NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 25 päivänä heinäkuuta 1991,

merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön (91/482/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan,

ottaa huomioon Brysselissä 16 päivänä heinäkuuta 1990 allekirjoitetun sisäisen sopimuksen yhteisön tuen rahoituksesta ja hallinnasta, jäljempänä `sisäinen sopimus`,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

sekä katsoo, että

on tarpeen vahvistaa uudeksi määräajaksi merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä `MMA`, assosioimiseen Euroopan talousyhteisöön sovellettavat määräykset; näitä määräyksiä sovelletaan Ranskan tasavallalle kuuluviin alueisiin, Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluviin maihin ja alueisiin, Alankomaiden kuningaskunnalle kuuluviin maihin, sekä osittain Grönlantiin,

nämä määräykset ovat osa Euroopan talousyhteisön toteuttamia ponnistuksia kansainvälisen yhteistyön ja luonteeltaan taloudellisten, yhteiskunnallisten ja sivistyksellisten kansainvälisten ongelmien ratkaisemisen edistämiseksi kansainvälisen yhteisön entistä oikeudenmukaisempaan ja tasapainoisempaan uuteen kansainväliseen talousjärjestykseen tähtäävien pyrkimysten mukaisesti; nämä ponnistukset ilmenevät lisäksi erityisesti Loméssa 15 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitetussa neljännessä AKT-ETY-yleissopimuksessa, jäljempänä `yleissopimus`, ja MMA:iden ja useiden AKT-valtioiden monet yhteiset piirteet huomioon ottaen, mutta kuitenkin niiden asemaa koskevia eroja kunnioittaen olisi vahvistettava MMA:ita koskevat määräykset samaksi määräajaksi kuin AKT-valtioiden osalta,

yhteisön markkinat ovat jo kauan olleet avoinna MMA:ista peräisin oleville tuotteille, kuten myös AKT-valtioista peräisin oleville tuotteille; perustamissopimuksen määräyksiin ja erityisesti sen neljänteen osaan perustuvien yhteisön ja MMA:iden erityisten suhteiden perusteella olisi parannettava mainittuja määräyksiä lisäämällä MMA:ista peräisin olevien tuotteiden alkuperäsääntöjä koskevaa joustavuutta, ja

hyväksymällä uusia ei-MMA:iden alkuperää olevia tiettyjä tuotteita koskevia määräyksiä; MMA:iden kehitystarpeet ja tarve edistää niiden teollista kehitystä toisaalta tukevat sitä, että niiden olisi voitava säilyttää mahdollisuus periä tulleja ja asettaa määrällisiä rajoituksia sekä ottaa käyttöön paikallista väestöä ja paikallista toimintaa suosivia poikkeussäännöksiä paikallisen työllisyyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi,

rommin, arrakin ja taffian osalta olisi annettava erityismääräyksiä,

tämä päätös ei vaikuta mitenkään Espanjan ja Portugalin merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa käymään kauppaan sovellettavasta erityisjärjestelmästä 3 päivänä maaliskuuta 1986 tehdyn neuvoston päätöksen 86/47/ETY(3), sellaisena kuin se on viimeksi pidennettynä päätöksellä 90/699/ETY(4), liitteen MMA:ista peräisin olevien tuotteiden maahantuontia Espanjaan ja Portugaliin varten luotuun erityisjärjestelmään,

yhteisön panos MMA:iden ja AKT-valtioiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi kannustaa yhteisöä entisestään vahvistamaan MMA:iden ja AKT-valtioiden suhteita yhteistyön eri alueilla, kauppa mukaan lukien,

lisäksi tietyt MMA:t sijaitsevat samoilla maantieteellisillä alueilla kuin jotkin merentakaiset departementit (MD) ja AKT-valtiot; sellaisia saman maantieteellisen alueen eri osia, joilla on samankaltaisia rajoitteita ja ominaispiirteitä, olisi kehitettävä panemalla täytäntöön yhteisiä alueellisia hankkeita, riippumatta näiden osien yhteisön oikeuteen perustuvasta asemasta, jolloin on mahdollista saavuttaa suurtalouden etuja ja vahvistaa osapuolten yhteistyötä; yhteisö on jo antanut näille eri osapuolille välineitä, erityisesti rahoitusvaroja, tämän yhteistyön täytäntöön panemiseksi merentakaisten departementtien osalta asetuksella (ETY) N:o 2052/88(5) rakennerahastojen ja Euroopan investointipankin, jäljempänä `pankki`, tehtävistä, myöhemmillä teksteillä ja Ranskan merentakaisten departementtien kaukaista sijaintia ja saariasemaa koskevasta erilaisia vaihtoehtoja sisältävästä erityisohjelmasta (Poséidom) 22 päivänä joulukuuta 1989 tehdyllä neuvoston päätöksellä 89/687/ETY(6) sekä AKT-valtioiden osalta yleissopimuksella ja sisäisellä sopimuksella,

lisäksi näillä naapuriyksiköillä on perinteisesti niiden erilaisesta asemasta huolimatta samankaltaisia ongelmia; paikallisiin olosuhteisiin mukautettu alueellinen yhteistyö edellyttää suorempaa vuoropuhelua kyseisten osapuolten välillä; tämän vuoksi olisi tarpeen edistää MD:ien, MMA:iden ja AKT-valtioiden välisiä neuvottelumenettelyjä läheisessä yhteydessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa MD:ien ja MMA:iden osalta,

yhteisö on yleissopimusta koskevien neuvottelujen yhteydessä parantanut tiettyjä AKT-valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön alueita tai välineitä koskevia määräyksiä; niitä olisi parannettava samassa hengessä MMA:iden osalta,

tämän päätöksen soveltamisen helpottamiseksi tulevaisuudessa ja rahoitustuen mahdollisimman tasapuolisen jaon varmistamiseksi tuki olisi jaettava Ranskan tasavallalle kuuluvien alueiden, Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluvien maiden ja alueiden sekä Alankomaiden kuningaskunnalle kuuluvien alueiden kesken; olisi hyödynnettävä hankittuja kokemuksia nopeuttaen mahdollisuuksien mukaan kehitysrahoitusyhteistyön ohjelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevia menettelyjä,

yhteisön alueiden ja kolmansien maiden paikallisten viranomaisten aktiivinen osallistuminen yhteisen politiikan toteuttamiseen tai niiden suhteisiin yhteisön kanssa tunnustetaan yleisesti, vaikka MMA:iden assosioinnissa ei ole tällaista osallistumista koskevia määräyksiä, lukuun ottamatta kehitysrahoitusyhteistyön toteuttamista tietyissä MMA:issa tai yleisemmällä tavalla muissa MMA:issa; on tarpeen vahvistaa tätä asianomaisten väestöjen valitsemien edustajien osallistumista niiden jäsenvaltioiden perustuslakeja kunnioittaen, joille merentakaiset departementit kuuluvat; komission, jäsenvaltion ja MMA:n yhteistyökumppanuus vastaa tätä kaksoistavoitetta,

sisämarkkinoita valmisteltaessa annettuja säädöksiä ei sovelleta MMA:ihin, mutta voi olla suotavaa tutkia tapoja, joilla ne voidaan osittain tai kokonaan ulottaa koskemaan MMA:ita, erityisesti osana yhteistyökumppanuutta, ja

yleissopimuksen 362 artiklassa määrätään mahdollisuudesta, että sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettu maa tai alue, joka on itsenäistynyt, liittyy yleissopimukseen; tätä varten on tarpeen määrätä mahdollisuudesta muuttaa tätä päätöstä; sisäisen sopimuksen 1 artiklassa määrätään, että silloin, kun itsenäistynyt MMA liittyy yleissopimukseen, MMA:ille Euroopan kehitysrahastosta jaettavaa rahoitustukea vähennetään ja vastaavasti AKT-valtioille varattuja määriä lisätään neuvoston päätöksellä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

ENSIMMÄINEN OSA ETY-MMA-YHTEISTYÖN YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 luku Yhteistyön tavoitteet ja periaatteet

1 artikla

Tämän päätöksen tarkoituksena on edistää ja nopeuttaa liitteessä I lueteltujen MMA:iden taloudellista, sivistyksellistä ja yhteiskunnallista kehitystä ja vahvistaa niiden taloudellisia rakenteita.

2 artikla

Yhteisö tukee MMA:iden pyrkimyksiä saavuttaa niiden omiin yhteiskunnallisiin ja kulttuuriarvoihin, inhimillisiin voimavaroihin, luonnonvaroihin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin perustuva laaja kehitys MMA:iden yhteiskunnallisen, sivistyksellisen ja taloudellisen kehityksen ja niiden väestöjen hyvinvoinnin edistämiseksi tyydyttämällä perustarpeet, tunnustamalla naisten asema ja kehittämällä ihmisten kykyjä heidän arvoaan kunnioittaen.

Tämä kehitys perustuu niiden taloudellisten tavoitteiden, ympäristön järkevän hoidon sekä luonnonvarojen ja inhimillisten voimavarojen hyödyntämisen väliselle kestävälle tasapainolle.

3 artikla

Yhteistyön tavoitteena on kehitys, joka keskittyy ihmiseen, kehityksen pääasialliseen aikaansaajaan ja hyödyntäjään, ja edellyttää näin ollen kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittamista ja edistämistä. Yhteistyötoimet kuuluvat tähän myönteiseen lähestymistapaan, jossa ihmisoikeuksien kunnioittaminen tunnustetaan todellisen kehityksen perustekijäksi ja jossa myös yhteistyötä pidetään osana näiden oikeuksien edistämistä.

Myös yksilöiden ja ryhmien tekemien aloitteiden merkitys ja mahdollisuudet tunnustetaan ja niitä edistetään, jotta voidaan konkreettisesti varmistaa, että väestö todella osallistuu kehityspyrkimyksiin.

4 artikla

Yhteisö ja MMA:t antavat erityisen merkityksen ja etusijan alueellisille yhteistyö- ja yhdentymispyrkimyksille. Tämän mukaisesti yhteisö tukee tehokkaasti MMA:iden pyrkimyksiä järjestäytyä alueellisesti ja tehostaa alueellista ja alueiden välistä yhteistyötä uuden, entistä oikeudenmukaisemman ja tasapainoisemman kansainvälisen talousjärjestyksen edistämiseksi.

5 artikla

Yhteisö tunnustaa tarpeen myöntää erityiskohtelu vähiten kehittyneille MMA:ille ja ottaa huomioon niiden erityisvaikeudet. Se kiinnittää erityistä huomiota köyhimpien väestönosien elinolosuhteiden parantamiseen.

Varojen määrää sekä niihin liittyviä edellytyksiä määritettäessä yhteistyössä sovelletaan erityiskohtelua, jotta vähiten kehittyneet MMA:t voisivat voittaa niiden kehitystä haittaavat rakenteelliset ja muut esteet.

6 artikla

Jäljempänä 10 artiklassa tarkoitettuun yhteistyömenettelyyn osallistuvat viranomaiset tutkivat määräajoin toimivaltuuksiensa asettamissa rajoissa tämän soveltamisen tuloksia ja antavat tarvittavat lausunnot ja tekevät tarvittavat aloitteet tämän päätöksen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kaikki kysymykset, jotka saattavat välittömästi vaarantaa tämän päätöksen tavoitteiden täytäntöönpanon, voidaan ottaa esiin tätä menettelyä noudattaen.

2 luku Hajautettu yhteistyö ja yhteistyökumppanuus

7 artikla

Kaikkien sellaisten MMA:iden ja yhteisön toimijoiden esittämien ja toteuttamien aloitteiden kannustamiseksi, jotka voivat myötävaikuttaa MMA:iden itsenäiseen kehitykseen, yhteistyöllä tuetaan myös toimivaltaisten viranomaisten asettamissa rajoissa taloudellisten, yhteiskunnallisten ja sivistyksellisten toimijoiden kehitystoimintaa hajautetussa yhteistyössä, erityisesti kun siinä yhdistyvät MMA:iden toimijoiden ja niiden yhteisössä vastaavia tehtäviä hoitavien osapuolten pyrkimykset ja keinot. Tällä yhteistyömuodolla pyritään erityisesti saamaan näiden osapuolten kyvyt, alkuperäiset toimintamuodot ja voimavarat palvelemaan MMA:iden kehitystä.

Tässä artiklassa tarkoitettuja osapuolia ovat hajautetut julkiset viranomaiset, maaseutu ja kyläryhmittymät, osuuskunnat, yritykset, ammattijärjestöt, opetus- ja tutkimuskeskukset, muut kuin julkishallinnolliset kehitysjärjestöt, erilaiset yhdistykset sekä kaikki ryhmät ja osapuolet, jotka pystyvät ja ovat halukkaita antamaan oman vapaaehtoisen ja aidon panoksensa MMA:iden kehityksen hyväksi.

8 artikla

Yhteistyöllä edistetään ja tuetaan 7 artiklassa tarkoitettujen MMA:iden toimijoiden aloitteita, jos ne vastaavat asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten määrittämiä ensisijaisina pidettyjä asioita, suuntaviivoja ja kehittämismenetelmiä. Näissä olosuhteissa yhteistyöllä tuetaan joko MMA:iden toimijoiden itsenäistä toimintaa tai niiden toimintaa yhdistettynä sellaisten vastaavien yhteisön toimijoiden tukeen, jotka antavat kykynsä, kokemuksensa, teknologiset ja organisatoriset taitonsa tai varansa MMA:iden toimijoiden käyttöön.

Yhteistyöllä kannustetaan MMA:iden ja yhteisön toimijoita antamaan lisää varoja ja teknisiä voimavaroja kehittämistyöhön. Yhteistyöllä voidaan antaa päätöksen keinoin rahoitustukea ja/tai asiantuntijatukea hajautettuun yhteistoimintaan 9 artiklassa määritellyin edellytyksin.

Tämä yhteistyömuoto järjestetään noudattaen MMA:iden viranomaisten asemaa ja valtaoikeuksia.

9 artikla

Hajautettuja yhteistyötoimia voidaan tukea yhteisymmärryksessä asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, mieluiten ohjelman valmisteluvaiheesta alkaen, kehitysrahoitusyhteistyön tälle yhteistyömuodolle annettavan tuen periaatteita ja edellytyksiä koskevien välineiden avulla. Tätä tukea myönnetään siinä määrin kuin ehdotettujen toimenpiteiden menestyksellinen toteuttaminen sitä vaatii edellyttäen, että näiden toimenpiteiden hyödyllisyys tunnustetaan ja kehitysrahoitusyhteistyötä koskevia säännöksiä noudatetaan. Tätä yhteistyömuotoa edustavat hankkeet voivat liittyä tai olla liittymättä maaohjelmien painopistealueilla toteutettaviin ohjelmiin, mutta painopistealueisiin liittyvät ohjelmat ovat etusijalla.

10 artikla

Jotta MMA:iden toimivaltaisilla paikallisilla viranomaisilla olisi asianomaisten jäsenvaltioiden vastaavien keskusviranomaisten valtuuksia kunnioittaen mahdollisuus osallistua enemmän MMA:iden ETY:yn assosiointia koskevien periaatteiden toteutukseen, otetaan käyttöön komission, jäsenvaltion ja MMA:n väliseen yhteistyökumppanuuteen perustuva neuvottelumenettely.

Tämä yhteistyökumppanuus, jota koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan tämän päätöksen 234, 235 ja 236 artiklassa, antaa mahdollisuuden tutkia assosioinnin tuloksia ja keskustella MMA:iden ja yhteisön suhteissa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista.

TOINEN OSA MMA-ETY-YHTEISTYÖN ALUEET

I OSASTO YMPÄRISTÖ

11 artikla

1. Tässä päätöksessä ympäristön ja luonnonvarojen suojelu ja arvon korostaminen, maaperän ja metsien rappeutumisen pysäyttäminen, ekologisen tasapainon palauttaminen, luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden järkevä hyödyntäminen ovat perustavoitteita, jotka asianomaiset MMA:t pyrkivät yhteisön tuella saavuttamaan parantaakseen välittömästi väestöjensä elinolosuhteita ja turvatakseen tulevien sukupolvien elinolosuhteet.

2. Yhteisö tunnustaa, että tiettyjen MMA:iden olemassaoloa uhkaa niiden ympäristön nopea tuhoutuminen, joka on esteenä kaikille kehityspyrkimyksille ja erityisesti ensisijaisten elintarvikeomavaraisuutta ja -turvaa koskevien tavoitteiden toteutumiselle.

Tämä ympäristön tuhoutumisen torjuminen ja luonnonvarojen säilyttämisen puolustaminen on monille MMA:ille välttämätöntä, ja se edellyttää ekologista tasapainoa kunnioittavien, johdonmukaisten kehittämismuotojen suunnittelua ja toteuttamista.

12 artikla

Tämän ilmiön ja käytettävien keinojen laajuus edellyttävät, että toimet toteutetaan MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten tapauksen mukaan paikallisella, kansallisella, alueellisella tai kansainvälisellä tasolla laatiman ja toteuttaman yhteisen, pitkän aikavälin politiikan mukaisesti kansainvälisen tuen turvin.

Tätä varten yhteisö asettaa etusijalle:

- ehkäisevän lähestymistavan, jolla pyritään välttämään ohjelmien tai toimien haitalliset ympäristövaikutukset;

- järjestelmällisen lähestymistavan, jolla taataan ekologinen kelpoisuus toiminnan kaikissa vaiheissa yksilöimisestä toteutukseen;

- alueiden välinen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon toteutettujen toimien välittömät ja välilliset vaikutukset.

13 artikla

Ympäristön ja luonnonvarojen suojelu edellyttää laaja-alaista toimintaa, jossa otetaan huomioon yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ulottuvuus.

Tämä erityisulottuvuuksien huomioon ottaminen edellyttää, että hankkeisiin ja ohjelmiin sisältyy aiheellista opetus-, koulutus-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa.

14 artikla

Näihin ongelmiin soveltuvia yhteistyövälineitä suunnitellaan ja toteutetaan.

Tarvittaessa voidaan käyttää niin laadullisia kuin määrällisiäkin arviointiperusteita. Ehdotettujen toimenpiteiden ympäristökelpoisuuden arvioimiseen käytetään tarvittaessa 234, 235 ja 236 artiklassa tarkoitetun yhteistyökumppanuusmenettelyn mukaisesti yhteisesti sovittuja luetteloita tekijöistä, jotka on otettava huomioon riippumatta siitä, miten merkittävistä toimista on kyse. Suurten, samoin kuin merkittävästi ympäristöä uhkaavien hankkeiden ollessa kyseessä käytetään tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointia, johon kuuluu vähintään:

- suunniteltujen toimenpiteiden kuvaus mahdollisten huomattavien kielteisten vaikutusten välttämiseksi tai vähentämiseksi ja, mahdollisuuksien mukaan, niiden korjaamiseksi;

- tarvittavat tiedot niiden tärkeimpien vaikutusten yksilöimiseksi ja arvioimiseksi, joita hankkeella voi olla ympäristöön.

Ympäristön tehokasta huomioon ottamista tuetaan laatimalla havainnollisia luetteloita, joita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

Näiden välineiden toteuttamisella mahdollistetaan, silloin kun on nähtävissä haitallisia ympäristövaikutuksia, tarvittavien korjaavien toimenpiteiden muotoilu jo ehdotetun hankkeen tai ohjelman alkuvaiheessa, jolloin hanke tai ohjelma voi jatkua suunnitellun aikataulun mukaisesti ja samalla ympäristön ja luonnonvarojen suojelun kannalta paremmassa muodossa.

15 artikla

Yhteisö, jonka pyrkimyksenä on ympäristön ja luonnonvarojen todellinen suojelu ja tehokas hoito katsoo, että MMA-ETY-yhteistyötä on eriteltävä ja arvioitava järjestelmällisesti tästä näkökulmasta tässä osassa tarkoitettujen alojen osalta.

Tämän mukaisesti yhteisö tukee MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten paikallisella, kansallisella, alueellisella tai kansainvälisellä tasolla toteuttamia ponnistuksia sekä hallitusten välisten ja muiden kuin julkishallinnon järjestöjen käynnistämiä toimia paikallisen, kansallisen ja hallitusten välisen politiikan sekä ensisijaisina pidettyjen asioiden toteuttamiseksi.

16 artikla

1. Yhteisö sitoutuu omalta osaltaan tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, että vaarallisten ja radioaktiivisten jätteiden kansainvälistä liikkumista valvotaan yleisesti ja korostaa tämän alan tehokkaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä.

Tämän huomioon ottaen yhteisö kieltää kaikkien tällaisten jätteiden suoran ja välillisen viennin MMA:ihin, samalla kun MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset kieltävät tällaisten yhteisöstä tai muista maista peräisin olevien jätteiden suoran tai välillisen tuonnin omalle alueelleen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisiä kansainvälisiä sitoumuksia, jotka sopimuspuolet näillä kahdella alueella ja toimivaltaisissa kansainvälisissä yhteyksissä ovat tehneet tai voivat tulevaisuudessa tehdä.

Nämä määräykset eivät estä jäsenvaltiota, johon MMA on päättänyt viedä jätteitä käsiteltäväksi, palauttamasta käsiteltyjä jätteitä siihen MMA:han, josta ne ovat peräisin.

Yhteisö ja tarvittaessa MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat mahdollisimman nopeasti tarvittavat oikeudelliset ja hallinnolliset toimenpiteet tämän velvoitteen toteuttamiseksi.

2. MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat varmistamaan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen kieltotoimenpiteiden soveltamisen tarkan valvonnan.

3. Tässä artiklassa `vaarallisilla jätteillä` tarkoitetaan vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen liitteissä 1 ja 2 lueteltuja jätteitä.

Radioaktiivisten jätteiden osalta tullaan soveltamaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA:n) vahvistamia määritelmiä ja rajoja. Siihen asti sovelletaan liitteessä VI esitettyjä määritelmiä ja rajoja.

17 artikla

Yhteisö toimittaa MMA:iden pyynnöstä saatavilla olevaa torjunta-aineita ja muita kemiallisia tuotteita koskevaa teknistä tietoa auttaakseen niitä kehittämään ja tehostamaan näiden tuotteiden asianmukaista ja turvallista käyttöä.

Tarvittaessa ja kehitysyhteistyörahoitusta koskevien määräysten mukaisesti voidaan antaa asiantuntija-apua turvallisten olosuhteiden varmistamiseksi kaikissa vaiheissa tällaisten tuotteiden valmistuksesta niiden hävittämiseen.

18 artikla

Yhteisö ja MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset tunnustavat, että on hyödyllistä tässä päätöksessä määrättyjä neuvottelumekanismeja käyttäen vaihtaa näkemyksiä merkittävistä vaaroista, joko koko maapalloon vaikuttavista vaaroista (kuten kasvihuoneilmiöstä, otsonikerroksen ohenemisesta, trooppisten metsien kehityksestä jne.) tai vaikutukseltaan rajatummista ja teollisuusteknologian käytöstä aiheutuvista vaaroista. Yhteisö, jäsenvaltio tai MMA:n toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia tällaisia neuvotteluita, jos nämä vaarat voivat konkreettisesti vaikuttaa MMA:han, ja neuvottelujen tavoitteena on arvioida mahdollisuuksia tämän päätöksen mukaisiin toimiin. Tarvittaessa näissä neuvotteluissa voidaan myös vaihtaa mielipiteitä ennen näistä asioista soveltuvissa kansainvälisissä yhteyksissä käytäviä keskusteluja.

II OSASTO MAATALOUDEN YHTEISTYÖ, ELINTARVIKETURVA JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

19 artikla

Maatalouden ja maaseudun elinkeinojen eli maanviljelyn, karjanhoidon, kalastuksen ja metsänhoidon alan yhteistyön tavoitteena on erityisesti:

- jatkuvasti ja järjestelmällisesti edistää elinkelpoista ja kestävää kehitystä, joka perustuu erityisesti ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen järkevään hoitoon;

- tukea MMA:iden pyrkimyksiä lisätä elintarvikeomavaraisuuttaan erityisesti vahvistamalla niiden kykyä tarjota väestölleen määrältään ja laadultaan riittävä ravinto ja taata sille tyydyttävä ravitsemustaso;

- vahvistaa elintarviketurvaa niin paikallisella kuin alueellisella ja alueiden välisellä tasolla edistämällä elintarviketuotteiden alueellisia kauppavirtoja ja parantamalla kyseisten maiden elintarvikepolitiikan yhteensovittamista;

- taata maaseutuväestölle tulot, joilla voidaan parantaa merkittävästi heidän elintasoaan elintarvikkeita, koulutusta, terveyttä ja elinolosuhteita koskevien perustarpeiden kattamiseksi;

- edistämällä maaseutuväestön, niin miesten kuin naistenkin, aktiivista osallistumista omaan kehittämiseensä järjestämällä maanviljelijöiden ryhmittymiä ja parantamalla tuottajien, niin miesten kuin naistenkin, liittymistä kansalliseen ja kansainväliseen taloudelliseen toimintaan;

- tehostaa naisten osallistumista tuottajina, erityisesti parantamalla heidän mahdollisuuksiaan käyttää tuotantotekijöitä (maata, tuotantopanoksia, luottoa, neuvontapalveluja sekä koulutusta);

- luoda maaseutuympäristöä varten tyydyttävät elinolosuhteet ja tyydyttävä elintapa kehittämällä erityisesti sosiaalista ja kulttuuritoimintaa;

- parantaa maaseudun tuottavuutta, erityisesti siirtämällä sinne soveltuvaa teknologiaa ja hyödyntämällä järkevästi kasvi- ja eläinvaroja;

- vähentää sadonkorjuun jälkeisiä tappioita;

- keventää naisten työtaakkaa, muun muassa edistämällä tarkoituksenmukaista sadonkorjuun jälkeistä ja elintarvikkeiden jalostuksessa käytettävää teknologiaa;

- monipuolistaa maaseudun työpaikkoja luovia toimintoja ja kehittää tuotantoa tukevia toimintoja;

- nostaa tuotannon arvoa jalostamalla maa-, karja-, kalastus- ja metsätaloustuotteita paikalla;

- taata entistä parempi tasapaino maatalouden elintarviketuotannon ja vientiin suuntautuvan tuotannon välillä;

- kehittää ja tehostaa sellaista maataloustutkimusta, joka sopii maan ja alueen luonnonoloihin ja ihmisten elinoloihin ja vastaa neuvontapalvelujen ja elintarviketurvan vaatimuksiin;

- suojella edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti luonnonympäristöä, erityisesti sellaisen toiminnan avulla, joka pyrkii suojelemaan ja säilyttämään ekosysteemejä.

20 artikla

1. Edellä 19 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimenpiteiden on oltava mahdollisimman monimuotoisia ja konkreettisia niin paikallisella, alueellisella kuin alueiden välisellä tasolla.

2. Ne suunnitellaan ja pannaan täytäntöön MMA:iden määrittelemän strategian ja politiikan toteuttamiseksi ja niiden omaa tärkeysjärjestystä kunnioittaen.

3. Maatalousalan yhteistyössä tuetaan tällaista politiikkaa ja tällaisia strategioita tämän päätöksen määräysten mukaisesti.

21 artikla

1. Tuotannon kehittäminen edellyttää kasvi- ja eläintuotannon järkevää tehostamista, johon kuuluu:

- sateenvaraisten viljelmien viljelymenetelmien parantaminen ja maaperän hedelmällisyyden säilyttäminen;

- kasteluviljelmien kehittäminen, erityisesti erilaisten vesijärjestelyjen avulla (kylän vesihuolto, vesistöjen säännöstely ja maanparannus), jolla taataan se, että viljelijät ja paikallisyhteisöt hoitavat vesivarat mahdollisimman hyvin ja taloudellisesti; toimiin kuuluu myös olemassa olevien järjestelyjen kunnostaminen;

- viljelytekniikoiden parantaminen ja nykyaikaistaminen sekä tuotannontekijöiden tehokkaampi hyödyntäminen (parannetut lajikkeet ja rodut, maatalouden koneet ja laitteet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet);

- karjatalouden alalla eläinten ruokinnan kehittäminen (laidunten tehokkaampi hoito, rehutuotannon kehittäminen, uusien vesijakelupisteiden rakentaminen ja vanhojen kunnostaminen) ja eläinten terveyden parantaminen, mukaan lukien tätä varten tarvittavien perusrakenteiden kehittäminen;

- maanviljelyn ja karjanhoidon tehokkaampi yhdistäminen;

- kalatalouden alalla kalaviljelyolojen nykyaikaistaminen ja vesiviljelyn kehittäminen.

2. Muita tuotannon kehittämisen edellytyksiä ovat:

- maataloutta tukevan jalostus- ja palvelutoiminnan, kuten maatalouden ja maaseudun laitteiden sekä tuotantopanosten valmistuksen, nykyaikaistamisen ja edistämisen sekä tarvittaessa niiden maahantuonnin lisääminen;

- paikallisiin olosuhteisiin mukautettujen maatalouden säästö- ja luottojärjestelmien perustaminen tai tehostaminen, millä pyritään edistämään maanviljelijöiden mahdollisuuksia käyttää tuotantotekijöitä;

- maanviljelijöiden etua ajavan, paikallisiin olosuhteisiin sopivan politiikan ja kannustustoimenpiteiden edistäminen tuottavuuden lisäämiseksi ja maanviljelijöiden tulotason parantamiseksi.

22 artikla

Tuotannon kannattavuuden varmistamiseksi maatalouden yhteistyöllä pyritään varmistamaan:

- riittävät säilytysmahdollisuudet ja sopivat varastotilat tuottajille;

- tehokas tautien, tuholaisten ja muiden tuotantotappioita aiheuttavien tekijöiden torjunta;

- kaupan pitämisen perusjärjestelyt, jotka perustuvat asianmukaiselle taloudellisia varoja ja tarvittavia laitteita omaavalle tuottajajärjestölle ja soveltuville yhteyksille;

- kaupan kanavien joustava toiminta, jossa otetaan huomioon kaikki julkiset tai yksityiset aloitteet ja sallitaan toimitukset paikallisille markkinoille, maan puutteesta kärsiville alueille ja kaupunkimarkkinoille ulkopuolisista lähteistä riippuvuuden vähentämiseksi;

- mekanismeja, joiden avulla voidaan välttää sekä toimitushäiriöt (varmuusvarastointi) että yllättävät hintojen heilahtelut (interventiovarastointi);

- tuotteiden jalostus, pakkaaminen ja kaupan pitäminen, erityisesti kehittämällä käsityöyksikköjä ja maatalousteollisia yksikköjä niiden mukauttamiseksi markkinoiden kehitykseen.

23 artikla

Maaseudun kehitystä edistäviin toimiin kuuluu:

- tuottajien järjestäytyminen ryhmittymiksi ja yhteisöiksi, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet hyötyä yhteisistä sopimuksista, sijoituksista ja yhteisesti omistetuista tarvikkeista;

- naisten osallistumisen edistäminen ja sen aktiivisen roolin tunnustaminen, joka heillä on maaseudun tuotannon ja talouden kehittämisen täysimääräisinä osapuolina;

- maaseudun elintapojen kannalta elintärkeän sosiaalisen ja kulttuuritoiminnan (kuten terveyden, koulutuksen ja kulttuurin) kehittäminen;

- maaseudun tuottajien, miesten ja naisten, kouluttaminen asianmukaisen neuvonta- ja opastuspalvelun avulla;

- kouluttajien kouluttamisedellytysten kehittäminen kaikilla tasoilla.

24 artikla

Maataloustieteellisen ja -teknologisen tutkimuksen alalla tehtävällä yhteistyöllä edistetään:

- kasvi- ja eläintuotannon paikallisiin luonnonolosuhteisiin ja sosiaalis-taloudellisiin olosuhteisiin sopivien paikallisten ja alueellisten tutkimusmahdollisuuksien kehittämistä MMA:issa;

- erityisesti lajikkeiden ja rotujen, tuotteiden ravintoarvon ja pakkauslaadun kehittämistä, sekä tuottajien saatavilla olevien teknologian ja toimintamenetelmien kehittämistä;

- MMA:ssa, AKT-valtiossa tai muussa kuin AKT-valtiossa saatujen, muissa MMA:issa tai AKT-valtioissa käytettäviksi soveltuvien tutkimustulosten tehokkaampaa levitystä;

- neuvontapalveluja tällaisten tutkimustulosten välittämiseksi mahdollisimman suurelle käyttäjäjoukolle;

- tutkimustyön yhteensovittamisen edistämistä ja tehostamista erityisesti alueellisella ja kansainvälisellä tasolla sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimien toteuttamista.

25 artikla

Maatalouden yhteistyöhankkeet toteutetaan kehitysrahoitusyhteistyölle vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, ja ne voivat koskea myös:

1) teknisen yhteistyön alalla:

- yhteisön, MMA:iden ja AKT-valtioiden välistä sekä MMA:iden ja AKT-valtioiden välistä tiedonvaihtoa, joka koskee esimerkiksi vedenkäyttöä, tuotannon tehostamista ja tutkimustuloksia,

- kokemusten vaihtoa eri alojen, kuten luotto- ja säästötoiminnan, osuuskuntatoiminnan, keskinäisten vakuutusyhtiöiden, käsiteollisuuden ja maaseudun pienteollisuuden ammattilaisten välillä;

2) rahoitusyhteistyön alalla:

- tuotannontekijöiden hankintaa,

- markkinoita säätelevien elimien tukemista tuotanto-ongelmia ja kaupan pitämisen ongelmia koskevan yhtenäisen politiikan perusteella,

- osallistumista maatalousluottojärjestelmien rahoituksen järjestämiseen,

- puiteluottojen avaamista maataloustuottajille, maanviljelijöiden ammatillisille järjestöille, käsityöläisille, naisyhteisöille ja maaseudun pienteollisuudelle niiden toiminnan (kuten hankinnan, kaupan pitämisen perustoiminnan ja varastoinnin) mukaan, samoin kuin erityistoimia toteuttaville ryhmittymille,

- MMA:iden ja yhteisön teollisia valmistuskeinoja ja ammatillisia kykyjä yhdistävien toimenpiteiden tukemista käsityö- tai teollisuusyksiköissä, tuotantopanosten ja laitteiden valmistusta sekä tuotteiden huoltoa, pakkaamista, varastointia, kuljetusta ja jalostusta.

26 artikla

1. MMA:iden elintarviketurvaan tähtääviä yhteisön toimia suunnataan kyseisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten elintarvikestrategioiden tai -politiikan sekä niiden määrittelemien kehitystavoitteiden mukaisesti.

Nämä toimet on toteutettava yhteistoiminnassa tämän päätöksen välineiden kanssa yhteisön politiikan ja siitä johtuvien toimenpiteiden mukaisesti ja yhteisön kansainvälisiä sitoumuksia noudattaen.

2. Tässä yhteydessä voidaan halukkaiden MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten kanssa laatia monivuotinen maaohjelma niiden elintarvikehuollon ennakoitavuuden parantamiseksi.

