NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, EURATOM) N:o 3830/91,

annettu 19 päivänä joulukuuta 1991,

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta palkkojen mukauttamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, joka on tehty henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (),

ottaa huomioon yhteisön tuomioistuimen lausunnon,

on perehtynyt neuvoston 23 päivänä kesäkuuta 1981 tehdyllä päätöksellä perustetun neuvottelukomitean kertomukseen,

sekä katsoo, että

neuvosto on 20 päivänä maaliskuuta 1972 ja 26 päivänä kesäkuuta 1976 tekemiensä päätösten jatkoksi määrittänyt päätöksellä 81/1061/Euratom, EHTY, ETY () kymmeneksi vuodeksi Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen mukautuksia koskevat edellytykset,

näin on voitu turvata yhteisöjen toimielimien sekä niiden palveluksessa olevien virkamiesten ja muun henkilöstön väliset suhteet, ja vältetty tällä tavoin palkkojen mukautuksia koskevat ristiriidat,

saatujen kokemusten perusteella on aiheellista vahvistaa ja säätää yksityiskohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti neuvosto soveltaa komission ehdotuksesta henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklaa ylläpitääkseen näitä yhteisöjen toimielimien sekä niiden palveluksessa olevien virkamiesten ja muun henkilöstön välisiä suhteita,

on suotavaa vahvistaa uudelleen periaatetta, joka koskee keskushallintojen palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten ja Euroopan yhteisöjen palveluksessa olevien virkamiesten palkkojen ostovoiman samansuuntaista kehittymistä sekä ylös- että alaspäin,

ostovoiman samansuuntaisen kehittymisen periaatteen toteuttamiseksi on tarpeen ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin tosiasiallisesti vaikuttava elinkustannusten kehittyminen,

Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston ohjauksessa aloitetaan olemassa olevien ongelmien analysointi hintaindeksien verrattavuuden parantamiseksi, jotta näiden indeksien laatimismenetelmien järkeistämistä voitaisiin nopeuttaa,

tässä yhteydessä vaikuttaa suotavalta, että vuosittainen mukautus toteutetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklassa säädetyn yhteisindeksin perusteella, joka painotetaan siten, että Belgian indeksin paino kyseisessä indeksissä on 25 prosenttia (Bryssel-pääkaupunkitekijä),

ostovoiman samansuuntaisuuden periaate tekee mahdolliseksi ottaa huomioon taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen yhtä suurelta osin, kuin jäsenvaltiot ovat ottaneet sen huomioon kansallisten virkamiehien palkkojen mukautusta koskevissa päätöksissään,

on suotavaa laskea Euroopan yhteisöjen palveluksessa eri asemapaikoissa olevien virkamiehien palkkoihin sovellettavat korjauskertoimet mahdollisimman täsmällisesti ostovoiman vastaavuuden periaatteen noudattamiseksi,

ostovoiman samansuuntaisuuden ja vastaavuuden periaatteiden noudattamiseksi on suotavaa täsmentää menettely, jonka mukaisesti neuvosto ottaa merkittävän elinkustannuksien vaihtelun huomioon korjauskertoimien mukauttamiseksi henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti; kuitenkin jos ostovoiman kehityssuunnan odotetaan olevan negatiivinen, tätä mukautusta on vähennettävä asianmukaisella määrällä,

palvelukseenottoa koskevat tarpeet on otettava tarvittaessa huomioon, ja

taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen heiketessä vakavasti ja äkillisesti komissio voi tehdä aiheellisia ehdotuksia, joista neuvosto päättää,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja seuraavasti:

1) Lisätään kyseisiin henkilöstösääntöihin artikla seuraavasti:

«65 a artikla

Yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamisesta vahvistetaan liitteessä XI.»

2) Lisätään tämän asetuksen liitteessä oleva teksti kyseisten henkilöstösääntöjen liitteeksi XI.

3) Korvataan kyseisten henkilöstösääntöjen 20 artiklan ensimmäisessä alakohdassa sanat «henkilöstösääntöjen 63, 64 ja 65 artikla» sanoilla «henkilöstösääntöjen 63, 64, 65 ja 65 a artikla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 1991 alkaen.

