 1987 annetussa suosituksessaan 87/567/ETY(11) komissio rohkaisee jäsenvaltioita tehostamaan toimenpiteitä naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi; naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevassa yhteisön kolmannessa keskipitkän aikavälin toimintaohjelmassa (1991-1995)(12) komissio sitoutuu edistämään kokemusten ja tietotaidon vaihtoa IRIS-verkoston välityksellä sekä kehittämään tätä verkostoa tunnistamaan naisten ammatilliset koulutustarpeet paremmin, edistämään innovatiivista ammatillista koulutusta sekä kehittämään asiaa koskevia eurooppalaisia menetelmiä; erityiskoulutuksen avulla olisi pyrittävä avaamaan naisille uusia ammatillisia toimialoja ja rohkaisemaan heitä palaamaan ammatilliseen toimintaan sen keskeytymisen jälkeen,

12. opetuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta 1990-luvulla 11 päivänä kesäkuuta 1993(13) annetussa päätöslauselmassaan neuvosto arvioi, että ammatillisen koulutuksen tasoa jäsenvaltioissa olisi nostettava, jotta yksilöiden mahdollisuuksia tietojensa ja taitojensa jatkuvaan kehittämiseen parannettaisiin ja siten edistettäisiin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä Euroopan talouden kilpailukyvyn lisääntymistä,

13. opetuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta 1990-luvulla 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa päätöslauselmassaan neuvosto toteaa, että yhteisö voi merkittävästi myötävaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön omaksumalla jäsenvaltioiden politiikkaa tukevan ja täydentävän yleisen ja yhtenäisen lähestymistavan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen alalla,

14. Euroopan yhteisön 11 jäsenvaltion valtionpäämiesten ja pääministerien Eurooppa-neuvostossa Strasbourgissa 9 päivänä joulukuuta 1989 hyväksymän "Työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan" 15 kohdassa esitetään:

"15. Jokaisella Euroopan yhteisön työntekijällä on oltava mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutukseen ja käyttää sitä hyödykseen koko työelämänsä ajan. Ammatilliseen koulutukseen pääsemistä säätelevissä ehdoissa ei saa esiintyä kansallisuuteen perustuvaa syrjintää.

Toimivaltaisten viranomaisten, yritysten tai työmarkkinaosapuolten pitäisi kunkin oman toimivaltansa osalta luoda jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmiä, jotta jokainen henkilö voi osallistua uudelleenkoulutukseen, varsinkin opintovapaata käyttäen, parantaa taitojaan tai hankkia uusia taitoja erityisesti teknisen kehityksen huomioon ottaen.",

15. pääsystä ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen 30 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa suosituksessaan 93/404/ETY(14) neuvosto suosittelee jäsenvaltioille, että ne toimivaltaisten viranomaisten, yritysten ja työmarkkinaosapuolten käytettävissä olevat voimavarat ja vastuualueet huomioon ottaen ja kansallisten lainsäädäntöjen ja/tai käytäntöjen erilaisuutta kunnioittaen ohjaisivat ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaansa niin, että jokaisella yhteisön työntekijällä on mahdollisuus päästä ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ilman, että minkäänlaista syrjintää esiintyy, ja käyttää sitä hyödykseen koko työelämänsä ajan,

16. yhteisön toiminnan lisäarvoa on vahvistettava ja lujitettava sitä mukaa kuin sisämarkkinoiden toimintaan liittyvä ammatilliselle koulutukselle ja ammatillisille pätevyyksille avoin alue asteittain kehittyy, ottaen huomioon pätevyyksien avoimuudesta 3 päivänä joulukuuta 1992(15) annetun neuvoston päätöslauselman,

17. jäsenvaltioiden ammatillisesta koulutuksesta 1990-luvulla tehtyyn muistioon laatimiin osuuksiin perustuvassa komission tiivistelmässä esitetään ne keskeiset kehityssuuntaukset, jotka koskevat jäsenvaltioitayhteisesti edellä tarkoitetulla ammatilliselle koulutukselle ja ammatillisille pätevyyksille avoimella alueella,

18. Eurooppa-neuvosto on 10 ja 11 päivänä joulukuuta 1993 tehnyt johtopäätöksen, jonka mukaisesti yhteisön olisi kullekin jäsenvaltiolle ominaisten institutionaalisten, oikeudellisten ja sopimusoikeudellisten piirteiden vuoksi keskityttävä toiminnassaan tavoitteiden määrittelyyn antaen jäsenvaltioille mahdollisuuden valita omaan tilanteeseensa sopivat keinot yhteisesti määritellyn yleisen kehyksen rajoissa samalla, kun jäsenvaltioiden olisi parantaakseen Euroopan talouden kykyä luoda työpaikkoja pyrittävä hyödyntämään kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämistä koskevasta keskipitkän aikavälin strategiasta tehdyn komission "valkoisen kirjan" ehdotuksia ja otettava myönteisellä tavalla huomioon Euroopan sosiaalipolitiikasta - unionin tiestä tehty "valkoinen kirja",

19. ammatillisen koulutuksen yhtenäisen kehittämisen edistämiseksi olisi tämän ohjelman toteuttamiseksi laadittava yhteinen tavoitekehys tarkoituksena tukea ja täydentää jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen alalla tekemiä aloitteita,

20. eri toimenpiteet olisi järjestettävä neljäksi pääasialliseksi ohjelmanosaksi: ensimmäisen tarkoituksena on tukea ammatillista koulutusta koskevien järjestelmien ja järjestelyjen kehittämistä jäsenvaltioissa; toisen tarkoituksena on tukea yritysten ja työntekijöiden ammatillista koulutusta koskevien toimenpiteiden kehittämistä korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö mukaan lukien; kolmannen tarkoituksena on tukea kielitaidon ja tietämyksen kehittämistä sekä ammatillista koulutusta koskevien innovaatioiden levittämistä; neljäs koskee tukitoimenpiteitä,

21. vieraiden kielten opiskelun edistäminen ammatillisen koulutuksen yhteydessä on olennaisen tärkeää eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämiseksi ammatillisen koulutuksen alalla,

22. kaikkien tässä ohjelmassa kehiteltyjen toimenpiteiden tavoitteena on toissijaisuusperiaatetta noudattava kansainvälinen yhteistyö, joka antaa selvää lisäarvoa jäsenvaltioiden tai ammatillisen koulutuksen alan toimijoiden toteuttamille toimille,

23. jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän ohjelman täytäntöönpanon yhteensovittamiseksi ja järjestämiseksi kansallisella tasolla erityisesti luomalla tarvittavat kansallisen tason rakenteet ja mekanismit nykyisistä verkostoista ja rakenteista saadun kokemuksen huomioon ottaen,

24. komission tehtävänä on valvoa tämän ohjelman ja yhteisön koulutusalan toimintaohjelman sekä muiden yhteisön toimenpiteiden välistä yleistä yhtenäisyyttä; olisi edistettävä tämän ohjelman ja yhteisön aloiteohjelmien välisen toiminnallisen täydentävyyden toteutumista sekä tämän ohjelman ja tutkimusta ja kehittämistä koskevan neljännen puiteohjelman toimien yhteensovittamista,

25. komission ja jäsenvaltioiden olisi yhteistoiminnassa varmistettava tämän ohjelman ja siihen sisältyvien toimenpiteiden jatkuva seuranta ja järjestelmällinen arviointi, ja

26. tämän ohjelman olisi oltava avoin Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden (KIE) osallistumiselle näiden maiden kanssa yhteisön toimintaan osallistumisesta tehtävissä assosiointisopimusten lisäpöytäkirjoissa mainituin edellytyksin; lisämäärärahojen avulla olisi Kyprokselle ja Maltalle avattava mahdollisuus osallistua tähän ohjelmaan Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti kyseisten maiden kanssa erikseen sovittavia menettelyjä noudattaen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1. Tällä päätöksellä perustetaan toimintaohjelma yhteisön ammatillista koulutusta koskevan ja jäsenvaltioiden toimia tukevan ja täydentävän politiikan toteuttamiseksi täysin kunnioittaen jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä ja jättäen ulkopuolelle kaiken jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamisen.