27 artikla

Saatavilla olevien maataloustuotteiden osalta yhteisö sitoutuu varmistamaan kaikkiin MMA:ihin suuntautuvan viennin osalta mahdollisuuden vientituen pitempiaikaiseen ennakkovahvistamiseen, joka koskee niiden elintarviketarpeet huomioon ottaen määriteltyjä tuotteita.

Tämä ennakkovahvistaminen voidaan tehdä vuodeksi, ja sitä sovelletaan kunakin tämän päätöksen voimassaolovuotena edellyttäen, että tuen taso vahvistetaan komission yleisesti noudattamien menetelmien mukaisesti.

28 artikla

Tämän osaston määräyksiä täytäntöön pantaessa olisi erityisesti autettava vähiten kehittyneitä MMA:ita täysimääräisesti hyödyntämään tämän osaston määräyksiä. Kyseisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kiinnitetään erityistä huomiota näiden MMA:iden erityisongelmiin, jotta niiden toimivaltaisten viranomaisten määrittelemät politiikat ja strategiat elintarvikeomavaraisuuden ja -turvan vahvistamiseksi voitaisiin toteuttaa. Tässä yhteydessä yhteistyö koskee erityisesti tuotantoa (mukaan lukien fyysisten, teknisten ja taloudellisten tuotantopanosten hankinta), kuljetusta, kaupan pitämistä, pakkausta ja varastoinnin perusrakenteiden luomista.

29 artikla

MMA:t voivat toimivaltaisten viranomaistensa pyynnöstä hyödyntää Maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyökeskuksen palveluja; keskuksen tavoitteet ja tehtävät on lueteltu yleissopimuksen 53 artiklassa.

Mahdolliset kustannukset, jotka aiheutuvat mainitun keskuksen palveluista MMA:iden hyväksi rahoitetaan 154 artiklassa tarkoitetuista varoista sen kolmen vyöhykkeen siitä osuudesta, johon nämä MMA:t kuuluvat.

III OSASTO KALASTUKSEN KEHITTÄMINEN

30 artikla

MMA:iden kalavarojen hyödyntämisen kehittämisen edistämiseksi kalastusalaan sovelletaan kaikkia tässä päätöksessä määrättyjä avustus- ja yhteistyömekanismeja, erityisesti sen kolmannen osan III osastossa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaista taloudellista ja asiantuntija-apua.

Tällä yhteistyöllä on seuraavat ensisijaiset tavoitteet:

- parantaa ympäristön ja luonnonvarojen tuntemusta;

- lisätä keinoja, joilla suojellaan kalavaroja ja tarkkaillaan niiden järkevää hyödyntämistä;

- edistää MMA:iden kalavarojen ja sellaisten avomeren kalavarojen järkevää hyödyntämistä, joiden osalta MMA:illa ja yhteisöllä on yhteisiä etuja;

- lisätä kalastuksen - mukaan lukien vesiviljelyn ja muun kuin teollisen kalastuksen - panosta maaseudun kehittämisessä painottamalla kalastuksen merkitystä elintarviketurvan vahvistamisessa sekä kyseisten yhteisöjen ravitsemuksen ja sosiaalis-taloudellisten olojen parantamisessa; tämä edellyttää muun muassa naisten työn osuuden tunnustamista ja tukemista pyynnin jälkeisessä ja kaupan pitämisen vaiheessa;

- lisätä kalastuksen panosta teollisuuden kehittämisessä kalansaaliita, tuotantoa, jalostusta ja vientiä kasvattamalla.

31 artikla

Yhteisön kalastuksen kehittämiseen antamaan tukeen kuuluu muun muassa seuraaville aloille annettava tuki:

a) kalastustuotteiden tuotanto, mukaan lukien kalastusalusten, -laitteiden ja -kaluston hankinta, maaseutuyhteisöjen ja kalateollisuuden tarvitsemien perusrakenteiden kehittäminen ja vesiviljelyhankkeiden tukeminen erityisesti avaamalla erityisiä puiteluottoja sopiville MMA:iden toimielimille, joiden tehtävänä on huolehtia jälleenlainauksesta asianomaisille henkilöille;

b) kalastuksen hoito ja suojelu, mukaan lukien kalavarojen ja vesiviljelymahdollisuuksien arviointi; ympäristönhoidon ja -valvonnan parantaminen ja MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten valmiuksien kehittäminen MMA:iden rannikon edustalla sijaitsevien yksinomaisten talousvyöhykkeiden kalavarojen järkeväksi hoitamiseksi;

c) kalastustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, mukaan lukien pyynti-, jalostus- ja jakelutoimintojen ja kaupan pitämisen kehittäminen; pyynnin jälkeisen hävikin vähentäminen ja kalan hyötykäytön ja kalastustuotteisiin perustuvan ravitsemuksen lisäämiseen tarkoitettujen ohjelmien edistäminen;

d) MMA:iden kansalaisten koulutustarpeet kaikilla kalastuksen alueilla, MMA:iden tutkimusmahdollisuuksien kehittäminen ja vahvistaminen sekä alueellisen yhteistyön edistäminen kalastuksen hoidon ja kehittämisen alalla.

32 artikla

Sovellettaessa 30 ja 31 artiklaa olisi huolehdittava erityisesti, että vähiten kehittyneillä MMA:illa on mahdollisuus kehittää mahdollisimman tehokkaasti kykyjään hoitaa omia kalavarojaan.

33 artikla

Meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja mahdollisimman hyvä käyttö toteutetaan suoralla tai alueellisella yhteistyöllä tai tarvittaessa kansainvälisten järjestöjen välityksellä.

IV OSASTO YHTEISTYÖ PERUSHYÖDYKKEIDEN ALALLA

34 artikla

MMA-ETY-yhteistyössä perushyödykkeiden alalla otetaan huomioon:

- monien MMA:iden talouden suuri riippuvuus perushyödykkeiden viennistä;

- näiden valtioiden useimmissa tapauksissa heikkenevä vientitilanne, joka on enimmäkseen seurausta maailmanmarkkinahintojen epäsuotuisasta kehityksestä;

- useilla perushyödykealoilla niin MMA:iden omassa taloudessa kuin kansainvälisellä tasolla ilmenevien ongelmien rakenteellinen luonne.

35 artikla

Tämän alan yhteistyön tärkeimmät tavoitteet ovat:

- monipuolistaa MMA:iden taloutta sekä laaja-alaisesti että toimialakohtaisesti erityisesti jalostusta, kaupan pitämistä, jakelua ja kuljetusta (JKJK:ta) kehittämällä;

- parantaa MMA:iden perushyödykkeiden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla niiden tuotanto-, kaupan pitämisen ja jakelumenetelmien uudelleenjärjestelyn ja järkiperäistämisen avulla.

On käytettävä kaikki aiheelliset keinot, jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin; tätä varten on käytettävä yhteensovitetulla tavalla tämän päätöksen välineitä ja voimavaroja.

36 artikla

Perushyödykkeiden alan yhteistyötoimilla kehitetään kansainvälisiä, alueellisia ja paikallisia markkinoita; näitä toimia toteutetaan päätöksen, ja erityisesti sen kehitysyhteistyörahoitusta koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja menettelytapojen mukaisesti. Yhteistyötoimiin voivat kuulua myös:

1) inhimillisten voimavarojen hyödyntäminen, mukaan lukien erityisesti:

- kyseisten alojen toimijoille tarkoitetut koulutus- ja harjoitteluohjelmat;

- alaan erikoistuneiden paikallisten tai alueellisten koulujen ja oppilaitosten tukeminen;

2) ETY:n ja MMA:iden taloudellisten toimijoiden sijoitusten edistäminen kyseisellä alalla, erityisesti:

- tiedotus- ja valistustoimet, jotka on suunnattu niille toimijoille, jotka voivat sijoittaa MMA:iden perushyödykkeitä monipuolistaviin ja niiden arvoa lisääviin toimintoihin;

- tehokkaampi riskipääoman käyttö sellaisten yritysten osalta, jotka haluavat sijoittaa näihin JKJK-toimintoihin;

- asiaa koskevien määräysten soveltaminen sijoitusten edistämisessä, suojelussa, rahoituksessa ja tukemisessa;

3) kyseessä olevan alan toimintojen edellyttämien perusrakenteiden ja erityisesti kuljetus- ja tietoliikenneverkkojen kehittäminen ja parantaminen.

37 artikla

Pyrittäessä 35 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin kiinnitetään huomiota erityisesti seuraavaan:

- huolehditaan, että paikallisilta, alueellisilta ja kansainvälisiltä markkinoilta tulevat viestit otetaan aiheellisella tavalla huomioon;

- otetaan huomioon toteutettujen toimien taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset;

- varmistetaan eri MMA:iden toteuttamien strategioiden entistä suurempi johdonmukaisuus sekä alueellisesti että kansainvälisesti;

- edistetään voimavarojen tehokasta jakamista kyseessä olevien tuotantoalojen toimintojen ja toimijoiden kesken.

V OSASTO TEOLLISUUDEN KEHITTÄMINEN SEKÄ VALMISTUS JA JALOSTUS

38 artikla

MMA:iden teollisuuden kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi olisi huolehdittava sellaisen yhteisen ja kestävän kehitysstrategian luomisesta, joka yhdistää eri alojen toiminnat toisiinsa. Maataloutta ja maaseudun kehittämistä, valmistusta, kaivostoimintaa, energiaa, perusrakenteita ja palveluja koskevat alakohtaiset strategiat olisi siis suunniteltava siten, että edistetään näiden alojen sisäistä ja välistä vuorovaikutusta, jotta paikallinen arvonlisäys on mahdollisimman suuri ja voidaan luoda siinä määrin kuin mahdollista tosiasiallinen mahdollisuus valmistettujen tuotteiden vientiin ja turvata samalla ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen suojelu.

Näihin tavoitteisiin pyritään panemalla täytäntöön teollista yhteistyötä koskevien erityismääräysten lisäksi kauppajärjestelmää, MMA:iden tuotteiden kaupan edistämistä sekä yksityisiä sijoituksia koskevia määräyksiä.

39 artikla

Teollisen yhteistyön, joka on tärkeä teollisuuden kehittämisen väline, tavoitteena on:

a) luoda perusta ja puitteet yhteisön ja MMA:iden tehokkaalle yhteistyölle valmistuksen ja jalostuksen, kivennäis- ja energiavarojen hyödyntämisen sekä liikenteen ja viestinnän aloilla;

b) edistää teollisuusyritysten kehitykselle sekä paikallisille ja ulkomaisille sijoituksille otollisten olosuhteiden luomista;

c) parantaa sellaisten olemassa olevien teollisuusyritysten valmiuksien hyödyntämistä ja kunnostaa sellaisia olemassa olevia yrityksiä, jotka voivat olla elinkelpoisia vahvistamalla MMA:iden talouksien tuotantokykyä;

d) kannustaa MMA:iden kansalaisia perustamaan yrityksiä ja osallistumaan yritysten toimintaan, erityisesti sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, jotka tuottavat ja/tai käyttävät paikallisia tuotantopanoksia; tukea uusia ja vahvistaa olemassa olevia yrityksiä;

e) tukea sellaisen uuden teollisuuden perustamista, joka tuottaa kannattavalla tavalla hyödykkeitä paikallisille markkinoille ja takaa muun kuin perinteisen vientialan kasvun siten, että tulot kasvavat, sekä luoda työtilaisuuksia ja kasvattaa reaalituloja;

f) kehittää yhteisön ja MMA:iden välille yhä läheisempiä suhteita teollisuuden alalla ja kannustaa entistä enemmän erityisesti MMA:iden ja ETY:n teollisten yhteisyritysten nopeaa luomista;

g) tukea MMA:iden ammatillisia yhteisöjä sekä muita toimielimiä, jotka käsittelevät teollisuusyrityksiä tai yritysten kehittämistä koskevia asioita.

40 artikla

Yhteisö antaa apuaan MMA:ille niiden toimielinten kehittämiseksi, niiden rahoituslaitosten vahvistamiseksi sekä niiden teollisuuteen liittyvien perusrakenteiden luomiseksi, kunnostamiseksi ja parantamiseksi. Yhteisö tukee MMA:ita myös niiden teollisuuden rakenteiden yhdentämispyrkimyksissä alueellisella ja alueiden välisellä tasolla.

41 artikla

Yhteisö antaa MMA:n toimivaltaisten viranomaisten hakemuksesta kaiken tasoista teollisen koulutuksen alalla tarvittavaa apua, erityisesti sellaista apua, joka koskee teollisen koulutuksen tarpeiden arviointia ja niitä vastaavien ohjelmien luomista, paikallisten tai alueellisten teollisten koulutuslaitosten perustamista ja toimintaa, MMA:iden kansalaisten koulutusta asianmukaisissa laitoksissa, yhteisössä tai MMA:issa tapahtuvaa työpaikkakoulutusta sekä yhteisön ja MMA:iden teollisten koulutuslaitosten ja MMA:iden teollisten koulutuslaitosten sekä niiden ja muiden kehitysmaiden vastaavien laitosten välillä.

42 artikla

Teollisuuden kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi yhteisö tukee kaikenlaisten sellaisten elinkelpoisten teollisuusyritysten luomista ja laajentamista, joita MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset pitävät tavoitteidensa toteutumisen ja ensisijaisina pitämiensä teollistamista koskevien asioiden kannalta tärkeinä.

Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin alueisiin:

i) perushyödykkeiden valmistus ja jalostus:

a) raaka-aineita kansallisella tai alueellisella tasolla vientiin jalostava teollisuus;

b) paikallisiin tarpeisiin perustuva ja paikallisia voimavaroja hyödyntävä, paikallisiin ja alueellisiin markkinoihin keskittyvä ja ensisijaisesti pieni tai keskisuuri teollisuus; maatalouden nykyaikaistamiseen, maataloustuotannon tehokkaaseen jalostukseen ja maatalouden tuotantopanosten ja työkalujen valmistukseen suuntautunut teollisuus;

ii) koneenrakennus-, metallurginen ja kemianteollisuus:

a) ensisijaisesti MMA:iden olemassa olevien tehtaiden ja laitteiden ylläpidon varmistamiseksi perustetut, työkaluja ja laitteita valmistavat koneenrakennusyritykset. Näiden yritysten olisi tuettava ensisijaisesti valmistus- ja jalostusalaa, tärkeitä vientialoja sekä perustarpeita tyydyttäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

b) metallurginen teollisuus, joka harjoittaa MMA:iden kaivostuotteiden jatkojalostusta MMA:iden mekaanisen ja kemianteollisuuden tarpeisiin;

c) kemianteollisuus, erityisesti pieni ja keskisuuri, joka huolehtii muulle teollisuudelle, samoin kuin maatalouteen ja terveydenhuoltoon tarkoitettujen kivennäistuotteiden jatkojalostuksesta;

iii) teollisuuskapasiteetin parantaminen ja hyödyntäminen:

mahdollisesti elinkelpoisen teollisuuskapasiteetin kunnostus, parempi hyödyntäminen, tervehdyttäminen, uudelleenjärjestely ja kunnossapito. Tällöin olisi annettava etusija teollisuudelle, jonka tuotteissa on hyvin vähän maahantuotuja osia, ja jolla on vaikutusta sitä edeltäviin ja sen jälkeisiin vaiheisiin sekä suotuisa vaikutus työllisyyteen. Parannustoiminnalla olisi pyrittävä luomaan kunnostettujen yritysten elinkelpoisuudelle tarvittavat olosuhteet.

43 artikla

Yhteisö auttaa MMA:ita kehittämään tämän päätöksen voimassaoloaikana ensisijaisesti 42 artiklassa tarkoitettua elinkelpoista teollisuutta kunkin MMA:n toimivaltaisten viranomaisten voimavarojen ja päätösten mukaan ottaen huomioon niiden käytettävissä olevat varat sekä teollisten rakenteiden mukauttamisen MMA:issa, yhteisössä ja maailmassa tapahtuviin muutoksiin.

44 artikla

Yhteisö osallistuu keskinäisen edun hengessä MMA:iden ja ETY:n yritysten välisen, MMA:iden yritysten keskinäisen sekä MMA:iden ja AKT-valtioiden yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen tiedotustoiminnan ja teollisuutta edistävän toiminnan avulla.

Tällaisen toiminnan tavoitteena on tehostaa säännöllistä tietojenvaihtoa, järjestää teollisuuden alalla tarvittavat yhteisön, MMA:iden ja AKT-valtioiden teollisuuspolitiikan päätöksentekijöiden, teollisuuden edistäjien ja taloudellisten toimijoiden väliset suhteet, tehdä tutkimuksia, erityisesti soveltuvuustutkimuksia, helpottaa MMA:iden teollisuuden edistämisestä vastaavien toimielinten perustamista ja toimintaa ja edistää yhteissijoituksia, alihankkijasopimuksia ja kaikkia muita yhteisön jäsenvaltioiden, MMA:iden ja AKT-valtioiden yritysten välisen yhteistyön muotoja.

45 artikla

Yhteisö osallistuu pienten ja keskisuurten yritysten perustamiseen ja kehittämiseen käsityö-, kauppa-, palvelu- ja teollisuusalalla ottaen huomioon toisaalta sen tärkeän aseman, joka näillä yrityksillä on nykyaikaisilla ja epävirallisilla aloilla muodostamansa monipuolisen talousverkoston vuoksi sekä MMA:iden yleisessä kehityksessä, ja ottaen huomioon toisaalta näiden yritysten tarjoamat edut ammatillisten taitojen hankkimisen, asianmukaisen teknologian integroidun siirron ja soveltamisen sekä paikallisen työvoiman parhaan hyödyntämisen alalla. Yhteisö tukee myös alakohtaista arviointia ja toimintaohjelmien luomista, tarvittavien perusrakenteiden luomista, samoin kuin tiedottamista, teollisuuden edistämistä, neuvontaa, koulutusta, luottoja tai takuita ja teknologian siirtoa tarjoavien toimielinten vahvistamista ja toimintaa.

Yhteisö ja MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset edistävät jäsenvaltioiden, MMA:iden ja AKT-valtioiden pienten ja keskisuurten yritysten välistä yhteistyötä ja yhteyksiä.

46 artikla

MMA:iden auttamiseksi niiden kehittäessä teknologista perustaansa ja omia kykyjään tieteelliseen ja teknologiseen kehitykseen sekä sellaisin edellytyksin tapahtuvan teknologian hankinnan, siirron ja mukauttamisen helpottamiseksi, joiden avulla teknologiasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja kustannukset voidaan vähentää mahdollisimman pieniksi, kehitysrahoitusyhteistyön välinein voidaan tukea erityisesti:

a) teollisuuteen liittyvien tieteellisten ja teknisten perusrakenteiden luomista ja vahvistamista MMA:issa;

b) tutkimus- ja kehitysohjelmien laatimista ja toteuttamista;

c) MMA:iden, AKT-valtioiden, yhteisön, jäsenvaltioiden ja muiden maiden tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien yksilöimistä ja luomista;

d) soveltuvan paikallisen teknologian vahvistamiseen ja asianmukaisen ulkomaisen, erityisesti muista kehitysmaista peräisin olevan, teknologian hankintaan tarkoitettujen toimintojen luomista ja edistämistä;

e) teollisuusteknologian yksilöintiä, arviointia ja hankintaa, mukaan lukien neuvottelut teknologian, patenttien ja muun ulkomaisen teollisuusomaisuuden hankkimiseksi edullisin ehdoin erityisesti rahoituksena ja/tai muina aiheellisina järjestelyinä yhdessä yhteisössä sijaitsevien yritysten ja toimielinten kanssa;

f) MMA:ille annettavaa neuvontaa teknologian siirtoa koskevien säännösten valmistelua ja saatavissa olevien tietojen hankintaa varten erityisesti, kun on kyse teknologiasopimusten ehdoista, teknologian laadusta ja lähteistä sekä MMA:iden ja muiden maiden tiettyjen teknologioiden käytöstä saamista kokemuksista;

g) MMA:iden keskinäisen sekä MMA:iden ja AKT-valtioiden tai muiden kehitysmaiden välisen teknologisen yhteistyön edistämistä, mukaan lukien tutkimus- ja kehitysyksikköjen tukeminen erityisesti aluetasolla, kaikkien näillä MMA:illa olevien erityisen sopivien tieteellisten ja teknisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi;

h) kaikin mahdollisin tavoin yhteisössä saatavilla olevien asiakirjalähteiden ja muiden tietolähteiden saatavuuden ja käytön helpottamista.

47 artikla

Jotta MMA:t voisivat täysimääräisesti hyödyntää kauppajärjestelmää ja muita tämän päätöksen määräyksiä, toteutetaan niin yhteisön kuin muillakin ulkomaisilla markkinoilla toimia MMA:iden teollisuustuotteiden kaupan pitämisen edistämiseksi, samoin kuin toimia MMA:iden keskinäisen sekä MMA:iden ja AKT-valtioiden välisen teollisuustuotteiden kaupan edistämiseksi ja kehittämiseksi. Nämä toimet koskevat erityisesti markkinatutkimuksia, kaupan pitämistä, valmistettujen tuotteiden laatua ja standardisointia 152 ja 153 artiklan mukaisesti sekä 84 ja 85 artikla huomioon ottaen.

48 artikla

MMA:t voivat toimivaltaisten viranomaistensa pyynnöstä hyödyntää Teollisuuden kehittämiskeskuksen (TKK:n), jonka tavoitteet on määritelty yleissopimuksen 89 artiklassa ja toimet lueteltu saman yleissopimuksen 90 artiklassa, tai yhteisön yritystoiminnan edistämistä koskevan politiikan mukaisesti perustettujen Euroneuvontakeskusten palveluja.

Mahdolliset kustannukset, jotka aiheutuvat Teollisuuden kehittämiskeskuksen tai Euroneuvontakeskuksen palveluista MMA:iden hyväksi rahoitetaan 154 artiklassa tarkoitetuista varoista sen kolmen vyöhykkeen siitä osuudesta, johon nämä MMA:t kuuluvat.

49 artikla

Tätä osastoa sovellettaessa yhteisö kiinnittää huomiota erityisesti vähiten kehittyneiden MMA:iden tarpeisiin luodakseen perustan niiden teollistumiselle (teollisuuspolitiikan ja -strategioiden muotoilulle, talouden perusrakenteille ja teolliselle koulutukselle) ja pyrkii hyödyntämään erityisesti raaka-aineita ja muita paikallisia voimavaroja erityisesti seuraavilla alueilla:

- raaka-aineiden jalostus;

- teknologian kehittäminen, siirto ja soveltaminen;

- pientä ja keskisuurta teollisuutta edistävän toiminnan kehittäminen ja rahoittaminen;

- teollisuuden perusrakenteiden kehittäminen sekä energia- ja kivennäisvarojen hyödyntäminen;

- riittävä tieteellisten ja teknisten alojen koulutus;

- laitteiden ja tuotantopanosten tuottaminen maaseudulle.

Tällaiset toimet voidaan toteuttaa Teollisuuden kehittämiskeskuksen (TKK:n) tai Euroneuvontakeskusten avustuksella.

2. Yhden tai useamman vähiten kehittyneen MMA:n pyynnöstä TKK antaa erityistukea teollisuuden edistämis- ja kehittämismahdollisuuksien selvittämiseen paikalla, erityisesti raaka-aineiden jalostuksen sekä maaseudun koneiden ja laitteiden ja tuotantopanosten tuottamisen alalla.

50 artikla

Teollisen yhteistyön täytäntöön panemiseksi yhteisö tukee sille MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten aloitteesta tai niiden suostumuksella esitettyjen ohjelmien, hankkeiden ja toimien toteutusta. Se käyttää tällöin kaikkia tässä päätöksessä määrättyjä keinoja ja erityisesti kehitysrahoitusyhteistyön mukaisia keinoja, erityisesti niitä, jotka kuuluvat pankin tehtäviin, sanotun kuitenkaan rahoittamatta toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa MMA:ita saamaan rahoitusta muista lähteistä.

Yhteisön rahoitusta saavat teollisen yhteistyön ohjelmat, hankkeet ja toimet toteutetaan tämän päätöksen kolmannen osan III osaston määräysten mukaisesti teollisuusalan tukitoimien erityispiirteet huomioon ottaen.

VI OSASTO KAIVOSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

51 artikla

Kaivostoiminnan kehittämisen päätavoitteena on

- hyödyntää kaikenlaisia kivennäisvaroja tavalla, joka takaa kaivostoiminnan kannattavuuden niin vientimarkkinoilla kuin paikallisilla markkinoilla ottaen huomioon myös ympäristöä koskevat näkökohdat, ja

- hyödyntää inhimillisten voimavarojen mahdollisuuksia

monipuolisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi ja nopeuttamiseksi.

52 artikla

Yhden tai useamman MMA:n toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä yhteisö toteuttaa asiantuntija-apu- tai koulutustoimia MMA:iden geologian ja kaivosalan tieteellisten ja teknisten valmiuksien vahvistamiseksi, jotta ne voisivat paremmin hyödyntää saatavilla olevia tietoja ja suunnata tutkimus- ja malminetsintätoimintansa niiden mukaisesti.

53 artikla

Tarvittaessa yhteisö tukee paikalliset ja kansainväliset taloudelliset tekijät huomioon ottaen ja monipuolisuuteen pyrkien taloudellisen ja asiantuntija-avun muodossa MMA:iden kaivosalan tutkimus- ja malminetsintäpyrkimyksiä kaikilla tasoilla, niin maalla kuin mannerjalustalla, sellaisena kuin se kansainvälisessä oikeudessa määritellään.

Yhteisö antaa tarvittaessa taloudellista ja asiantuntija-apua paikallisten, kansallisten tai alueellisten malminetsintärahastojen perustamiseksi MMA:ihin.

54 artikla

MMA:iden malmi- ja kivennäisvarojen hyödyntämispyrkimysten tukemiseksi yhteisö osallistuu elinvoimaisten talousyksiköiden kunnostamiseen, ylläpitoon, järkeistämiseen ja nykyaikaistamiseen, minkä tarkoituksena on niiden toimivuuden ja kilpailukyvyn parantaminen.

Yhteisö osallistuu myös uusien elinvoimaisten hankkeiden yksilöimiseen, perustamiseen ja täytäntöönpanoon sijoitus- ja hallintomahdollisuuksien ja markkinoiden kehityksen mukaisesti ottaen huomioon erityisesti soveltuvuus- ja esisijoitustutkimuksen rahoituksen.

Erityistä huomiota kiinnitetään:

- pienten ja keskisuurten hankkeiden merkitystä lisääviin toimiin, jotka edistävät paikallisten kaivosyhtiöiden toimintaa; tämä koskee erityisesti teollisuuden ja maatalouden käyttöön tarkoitettuja kivennäisiä, erityisesti kotimaisille tai alueellisille markkinoille tarkoitettuja, samoin kuin uusia tuotteita; sekä

- ympäristönsuojelutoimintaan.

Yhteisö tukee myös MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyrkimyksiä:

- vahvistaa kaivostoimintaa tukevia perusrakenteita;

- toteuttaa toimenpiteitä, joilla taataan, että kaivostoiminnan kehittämisestä koituu mahdollisimman suuri hyöty tuottajamaiden yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle kehitykselle, kuten kaivostoiminnasta saatavien tulojen mahdollisimman hyvää käyttöä ja kaivostoiminnan kehittämisen yhdistämistä teollisuuden kehittämiseen ja aiheelliseen aluesuunnittelupolitiikkaan;

- edistää sijoituksia; sekä

- edistää alueellista yhteistyötä.

55 artikla

Edellä määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen edistämiseksi yhteisö on valmis antamaan taloudellista ja teknistä apua MMA:iden kaivostoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämistä yhteisön käytettävissä olevia välineitä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti.

Kaivoshankkeiden toteuttamista valmistelevien tutkimusten ja sijoitusten osalta yhteisö voi antaa apua riskipääomana, mahdollisesti yhdessä asianomaisten MMA:iden pääomapanosten ja muiden rahoituslähteiden kanssa 156 artiklassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Näissä määräyksissä tarkoitettuja varoja voidaan yhteisen edun mukaisissa hankkeissa täydentää:

a) yhteisön muilla rahoitusvaroilla ja teknisillä voimavaroilla;

b) toimilla, jotka tähtäävät julkisten ja yksityisten pääomien liikkeelle saamiseen, mukaan lukien myös yhteisrahoitukset.

56 artikla

Pankki voi perussääntönsä mukaisesti tapauksen mukaan osoittaa 154 artiklassa vahvistettua suuremman määrän omia varojaan asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisön yhteisen edun mukaisiksi tunnustamiin kaivostoiminnan sijoitushankkeisiin.

VII OSASTO ENERGIA-ALAN KEHITTÄMINEN

57 artikla

Ottaen huomioon energiatilanteen vakavuuden suurimmassa osassa MMA:ita, mikä johtuu osittain öljytuotteiden maahantuonnista riippuvuuden monissa maissa aiheuttamasta kriisistä, ja ottaen huomioon fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutuksen ilmastoon tällä alueella olisi tehtävä yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi näiden MMA:iden energiaongelmiin.

Erityisesti painotetaan energia-alan ohjelmia, energian säästöä ja järkevää käyttöä edistävää toimintaa, energiavarojen tutkimista sekä uusien ja uusiutuvien energialähteiden taloudellisesti ja teknisesti asianmukaisen käytön edistämistä.

58 artikla

Energia-alan yhteistyöllä tuetaan perinteisten ja muiden kuin perinteisten energiavarojen kehittämistä ja MMA:iden omavaraisuutta.

Energia-alan kehittämisen tärkeimpiä tavoitteita on:

a) edistää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä hyödyntämällä ja kehittämällä kotimaisia ja alueellisia energialähteitä aiheellisten teknisten, taloudellisten ja ympäristöolosuhteiden perusteella;

b) lisätä energiatuotannon ja energian käytön tehokkuutta ja tarvittaessa energiaomavaraisuutta;

c) edistää korvaavien, uusien ja uusiutuvien energialähteiden kasvavaa käyttöä;

d) parantaa kaupunkialueiden, syrjäseutujen ja maaseudun elinolosuhteita ja tarjota näiden alueiden energiaongelmiin niiden tarpeisiin ja paikallisiin voimavaroihin soveltuvia ratkaisuja.

59 artikla

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi energia-alan yhteistyö voi yhden tai useamman asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä keskittyä:

a) asianmukaisten tietojen keruuseen, erittelyyn ja jakamiseen;

b) MMA:iden omien energiavarojen hoidon ja valvonnan tehostamiseen niiden omien kehitystavoitteiden mukaisesti, jotta niillä olisi mahdollisuus arvioida energian kysyntää ja tarjontaa ja saada aikaan strateginen energiasuunnittelu, muun muassa tukemalla energiaohjelmien valmistelua ja antamalla asiantuntija-apua energiapolitiikan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaville osastoille;

c) kehityshankkeiden ja -ohjelmien energia-alaa koskevien vaikutusten erittely, kiinnittäen huomiota energiansäästöön ja pääasiallisten energialähteiden korvausmahdollisuuksiin. Tällaisen toiminnan tarkoituksena on lisätä uusien ja uusiutuvien energialähteiden merkitystä, erityisesti maaseudulla, paikallisiin tarpeisiin ja voimavaroihin soveltuvien ohjelmien ja hankkeiden avulla;

d) soveltuvien pieniin ja keskisuuriin energia-alan kehityshankkeisiin perustuvien toimintaohjelmien toteuttamiseen;

e) sijoitusmahdollisuuksien kehittäminen paikallisten ja alueellisten energiavarojen tutkimiseen ja hyödyntämiseen sekä energiavaltaisen teollisuuden mahdollistavien poikkeuksellisten energiantuotantopaikkojen hyödyntämiseen;

f) soveltuvan teknologian tutkimuksen, soveltamisen ja levittämisen sekä energia-alan työvoimatarpeiden edellyttämän koulutuksen edistämiseen;

g) MMA:iden tutkimus- ja kehitystoiminnan tehostamiseen, erityisesti uusien ja uusiutuvien energialähteiden osalta;

h) energian tuotannon, kuljetuksen ja jakelun edellyttämien perusrakenteiden kunnostamiseen kiinnittämällä huomiota erityisesti maaseudun sähköistämiseen;

i) MMA:iden keskinäisen sekä näiden ja AKT-valtioiden välisen energia-alan yhteistyön edistämiseen, erityisesti MMA:iden, AKT-valtioiden ja muiden yhteisön tukea saavien lähivaltioiden yhteistyöhön.

60 artikla

Edellä määritellyt tavoitteet voidaan toteuttaa antamalla yhteisön taloudellista ja asiantuntija-apua MMA:iden energiavarojen hyödyntämiseksi yhteisön käytettävissä olevia välineitä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti.

Energiahankkeiden toteuttamista valmistelevien tutkimusten ja sijoitusten osalta yhteisö voi antaa apua riskipääomana, mahdollisesti yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden ja MMA:iden pääomapanosten ja muiden rahoituslähteiden kanssa, 156 artiklan yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Näiden määräysten mukaisia varoja voidaan yhteisen edun mukaisissa hankkeissa täydentää:

a) yhteisön muilla rahoitusvaroilla ja teknisillä voimavaroilla;

b) toimilla, jotka tähtäävät julkisten ja yksityisten pääomien liikkeelle saamiseen, mukaan lukien myös yhteisrahoitukset.

61 artikla

Pankki voi perussääntönsä mukaisesti osoittaa tapauksen mukaan 154 artiklassa määrättyä suuremman määrän omia varojaan asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisön yhteisen edun mukaisiksi tunnustamiin energia-alan sijoitushankkeisiin.

VIII OSASTO YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

62 artikla

1. Yhteisö korostaa, että:

i) yritykset ovat tärkeimpiä välineitä, joiden avulla on mahdollista saavuttaa taloudellisen verkoston vahvistamiselle, elinkeinoalojen välisen yhdentymisen edistämiselle, työpaikkojen luomiselle, tulojen lisäämiselle ja osaamisen tason kohottamiselle asetetut tavoitteet;

ii) MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten nykyisiä pyrkimyksiä oman taloutensa uudelleen rakentamiseksi on täydennettävä pyrkimyksillä lujittaa ja laajentaa niiden tuotantopohjaa. Yritysalalla on oltava ensisijainen asema MMA:iden kasvua elvyttävissä strategioissa;

iii) MMA:iden yritystoiminnan edistämiseksi ja eurooppalaisten sijoitusten kannustamiseksi olisi luotava vakaa ja suotuisa ympäristö sekä tehokas kansallinen ja paikallinen rahoitusala;

iv) yksityisestä alasta, erityisesti MMA:iden talouksille ominaisiin olosuhteisiin paremmin soveltuvista pienistä ja keskisuurista yrityksistä, on tehtävä elinvoimaisempi ja sen asemaa on vahvistettava. Myös pienimuotoisia yrityksiä ja käsiteollisuutta olisi edistettävä ja tuettava;

v) assosioinnin tavoitteita ja siinä ensisijaisina pidettyjä asioita noudattavia yksityisiä ulkomaisia sijoittajia on kannustettava osallistumaan MMA:iden kehityspyrkimyksiin. Näille sijoittajille olisi annettava oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu ja heille olisi taattava suotuisa, turvallinen ja ennakoitavissa oleva sijoitusympäristö;

vi) MMA:iden voimavarojen hyödyntäminen edellyttää MMA:iden yrittäjyyden tukemista.