Liitteen XI soveltamista varten 1 päivänä heinäkuuta 1991 suoritettavaa palkkojen mukauttamista koskeva viitejakso alkaa 1 päivänä heinäkuuta 1990.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 1991.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DANKERT

() EYVL N:o C 129, 20.5.1991, s. 222, lausunto on annettu 12 päivänä joulukuuta 1991

() EYVL N:o L 386, 31.12.1981, s. 6

LIITE

«LIITE XI

YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN

64 JA 65 ARTIKLAN SOVELTAMISESTA

1 LUKU

PALKKATASON VUOSITTAINEN TARKISTUS

(henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohta)

1 jakso

Vuosittaisten mukautusten osatekijät

1 artikla

1. Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston kertomus

Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdassa säädettyä tarkastusta varten Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto, jäljempänä «tilastotoimisto», laatii vuosittain ennen syyskuun loppua kertomuksen elinkustannusten kehittymisestä Brysselissä, Brysselin ja muissa jäsenvaltioissa olevien asemapaikkojen välisistä taloudellisista pariteeteista sekä keskushallintojen palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehittymisestä, jäljempänä «ostovoiman kehittyminen».

Näitä tekijöitä koskeva viitejakso on tarkastusvuoden 1 päivää heinäkuuta edeltävä kahdentoista kuukauden jakso.

2. Elinkustannusten kehittyminen Brysselissä (yhteisindeksi)

Tilastotoimisto laatii jäsenvaltioiden kansallisten tilastoalan toimielinten kanssa, jäljempänä «kansalliset toimielimet», yhteisindeksin, jonka avulla voidaan arvioida Euroopan yhteisöjen virkamiehiin vaikuttavaa elinkustannusten kehittymistä Brysselissä.

3. Taloudelliset pariteetit

a)

Tilastotoimisto laskee kansallisten toimielinten kanssa taloudelliset pariteetit, joiden perusteella laaditaan jäsenvaltioiden pääkaupungeissa ja tietyissä muissa 9 artiklassa säädetyissä asemapaikoissa palveluksessa oleville Euroopan yhteisöjen virkamiehille maksettujen palkkojen ostovoiman vastaavuus suhteessa Brysselissä olevaan ostovoimaan.

b)

Taloudelliset pariteetit lasketaan siten, että kaikki perustekijät voidaan tarkistaa suoralla tutkimuksella vähintään joka viides vuosi.

4. Keskushallintojen palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehittyminen (erityisindikaattorit)

a)

Kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman nousevan tai laskevan kehittymisen arvioimiseksi prosentteina tilastotoimisto laati kyseisten kansallisten toimielinten antamien tietojen perustella erityisindikaattorit, joilla kuvataan kunkin keskushallintoyksikön palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten todellista palkkakehitystä viitejaksolla.

Erilaisia erityisindikaattoreita on kahdenlaisia:

P yksi indikaattori kutakin neljää palkkaluokkaa A, B, C ja D varten, ja

P keskiarvoindikaattori, joka on painotettu näissä neljässä palkkaluokassa olevien kansallisten virkamiehien lukumäärän perusteella.

Kukin näistä indikaattoreista laaditaan todellisina brutto- ja nettomäärinä. Pakolliset pidätykset sekä yleiset verotukselliset tekijät otetaan huomioon muutettaessa bruttomäärää nettomääräksi.

Kaikkia jäsenvaltioita koskevien brutto- ja nettoindikaattorien laatimiseksi jäsenvaltioittain saadut tulokset painotetaan keskushallintojen palkkamäärillä sellaisina, kuin ne ilmoitetaan uusimmissa kansantalouden tilinpidossa julkaistuissa tilastoissa.

b)

Kansalliset yksiköt antavat tilastotoimiston pyynnöstä sille sen tarpeellisiksi katsomat lisätiedot sellaisen erityisindikaattorin laatimiseksi, jolla mitataan oikein kansallisten virkamiesten ostovoiman kehittymistä.

Jos tilastotoimisto, kuultuaan uudelleen kansallisia yksikköjä, toteaa saaduissa tiedoissa tilastollisia poikkeamia tai toteaa sellaisten indikaattorien laatimisen mahdottomaksi, jotka mittaavat tietyn jäsenvaltion virkamiehiä koskevan todellisen palkkakehityksen tilastollisesti oikein, tilastotoimisto tekee kertomuksen komissiolle ja antaa sille kaikki arvioinnin tekemiseen tarvittavat tekijät.

c)

Lisäksi tilastotoimisto arvioi tilastollisesti erityisindikaattorien brutto- ja nettomääräisen erotuksen.

d)

Erityisindikaattorien lisäksi tilastotoimisto esittää tarkastusindikaattorien avulla ne tiedot reaalisista kokonaispalkoista henkilöä kohti kaikilla julkis- ja keskushallinnon aloilla, jotka laaditaan kansantalouden tilinpidossa olevan määritelmän mukaisesti.

Tilastotoimisto liittää erityisindikaattoreja koskevaan kertomukseen selvitykset erityisindikaattorien eroavuuksista ja edellä mainittujen tarkastusindikaattorien kehittymisestä.