2. Toimintaohjelman nimenä on Leonardo da Vinci -ohjelma ja se toteutetaan 1 päivänä tammikuuta 1995 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 1999 päättyvänä kautena.

3. Kullekin jäsenvaltiolle ominaisia institutionaalisia, oikeudellisia ja sopimusoikeudellisia erityispiirteitä kunnioittaen yhteisön toiminnan perustana on tämän ohjelman toteuttamiseksi laadittu yhteinen tavoitekehys, jonka tarkoituksena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden aloitteita ammatillisen koulutuksen alalla.

4. Jäljempänä 4 artiklassa ja liitteessä määrätyt yhteisön toimenpiteet toteutetaan 3 kohdassa määrätyn yhteisen tavoitekehyksen mukaisesti ja niiden tarkoituksena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden omilla alueillaan käynnistämiä toimia.

5. Jäljempänä 9 artiklassa määrätyn seurantamenettelyn tarkoituksena on saatujen tulosten analysointi niistä saadun tiedon hyödyntämiseksi tulevissa yhteisön toimissa.

2 artikla

Määritelmät

Jäsenvaltioiden järjestelmissä ja järjestelyissä olevat eroavuudet huomioon ottaen tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a) "ammatillisella peruskoulutuksella" kaikkia ammatillisen peruskoulutuksen muotoja mukaan lukien tekninen ammattikoulutus ja oppisopimuskoulutusjärjestelmät, joiden avulla nuorten on mahdollista saada toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ammatillinen pätevyys siinä jäsenvaltiossa, jossa koulutus saadaan;

b) "ammatillisella jatko- ja täydennyskoulutuksella" kaikkea ammatillista koulutusta, johon yhteisön työntekijä osallistuu työuransa aikana;

c) "elinikäisellä koulutuksella" poikkitieteellistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen eri alojen välillä sekä läpi elämän jatkuvaa koulutusta koskevia toimenpiteitä;

d) "ammatillisella neuvonnalla" ammatinvalintaa ja ammatinvaihtoa koskevien neuvojen ja tietojen antamista sekä koulutus- ja ammatillisilla koulutuskursseilla että henkilökohtaisiin tiedonhankinta-aloitteisiin perustuen;

e) "yrityksellä" kaikkia julkisen tai yksityisen sektorin yrityksiä riippumatta niiden koosta tai oikeudellisesta asemasta taikka siitä, millä talouden alalla ne toimivat, sekä kaiken tyyppistä taloudellista toimintaa sosiaalitalous mukaan lukien;

f) "työntekijällä" työssä olevaa tai työtöntä henkilöä, joka on sidoksissa työmarkkinoihin, itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan lukien;

g) i) "kansallisen tason työmarkkinaosapuolilla" työnantajien ja työntekijöiden järjestöjä kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti;

ii) "yhteisön tason työmarkkinaosapuolilla" yhteiskunnalliseen vuoropuheluun yhteisön tasolla osallistuvia työnantajien ja työntekijöiden järjestöjä;

h) "koulutuslaitoksella" kaikkia julkisia, julkisen kaltaisia tai yksityisiä laitoksia, joissa kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti suunnitellaan tai annetaan ammatillista koulutusta, jatko- ja täydennyskoulutusta, tietojen ajan tasalle saattamista tai uudelleenkoulutusta riippumatta siitä, mitä nimeä niistä käytetään jäsenvaltioissa;

i) "korkeakoululla" kaikkia korkeakouluja, joista kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti saa korkea-asteen pätevyyden tai tutkinnon riippumatta siitä, mitä nimeä niistä käytetään jäsenvaltioissa;

j) "avoimella ja etäopetuksella" kaikkea joustavaa ammatillista koulutusta, johon sisältyy:

- perinteisen tai edistyneen tieto- ja viestintätekniikan ja -palvelujen käyttöä

ja

- neuvontaa ja henkilökohtaista ohjausta.

3 artikla

Yhteinen tavoitekehys

Edellä 1 artiklan 3 kohdassa määrätyn yhteisen tavoitekehyksen tarkoituksena on myötävaikuttaa perustamissopimuksen 127 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumiseen seuraavien tavoitteiden avulla:

a) jäsenvaltioiden ammatillisten koulutusjärjestelmien ja -järjestelyjen laadun ja innovaatiokyvyn parantaminen;

b) ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen neuvonnan eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen;

c) elinikäisen koulutuksen edistäminen ammatillisten taitojen jatkuvaksi mukauttamiseksi työntekijöiden ja yritysten tarpeita vastaavasti tarkoituksena edistää työttömyyden vähenemistä ja helpottaa yksilön henkilökohtaista kehitystä;

d) mahdollisuuden antaminen täyden oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen kaikille yhteisön nuorille, jotka sitä haluavat, osallistua yhden tai, jos mahdollista, kahden tai useamman vuoden pituiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, joka johtaa toimivaltaisten viranomaisten tunnustamaan ammatilliseen pätevyyteen siinä jäsenvaltiossa, jossa koulutus saadaan;

e) aikuisille, joilla ei ole asianmukaista ammatillista pätevyyttä tai erityisesti riittävää koulutusta, tarkoitettujen ammatillista koulutusta koskevien erityistoimenpiteiden edistäminen;

f) ammatillisen koulutuksen aseman ja kiinnostavuuden parantaminen sekä korkeakoulututkintojen ja ammatillisten pätevyyksien yhtäläisen arvostuksen edistäminen;

g) nuorten ammatillisen koulutuksen sekä aikuisuuteen ja työelämään valmistamisen edistäminen yhteiskunnan tarpeet ja teknologisen muutoksen aiheuttamat tarpeet huomioon ottaen;

h) ilman asianmukaista ammatillista koulutusta muita heikommassa asemassa oleville nuorille tarkoitettujen ammatilliseen koulutukseen liittyvien erityistoimien edistäminen erityisesti niiden nuorten osalta, jotka jättävät koulujärjestelmän saamatta riittävää koulutusta;

i) esimerkiksi sosiaalis-taloudellisista, maantieteellisistä tai etnisistä tekijöistä taikka fyysisestä tai henkisestä vajaakykyisyydestä johtuen muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden tasavertaisen ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen pääsyn edistäminen; erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöihin, jotka ovat useista tekijöistä johtuen vaarassa syrjäytyä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti;

j) sellaisen ammatillisen koulutuspolitiikan tukeminen, jonka mukaan jokaisella yhteisön työntekijällä on oltava syrjintää kokematta pääsy ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen koko työuransa ajan;

k) naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen ammatilliseen koulutukseen pääsyn ja siihen tehokkaasti osallistumisen osalta erityisesti uusien ammatillisten toimialojen avaamiseksi naisille ja heidän rohkaisemisekseen palaamaan ammatilliseen toimintaan sen keskeytymisen jälkeen;

l) siirtotyöläisten, heidän lastensa ja vammaisten tasavertaisten mahdollisuuksien edistäminen ammatilliseen koulutukseen pääsyn ja siihen tehokkaasti osallistumisen osalta;

m) - yhteistyön edistäminen ammattitaitovaatimusten ja ammatillisten koulutustarpeiden osalta

ja

- pätevyyksien hankkimisen ja niiden avoimuuden sekä tekniseen kehitykseen ja sisämarkkinoiden toimintaan, johon tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus kuuluu, sekä yritysten kilpailukykyyn ja työmarkkinoiden tarpeisiin mukautettujen avaintaitojen omaksumisen edistäminen;

n) ammatillisen koulutuksen edistäminen tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevien ohjelmien tulokset huomioon ottaen erityisesti korkeakoulujen ja yritysten välisen tekniikan alan koulutusta, teknologian soveltamista ja teknologian siirtoa koskevan yhteistyön avulla;