2. On pyrittävä käyttämään yhä suurempi osuus päätöksen rahoitusvaroista yrittäjyyden ja sijoitusten edistämiseen sekä välittömästi tuottavan toiminnan toteuttamiseen.

63 artikla

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi on tarpeen käyttää kaikkia tässä päätöksessä määrättyjä välineitä, kuten asiantuntija-apua, seuraavilla toiminta-alueilla yksityisen alan kehityksen tukemiseksi:

a) yritysten oikeudellisten ja verotuksellisten olosuhteiden parantamisen tukeminen sekä ammatillisten järjestöjen ja kauppakamarien aseman laajentaminen yritysten kehittämisessä;

b) yritysten luomisen ja kehittämisen suora tukeminen (yrityksen käynnistämiseen liittyvät erityispalvelut, entisten julkisen alan työntekijöiden uudelleensijoittamisen tukeminen, teknologian siirron sekä teknologian, liikkeenjohtoa koskevien palvelujen ja markkinatutkimusten kehittämisen tukeminen);

c) yritystoimintaa tukevien palvelujen kehittäminen siten, että yrityksille tarjotaan neuvontaa oikeudellisissa, teknisissä ja liikkeenjohdollisissa asioissa;

d) erityisohjelmat, joiden tarkoituksena on kouluttaa yritysjohtajia ja kehittää heidän kykyjään erityisesti pienyrityksissä ja epävirallisilla aloilla.

64 artikla

Säästämisen ja paikallisten rahoitusalojen kehityksen tukemiseksi kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin alueisiin:

a) paikallisen säästämisen aikaansaamisen ja rahoitusvälityksen kehittämisen tukeminen;

b) rahoituslaitosten uudelleenjärjestämistä ja uudistamista varten annettava asiantuntija-apu.

65 artikla

Yhteisö antaa MMA:iden yritysten kehityksen tukemiseksi taloudellista ja asiantuntija-apua, jollei kolmannen osan III osastossa vahvistetuista edellytyksistä muuta johdu.

IX OSASTO PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

1 luku Yhteistyön tavoitteet ja periaatteet

66 artikla

1. Palvelualalla on tärkeä merkitys kehityspolitiikan muotoilussa, ja tämän alueen yhteistyötä on tarpeen kehittää.

2. Yhteisö tukee MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyrkimyksiä vahvistaa mahdollisuuksiaan tuottaa palveluja talouksiensa toiminnan parantamiseksi, maksutaseongelmiensa lieventämiseksi ja alueellisen yhdentymiskehityksen edistämiseksi.

3. Näiden toimien tavoitteena on taata, että MMA:t saavat mahdollisimman suuren hyödyn tämän päätöksen määräyksistä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla ja että ne voivat:

- toimia mahdollisimman suotuisin edellytyksin yhteisön markkinoilla sekä kotimaan, alueellisilla ja kansainvälisillä markkinoilla monipuolistaen MMA:iden tavara- ja palvelukaupan valikoimaa ja lisäten sen arvoa ja määrää;

- vahvistaa yhteisiä valmiuksiaan kasvavan taloudellisen yhdentymisen ja toiminnallisen tai tietyn erityisalan yhteistyön lujittamisen avulla;

- edistää yritysten kehittämistä erityisesti kannustaen MMA-ETY-sijoituksia palvelujen alalle uusien työpaikkojen luomiseksi, tulojen saamiseksi ja jakamiseksi sekä MMA:iden erityistarpeisiin sopivan teknologian siirron ja mukauttamisen helpottamiseksi;

- saada mahdollisimman suuren hyödyn paikallisesta ja alueellista matkailusta ja kehittää osuuttaan maailman matkailussa;

- toteuttaa kehityksensä kannalta tarpeelliset liikenne- ja viestintäverkot sekä tietojärjestelmät ja telemaattiset järjestelmät;

- kehittää ammatillista koulutusta ja asiantuntemuksen siirtoa ottaen huomioon sen merkittävän aseman, joka inhimillisillä voimavaroilla on palvelujen kehittämisessä.

4. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sovelletaan palvelualan yhteistyötä koskevien erityisten määräysten lisäksi kauppaa, kaupan edistämistä, teollisuuden kehittämistä, sijoituksia, opetusta ja koulutusta koskevia määräyksiä.

67 artikla

1. Kun otetaan huomioon palvelujen laajuus ja niiden epätasainen vaikutus kehitykseen, ja jotta yhteisön avulla olisi mahdollisimman suuri vaikutus MMA:iden kehitykseen, kiinnitetään erityistä huomiota palveluihin, joita niiden talouden toiminta edellyttää seuraavilla alueilla:

- taloudellista kehitystä tukevat palvelut;

- matkailu;

- liikenne, viestintä ja tietojenkäsittely.

2. Palvelualan yhteistyön toteuttamiseksi yhteisö tukee sille MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten aloitteesta tai niiden suostumuksella esitettyjen ohjelmien, hankkeiden ja toimien toteutusta. Se käyttää tällöin kaikkia tässä päätöksessä määrättyjä keinoja ja erityisesti kehitysrahoitusyhteistyön sille antamia keinoja, mukaan lukien pankin käytettävissä olevat keinot.

68 artikla

Palvelujen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota vähiten kehittyneiden MMA:iden erityistarpeisiin ja taloudelliseen tilanteeseen.

2 luku Taloudellista kehitystä tukevat palvelut

69 artikla

Tämän alan yhteistyötavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyöhön kuuluvat kaupalliset palvelut, unohtamatta kuitenkaan tiettyjä talousympäristön kehittämisen edellyttämiä julkisluontoisia palveluja, kuten tullimenettelyjen tietokoneistamista, ja etusija annetaan seuraaville palveluille:

- ulkomaankaupan tukipalvelut;

- yritysten tukipalvelut;

- alueellisen yhdentymisen tukipalvelut.

70 artikla

MMA:iden ulkoisen kilpailukyvyn palauttamisen tukemiseksi palvelualan yhteistyössä annetaan etusija ulkomaankaupan tukipalveluille, joiden soveltamisalaan kuuluvat seuraavat tekijät:

i) soveltuvien kaupan perusrakenteiden luominen erityisesti sellaisten toimien avulla, joiden tavoitteena on ulkomaankaupan tilastojen kehittäminen, tullimenettelyjen automatisointi, satamien ja lentoasemien hallinto ja läheisempien yhteyksien luominen eri kaupan osapuolten, kuten viejien, kauppaa rahoittavien elinten, tullin ja keskuspankkien välille;

ii) erityisesti kauppaan suuntautuvien palvelujen, kuten kauppaa edistävien toimien, tehostaminen, jota sovelletaan myös palvelualoihin;

iii) muiden ulkomaankauppaan liittyvien palvelujen, kuten kaupan rahoitus-, selvitys- ja maksujärjestelmien tai tietoverkkojen käyttömahdollisuuden kehittäminen.

71 artikla

MMA:iden talouselämän rakenteen vahvistamisen edistämiseksi ja yrityksen kehitystä koskevat määräykset huomioon ottaen kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin alueisiin:

i) neuvontapalvelut yrityksille niiden toiminnan parantamiseksi helpottamalla erityisesti mahdollisuutta käyttää liikkeenjohdon, kirjanpidon ja tietotekniikan alan palveluja sekä oikeus-, vero- ja rahoituspalveluja;

ii) riittävien, asianmukaisten ja joustavien rahoitusjärjestelmien luominen palvelualan yritysten kasvun tai perustamisen edistämiseksi;

iii) MMA:iden valmiuksien vahvistaminen rahoituspalvelujen alalla, asiantuntija-apu vakuutus- ja luottolaitosten kehittämiseksi kaupan edistämisen ja kehittämisen alueella.

72 artikla

Taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi, mikä on omiaan luomaan elinvoimaisia talousalueita, ja alueellista yhteistyötä koskevat määräykset huomioon ottaen kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin alueisiin:

i) MMA:iden keskinäistä sekä näiden ja AKT-valtioiden välistä tavaranvaihtoa tukevat palvelut kaupallisten toimenpiteiden, kuten markkinatutkimusten, avulla;

ii) MMA:iden keskinäisen sekä näiden ja AKT-valtioiden välisen palvelujen kaupan laajentamisen edellyttämät palvelut täydentävyyden parantamiseksi erityisesti laajentamalla tavanomaiset kaupan edistämistoimenpiteet koskemaan palvelualaa, mukauttamalla niitä tarvittaessa;

iii) sellaisten alueellisten palvelukeskusten luominen, joiden on tarkoitus tukea talouden erityisaloja tai yhteistä alakohtaista politiikkaa, erityisesti nykyaikaisia viestintä- ja tietoverkostoja ja tietopankkeja kehittämällä.

3 luku Matkailu

73 artikla

Ottaen huomioon matkailun huomattavan merkityksen MMA:ille toteutetaan toimenpiteitä ja toimintaa matkailun kehittämiseksi ja tukemiseksi. Näitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa kaikissa vaiheissa matkailutuotteen yksilöinnistä kaupan pitämiseen ja myynnin edistämiseen.

Tavoitteena on tukea MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyrkimyksiä saada mahdollisimman suuri hyöty paikallisesta, alueellisesta ja kansainvälisestä matkailusta ottaen huomioon matkailun vaikutus talouden kehitykseen, sekä edistää yhteisöstä ja muista lähteistä peräisin olevia, matkailun kehittämiseen MMA:issa suunnattuja yksityisiä rahavirtoja. Erityistä huomiota kiinnitetään tarpeeseen yhdistää matkailu väestön sosiaaliseen, sivistykselliseen ja taloudelliseen elämään.

74 artikla

Matkailun edistämiseksi tarkoitettujen erityistoimien tavoitteena on asianmukaisen politiikan määritteleminen, mukauttaminen ja kehittäminen paikallisella, alueellisella, osa-alueiden ja kansainvälisellä tasolla. Matkailun kehittämisohjelmat ja -hankkeet perustuvat tähän politiikkaan seuraavilla neljällä alueella:

a) inhimillisten voimavarojen hyödyntäminen ja toimielinten kehittäminen, johon kuuluu muun muassa:

- johtotason toimihenkilöiden erityisosaamista koskeva ammatillinen koulutus sekä julkisen ja yksityisen alan soveltuvien tasojen koulutus tyydyttävän suunnittelun ja kehityksen takaamiseksi,

- matkailunedistämiskeskusten perustaminen ja vahvistaminen,

- erityisväestöryhmien ja matkailualalla aktiivisesti toimivien julkisten ja yksityisten järjestöjen sekä matkailua tukevien alojen henkilöstön koulutus ja valmennus,

- MMA:iden sekä niiden ja AKT-valtioiden välinen koulutuksen, asiantuntija-avun ja toimielinten kehittämisen alueella tapahtuva yhteistyö ja vaihto;

b) tuotekehittely, johon kuuluu muun muassa:

- matkailutuotteen yksilöiminen, muiden kuin perinteisten ja uusien matkailutuotteiden kehittely, olemassa olevien tuotteiden mukauttaminen, mukaan lukien kulttuuriperinnön sekä ekologisten ja ympäristöarvojen säilyttäminen ja hyödyntäminen, eläinten ja kasvien, historiallisten, yhteiskunnallisten ja muiden luonnonarvojen hoito, suojelu ja säilyttäminen sekä lisäpalvelujen kehittäminen,

- MMA:iden matkailualalla tehtävien yksityisten sijoitusten ja erityisesti yhteisyritysten edistäminen,

- hotellialan asiantuntija-avun toimittaminen,

- matkailualan markkinoille tarkoitettujen käsityönä tehtyjen kulttuuriesineiden valmistaminen;

c) markkinoiden kehittäminen, johon kuuluu muun muassa:

- tavoitteiden ja markkinoiden kehittämissuunnitelmien määrittelyn ja toteuttamisen tukeminen paikallisella, osa-alueiden, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla,

- tuki MMA:iden pyrkimyksille saada käyttöönsä matkailualan palveluja, kuten keskusvarausjärjestelmiä sekä lentoliikenteen valvonta- ja turvajärjestelmiä,

- markkinoiden yhdenmukaisiin kehittämissuunnitelmiin ja -ohjelmiin sisältyvät ja markkina-aseman parantamiseksi tehtävät myynninedistämistoimenpiteet ja -välineet, jotka kohdistuvat perinteisten ja muiden kuin perinteisten markkinoiden tärkeimpiin matkailuvirtojen kehittäjiin, samoin kuin erityistoimet, kuten osallistuminen erityisiin kaupallisiin tilaisuuksiin, esimerkiksi messuihin, laatukirjallisuuden, -elokuvien ja kaupan pitämisen tarvikkeiden tuottaminen;

d) tutkimus ja tiedotus, johon kuuluu muun muassa:

- matkailua koskevien tiedotusjärjestelmien kehittäminen sekä tilastotietojen kokoaminen, erittely, jakaminen ja hyödyntäminen,

- sen sosiaalis-taloudellisen vaikutuksen arvioiminen, joka matkailulla on MMA:iden talouteen, painottaen erityisesti yhteyksien kehittämistä muihin MMA:iden ja niiden alueiden, joissa ne sijaitsevat, muihin aloihin, kuten elintarviketeollisuuteen, rakennusalaan, teknologiaan ja liikkeenjohtoon.

4 luku Liikenne, viestintä ja tietojenkäsittely

75 artikla

1. Liikennealan yhteistyön tarkoituksena on maantie- ja rautatieliikenteen, satamalaitteiden sekä meri-, sisävesi- ja lentoliikenteen kehittäminen.

2. Viestintäalan yhteistyön tarkoituksena on postipalvelujen ja tietoliikenteen kehittäminen, mukaan lukien radioliikenne ja tietojenkäsittely.

3. Näiden alueiden yhteistyöllä on erityisesti seuraavat tavoitteet:

a) tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden liikkuvuutta edistävien olosuhteiden luominen paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

b) kustannustehokkuuteen perustuvien, sosiaalis-taloudellisen kehityksen tarpeita vastaavien ja käyttäjien tarpeisiin ja asianomaisten MMA:iden talouden kokonaistilanteeseen sopivien järjestelmien luominen, kunnostus, ylläpito ja järkevä hyödyntäminen;

c) liikenne- ja viestintäjärjestelmien parempi toisiaan täydentävyys paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

d) paikallisten järjestelmien yhdenmukaistaminen ja niiden teknologian kehitykseen mukauttamisen edistäminen;

e) valtioiden välisen viestinnän ja liikenteen esteiden vähentäminen erityisesti lakien, asetusten ja hallinnollisten menettelyjen osalta.

76 artikla

1. Kaikissa kyseisissä toimintaohjelmissa ja -hankkeissa pyritään takaamaan riittävä teknologian ja asiantuntemuksen siirto.

2. Erityistä huomiota kiinnitetään MMA:iden kansalaisten liikenne- ja viestintäjärjestelmien suunnittelua, johtamista, ylläpitoa ja toimintaa koskevaan koulutukseen.

77 artikla

1. Lentoliikenteellä on tärkeä merkitys MMA:iden keskinäisten sekä niiden ja AKT-valtioiden välisten ja MMA:iden ja yhteisön välisten taloudellisten, sivistyksellisten ja sosiaalisten suhteiden vahvistamisessa, syrjäisten tai vaikeapääsyisten alueiden yhteyksien parantamisessa ja matkailun kehittämisessä.

2. Tämän alan yhteistyöllä pyritään edistämään MMA:iden paikallisten ja alueellisten lentoliikennejärjestelmien sopusointuista kehitystä ja MMA:iden lentolaivaston mukauttamista teknologian kehitykseen, Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ilmailusuunnitelman toteuttamista, matkustajien saapumiseen liittyvien perusrakenteiden parantamista ja kansainvälisten toimintastandardien soveltamista, lentokoneiden huoltokeskusten kehittämistä ja parantamista, koulutusta ja nykyaikaisten lentoasemien turvajärjestelmien kehittämistä.

78 artikla

1. Meriliikenteellä on tärkeä merkitys taloudellisen kehityksen sekä MMA:iden ja yhteisön välisen kaupan edistämisen liikkeellepanevana voimana.

2. Tämän alan yhteistyön tavoitteena on taata tehokkaiden ja luotettavien meriliikennepalvelujen sopusointuinen kehittäminen taloudellisesti tyydyttävissä olosuhteissa helpottamalla kaikkien osapuolten aktiivista osallistumista noudattaen periaatetta, joka koskee esteetöntä mahdollisuutta harjoittaa kaupallista liikennettä.

79 artikla

Meriliikenteelle annettavan taloudellisen ja asiantuntija-avun yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota:

- tehokkaiden ja luotettavien meriliikennepalvelujen tosiasialliseen kehittämiseen MMA:issa, erityisesti sataman perusrakenteiden mukauttamiseen liikenteen tarpeisiin sekä satamakaluston kunnossapitoon;

- käsittelykaluston ja uivan kaluston kunnossapitoon tai hankintaan, ja kaluston mukauttamiseen teknologian kehitykseen;

- alueiden välisen laivaliikenteen kehittämiseen MMA:iden keskinäisen sekä näiden ja AKT-valtioiden välisen yhteistyön edistämiseksi ja MMA:iden laivaliikennealan toiminnan kehittämiseksi;

- teknologian siirtoon, johon sisältyvät myös monikuljetukset ja konttiliikenteeseen siirtyminen yhteisyritysyritysten edistämiseksi;

- soveltuvien oikeus- ja hallintorakenteiden luomiseen ja satamahallinnon parantamiseen erityisesti ammatillisen koulutuksen avulla;

- saarten välisen laivaliikenteen ja yhteysrakenteiden kehittämiseen ja kasvavaan yhteistyöhön taloudellisten toimijoiden kanssa.

80 artikla

Erityisesti korostetaan laivaliikenteen turvallisuuden, miehistön turvallisuuden sekä saastumista ehkäisevien toimien edistämistä.

81 artikla

1. Viestintäalan yhteistyössä kiinnitetään erityistä huomiota teknologian kehittämiseen tukemalla MMA:iden pyrkimyksiä luoda ja kehittää tehokkaita järjestelmiä. Siihen kuuluvat satelliittiviestintää koskevat tutkimukset ja ohjelmat, jos se on toiminnallisesti perusteltua, erityisesti alueellisella ja osa-alueiden tasolla. Tämän alan yhteistyö koskee myös meteorologian ja kaukokartoituksen alalla satelliitin avulla tehtävässä maan havainnoinnissa käytettäviä keinoja, joita käytetään erityisesti aavikoitumisen ja kaikkien saastumisen muotojen torjumisessa samoin kuin luonnonvarojen hoidossa, erityisesti maataloudessa ja kaivostoiminnassa, sekä aluesuunnittelussa.

2. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseudun tietoliikenteeseen tämän alueen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi.

82 artikla

Tietojenkäsittelyalan yhteistyön tavoitteena on MMA:iden tietojenkäsittelyn ja telematiikan alan mahdollisuuksien parantaminen tukemalla tämän alan merkitystä korostavien maiden pyrkimyksiä hankkia ja ottaa käyttöön tietojärjestelmiä, kehittää tehokkaita telemaattisia verkkoja, joihin sisältyvät myös kansainväliset taloustiedot, aikanaan alkava tietokoneosien ja -ohjelmistojen valmistus MMA:issa ja MMA:iden osallistuminen tietojenkäsittelyn sekä kirjojen ja aikakauslehtien julkaisualan kansainväliseen toimintaan.

83 artikla

Liikenne- ja viestintäalan yhteistoimintaa toteutetaan kolmannen osan III osastossa vahvistettujen määräysten ja menettelyjen mukaisesti.

X OSASTO KAUPAN KEHITTÄMINEN

84 artikla

Yhteisö toteuttaa 100 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimia kaupan kehittämiseksi kaikissa vaiheissa tuotesuunnittelusta tuotteiden jakeluun.

Näiden toimien tavoitteena on taata, että MMA:t saavat mahdollisimman suuren hyödyn tämän päätöksen määräyksistä kaupan, maatalouden ja teollisen yhteistyön alalla ja voivat toimia mahdollisimman suotuisin edellytyksin yhteisön markkinoilla sekä kotimaan, osa-alueiden, alueellisilla ja kansainvälisillä markkinoilla monipuolistaen MMA:iden tavaroiden ja palvelujen kaupan valikoimaa ja lisäten tämän kaupan arvoa ja määrää.

85 artikla

1. Kaupan ja palvelujen kehittämistä sekä MMA:iden ja yhteisön välisen kaupan kehittämistä edistettäessä kiinnitetään erityistä huomiota toimiin, joiden tarkoituksena on lisätä MMA:iden itsenäisyyttä, kehittää MMA:iden keskinäistä sekä näiden ja AKT-valtioiden välistä kauppaa ja kansainvälistä kauppaa sekä kehittää kaupan ja palvelualan alueellista yhteistyötä.

2. MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä toteutettavat toimenpiteet koskevat ensisijaisesti seuraavia alueita:

- yhdenmukaisten kauppastrategioiden luominen;

- inhimillisten voimavarojen hyödyntäminen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen kaupan ja palvelujen alalla;

- MMA:iden kaupan ja palvelujen kehittämisestä vastaavien toimielinten luominen, mukauttaminen ja vahvistaminen kiinnittäen erityisesti huomiota vähiten kehittyneiden MMA:iden toimielinten erityistarpeisiin;

- MMA:iden tuotteiden laadun parantamista, tuotteiden mukauttamista markkinoiden tarpeisiin ja markkinoiden monipuolistamista koskevien pyrkimysten tukeminen;

- kaupan kehittämistoimenpiteet, erityisesti MMA:iden, yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden taloudellisten toimijoiden välisten yhteyksien ja tiedonvaihdon tehostaminen;

- MMA:iden tukeminen nykyaikaisten kaupan pitämisen tekniikoiden soveltamiseksi tuotantoon suuntautuviin aloihin ja ohjelmiin, kuten maaseudun kehittämiseen ja maatalouteen;

- MMA:iden tukipalvelujen perusrakenteiden kehittämistä ja parantamista koskevien pyrkimysten tukeminen, mukaan lukien kuljetus- ja varastointitoiminnot, tavaroiden ja palvelujen tehokkaan jakelun varmistamiseksi ja MMA:iden viennin lisäämiseksi;

- MMA:iden tukeminen niiden omien mahdollisuuksien, tietojärjestelmien ja kaupan aseman ja merkityksen taloudellisessa kehityksessä ymmärtämisen kehittämiseksi;

- pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen tuotteiden, markkinoiden ja kaupallisten yhteishankkeiden yksilöimiseksi ja kehittämiseksi.

3. Rahoituspäätökset voivat menettelyjen nopeuttamiseksi kattaa monivuotisia ohjelmia täytäntöönpanomenettelyjä koskevan 196 artiklan määräysten mukaisesti.

4. MMA:ille voidaan myöntää tukea messuihin, näyttelyihin ja kauppamatkoihin ainoastaan, jos nämä järjestelyt ovat olennainen osa yleismaailmallisia kaupan kehittämisohjelmia.

5. Vähiten kehittyneiden MMA:iden osallistumista erilaiseen kaupalliseen toimintaan kannustetaan erityismääräysten avulla, joita ovat erityisesti henkilökunnan matkakulujen ja näyttelyesineiden kuljetuksesta aiheutuvien kustannusten maksaminen sen osallistuessa paikallisiin, alueellisiin tai kolmansissa maissa järjestettäviin messuihin, näyttelyihin ja kauppamatkoihin, mukaan lukien näyttelykojujen väliaikaisesta pystyttämisestä ja/tai vuokraamisesta aiheutuvat kulut. Vähiten kehittyneille MMA:ille myönnetään erityistukea myynninedistämisaineiston valmistamista ja/tai ostamista varten.

86 artikla

Tässä päätöksessä määrättyjen välineiden osalta ja kehitysyhteistyörahoituksen määräysten mukaisesti kaupan ja palvelujen kehittämiseen myönnettävään tukeen sisältyy asiantuntija-apu vakuutus- ja luottolaitosten luomiseksi ja kehittämiseksi kaupan kehittämisen yhteydessä.

87 artikla

Niiden määrärahojen lisäksi, joita jokainen MMA voi 187 artiklassa tarkoitettujen maakohtaisten ohjelmien osalta käyttää toisen osan IX ja X osastossa tarkoitettujen alojen kehittämistoimien rahoittamiseen, voi yhteisön näiden toimien rahoittamiseen myöntämä osuus, jos on kyse alueellisista toimista, olla 90 artiklassa tarkoitettujen alueellisten yhteistyöohjelmien osalta 154 artiklassa määrätyn suuruinen.

XI OSASTO KULTTUURI- JA SOSIAALIALAN YHTEISTYÖ

88 artikla

Yhteistyöllä edistetään MMA:iden itsenäistä ihmiskeskeistä kehitystä, jonka juuret ovat kunkin kansan kulttuurissa. Inhimillinen ja kulttuuriulottuvuus koskee kaikkia aloja ja se ilmentyy kaikissa kehityshankkeissa ja -ohjelmissa. Yhteistyöllä tuetaan sitä politiikkaa ja niitä toimenpiteitä, joita MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat hyödyntääkseen inhimillisiä voimavarojaan, lisätäkseen omaa luomiskykyään ja vahvistaakseen kulttuuri-identiteettiään. Sillä edistetään väestön osallistumista kehitykseen.

Tämä yhteistyö toteutuu erityisesti:

- yhteiskunnallisen ja kulttuuriulottuvuuden huomioon ottamisessa;

- kulttuuri-identiteettien vahvistamisessa ja kulttuurien välisessä vuoropuhelussa, erityisesti kulttuuriperinnön suojelun, kulttuurituotteiden valmistuksen ja levityksen, kulttuuritapahtumien sekä tiedotuksen ja viestinnän yhteydessä;

- inhimillisten voimavarojen hyödyntämisessä, erityisesti kun on kyse opetuksesta ja koulutuksesta, tieteellisestä ja teknisestä yhteistyöstä, naisten asemasta kehityksessä, terveydestä ja ravitsemuksesta, väestöstä ja väestötieteestä.

89 artikla

Kulttuuri- ja sosiaalialan yhteistyötoimia toteutetaan tämän päätöksen kolmannen osan III osastossa vahvistettujen määräysten ja menettelyjen mukaisesti.

XII OSASTO ALUEELLINEN YHTEISTYÖ

90 artikla

1. Yhteisö tukee MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyrkimyksiä alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen keinoin edistää pitkän aikavälin kollektiivista, itsenäistä, itsenäisesti ylläpidettyä ja yhdentynyttä taloudellista, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä sekä parempaa alueellista omavaraisuutta.

Tätä tukea myönnettäessä otetaan huomioon asianomaisten MMA:iden erityiset oikeudelliset järjestelmät.

2. Yhteisön tuki liittyy alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen suuriin tavoitteisiin, jotka MMA:t ovat asettaneet tai tulevat asettamaan alueellisella ja alueiden välisellä sekä kansainvälisellä tasolla.

3. MMA:iden yhteisten mahdollisuuksien edistämiseksi ja parantamiseksi yhteisö antaa näille valtioille tehokasta tukea, joka mahdollistaa alueellisen taloudellisen yhdentymisen sekä 92 ja 93 artiklassa tarkoitetun toiminnallisen ja erityisalan yhteistyön vahvistamisen.

4. Alueellinen yhteistyö voi alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen ulottua maantieteellistä sijaintia laajemmalle. Se käsittää myös MMA:iden keskinäisen alueellisen yhteistyön.

Se koskee myös MMA:iden, AKT-valtioiden ja merentakaisten departementtien välistä yhteistyötä 98 artiklan mukaisesti. AKT-valtioiden ja merentakaisten departementtien osallistumiseen tarvittava rahoitus järjestetään tämän päätöksen mukaisesti MMA:ille myönnetyn rahoituksen lisäksi.

91 artikla

1. Alueellinen yhteistyö koskee toimintaa, josta on sovittu:

- kahden tai useamman MMA:n taikka kaikkien MMA:iden välillä;

- yhden tai useamman MMA:n ja yhden tai useamman naapurivaltion välillä, jotka ovat AKT-valtioita tai muita kuin AKT-valtioita;

- yhden tai useamman MMA:n ja yhden tai useamman AKT-valtion tai merentakaisen departementin välillä;

- useiden alueellisten toimielinten välillä, joiden jäseninä on MMA:ita;

- yhden tai useamman MMA:n sekä alueellisten toimielinten välillä, joiden jäseninä on MMA:ita, AKT-valtioita tai merentakaisia departementteja;

2. Alueellinen yhteistyö voi koskea myös kahden tai useamman MMA:n ja yhden tai useamman naapurina olevan kehitysvaltion, AKT-valtion tai muun kuin AKT-valtion, ja jos erityisolosuhteiden vuoksi on perusteltua, yhden MMA:n ja yhden tai useamman, muun kuin naapurina olevan kehitysvaltion, joka on AKT-valtio tai muu kuin AKT-valtio, välillä sovittuja hankkeita ja ohjelmia.

92 artikla

1. Alueellisessa yhteistyössä kiinnitetään erityistä huomiota:

a) olemassa olevan dynaamisen täydentävyyden arviointiin ja käyttöön kaikilla aiheellisilla aloilla;

b) MMA:iden inhimillisten voimavarojen mahdollisimman suureen hyödyntämiseen, samoin kuin MMA:iden luonnonvarojen mahdollisimman hyvään ja tarkkaan tutkimiseen, säilyttämiseen, jalostamiseen ja hyödyntämiseen;

c) MMA:iden keskinäisen tai näiden ja AKT-valtioiden välisen tieteellisen ja taloudellisen yhteistyön edistämiseen, johon sisältyy 181 artiklan e alakohdassa määrätty MMA:iden ja AKT-valtioiden sisäisten asiantuntija-apuohjelmien tukeminen;

d) talouden monipuolistamisen nopeuttamiseen tuotannon toisiaan täydentävyyden edistämiseksi, yhteistyön ja kehityksen tehostamista MMA:iden alueilla ja niiden välillä, samoin kuin näiden alueiden ja AKT-valtioiden ja merentakaisten departementtien välillä;

e) elintarviketurvan edistämiseen;

f) yhteisiä ominaispiirteitä, yhtäläisyyksiä ja ongelmia omaavien yksittäisten maiden tai alueiden tai maaryhmien välisen yhteysverkoston vahvistamiseen näiden ongelmien ratkaisemiseksi;

g) suurtalouden etujen mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen kaikilla aloilla, joilla alueellinen ratkaisu on paikallista ratkaisua tehokkaampi;

h) MMA:iden markkinoiden laajentamiseen edistämällä MMA:iden keskinäistä sekä MMA:iden, AKT-valtioiden ja kolmansien naapurivaltioiden tai merentakaisten departementtien välistä kauppaa;

i) MMA:iden markkinoiden yhdentymiseen MMA:iden keskinäisen ja niiden sekä AKT-valtioiden välisen kaupan vapauttamisen sekä hallinnollisten, valuutta- ja tariffiesteiden sekä muiden kuin tariffiesteiden poistamisen avulla.

2. Erityisesti painotetaan alueellisen taloudellisen yhdentymisen edistämistä ja tehostamista.

93 artikla

1. Edellä 92 artiklan huomioon ottaen alueellisen yhteistyön soveltamisalaan kuuluvat seuraavat seikat:

a) maatalous ja maaseudun kehittäminen, erityisesti elintarvikeomavaraisuus ja -turva;

b) terveysohjelmat, mukaan lukien perusterveydenhuoltoon ja tärkeimpien tautien, myös eläintautien, torjuntaan liittyvät opetus-, koulutus-, tutkimus- ja tiedotusohjelmat;

c) kalavarojen ja meren luonnonvarojen arviointi, kehittäminen, hyödyntäminen ja säilyttäminen, mukaan lukien tieteellinen ja tekninen yhteistyö yksinomaisten talousvyöhykkeiden valvomiseksi;

d) ympäristön säilyttäminen ja parantaminen, erityisesti sellaisten ohjelmien avulla, joilla pyritään taistelemaan aavikoitumista, eroosiota, metsien häviämistä, rannikkojen tilan huononemista ja laajamittaisen meren pilaantumisen, kuten suurten öljyvuotojen ja muiden saastuttavien aineiden vuotojen vaikutuksia vastaan järkevän ja ekologisesti tasapainoisen kehityksen varmistamiseksi;

e) teollistaminen, mukaan lukien alueellisten ja alueiden välisten tuotantoyritysten ja kaupan yritysten luominen;

f) luonnonvarojen hyödyntäminen, erityisesti energian tuotanto ja jakelu;

g) liikenne ja viestintä: lento- ja laivaliikenne, sisävesiliikenne, postipalvelut ja teleliikennepalvelut;

h) kaupan kehittäminen ja laajentaminen;

i) alueellisten maksujärjestelmien, kuten kaupan selvitys- ja rahoitusjärjestelmien, luomisen tai vahvistamisen tukeminen;

j) MMA:iden avustaminen huumekaupan vastaisessa taistelussa alueellisella ja alueiden välisellä tasolla;

k) MMA:iden, MMA:iden ja ATK-valtioiden välisten sekä AKT-valtioiden ja ETY:n ammatillisten ja kaupan järjestöjen toteuttamien toimintaohjelmien tukeminen tavaroiden tuotannon ja niiden kaupan pitämisen ulkomaan markkinoilla parantamiseksi;

l) opetus ja koulutus, tutkimus, tiede ja teknologia, tietojenkäsittely, johtaminen, tiedotus ja viestintä, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä teknologian vaihdosta ja yliopistojen yhteistyöstä vastaavien toimielinten perustaminen ja vahvistaminen;

m) muut palvelut, mukaan lukien matkailu;

n) yhteiskunnalliseen ja kulttuuriyhteistyöhön liittyvä toiminta, mukaan lukien MMA:iden alueellisella tasolla täytäntöön panemien sellaisten toimintaohjelmien tukeminen, joiden tavoitteena on parantaa naisten asemaa, kohentaa heidän elinolosuhteitaan, laajentaa heidän taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystään ja edistää heidän täysimääräistä osallistumistaan talouden, kulttuurin ja yhteiskunnan kehittämiseen.

94 artikla

1. MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten tai näiden ja asianomaisten AKT-valtioiden asianmukaisesti valtuuttamilla alueellisilla järjestöillä on oltava merkittävä asema alueellisten ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa.