2 artikla

Komissio laatii ennen vuoden 1992 loppua ja sen jälkeen joka kolmas vuosi toimielimien palvelukseenottoa koskevista tarpeista yksit yiskohtaisen kertomuksen, jonka komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Kyseisen kertomuksen perustella komissio antaa tarvittaessa neuvostolle kaikkiin aiheellisiin tekijöihin perustuvat ehdotukset kuultuaan muita toimielimiä henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti.

2 jakso

Palkkojen vuosittaista mukauttamista koskevat

yksityiskohtaiset säännöt

3 artikla

1. Neuvosto päättää ennen kunkin vuoden päättymistä komission ehdottamista ja 1 jaksossa säädettyihin tekijöihin perustuvista palkkojen mukautuksista, joita sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta alkaen ja henkilöstösääntöjen 65 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Mukautuksen arvo saadaan kertomalla erityisindikaattori ja yhteisindikaattori, joka painotetaan siten, että Belgian indeksin painoarvo kyseisessä indeksissä on 25 prosenttia (Bryssel-pääkaupunkitekijä). Mukautus vahvistetaan nettomääräisenä, ja se voidaan esittää joko yhtenäisenä prosenttilukuna tai tavalla, joka ei ole suhteellinen.

Mukautus voidaan siis esittää:

P yhtenä tai useampana prosenttilukuna,

ja/tai

P absoluuttisena arvona.

Jos mukautusta ei esitetä pelkästään prosentteina, se tehdään siten, että palkkamäärän muutos vastaa prosentteina esitettyä mukautusta.

3. Tällä tavoin vahvistetun mukautuksen arvo ja virkamiehiä, joiden asemapaikka on Belgiassa, henkilöstösääntöjen 63 artiklan neljännen alakohdan soveltamisen jälkeen koskeva voimassa oleva korjauskerroin sisällytetään jäljempänä esitetyn menetelmän mukaisesti henkilöstösääntöjen 66 artiklassa sekä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 20 ja 63 artiklassa olevaan peruspalkkataulukkoon:

P kuhunkin virkamiehen palkkaluokan tasoon ja muuhun henkilöstöön kuuluvien ryhmän luokkaan liittyvään nettopalkkaan sovellettavaa korjauskerrointa 100 korotetaan jäljempänä tarkoitetulla korjauskertoimella ja palkkojen vuosittaisen mukautuksen arvolla, olipa se myönnetty prosentteina ja/tai absoluuttisena määränä,

P uusi bruttomääräinen peruspalkkataulukko laaditaan määrittämällä kunkin tason tai palkkaluokan osalta sellainen bruttomäärä, joka vastaa nettopalkan määrää sen jälkeen, kun siitä on vähennetty 4 kohdan määräysten mukaisesti verot sekä sosiaali- ja eläketurvajärjestelmän mukaiset pakolliset pidätykset,

P muutettaessa kyseisiä nettomääriä bruttomääriksi otetaan huomioon sellaisen naimattoman virkamiehen tilanne, joka ei saa henkilöstösäännöissä säädettyjä korvauksia ja lisiä, ja

P Belgiaan ja Luxemburgiin sovellettavaksi korjauskertoimeksi vahvistetaan 100.

4. Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen N:o 260/68 (ETY, Euratom, EHTY) soveltamiseksi kyseisen asetuksen 4 artiklassa olevat määrät kerrotaan tekijällä, joka koostuu seuraavista:

P edellisestä mukautuksesta saatu tekijä,

P niitä virkamiehiä, joiden asemapaikka on Belgiassa, koskeva voimassa oleva korjauskerroin, joka on laskettu henkilöstösääntöjen 63 artiklan neljännen alakohdan mukaisesti ja ennen kuin tämän artiklan 3 kohdassa säädettyä sisällyttämistä on suoritettu, koskeva voimassa oleva korjauskerroin,

P 2 kohdassa tarkoitettujen palkkojen mukautuksen arvo, ja/tai

P jos mukautus on suoritettu absoluuttisena määränä, vastaava keskimääräinen prosenttiluku.

5. Pääkaupungeissa sekä muissa asemapaikoissa kuin Brysselissä ja Luxemburgissa sovellettavat korjauskertoimet määritetään 1 artiklassa tarkoitettujen taloudellisten pariteettien ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa kyseisten valtioiden osalta säädettyjen valuuttakertoimien välisten suhteiden perusteella.

Yksityiskohtaisia sääntöjä 8 artiklassa säädetyn korjauskertoimen taannehtivasta vaikutuksesta sovelletaan kuitenkin asemapaikoissa, joissa on korkea inflaatio.