o) ammatillisen koulutuksen ja ammatillisten pätevyyksien osalta avoimen eurooppalaisen alueen asteittaisen kehittymisen edistäminen erityisesti vaihtamalla tietoja ja kokemuksia koulutuslaitosten vapaan palvelujen tarjonnan esteistä;

p) kielitaidon kehittämiseen tarkoitetun toiminnan tukeminen osana ammatillista koulutusta koskevia toimia;

q) ammatillista neuvontaa koskevien järjestelyjen kehityksen edistäminen, jotta jokaisella olisi läpi elämän mahdollisuus saada korkeatasoista ammatillista neuvontaa;

r) työpaikoilla tapahtuvan itseopiskelun sekä avoimen ja etäopetuksen menetelmien kehittymisen edistäminen erityisesti ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen pääsyn helpottamiseksi,

s) avaintaitojen kehittymisen ja jäsentämisen edistäminen ammatillisessa koulutustoiminnassa työntekijöiden liikkuvuuden ja yritysten tarpeiden edellyttämien työntekijöiden joustavien pätevyyksien ja henkilökohtaisten taitojen hankkimisen edistämiseksi.

4 artikla

Yhteisön toimenpiteet

1. Komissio panee liitteessä määrätyt yhteisön toimenpiteet täytäntöön jäsenvaltioiden kanssa neuvotellen.

2. Komissio toteuttaa jäsenvaltioiden kanssa neuvotellen toimenpiteet, joiden avulla on mahdollista varmistaa asianmukainen siirtymä Comett-, Eurotechnet-, Force-, Petra- ja Lingua-ohjelmien yhteydessä jo käynnistetyistä toimista tässä ohjelmassa toteutettaviin yhteisön toimenpiteisiin.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tämän ohjelman täytäntöönpanoa koskevan yhteensovittamisen ja järjestelyn kansallisella tasolla erityisesti luomalla asianmukaiset kansallisen tason rakenteet ja mekanismit.

5 artikla

Rahoitus

1. Tämän ohjelman täytäntöönpanoon tarvittaviksi yhteisön rahoitusvaroiksi arvioidaan 620 miljoonaa ecua vuosia 1993-1999 koskevan varainhoito-ohjelman mukaisesti.

2. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa käytettävät määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 2 artiklassa tarkoitetut moitteettoman varainhoidon periaatteet.

6 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, jossa on kaksi edustajaa kustakin jäsenvaltiosta ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Jäljempänä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen asioiden osalta komiteaa avustavat alakomiteat ja/tai erityisalojen työryhmät (erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön osalta).

3. Komitea antaa lausuntoja seuraavista asioista:

a) - yhteisön antamaa rahoitustukea koskevat yleiset suuntaviivat (määrät, kesto ja edunsaajat),

- tämän ohjelman rahoitusvarojen sisäistä jakautumista koskevat asiat,

- hankkeiden valintaa, seurantaa, arviointia sekä tuloksista saadun tiedon levittämistä ja siirtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

b) - liitteen A osan I.2 ja II.2 kohdassa tarkoitetut yhteisön toimenpiteiden painopistealueet ja niihin perustuva vuotuinen työohjelma,

- tämän ohjelman yleistä tasapainoa koskevat asiat,

- muut tämän ohjelman täytäntöönpanoon liittyvät asiat.

4. Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen asioiden osalta komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa kyseisestä ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan edellä mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle.

Kyseisessä tapauksessa komissio lykkää päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kahdella kuukaudella.

Neuvosto voi määräenemmistöllä ratkaista asian toisin edellisessä alakohdassa määrätyssä määräajassa.

5. Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen asioiden osalta komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa kyseisestä ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

Komissio ottaa komitean lausunnon mahdollisimman laajalti huomioon. Se ilmoittaa komitealle, millä tavoin kyseinen lausunto on otettu huomioon.

7 artikla

Työmarkkinaosapuolet

Komissio voi kuulla komiteaa kaikissa tämän päätökseen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamista.

Aina kun tällaista kuulemista tapahtuu, jäsenvaltioiden edustajien lukumäärää vastaavan määrän työmarkkinaosapuolten edustajia, jotka komissio nimeää a artiklan mukaisesti yhteisön tason työmarkkinaosapuolten tekemien ehdotusten perusteella, on osallistuttava tarkkailijoina komitean työskentelyyn.

Tarkkailijoilla on oikeus pyytää, että heidän kantansa merkitään komitean kokouspöytäkirjaan.

8 artikla

Yhtenäisyys ja täydentävyys

1. Komissio huolehtii tämän ohjelman ja yhteisön koulutusalan toimintaohjelman sekä muiden yhteisön toimenpiteiden yleisestä yhtenäisyydestä.

2. Komissio ja jäsenvaltiot edistävät tämän ohjelman ja yhteisön aloiteohjelmien välistä toiminnallista täydentävyyttä.

Jäsenvaltioilla on mahdollisuus yhteisön tukikehysten täytäntöönpanoon liittyvien vastuualueidensa osalta yhtenäistää tätä ohjelmaa rakennerahastojen toimien kanssa rakennerahastojen toimintaa koskevien määräysten mukaisesti.

Komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat erityisesti siitä, että tässä ohjelmassa toteutettavat yhteisön toimenpiteet täydentävät ammatillisen koulutuksen alalla toteutettavia rakenteellisia toimia edistämällä:

a) kansainvälisten ammatillista koulutusta koskevien toimien toteutumista;

b) ammatillisia koulutusjärjestelmiä ja -järjestelyjä koskevien keskenään vertailukelpoisten tietojen levitystä;

c) laajempaa yhtenäisyyttä työllisyyttä edistävän politiikan ja sellaisen politiikan kesken, jolla tuetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia ammatilliseen peruskoulutukseen pääsyyn:

- naisille ja miehille

ja

- muita heikommassa asemassa oleville ryhmille;

d) laajempaa yhtenäisyyttä sellaisen politiikan kanssa, joka tähtää ammatillisen koulutuksen kehittämiseen tasapainoisen alueellisen ja paikallisen kehityksen tärkeänä osana kyseisten alueiden erityisominaisuudet huomioon ottaen.

3. Komissio edistää yhteistoiminnassa jäsenvaltioiden kanssa tähän ohjelmaan ja tutkimusta ja kehittämistä koskevaan neljänteen puiteohjelmaan sisältyvien toimien yhteensovittamista.

4. Komissio pyrkii yhteistoiminnassa yhteisön tason työmarkkinaosapuolten kanssa kehittämään tämän ohjelman ja yhteisön tasolla käytävän yhteiskunnallisen vuoropuhelun välistä yhteensopivuutta.

5. Komissio varmistaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) avustaa tämän ohjelman täytäntöönpanossa Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10 päivänä helmikuuta 1975 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 337/75(16) säädetyin edellytyksin.

6. Komissio antaa säännöllisesti tietoa tämän ohjelman edistymisestä ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavalle komitealle.

9 artikla

Muiden maiden osallistuminen

1. Tämä ohjelma on avoin Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden (KIE) osallistumiselle kyseisten maiden kanssa yhteisön ohjelmiin osallistumisesta tehtävissä assosiointisopimusten lisäpöytäkirjoissa määrätyin edellytyksin.

2. Tämä ohjelma on lisämäärärahojen avulla avoinna Kyproksen ja Maltan osallistumiselle EFTA-valtioihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti kyseisten maiden kanssa erikseen sovittavia menettelyjä noudattaen.

10 artikla

Seuranta, arviointi ja kertomukset

1. Komissio ja jäsenvaltiot seuraavat jatkuvasti yhteistoiminnassa tämän ohjelman toteutumista.

Seuranta tapahtuu 3 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja erityistoimien avulla.

