31991L0671

Neuvoston direktiivi 91/671/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, vähemmän kuin 3,5 tonnia painavien ajoneuvojen turvavöiden pakollista käyttöä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

Virallinen lehti nro L 373 , 31/12/1991 s. 0026 - 0028
Suomenk. erityispainos Alue 7 Nide 4 s. 0057
Ruotsink. erityispainos Alue 7 Nide 4 s. 0057


NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 16 päivänä joulukuuta 1991,

vähemmän kuin 3,5 tonnia painavien ajoneuvojen turvavöiden pakollista käyttöä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (91/671/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 75 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (),

sekä katsoo, että

turvavöiden pakollista käyttöä koskeva kansallinen lainsäädäntö vaihtelee jäsenvaltioittain; sen vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa pakollista käyttöä,

turvavöiden pakollinen käyttö olisi yhdenmukaistettava vähemmän kuin 3,5 tonnia painavien ajoneuvojen osalta tiellä liikkujien paremman turvallisuuden takaamiseksi,

direktiivit 76/115/ETY () ja 77/541/ETY () koskevat moottoriajoneuvojen turvavöiden teknisiä vaatimuksia, mutta ne eivät koske turvavöiden käyttöä,

neuvostossa kokoontuneet neuvosto ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajat sitoutuivat 19 päivänä joulukuuta 1984 annetussa päätöslauselmassa () varmistamaan liikenneturvallisuutta koskevien toimenpiteiden nopean toteuttamisen ja kehottivat komissiota tekemään ehdotuksia asiassa,

liikenneturvallisuutta koskevissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa () suositellaan, että kaikkien matkustajien, mukaan lukien lapset, turvavöiden käyttö kaikilla teillä ja kaikkien ajoneuvojen (lukuun ottamatta julkisia kulkuneuvoja) istuimilla olisi oltava pakollista,

olisi annettava säännöksiä lasten turvajärjestelmien pakollisesta käytöstä turvavöillä varustetuilla istuimilla,

siihen asti, kunnes yhteisössä annetaan yhdenmukaiset normit lasten turvajärjestelmistä, on jäsenvaltioiden kansallisia vaatimuksia vastaavat normit tunnustettava kaikissa jäsenvaltioissa,

tutkimukset ovat myös osoittaneet, että niille matkustajille, joilla ei ole turvavyötä, takaistuimet ovat lähes yhtä vaarallisia kuin etuistuimet ja että takaistuimella istuvat matkustajat, jotka eivät käytä turvavyötä, lisäävät etuistuimilla istuvien matkustajien loukkaantumisen vaaraa; siten kuolemantapauksia ja loukkaantumisia voitaisiin vähentää, jos turvavöiden käyttö takaistuimilla tehtäisiin pakolliseksi, ja

tässä direktiivissä tarkoitettujen toimenpiteiden voimaantulopäivä olisi määrättävä siten, että tarvittavien täytäntöönpanosäännösten laatiminen on mahdollista, erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa ei vielä ole tätä koskevia säännöksiä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin M1-, M2-luokan moottoriajoneuvoihin (lukuun ottamatta takaistuimia ja sellaisia ajoneuvoja, joiden suurin sallittu paino on enemmän kuin 3,5 tonnia tai joissa on erityisesti seisoville matkustajille tarkoitettuja paikkoja) ja N1-luokan ajoneuvoihin (lukuun ottamatta takaistuimia), jotka määritellään direktiivin 70/156/ETY () liitteessä I ja jotka on tarkoitettu tieliikenteeseen ja joissa on vähintään neljä pyörää ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on enemmän kuin 25 kilometriä tunnissa.

2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1. "turvavyöllä (istuinvyöllä, vyöllä)" nauha-asennelmaa, jossa on vyölukko, säätölaitteet sekä kiinnityslaitteet ja joka voidaan kiinnittää moottorikäyttöisen ajoneuvon sisälle ja joka on suunniteltu vähentämään turvavyön käyttäjän loukkaantumisen vaaraa törmäyksen tai äkillisen ajoneuvon hidastumisen yhteydessä rajoittamalla turvavyön käyttäjän kehon liikkumista. Tällaisesta asennelmasta käytetään yleensä ilmaisua "vyöasennelma", joka käsittää myös kaikki energian absorboimiseen tai vyön kelaamiseen tarkoitetut laitteet;

2. "turvajärjestelmällä" järjestelmää, johon kuuluu asianmukaisella tavalla ajoneuvon rakenteeseen kiinnitetty istuin ja turvavyö, jonka vähintään yksi kiinnityspiste sijaitsee istuinrakenteessa;