6. Muissa asemapaikoissa kuin Brysselissä tai Luxemburgissa tapahtunut elinkustannusten kehittyminen viitejakson aikana johdetaan välillisesti kertomalla Brysseliä koskeva yhteisindeksi ja toisaalta asemapaikan taloudellisen pariteetin muutos.

2 LUKU

PALKKOJEN TILAPÄISET MUKAUTUKSET

(henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohta)

4 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohdassa säädetyistä tilapäisistä mukautuksista, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta, päätetään elinkustannusten merkittävän muutoksen perusteella, jos kynnysarvo on saavutettu ja ottaen huomioon ostovoiman kehittyminen kyseisen viitejakson aikana.

2. Komissio antaa ehdotuksensa neuvostolle viimeistään toukokuun kahden viimeisen viikon aikana.

3. Nämä tilapäiset mukautukset otetaan huomioon mukautettaessa vuosittain palkkoja.

5 artikla

1. Tilastotoimisto laatii vuosittain maaliskuussa arvion ostovoiman kehittymisestä kyseisenä jaksona 12 artiklassa säädetyssä kokouksessa annettujen tietojen perusteella.

Jos tämä arvio antaa tulokseksi negatiivisen prosenttimäärän, mukautusta suoritettaessa otetaan huomioon puolet kyseisen luvun arvosta.

2. Elinkustannusten kehittymistä Brysselissä mitataan edellisen kalenterivuoden jälkimmäisen puoliskon viitejaksoon perustuvalla yhteisindeksillä.

3. Muiden asemapaikkojen kuin Brysselin ja Luxemburgin osalta taloudellinen pariteetti lasketaan pitämällä Brysseliä vertauskohtana. Elinkustannusten kehittyminen lasketaan 3 artiklan 6 kohdassa määritettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

6 artikla

1. Kynnysarvoksi vahvistetaan 55 prosenttia edellisen kalenterivuoden jälkimmäisellä puoliskolla todetusta yhteisöjen elinkustannusten kehittymistä koskevasta keskiarvosta ja sellaisena kuin tilastotoimisto julkaisee sen kuluttajahintojen kuukausittaisen ajantasalle saattamisen yhteydessä. Kuitenkin vähimmäismääräksi vahvistetaan 2,75 prosenttia ja enimmäismääräksi vahvistetaan 5 prosenttia.

2. Kyseisellä tavalla määritetyn kynnysarvon soveltamiseksi noudatetaan seuraavaa menetelmää, jollei korjauskertoimen laskemisen osalta 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa toisin säädetä:

P jos edellä määritetty kynnysarvo on saavutettu tai ylitetty Brysselin osalta, kaikkien asemapaikkojen voimassa olevia korjauskertoimia mukautetaan, ja

P jos kynnysarvoa ei ole saavutettu Brysselin osalta, ainoastaan niiden asemapaikkojen korjauskerrointa mukautetaan, joissa on kyseistä kynnysarvoa korkeampi inflaatio.

7 artikla

1. Mukautuksen arvo vastaa Brysseliä koskevaa yhteisindeksiä, joka tarvittaessa kerrotaan puolella arvioidun erityisindikaattorin arvosta, jos se on negatiivinen.

2. Jollei 6 artiklassa toisin säädetä:

P Brysseliä ja Luxemburgia koskeva korjauskerroin saadaan kertomalla mukautuksen arvo ja entinen korjauskerroin, ja

P muita asemapaikkoja koskeva korjauskerroin saadaan kertomalla mukautuksen arvo sekä taloudellisen pariteetin ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa säädetyn valuuttakertoimen välinen suhde.

3 LUKU

VALTIOT, JOISSA ON KORKEA INFLAATIO

(korjauskertoimien voimaantulopäivä)

8 artikla

1. Niiden valtioiden osalta, joissa on korkea inflaatio, korjauskertoimien on tultava voimaan ennen 1 päivää tammikuuta tilapäisen mukauttamisen osalta tai ennen 1 päivää heinäkuuta vuosittaisen mukautuksen osalta siten, että ostovoiman heikentyminen korvataan vastaavasti sellaisessa paikassa olevan ostovoiman heikentymisellä, jossa elinkustannukset vastaavat kynnysarvoa. Kunkin asemapaikan osalta niiden päivien teoreettinen lukumäärä, joilla voimaantulopäivää siirretään myöhempään päivämäärään vastaavan heikentymisen huomioon ottamiseksi, määritetään seuraavan kaavan mukaisesti:

P 6 + [ 1 Pb 1 P 6 § b P

] P 6 + [ 1 Pa 1 P 6 § a P

]

P b a

N = × 30

1 P 1 a

jossa «N» on päivien teoreettinen lukumäärä, «a» elinkustannusten kehittyminen prosentteina tietyssä paikassa + 1, «b» kynnysarvon taso + 1.