2. Komissio ja jäsenvaltiot arvioivat säännöllisin määräajoin yhteistoiminnassa tätä ohjelmaa.

Ulkopuoliset ja riippumattomat asiantuntijat arvioivat säännöllisin määräajoin yhteisön toimenpiteiden tuloksia 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1996 ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 kertomukset tämän ohjelman täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista sekä omista nykyisistä ammatillista koulutusta koskevista järjestelmistään ja järjestelyistään.

4. Komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavalle komitealle:

- viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1997 väliaikaisen kertomuksen tämän ohjelman täytäntöönpanosta,

- viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1998 tiedonannon tämän ohjelman jatkumisesta; kyseiseen tiedonantoon sisältyy tarvittaessa aiheellinen ehdotus,

- viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2000 lopullisen kertomuksen tämän ohjelman täytäntöönpanosta.

Tehty Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 1994.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. BLÜM

(1) EYVL N:o C 67, 4.3.1994, s. 12 ja EYVL N:o C 176, 29.6.1994, s. 7

(2) EYVL N:o C 148, 30.5.1994, s. 5

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 3 päivänä toukokuuta 1994 (EYVL N:o C 205, 25.7.1994, s. 76). Neuvoston yhteinen kanta, annettu 18 päivänä heinäkuuta 1994 (EYVL N:o C 244, 31.8.1994, s. 17) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 26 päivänä lokakuuta 1994 (EYVL N:o C 323, 21.11.1994).

(4) EYVL N:o 63, 20.4.1963, s. 1338

(5) EYVL N:o L 222, 8.8.1986, s. 17

(6) EYVL N:o L 13, 17.1.989, s. 28

(7) EYVL N:o L 393, 30.12.1989, s. 29

(8) EYVL N:o L 156, 21.6.1990, s. 1

(9) EYVL N:o L 346, 10.12.1987, s. 31. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 91/387/ETY (EYVL N:o L 214, 2.8.1991, s. 69).

(10) EYVL N:o L 239, 16.8.1989, s. 24

(11) EYVL N:o L 342, 4.12.1987, s. 35

(12) Neuvoston päätöslauselma, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991 (EYVL N:o C 142, 31.5.1991, s. 1).

(13) EYVL N:o C 186, 8.7.1993, s. 3

(14) EYVL N:o L 181, 23.7.1993, s. 37

(15) EYVL N:o C 49, 19.2.1993, s. 1

(16) EYVL N:o L 39, 13.2.1975, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) 1131/94 (EYVL N:o L 127, 19.5.1994, s. 1).

LIITE

YHTEISÖN TOIMENPITEET

A OSA: OHJELMANOSAT

Yhteisön toimenpiteet jakaantuvat neljäksi ohjelmanosaksi:

I OHJELMANOSA: TUKI JÄSENVALTIOIDEN AMMATILLISTEN KOULUTUSJÄRJESTELMIEN JA -JÄRJESTELYJEN KEHITTÄMISELLE

II OHJELMANOSA: TUKI YRITYSTEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA KOSKEVIEN TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMISELLE, MUKAAN LUKIEN KORKEAKOULUJEN JA YRITYSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

III OHJELMANOSA: TUKI KIELITAIDON JA TIETÄMYKSEN KEHITTÄMISELLE SEKÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA KOSKEVIEN INNOVAATIOIDEN LEVITTÄMISELLE

IV OHJELMANOSA: TUKITOIMENPITEET

I OHJELMANOSA: TUKI JÄSENVALTIOIDEN AMMATILLISTEN KOULUTUSJÄRJESTELMIEN JA -JÄRJESTELYJEN KEHITTÄMISELLE

I.1 Toimenpiteet

I.1.1 Kansainvälisten mallihankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen

Yhteisön tukea myönnetään kansainvälisten mallihankkeiden suunnitteluun, kehittämiseen ja kokeiluun.

Etusija annetaan kansainvälisille mallihankkeille, jotka on tarkoitettu jäsenvaltioiden ammatillisten koulutusjärjestelmien ja -järjestelyjen laadun ja innovaatiokyvyn tukemiseen kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla ja joiden tuloksia on mahdollista kehittää ja kokeilla kansainvälisten vaihto-ohjelmien avulla.

Kansainväliset mallihankkeet koskevat yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a) ammatillisen peruskoulutuksen laadun parantaminen ja nuorten työelämään siirtymisen tukeminen seuraavin keinoin:

- ammatillisen koulutuksen sisällön ja menetelmien mukauttaminen,

- yhteisten koulutusmoduulien kehittäminen ja toteuttaminen (sisällöt, menetelmät, välineet),

- jäsenvaltioiden järjestelmissä hankittujen ammatillisten taitojen avoimuus ja/tai tunnustaminen,

- koulutus- ja pätevöitymisohjelmien suunnittelijoiden ja hallintohenkilöiden sekä kouluttajien ja ohjaajien kouluttaminen, mukaan lukien asianomaisten keskusten ja oppilaitosten yhteistyönä;

b) jäsenvaltioiden ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta koskevien järjestelyjen laadullinen parantaminen seuraavin keinoin:

- ammatillisen koulutuksen sisällön ja menetelmien mukauttaminen,

- yhteisten koulutusmoduulien kehittäminen ja toteuttaminen (sisällöt, menetelmät, välineet),

- koulutusohjelmien suunnittelijoiden ja hallintohenkilöiden sekä kouluttajien ja ohjaajien kouluttaminen,

- henkilöiden kouluttaminen työnantajien ja työntekijöiden tai näiden edustajien kesken tehtyjen koulutussopimusten perusteella;

c) ammatillinen tiedottaminen ja neuvonta seuraavin keinoin:

- hankkeiden toteuttaminen ammatillisen neuvonnan alalla, mukaan lukien kansallisista keskuksista tai kansallisista yhteystahoista muodostuvan yhteisön verkoston luominen,

- ammatillista neuvontaa antavien ohjaajien ja asiantuntijoiden koulutus erityisesti työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ja muiden yhteisön tasolla avautuvien uusien mahdollisuuksien osalta.

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä;

d) naisten ja miesten yhtäläisten ammatillisten koulutusmahdollisuuksien edistäminen seuraavin keinoin:

- yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvien hankkeiden toteuttaminen, mukaan lukien jäsenvaltioiden tekemien aloitteiden liittäminen verkostoksi,

- kouluttajien kouluttaminen yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan ulottuvuuden osalta.

Tämä toimenpide koskee elinikäistä koulutusta;

e) ammatillisten koulutusjärjestelyjen laadun parantaminen niiden henkilöiden osalta, jotka ovat työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa esimerkiksi sosiaalis-taloudellisten, maantieteellisten tai etnisten tekijöiden taikka fyysisen tai henkisen vajaakykyisyyden taikka ammatillisen pätevyyden puuttumisen tai sen riittämättömyyden vuoksi ollen siksi vaarassa syrjäytyä yhteiskunnallisesti:

- hankkeiden toteuttaminen tällä alalla, mukaan lukien jäsenvaltioiden tekemien aloitteiden liittäminen verkostoksi,

- kouluttajien kouluttaminen tällä alalla.

Tämä toimenpide koskee elinikäistä koulutusta.

I.1.2 Kansainväliset harjoittelu- ja vaihto-ohjelmat

Yhteisön tukea myönnetään seuraaviin kansainvälisiin harjoittelu- ja vaihto-ohjelmiin etusijan ollessa niillä ohjelmilla, joilla kehitetään ja kokeillaan I.1.1 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden tuloksia.

a) Ammatillisessa peruskoulutuksessa mukana oleville nuorille tarkoitetut kansainväliset harjoitteluohjelmat

Tuki ammatillisessa peruskoulutuksessa oleville nuorille tarkoitetuille kansainvälisille harjoitteluohjelmille.