2. Ne voivat osallistua alueellisten ohjelmien ja hankkeiden valmisteluun sekä niiden täytäntöönpanoon ja johtamiseen.

3. Jos yhteisö rahoittaa toimintaa alueellisen yhteistyöelimen välityksellä, tämän rahoituksen lopullisiin edunsaajiin sovellettavista ehdoista sopivat yhteisö ja tämä elin yhteisymmärryksessä sen MMA:n tai niiden MMA:iden kanssa tai tarvittaessa asianomaisen AKT-valtion tai asianomaisten AKT-valtioiden kanssa.

95 artikla

Toiminta on alueellista, jos se edistää välittömästi kahden tai useamman alueen tai maan kehitysongelman ratkaisemista yhteisen toiminnan tai yhteensovitettujen toimien avulla, ja jos se täyttää vähintään yhden seuraavista perusteista:

a) toiminta ulottuu luonteensa tai fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi yhden MMA:n rajojen yli eikä sitä voida toteuttaa yhdessä MMA:ssa eikä jakaa eri MMA:iden omasta puolestaan toteuttamiksi paikallisiksi toimiksi;

b) alueellinen toimintatapa mahdollistaa kansalliseen toimintaan verraten merkittävien suurtalouden etujen saavuttamisen;

c) toiminta on alakohtaisen tai yleisstrategian alueellinen tai alueiden välinen ilmentymä;

d) toiminnasta aiheutuvat kustannukset ja hyöty jakautuvat epätasaisesti siitä hyötyvien alueiden, maiden ja valtioiden kesken.

96 artikla

Yhteisön osuus alueellisessa yhteistyössä sellaisen toiminnan osalta, joka voidaan toteuttaa osittain paikallisella tasolla, vahvistetaan seuraavien tekijöiden mukaan:

a) toiminta tehostaa asianomaisten MMA:iden ja tarvittaessa AKT-valtioiden hallinnon, toimielinten tai näiden alueiden, maiden tai valtioiden yritysten yhteistyötä alueellisten toimielinten kautta tai lainsäädännöllisten tai rahoitusta koskevien esteiden poistamisen kautta;

b) useat MMA:t ja tapauksen mukaan AKT-valtiot ovat tehneet keskenään erityisesti toteutuksen, sijoitusten ja johtamisen jakoa koskevia sitoumuksia.

97 artikla

1. Alueelliseen yhteistyöhön varattuja määrärahoja koskevia rahoituspyyntöjä säätelevät seuraavat yleiset menettelytavat:

a) rahoituspyynnön esittävät kaikki alueelliseen toimintaan osallistuvat MMA:t;

b) jos alueelliset yhteistyötoimet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne saattavat kiinnostaa muita MMA:ita tai AKT-valtioita, komissio ilmoittaa siitä niille yhteisymmärryksessä pyynnön esittäneiden viranomaisten kanssa tai se ilmoittaa tarvittaessa kaikille MMA:ille tai AKT-valtioille. Asiasta kiinnostuneet MMA:t vahvistavat tämän jälkeen, aikovatko ne osallistua kyseiseen toimintaan.

Tämän menettelyn estämättä komissio tutkii viipymättä rahoituspyynnön, jos sen on esittänyt vähintään kaksi MMA:ta tai vähintään yksi MMA ja yksi AKT-valtio. Rahoituspäätös tehdään heti, kun valtiot, joilta asiaa on kysytty, ovat ilmoittaneet aikeistaan;

c) jos yksi MMA assosioituu AKT-valtioihin tai muihin kuin AKT-maihin 94 artiklassa määrätyin edellytyksin, sen yksinomainen pyyntö on riittävä;

d) alueelliset yhteistyöelimet voivat esittää yhtä tai useampaa yksilöityä alueellista yhteistyötointa koskevaa rahoituspyyntöä niiden jäsentensä puolesta ja nimenomaisella suostumuksella, jotka ovat MMA:ita;

e) jokaisessa alueellista yhteistyötä koskevassa rahoituspyynnössä on tarvittaessa oltava esitykset seuraavista seikoista:

i) toiminnassa rahoitettavien tavaroiden ja palvelujen omistus sekä toimintaa ja ylläpitoa koskevan vastuun jakautuminen;

ii) alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän sekä MMA:n, AKT-valtion tai sellaisen toimielimen toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen, jolla on valtuudet allekirjoittaa AKT-rahoitusyleissopimus kaikkien osallistuvien MMA:iden tai tarvittaessa AKT-valtioiden tai toimielinten puolesta.

2. Jokaiseen aluekohtaiseen ohjelmaan voidaan sisällyttää rahoituspyyntöjen esittämistä koskevia erityismääräyksiä.

3. MMA tai MMA:t ja AKT-valtiot tai alueelliset toimielimet, jotka osallistuvat edellä 94 artiklassa määrätyin edellytyksin yhdessä kolmansien maiden kanssa alueelliseen toimintaan, voivat pyytää yhteisöltä rahoitusta sille osuudelle, josta ne ovat vastuussa tai suhteelliselle osuudelle siitä hyödystä, jonka ne tästä toiminnasta saavat.

98 artikla

1. Alueellisen yhteistyön parantamiseksi kannustetaan eri valtioiden, erityisesti kyseisten maantieteellisten alueiden AKT-valtioiden, MMA:iden ja merentakaisten departementtien, toimivaltaisten viranomaisten välisiä neuvotteluja yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten MMA:ista ja merentakaisista departementeista vastaavien viranomaisten kanssa.

2. Kaupallisen alan alueellista yhteistyötä voidaan tehdä alueellisten kauppasopimusten muodossa perustamissopimuksen ja yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

3. Komissio valvoo sillä Euroopan kehitysrahastossa (EKR) ja rakennerahastoissa olevien toimivaltuuksien ja näiden rahastojen kelpoisuusvaatimusten mukaisesti, että MMA:t (EKR), merentakaiset departementit (rakennerahastot) ja AKT-valtiot (EKR) saavat yhteisön rahastoista rahoitusta samalla maantieteellisellä alueella sijaitsevien MMA:iden, merentakaisten departementtien ja AKT-valtioiden yhteisiin alueellisiin hankkeisiin tai ohjelmiin seuraavin edellytyksin:

- yhteisen alueellisen hankkeen tai ohjelman on vastattava yleissopimuksen ja tämän päätöksen asianomaisissa artikloissa määrättyjä tavoitteita, soveltamisalaa ja menettelysääntöjä;

- hankkeiden ja ohjelmien rahoitukseen sovelletaan kyseisen yhteisön rahaston rahoitusta koskevia menettelysääntöjä.

Komissio huolehtii yhteensovittamisesta rahoituksen ja sitä seuraavan hankkeen tai ohjelman toteuttamisen välisenä aikana.

99 artikla

Yhteisön myöntämä rahoitusapu tässä osastossa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään 154 artiklassa.

KOLMAS OSA MMA-ETY-YHTEISTYÖN VÄLINEET

I OSASTO KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

1 luku Yleinen kauppajärjestelmä

100 artikla

1. Kaupallisen yhteistyön osalta tämän päätöksen tavoitteena on edistää MMA:iden ja yhteisön välistä kauppaa ottaen huomioon osapuolten kehitystaso sekä MMA:iden keskinäistä kauppaa.

2. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että MMA:iden yhteisön kanssa käymästä kaupasta saadaan tosiasiallisia lisäetuja sekä tuotteiden markkinoille pääsyn edellytysten parantamiseen MMA:iden kaupan kasvuvauhdin ja erityisesti niiden yhteisöön suuntautuvien vientivirtojen kiihdyttämiseksi ja entistä paremman kaupan tasapainon takaamiseksi asianomaisten osapuolten välillä.

3. Asianomaiset osapuolet panevat tätä varten sekä tämän osaston määräykset että muut aiheelliset tämän päätöksen tämän osan III osastoa sekä toista osaa koskevat toimenpiteet täytäntöön.

101 artikla

1. Tuotaessa MMA:ista peräisin olevia tuotteita yhteisöön ne vapautetaan tulleista ja vaikutukseltaan vastaavista maksuista.

2. Tuotteet, jotka eivät ole MMA:ista peräisin ja jotka ovat vapaassa liikkeessä jossakin MMA:ssa ja joita jälleenviedään sellaisinaan yhteisöön, vapautetaan niitä yhteisöön tuotaessa tulleista ja vaikutukseltaan vastaavista maksuista sillä edellytyksellä, että:

- niistä on maksettu asianomaisessa MMA:ssa tullimaksut tai vaikutukseltaan vastaavat maksut, jotka ovat samansuuruisia tai suurempia kuin yhteisössä samoihin kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden, jotka ovat oikeutettuja suosituimmuuskohtelulausekkeeseen, tuontiin sovellettavat tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut;

- niitä ei ole kokonaan tai osittain vapautettu tai niiden osalta ei ole saatu korvausta maksetuista tulleista tai vaikutukseltaan vastaavista maksuista;

- ne on varustettu vientitodistuksella.

3. Edellä 2 kohdan määräyksiä ei sovelleta:

- perustamissopimuksen liitteessä II olevassa luettelossa tarkoitettuihin maataloustuotteisiin eikä tuotteisiin, joita koskee tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä 11 päivänä marraskuuta 1980 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3033/80(7), sellaisena kuin se viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1436/90(8);

- tuotteisiin, joihin sovelletaan yhteisöön tuotaessa määrällisiä rajoituksia;

- tuotteisiin, joihin sovelletaan yhteisöön tuotaessa polkumyyntitulleja.

4. Siltä osin kuin 2 kohdan määräysten johdosta MMA:ista peräisin olevien tuotteisiin sovelletaan suotuisampaa tullietuusmenettelyä kuin asetuksen (ETY) N:o 715/90(9) mukainen menettely, tullien poistaminen toteutetaan asteittain niiden Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjassa määrättyjen ajanjaksojen ja aikataulujen mukaisesti, jotka koskevat samoja, näistä valtioista yhteisöön, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 1985, tuotuja tuotteita.

Kyseisen asteittaisen poistamisen aikana ja kun yhteisössä, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 1985, sovellettavat tuontitullit ovat erilaisia Espanjan ja Portugalin tuotteiden välillä, kahdesta tullista korkeampaa sovelletaan MMA:sta peräisin oleviin tuotteisiin. Purkaminen aloitetaan, kun samoihin, Espanjan ja Portugalista peräisin oleviin tuotteisiin sovellettavat tullit jäävät alhaisemmiksi kuin MMA:sta peräisin oleviin tuotteisiin sovellettavat tullit.

5. Tämän päätöksen mukaisesti Espanja ja Portugali soveltavat tulleja, jotka on laskettu päätöksen 86/47/ETY, sellaisena kuin sen voimassaoloa on viimeksi pidennetty päätöksellä 90/669/ETY, mukaisesti.

102 artikla

Yhteisö ei sovella määrällisiä rajoituksia eikä toteuta vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä MMA:ista peräisin olevien tuotteiden tuontiin.

103 artikla

1. Mitä 102 artiklassa määrätään, ei estä tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi.

2. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät saa missään tapauksessa olla keino mielivaltaiseen syrjimiseen tai yleensä kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

3. Vaarallisten ja radioaktiivisten jätteiden liikkeistä määrätään tämän päätöksen toisen osan I osastossa.

104 artikla

Tämä päätös ei vaikuta siihen kohteluun, jota yhteisö toteuttaa tiettyjen tuotteiden suhteen soveltaessaan allekirjoittamiaan, kyseisiä tuotteita koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

105 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan Grönlannin osalta, jollei sopimuksen Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten muuttamisesta Grönlannin osalta(10) liitteenä olevassa pöytäkirjassa Grönlantia koskevasta erityisjärjestelmästä määrättyjen edellytysten noudattamisesta muuta johdu.

106 artikla

1. Ottaen huomioon MMA:iden ajankohtaiset kehitystarpeet näiden valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat säilyttää tai ottaa käyttöön yhteisön tai muiden MMA:ista peräisin olevien tuotteiden tuonnin osalta tulleja tai määrällisiä rajoituksia, joita ne pitävät tarvittavina.

2. a) MMA:iden yhteisöön soveltama kauppajärjestelmä ei saa aiheuttaa syrjintää jäsenvaltioiden välillä eikä järjestelmä voi olla vähemmän suotuisa kuin minkä suosituimmuuskohteluun oikeutettu valtio saa osakseen.

b) Tämän päätöksen erityismääräysten estämättä yhteisö ei harjoita minkäänlaista syrjintää MMA:iden välillä kaupan alalla.

c) Edellä a alakohta ei estä MMA:ta myöntämästä tietyille muille MMA:ille tai muille kehitysmaille suotuisampaa järjestelmää kuin yhteisölle myönnetty järjestelmä.

107 artikla

Tanska, Ranska, Alankomaat ja Iso-Britannia toimittavat komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta niiden MMA:iden tullitariffit ja määrälliset rajoitukset, joiden kanssa ne ylläpitävät erityisiä suhteita.

Asianomaiset jäsenvaltiot toimittavat samoin komissiolle myöhemmät muutokset sen mukaisesti kuin niitä tehdään.

108 artikla

1. Tämän luvun soveltamiseksi:

- alkuperätuotteiden ja niihin liittyvien hallinnollisten yhteistyötoimenpiteiden käsitteet määritellään liitteessä II;

- ehdot, joilla hyväksytään yhteisöön sellaiset tuotteet, jotka eivät ole MMA:ista peräisin ja jotka ovat vapaassa liikkeessä jossakin MMA:ssa, sekä näihin ehtoihin liittyvät hallinnolliset yhteistyötoimenpiteet määritellään liitteessä III.

2. Neuvosto päättää yksimielisesti komission ehdotuksesta kaikista muutoksista liitteisiin II ja III.

3. Jos tietyn tuotteen osalta alkuperätuotteen käsitettä ei ole vielä määritelty 1 tai 2 kohdan mukaisesti, jäsenvaltiot soveltavat omia säännöksiään.

109 artikla

1. Jos tämän päätöksen soveltamisesta aiheutuu vakavia häiriöitä jollakin yhteisön tai yhden tai useamman jäsenvaltion talouden toiminnan alalla tai jos soveltaminen vaarantaa niiden rahatalouden ulkoisen vakauden tai jos ilmenee häiriöitä, jotka saattavat johtaa yhteisön tai siihen kuuluvan alueen jonkin toiminnan alan merkittävään heikentymiseen, yhteisö voi toteuttaa tai antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle oikeuden toteuttaa tarvittavat suojatoimenpiteet liitteessä IV vahvistetun menettelyn mukaisesti.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa on valittava ensisijaisesti toimenpiteitä, jotka vähiten häiritsevät assosioinnin ja yhteisön toimivuutta. Nämä toimenpiteet on rajoitettava niihin, jotka ovat ehdottomasti välttämättömiä ilmenneiden häiriöiden poistamiseksi.

110 artikla

Suojatoimenpiteitä hyväksyttäessä, muutettaessa tai kumottaessa kiinnitetään erityistä huomiota vähiten kehittyneiden MMA:iden etuihin.

2 luku Rommia koskevat erityiset sitoumukset

111 artikla

Väkeviä alkoholijuomia koskevan yhteisen markkinajärjestelyn voimaantuloon asti ja sen estämättä, mitä 101 artiklan 1 kohdassa määrätään, MMA:ista peräisin olevien CN-koodeihin 2208 40 10, 2208 40 90, 2208 90 11 ja 2208 90 19 kuuluvien, MMA:ista peräisin olevien tuotteiden, rommin, arrakin ja taffian, hyväksymisestä yhteisöön määrätään liitteessä V.

112 artikla

Tätä lukua ja liitettä V ei sovelleta MMA:iden ja Ranskan merentakaisten departementtien välisiin suhteisiin.

3 luku Palvelujen kauppa

113 artikla

1. Palvelujen kaupalla on tärkeä merkitys MMA:iden talouksien kehitykselle kyseisen alan kansainvälisen kaupan kannalta kasvavan merkityksen ja alan huomattavien kasvumahdollisuuksien vuoksi.

2. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa tällä alalla palvelujen kaupan asteittainen vapauttaminen MMA:iden paikallisen politiikan tavoitteiden mukaisesti ja ottaen aiheellisella tavalla huomioon MMA:iden kehitystaso.

3. Lisäksi on suotavaa ja tarpeen kehittää yhteistyötä kyseisellä alalla, kun monenkeskisten kauppaneuvottelujen tulokset ovat tiedossa.

4. Neuvosto voi tästä johtuen yksimielisesti komission ehdotuksesta tehdä tähän päätökseen muutoksia ja lisäyksiä ottaakseen huomioon tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATTin) yhteydessä käytävien monenkeskisten kauppaneuvottelujen tulokset ja hyödyntääkseen niitä.

II OSASTO YHTEISTYÖ PERUSHYÖDYKKEIDEN ALALLA

1 luku Maatalouden perushyödykkeiden vientitulojen vakauttaminen (Stabex)

114 artikla

1. Pannaan täytäntöön MMA:iden yhteisöön tai muille 117 artiklassa määriteltyihin määräpaikkoihin suunnatun niiden tuotteiden viennin, joista valtiot ovat riippuvaisia ja joihin hinnan tai määrän heilahtelut tai nämä kummatkin vaikuttavat, vientitulojen vakauttamisjärjestelmä, jolla on tarkoitus poistaa vientitulojen kannalta vahingolliset epävakauden vaikutukset, auttaa MMA:ita voittamaan yksi talouksiensa vakauden, kannattavuuden ja jatkuvan kasvun pääasiallisista esteistä, tukea näiden valtioiden kehityspyrkimyksiä ja antaa valtioille siten mahdollisuus varmistaa väestöjensä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys vaikuttamalla niiden ostovoiman turvaamiseen.

2. Siirretyt varat osoitetaan näiden tavoitteiden toteuttamiseksi edunsaajana olevan MMA:n toimivaltaisten viranomaisten ja komission tapauskohtaisesti erikseen sopimien keskinäisten velvoitteiden mukaisesti alalle, mahdollisimman laajasti käsitettynä, jolla on todettu vientitulojen vähenemistä, käytettäväksi niiden taloudellisten toimijoiden hyväksi, joihin väheneminen on vaikuttanut, tai varat osoitetaan siinä määrin kuin aiheellista monipuolistamisen tukemiseen, jolloin ne käytetään muilla asianmukaisilla tuottavilla aloilla, periaatteessa maatalousaloilla, tai maataloustuotteiden jalostamiseen.

115 artikla

1. Järjestelmä koskee seuraavia tuotteita:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Ottaakseen huomioon asianomaisen MMA:n edut komissio pitää aina järjestelmää sovellettaessa tämän luvun tarkoittamina tuotteina:

a) kaikkia 1 kohdassa lueteltuja tuotteita;

b) tuoteryhmiä 1 ja 2, 3 7, 8 ja 9, 10 ja 11, 12 14, 15 17, 18 21, 22 ja 23, 24 ja 25, 47 ja 48.

116 artikla

Jos 12 kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta suuret heilahtelut vaikuttavat yhteen tai useampaan tuotteeseen, jota ei ole mainittu 115 artiklan luettelossa, mutta josta yhden tai useamman MMA:n talous on erityisen riippuvainen, ministerineuvosto päättää komission ehdotuksesta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä kun asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ovat esittäneet pyynnön kyseisen tuotteen tai kyseisten tuotteiden sisällyttämisestä luetteloon ottaen huomioon sellaiset tekijät kuin työllisyys, kauppasuhteiden heikentyminen yhteisön ja asianomaisen MMA:n välillä ja asianomaisen MMA:n kehitystaso sekä yhteisöstä peräisin oleville tuotteille ominaiset edellytykset.

117 artikla

Järjestelmää sovelletaan vientituloihin, jotka saadaan kunkin MMA:n yhteisöön suuntautuvasta viennistä kaikkien 115 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta.

118 artikla

Jäljempänä 154 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii luetelmakohdassa mainittu rahamäärä osoitetaan järjestelmää varten 114 artiklassa täsmennetyn tarkoituksen mukaisesti ja 154 artiklassa vahvistetuksi ajaksi. Kyseisellä määrällä on tarkoitus kattaa kaikki järjestelmän yhteydessä tehtävät sitoumukset. Sitä hoitaa komissio.

119 artikla

1. Edellä 118 artiklassa tarkoitettu kokonaissumma jaetaan samansuuruisiin vuosieriin, joiden määrä vastaa 154 artiklan soveltamisvuosien määrää.

2. Jäljempänä 154 artiklan kunkin soveltamisvuoden lopussa, viimeistä lukuun ottamatta, jäljellä oleva määrä siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle vuodelle.

120 artikla

Kunakin soveltamisvuonna käytettävissä olevat varat koostuvat seuraavista osista:

1) vuosierä, jota on tarvittaessa pienennetty tai suurennettu käytetyillä tai erotetuilla määrillä 121 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

2) edellä 119 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirretyt määrät.

121 artikla

1. Jos yhtä soveltamisvuotta koskevista, 124 artiklan mukaisesti lasketuista ja 128, 129 ja 130 artiklan mukaisesti mahdollisesti vähennetyistä siirtoperusteista johtuva kokonaissumma on suurempi kuin järjestelmään kyseisenä vuonna käytettävissä olevien varojen summa kullekin vuodelle viimeistä lukuun ottamatta, osoitetaan ilman eri toimenpiteitä käytettäväksi ennakolta enintään 25 prosenttia seuraavan vuoden erästä.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen jälkeen käytettävissä olevien varojen määrä on yhä pienempi kuin 1 kohdassa tarkoitetuista, samaa soveltamisvuotta koskevista siirtoperusteista johtuva kokonaissumma, kustakin siirtoperusteesta johtuvaa määrää pienennetään 10 prosenttia tästä määrästä.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitetun pienentämisen jälkeen näin vahvistettu siirtojen kokonaissumma on pienempi kuin käytettävissä olevien varojen määrä, ylijäämä jaetaan kaikkien siirtojen kesken suhteessa toteutettuihin vähentämisiin.

4. Jos 2 kohdassa tarkoitetun pienentämisen jälkeen siirtojen kokonaissumma, joka voi antaa maksuperusteen, on suurempi kuin käytettävissä olevien varojen määrä, ministerineuvosto arvioi tilanteen komission järjestelmän todennäköistä kehitystä koskevan kertomuksen perusteella ja tarkastelee komission ehdotuksesta tämän päätöksen mukaisesti toteutettavia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

122 artikla

Niiden 118 artiklassa tarkoitettujen kokonaissumman ylijäämien osalta, jotka jäisivät jäljelle 154 artiklassa vahvistetun ajanjakson mukaisesti järjestelmän viimeisen täytäntöönpanovuoden päätyttyä:

a) määrät, jotka on erotettu 124 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen prosenttiosuuksien mukaisesti, palautetaan kullekin MMA:lle suhteessa sille näiden määräysten mukaisesti tulleisiin maksuihin;

b) jos ylijäämiä on jäljellä a alakohdan määräysten soveltamisen jälkeen, ministerineuvosto päättää komission ehdotuksesta niiden käytöstä.

123 artikla

1. Järjestelmää sovelletaan tuloihin, jotka saadaan MMA:n viennissä 115 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tuotteista, jos soveltamisvuotta edeltäneenä vuonna kunkin tuotteen jälleenvientiä lukuun ottamatta kaikesta viennistä saatavat tulot ovat vähintään 5 prosenttia valtion kaikkien tavaroiden viennistä yhteensä saamista tuloista. Sisalin osalta kyseinen osuus on 4 prosenttia.

2. Jos asianomaisen tuotteen tuotanto on luonnononnettomuuden vuoksi laskenut olennaisesti soveltamisvuotta edeltävänä vuonna, 1 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus lasketaan niiden vientitulojen keskiarvon perusteella, jotka kyseisestä tuotteesta on saatu luonnononnettomuutta edeltävinä kolmena vuonna.

Olennaisena tuotannon laskuna pidetään vähintään 50 prosentin laskua suhteessa luonnononnettomuuden tapahtumavuotta edeltävien kolmen vuoden tuotannon keskiarvoon.

124 artikla

1. Järjestelmän täytäntöön panemiseksi vertailutaso ja siirtoperuste lasketaan kullekin MMA:lle ja kunkin 115 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen yhteisöön suuntautuvalle viennille.

2. Vertailutaso muodostuu vientitulojen keskiarvosta, joka lasketaan kutakin soveltamisvuotta edeltävän kuuden kalenterivuoden ajalta tulokseltaan parasta ja heikointa vuotta huomioon ottamatta.

3. Siirtoperuste muodostuu vertailutason ja soveltamiskalenterivuoden tosiasiallisten tulojen välisestä erotuksesta, josta vähennetään 4,5:ttä prosenttia kyseisestä vertailutasosta vastaava summa.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettuja vähennyksiä ei sovelleta, jos vertailutason ja tosiasiallisten tulojen välinen erotus on pienempi kuin 1 miljoonaa ecua.

Vertailutason ja tosiasiallisten tulojen välisen erotuksen vähennys ei saa missään tapauksessa olla suurempi kuin 30 prosenttia.

5. Siirtosumma muodostuu siirtoperusteesta 128, 129 ja 130 sekä 121 artiklan määräysten mahdollisen soveltamisen jälkeen.

125 artikla

1. Kunkin MMA:n toimivaltaisten viranomaisten ja komission välillä aloitetaan tilastollinen yhteistyö järjestelmän tehokkaan ja nopean toimivuuden varmistamiseksi.

2. MMA:t ilmoittavat komissiolle ensimmäisen soveltamisvuoden osalta:

a) vientinsä arvon kaikkien tavaroiden kaikkiin määräpaikkoihin soveltamisvuotta edeltävän vuoden ajalta;

b) kyseisen tuotteen tai kyseisten tuotteiden kaupan pidetyn tuotannon määrän vertailuajanjakson ja soveltamisvuoden ajalta;

c) kyseisen tuotteen tai kyseisten tuotteiden viennin määrän ja arvon kaikkiin määräpaikkoihin vertailuajanjakson ja soveltamisvuoden ajalta;

d) kyseisen tuotteen tai kyseisten tuotteiden yhteisöön suunnatun viennin määrän ja arvon vertailuajanjakson ja soveltamisvuoden ajalta.

3. Järjestelmän myöhempinä täytäntöönpanovuosina edellä mainitut tilastolliset tarpeet koskevat ainoastaan vuotta, jota edellisen vuoden ilmoitukset eivät kata.

4. Kyseiset tiedot on toimitettava komissiolle viimeistään soveltamisvuotta seuraavana 31 päivänä maaliskuuta. Muussa tapauksessa asianomainen MMA menettää kyseisen tuotteen tai kyseisten tuotteiden kaikki siirto-oikeudet kyseiseltä soveltamisvuodelta.

126 artikla

1. Järjestelmä pannaan täytäntöön sellaisten 115 artiklan luettelossa mainittujen tuotteiden osalta:

a) jotka on saatettu kulutukseen yhteisössä

tai

b) jotka on saatettu yhteisössä sisäiseen jalostusmenettelyyn tuotteiden jalostamiseksi.

2. Edellä 124 artiklassa mainittujen laskutoimitusten suorittamiseksi pidetyt tilastot ovat Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston laskemia ja julkaisemia.

127 artikla

Siirtoa ei tehdä, jos aineiston tarkastelusta, jonka komissio suorittaa yhdessä asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten kanssa, käy ilmi, että yhteisöön suuntautuvasta viennistä saatujen tulojen väheneminen johtuu yhteisölle haitallisista toimenpiteistä tai syrjivästä politiikasta.

128 artikla

Siirtoperustetta pienennetään asianmukaisessa suhteessa kyseisen tuotteen yhteisöön suunnatun viennin tulojen laskuun, jos yhteisön ja asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten yhteisen tarkastelun jälkeen ilmenee, että kyseinen lasku johtuu MMA:n toteuttamista tai sen taloudellisten toimijoiden välityksellä toteutetuista kauppapoliittisista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tarjonnan rajoittaminen; kyseinen pienentäminen voi johtaa siirtoperusteen peruuntumiseen.

129 artikla

Jos MMA:n kaikkiin määräpaikkoihin suuntautuvan viennin kehityksen, asianomaisen MMA:n kyseisen tuotteen tuotannon ja yhteisössä vallitsevan kysynnän tarkastelussa ilmenee suuria muutoksia, yhteisö ja kyseisen MMA:n toimivaltaiset viranomaiset neuvottelevat siitä, onko siirtoperuste säilytettävä vai onko sitä pienennettävä ja kuinka paljon sitä mahdollisesti pienennettäisiin.

130 artikla

Minkään tietyn tuotteen siirtoperuste ei saa olla suurempi kuin asianomaisen MMA:n kaikkiin määräpaikkoihin suuntautuvan viennin perusteella laskettu vastaava summa.

131 artikla

1. Yhdessä MMA:n toimivaltaisten viranomaisten kanssa toteutetun tarkastelun päätyttyä komissio tekee siirtopäätöksen; kyseinen tarkastelu koskee sekä tilastotietoja että sen siirtoperusteen vahvistamista, joka saattaa antaa maksuperusteen.

2. Kustakin siirrosta tehdään siirtosopimus asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten ja komission välillä.

132 artikla

1. Siltä osin kuin MMA:n toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat tilastotiedot 125 artiklan 4 kohdan mukaisesti ennen soveltamisvuotta seuraavaa 31 päivää maaliskuuta, komissio antaa kullekin MMA:lle viimeistään kyseistä päivää seuraavana 30 päivänä huhtikuuta tiedon sen tilanteesta jokaisen sellaisen 115 artiklan 2 kohdassa luetellun tuotteen osalta, jota valtio on vienyt kyseisenä vuonna.

2. Asianomaisen MMA:n toimivaltaiset viranomaiset ja komissio tekevät kaikkensa varmistaakseen, että 127, 128 ja 129 artiklassa tarkoitettu menettely päättyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta kyseisenä vuonna. Komissio ilmoittaa tämän määräajan päätyttyä MMA:n toimivaltaisille viranomaisille siirtosumman, johon on päädytty aineiston tarkastelun perusteella.

3. Komissio tekee päätökset, jotka koskevat kaikkia siirtoja lukuun ottamatta niitä, joiden osalta neuvotteluja ei ole saatu päätökseen, viimeistään 31 päivänä heinäkuuta kyseisenä vuonna.

133 artikla

1. Jos 123 ja 124 artiklan soveltaminen johtaa siirtoperusteen toteamiseen, asianomaisen MMA:n toimivaltaiset viranomaiset toimittavat 132 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamista seuraavan kuukauden kuluessa komissiolle tyhjentävän tutkimuksen alasta, jolla tulot ovat laskeneet, laskun syistä, viranomaisten tältä osin toteuttamasta politiikasta sekä hankkeista, ohjelmista ja toimista, joihin ne sitoutuvat osoittamaan varoja 114 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.

2. Jos edunsaajana olevan MMA:n toimivaltaiset viranomaiset aikovat 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti osoittaa varoja sen alan ulkopuolelle, jolla tulot ovat laskeneet, ne ilmoittavat komissiolle varojen osoittamisen syyt.

3. Komissio tarkastelee yhdessä asianomaisen MMA:n kanssa hankkeita, ohjelmia ja toimia, joihin edunsaajana olevan MMA:n toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat osoittamaan siirrettyjä varoja.

134 artikla

Päästyään sopimukseen varojen käytöstä MMA:n toimivaltaiset viranomaiset ja komissio allekirjoittavat pöytäkirjan, jossa määritellään molemminpuoliset velvoitteet ja täsmennetään siirtovarojen käyttöä sovitun toiminnan eri vaiheissa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

135 artikla

1. Edellä 131 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun siirtosopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä siirtosumma maksetaan ecuina korolliselle tilille, jota varten edellytetään sekä MMA:n toimivaltaisten viranomaisten että komission allekirjoitusten esittämistä. Korko merkitään kyseisen tilin hyväksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla tilillä oleva määrä lasketaan liikkeeseen sitä mukaa kuin varojen käyttöä koskevassa pöytäkirjassa yksilöity toiminta pannaan täytäntöön edellyttäen, että 136 artiklan määräyksiä noudatetaan.

3. Edellä 2 kohdassa määriteltyjä menettelyjä sovelletaan soveltuvin osin toisen osapuolen mahdollisiin varoihin.

136 artikla

1. Edunsaajana olevan MMA:n toimivaltaiset viranomaiset toimittavat varojen liikkeeseen laskemista seuraavien 12 kuukauden kuluessa komissiolle kertomuksen siirrettyjen varojen käytöstä.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta ei toimiteta asetetussa määräajassa tai jos kertomus antaa aihetta huomautuksiin, komissio pyytää perusteluja asianomaisen MMA:n toimivaltaisilta viranomaisilta, joiden on toimitettava ne kahden kuukauden kuluessa.

3. Pantuaan asian vireille ministerineuvostossa ja ilmoitettuaan asiasta asianmukaisella tavalla asianomaisen MMA:n toimivaltaisille viranomaisille komissio voi 2 kohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä lykätä kolme kuukautta menettelyn päättymisen jälkeen uusia siirtoja koskevien päätösten täytäntöönpanoa, kunnes kyseiset tiedot toimitetaan.

Tästä toimenpiteestä ilmoitetaan välittömästi asianomaisen MMA:n toimivaltaisille viranomaisille.

2 luku Kaivostoiminnan tuotteet: erityinen rahoitustukijärjestelmä (Sysmin)

137 artikla

1. Toteutetaan erityinen rahoitustukijärjestelmä, joka suunnataan MMA:ihin, joissa kaivosalalla on kansantaloudellisesti tärkeä merkitys ja joissa kyseisellä alalla on todettu olevan vaikeuksia tai sille ennustetaan niitä lähitulevaisuudessa.

2. Erityisellä rahoitustukijärjestelmällä on tarkoitus myötävaikuttaa entistä vakaamman ja laajemman perustan luomiseen MMA:iden kehitykselle tukemalla MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyrkimyksiä:

- säilyttää kaivostuotannon alansa ja kaivostuotteiden vientiä koskeva alansa entisellään sellaisten parantavien tai ennaltaehkäisevien tukitoimien avulla, joilla on tarkoitus lieventää vakavia seurauksia, joita aiheutuu niiden taloudelle asianomaisen MMA:n ja vahinkoa kärsineen alan johtavan yrityksen tahdosta riippumattomien suurten teknologisten tai taloudellisten muutosten tai väliaikaisten tai ennakoimattomien häiriöiden vuoksi syntyvästä tuotanto- tai vientikapasiteetin ja/tai kaivostuotteiden vientitulojen laskusta johtuvasta elinvoimaisuuden menettämisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään yritysten kilpailutilanteen mukauttamiseen markkinaolosuhteiden muutoksiin

tai

- niiden valtioiden osalta, jotka ovat erityisen riippuvaisia jonkin kaivostuotteen viennistä, monipuolistaa ja laajentaa talouskasvun perustaa erityisesti myötävaikuttamalla valtioiden jo aloitettujen kehityshankkeiden ja -ohjelmien toteuttamiseen, jos ne ovat kyseisen kaivostuotteen vientitulojen voimakkaan laskun vuoksi vakavassa vaarassa.

3. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi:

- kyseinen tuki mukautetaan asianomaisen MMA:n talouden uudelleenjärjestelyn tarpeisiin;

- kyseistä tukea määriteltäessä ja täytäntöön pantaessa otetaan huomioon MMA:iden ja jäsenvaltioiden molemminpuoliset edut.

138 artikla

1. Edellä 137 artiklassa tarkoitettu erityinen rahoitustukijärjestelmä suunnataan MMA:ille, jotka vievät yhteisöön ja jotka tukitoimia koskevaa pyyntöä edeltäneistä neljästä vuodesta vähintään kahtena ovat saaneet:

a) vähintään 15 prosenttia vientituloistaan yhdestä seuraavista tuotteista: kupari (koboltti mukaan lukien), fosfaatit, mangaani, bauksiitti ja alumiini, tina, sekä agglomeroidut että agglomeroimattomat rautamalmit, uraani;

b) vähintään 20 prosenttia vientituloistaan kaikista kaivostuotteista (muita arvomineraaleja kuin kultaa sekä öljyä ja kaasua lukuun ottamatta).

Kuitenkin vähiten kehittyneiden MMA:iden osalta a alakohdassa tarkoitettu osuus on 10 prosenttia ja b alakohdassa tarkoitettu osuus 12 prosenttia.

Edellä a ja b alakohdassa mainittujen kynnysten laskemiseksi vientituloihin eivät kuulu tulot, jotka on saatu järjestelmään kuulumattomista kaivostuotteista.

2. Erityisen rahoitustukijärjestelmän käyttäminen on mahdollista, jos edellä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti:

a) todetaan tai on ennakoitavissa, että asianomaisen MMA:n tai yrityksen tahdosta riippumattomat väliaikaiset tai ennalta arvaamattomat tekniset, taloudelliset tai poliittiset ongelmat ovat vakavasti vaikuttaneet tai tulevat vakavasti vaikuttamaan kaivosalan yhden tai useamman yrityksen elinvoimaisuuteen, ja kun tämä elinvoimaisuuden heikentyminen ilmenee tai voi ilmetä asianomaisen MMA:n tulojen huomattavana laskuna, jota arvioidaan erityisesti asianomaisen tuotteen tuotanto- tai vientikapasiteetin noin 10 prosentin laskun perusteella ja/tai kauppataseen huononemisena.

Ennakoitavissa olevalle elinvoimaisuuden heikentymiselle on ominaista tuotantovälineen rappeutumisen ja sen vaikutuksen ilmeneminen MMA:n taloudessa;

tai

b) edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa todetaan, että asianomaisesta kaivostuotteesta saatujen vientitulojen voimakas lasku pyyntöä edeltävään kahteen vuoteen verrattuna vaarantaa vakavasti jo aloitettujen kehityshankkeiden ja -ohjelmien toteuttamisen. Tämän laskun huomioon ottamiseksi sen on

- johduttava teknisistä, taloudellisista tai poliittisista ongelmista eikä sitä voida saada aikaan keinotekoisesti, ei välittömästi eikä välillisesti, asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten tai taloudellisten toimijoiden politiikalla tai toimenpiteillä,

- ilmettävä laskuna, joka vastaa vähintään noin 10:tä prosenttia pyyntöä edeltävän vuoden kokonaisvientituloista.

Edellä mainituilla ongelmilla tarkoitetaan sellaisia häiriöitä kuten onnettomuudet, vakavat tekniset häiriöt, vakavat sisä- tai ulkopoliittiset tapahtumat, suuret teknologiset ja taloudelliset muutokset tai merkittävät kaupalliset muutokset suhteissa yhteisöön.

3. MMA:n toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää päästä osalliseksi rahoituksesta erityiselle rahoitustukijärjestelmälle osoitettujen varojen puitteissa, jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset täytetään.

139 artikla

1. Edellä 138 artiklassa määrätyt tukitoimet suunnataan järjestelmän tavoitteisiin, sellaisina kuin ne ovat 137 artiklan 2 kohdassa määriteltyinä.

Kun yhden tai useamman vahinkoa kärsineen kaivostoimintaa harjoittavan yrityksen elinkelpoisuuden säilyttäminen tai palauttaminen on mahdollista ja aiheellista, tukitoimilla on tarkoitus rahoittaa hankkeita tai ohjelmia mukaan lukien asianomaisten yritysten rahoituksen uudelleenjärjestely, jonka tarkoituksena on säilyttää kyseinen tuotanto- ja vientikapasiteetti sekä elvyttää sitä tai saattaa se järkeistämällä elinvoimaiseksi.

Kun elinkelpoisuuden säilyttäminen tai sen palauttaminen ei ole mahdollista, tukitoimilla on tarkoitus laajentaa talouskasvun perusteita rahoittamalla elinkelpoisia laaja-alaista tai alakohtaista muuntamista tai monipuolistamista koskevia hankkeita tai ohjelmia.

Yhteisellä päätöksellä voidaan monipuolistamisen tavoitteeseen pyrkiä myös, jos talouden riippuvuus asianomaisesta kaivostuotteesta on merkittävää, jopa siinä tapauksessa, että elinkelpoisuus voidaan palauttaa.

Edellä 138 artiklan 2 kohdan b alakohtaa sovellettaessa monipuolistamisen tavoitteeseen pyritään sellaisen rahoituksen täytäntöön panemisella, jolla edistetään jo aloitettujen ja vaarassa olevien kehityshankkeiden tai -ohjelmien toteuttamista muulla kuin kaivostuotannon alalla.

2. Tätä varten otetaan päätöksessä, jossa osoitetaan varoja hankkeisiin tai ohjelmiin, aiheellisella tavalla huomioon tällaisten tukitoimien taloudelliset edut ja yhteiskunnalliset seuraukset asianomaisessa MMA:ssa ja yhteisössä, ja päätöstä mukautetaan asianomaisen MMA:n talouden uudelleenjärjestelyn tarpeiden mukaiseksi.

Yhteisö ja asianomaisen MMA:n toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät 138 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti esitettyjen pyyntöjen yhteydessä yhdessä ja järjestelmällisesti määrittelemään mahdollisten tukitoimien soveltamisalan ja niitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt siten, ettei tukitoimista voi aiheutua vahinkoa yhteisön kilpailevalle kaivostuotannolle.

Edellä tarkoitettujen seikkojen arviointi ja huomioon ottaminen on osa 140 artiklan 2 kohdassa määrättyä selvitystä.

3. Erityistä huomiota kiinnitetään:

- jalostus- ja kuljetustoimiin erityisesti paikallistasolla ja kaivostuotannon alan onnistuneeseen yhdentymiseen osaksi MMA:n taloudellista ja yhteiskunnallista kokonaiskehitystä;

- ennaltaehkäisevään toimintaan, joka mahdollistaa häiriövaikutusten saamisen mahdollisimman vähäisiksi teknisten mukautusten sekä paikallisen henkilökunnan teknisten taitojen ja johtamistaitojen parantamisen avulla, ja paikallisen henkilökunnan taitojen mukauttamisella yritysjohtamisen menetelmiin;

- MMA:iden tieteellisten ja teknologisten mahdollisuuksien parantamiseen uusien tarvikkeiden tuottamiseksi.

140 artikla

1. Tukitoimia koskeva pyyntö sisältää tiedot ilmenneiden ongelmien luonteesta, häiriöiden todetuista tai ennakoitavista seurauksista sekä paikallisesti että vahinkoa kärsineen yhden tai useamman kaivostuotannon yrityksen osalta ja yksilöimislomakkeella ilmoitukset toteutetuista tai häiriöiden poistamiseksi toivottavista toimenpiteistä ja toiminnasta.

Kyseinen pyyntö tehdään heti, kun edellä tarkoitetut seuraukset on yksilöity ja viimeistään 12 kuukauden kuluessa.

2. Ennen kuin komissio päättää asiasta, suoritetaan järjestelmällisesti asianomaisen kaivostuotannon alan tekninen, taloudellinen ja rahoituksellinen selvitys sekä pyynnön rahoituskelpoisuuden että aloitettavan käyttösuunnitelman tai -ohjelman arvioimiseksi. Tässä perusteellisessa selvityksessä otetaan tukitoimien määrittelemisen osalta erityisesti huomioon maailmankaupan näkymät ja asianomaisten tuotteiden markkinaolosuhteet yhteisössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 139 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista. Siihen kuuluu lisäksi niiden mahdollisten seurausten selvittäminen, joita tällaisilla tukitoimilla voisi olla jäsenvaltioiden kilpailevalle kaivostuotannolle ja joita voisi aiheutua asianomaiselle MMA:lle, jos tällaisia tukitoimia ei toteutettaisi. Sen avulla on tarkoitus selvittää:

- onko asianomaisen tuotantovälineen elinvoimaisuus heikentynyt tai vaarassa heikentyä ja voidaanko elinkelpoisuus elvyttää vai onko monipuolistamista koskevien tukitoimien käyttäminen aiheellisempaa;

tai

- vaarantaako 138 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vientitulojen lasku vakavasti jo aloitettujen kehityshankkeiden tai -ohjelmien toteuttamisen.

Kyseinen selvitys pannaan täytäntöön kehitysrahoitusyhteistyötä koskevien menettelyjen mukaisesti. Toteuttaminen vaatii läheistä yhteistyötä asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten ja sen asianomaisten taloudellisten toimijoiden kanssa.

3. Rahoituskelpoisuudesta ja rahoitusehdotuksesta tehdään ainoastaan yksi päätös.

Tarvittavat toimenpiteet toteutetaan pyyntöjen tutkimisen jouduttamiseksi ja aiheellisten tukitoimien nopean täytäntöönpanon mahdollistamiseksi.

141 artikla

1. Jäljempänä 142 artiklassa määrätyn erityisen rahoitustukijärjestelmän varoista voidaan tarvittaessa rahoittaa asiantuntija-apua hankkeen aloittamiseksi ja valvomiseksi.

2. Tällaiseen apuun sovelletaan menettelyjä ja täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, joista määrätään kehitysrahoitusyhteistyön mukaisesti.

142 artikla

1. Yhteisö osoittaa 137 artiklassa täsmennettyä tarkoitusta varten ja 154 artiklassa vahvistetuksi ajaksi mainitun artiklan 1 kohdan a alakohdan iv luetelmakohdassa mainitun kokonaissumman, jolla on tarkoitus kattaa sen kaikki sitoumukset erityisen rahoitustukijärjestelmän yhteydessä. Komissio hoitaa kyseiselle järjestelmälle osoitettua varojen määrää.

2. Ministerineuvosto päättää komission ehdotuksesta ja ennen 154 artiklassa vahvistetun ajanjakson päättymistä kokonaissumman mahdollisten ylijäämien jakamisesta.

3. Komissio vahvistaa 138 artiklassa määrätyn tukitoimia koskevan summan erityisen rahoitustukijärjestelmän puitteissa käytettävissä olevien varojen mukaisesti sekä soveltamishankkeiden ja -ohjelmien luonteen, yhteisrahoitusmahdollisuuksien ja sen perusteella, mikä merkitys vahinkoa kärsineellä kaivosteollisuudella on MMA:n taloudelle.

4. Erityisen rahoitustukijärjestelmän puitteissa MMA:lle myönnetty tuki voidaan siirtää valtion toimesta edelleen lopulliselle lainansaajalle erilaisin rahoitusehdoin, jotka vahvistetaan rahoituspäätöksen yhteydessä ja jotka johtuvat tarkoitetun tyyppiselle hankkeelle ominaisten taloudellisten ja rahoituksellisten perusteiden mukaisesti tehdystä tukihanketta koskevasta erittelystä.

5. Edellä 140 artiklassa tarkoitettu selvitys rahoitetaan järjestelmän varoista.

6. Hätätapaukseen liittyvässä poikkeustilanteessa, joka vahvistetaan ja perustellaan selvityksen alussa, MMA:lle voidaan pyynnöstä myöntää ennakkoa hankkeen tai ohjelman osittaisena ennakkorahoituksena.

III OSASTO KEHITYSRAHOITUSYHTEISTYÖ

1 luku Yleiset määräykset

1 jakso Tavoitteet

143 artikla

Kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteena on antamalla riittävästi varoja ja soveltuvaa asiantuntija-apua:

a) tukea ja suosia MMA:iden pyrkimyksiä yhdentyneen, määräämisoikeuteen perustuvan, itseensä luottavan ja itsenäisesti ylläpidetyn sosiaalisen, sivistyksellisen ja taloudellisen kehityksen varmistaminen pitkällä aikavälillä keskinäisen edun mukaisesti ja keskinäisen riippuvuuden hengessä;

b) myötävaikuttaa MMA:iden väestöjen elintason ja niiden elinolosuhteiden parantamiseen;

c) edistää toimenpiteitä, jotka ovat omiaan saamaan yhteisöjen aloitekyvyn liikkeelle sekä kehityshankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat henkilöt osallistumaan;

d) myötävaikuttaa siihen, että mahdollisimman suuri osa väestöstä hyötyisi kehityksestä;

e) edistää MMA:iden kykyä tekniikan kehittämiseen, mukauttamiseen ja muuttamiseen;

f) edistää MMA:iden luonnonvarojen tutkimista, säilyttämistä, jalostamista, käsittelemistä ja hyödyntämistä parhaalla mahdollisella ja järkevällä tavalla valtioiden teollistamispyrkimysten ja taloudellisen monipuolistamisen kannustamiseksi;

g) tukea ja edistää inhimillisten voimavarojen kehittämistä MMA:issa parhaalla mahdollisella tavalla;

h) suosia MMA:ihin suuntautuvien, niiden kehitystarpeita vastaavien rahavirtojen kasvua ja tukea MMA:iden pyrkimyksiä yhdenmukaistaa kansainvälistä yhteistyötä oman kehityksensä eduksi yhteisrahoitustoimin muiden rahoituslaitosten tai kolmansien osapuolten kanssa;

i) etsiä uusia menetelmiä yksityisten suorien sijoitusten edistämiseksi MMA:issa, tukea MMA:iden yksityisen alan tervettä, suotuisaa ja voimakasta kehitystä sekä kannustaa yksityisiä, paikallisia, kansallisia ja ulkomaisia sijoitusvirtoja MMA:iden tuottavilla aloilla;

j) edistää MMA:iden keskinäistä ja MMA:iden ja AKT-valtioiden välistä yhteistyötä sekä MMA:iden välistä paikallista yhteistyötä;

k) mahdollistaa entistä tasapainoisempien taloudellisten ja yhteiskunnallisten suhteiden luominen ja paremman yhteisymmärryksen aikaansaaminen MMA:iden ja AKT-valtioiden sekä yhteisön jäsenvaltioiden ja koko muun maailman välille uuden kansainvälisen talousjärjestyksen mukaisesti;

l) mahdollistaa niiden MMA:iden kiireellisen avun saaminen, joilla on erityisluonteisia, vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia luonnononnettomuuksien tai vaikutuksiltaan vastaavien erityisolosuhteiden vuoksi;

m) auttaa vähiten kehittyneitä MMA:ita voittamaan ne erityiset esteet, jotka hidastavat niiden kehityspyrkimyksiä.

2 jakso Periaatteet

144 artikla

Kehitysrahoitusyhteistyö:

a) toteutetaan MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten paikallisesti ja alueellisesti päättämien kehitystavoitteiden, -strategioiden ja -prioriteettien perusteella sekä niiden mukaisesti ottaen aiheellisella tavalla huomioon MMA:iden maantieteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ominaispiirteet ja niiden erityiset mahdollisuudet;

b) saa erittäin väljät ehdot;

c) varmistaa, että varojen saanti on entistä ennakoidumpaa ja säännöllisempää;

d) varmistaa MMA:iden osallistumisen varojen hoitoon ja käyttöön, ja päätösvallan tehokkaan hajauttamisen;

e) vahvistaa ja hyödyntää mahdollisimman paljon MMA:issa olemassa olevia inhimillisiä voimavaroja ja hallinnollisia rakenteita;

f) on joustavaa, ja sitä mukautetaan jokaisen MMA:n tilanteeseen sekä asianomaisen hankkeen tai ohjelman erityisluonteeseen;

g) toteutetaan mahdollisimman vähin hallinnollisin muodollisuuksin sekä yksinkertaisia ja järkeviä menettelyjä noudattaen hankkeiden ja ohjelmien mahdollisimman nopeaksi ja tehokkaaksi täytäntöön panemiseksi;

h) varmistaa, että asiantuntija-apua myönnetään ainoastaan asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä ja että apu täyttää laatuvaatimukset sekä on asianmukaista ja hintaansa nähden tehokasta, ja että toimenpiteitä toteutetaan paikallisen henkilövaihdon varmistamiseen tarkoitetun henkilökunnan kouluttamiseksi nopeasti ja tehokkaasti.

3 jakso Ohjeet

145 artikla

1. MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ja yhteisö panevat päätöksen mukaisesti rahoitetut tukitoimet täytäntöön läheisessä yhteistyössä ja osapuolten tasa-arvoisuutta kunnioittaen.

2. MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten vastuulla on:

a) määritellä ne tavoitteet ja ensisijaisina pidetyt asiat, joille maaohjelmat perustuvat;

b) valita hankkeet ja ohjelmat;

c) valmistella ja esitellä hankkeiden ja ohjelmien aineisto;

d) valmistella sopimukset, neuvotella niistä ja tehdä niitä;

e) panna täytäntöön ja johtaa hankkeita ja ohjelmia;

f) pitää yllä hankkeita ja ohjelmia.

3. MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisön yhteisvastuulla on:

a) määritellä tapauksen mukaan viidennessä osassa tarkoitetun yhteistyökumppanuuden yhteydessä kehitysrahoitusyhteistyötä koskevat yleiset ohjeet;

b) päättää maaohjelmista;

c) tarkastella hankkeita ja ohjelmia;

d) varmistaa tasapuoliset tarjouspyyntöjä ja sopimuksia koskevat osallistumisedellytykset;

e) seurata ja arvioida hankkeiden ja ohjelmien vaikutuksia ja tuloksia;

f) varmistaa hankkeiden ja ohjelmien riittävä, nopea ja tehokas täytäntöönpano.

4. Yhteisön vastuulla on tehdä hankkeita ja ohjelmia koskevat rahoituspäätökset.

146 artikla

Jollei tässä päätöksessä toisin määrätä, kaikki päätökset, jotka vaativat toisen assosioituvan osapuolen hyväksynnän, hyväksytään tai niitä pidetään hyväksyttyinä 60 päivän kuluttua toisen osapuolen tekemästä ilmoituksesta.

4 jakso Soveltamisala

147 artikla

Kehitysrahoitusyhteistyö koskee tämän päätöksen mukaisesti:

a) sijoitushankkeita ja -ohjelmia;

b) hankkeiden ja ohjelmien uusimista;

c) alakohtaisia ohjelmia;

d) teknistä yhteistyötä koskevia ohjelmia;

e) joustavien keinojen täytäntöönpanoa väestön omien pyrkimysten tukemiseksi;

f) uusiin, käynnissä oleviin ja jo toteutettuihin hankkeisiin ja ohjelmiin liittyviä toistuvia maksuja (erityisesti juoksevia hallintoon, toimintaan ja ylläpitämiseen liittyviä menoja sekä paikallisena rahana että ulkomaan valuuttana);

g) tapauskohtaisesti MMA:ille aiheutuvia ylimääräisiä menoja, jotka liittyvät yksinomaan Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä `rahaston` rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien hallintoon ja johtamiseen;

h) puiteluottoja sekä alueellisten maksujärjestelmien ja vientiluottoihin liittyvien toimien tukea MMA:issa;

i) osuuksia;

j) alakohtaisiin kehitysohjelmiin liitettyä, kaikista edellä esitetyistä seikoista tai osasta niitä muodostuvaa yhdistelmää.

148 artikla

Alakohtaiset tuontiohjelmat rahoitetaan hakemuksesta maaohjelman varoista asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten tukihakemuksessa tarkoitetulla alalla tai tarkoitetuilla aloilla toteutettujen toimenpiteiden tukemiseksi 187 artiklan mukaisesti. Tuontiohjelmilla on tarkoitus edistää tuottavien taloudenalojen parasta mahdollista tuottavuutta, tuotanto- ja vientikapasiteetin kasvua, teknologian siirtoa tai kehitystä ja ihmisen perustarpeiden tyydyttämistä. Tuontiohjelmat voivat sisältää tuotantojärjestelmään suunnattujen panosten rahoittamista, kuten sellaisten varusteiden ja välituotteiden, raaka-aineiden, varaosien, lannoitteiden, hyönteismyrkkyjen ja tavaroiden rahoittamista, jotka mahdollistavat terveydenhoito- ja koulujärjestelmän palvelujen ja tason parantamisen.

149 artikla

Jollei toisin määrätä, toisen osapuolen yhteisön eri välineistä saamat varat käytetään kohdistetusti seuraaviin hankkeisiin liittyvien paikallisten menojen rahoittamiseksi:

a) maaohjelmaan kuuluvat rahaston hankkeet ja ohjelmat;

b) muut sovitut hankkeet ja ohjelmat;

c) erityiset talousarvion edellyttämät tehtävät MMA:iden julkisia menoja koskevien ohjelmien yhteydessä, kuten tehtävät, jotka pannaan täytäntöön terveyden, opetuksen, koulutuksen, työpaikkojen luomisen ja ympäristönsuojelun aloilla.

150 artikla

1. Varoja voidaan myöntää MMA:lle toistuvien maksujen rahoittamiseen (kattamaan hallinnon, ylläpidon ja toiminnan menot) siten, että varmistetaan niiden sijoitusten paras mahdollinen hyödyntäminen, joilla on erityinen merkitys asianomaisen MMA:n taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle ja joiden hyväksikäyttö muodostaa väliaikaisesti taakan MMA:lle tai muille rahoituskelpoisille edunsaajille. Kyseinen tuki voi käsittää aiempien tai uusien parhaillaan toteutettavien hankkeiden ja ohjelmien osalta hallinnon ja toiminnan juoksevat menot, kuten:

a) sijoitushankkeiden tai -ohjelmien perustamisen, käynnistämisen ja toteuttamisen aloitusvaiheissa syntyneet menot;

b) aiemmin täytäntöönpantujen sijoitushankkeiden ja -ohjelmien toiminta-, ylläpito- ja/tai hallintomenot.

2. Toistuvien kulujen rahoittamiseksi vähiten kehittyneissä MMA:issa myönnetään erityismenettely.

151 artikla

Tämän päätöksen mukaisilla rahoitustuilla voidaan kattaa hankkeiden ja ohjelmien paikalliset ja ulkomaiset menot kokonaisuudessaan.

5 jakso Tuettavat alat

152 artikla

1. Apua voidaan myöntää hankkeisiin ja ohjelmiin kaikilla tässä päätöksessä tarkoitetuilla aloilla tai alueilla asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla vahvistaman tärkeysjärjestyksen mukaisesti, ja se voi koskea erityisesti:

a) maatalouden ja maaseudun kehittämistä ja erityisesti omavaraisuuteen ja elintarviketurvaan liittyviä ohjelmia;

b) teollistumista, käsityöammatteja, energiantuotantoa, kaivostoimintaa ja matkailua;

c) talouden ja yhteiskunnan perusrakenteita;

d) tuottavien taloudenalojen rakenteellista parantamista;

e) ympäristön säilyttämistä ja suojelua;

f) luonnonvarojen etsimistä, tutkimista ja hyödyntämistä;

g) opetus- ja koulutusohjelmia, tieteen ja tekniikan perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta, teknistä mukauttamista tai uudistamista sekä teknologian siirtoa;

h) teollisuuden edistämistä ja tietoa teollisuudesta;

i) kaupan pitämistä ja myynninedistämistä;

j) paikallisten, kansallisten ja alueellisten pienten ja keskisuurten yritysten tukemista, kehittämistä ja vahvistamista;

k) tukea kehityspankeille sekä paikallisille, kansallisille tai alueellisille rahoituslaitoksille samoin kuin selvittely- ja maksuasioita käsitteleville laitoksille, jotka ovat vastuussa alueellisen kaupan edistämisestä;

l) paikallistason kehityksen pienimuotoista edistämistä;

m) liikennettä ja viestintää, erityisesti lento- ja laivaliikenteen tukemista;

n) kalavarojen hyödyntämistä;

o) inhimillisten voimavarojen parhaan mahdollisen käytön kehittämistä ottaen erityisesti huomioon naisten asema kehityksessä;

p) perusrakenteiden ja sosiaalisten ja kulttuuripalvelujen parantamista erityisesti terveyden, asumisen, vedensaannin ja muun vastaavan kannalta;

q) osallistumista MMA:iden keskinäisiin sekä MMA:iden ja AKT-valtioiden ja MMA:iden, AKT-valtioiden ja ETY:n välisiin ammatillisiin ja kaupallisiin järjestöihin tuotannon ja tuotteiden kaupan pitämisen edistämiseksi ulkopuolisilla markkinoilla;

r) sijoitusten edistämistä ja tukemista;

s) taloudellisten, kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja sivistyksellisten järjestöjen kehitystoimintaa hajautetun yhteistyön mukaisesti ja erityisesti, kun toiminta yhdistää MMA:iden järjestöjen ja niitä vastaavien yhteisön järjestöjen pyrkimykset ja keinot.

2. Kyseiset hankkeet ja ohjelmat voivat myös koskea tiettyyn aiheeseen liittyvää toimintaa kuten:

a) luonnonvarojen suojelua;

b) onnettomuuksien estämistä ja niihin varautumista, erityisesti ennakointijärjestelmien ja nopeiden varoitusjärjestelmien kunnostamisen osalta, onnettomuuksien seurausten lieventämiseksi;

c) ihmisiä koskevien paikallisten tautien ja epidemioiden torjuntaa;

d) hygieniaa ja perusterveydenhoitoa;

e) karjan paikallisten tautien torjuntaa;

f) energiansäästöpyrkimyksiä;

g) yleensä sellaisia pitkän aikavälin toimia, jotka jatkuvat määrätyn aikarajan jälkeen.

6 jakso Rahoituskelpoisuus

153 artikla

1. Seuraavat yksiköt tai toimielimet saavat rahoitustukea päätöksen nojalla:

a) MMA:t. Grönlanti ei kuitenkaan saa MMA-asemansa perusteella rahoitustukea niin kauan kuin Euroopan talousyhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin paikallishallituksen 16 päivänä heinäkuuta 1990 allekirjoittamaa kalastuspöytäkirjaa sovelletaan;

b) alueelliset tai valtioiden väliset toimielimet, joihin yksi tai useampi MMA kuuluu ja jotka ovat MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä;

c) yhteisön ja MMA:iden tiettyjen erityistavoitteiden toteuttamiseksi perustamat sekaelimet.

2. Rahoitustukea saavat myös asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti seuraavat:

a) julkiset tai puolijulkiset paikalliset, kansalliset ja/tai alueelliset toimielimet, MMA:iden paikalliset viranomaiset sekä erityisesti rahoituslaitokset ja kehityspankit;

b) MMA:iden yhtiöt ja yritykset;

c) yhteisön jäsenvaltion yritykset, jotta niille annettaisiin mahdollisuus oman osuutensa lisäksi toteuttaa tuottavia hankkeita MMA:n alueella;

d) MMA:iden tai yhteisön rahoituksen välittäjät, jotka myöntävät varoja pienille ja keskisuurille yrityksille sekä rahoituslaitokset, jotka edistävät ja rahoittavat yksityisiä sijoituksia MMA:issa;

e) MMA:iden kansalaisten tuottajaryhmittymät;

f) stipendiaatit ja harjoittelijat;

g) MMA:iden ja yhteisön paikalliset yhteisöt, osuuskunnat, ammattiyhdistykset, muut kuin julkishallinnon järjestöt sekä opetus- ja tutkimuslaitokset, jotta niille annettaisiin mahdollisuus toteuttaa taloudellisia, kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä hankkeita ja ohjelmia MMA:issa hajautetun yhteistyön mukaisesti.

2 luku Rahoitusyhteistyö

1 jakso Varat

154 artikla

1. Yhteisön rahoitustuen kokonaismäärä on 165 miljoonaa ecua tämän osaston 1 luvussa määritettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi ja viideksi vuodeksi 1 päivästä maaliskuuta 1990.

Kyseinen summa sisältää:

a) rahastolta 140 miljoonaa, joka jaetaan seuraavasti:

i) edellä 143, 144 ja 147 artiklassa täsmennettyihin tarkoituksiin 106,5 miljoonaa ecua avustuksina;

ii) edellä 143, 144 ja 147 artiklassa täsmennettyihin tarkoituksiin 25 miljoonaa ecua riskipääomina;

iii) edellä 114 136 artiklassa täsmennettyihin tarkoituksiin 6 miljoonaa ecua siirtoina vientitulojen vakauttamiseen Stabexin avulla;

iv) edellä 137 142 artiklassa täsmennettyihin tarkoituksiin 2,5 miljoonaa ecua Sysminin avulla;

b) edellä 143, 144 ja 147 artiklassa täsmennettyihin tarkoituksiin enintään 25 miljoonaa ecua pankin omista varoistaan johtosäännössä määrättyjen ehtojen mukaisesti myöntäminä lainoina. Näihin lainoihin sovelletaan 157 artiklan ehtoja korkotuesta.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa tarkoitettu summa myönnetään seuraavina määrärahoina:

a) hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseen 86 miljoonaa ecua, joka jaetaan seuraavasti:

i) Ison-Britannian MMA:t: 15,5 miljoonaa ecua;

ii) Ranskan MMA:t: 40,2 miljoonaa ecua;

iii) Alankomaiden MMA:t: 30,3 miljoonaa ecua;

b) MMA:iden alueellisten hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseen, mukaan lukien 85 artiklassa tarkoitettujen kaupan ja palvelujen alueellista kehittämistä koskevien ohjelmien rahoittaminen, 11,5 miljoonaa ecua;

c) jäljempänä 157 artiklassa mainittujen korkotukien rahoittamiseen 6 miljoonaa ecua;

d) 3 miljoonan ecun erityismääräraha, josta:

i) jäljempänä 164 artiklassa määrättyyn kiireelliseen apuun 2,5 miljoonaa ecua

ja

ii) jäljempänä 165 artiklassa määrättyyn pakolaisten, kotimaahansa palaavien ja siirtoväestön tukemiseen 0,5 miljoonaa ecua;

iii) jos jossakin edellä mainitussa kohdassa tarkoitettu erityismääräraha käytetään loppuun ennen tämän päätöksen voimassaolon päättymistä, siirtoja voidaan tehdä toisten kohtien varoista;

iv) tämän päätöksen voimassaolon päättyessä käyttämättä jääneet kiireelliseen apuun sekä pakolaisten, kotimaahansa palaavien ja siirtoväestön tukemiseen tarkoitetut varat siirretään rahaston varoihin muun kehitysrahoitusyhteistyön soveltamisalaan kuuluvan toiminnan rahoittamiseen, jollei neuvosto toisin päätä;

v) jos erityismäärärahat käytetään kokonaisuudessaan loppuun ennen tämän päätöksen voimassaolon päättymistä, neuvosto päättää komission ehdotuksesta aiheellisista toimenpiteistä sellaisten tilanteiden parantamiseksi, joita 164 ja 165 artikla koskee.

3. Pankki hoitaa omista varoistaan myönnettyjä lainoja, mukaan lukien korkotuet, sekä riskipääomia. Kaikkia muita päätöksen mukaisia varoja hoitaa komissio.

4. Yhteisön uusista rahoitustuista määrätään tämän päätöksen käsittämälle toiselle viiden vuoden ajanjaksolle.

2 jakso Rahoitusmuodot ja -ehdot

155 artikla

1. Hankkeet tai ohjelmat voidaan rahoittaa avustuksina, riskipääomana rahaston puitteissa tai pankin omista varoistaan myöntäminä lainoina taikka kahden tai useamman rahoitusmuodon yhdistelminä.

2. Asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset vahvistavat yhdessä yhteisön kanssa kunkin hankkeen tai ohjelman rahoitusmuodot ottaen huomioon:

a) asianomaisten MMA:iden kehitystason sekä maantieteellisen sijainnin sekä taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen;

b) hankkeen tai ohjelman luonteen, sen taloudelliset ja rahoitukselliset kannattavuusnäkymät ja sen yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaikutukset;

ja

c) lainojen osalta tekijät, joilla taataan lainanhoito.

3. Rahoitustukea voidaan myöntää asianomaisille MMA:ille tai muulle rahoituskelpoiselle edunsaajalle, joista jälkimmäiselle MMA:iden välityksellä tai niiden suostumuksella rahoituskelpoisten laitosten välityksellä tai ilman välikäsiä.

4. Jos rahoitustukea myönnetään välittäjän kautta lopulliselle edunsaajalle:

a) kyseisten varojen myöntämistä välittäjän kautta lopulliselle edunsaajalle koskevat ehdot vahvistetaan rahoitusyleissopimuksessa tai lainasopimuksessa;

b) kaikki kyseisen liiketoimen perusteella välittäjälle koituva rahoitusmarginaali käytetään kehitystarkoituksiin rahoitusyleissopimuksessa tai lainasopimuksessa tarkoitetuin edellytyksin sen jälkeen, kun on otettu huomioon hallinnolliset kustannukset, rahataloudelliset ja valuuttakursseihin liittyvät riskit sekä lopulliselle edunsaajalle toimitetun asiantuntija-avun kustannukset.

156 artikla

1. Riskipääoma voi olla joko lainojen tai osuuksien muodossa.

a) Lainoja voidaan myöntää pääasiassa:

i) toissijaisina lainoina, joiden takaisinmaksu ja tarvittaessa korkojen maksu toteutetaan vasta kun muut luotot on järjestetty;

ii) ehdollisina lainoina, joiden takaisinmaksu ja/tai kesto liittyy tiettyjen sellaisten edellytysten täyttämiseen, jotka koskevat rahoitetun hankkeen tuloksia, kuten tarkoitettu tuotto tai tuotanto. Erityisehdot vahvistetaan lainan myöntämisen yhteydessä.

b) Osuuksia voidaan käyttää siihen, että hankitaan väliaikaisesti yhteisön puolesta vähemmistöosuuksia MMA:iden yritysten, MMA:issa kehityshankkeita rahoittavien toimielinten tai MMA:issa yksityisiä sijoituksia edistävien ja rahoittavien rahoituslaitosten pääomasta. Nämä osuudet siirretään MMA:iden asukkaille tai toimielimille tai ne käytetään muulla tavoin yhteisymmärryksessä asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten kanssa, kun vaaditut edellytykset on täytetty.

c) Riskipääomiin kohdistuviin toimiin sovellettavat edellytykset riippuvat kunkin hankkeen tai ohjelman ominaispiirteistä ja ovat yleensä suotuisampia kuin ne, joita sovelletaan korkotuettuihin lainoihin. Lainojen korko ei voi olla korkeampi kuin kolme prosenttia.