2. Päivien teoreettisen lukumäärän perusteella voimaantulopäiväksi vahvistetaan:

P kuukauden ensimmäinen päivä niiden asemapaikkojen osalta, joiden teoreettinen päivä on jokin edellisen kuukauden 22 päivän ja kyseisen kuukauden 6 päivän välinen päivä, ja

P kuukauden 16 päivä niiden asemapaikkojen osalta, joiden teoreettinen päivä on saman kuukauden 7 ja 21 päivän välinen päivä.

Tilapäisen mukautuksen voimaantulopäivä ei voi olla missään tapauksessa 1 tai 16 päivä joulukuuta, eikä vuosittaisen mukautuksen soveltamispäivä voi olla missään tapauksessa 1 tai 16 päivä kesäkuuta.

4 LUKU

KORJAUSKERTOIMIEN LAATIMINEN

(henkilöstösääntöjen 64 artikla)

9 artikla

Tilastotoimiston kertomuksen perusteella ja jos objektiiviset seikat osoittavat, että tietyssä paikassa esiintyy merkittävää ostovoiman vääristymistä verrattuna kyseisen jäsenvaltion pääkaupungissa todettuun ostovoimaan, neuvosto päättää komission ehdotuksesta ja henkilöstösääntöjen 64 artiklan toisen alakohdan mukaisesti kyseiselle paikalle vahvistettavasta korjauskertoimesta.

5 LUKU

POIKKEUSLAUSEKE

10 artikla

Jos yhteisössä on tapahtunut taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen vakava ja äkillinen heikentyminen, joka on arvioitu komission tätä tarkoitusta varten antamien objektiivisten tietojen perusteella, komissio voi kuultuaan muita toimielimiä henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti tehdä aiheellisia ehdotuksia neuvostolle, joka tekee päätöksen määräenemmistöllä kuultuaan muita toimielimiä, joita asia koskee, Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

6 LUKU

EUROOPAN YHTEISÖJEN TILASTOTOIMISTON

ASEMA JA SUHTEET JÄSENVALTIOIDEN

KANSALLISIIN TILASTOALAN TOIMIELIMIIN

11 artikla

Tilastotoimiston tehtävänä on huolehtia tiedostojen laadusta ja käyttöön otettujen tilastomenetelmien laadusta palkkoja mukautettaessa huomioon otettavien tekijöiden laatimiseksi. Tilastotoimiston tehtävänä on erityisesti tehdä kaikki arviot tai tehdä kyseiselle valvonnalle tarpeelliset tutkimukset.

12 artikla

Tilastotoimisto kutsuu koolle vähintään kerran vuodessa maaliskuussa kansallisten toimielinten asiantuntijoista koostuvan työryhmän, joka on nimeltään «henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukainen ryhmä».

Kokouksessa tutkitaan kaikki erityisindikaattoreja ja erityisesti kyseisten indikaattorien laatimista nettomääräisinä koskevat tilastolliset ongelmat.

Lisäksi kokouksessa annetaan tiedoksi:

P tiedot keskushallintojen työajan pituuden kehittymisestä, ja

P tekijät, joiden avulla on mahdollista arvioida palkkojen tilapäiseen mukautukseen liittyvää ostovoiman kehittymistä.

13 artikla

Tilastotoimisto kutsuu koolle vähintään kerran vuodessa viimeistään syyskuussa kansallisten toimielinten asiantuntijoista koostuvan ryhmän, joka on nimeltään «henkilöstösääntöjen 64 artiklan mukainen ryhmä».

Kokouksessa tutkitaan nimenomaan kaikki yhteisindeksin ja taloudellisten pariteettien laatimista koskevat tilastolliset ongelmat.

14 artikla

Kukin jäsenvaltio antaa tiedoksi tilastotoimistolle ne tekijät, joilla on suora tai välillinen vaikutus keskushallintojen palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkan koostumukseen ja palkkakehitykseen.

7 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖS JA TARKISTUSLAUSEKE

15 artikla

1. Tässä liitteessä olevia määräyksiä sovelletaan 1 päivänä heinäkuuta 1991 alkavana ja 30 päivänä kesäkuuta 2001 päättyvänä kautena.

2. Ne arvioidaan viidennen vuoden päättyessä ja tarvittaessa muutetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavan kertomuksen ja komission mahdollisen ehdotuksen perusteella sen jälkeen, kun muita toimielimiä on kuultu henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti.»