3. "istuimella" rakennetta, joka on täysin verhoiltuna sisäänrakennettu ajoneuvon rakenteeseen tai irrallinen ja joka on tarkoitettu yhden aikuisen matkustajan käyttöön. Ilmaisu kattaa sekä yksittäisen istuimen että yhdelle henkilölle tarkoitetun yhdistelmäistuimen osan.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 artiklassa tarkoitetun ajoneuvon istuimilla istuvat kuljettaja ja matkustajat käyttävät turvavöitä tai heidän liikkumisensa estetään hyväksytyllä turvajärjestelmällä, jos käytetyt istuimet ovat varustettuja tällaisella laitteella. Takaistuimilla istuvien matkustajien on käytettävä ensisijaisesti tällaisilla laitteilla varustettuja istuimia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisissa ajoneuvoissa matkustavien ja vöitä käyttävien alle 12-vuotiaiden lasten, joiden pituus on alle 150 cm, liikkuminen estetään hyväksytyllä turvajärjestelmällä, joka on sopiva lapsen pituuden ja painon kannalta. Tällaisilla laitteilla varustettuja istuimia on käytettävä ensisijaisesti.

Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän turvalaitteen käyttö on sallittava myös muissa jäsenvaltioissa.

3 artikla

Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan myös kolmannessa maassa rekisteröidyn tieliikenteessä yhteisön alueella käytetyn ajoneuvon kuljettajiin ja matkustajiin.

4 artikla

1. Poiketen siitä, mitä 2 artiklan toisessa kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat kansallisella alueellaan sallia, että 1 artiklassa tarkoitetun ajoneuvon istuimilla istuvien vähintään kolmevuotiaiden lasten liikkuminen estetään aikuisen käyttöön hyväksytyllä turvavyöllä tai muulla turvajärjestelmällä.

2. Jäsenvaltion on alueellaan ja kansallisessa lainsäädännössään määritellyin edellytyksin myös sallittava, että takaistuimilla istuvien alle kolmevuotiaiden lasten liikkumista ei tarvitse estää pituuden ja painon kannalta sopivalla turvajärjes- telmällä, jos tämänikäisiä lapsia kuljetetaan ajoneuvossa, johon tällaista järjestelmää ei ole saatavilla.

5 artikla

Henkilöihin, joille toimivaltainen viranomainen on antanut vakavista lääketieteellisistä syistä poikkeustodistuksen, ei sovelleta 2 artiklassa tarkoitettuja velvoitteita. Toimivaltaisen viranomaisen yhdessä jäsenvaltiossa antama lääkärintodistus on pätevä myös muissa jäsenvaltioissa; lääkärintodistuksessa on oltava sen voimassaoloaika ja se on näytettävä pyydettäessä kaikille valtuutetuille henkilöille jäsenvaltiossa voimassaolevien säännösten mukaisesti. Siinä on oltava seuraava tunnus:

(sisältää kuvan)

6 artikla

Jäsenvaltio voi komission suostumuksella myöntää muita kuin 5 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia:

P erityisten fyysisten edellytysten tai määräaikaisten erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi, tai,

P tietyntyyppisten ammattien tehokkaan harjoittamisen sallimiseksi,

P sen varmistamiseksi, että poliisi, turvallisuuspalvelut tai pelastuspalvelut toimivat hyvin.

7 artikla

Komissio antaa 1 päivään elokuuta 1994 mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta erityisesti sen toteamiseksi, onko tarpeen tiukentaa turvallisuustoimenpiteitä ja tarvitaanko läheisempää yhdenmukaistamista. Tarvittaessa kertomukseen liitetään ehdotuksia. Neuvosto päättää ehdotuksista määräenemmistöllä mahdollisimman pian.

8 artikla

1. Jäsenvaltioiden on kuultuaan komissiota 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

9 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 1991.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. MAIJ-WEGGEN

() EYVL N:o C 298, 23.11.1988, s. 8 ja

EYVL N:o C 308, 8.12.1990, s. 11

() EYVL N:o C 96, 17.4.1989, s. 220 ja

EYVL N:o C 240, 16.9.1991, s. 74

() EYVL N:o C 159, 26.6.1989, s. 52 ja

EYVL N:o C 159, 17.6.1991, s. 56

() Moottoriajoneuvojen turvavöiden kiinnityspisteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1975 annettu neuvoston direktiivi 76/115/ETY (EYVL N:o L 24, 30.1.1976, s. 6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 90/629/ETY (EYVL N:o 341, 6.12.1990, s. 14).

() Moottoriajoneuvojen turvavöitä ja turvajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 28 päivänä kesäkuuta 1977 annettu neuvoston direktiivi 77/541/ETY (EYVL N:o L 220, 29.8.1977, s. 95), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 90/628/ETY (EYVL N:o L 341, 6.12.1990, s. 1).

() EYVL N:o C 341, 21.12.1984, s. 1

() EYVL N:o C 104, 16.4.1984, s. 38 ja

EYVL N:o C 68, 24.3.1986, s. 35

() Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annettu neuvoston direktiivi 70/156/ETY (EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 87/403/ETY (EYVL N:o L 220, 8.8.1987, s. 44).