Välitettävät harjoittelupaikat ovat joko lyhyitä, kolmesta viikosta enintään 12 viikkoon kestäviä jaksoja tai pitkiä, kolmesta kuukaudesta enintään yhdeksään kuukauteen kestäviä jaksoja, jolloin ne ovat erottamaton osa kyseisten nuorten kansallisten sääntöjen mukaista koulutusohjelmaa ja jolloin niihin sisältyy jäsenvaltioiden järjestelmissä hankittujen ammatillisten taitojen tunnustaminen.

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä.

b) Nuorille työntekijöille tarkoitetut kansainväliset harjoitteluohjelmat

Tuki nuorille työntekijöille tai työmarkkinoiden käytettävissä oleville nuorille tarkoitetuille kansainvälisille harjoitteluohjelmille kansallisen lainsäädännön/käytännön mukaisesti.

Etusija annetaan nuorille, joilla jo on ammatillinen peruskoulutus tai käytännön työkokemusta.

Ohjelmien tarkoituksena on pätevöittävän työkokemuksen tai lisäpätevyyden hankkiminen.

Välitettävät harjoittelupaikat ovat yleensä kolmen kuukauden pituisia ja enintään 12 kuukautta kestäviä jaksoja.

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä.

c) Kouluttajille tarkoitetut kansainväliset vaihto-ohjelmat

Tuki eri jäsenvaltioiden yritysten ja koulutuslaitosten tai korkeakoulujen välisille vaihto-ohjelmille, jotka keskittyvät kansainvälisten koulutusohjelmien valmisteluun.

Vaihto koskee koulutusohjelmien suunnittelijoita ja hallintohenkilöitä sekä kouluttajia ja ohjaajia.

Vaihto-ohjelmat ovat yleensä kahden viikon ja enintään kahdeksan viikon pituisia.

Tämä toimenpide koskee elinikäistä koulutusta.

I.2 Painopistealueet

Edellä I.1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden painopistealueet vahvistetaan päätöksen 6 artiklan 5 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen ja niihin on sisällytettävä:

- menetelmien ja sisältöjen mukauttaminen teknologian kehitykseen, työorganisaatioissa tapahtuviin muutoksiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin,

- uusista töistä suoriutumista helpottavien taitojen hankkiminen, esimerkiksi ympäristön, terveyden ja yhdyskuntapalvelujen osalta,

- luovuuden, aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden kehittäminen,

- teknologisen kulttuurin kehittäminen osana oppimisprosessia,

- avaintaitojen hankkiminen elinikäisen koulutuksen perustaksi,

- työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa oleville ryhmille suunnattavien erityisten menetelmien ja sisältöjen parantaminen erityisesti niiden nuorten osalta, joilla ei ole lainkaan tai ei ole riittävää ammatillista pätevyyttä tai jotka ovat sosiaalis-taloudellisten, maantieteellisten tai etnisten tekijöiden taikka fyysisen tai psyykkisen vajaakykyisyyden vuoksi vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti,

- ammatillisen peruskoulutuksen sisältöjen ja menetelmien mukauttaminen innovatiiviseen teknologiseen ja pedagogiseen kehitykseen,

- ammatillisen peruskoulutuksen edistäminen tietyillä avainalueilla (esimerkiksi ympäristönsuojelu, terveys, työterveys ja -turvallisuus, avainpätevyydet),

- sellaisten taitojen hankkiminen, joiden avulla palvelujen tarjoajat, pienet ja keskisuuret yritykset ja teollisuus pystyvät vastaamaan sisämarkkinoiden tarpeisiin.

II OHJELMANOSA: TUKI YRITYSTEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA KOSKEVIEN TOIMIEN KEHITTÄMISELLE, MUKAAN LUKIEN KORKEAKOULUJEN JA YRITYSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

II.1 Toimenpiteet

II.1.1 Kansainvälisten mallihankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen

Yhteisön tukea myönnetään kansainvälisten mallihankkeiden suunnitteluun, kehittämiseen ja kokeiluun.

Etusija annetaan kansainvälisille mallihankkeille, joiden tarkoituksena on tukea ammatillisten koulutustoimien laatua ja innovaatiokykyä kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla ja joiden tuloksia on mahdollista kehittää ja kokeilla kansainvälisten vaihto-ohjelmien avulla.

Kansainväliset mallihankkeet koskevat yhteistyötä seuraavilla alueilla:

a) ammatillisen koulutuksen uudistaminen teknologisten muutosten ja niiden työhön sekä tarvittaviin pätevyyksiin ja taitoihin kohdentuvan vaikutuksen huomioon ottamiseksi seuraavin tavoin:

- ammatillisen koulutuksen sisältöjen ja menetelmien mukauttaminen,

- yhteisten koulutusmoduulien (sisällöt, menetelmät, välineet) kehittäminen ja toteuttaminen,

- koulutusalan hallintohenkilöiden, kouluttajien ja ohjaajien koulutus,

- ammatillisessa koulutuksessa mukana olevien yhteiskunnallistaloudellisten toimijoiden koulutus.

Tämä toimenpide koskee elinikäistä koulutusta;

b) investoinnit työntekijöiden ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen seuraavin tavoin:

- ammatillisen koulutuksen sisältöjen ja menetelmien mukauttaminen,

- yhteisten koulutusmoduulien (sisällöt, menetelmät, välineet) kehittäminen ja toteuttaminen,

- tarpeiden ennakoimiseen tarkoitettujen menetelmien kehittäminen,

- ammatillisen koulutuksen arviointimenetelmien kehittäminen,

- ammatilliseen neuvontaan liittyvien hankkeiden toteuttaminen;

c) teknologisten innovaatioiden siirto osana yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen alalla seuraavin tavoin:

- yhteisten koulutusmoduulien (sisällöt, menetelmät, välineet) kehittäminen ja toteuttaminen,

- tuki lyhytkestoisille kansainvälisille tekniikan alan intensiivikursseille,

- tuki korkeakoulujen ja yritysten koulutusyhteistyölle ja kansainvälisille, teollisuusalakohtaisille tai alueellisille koulutusverkostoille tarpeiden kartoittamiseksi ja tutkimus- ja kehittämisohjelmien tuloksista saadun tiedon siirtämiseksi;

d) naisten ja miesten tasavertaisten ammatillisten koulutusmahdollisuuksien edistäminen toteuttamalla naisten uramahdollisuuksien kehittämiseen liittyviä hankkeita erityisesti aloilla, joilla naiset ovat aliedustettuina, sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen.

Tämä toimenpide koskee elinikäistä koulutusta.

II.1.2 Kansainväliset harjoittelu- ja vaihto-ohjelmat

Yhteisön tukea myönnetään seuraaviin kansainvälisiin harjoittelu- ja vaihto-ohjelmiin etusijan ollessa sellaisilla ohjelmilla, joiden avulla voidaan kehittää ja kokeilla II.1.1 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden tuloksia.

a) Yrityksissä tapahtuva kansainvälinen harjoittelu korkeakouluissa opiskeleville tai loppututkinnon suorittaneille henkilöille

Tuki kansainvälisille, toisen jäsenvaltion yrityksissä tapahtuville harjoitteluohjelmille, jotka on tarkoitettu korkeakouluissa opiskeleville tai loppututkinnon suorittaneille henkilöille, jotka eivät ole vielä löytäneet ensimmäistä työpaikkaansa.

Harjoittelupaikat välitetään osana kansainväliseen ammatilliseen pätevöitymiseen tähtäävää hanketta, jota tuetaan useiden jäsenvaltioiden yritysten ja korkeakoulujen välisellä teknologisten innovaatioiden siirtoa koskevalla yhteistyöllä.

Välitettävät harjoittelupaikat ovat yleensä kolmen kuukauden pituisia ja enintään 12 kuukautta kestäviä jaksoja.

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä.

b) Eri jäsenvaltioiden yritysten ja korkeakoulujen tai koulutuslaitosten väliset vaihto-ohjelmat

Tuki eri jäsenvaltioiden yritysten ja korkeakoulujen tai koulutuslaitosten välisille vaihto-ohjelmille erityisesti koulutuksesta tai inhimillisistä voimavaroista vastaavien henkilöiden tai ohjaajien vaihtoa varten keskeisenä tavoitteena teknologisten innovaatioiden siirto pienten ja keskisuurten yritysten tai näiden muodostamien yritysryhmittymien hyväksi.