2. Valuuttakurssien vaihtelujen vaikutusten lieventämiseksi valuuttariskin ongelmaa käsitellään seuraavasti:

a) yrityksen omien varojen kasvattamiseen tarkoitettujen riskipääomatoimien osalta yhteisö kantaa pääsääntöisesti valuuttariskin;

b) rahoitettaessa riskipääomalla yksityisten yhtiöiden ja pienten ja keskisuurten yritysten sijoituksia valuuttariski jaetaan yhteisön ja muiden asianomaisten osapuolten kesken. Keskimääräisesti valuuttariski jaetaan samansuuruisiin osiin.

157 artikla

Pankin omista varoista myönnetään lainoja seuraavin ehdoin ja edellytyksin:

a) korkotaso ennen korkotukea on sama kuin se, jota pankki soveltaa sopimuksen allekirjoittamispäivänä kyseiseen lainaan valuuttojen, laina-ajan ja kuoletusmenettelyn osalta;

b) tätä korkotasoa alennetaan neljän prosentin korkotuen avulla. Korkotuen suuruutta mukautetaan ilman eri toimenpiteitä siten, että lainansaajan osalta viitekorkoon sidottuun lainaan sovellettava korko ei ole matalampi kuin kolme eikä korkeampi kuin kuusi prosenttia. Viitekorko, jota käytetään korkotuen mukauttamisen laskemiseen, on sama kuin pankin myöntämään lainaan sopimuksen allekirjoittamispäivänä määrätyillä laina-aikaa ja takaisinmaksumenettelyä koskevilla samoilla ehdoilla soveltama ecun korko;

c) korkotuen määrä lainanottohetken mukaan laskettuna lisätään raha-avustusten määrään ja maksetaan suoraan pankille;

d) pankin omista varoistaan myöntämiin lainoihin sovelletaan laina-aikaa koskevia ehtoja, jotka vahvistetaan hankkeen taloudellisten ja rahoituksellisten ominaispiirteiden perusteella; kyseinen laina-aika ei voi olla pidempi kuin 25 vuotta. Näihin lainoihin kuuluu tavallisesti kuoletuksen lykkäys, joka vahvistetaan rakentamisen keston ja hankkeen vaatimien varojen mukaisesti.

158 artikla

Pankki:

a) myötävaikuttaa omien varojensa avulla MMA:iden taloudelliseen ja teolliseen kehitykseen alueellisella tasolla; tätä varten se rahoittaa teollisuuden, maataloustuotannon, matkailun, kaivostuotannon ja energiantuotannon aloilla sekä näihin aloihin liittyvillä liikenteen ja televiestinnän aloilla ensisijaisesti tuotannollisia hankkeita ja ohjelmia. Tämä alakohtainen tärkeysjärjestys ei estä pankkia rahoittamasta omista varoistaan tuotannollisia hankkeita ja ohjelmia muilla aloilla ja erityisesti teollisen kulttuurin alalla;

b) luo kiinteitä yhteistyösuhteita paikallisten ja alueellisten kehityspankkien sekä MMA:iden pankkialan ja rahoituslaitosten kanssa;

c) mukauttaa asianomaista MMA:ta kuullen kehitysrahoitusyhteistyön yksityiskohtaiset säännöt ja täytäntöönpanomenettelyt, sellaisina kuin ne määritellään tässä päätöksessä, ottaakseen tarvittaessa huomioon hankkeiden ja ohjelmien luonteen ja noudattaen toiminnassaan tämän päätöksen tavoitteita pankin perussäännössä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

159 artikla

Tämän päätöksen mukaisesti myönnettyjen lainojen tai osuuksien osalta, jotka ovat saaneet kirjallisen hyväksynnän, asianomaisten MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset:

a) sopivat kaikista asianomaisessa MMA:ssa voimassa olevista säännöksistä johtuvista kansallisista tai paikallisista veroista tai veronluonteisista maksuista vapauttamisesta lainoihin liittyvien korkojen, palkkioiden ja kuoletusten osalta;

b) antavat edunsaajien käyttöön tarvittavaa valuuttaa niiden alueella tapahtuvien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöön panemiseksi tehdyistä rahoitussopimuksista johtuvien lainojen korkojen, palkkioiden ja kuoletusten maksamiseksi;

c) antavat pankin käyttöön tarvittavaa valuuttaa kaikkien sen kansallisena valuuttana saamien summien muuttamiseksi ecun tai muiden muutettavien valuuttojen ja kansallisen valuutan välillä muuttamispäivänä voimassa olevan valuuttakurssin mukaisesti; nämä summat edustavat yhteisön yrityksissä toteuttamien osuuksia koskevien toimien nettotuloa ja voittoa.

160 artikla

Vähiten kehittyneille MMA:ille myönnetään erityismenettely vahvistettaessa niiden varojen määrää, joita MMA:t voivat saada yhteisöltä maaohjelmansa yhteydessä. Kyseisiin varoihin liittyy suotuisammat rahoitusehdot ottaen huomioon kunkin MMA:n taloudellinen tilanne ja omat tarpeet. Varat muodostuvat pääasiassa avustuksista ja, milloin aiheellista, riskipääomista tai pankin lainoista ottaen huomioon erityisesti 155 artiklan 2 kohdassa määrätyt perusteet.

3 jakso Yhteisrahoitukset

161 artikla

1. Päätöksen varoja voidaan MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä osoittaa yhteisrahoitukseen (erityisesti kehitykseen liittyvien toimielinten ja laitosten, yhteisön jäsenvaltioiden, MMA:iden, AKT-valtioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten tai yksityisten rahoituslaitosten, yritysten tai vientiluottoelinten kanssa).

2. Yhteisrahoitusmahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota etenkin seuraavissa tapauksissa:

a) suuret hankkeet, joita ei voida rahoittaa yksinomaan yhden rahoituslähteen avulla;

b) hankkeet, joiden osalta yhteisön osallistuminen ja sen hankkeita koskeva kokemus voisivat helpottaa muiden rahoituslaitosten osallistumista;

c) hankkeet, joissa voidaan hyötyä joustavaehtoisten rahoitusmuotojen ja tavallisin ehdoin myönnettävien rahoitusmuotojen yhdistämisestä;

d) hankkeet, jotka voidaan jakaa osahankkeisiin, jotka puolestaan voivat saada rahoitusta muista lähteistä;

e) hankkeet, joiden rahoitusmuotojen monipuolistuminen voi olla edullista rahoituskustannusten ja sijoitusten sekä muiden mainittuihin hankkeisiin liittyvien asioiden kannalta;

f) alueelliset tai alueiden väliset hankkeet.

3. Yhteisrahoitus voi olla joko yhteis- tai rinnakkaisrahoitusta. Kaikissa tapauksissa etusijalla on kustannusten ja tehokkuuden kannalta katsottuna asianmukaisin rahoitusmuoto.

4. Asianomaisten osapuolten sopimuksella:

a) yhteisön ja muiden yhteisrahoittajien tukitoimia koskevat tarvittavat yhdenmukaistamis- ja yhteensovittamistoimenpiteet siten, että MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten käynnistettäviksi kuuluvien menettelyjen määrää vähennetään, ja mahdollistetaan näiden menettelyjen joustavuus erityisesti kun on kyse:

i) muiden yhteisrahoittajien ja edunsaajien tarpeista;

ii) yhteisrahoitettavien hankkeiden valinnasta ja näiden hankkeiden täytäntöönpanoa koskevista määräyksistä;

iii) rakentamiseen, hankintoihin ja palveluihin liittyvien sopimusten sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaistamisesta;

iv) maksuehdoista;

v) kelpoisuus- ja kilpailusäännöistä;

vi) MMA:iden yrityksille myönnettävästä suosituimmuusmarginaalista;

b) neuvottelu- ja yhteensovittamismenettelyä muiden rahoittajien ja yhteisrahoittajien kanssa on tehostettava ja kehitettävä tekemällä mahdollisuuksien mukaan yhteisrahoitusta koskevia puitesopimuksia, ja yhteisrahoituksen suuntaamista ja rahoitukseen liittyviä menettelyjä on tarkasteltava uudelleen tehokkuuden ja parhaiden mahdollisten edellytysten varmistamiseksi;

c) yhteisö voi antaa muille yhteisrahoittajille hallinnollista tukea tai toimia johtajana tai järjestäjänä niissä rahoitushankkeissa, joihin se osallistuu, helpottaakseen yhteisrahoitettujen hankkeiden tai ohjelmien täytäntöönpanoa.

4 jakso Pienimuotoiset hankkeet

162 artikla

1. Vastatakseen paikallisiin kehitystarpeisiin rahasto osallistuu asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä paikallisyhteisön sellaisten pienimuotoisten hankkeiden rahoitukseen:

a) jotka vaikuttavat taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti väestöjen elämään;

b) jotka vastaavat ilmenneeseen ja todettuun ensisijaiseen tarpeeseen;

c) jotka pannaan täytäntöön edunsaajana olevan paikallisyhteisön aloitteesta ja väestön osallistuessa hankkeisiin aktiivisesti.

2. Pienimuotoisten hankkeiden rahoitus varmistetaan:

a) asianomaisen paikallisyhteisön avulla luontoissuorituksina, palveluja tarjoamalla tai käteisenä annettuina avustuksina yhteisön osallistumismahdollisuuksien mukaisesti;

b) rahaston varoista, jolloin rahaston osuus ei periaatteessa saa olla enempää kuin kolme neljäsosaa kunkin hankkeen kokonaiskustannuksista eikä se saa olla enemmän kuin 300 000 ecua;

c) asianomaisen MMA:n avulla poikkeuksellisesti rahoitusosuuden, julkiseen varustamiseen osallistumisen tai palvelujen tarjoamisen muodossa.

3. Rahaston osuutta edustavat määrät vähennetään kansallisen maaohjelman mukaisesti myönnetyistä avustuksista.

4. Erityinen etusija annetaan pienimuotoisten hankkeiden valmistelulle ja täytäntöönpanolle vähiten kehittyneissä MMA:issa.

163 artikla

Asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella ja asianomaisten MMA:iden paikallisyhteisöjen pyynnöstä MMA:iden ja yhteisön voittoa tavoittelemattomat järjestöt voivat 196 artiklassa tarkoitettuja monivuotisia ohjelmia koskevien määräysten mukaisesti yhteisrahoitusmahdollisuuksien lisäksi sovittaa yhteen, johtaa tai panna täytäntöön pienimuotoisia hankkeita ja/tai pienimuotoisia monivuotisia ohjelmia.

5 jakso Kiireellinen apu

164 artikla

1. Kiireellistä apua myönnetään MMA:ille, joilla on vakavia ja poikkeuksellisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikeuksia luonnononnettomuuksien tai vaikutukseltaan vastaavien erityisolosuhteiden vuoksi. Kiireellinen apu, jolla on tarkoitus tosiasiallisesti ja aiheellisin keinoin edistää välittömien vaikeuksien poistamista:

a) on riittävän joustavaa, jotta sitä voidaan aina mukauttaa tilanteen mukaan, mukaan lukien uhreille toimitettavat erilaiset välttämättömät tavarat ja palvelut ja/tai käteismaksut;

b) voi lisäksi käsittää sellaisten välittömien toimenpiteiden rahoittamisen, joilla voidaan varmistaa vahingoittuneiden perusrakenteiden tai laitteiden saattaminen jälleen toimiviksi ja taata niiden vähimmäiskunto;

c) myönnetään ilman takaisinmaksuvelvollisuutta nopeasti ja joustavasti.

2. Yhteisö toteuttaa tarvittavat toimenpiteet nopeuttaakseen hätätilan edellyttämiä toimia. Tätä varten:

a) kiireelliseen apuun tarkoitettu luotto on kokonaisuudessaan määrättävä ja käytettävä tarkoitukseensa, ja toiminta on saatava päätökseen 180 päivän kuluessa täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta, jollei yhteisesti sovituista määräyksistä muuta johdu;

b) jos osoitettuja luottoja ei ole kokonaisuudessaan käytetty vahvistetun määräajan tai a alakohdan mukaisesti sovitun muun määräajan kuluessa, jäljelle jäänyt osa palautetaan 154 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun erityismäärärahaan;

c) kiireellisen avun myöntämistä ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat osa joustavia hätämenettelyjä;

d) varoja voidaan käyttää MMA:iden itse toteuttamien välittömien avustustoimenpiteiden takautuvaan rahoittamiseen.

165 artikla

1. Apua voidaan myöntää pakolaisia tai kotimaahansa palaavia vastaanottaville MMA:ille niihin pakottaviin tarpeisiin, joita kiireellinen apu ei koske, sekä sellaisten toimintahankkeiden ja -ohjelmien toteuttamiseen pitkällä aikavälillä, joiden päämääränä on omavaraisuus ja MMA:iden väestöjen integroituminen tai uudelleenintegroituminen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua apua vastaavaa apua voidaan harkita sellaisten henkilöiden vapaaehtoisen integroitumisen tai uudelleenintegroitumisen helpottamiseksi, joiden on täytynyt jättää kotimaansa selkkauksen tai luonnononnettomuuden vuoksi. Kaikki kyseisestä siirtymisestä johtuvat tekijät, myös asianomaisen väestön toiveet ja hallituksen velvollisuudet väestönsä tarpeiden tyydyttämisen osalta, otetaan huomioon tätä määräystä sovellettaessa.

3. Tämän artiklan mukaisesti myönnetyn avun kehitystavoitteen vuoksi kyseistä apua voidaan käyttää yhdessä asianomaisen MMA:n maaohjelman luottojen kanssa.

4. Kyseistä apua johdetaan ja se toteutetaan joustavan ja nopean tuen mahdollistavia menettelyjä noudattaen. Erityisesti olisi valvottava sitä, että asianomaiset väestöt saavat apua mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Maksu- ja täytäntöönpanoehdot vahvistetaan tapauskohtaisesti. Kyseinen apu voidaan MMA:n toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella panna täytäntöön yhteistyössä erityisten toimielinten, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien toimielinten kanssa tai välittömästi komission toimesta.

166 artikla

Kiireellistä apua koskevat sopimukset tehdään 5 luvun 5 jaksossa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

167 artikla

Komissio voi päätöksen mukaisesti rahoittaa hätävaiheen jälkeisiä toimia, joiden tavoitteena on luonnononnettomuuksien tai muiden vaikutuksiltaan vastaavien erityisolosuhteiden vuoksi tarvittava aineellinen ja sosiaalinen kunnostaminen. Hätävaiheen jälkeisiin tarpeisiin voidaan vastata myös muilla keinoin, erityisesti yhteisön välineillä saaduilla toisen osapuolen varoilla, pakolaisia, kotimaahansa palaavia ja siirtoväestöä varten perustetulla erityisellä määrärahalla, MMA:iden maaohjelmilla tai näiden eri vaihtoehtojen yhdistelmällä.

Kyseisiin tarpeisiin voidaan vastata lisäksi niiden kiireellistä apua varten perustetun erityisen määrärahan ylijäämien avulla, jotka ovat käytettävissä päätöksen voimassaolon päättyessä, jollei 154 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista määräyksistä muuta johdu.

3 luku Sijoitukset

1 jakso Sijoitusten edistäminen

168 artikla

MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ja yhteisö, jotka tunnustavat yksityisten sijoitusten tärkeän merkityksen kehitysyhteistyönsä edistämisen kannalta sekä näiden sijoitusten edistämiseksi ja turvaamiseksi toteutettavien toimenpiteiden välttämättömyyden:

a) toteuttavat toimenpiteitä sellaisten yksityisten sijoittajien kannustamiseksi osallistumaan kehityspyrkimyksiinsä, jotka toimivat MMA:iden ja ETY:n kehitysyhteistyön tavoitteiden ja siinä ensisijaisina pidettyjen kysymysten sekä sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti;

b) kohtelevat oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti näitä sijoittajia;

c) toteuttavat toimenpiteitä ja antavat määräyksiä, jotka ovat omiaan luomaan ja säilyttämään ennakoidut ja vakaat sijoitusolosuhteet ja neuvottelevat sopimuksista tämän tilanteen parantamiseksi;

d) edistävät MMA:iden taloudellisten toimijoiden sekä niiden ja yhteisön toimijoiden tehokasta yhteistyötä pääomavirtojen lisäämiseksi sekä johtamistaidon, tekniikan ja muiden taitotieto-muotojen parantamiseksi;

e) edistävät yhteisön yksityisen alan MMA:ihin suuntautuvien rahoitusvirtojen lisäämistä ja vakiinnuttamista myötävaikuttamalla niiden esteiden poistamiseen, jotka haittaavat MMA:iden pääsyä kansainvälisille ja erityisesti yhteisön pääomamarkkinoille;

f) luovat olosuhteet, jotka suosivat rahoituslaitosten kehittämistä sekä pääomanmuodostuksen ja yrittäjyyden kasvamisen kannalta välttämättömien varojen saatavuutta;

g) edistävät yritysten kehittymistä, paikallisyhteisöjen yritykset mukaan lukien, toteuttamalla tarvittavina pidetyt toimenpiteet yritystoimintaympäristön parantamiseksi ja erityisesti sellaisten oikeudellisten, hallinnollisten ja rahoituksellisten puitteiden luomiseksi, jotka ovat omiaan edistämään dynaamisen yksityisen alan nousua ja kehitystä;

h) vahvistavat MMA:iden paikallisten toimielinten mahdollisuuksia tarjota sellaisia eri palveluja, jotka voivat lisätä paikallista osallistumista teolliseen ja taloudelliseen toimintaan.

169 artikla

Yksityisten sijoitusten ja yritysten kehittymisen edistämiseksi olisi yhteistyössä muiden asianomaisten toimielinten kanssa ja tämän päätöksen mukaisesti:

a) tuettava pyrkimyksiä edistää eurooppalaisia yksityisiä sijoituksia MMA:issa järjestämällä kaikkien asianomaisten MMA:iden ja mahdollisten yksityisten sijoittajien kesken neuvotteluja niistä oikeudellisista ja rahoituksellisista puitteista, jotka MMA:t voivat tarjota sijoittajille;

b) edistettävä sijoitusmahdollisuuksia koskevaa tiedonkulkua järjestämällä sijoitusten edistämistä koskevia tilaisuuksia, toimittamalla säännöllisesti tietoa olemassa olevista rahoitus- tai muista erityislaitoksista sekä niiden palveluista ja edellytyksistä ja helpottamalla tällaisten tilaisuuksien kokouspaikkojen luomista;

c) edistettävä sijoittamisen helpottamiseksi MMA:issa tarkoitettujen sijoitustakuiden ja vakuusmenettelyjen luonnetta ja käytettävissä olemista koskevan tiedon jakamista;

d) tuettava MMA:iden pieniä ja keskisuuria yrityksiä pyrkimyksissä saada paremmat ehdot rahoitukselleen joko osuuksina tai lainoina;

e) tutkittava keinoja vastaanottajamaan sellaisia yksityisiä sijoitushankkeita koskevien riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi, jotka voisivat edistää taloudellista kehitystä;

f) autettava sekä taloudellisesti että teknisesti MMA:ita:

i) luomaan ja tehostamaan valmiuksia parantaa soveltuvuustutkimusten laatua ja hankkeiden suunnittelua siten, että mahdollistetaan aiheellisten taloudellisten ja rahoituksellisten johtopäätösten tekeminen;

ii) sellaisten yhtenäisten hankkeidenjohtomenetelmien kehittämisessä, jotka käsittävät hankkeiden koko kehityskierron MMA:n kehitysohjelman yhteydessä.

2 jakso Sijoitusten rahoittaminen

170 artikla

1. Helpottaakseen välittömästi tuottavien sekä julkisten että yksityisten sijoitusten täytäntöönpanoa edistäessään MMA:iden taloudellista ja teollista kehitystä yhteisö antaa rahoitustukea pankin omista varoista riskipääomina tai lainoina, jollei tämän osaston 2 luvun määräyksistä muuta johdu. Kyseisellä rahoitustuella voidaan muun muassa:

a) kasvattaa välittömästi tai välillisesti julkisten, puolijulkisten tai yksityisten yritysten omaa varallisuutta ja myöntää tällaisille yrityksille rahoitusta sijoituksiin tarkoitettuina lainoina;

b) tukea tuottavia sijoitushankkeita ja -ohjelmia, jotka teollisuuden kehittämiskeskus ja maatalouden ja maaseudun tekninen yhteistyökeskus ovat yksilöineet ja joita nämä toimielimet kannustavat;

c) rahoittaa toimia pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi.

2. Merkittävä osa riskipääomista osoitetaan yksityisen alan sijoitusten tukemiseen 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

171 artikla

Edellä määrättyjen varojen lisäksi MMA:n tai MMA:iden toimivaltaisilla viranomaisilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen maaohjelman tai alueellisen ohjelman mukaista rahoitusta muun muassa:

a) pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi toteutettujen toimien rahoittamiseksi;

b) paikallisten tai alueellisten rahoituslaitosten perustamisen tai vahvistamisen kannustamiseksi MMA:issa, jotta yksityisen alan tarpeisiin vastataan tehokkaasti;

c) viennin edistämisen tukemiseksi asianmukaisella ja tehokkaalla tavalla;

d) yksityisen alan tarpeisiin vastaavan yleisen tai erityisen teknisen yhteistyön aikaansaamiseksi.

172 artikla

Välittömästi tuottavien hankkeiden rahoittaminen voi koskea sekä uusia sijoituksia että jo olemassa olevien tuotantolaitosten kunnostamista tai hyödyntämistä.

173 artikla

Jos rahoitus tapahtuu jälleenlainaavan toimielimen kautta, tämän toimielimen tehtävänä on valita ja arvioida kukin hanke sekä hoitaa käyttöönsä annettuja varoja tässä päätöksessä määrättyjen edellytysten mukaisesti ja sekä MMA:n että yhteisön toimivaltaisten viranomaisten yhteisellä sopimuksella.

3 jakso Sijoitustuki

174 artikla

Toteuttaakseen tehokkaasti päätöksen eri tavoitteita yksityisten sijoitusten edistämisen osalta ja saadakseen aikaan niiden moninkertaistavan vaikutuksen pankki ja/tai komissio antavat apua seuraavilla tavoilla:

a) rahoitustuki, mukaan lukien osuudet;

b) asiantuntija-apu;

c) neuvontapalvelut;

d) tieto- ja yhteensovittamispalvelut.

175 artikla

1. Pankki käyttää riskipääomia toimiin, joilla on tarkoitus edistää ja tukea MMA:iden yksityistä alaa. Tätä varten riskipääomia voidaan käyttää:

a) MMA:iden julkisten, puolijulkisten ja yksityisten yritysten sijoituksiin tarkoitettujen välittömien lainojen myöntämiseen, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan lukien;

b) julkisten, puolijulkisten tai yksityisten yritysten oman varallisuuden tai sellaisena käsiteltävän varallisuuden kasvattamiseen suoralla rahoituksella yhteisön puolesta;

c) asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella yksityisiä sijoituksia edistävien rahoituslaitosten pääomanmuodostukseen osallistumiseen MMA:issa;

d) varojen hankkimiseen MMA:iden rahoituslaitoksille tai asianomaisten MMA:iden suostumuksella MMA:iden ja/tai yhteisön sijoittajille, jotka haluavat oman osuutensa lisäksi sijoittaa MMA:iden ja ETY:n välisiin yhteisyrityksiin lisätäkseen MMA:iden yritysten omaa varallisuutta;

e) asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella sellaisten MMA:iden tai yhteisön rahoitusvälittäjien tukemiseen, jotka osallistuvat MMA:iden pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamiseen:

i) hankkimalla osuuksia MMA:iden pienissä ja keskisuurissa yrityksissä;

ii) rahoittamalla MMA:iden yksityisten sijoittajien ja/tai yhteisön sijoittajien osuuksien hankkimista MMA:iden pienissä ja keskisuurissa yrityksissä d alakohdassa täsmennettyjen edellytysten mukaisesti;

iii) myöntämällä lainoja MMA:iden pienten ja keskisuurten yritysten sijoitusten rahoittamiseen;

f) MMA:iden rahoituslaitoksien uudelleenrakentamisen tai uudelleen pääomittamisen tukemiseen;

g) selvitysten, tutkimustyön tai erityisten sijoitusten rahoittamiseen hankkeiden valmistelemiseksi ja yksilöimiseksi; asiantuntija-avun tarjoamiseen yrityksille erityisesti pankin kautta annettavina koulutus-, johto- ja sijoitustukipalveluina sijoitusten valmistelun aikana tai toiminnan uudelleenkäynnistämistä varten ja tarvittaessa käynnistyskustannuksiin osallistumiseen, sellaiset sijoituksiin liittyvät takaus- ja vakuutusmaksut mukaan lukien, jotka ovat välttämättömiä sen varmistamiseksi, että rahoituspäätös tehdään.

2. Pankki myöntää aiheellisissa tapauksissa omista varoistaan sekä välittömiä että välillisiä sijoitusten rahoittamiseen tarkoitettuja lainoja ja alakohtaisia tukiohjelmia.

176 artikla

Kannustaakseen yksityisen alansa edistämistä ja kehittämistä MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset voivat maaohjelmansa varoilla:

a) tukea yritysten kehitystä tarjoamalla koulutusta, apua varainhoidossa ja hankkeiden valmistelussa, erityispalveluja yritysten käynnistämisessä ja kehittämiseen ja johtamistaitoon liittyviä palveluja sekä kannustamalla teknologian siirtoa;

b) tukea aiheellisella ja tehokkaalla tavalla sijoitusten edistämistä sijoittajille tarkoitettu apu mukaan lukien;

c) tukea MMA:iden paikallisten tai alueellisten rahoituslaitosten perustamista tai niiden aseman vahvistamista vientitoimien rahoittamiseksi;

d) rahoittaa tukea pyytävän MMA:n vientiteollisuudelle välttämättömien välituotteiden tuontia;

e) avata puiteluottoja pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi;

f) tukea aiheellisella ja tehokkaalla tavalla viennin edistämistä;

g) edistää sijoitusolosuhteiden sekä erityisesti yrityksissä sovellettavien oikeudellisten ja verotuksellisten puitteiden parantamista ja yritysalan tukipalvelujen kehittämistä siten, että yrityksille tarjotaan neuvontapalveluja oikeudellisissa, teknisissä ja yritysjohtamiseen liittyvissä asioissa;

h) varmistaa tekninen yhteistyö, jotta MMA:iden pienten ja keskisuurten yritysten kehityksestä vastaavien toimielinten toimintaa parannetaan;

i) toteuttaa asianmukaisia ammatillista koulutusta ja johtamistaidon kehittämistä koskevia ohjelmia erityisesti pienten ja vapaamuotoisten yritysten alalla;

j) tukea kotimaisen säästämisen aloittamista, rahoituksen välityksen ja uusien rahoituskeinojen kehittämistä, yritystoiminnan edistämistä koskevan politiikan järkeistämistä ja ulkomaisten sijoitusten edistämistä;

k) rahoittaa MMA:iden osuuskuntien tai paikallisyhteisöjen toteuttamia hankkeita ja pienten ja keskisuurten yritysten vakuusrahastojen perustamista tai niiden vahvistamista.

177 artikla

Ulkomaisen sekä julkisen että yksityisen pääoman saamiseksi olisi pantava täytäntöön kaikki keinot, joilla saadaan yhteisrahoitusmahdollisuuksia tai kerätään rinnakkaisvaroja eri hankkeisiin tai ohjelmiin.

178 artikla

Tuettaessa MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyrkimyksiä sijoittaa JKJK:een, sellaisena kuin se on määritelty II osastossa perushyödykkeitä koskevassa yhteistyössä, olisi erityisesti valvottava sitä, että asianomaisen MMA:n voimavaroja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja että otetaan huomioon toiminnan uudelleenaloittamistarpeet.

179 artikla

Tukeakseen sijoitusten edistämistä MMA:issa ja ottaen aiheellisella tavalla huomioon toisiaan täydentävän merkityksensä komissio ja pankki sovittavat tiiviisti yhteen toimintansa tällä alalla.

Komissio ja pankki varmistavat jäsenvaltioiden ja MMA:iden avulla tehokkaan toiminnallisen yhteensovittamisen kaikkien asianomaisten osapuolten kesken tukemalla sijoituksia MMA:issa.

4 jakso Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

180 artikla

1. Sijoituksiin liittyvien pääomanliikkeiden sekä juoksevien maksujen osalta MMA:iden ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pidättäytyvät valuuttatoimien alalla toimenpiteistä, jotka olisivat ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, jotka johtuvat tämän päätöksen tavaroiden ja palvelujen kauppaa, sijoittautumista ja teollista yhteistyötä koskevien määräysten soveltamisesta. Nämä velvoitteet eivät kuitenkaan estä toteuttamasta tarvittavia suojatoimenpiteitä sellaisista syistä, joihin liittyy vakavia taloudellisia vaikeuksia tai merkittäviä maksutaseongelmia.

2. Sijoituksiin ja juokseviin maksuihin liittyvien valuuttatoimien osalta MMA:iden ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pidättäytyvät kaikin keinoin toteuttamasta toisiaan kohtaan syrjiviä toimenpiteitä tai noudattamasta kolmansia valtioita kohtaan suosivampaa menettelyä ottaen täysin huomioon kansainvälisen valuuttajärjestelmän kehittyvän luonteen, erityisten valuuttajärjestelyjen olemassaolon ja maksutaseongelmat.

Jos tällaisia toimenpiteitä tai tällaista menettelyä ei voitaisi välttää, ne tapahtuisivat tai otettaisiin käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten valuuttasääntöjen mukaisesti, ja asianomaisiin osapuoliin kohdistuvat kielteiset vaikutukset pyrittäisiin kaikin tavoin saamaan mahdollisimman vähäisiksi.

4 luku Tekninen yhteistyö

181 artikla

Teknisellä yhteistyöllä on autettava MMA:ita hyödyntämään paikallisia ja alueellisia inhimillisiä voimavarojaan sekä kehittämään kestävällä tavalla toimielimiään, ja yhteistyöllä edistetään hankkeiden ja ohjelmien toteuttamista. Tätä varten:

a) asiantuntija-apua tarjoamalla toteutettua tukea myönnetään ainoastaan asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä;

b) teknisen yhteistyön on oltava hintaansa nähden tehokasta, sen on vastattava niihin tarpeisiin, joita varten se on kehitetty, ja sen on edistettävä tiedonkulkua ja parannettava paikallista ja alueellista tuotantokykyä;

c) pyritään lisäämään paikallisten asiantuntijoiden, tutkimuslaitosten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten osallistumista rahaston rahoittamiin sopimuksiin ja MMA:iden inhimillisten voimavarojen entistä tehokkaampaa käyttöä osoittamalla väliaikaisesti paikallisia virkamiehiä MMA:n tai sen naapurina sijaitsevan MMA:n laitosten tai alueellisten järjestöjen konsulteiksi;

d) MMA:t voivat käyttää kehitysrahoitusyhteistyön välineitä ja varoja sekä paikallisella että alueellisella tasolla paikalliseen ja alueelliseen henkilöstöön liittyvien rajoitusten ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi entistä paremmin samoin kuin luettelon laatimiseksi asiantuntijoista, konsulteista ja MMA:iden tutkimuslaitoksista, joita voitaisiin käyttää rahaston rahoittamissa hankkeissa ja ohjelmissa, sekä sellaisen koulutetun paikallisen ja alueellisen henkilöstön yksilöimiseksi, jota voitaisiin palkata rahaston rahoittamiin hankkeisiin;

e) MMA:iden keskinäistä sekä MMA:iden ja AKT-valtioiden välistä asiantuntija-apua annetaan kehitysrahoitusyhteistyön välinein MMA:iden keskinäisen ja MMA:iden ja AKT-valtioiden välisen virkamiesten ja asiantuntijoiden vaihdon mahdollistamiseksi teknisissä ja johtamistaitoon liittyvissä asioissa;

f) hankkeiden ja ohjelmien asiakirjoissa on määrättävä toimielinten ja henkilöstön pitkän aikavälin kehitystä koskevista toimintaohjelmista, ja niissä on otettava huomioon välttämättömät rahoitustarpeet;

g) MMA:iden koulutetun henkilöstön maastamuuton vähentämiseksi ja maahanmuuton lisäämiseksi yhteisö avustaa MMA:iden toimivaltaisia viranomaisia niiden pyynnöstä edistääkseen soveltuvilla maahanmuuttoa edistävillä toimenpiteillä MMA:iden kehittyneissä maissa oleskelevien koulutettujen kansalaisten paluuta kotimaahansa;

h) hankkeiden ja ohjelmien arvioinnissa otetaan aiheellisella tavalla huomioon paikallisiin inhimillisiin voimavaroihin liittyvät hankaluudet, ja arvioinnilla varmistetaan näiden voimavarojen vahvistamisen kannalta suotuisan suunnitelman olemassaolo;

i) paikallisella asiantuntijahenkilöstöllä on oltava vaadittava koulutus, jotta se hoitaa hyvin asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyynnössä määritettyjä erityistehtäviä, ja sen on oltava edunsaajana olevan MMA-toimielimen yhteydessä;

j) paikallisen henkilöstön tosiasiallinen koulutus on yksi asiantuntijahenkilöstön tehtävistä asiantuntija-avun asteittaiseksi poistamiseksi ja yksinomaan paikallisen henkilöstön käyttämiseksi pysyvästi hankkeissa;

k) yhteistyöhön kuuluu määräyksiä, jotka koskevat MMA:n mahdollisuuksien parantamista saada omaa asiantuntemusta ja parantaa omien konsulttiensa, tutkimuslaitostensa tai neuvontayritystensä ammatillista pätevyyttä;

l) olisi kiinnitettävä erityistä huomiota MMA:iden hankkeiden ja ohjelmien suunnittelemiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin liittyvien valmiuksien kehittämiseen.

182 artikla

1. Asiantuntija-apu voi olla yleistä tai erikoistunutta.

2. Yleiseen asiantuntija-apuun kuuluvat erityisesti:

a) kehitystutkimukset, MMA:iden talouden kehitys- ja monipuolistamisnäkymien ja -keinojen tutkimukset sekä muutamia tai kaikkia MMA:ita koskevien ongelmien tutkimus;

b) ala- ja tuotekohtaiset tutkimukset;

c) asiantuntijoiden, konsulttien, teknikkojen ja kouluttajien lähettäminen suorittamaan määrättyä tehtävää rajoitetuksi ajaksi;

d) koulutus-, kokeilu-, tutkimus- ja havaintoaineiston toimittaminen;

e) sellainen yleinen tiedotus ja tiedonhankinta tilastot mukaan lukien, jolla on tarkoitus edistää MMA:iden kehitystä ja yhteistyön tavoitteiden onnistunutta toteuttamista;

f) virkamiesten, erikoistuneen henkilöstön, opiskelijoiden, tutkijoiden, ohjaajien ja sosiaalisten tai kulttuuristen ryhmien tai yhdistysten johtajien vaihto;

g) apurahojen tai harjoittelupaikkojen järjestäminen erityisesti jo työssäkäyville, jotka tarvitsevat täydennyskoulutusta;

h) koulutus-, tiedotus- ja täydennysseminaarien tai -istuntojen järjestäminen;

i) tiedotus- ja tiedonhankintavälineiden luominen tai parantaminen erityisesti MMA:iden keskinäiseen, MMA:iden ja AKT-valtioiden väliseen sekä MMA:iden, AKT-valtioiden ja yhteisön väliseen tiedon, menetelmien ja kokemusten vaihtoon;

j) MMA:iden toimielinten keskinäinen, MMA:iden ja AKT-valtioiden sekä näiden ja yhteisön toimielinten yhteistyö tai ystävyystoiminta erityisesti yliopistojen ja muiden koulutus- ja tutkimuslaitosten välillä;

k) merkittävien kulttuuritapahtumien tukeminen.