Vaihto-ohjelmien kesto on yleensä kaksi viikkoa ja enintään 12 viikkoa.

Tämä toimenpide koskee ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta.

c) Koulutuksesta vastaaville henkilöille tarkoitetut kansainväliset vaihto-ohjelmatTuki kansainvälisille vaihto-ohjelmille, jotka on tarkoitettu yritysten väliseen koulutuksesta ja inhimillisistä voimavaroista vastaavien henkilöiden, koulutusalan hallintohenkilöiden, kouluttajien ja ohjaajien vaihtoon (kokopäiväistä tai osa-aikaista) yrityksissä työskentelyä varten tai näiden saattamiseen yritysten käyttöön keskeisenä tavoitteena pienten ja keskisuurten yritysten tai näiden muodostamien yritysryhmittymien uuden teknologian tai uusien tuotantoprosessien käyttöön liittyvien kehittämissuunnitelmien tukeminen.

Vaihto-ohjelmien kesto on yleensä kaksi viikkoa ja enintään kahdeksan viikkoa.

Tämä toimenpide koskee ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta.

II.2 Painopistealueet

Edellä II.1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden painopistealueet vahvistetaan päätöksen 6 artiklan 5 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen ja niihin on sisällytettävä:

- teollisuudessa tapahtuviin muutoksiin, tuotantojärjestelmien kehitykseen ja uuden teknologian leviämiseen mukautumisen edellyttämien ammatillisten pätevyyksien ja taitojen hankkiminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja perinteisillä teollisuudenaloilla,

- henkilökohtaisten ammatillisten hankkeiden ja urasuunnitelmien toteuttamisen sekä ammatillisten taitojen arvioinnin rohkaiseminen,

- johtamiskoulutuksen kehittäminen teknologisten innovaatioiden siirron mahdollistamiseksi sekä pienten ja keskisuurten yritysten johtajien ja vastuuhenkilöiden koulutuksen kehittäminen,

- vailla ammatillista pätevyyttä tai riittävää ammatillista pätevyyttä oleville työntekijöille suunnattavien erityisten menetelmien ja sisältöjen kehittäminen näiden koulutukseen pääsyn edistämiseksi,

- korkeatasoisen pätevyyden omaavien inhimillisten voimavarojen kehittäminen erityisesti uusimman teknologian tuntemuksen osalta,

- yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen pääsyssä esimerkiksi sosiaalis-taloudellisista, maantieteellisistä tai etnisistä tekijöistä taikka fyysisestä tai psyykkisestä vajaakykyisyydestä johtuen muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden osalta; erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöihin, jotka ovat erityisen epävakaan tilanteensa vuoksi vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti ja taloudellisesti,

- ammatillisen koulutuksen antamien pätevyyksien avoimuuden edistäminen asianomaisten kansallisten toimielinten ja työmarkkinaosapuolten kanssa neuvotellen.

III OHJELMANOSA: TUKI KIELITAIDON JA TIETÄMYKSEN KEHITTÄMISELLE SEKÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA KOSKEVIEN INNOVAATIOIDEN LEVITTÄMISELLE

III.1 Yhteistyö kielitaidon kehittämiseksi

a) Kansainvälisten mallihankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen

Yhteisön tukea myönnetään kansainvälisten mallihankkeiden suunnitteluun, kehittämiseen ja kokeiluun seuraavilla aloilla:

- kielitaitoa koskevien tarpeiden arviointitekniikkojen kehittäminen ja niitä koskevan tiedon levittäminen,

- yhteisten opinto-ohjelmien ja innovatiivisten opetusta tukevien välineiden suunnittelu, mukaan lukien saavutettujen kielellisten taitojen tunnustaminen,

- eri ammattialojen tai talouden alojen tarpeisiin mukautettujen opetusmateriaalien sekä vieraiden kielten itseopiskelumenetelmien kehittäminen,

- kielitaitoa koskevien testausten toteuttamiseen tarkoitettujen kansainvälisten mallihankkeiden suunnittelu yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteiskunnallis-taloudellisia toimijoita varten,

- tuki 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rakenteiden väliselle monikansalliselle yhteistyölle, jonka tarkoituksena on tukea tämän ohjelman mukaisten kansainvälisten harjoittelu- ja vaihto-ohjelmien toteuttamiseen tarvittavaa kielivalmennustoimintaa.

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä, ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta ja elinikäistä koulutusta.

b) Kansainväliset vaihto-ohjelmat

Yhteisön tukea myönnetään eri jäsenvaltioiden yritysten ja kielikoulutukseen erikoistuneiden laitosten tai koulutuslaitosten välisiin vaihto-ohjelmiin etusijan ollessa a alakohdassa tarkoitettujen hankkeiden tuloksia kehittävillä ja kokeilevilla kansainvälisillä vaihto-ohjelmilla.

Vaihto koskee ammatillisessa koulutustoiminnassa mukana olevia kielten alan kouluttajia ja ohjaajia.

Vaihto-ohjelmien kesto on yleensä kaksi viikkoa ja enintään kahdeksan viikkoa.

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä sekä ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta.

III.2 Tietämyksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen alalla

a) Ammatillista koulutusta koskevat tutkimukset ja analyysit

Yhteisön tukea myönnetään kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavalle työlle, jonka tarkoituksena on analysoida:

- ammatillisia taitoja ja pätevyyksiä koskevia tarpeita kehittämällä niiden ennakoinnin mahdollistavia asianmukaisen tasoisia järjestelyjä,

- ammatillisten pätevyyksien kehittymistä selkeyttämällä jäsenvaltiossa niistä käytettäviä ilmaisuja ja edistämällä ammatillisten pätevyyksien avoimuutta ja niiden ymmärtämistä yhteistyössä Cedefopin kanssa,

- ammatillisen peruskoulutuksen kiinnostavuuden ja sen nauttiman arvostuksen paranemista,

- ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen monipuolistamisessa erottuvia kehityssuuntia,

- ammatillisessa koulutuksessa käytettyjä uusia oppisopimuskoulutuksen muotoja ja työtä ja opintoja vuoroin yhdistäviä yritysten ja koulutuslaitosten tai korkeakoulujen välillä kehitettyjä opiskelumuotoja,

- pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettuja uusia koulutusmenetelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa näiden yritysten työntekijöiden pääsyä heille soveltuvaan koulutukseen,

- yritysten ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta koskevia suunnitelmia teollisuusalakohtaisten tutkimusten yhteydessä,

- ammatillisten koulutusohjelmien suunnittelijoille ja hallintohenkilöille tarkoitettuja uusia koulutusmuotoja,

- yritysten ja työntekijöiden ammatillisen koulutuksen laadun ja kannattavuuden arviointiin kehitettyjä uusia menetelmiä ja välineitä,

- ammatillisen koulutuksen kustannusten seuraamista erityisesti koulutusinvestointien osalta,

- työnantajien ja työntekijöiden tai näiden edustajien välisten ammatillista koulutusta koskevien sopimusten kehittymistä yritystason sopimukset mukaan lukien,

- koulutukseen pääsyn kehittymistä erityisesti kannustimien, oikeuksien tai erityisen rahoituksen antamisen tuloksena,

- koulutuksessa saatujen pätevyyksien tunnustamista,

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä, ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta ja elinikäistä koulutusta.

- ammatillisen koulutuksen antamien pätevyyksien avoimuuden edistämistä asianomaisten kansallisten toimielinten ja työmarkkinaosapuolten kanssa neuvotellen.

b) Vertailukelpoisten tietojen vaihto ammatillisen koulutuksen alalla

Komissio tekee Eurostatin "Koulutus- ja ammattikoulutustilastoja" käsittelevän työryhmän ja jäsenvaltioiden tilastokeskusten kanssa kiinteässä yhteistyössä ehdotuksen työohjelmaksi, joka annetaan komitealle lausuntoa varten päätöksen 6 artiklan mukaisesti ja jota tarkistetaan vuosittain.

Työohjelman tarkoituksena on:

- jäsenvaltioissa olevien tietojen järjestelmällinen keruu,

- vertailukelpoisten käsitteiden kehittäminen kansallisella tasolla toteutettujen töiden perusteella,

- käynnissä olevien yhteisön tilastotutkimusten jatkaminen ja vakiinnuttaminen (esimerkiksi työvoimatutkimus ja ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta koskeva tutkimus),

- kaikissa jäsenvaltioissa käytettäväksi kelpaavan yhteisen menetelmäkehyksen valmistelu.

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä sekä ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta.

III.3 Ammatillista koulutusta koskevien innovaatioiden levittämisen kehittäminen

a) Levityshankkeet

Yhteisön tukea myönnetään kansainvälisten mallihankkeiden tuloksena kehitettyjen ammatillisten koulutusmenetelmien, tuotteiden ja välineiden sekä tuloksia koskevan tiedon levittämiseen ja siirtoon ammatillisissa koulutusjärjestelmissä ja -järjestelyissä, mukaan lukien telemaattisten verkkojen sekä avoimen ja etäopetuksen välityksellä.

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä, ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta ja elinikäistä koulutusta.

b) Kansainväliset vaihto-ohjelmat

Yhteisön tukea myönnetään kansallisen tai alueellisen tason julkisille päätöksentekijöille, kansallisen ja yhteisön tason työmarkkinaosapuolille sekä ammatillisen koulutuspolitiikan ja ammatillisten koulutusohjelmien hallintohenkilöille ja suunnittelijoille kohdennetuille kansainvälisille vaihto-ohjelmille, joiden tarkoituksena on edistää ammatillisten koulutusjärjestelmien ja -järjestelyjen toimintaa ja koulutustoimia koskevaa keskinäistä ymmärtämystä sekä kokemusten siirtoa.

Tämä toimenpide toteutetaan osana Cedefopin komission toimeksiannosta hallinnoimaa opintovierailuohjelmaa.

Tämä toimenpide koskee ammatillista peruskoulutusta ja nuorten työelämään siirtymistä sekä ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta.

IV OHJELMANOSA: TUKITOIMENPITEET

IV.1 Jäsenvaltioiden välinen yhteistyöverkosto

Yhteisön tukea myönnetään:

a) päätöksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rakenteiden toimintaan;

b) jäsenvaltioiden tekemille aloitteille kansainvälisten mallihankkeiden muodostamiseen tähtäävien ammatillisen koulutuksen yhteistyökumppanuuksien perustamiseksi;

c) jäsenvaltioiden tekemille aloitteille, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän ohjelman avoimuus, helpottaa siihen pääsyä sekä tehostaa yhteisön toimenpiteiden tuloksena kehitettyjen menetelmien, tuotteiden ja välineiden sekä tuloksia koskevan tiedon levitystä ja siirtoa.

IV.2 Tiedotus-, seuranta- ja arviointitoimenpiteet

Yhteisön tukea myönnetään:

a) komission, jäsenvaltioiden ja päätöksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rakenteiden välisenä yhteistoimintana toteutettavaan:

- yleiseen tiedotustoimintaan,

- tähän ohjelmaan osallistujille tarkoitettuihin telemaattisiin yhteyksiin ja sähköiseen viestintään,

- tähän ohjelmaan liittyvien hankkeiden, tuotteiden, tutkimusten, analyysien ja tulosten kuvaamiseen tarkoitetulle tietopankille;

b) yhteisön toimenpiteiden seurantaan ja arviointiin;

c) tämän ohjelman moitteettoman kulun edellyttämään tekniseen apuun erityisesti seuraavilta osin:

- tämän ohjelman jatkuvaan seurantaan ja arviointiin,

- kansainvälisen asiantuntija-arvioinnin kehittämiseen,

- toteutettuja menetelmiä, tuotteita ja välineitä sekä saatuja tuloksia koskevan tiedon levittämiseen ja siirtoon,

- päätöksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rakenteiden väliseen yhteistyöhön.

B OSA: YHTEISÖN RAHOITUSOSUUS

I jakso: Prosentit ja määrät

Yhteisö osallistuu I, II, III ja IV ohjelmanosassa määrättyihin toimenpiteisiin liittyvien kustannusten rahoittamiseen.

1. Yhteisön rahoitusosuus kansainvälisistä hankkeista voi olla 75 prosenttia kustannuksista samalla, kun enimmäismäärä on 100 000 ecua vuodessa hanketta kohden seuraavien hankkeiden osalta:

- kansainväliset mallihankkeet (I.1.1, II.1.1 ja III.1.a), jotka voivat olla kestoltaan enintään kolmen vuoden pituisia,

- levityshankkeet (III.3.a kohta), jotka voivat olla kestoltaan enintään kahden vuoden pituisia.

2. Yhteisön rahoitusosuus kansainvälisistä harjoittelu- ja vaihto-ohjelmista (I.1.2, II.1.2, III.1.b ja III.3.b) on enintään 5 000 ecua edunsaajaa kohden yhden harjoittelupaikan tai vaihdon osalta.

Jokaista I ohjelmanosaan kuuluvaa kansainvälistä harjoittelu- ja vaihto-ohjelmamuotoa kohden komissio myöntää jäsenvaltiolle kokonaistuen, joka vahvistetaan päätöksen 6 artiklan 4 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen määriteltyä laskentatapaa käyttäen sekä ottaen huomioon:

- väestömäärän,

- kunkin jäsenvaltion bruttokansantuotteen henkeä kohden vakioituna ostovoimana,

- maantieteellisen etäisyyden ja kuljetuskustannukset

ja

- mahdollisuuksien mukaan kyseisen kohdeväestön merkityksen kokonaisväestöön nähden.

Missään tapauksessa näiden arviointiperusteiden soveltaminen ei saa johtaa siihen, että jokin jäsenvaltio jää edellisessä alakohdassa tarkoitetuille I ohjelmanosaan kuuluville kansainvälisille harjoittelu- ja vaihto-ohjelmille myönnettävän rahoituksen ulkopuolelle.

Kokonaistuki myönnetään kullekin jäsenvaltiolle toimintasuunnitelman perusteella, jossa on nimenomaan täsmennettävä:

- rahoitustuen hallinnointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

- toimenpiteet harjoittelun järjestäjien auttamiseksi mahdollisten yhteistyökumppanien ja välitettävien harjoittelupaikkojen löytämisessä,

- toimenpiteet harjoittelun riittävän valmistelun, järjestelyn ja seurannan varmistamiseksi.

Ainoastaan kestoltaan I.1.2, II.1.2, III.1.b ja III.3.b kohdassa ilmoitettua enimmäisaikaa vastaaville kansainvälisille harjoittelu- ja vaihto-ohjelmille on mahdollista saada enimmäismäärä tukea.

3. "Tietämyksen kehittämistä" (III.2 kohta) koskevan toimenpiteen sekä "Jäsenvaltioiden välistä yhteistyöverkostoa" (IV.1 kohta) ja "Tiedotusta, seurantaa ja arviointia" (IV.2 kohta) koskevien toimenpiteiden osalta yhteisön rahoitusosuus vaihtelee 50 prosentista 100 prosenttiin kustannuksista.

II jakso: Varojen jakautuminen

Käytettävissä olevia varoja sisäisesti jaettaessa on noudatettava seuraavia rajoituksia.