3. Erityistoimiin liittyvään tekniseen yhteistyöhön kuuluvat erityisesti:

a) tekniset, taloudelliset, tilastolliset, rahoitukselliset ja kaupalliset selvitykset sekä hankkeiden ja ohjelmien kehittämiseksi välttämättömät tutkimukset ja kartoitukset, sijoituksiin liittyvät tutkimukset ja kartoitukset mukaan lukien;

b) hankkeiden ja ohjelmien valmistelu;

c) hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpano ja seuranta;

d) määrätyn hankkeen laatimisen, käynnistämisen, hyödyntämisen ja ylläpitämisen kannalta välttämättömien väliaikaistoimenpiteiden täytäntöönpano;

e) toimien seuranta ja arviointi;

f) yhtenäiset koulutus-, tiedotus- ja tutkimusohjelmat.

183 artikla

Yhteisö toteuttaa käytännön toimenpiteitä MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille sopivien asiantuntijoiden käytettävissä olosta ja pätevyydestä toimitettavien tietojen lisäämiseksi ja parantamiseksi.

184 artikla

1. Valinta tutkimuslaitosten tai neuvontayritysten ja yksityisten asiantuntijoiden käytön välillä riippuu ongelmien luonteesta sekä vaadittavien teknisten ja johtamiskeinojen laajuudesta ja moninaisuudesta samoin kuin näiden kahden vaihtoehdon kustannusten vertailusta. Lisäksi toteutetaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että työhönotosta vastaavat kykenevät arvioimaan oikealla tavalla asiantuntemuksen ja kokeneisuuden kansainvälisesti vaihtelevaa tasoa. Sopimuspuolten ja niiden henkilöstön valintaperusteissa otetaan huomioon:

a) ammatillinen pätevyys (tekninen asiantuntemus ja koulutusmahdollisuudet) ja inhimilliset ominaisuudet;

b) asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden kulttuuriarvojen kunnioittaminen sekä poliittiset ja hallinnolliset olosuhteet;

c) sopimuksen täytäntöönpanon kannalta tarvittava kielentuntemus;

d) käsiteltävien ongelmien käytännön tuntemus;

e) kustannukset.

2. Asiantuntija-apua antavien henkilöiden työhönotossa, heidän tavoitteidensa ja tehtäviensä määrittämisessä sekä tehtävän keston ja siitä saatavien korvausten osalta samoin kuin näiden henkilöiden osuudessa niiden MMA:iden kehitykseen, joihin heidät on osoitettu hoitamaan tehtävää, on noudatettava 181 artiklassa määriteltyjä teknisen yhteistyön politiikan periaatteita. Tässä yhteydessä sovellettavien menettelyjen on varmistettava valinnan puolueettomuus ja tarjottavien palvelujen laatu. Tämän vuoksi sovelletaan seuraavia periaatteita:

a) niiden MMA:iden toimielinten, jotka käyttävät asiantuntija-apua, on huolehdittava työhönotosta kilpailua ja suosituimmuutta koskevien määräysten mukaisesti;

b) pyritään helpottamaan ehdokkaan ja asiantuntija-avun tulevan käyttäjän välitöntä yhteyttä;

c) muiden asiantuntija-apumuotojen käytössä olisi otettava huomioon vapaaehtoisten, muiden kuin julkishallinnon järjestöjen ja eläkkeellä olevien virkamiesten käyttö, sekä ystävyystoimintasopimukset;

d) asiantuntija-apua pyydettäessä MMA:n toimivaltaisten viranomaisten ja komission edustuston on vertailtava eri teknologian siirron ja asiantuntemuksen lisäämisen tapojen kustannuksia ja etuja;

e) tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetään, että kunkin ehdokkaan on täsmennettävä tarjouksessaan käytettäviksi suunnitellut menetelmät ja henkilöstö sekä suunnitelma, jolla voidaan edistää paikallisia ja/tai alueellisia mahdollisuuksia heti kun sopimus pannaan täytäntöön;

f) yhteisö toimittaa edunsaajina olevien MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille kaikki yksityiskohtaiset tiedot asiantuntija-avun kokonaiskustannuksista, jotta ne voivat neuvotella sopimuksista siten, että asiantuntija-apu on hintaansa nähden tehokasta.

185 artikla

MMA:iden mahdollisuuksien parantamiseksi teknisen asiantuntemuksen ja konsulttien tieto-taidon lisäämisen osalta kannustetaan yhteistyösopimusten tekemistä jäsenvaltioiden ja MMA:iden tutkimuslaitosten, neuvontainsinöörien, asiantuntijoiden ja toimielinten välillä. Tätä varten toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet:

a) jotta edistetään yhteisyritysten avulla alihankintojen antamista MMA:iden alihankkijoille tai MMA:iden asiantuntijoiden käyttöä jäsenvaltioiden tutkimuslaitosten, neuvontainsinöörien tai toimielinten työllistämissä ryhmissä;

b) jotta annetaan tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjoajille tieto tässä päätöksessä määrätyistä valinta- ja etuuskohteluperusteista ja erityisesti niistä perusteista, jotka koskevat MMA:iden inhimillisten voimavarojen käytön kannustamista.

186 artikla

1. Jollei tämän luvun määräyksistä muuta johdu, palvelusopimusten tekemistä sekä kilpailua ja etuuskohtelua koskevat säännöt vahvistetaan 5 luvun 5 jakson mukaisesti.

2. Teknisellä yhteistyöllä tuetaan opetus- ja koulutustoimia, monivuotisia koulutusohjelmia, toisen osan XI osastossa tarkoitetut apurahat mukaan lukien.

5 luku Täytäntöönpanomenettely

1 jakso Ohjelman valmistelu

187 artikla

1. Tämän päätöksen soveltamisajan alussa Ranskan, Alankomaiden ja Ison-Britannian viranomaiset antavat mahdollisimman pian komissiolle selvän ilmoituksen siitä ohjelmoitavasta rahoitusavusta, jonka näiden valtioiden kukin MMA voi saada käyttöönsä viiden vuoden aikana; kyseiset jäsenvaltiot ilmoittavat asiasta samanaikaisesti asianomaisten MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille.

2. Rahoitusapuja vahvistaessa jäsenvaltiot ottavat erityisesti huomioon vähiten kehittyneiden MMA:iden tarpeet.

3. Kun kunkin MMA:n rahoitusapu on tiedossa, MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset laativat ja toimittavat komissiolle maaohjelmasuunnitelman asianomaisen MMA:n kehitystavoitteita ja kehitystä koskevan tärkeysjärjestyksen perusteella ja mukaisesti; maaohjelmasuunnitelmassa ilmoitetaan:

a) asianomaisen MMA:n ensisijaiset paikalliset ja alueelliset kehitystavoitteet;

b) kohdeala tai -alat, jolle tai joille tukea pidetään aiheellisempana;

c) yksilöidyn kohdealan tai -alojen tavoitteiden toteuttamiseen parhaiten soveltuvat toimenpiteet tai toimet;

d) selkeästi yksilöidyt erityiset hankkeet ja toimintaohjelmat, erityisesti ne, joilla jatketaan jo käynnissä olevia hankkeita ja toimintaohjelmia, siltä osin kuin se on mahdollista;

e) kaikki alueellisia hankkeita ja ohjelmia koskevat ehdotukset.

188 artikla

1. Maaohjelmasuunnitelmasta käydään yhteisiä keskusteluja asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisön välillä, joka ottaa aiheellisella tavalla huomioon MMA:n paikalliset tarpeet; maaohjelmasta päätetään yhteisön ja asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten yhteisellä sopimuksella näiden jälkimmäisten ehdottaman maaohjelmasuunnitelman perusteella. Maaohjelmasta päätetään mieluiten enintään kuuden kuukauden kuluessa.

2. Siinä täsmennetään erityisesti:

a) kohdeala tai -alat, jolle tai joille osoitetaan yhteisön tukea ja varoja;

b) tarvittavat toimenpiteet ja toimet tavoitteiden toteuttamiseksi hyväksytyillä aloilla;

c) sitoumusten ja toteutettavien toimenpiteiden aikataulu;

d) vararahat mahdollisiin valituksiin vastaamiseksi ja kustannusten ja menojen ennakoimattomien nousujen kattamiseksi;

e) hankkeet ja ohjelmat, jotka eivät koske kohdealaa tai -aloja, sekä ehdotukset alueellisiksi hankkeiksi ja ohjelmiksi.

3. Maaohjelma on riittävän joustava toiminnan ja tavoitteiden pysyvän vastaavuuden varmistamiseksi ja niiden muutosten huomioon ottamiseksi, joita voi ilmaantua MMA:n taloudellisessa tilanteessa, tärkeysjärjestyksessä ja tavoitteissa. Sitä voidaan tarkistaa asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä.

189 artikla

Yhteisö ja MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet taatakseen maaohjelman mahdollisimman nopean hyväksymisen, jonka olisi tapahduttava mieluiten vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.

190 artikla

1. Maaohjelmassa vahvistetaan sen ohjelmoitavan tuen kokonaismäärät, jotka voivat olla kunkin MMA:n käytettävissä. Ohjelmoitava tuki käsittää ainoastaan 154 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut avustukset.

2. Rahaston mahdollinen ylijäämä, jota ei ole sidottu tai jota ei ole maksettu 154 artiklassa vahvistetun ajanjakson lopussa, käytetään loppuun tässä päätöksessä määrätyin samoin edellytyksin.

3. Sitoumusten ja maksujen vertaileva selvitys tehdään joka vuosi MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjän ja komission asiamiehen toimesta, jotka toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen ohjelmien valmistelun yhteydessä sovittujen sitoumusten noudattamisen ja jotka vahvistavat niiden toteuttamisessa todetut viivästymisten syyt ehdottaakseen tarvittavia toimenpiteitä niiden poistamiseksi.

2 jakso Hankkeiden yksilöiminen, valmisteleminen ja tarkastelu

191 artikla

Hankkeiden ja ohjelmien yksilöiminen ja valmisteleminen on asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten tai muun avustuskelpoisen edunsaajan vastuulla.

192 artikla

Valmisteltuja hankkeita ja ohjelmia, joille haetaan rahoitusta, koskevien asiakirjojen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot hankkeiden tai ohjelmien tarkastelemiseksi tai, jos näitä hankkeita ja ohjelmia ei ole kokonaisuudessaan määritelty, asiakirjoissa on oltava yhteenvedonomainen kuvaus, jonka perusteella hanketta voidaan tarkastella. MMA:iden tai muiden edunsaajien toimivaltaiset viranomaiset toimittavat kyseiset asiakirjat virallisesti komissiolle tämän päätöksen mukaisesti. Jos edunsaajat eivät ole MMA:ita, vaaditaan asianomaisen MMA:n muodollinen suostumus.

193 artikla

1. Asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ja yhteisö tarkastelevat yhdessä hankkeet ja ohjelmat. Menettelyjen nopeuttamiseksi yhteisö antaa asiamiehelle tarvittavat valtuudet tähän yhteiseen tarkasteluun; jos MMA sijaitsee alueella, jolle komissio ei ole nimennyt asiamiestä, tarkastelu suoritetaan komission ja sen valtion viranomaisten kesken, jonka MMA:sta on kyse, ja nämä viranomaiset varmistavat yhteyden asianomaisen MMA:n toimivaltaisiin viranomaisiin.

2. Hankkeiden ja ohjelmien tarkastelussa otetaan huomioon kunkin MMA:n ominaispiirteet ja erityiset esteet sekä seuraavat tekijät:

a) pyydettyjen toimien tehokkuus ja toteuttamiskelpoisuus sekä niiden kannattavuus mahdollisuuksien mukaan kustannuksia ja hyötyä vertaillen ja mahdollisia muuttujia tarkastellen;

b) sosiaaliset, kulttuuriset, sukupuoleen ja ympäristöön liittyvät välittömät ja välilliset näkökohdat ja vaikutus väestöihin;

c) työvoiman sekä hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanon, toimivuuden ja johtamisen kannalta tarvittavien muiden paikallisten voimavarojen saatavuus;

d) hankkeiden tai ohjelmien tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittava koulutus ja toimielinten kehittäminen;

e) hallinnollisten menojen edunsaajalle aiheuttama rasitus;

f) paikalliset sitoumukset ja pyrkimykset;

g) samanlaisista toimista saadut kokemukset;

h) samanlaisten, jo toteutettujen hankkeiden tai ohjelmien tarkastelun tulokset, jotta täytäntöönpanoa nopeutetaan ja kustannukset saadaan mahdollisimman alhaisiksi.

3. Vähiten kehittyneiden MMA:iden vaikeudet ja erityiset esteet, jotka vaikuttavat hankkeiden ja ohjelmien tehokkuuteen, toteuttamiskelpoisuuteen ja taloudelliseen kannattavuuteen, otetaan huomioon hankkeita ja ohjelmia tarkasteltaessa.

3 jakso Rahoitusehdotus ja -päätös

194 artikla

1. Komission asiamies tekee tarkastelun tuloksista tiivistelmän rahoitusehdotukseen 193 artiklassa tarkoitettua poikkeusta lukuun ottamatta läheisessä yhteistyössä MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa.

2. Rahoitusehdotus sisältää hankkeen tai ohjelman teknistä tai rahoituksellista täytäntöönpanoa koskevan ennakoidun aikataulun, ja siinä selvitetään eri täytäntöönpanovaiheiden kesto.

3. Rahoitusehdotus:

a) ottaa huomioon asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten huomautukset;

b) lähetetään samanaikaisesti asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle asiamiehen toimesta.

4. Komissio viimeistelee rahoitusehdotuksen ja toimittaa sen muutettuna tai muuttamattomana yhteisön päättävälle elimelle. Asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä huomautuksia kaikkiin perusmuutoksiin, joita komissio aikoo tehdä asiakirjaan; nämä huomautukset näkyvät muutetussa rahoitusehdotuksessa.

195 artikla

Jollei 194 artiklan 4 kohdan määräyksistä muuta johdu, yhteisön päättävä elin ilmoittaa päätöksensä 120 päivän kuluessa siitä, kun komission asiamies on lähettänyt ehdotuksen 194 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti tai jos asiamiestä ei 193 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ole nimetty, sen valtion viranomaisten suorittamasta lähettämisestä, jonka MMA:sta on kyse.

196 artikla

1. Menettelyjen nopeuttamiseksi ja 194 ja 195 artiklan määräyksistä poiketen rahoituspäätökset voivat koskea monivuotisia ohjelmia, jos on kyse seuraavien rahoittamisesta:

a) koulutus;

b) pienimuotoiset hankkeet;

c) kaupankäynnin edistäminen;

d) rajoitetun suuruisten toimien kokonaisuus määrätyllä alalla;

e) tekninen yhteistyö.

2. Näissä tapauksissa asianomaisen MMA:n toimivaltaiset viranomaiset voivat esittää komission asiamiehelle monivuotisen ohjelman, jossa selvitetään pääpiirteet, suunniteltujen toimien luonne ja ehdotetut rahoitussitoumukset.

Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä tekee rahoituspäätöksen kunkin monivuotisen ohjelman osalta. Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän kirje MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjälle, jossa ilmoitetaan tästä päätöksestä, muodostaa 197 artiklassa tarkoitetun rahoitusyleissopimuksen.

Näin hyväksyttyjen monivuotisten ohjelmien yhteydessä MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä panee kunkin toimen täytäntöön päätöksen ja edellä tarkoitetun rahoitusyleissopimuksen määräysten mukaisesti.

Kunkin vuoden lopussa MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa komissiolle yhdessä komission asiamiehen kanssa laaditun kertomuksen ohjelmien täytäntöönpanosta.

4 jakso Rahoitusyleissopimus ja määrärahojen ylittäminen

197 artikla

1. Kunkin rahastosta rahoitetun hankkeen tai ohjelman osalta tehdään rahoitusyleissopimus komission ja asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten välillä yhteisön päättävän elimen päätöstä seuraavien 60 päivän kuluessa.

2. Yleissopimuksessa täsmennetään erityisesti rahaston rahoitussitoumus, rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset sekä yleiset ja erityiset asianomaista hanketta tai ohjelmaa koskevat määräykset; se sisältää myös rahoitusehdotuksessa olevan hankkeen tai ohjelman teknistä täytäntöönpanoa koskevan ennakkoaikataulun.

3. Kaikkiin hankkeisiin ja toimintaohjelmiin liittyvissä rahoitusyleissopimuksissa määrätään aiheellisista luotoista kustannusten nousun ja ennakoimattomien menojen kattamiseksi.

4. Rahoitusyleissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen maksut suoritetaan mainitussa yleissopimuksessa määrätyn rahoitussuunnitelman mukaisesti.

5. Kaikki hankkeiden ja ohjelmien päättyessä todetut ylijäämät tulevat asianomaiselle MMA:lle ja kirjataan sellaisina rahaston tileihin. Ylijäämä voidaan käyttää hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseen päätöksessä määrätyllä tavalla.

Määrärahojen ylittäminen

198 artikla

1. Heti kun rahoitusyleissopimuksessa vahvistettujen rajojen ylittäminen näyttää todennäköiseltä, MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa siitä johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle komission asiamiehen välityksellä ja täsmentää samalla toimenpiteet, joita hän aikoo toteuttaa avustuksen ylittämisen kattamiseksi joko supistamalla hankkeen tai toimintaohjelman alaa tai käyttämällä paikallisia tai muita kuin yhteisön varoja.

2. Jollei yhteisellä sopimuksella päätetä supistaa hankkeen tai toimintaohjelman alaa tai jollei ole mahdollista kattaa ylitystä muilla varoilla, ylitys voidaan:

a) kattaa maaohjelmien yhteydessä rahoitettujen hankkeiden ja toimintaohjelmien päättyessä todetuilla ylijäämillä, joita ei ole osoitettu uuteen tarkoitukseen, enintään 20 prosentilla asianomaisen hankkeen tai toimintaohjelman osalta määrätystä rahoitussitoumuksesta;

tai

b) rahoittaa maaohjelman varoilla.

Taannehtiva rahoittaminen

199 artikla

1. Taatakseen hankkeiden nopean käynnistämisen sekä välttääkseen perättäisten hankkeiden väliset tyhjät kaudet ja viivästykset MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset voivat hankkeen tarkastelun päätyttyä ja ennen rahoituspäätöksen tekemistä komission suostumuksella:

i) järjestää tarjouspyyntöjä kaikenlaisten lykkäävän ehdon sisältävien sopimusten osalta;

ii) rahoittaa ennakolta rajoitettuun määrään asti ennakko- ja kausiluonteisiin töihin liittyviä toimia, sellaisten laitteiden tilauksia, joiden toimittamiselle on varattava paljon aikaa, sekä tiettyjä jo toteutettavia toimia. Tällaisten menojen on oltava päätöksessä määrättyjen menettelyjen mukaisia.

2. Nämä määräykset eivät rajoita yhteisön päättävän elimen toimivaltaa.

3. MMA:lle tästä artiklasta aiheutuneet menot rahoitetaan takautuvasti hankkeen tai ohjelman yhteydessä rahoitussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

5 jakso Kilpailu ja etuudet

Kelpoisuus

200 artikla

Jollei 202 artiklan mukaista poikkeusta myönnetä:

a) tarjouspyyntöihin ja rahaston rahoittamiin sopimuksiin osallistuminen on avointa yhtäläisin edellytyksin:

i) MMA:iden, AKT-valtioiden ja yhteisön luonnollisille henkilöille, yhtiöille tai yrityksille, julkisille tai julkisesti rahoitetuille toimielimille;

ii) yhteisön, MMA:iden ja/tai AKT-valtioiden osuuskunnille ja muille julkis- tai yksityisoikeudellisille oikeushenkilöille, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä lukuun ottamatta;

iii) kaikille MMA:iden, AKT-valtioiden ja/tai ETY:n yritysten tai yhtiöiden yhteishankkeille tai ryhmittymille;

b) toimitusten on oltava yhteisön, MMA:iden ja/tai AKT-valtioiden alkuperää.

Osallistuminen yhtäläisin edellytyksin

201 artikla

MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhtäläisin ehdoin mahdollisimman laajan osallistumisen tarjouspyyntöihin julkisia rakennusurakoita, hankintoja ja palveluja koskevien sopimusten osalta ja erityisesti tarvittaessa sellaiset toimenpiteet, joilla on tarkoitus:

a) varmistaa, että tarjouspyynnöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja MMA:iden virallisissa lehdissä sekä muissa, erityisesti MMA:issa ja alueen AKT-valtioissa asianmukaisissa tiedotusvälineissä;

b) poistaa syrjivät käytännöt tai tekniset vaatimukset, jotka voisivat estää laajan osallistumisen yhtäläisin edellytyksin;

c) edistää jäsenvaltioiden, MMA:iden ja AKT-valtioiden yhtiöiden ja yritysten yhteistyötä;

d) varmistaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on kaikki valintaperusteet;

ja

e) varmistaa, että hyväksytty tarjous täyttää tarjouspyyntöasiakirjoissa vahvistetut edellytykset ja perusteet.

Poikkeaminen

202 artikla

1. Varmistaakseen, että järjestelmä on hintaansa nähden mahdollisimman tehokas, AKT-valtioihin kuulumattomien kehitysmaiden luonnolliset tai oikeushenkilöt voivat saada oikeuden osallistua yhteisön rahoittamiin sopimuksiin asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten perustellusta pyynnöstä. Viranomaiset toimittavat komission asiamiehelle kussakin tapauksessa tiedot, joita komissio tarvitsee tehdessään päätöksen kyseisistä poikkeuksista kiinnittäen erityistä huomiota:

a) asianomaisen MMA:n maantieteellisen sijaintiin;

b) yhteisön, MMA:iden ja AKT-valtioiden yrittäjien, hankkijoiden ja konsulttien kilpailukykyyn;

c) pyrkimykseen välttää sopimusten täytäntöönpanokustannusten liiallista kasvua;

d) kuljetusvaikeuksiin ja toimitusajoista johtuviin viivästyksiin tai muihin vastaaviin ongelmiin;

e) asianmukaisimpaan ja paikallisiin oloihin parhaiten sopivaan teknologiaan.

2. Kolmansien maiden osallistuminen yhteisön rahoittamiin sopimuksiin voi myös olla sallittua:

a) jos yhteisö osallistuu kolmansia maita koskevan alueellisen tai alueiden välisen yhteistoiminnan rahoittamiseen;

b) hankkeiden ja toimintaohjelmien yhteisrahoituksen yhteydessä;

c) kiireellisen avun yhteydessä.

3. Kolmansien maiden tutkimuslaitokset tai asiantuntijat voivat osallistua palvelusopimuksiin poikkeustapauksissa ja komission suostumuksella.

Kilpailu

203 artikla

Jollei 208 artiklassa toisin määrätä, rahaston varoilla rahoitetut rakennusurakka- ja hankintasopimukset tehdään käyttäen avointa tarjouspyyntömenettelyä, ja palvelusopimukset tehdään käyttäen rajoitettua tarjouspyyntömenettelyä.

204 artikla

1. MMA:n tai MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset voivat tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdan ja 205 artiklan määräysten mukaisesti ja komission suostumuksella:

a) tehdä sopimuksia rajoitetun tarjouspyyntömenettelyn jälkeen, kun tarvittaessa on järjestetty ennakkovalintamenettely;

b) tehdä yhteen tarjoukseen perustuvia sopimuksia;

c) saada sopimuksia täytäntöönpannuiksi MMA:iden julkisten tai puolijulkisten laitosten kautta.

2. Rajoitettua tarjouspyyntömenettelyä voidaan käyttää:

a) kiireellisessä tapauksessa tai jos sopimuksen luonne tai sen tietyt ominaisuudet oikeuttavat siihen;

b) hyvin erikoisluonteisten hankkeiden tai ohjelmien osalta;

c) tärkeiden sopimusten osalta ennakkovalinnan jälkeen.

3. Hankintasopimuksia yhden tarjouksen perusteella voidaan myöntää:

a) merkitykseltään vähäisiin toimiin, kiireellisissä tapauksissa tai lyhytaikaisiin teknistä yhteistyötä käsittäviin toimiin;

b) kiireelliseen apuun;

c) yksityisille asiantuntijoille uskottuihin toimiin;

d) lisätoimiin tai muiden jo toteutettavien toimien onnistumiseksi tarvittaviin toimiin;

e) jos sopimuksen täytäntöönpano on varattu yksinomaan patentinhaltijoille tai toimiluvan saaneille, jotka käyttävät, käsittelevät tai maahantuovat asianomaisia tavaroita;

f) jos tarjouspyyntö on ollut tulokseton.

4. Seuraavaa menettelyä sovelletaan rajoitettuihin tarjouspyyntöihin ja yhden tarjouksen perusteella tehtäviin sopimuksiin:

a) asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset laativat asiamiehen suostumuksella rakennusurakka- ja hankintasopimusten osalta rajoitetun luettelon mahdollisista urakkatarjouksen tekijöistä, tarvittaessa ennakkovalintamenettelyn jälkeen;

b) MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset laativat komission suostumuksella asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten ehdotusten ja harkittaviksi jätettyjen komission ehdotusten perusteella palvelusopimusten osalta rajoitetun luettelon ehdokkaista;

c) yhden tarjouksen perusteella tehtävien sopimusten osalta MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset aloittavat vapaasti hyödyllisinä pitämänsä neuvottelut a ja b alakohdan mukaisesti laaditussa luettelossa olevien tarjouksen tekijöiden kanssa ja tekevät sopimuksen hyväksymänsä tarjouksen tekijän kanssa.

Julkisen ohjauksen alaiset sopimukset

205 artikla

1. Sopimukset pannaan täytäntöön julkisten laitosten tai osastojen hallinnon alaisina tai asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden julkisella rahoituksella, jos MMA:lla on käytettävissä osastoissaan pätevää hallintohenkilöstöä kiireellisen avun mukaisiin sopimuksiin, palvelusopimuksiin ja muihin sellaisiin toimiin, joiden arvoksi on arvioitu vähemmän kuin viisi miljoonaa ecua.

2. Yhteisö osallistuu asianomaisten yksiköiden menoihin antamalla puuttuvia laitteita ja/tai tarvikkeita ja/tai varoja, jotka antavat niille mahdollisuuden ottaa työhön tarvittavaa lisähenkilöstöä kuten asianomaisen MMA:n, jonkun muun MMA:n tai AKT-valtion kansalaisia olevia asiantuntijoita. Yhteisön osallistuminen koskee ainoastaan väliaikaisista ja ainoastaan asianomaiseen toimeen liittyviin tarpeisiin rajoitetuista lisävaroista ja täytäntöönpanokustannuksista huolehtimista.

Kiireellistä apua koskevat sopimukset

206 artikla

Kiireellistä apua koskevien sopimusten täytäntöönpanotapa on mukautettava tilanteen kiireellisyyden mukaan. Tätä varten MMA:n toimivaltaiset viranomaiset voivat komission valtuuttaman asiamiehen suostumuksella antaa kaikkien kiireellistä apua koskevien toimien osalta luvan:

a) sopimuksen tekoon yhden tarjouksen perusteella;

b) julkisen ohjauksen alaisten sopimusten tekoon;

c) erikoistuneiden toimielinten välityksellä toteutettavaan täytäntöönpanoon;

d) komission välittömään täytäntöönpanoon.

Nopeutettu menettely

207 artikla

1. Hankkeiden ja ohjelmien nopean ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi järjestetään tarjouspyyntöjen esittämistä koskeva nopeutettu menettely, jolleivät asianomaisen MMA:n toimivaltaiset viranomaiset tai komissio asianomaisen MMA:n toimivaltaiselle viranomaiselle suostumusta varten harkittavaksi jätetyllä päätöksellä toisin ilmoita. Tarjouspyyntöjen esittämistä koskevassa nopeutetussa menettelyssä tarjouksen jättämistä koskevat määräajat ovat lyhyempiä ja pyyntöjen julkaiseminen rajoitetaan asianomaiseen MMA:han ja sen MMA:ita ja AKT-valtioita oleviin naapureihin asianomaisessa MMA:ssa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tätä nopeutettua menettelyä sovelletaan:

a) rakennusurakkasopimuksiin, joiden arvioitu arvo vähemmän kuin viisi miljoonaa ecua;

b) kiireelliseen apuun sopimusten arvosta riippumatta.

2. Poiketen siitä, mitä edellä määrätään, MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä voi asiamiehen suostumuksella järjestää itselleen hankintoja ja/tai palveluja rajoitettuun määrään asti asianomaisissa MMA:issa tai niiden naapurivaltioissa, jotka ovat MMA:ita tai AKT-valtioita ja joissa nämä hankinnat tai palvelut ovat käytettävissä.

208 artikla

Menettelyn nopeuttamiseksi MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää komissiota neuvottelemaan, laatimaan ja tekemään palvelusopimuksia niiden puolesta suoraan tai toimivaltaisen laitoksensa välityksellä.

Etuudet

209 artikla

Toteutetaan toimenpiteet, joilla edistetään MMA:iden luonnollisten ja oikeushenkilöiden mahdollisimman laajaa osallistumista rahaston rahoittamien sopimusten täytäntöönpanoon näiden valtioiden fyysisten ja inhimillisten voimavarojen parhaan mahdollisen käytön mahdollistamiseksi. Tätä varten:

a) jos rakennusurakan arvo on vähemmän kuin viisi miljoonaa ecua, MMA:iden tarjouksen tekijät saavat osakseen, jos vähintään neljännes pääomasta ja henkilöstöstä on peräisin yhdestä tai useammasta MMA:sta, 10 prosentin suuruisen etuuden vastaaviin taloudellista ja teknistä laatua oleviin tarjouksiin verrattuna;

b) hankintasopimusten osalta niiden arvosta riippumatta MMA:iden tarjouksen tekijät, jotka ehdottavat hankintoja, joiden sopimuksen mukainen arvo on vähintään 50 prosenttisesti MMA:iden alkuperää, saavat osakseen 15 prosentin suuruisen etuuden vastaaviin taloudellista ja teknistä laatua oleviin tarjouksiin verrattuna;

c) palvelusopimusten osalta etuus myönnetään vastaaviin taloudellista ja teknistä laatua oleviin tarjouksiin verrattuna MMA:iden vaadittavan pätevyyden omaaville asiantuntijoille, toimielimille, tutkimuslaitoksille tai neuvontayrityksille;

d) jos aiotaan käyttää alihankkijoita, hyväksytty tarjouksen tekijä antaa etusijan MMA:iden luonnollisille henkilöille, yhtiöille ja yrityksille, jotka kykenevät sopimuksen täytäntöönpanoon samoin edellytyksin;

e) MMA:n toimivaltaiset viranomaiset voivat tarjouspyynnön yhteydessä ehdottaa mahdollisille tarjouksen tekijöille MMA:iden tai AKT-valtioiden yhdessä valitsemien yritysten, asiantuntijoiden tai konsulttien apua. Tämä yhteistyö voidaan toteuttaa yhteisyrityksenä tai alihankintasopimuksena tai työn yhteydessä tapahtuvana henkilöstökoulutuksena.

Valinta

210 artikla

1. MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset myöntävät sopimuksen:

a) tarjouksen tekijälle, jonka tarjous on arvioitu tarjouspyyntöasiakirjojen mukaiseksi;

b) rakennusurakka- ja hankintasopimusten osalta sille tarjouksen tekijälle, jonka esittämä tarjous on edullisin erityisesti seuraavin perustein arvioituna:

i) tarjouksen hinta, toiminta- ja ylläpitokustannukset;

ii) tarjouksen tekijän pätevyys ja hänen tarjoamansa vakuudet, tarjouksen tekninen laatu ja ehdotus myynninjälkeisestä palvelusta MMA:ssa;

iii) sopimuksen luonne, sen täytäntöönpanon edellytykset ja määräajat sekä soveltuminen paikallisiin olosuhteisiin;

c) palvelusopimusten osalta tarjouksen tekijälle, joka on esittänyt edullisimman tarjouksen ottaen muun muassa huomioon tarjouksen hinta, tarjouksen tekninen laatu, palvelujen hankkimisen ehdotettu järjestäminen ja menetelmät sekä ehdotetun henkilöstön pätevyys, itsenäisyys ja saatavilla olo.

2. Kun kahta tarjousta pidetään yhtä hyvinä edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti, etusija annetaan:

a) MMA:sta tai AKT-valtiosta olevalle tarjouksen tekijälle;

tai

b) tällaisen tarjouksen puuttuessa sille, joka mahdollistaa MMA:iden fyysisten ja inhimillisten voimavarojen parhaan käytön.

Yleiset määräykset

211 artikla

Rahaston rahoittamien sopimusten myöntämistä säännellään tällä päätöksellä ja yleisillä määräyksillä, jotka hyväksytään komission ehdotuksesta neuvoston päätöksellä.

Yleiset edellytykset

212 artikla

Rahaston rahoittamien rakennusurakka-, hankinta- ja palvelusopimusten täytäntöönpanoa säännellään:

a) rahaston rahoittamiin sopimuksiin sovellettavilla yleisillä edellytyksillä, jotka hyväksytään komission ehdotuksesta ministerineuvoston päätöksellä;

b) yhteisrahoitettujen hankkeiden ja ohjelmien osalta tai myönnettäessä poikkeusta kolmansien osapuolten suorittamaan täytäntöönpanoon tai nopeutetun menettelyn yhteydessä tai muissa aiheellisissa tapauksissa kaikilla muilla asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisön hyväksymillä yleisillä edellytyksillä, kuten:

i) asianomaisen MMA:n lainsäädännössä määrätyt yleiset edellytykset tai kyseisessä MMA:ssa hyväksytty kansainvälisiä sopimuksia koskeva käytäntö;

ii) kaikki muut sopimuksia koskevat kansainväliset yleiset edellytykset.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

213 artikla

MMA:n hallinnon sekä yrittäjän, hankkijan tai palvelujen tarjoajan väliset erimielisyydet rahaston rahoittaman sopimuksen täytäntöönpanon aikana ratkaistaan:

a) paikalliseen sopimukseen liittyvässä asiassa asianomaisen MMA:n lainsäädännön mukaisesti;

ja

b) ylikansalliseen sopimukseen liittyvässä asiassa välitysmenettelyllä sen menettelyasetuksen mukaisesti, joka hyväksytään komission ehdotuksesta neuvoston päätöksellä.