1. Toimenpidetyypit

a) Kansainvälisten mallihankkeiden suunnittelun, kehittämisen ja kokeilun tukemiseen (I.1.1, II.1.1, III.1.a ja III.3.a kohta) myönnettävien varojen on oltava vähintään 35 prosenttia ohjelman vuositalousarviosta.

b) Kansainvälisille harjoittelu- ja vaihto-ohjelmille (I.1.2, II.1.2, ja III.1.b kohta) myönnettävien varojen on oltava vähintään 30 prosenttia ohjelman vuositalousarviosta.

c) Muihin toimenpiteisiin myönnettävät varat voivat olla enintään 20 prosenttia ohjelman vuositalousarviosta.

2. Toiminta-alat

a) Ammatillisen peruskoulutuksen alalla toteutettaville toimille myönnettävien varojen on oltava vähintään 40 prosenttia ohjelman vuositalousarviosta.

Tässä luokassa korkeakoulujen ja yritysten välisenä yhteistyönä toteutettaville toimille myönnettävien varojen on oltava vähintään 15 prosenttia ohjelman vuositalousarviosta.

b) Ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen alalla toteutettaville toimille myönnettävien varojen on oltava vähintään 32 prosenttia ohjelman vuositalousarviosta.

Tässä luokassa korkeakoulujen ja yritysten välisenä yhteistyönä toteutettaville toimille myönnettävien varojen on oltava vähintään 10 prosenttia ohjelman vuositalousarviosta.

c) Elinikäisen koulutuksen alalla toteutettaville toimille myönnettävien varojen on oltava vähintään 13 prosenttia ohjelman vuositalousarviosta.

Tässä luokassa kielikoulutuksen alalla toteutettaville toimille myönnettävien varojen on oltava vähintään 6 prosenttia ohjelman vuositalousarviosta.

C OSA: YLEISET MÄÄRÄYKSET

I jakso: Yleiset edellytykset ehdotuksille yhteisön toimenpiteiksi

1. Ehdotuksia yhteisön toimenpiteiksi voivat tehdä:

a) ammatillisessa koulutuksessa mukana olevat eri toimijat, erityisesti julkiset viranomaiset, yritykset, kansallisen ja yhteisön tason työmarkkinaosapuolet, koulutuslaitokset tai korkeakoulut;

b) eri toimijat yhteistoiminnassa keskenään.

2. Kaikki ehdotukset yhteisön toimenpiteiksi tekee hankkeen koordinaattori.

Yhteisön toimenpiteitä koskevien ehdotusten on vastattava päätöksen 3 artiklassa määrättyjä tavoitteita ja päätöksen 6 artiklan 5 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen vahvistettuja yhteisön toimenpiteiden painopistealueita.

Ehdotuksissa on selvästi eriteltävä tavoitteet, odotetut tulokset sekä yhteistyökumppanit muissa jäsenvaltioissa.

3. Kielivalmennuksen on oltava erottamaton osa kaikkea harjoittelu- ja vaihtotoimintaa, jos osallistujilla ei ole riittävää käytännön kielitaitoa sen maan kielessä, johon nämä sijoitetaan.

Kansainvälisiin harjoittelu- ja vaihto-ohjelmiin olisi lisäksi sisällyttävä jäsenvaltioiden järjestelmissä hankittujen ammatillisten taitojen tunnustaminen.

II jakso: Yhteisön toimenpiteitä koskeviin ehdotuksiin sovellettavat valintamenettelyt

1. A osa - I ohjelmanosa

a) Kansainväliset mallihankkeet (toimenpide A, I.1.1 kohta)

i) Jäsenvaltion vastuulla järjestettävän hakukierroksen yhteydessä hankkeiden koordinaattorit toimittavat ehdotukset kansainvälisiksi mallihankkeiksi niille kansallisille rakenteille, jotka heidän jäsenvaltionsa on nimennyt päätöksen 4 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti.

ii) Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle luettelon esivalinnan läpäisseistä hankkeista.

Jäsenvaltiot laativat kertomuksen, jossa arvioidaan, millä tavalla esivalinnan läpäisseet hankkeet tukevat ja täydentävät kyseisen jäsenvaltion ammatillisia koulutusjärjestelmiä ja -järjestelyjä.

iii) Jäsenvaltioiden esivalinnan läpäisseistä hankkeista laatimien luetteloiden ja niihin liitettyjen kertomusten perusteella komissio tekee yhteistoiminnassa jäsenvaltioiden kanssa ehdotuksen valittavia hankkeita koskevaksi luetteloksi, jonka se antaa komitealle lausuntoa varten ennen lopullisen päätöksen tekemistä tämän päätöksen 6 artiklassa määrättyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

b) Kansainväliset harjoittelu- ja vaihto-ohjelmat (toimenpide A, I.1.2 kohta)

Edellä A osan I. kohdassa annettujen määräysten mukaisesti kansainvälisiä harjoittelu- ja vaihto-ohjelmia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan 1 a alakohdassa määrättyä menettelyä.

Jäsenvaltiot antavat komission hyväksyttäväksi B osan 2 alakohdan kolmannessa alakohdassa määrätyn kansainvälisiä harjoittelu- ja vaihto-ohjelmia koskevan toimintasuunnitelman.

2. A osa - II ohjelmanosa

a) Kansainväliset mallihankkeet (toimenpide A, II.1.1 kohta)

i) Komission vastuulla järjestettävän hakukierroksen yhteydessä hankkeiden koordinaattorit toimittavat ehdotukset kansainvälisiksi mallihankkeiksi komissiolle sekä niille kansallisille rakenteille, jotka heidän jäsenvaltionsa on nimennyt päätöksen 4 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti.

ii) Tukikelpoisten hankkeiden osalta jäsenvaltiot toimittavat komissiolle kertomuksen, jossa arvioidaan, millä tavalla hankkeet tukevat ja täydentävät kyseisen jäsenvaltion yrityksiin ja työntekijöihin kohdistuvia ammatillisia koulutustoimia.

Kertomusten perusteella komissio teettää jäsenvaltioiden nimeämistä ehdokkaista muodostetun, komission nimittämän asiantuntijaryhmän avustuksella hankkeista kansainvälisen asiantuntija-arvion sekä laatii luettelon esivalinnan läpäisseistä hankkeista.

iii) Komissio pyytää jokaiselta asianomaiselta jäsenvaltiolta lausunnon kyseisestä esivalinnan läpäisseiden hankkeiden luettelosta.

Komissio laatii kunkin asianomaisen jäsenvaltion kanssa neuvotellen ehdotuksen päätettyjä hankkeita koskevaksi luetteloksi, jonka se antaa komitealle lausuntoa varten ennen lopullisen päätöksen tekemistä tämän päätöksen 6 artiklassa määrättyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

b) Kansainväliset harjoittelu- ja vaihto-ohjelmat (toimenpide A, II.1.2 kohta)

Edellä A osan II.1.2 kohdassa annettujen määräysten mukaisesti kansainvälisiä harjoittelu- ja vaihto-ohjelmia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan 2 a alakohdassa määrättyä menettelyä.

3. A osa - III ohjelmanosa

a) Yhteistyö kielitaidon kehittämiseksi (toimenpide A, III.1 kohta)

Edellä A osan III.1 kohdassa annettujen määräysten mukaisesti kansainvälisiä mallihankkeita koskeviin ehdotuksiin sovelletaan 1 a alakohdassa määrättyä menettelyä.

b) Tietämyksen kehittäminen (toimenpide A, III.2 kohta)

Edellä A osan III.2 kohdassa annettujen määräysten mukaisesti tietämyksen kehittämistä koskeviin ehdotuksiin sovelletaan 1 a alakohdassa määrättyä menettelyä tai, jollei komitean lausunnosta muuta johdu, 2 a alakohdassa määrättyä menettelyä.

c) Innovaatioiden levittämisen kehittäminen (toimenpide A, III.3 kohta)

Edellä A osan III.3 kohdassa annettujen määräysten mukaisesti innovaatioiden levittämisen kehittämistä koskeviin ehdotuksiin sovelletaan 1 a alakohdassa määrättyä menettelyä.