6 jakso Verotusjärjestelmä ja tullimenettely

214 artikla

MMA:t soveltavat yhteisön rahoittamiin sopimuksiin verotusjärjestelmää ja tullimenettelyä, jotka eivät ole vähemmän suotuisia kuin suosituimmuusasemassa olevaan valtioon tai sellaisiin kansainvälisiin kehitysjärjestöihin, joiden kanssa ne ovat kanssakäymisissä, sovellettava järjestelmä ja menettely. Suosituimmuusasemassa olevaan valtioon sovellettavan järjestelmän ja menettelyn vahvistamisessa ei oteta huomioon asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten muihin kehitysmaihin soveltamia järjestelmiä ja menettelyjä.

215 artikla

Jollei 214 artiklasta muuta johdu, yhteisön rahoittamiin sopimuksiin sovelletaan seuraavaa järjestelmää ja menettelyä:

a) sopimuksiin ei sovelleta edunsaajana olevassa AKT-valtiossa olemassa olevia tai siellä määrättäviä leima- eikä rekisteriveroja tai vaikutukseltaan vastaavia veronluonteisia maksuja; nämä sopimukset rekisteröidään kuitenkin AKT-valtiossa voimassa olevien lakien mukaisesti, ja rekisteröinnistä voidaan veloittaa palvelumaksu;

b) sopimusten täytäntöönpanosta johtuvat tuotot ja/tai tulot ovat verotettavia asianomaisen MMA:n sisäisen verotusjärjestelmän mukaisesti, jos kyseiset tuotot ja/tai tulot aikaansaaneilla luonnollisilla ja oikeushenkilöillä on vakituinen kotipaikka kyseisessä MMA:ssa tai jos sopimuksen täytäntöönpano kestää pidempään kuin kuusi kuukautta;

c) yritykset, joiden on tuotava tarvikkeita rakennusurakkasopimusten panemiseksi täytäntöön, ovat pyynnöstä oikeutettuja väliaikaiseen maahantuontimenettelyyn sellaisena kuin se on määritelty edunsaajana olevan MMA:n mainittuja tarvikkeita koskevassa lainsäädännössä;

d) palvelusopimuksissa määriteltyjen tehtävien toteuttamisessa tarvittavat ammattitarvikkeet vapautetaan väliaikaisesti edunsaajana olevassa MMA:ssa tai edunsaajina olevissa MMA:issa kunkin MMA:n lainsäädännön mukaisesti fiskaalisista tulleista, maahantuontimaksuista, tulleista ja muista vaikutukseltaan vastaavista maksuista, kun nämä tullit tai maksut eivät ole korvausta palvelujen suorittamisesta;

e) hankintasopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä tapahtuva tuonti vapautetaan edunsaajana olevassa MMA:ssa tulleista, maahantuontimaksuista, maksuista tai muista vaikutukseltaan vastaavista fiskaalisista tulleista. Asianomaisesta MMA:sta peräisin olevia hankintoja koskeva sopimus tehdään vapaasti tehtaalla -hinnan perusteella, jota on korotettu MMA:ssa näihin hankintoihin tarvittaessa sovellettavilla fiskaalisilla tulleilla;

f) nestemäisen polttoaineen, voiteluaineen ja hiilivetysideaineen sekä yleisesti ottaen kaikkien rakennusurakkaan sisältyvien tuotteiden ostot katsotaan suoritetuiksi paikallisilla markkinoilla, ja ne ovat edunsaajana olevassa MMA:ssa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti sovellettavan verotusjärjestelmän alaisia;

g) luonnollisten henkilöiden, paikallista henkilöstöä ja palvelusopimuksessa määriteltyjen tehtävien toteuttamisesta vastuussa olevaa henkilöstöä lukuunottamatta, sekä näiden henkilöiden perheenjäsenten henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden tuonti, toteutetaan edunsaajana olevassa MMA:ssa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vapaana maahantuontitulleista, maksuista ja muista vaikutukseltaan vastaavista fiskaalisista tulleista.

216 artikla

1. Asianomaisen MMA:n lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin niihin asioihin, joita 214 ja 215 artiklassa ei tarkoiteta.

2. Komission asiamiehiin ja edustustojen valtuuttamaan henkilöstöön sovellettavasta verotusjärjestelmästä määrätään 222 artiklassa.

6 luku Hoidosta ja täytäntöönpanosta vastuussa olevat henkilöt ja toimielimet

1 jakso Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä

217 artikla

1. Komissio nimeää rahaston johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän, joka on vastuussa rahaston varainhoidosta.

2. Tätä varten johtava tulojen ja menojen hyväksyjä:

a) tekee menoja koskevia sitoumuksia, selvittämisiä ja hyväksymisiä sekä pitää kirjaa sitoumuksista ja hyväksymisistä;

b) valvoo rahoituspäätösten noudattamista;

c) tekee päätökset sitoumuksista ja toteuttaa rahoitustoimenpiteet, jotka ovat tarpeen hyväksyttyjen toimien taloudelliselta ja tekniseltä kannalta moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi, läheisessä yhteistyössä MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa;

d) hyväksyy tarjouspyyntöasiakirjat ennen tarjouspyyntöjen esittämistä, jollei asiamiehen 223 artiklan nojalla käyttämistä valtuuksista muuta johdu;

e) huolehtii tarjouspyyntöjen julkaisemista kohtuullisen määräajan kuluessa 201 artiklan mukaisesti;

f) hyväksyy sopimuksen hyväksymisehdotuksen, jollei asiamiehen 223 artiklan nojalla käyttämistä valtuuksista muuta johdu.

3. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä tekee kunkin varainhoitovuoden lopussa rahaston yksityiskohtaisen tilinpäätöksen, jossa ilmoitetaan jäsenvaltioiden rahastoon maksamien osuuksien yhteissumma ja kokonaismaksut kunkin rahoituskohteen osalta, mukaan lukien alueellinen yhteistyö, kiireellinen apu, vientitulojen vakauttamisjärjestelmä (Stabex) ja kaivostoiminnan tuotteita koskeva järjestelmä (Sysmin).

2 jakso MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä

218 artikla

1. Kunkin MMA:n toimivaltaiset viranomaiset nimeävät yhden MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjän, joka edustaa MMA:taan kaikissa komission hoitamilla rahaston varoilla rahoitetuissa toimissa. MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjälle ilmoitetaan myös pankin hoitamilla varoilla rahoitetuista toimista.

2. MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää osan tehtävistään; hän ilmoittaa tehtävien siirroista johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle.

219 artikla

1. MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä:

a) vastaa läheisessä yhteistyössä komission asiamiehen kanssa hankkeiden ja toimintaohjelmien valmistelusta, esittelystä ja tarkastelusta;

b) järjestää tarjouspyyntöjä, vastaanottaa tarjouksia, valvoo niiden käsittelyä, päättää tarjousten tarkastelun tuloksista, allekirjoittaa sopimukset ja niiden ehtojen muutokset sekä hyväksyy menot läheisessä yhteistyössä komission asiamiehen kanssa;

c) toimittaa tarjouspyyntöasiakirjat ennen tarjouspyyntöjen järjestämistä asiamiehen harkittaviksi, joka hyväksyy ne 223 artiklassa vahvistetun määräajan kuluessa;

d) saattaa tarjousten tarkastelun päätökseen tarjousten voimassaoloaikana ottaen huomioon sopimuksen hyväksymiseen vaaditun määräajan;

e) jättää tarjousten tarkastelun tulokset yhdessä sopimuksen hyväksymisehdotuksen kanssa asiamiehelle, joka antaa hyväksymisensä 30 päivän tai 223 artiklassa vahvistetun määräajan kuluessa;

f) maksattaa ja hyväksyy menot hänelle osoitettujen varojen perusteella;

g) toteuttaa täytäntöönpanon yhteydessä tarvittavat mukauttamistoimenpiteet hyväksyttyjen hankkeiden ja ohjelmien taloudelliselta ja tekniseltä kannalta moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2. Toimia täytäntöönpantaessa MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä päättää ja häneltä edellytetään, että hän antaa tiedon komission asiamiehelle:

a) yksityiskohtaisista järjestelyistä ja teknisistä muutoksista edellyttäen, että ne eivät koske hyväksyttyjä teknisiä ratkaisuja ja että ne toteutetaan järjestelyille varattujen varojen puitteissa;

b) kustannusarvioiden muutoksista täytäntöönpanon aikana;

c) siirroista kohdasta toiseen kustannusarvion sisällä;

d) moniosaisten hankkeiden tai ohjelmien sijoittamisen muutoksista, kun se on teknisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti perusteltua;

e) viivästysseuraamusten soveltamisesta tai niistä vapauttamisesta;

f) takausvastuusta vapauttamista koskevista asiakirjoista;

g) ostoista paikallisilla markkinoilla tavaroiden alkuperästä riippumatta;

h) sellaisten tarvikkeiden ja työmaalaitteiden käytöstä, jotka eivät ole peräisin jäsenvaltioista, MMA:ista tai AKT-valtioista ja joiden vastaavaa tuotantoa ei ole jäsenvaltioissa, MMA:issa tai AKT-valtioissa;

i) alihankinnoista;

j) lopullisista vastaanottamisista edellyttäen, että asiamies on läsnä väliaikaisissa vastaanottamisissa, hyväksyy vastaavat pöytäkirjat ja on läsnä lopullisissa vastaanottamisissa tarvittaessa ja erityisesti silloin, kun väliaikaisen vastaanottamisen yhteydessä muotoiltujen varausten laajuus edellyttää paljon lisätyötä;

k) konsulttien ja muiden asiantuntija-apua antavien asiantuntijoiden palkkaamisesta.

220 artikla

Kaikki MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjän komissiolle tai sen asiamiehelle tämän päätöksen mukaisesti suostumusta tai hyväksymistä varten toimittamat asiakirjat ja ehdotukset hyväksytään tai niitä pidetään hyväksyttyinä tässä päätöksessä vahvistettujen määräaikojen kuluttua tai, jos määräaikaa ei ole vahvistettu, 30 päivän kuluttua.

221 artikla

MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä laatii kunkin varainhoitovuoden lopussa kertomuksen maaohjelman ja alueellisten ohjelmien mukaisista toimista, jotka on pantu täytäntöön asianomaisessa MMA:ssa. Kyseinen kertomus sisältää muun muassa:

a) jäljempänä 190 artiklassa tarkoitetun kertomuksen, joka koskee sitoumuksia, maksusuorituksia ja maaohjelman täytäntöönpanoon liittyvää aikataulua, sekä kertomuksen hankkeiden ja ohjelmien edistymisestä;

b) kyseisessä MMA:ssa täytäntöönpantuihin hankkeisiin ja ohjelmiin liittyvät sitoumukset ja maksusuoritukset sekä kyseisten hankkeiden täytäntöönpanoa koskevan aikataulun ja edistymisen;

c) komission asiamiehen kanssa neuvotellun, 196 artiklassa tarkoitetun kertomuksen monivuotisista ohjelmista;

d) MMA:ssa täytäntöön pantujen kehitysrahoitusyhteistyön mukaisten toimien arvioinnin, alueelliset ohjelmat mukaan lukien.

Kertomuksen jäljennös toimitetaan asiamiehelle 90 päivän kuluessa tarkasteltavana olevan vuoden lopusta.

3 jakso Asiamies

222 artikla

1. Komissiota edustaa asiamies kussakin MMA:ssa tai kussakin alueellisessa ryhmässä, joka ilmaisee tätä asiaa koskevan nimenomaisen pyynnön.

2. Jos MMA sijaitsee alueella, jolle komissio ei ole nimennyt asiamiestä, sen valtion viranomaiset, jonka MMA:sta on kyse, takaavat yhteyden komission ja asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten välillä.

3. Komission asiamieheltä ja edustustojen valtuutetulta henkilöstöltä paikallista henkilöstöä lukuun ottamatta ei kanneta veroja MMA:ssa, joihin he ovat sijoittautuneet.

Tässä kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin sovelletaan samoin 215 artiklan g alakohdan määräyksiä.

223 artikla

Asiamies saa tarvittavat ohjeet ja toimivaltuudet hankkeiden ja ohjelmien valmistelun, tarkastelun ja täytäntöönpanon helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä näissä asioissa tarvittavaa tukea. Tätä varten ja läheisessä yhteistyössä MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa asiamies:

a) asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä sekä osallistuu hankkeiden ja ohjelmien valmisteluun ja asiantuntija-apua koskeviin sopimusneuvotteluihin että tarjoaa apua näissä asioissa;

b) osallistuu hankkeiden ja ohjelmien tarkasteluun, tarjouspyyntöasiakirjojen valmisteluun sekä sellaisten keinojen tutkimiseen, joilla voidaan yksinkertaistaa hankkeiden ja ohjelmien tarkastelua ja täytäntöönpanomenettelyjä;

c) valmistelee rahoitusehdotuksia;

d) hyväksyy nopeutetun menettelyn, yhteen tarjoukseen perustuvien sopimusten ja kiireellistä apua koskevien sopimusten osalta tarjouspyyntöasiakirjat, ennen kuin MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä esittää tarjouspyynnön, 30 päivän kuluessa siitä, kun MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä on toimittanut nämä asiakirjat asiamiehelle;

e) toimittaa kaikissa niissä tapauksissa, joita d alakohta ei koske, tarjouspyyntöasiakirjat johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle hyväksyttäviksi 30 päivän kuluessa siitä, kun MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä on toimittanut nämä asiakirjat asiamiehelle;

f) osallistuu tarjousten käsittelyyn ja vastaanottaa jäljennöksen urakkatarjouksista ja niiden tarkastelun tuloksista;

g) hyväksyy 30 päivän kuluessa sopimuksen hyväksymisehdotuksen, jonka MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä on hänelle esittänyt:

i) yhteen tarjoukseen perustuvien sopimusten osalta;

ii) palvelusopimusten osalta;

iii) kiireellistä apua koskevien sopimusten osalta;

ja

iv) nopeutettua menettelyä noudattaen tehtävien sopimusten, vähemmän kuin viiden miljoonan ecun arvoisten rakennusurakkasopimusten ja vähemmän kuin yhden miljoonan ecun arvoisten hankintasopimusten osalta;

h) hyväksyy 30 päivän kuluessa sellaisen sopimuksen hyväksymisehdotuksen, jota ei tarkoiteta g alakohdassa ja jonka MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä on hänelle esittänyt, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: valittu tarjous on alhaisin tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittavien edellytysten mukaisista tarjouksista, ja se täyttää asiakirjoissa asetetut valintaperusteet eikä sen arvo ole enemmän kuin sopimukselle osoitettujen luottojen määrä;

i) jos h alakohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty, siirtää sopimuksen hyväksymisehdotuksen johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle, joka tekee päätöksensä 60 päivän kuluessa siitä, kun komission asiamies on vastaanottanut asiakirjat. Jos valitun tarjouksen arvo on enemmän kuin sopimukselle osoitettujen luottojen määrä, johtava tulojen ja menojen hyväksyjä tekee sopimuksen hyväksymisen jälkeen tarvittavat sitoumuksia koskevat päätökset;

j) hyväksyy sopimukset ja kustannusarviot julkisessa ohjauksessa tehtävien sopimusten täytäntöönpanon osalta, niiden muutokset ja MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjän myöntämät maksuvaltuudet;

k) varmistaa, että komission hoitamilla rahaston varoilla rahoitetut hankkeet ja ohjelmat pannaan täytäntöön rahoituksellisesti ja teknisesti oikealla tavalla;

l) on yhteistyössä sen MMA:n paikallisten viranomaisten kanssa, jossa hän edustaa komissiota ja arvioi toimia säännöllisesti;

m) ylläpitää läheisiä ja jatkuvia yhteyksiä MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjään kehitysrahoitusyhteistyön täytäntöönpanon yhteydessä ilmenneiden erityisongelmien erittelemiseksi ja ratkaisemiseksi;

n) tarkastaa säännöllisin väliajoin erityisesti sen, että toimet edistyvät rahoituspäätöksen ennakkoaikataulun mukaisesti;

o) toimittaa MMA:n toimivaltaisille viranomaisille kaikki hyödylliset kehitysrahoitusyhteistyön täytäntöönpanomenettelyjä koskevat tiedot tai asiakirjat, erityisesti tarjousten tarkastelu- ja arviointiperusteiden osalta;

p) ilmoittaa paikallisille viranomaisille säännöllisesti yhteisön toimista, jotka voivat koskea suoraan yhteisön ja MMA:iden yhteistyötä.

224 artikla

Asiamies laatii kunkin varainhoitovuoden lopussa kertomuksen maaohjelman ja alueellisten ohjelmien täytäntöönpanosta erityisesti komission hoitamien rahaston toimien osalta. Tämä kertomus sisältää muun muassa:

a) maaohjelmaa koskevan summan, sitoumukset ja maksut sekä maaohjelman ja alueellisten ohjelmien täytäntöönpanoa koskevan aikataulun;

b) hankkeiden ja ohjelmien edistymistä koskevan kertomuksen;

c) rahaston MMA:ssa toteutettavien toimien ja alueellisten ohjelmien arvioinnin.

Jäljennös kertomuksesta toimitetaan samanaikaisesti MMA:n toimivaltaisille viranomaisille ja yhteisölle.

4 jakso Maksut - maksuasiamiehet

225 artikla

1. Kaikissa MMA:issa avataan näiden valtioiden paikallisena valuuttana suoritettavien maksujen suorittamiseksi komission nimissä jäsenvaltion valuutan tai ecun määräisiä tilejä MMA:n toimivaltaisten viranomaisten ja komission yhteisellä päätöksellä valitussa kansallisessa, julkisessa tai julkisesti rahoitettavassa rahoituslaitoksessa. Kyseinen laitos toimii maksuasiamiehenä.

2. Yhteisö tallettaa 1 kohdassa tarkoitetuille tileille jäsenvaltion valuuttaa tai ecuja tulevaa varojen tarvetta koskevan arvioinnin perusteella ja riittävän ajoissa MMA:iden ennakkorahoitusvelvollisuuden ja maksuviivästysten välttämiseksi.

3. Maksuasiamiehen palveluja ei korvata eikä talletetuille varoille makseta korkoa.

4. Jäsenvaltioissa avataan ecuina suoritettavien maksujen suorittamiseksi rahoituslaitoksissa ecun määräisiä tilejä komission nimissä. Nämä laitokset toimivat maksuasiamiehinä Euroopassa. Kyseisiltä tileiltä suoritettavat maksut voidaan suorittaa komission tai sen nimissä toimivan asiamiehen määräysten mukaisesti MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjän tai tämän etukäteen asiassa valtuuttaman johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän määräämien menojen osalta.

5. Maksuasiamiehet suorittavat MMA:n tai tarvittaessa johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän määräämät maksut tileillä käytettävissä olevien varojen rajoissa ja tarkastettuaan esitettyjen todistavien asiakirjojen oikeellisuuden ja määräystenmukaisuuden sekä vastuusta vapauttavan asiakirjan voimassaolon.

6. Menojen maksamis-, hyväksymis- ja maksujen suorittamismenettelyt on saatava päätökseen viimeistään 90 päivän kuluessa maksun erääntymispäivästä. MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy maksun ja ilmoittaa siitä asiamiehelle viimeistään 45 päivää ennen erääntymistä.

7. Asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset sekä komissio vastaavat maksuviivästyksiä koskevista valituksista omilla varoillaan ja kukin siltä osin kuin se on itse vastuussa viivästyksestä 6 kohdan mukaisesti.

8. Maksuasiamiehet, MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä, asiamies ja komission asianomaiset osastot ovat komission antamaan lopulliseen hyväksymiseen saakka rahoituksellisesti vastuussa toimista, joiden täytäntöönpanosta ne vastaavat.

5 jakso Seuranta ja arviointi

226 artikla

Seurannalla ja arvioinnilla pyritään itsenäisesti arvioimaan kehitystoimia (valmistelua ja täytäntöönpanoa) käynnissä olevien ja tulevien kehitystoimien tehokkuuden parantamiseksi. MMA:t ja yhteisö toteuttavat seurannan ja arvioinnin yhdessä.

227 artikla

1. Kyseisen toiminnan tavoitteena on tarkemmin eriteltynä erityisesti:

a) toteuttaa rahaston puitteissa toteutettavien toimien ja toiminnan yhteistä, säännöllistä ja itsenäistä seurantaa ja arviointia;

b) järjestää parhaillaan toteutettavien ja loppuun saatettujen toimien yhteinen seuranta ja arviointi sekä verrata saatuja tuloksia vahvistettuihin tavoitteisiin. Toimien hallintoa, toimivuutta ja ylläpitoa olisi tarkistettava järjestelmällisesti;

c) saattaa arviointien tulokset neuvoston tietoon ja hyödyntää saatua kokemusta tulevien toimien laatimisessa ja toteuttamisessa;

d) huolehtia siitä, että MMA:iden toimivaltaisilta viranomaisilta saadaan niiden huomautukset seuranta- ja arviointikertomuksista, ja varmistaa kaikissa tapauksissa, että MMA:iden asiantuntijat osallistuvat aina välittömästi seurantaan ja arviointiin sekä kertomusten valmisteluun;

e) huolehtia siitä, että MMA:t ja yhteisö valmistelevat säännöllisesti arviointiohjelmat;

f) koota seurannan ja arvioinnin tulokset aloittain, välineittäin, aihepiireittäin, MMA-kohtaisesti ja alueittain. Tätä varten:

i) seurannan ja arvioinnin tuloksista valmistellaan ja julkaistaan kertomukset sovituin väliajoin;

ii) valmistellaan vuosikertomus toimien toteuttamisessa saaduista tuloksista;

g) varmistaa seurannan ja arvioinnin tulosten toiminnallinen uudelleenhyödyntäminen kehitykseen liittyvässä politiikassa ja käytännössä luomalla tehokkaita mekanismeja, jotka mahdollistavat kyseisen uudelleenhyödyntämisen, järjestämällä seminaareja ja työryhmiä sekä julkaisemalla ja jakamalla täsmällistä tietoa tärkeimmistä huomioista, johtopäätöksistä ja suosituksista; toiminnasta ja suuntautumisesta vastaavan henkilöstön kanssa toteutettujen neuvottelujen ja seurannan kautta hyödyntää saatua kokemusta tulevien toimien laatimisessa ja täytäntöönpanossa sekä auttaa toimien uudelleensuuntaamisessa;

h) yksilöidä ja antaa opetusta, jolla voidaan myötävaikuttaa tulevien toimien laatimisen ja täytäntöönpanon parantamiseen;

i) kerätä ja hyödyntää olennaista käytettävissä olevaa tietoa paikallisten ja kansainvälisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa.

2. Toiminta kohdistuu erityisesti:

a) kehitysaloihin;

b) kehitystä koskeviin välineisiin ja aiheisiin;

c) paikallisiin ja alueellisiin tarkastuksiin;

d) yksittäisiin kehitystoimiin.

228 artikla

Varmistaakseen saamansa hyödyn suhteessa päätöksen tavoitteisiin ja parantaakseen tiedonvaihtoa komissio:

a) on läheisessä yhteydessä MMA:issa ja yhteisössä oleviin seuranta- ja arviointiyksiköihin sekä MMA:iden tulojen ja menojen hyväksyjiin, komission edustustoihin ja MMA:iden paikallishallinnon ja alueellisten järjestöjen muihin elimiin, joihin MMA:t kuuluvat;

b) auttaa neuvonnan tai seuranta- ja arviointitekniikan kursseilla MMA:ita käyttämään tai vahvistamaan seurantaan ja arviointiin liittyviä mahdollisuuksiaan.

IV OSASTO VÄHITEN KEHITTYNEITÄ MMA:ITA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

229 artikla

Erityistä huomiota kiinnitetään vähiten kehittyneisiin MMA:ihin niiden erityistarpeiden ja -ongelmien mukaisesti, jotta ne voivat hyötyä täysin päätöksen perusteella tarjoutuvista mahdollisuuksista ja jotta niitä autetaan ratkaisemaan niiden kehitystä hidastavat vakavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset ongelmat.

Päätöksen eri luvuissa määrättävien toimenpiteiden ohella kiinnitetään vähiten kehittyneiden MMA:iden osalta erityistä huomiota:

- alueellisen yhteistyön vahvistamiseen;

- liikenteen ja viestinnän perusrakenteisiin;

- meren luonnonvarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kyseisten tuotteiden kaupan pitämiseen,

- elintarvikestrategioiden ja yhtenäisten kehitysohjelmien täytäntöönpanoon.

230 artikla

1. Vähiten kehittyneinä MMA:ina pidetään tämän päätöksen mukaisesti seuraavia MMA:ita:

- Anguilla,

- Mayotte,

- Montserrat,

- Saint Helena,

- Turks- ja Caicossaaret,

- Wallis ja Futuna.

2. Edellä 1 kohdassa mainittujen MMA:iden luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä komission ehdotuksesta, jos jonkin MMA:n taloudellinen tilanne muuttuu huomattavasti ja pysyvästi niin, ettei kyseistä MMA:ta voida tämän vuoksi pitää vähiten kehittyneisiin MMA:ihin kuuluvana tai että sen niihin kuuluminen ei olisi enää perusteltua.

231 artikla

Vähiten kehittyneitä MMA:ita koskevat 229 artiklan mukaisesti annetut määräykset sisältyvät seuraaviin artikloihin:

1) Tavoitteet

5 artikla.

2) Maatalouden yhteistyö, elintarviketurva ja maaseudun kehittäminen

28 artikla.

3) Kalastuksen kehittäminen

32 artikla.

4) Teollinen yhteistyö

49 artikla.

5) Palvelujen kehittäminen

68 artikla.

6) Kaupan kehittäminen

85 artiklan 5 kohta.

7) Suojatoimenpiteet - kaupallinen yhteistyö

110 artikla.

8) Sysmin

138 artiklan 1 kohta.

9) Toistuvien menojen rahoittaminen

150 artiklan 2 kohta.

10) Varojen jakautuminen

160 artikla.

11) Pienimuotoiset hankkeet

162 artiklan 4 kohta.

12) Ohjelman valmistelu

187 artiklan 2 kohta.

13) Hankkeiden tarkastelu

193 artiklan 3 kohta.

14) Liite alkuperäsäännöistä

30 artiklan 3 ja 5 kohta.

NELJÄS OSA SIJOITTAUTUMISEEN JA PALVELUIHIN SOVELLETTAVA JÄRJESTELMÄ

232 artikla

Sijoittautumiseen ja palvelujen tarjoamiseen sovellettavan järjestelmän osalta MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset kohtelevat jäsenvaltioiden kansalaisia, yhtiöitä ja yrityksiä syrjimättömyyden perusteella.

a) MMA:n toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin laatia säännöksiä, jotka poikkeavat sen asukkaiden ja paikallisen toiminnan eduksi kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisiin, yhtiöihin ja yrityksiin tavallisesti sovellettavista säännöistä edellyttäen, että tällaiset poikkeukset rajoittuvat kyseisen MMA:n talouden muutoksille alttiisiin aloihin ja että niiden tavoitteena on edistää tai tukea paikallista työllisyyttä.

Komissio voi myöntää tällaiset poikkeukset kyseisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä ja 234 236 artiklassa tarkoitetun yhteistyökumppanuusmenettelyn mukaisten neuvottelujen jälkeen.

Tämä pyyntö on perusteltava mainitsemalla erityisesti alat, joita se koskee, sekä kesto ja muut suunnitellut yksityiskohtaiset säännöt. Pyyntö annetaan tiedoksi komissiolle, joka ilmoittaa siitä jäsenvaltioille ja tekee päätöksen kolmen kuukauden kuluessa. Jos komissio ei ole tehnyt päätöstä tämän määräajan kuluessa, poikkeusta pidetään hyväksyttynä.

b) Jos jäsenvaltio ei kuitenkaan yhteisön oikeuden tai, tämän puuttuessa, kansallisen oikeuden mukaan ole velvollinen tietyn toiminnan osalta kohtelemaan syrjimättä sellaisia MMA:iden asukkaita, jotka ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia tai joilla on jonkin MMA:n oikeudellinen asema, tai 233 artiklassa tarkoitettuja yhtiöitä tai yrityksiä, jotka ovat sijoittautuneet MMA:han, tämän MMA:n viranomaiset eivät ole velvollisia myöntämään tällaista kohtelua.

233 artikla

`Yhtiöillä tai yrityksillä` tarkoitetaan tässä päätöksessä siviili- tai kauppaoikeudellisia yhtiöitä tai yrityksiä, mukaan lukien julkiset tai muut yhtiöt, osuustoiminnalliset yhtiöt sekä kaikki muut julkis- tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt ja yhdistykset, lukuun ottamatta niitä, jotka eivät tavoittele voittoa.

`Jäsenvaltioiden yhtiöillä tai yrityksillä` tarkoitetaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhtiöitä ja yrityksiä, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on jäsenvaltiossa; jos niillä kuitenkin on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka jäsenvaltiossa, sen toiminnalla on oltava tosiasiallinen ja jatkuva yhteys kyseisen jäsenvaltion talouteen.

Tanskan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan tai Yhdistyneen kuningaskunnan MMA:han sijoittautuneilla yhtiöillä tai yrityksillä tarkoitetaan yhtiöitä tai yrityksiä, jotka on perustettu, tapauksen mukaan, Ranskan, Tanskan, Alankomaiden tai Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti ja joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on kyseisessä MMA:ssa; jos niillä kuitenkin on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka MMA:ssa, sen toiminnalla on oltava tosiasiallinen ja jatkuva yhteys tämän MMA:n talouteen.

Kyseisen MMA:n lainsäädännön alaisilla ja tähän MMA:han sijoittautuneilla yhtiöillä tai yrityksillä tarkoitetaan tietyssä MMA:ssa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhtiöitä tai yrityksiä, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on tässä MMA:ssa; jos niillä kuitenkin on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka MMA:ssa, sen toiminnalla on oltava tosiasiallinen ja jatkuva yhteys tämän MMA:n talouteen.

VIIDES OSA KOMISSION, JÄSENVALTIOIDEN JA MERENTAKAISTEN MAIDEN JA ALUEIDEN YHTEISTYÖKUMPPANUUS

234 artikla

Yhteisön toiminta perustuu mahdollisimman suuressa määrin komission, sen jäsenvaltion, jolle MMA kuuluu, sekä MMA:n toimivaltaisten viranomaisten välisiin tiiviisiin neuvotteluihin.

Näistä neuvotteluista käytetään jäljempänä nimitystä `yhteistyökumppanuus`.

235 artikla

1. Yhteistyökumppanuus koskee yhteisön tämän päätöksen mukaisesti toteuttamien toimien valmistelua, rahoitusta, seurantaa ja arviointia, sekä kaikkia MMA:iden ja yhteisön välisissä suhteissa ilmeneviä ongelmia.

2. Tätä varten voidaan luoda luonteeltaan neuvoa-antavia ja kolmesta 234 artiklassa mainitusta osapuolesta muodostuvia MMA:iden assosiointia koskevia työryhmiä, joko MMA:n maantieteellisen alueen tai sellaisten MMA-ryhmien mukaan, jotka kuuluvat samalle jäsenvaltiolle, erityisesti asianomaisten MMA:iden pyynnöstä. Nämä ryhmät perustetaan:

- tilapäisiksi käsittelemään erityisongelmia; tai

- pysyviksi assosiointipäätöksen mukaisen kauden jäljellä olevaksi ajaksi; tällöin ne kokoontuvat vähintään kerran vuodessa tarkastelemaan tämän päätöksen täytäntöönpanoa tai käsittelemään muita 1 kohdassa mainittuja kysymyksiä.

3. Komissio hoitaa työryhmien puheenjohtajuutta. Pankin edustaja osallistuu kokouksiin, kun esityslistalla on sen alueeseen kuuluvia kysymyksiä.

Näiden kokousten ja MMA:iden edustajien osallistumisesta aiheutuvien yleisten kulujen rahoituksesta huolehtivat MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset.

236 artikla

1. Komissio ilmoittaa työryhmän antamat suositukset muille MMA:ille.

2. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon työryhmien lausunnot, ottaen huomioon erityisesti sen toimivaltuudet Euroopan kehitysrahaston (EKR) johtajana. Niitä käytetään tarvittaessa perustana komission tehdessä neuvostolle ehdotuksia MMA:iden assosiointia Euroopan talousyhteisöön koskevien uusien määräysten täytäntöön panemiseksi perustamissopimuksen 136 artiklan mukaisesti, erityisesti niiden vaikutusten osalta, joita sisämarkkinoiden toteutumisella on MMA:ihin.

KUUDES OSA LOPPUMÄÄRÄYKSET

237 artikla

Jollei tässä päätöksessä MMA:iden ja Ranskan merentakaisten departementtien välisiä suhteita koskevista erityismääräyksistä muuta johdu, tätä päätöstä sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan talousyhteisön perustamissopimusta ja mainitussa perustamissopimuksessa määrätyin edellytyksin, ja MMA:iden alueisiin.

238 artikla

1. MMA:t, joihin tätä päätöstä sovelletaan, luetellaan liitteessä I.

2. Neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä komission ehdotuksesta muuttaa tai täydentää liitettä I.

239 artikla

Jos MMA itsenäistyy:

a) tässä päätöksessä määrätyn järjestelmän soveltamista MMA:han voidaan väliaikaisesti jatkaa neuvoston vahvistamin edellytyksin;

b) neuvosto päättää yksimielisesti komission ehdotuksesta tähän päätökseen tarvittavista muutoksista, erityisesti 154 artiklassa määrättyjen summien muuttamisesta.

240 artikla

1. Tämä päätös on voimassa kymmenen vuotta 1 päivästä maaliskuuta 1990.

2. Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1993 neuvosto tutkii komission kertomuksen perusteella kauppajärjestelmämekanismien täytäntöönpanon näiden mekanismien tarkistamiseksi siinä tapauksessa, että tässä tutkinnassa ilmenee, etteivät ne ole vastanneet niiden MMA:iden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä koskevaa tavoitetta, erityisesti sijoitusten kehityksen osalta, tai että ne ovat johtaneet kaupan vinoutumiseen.

3. Neuvosto vahvistaa ennen ensimmäisen viiden vuoden määräajan päättymistä yksimielisesti komission ehdotuksesta 154 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusavun lisäksi:

a) tarvittaessa mahdolliset määräyksiin tehtävät muutokset, jotka MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle viimeistään 10 kuukautta ennen tämän viisivuotiskauden päättymistä;

b) tarvittaessa komission mahdollisesti oman kokemuksensa perusteella tai yhteisön ja AKT-valtioiden neuvoteltavina olevien muutosten yhteydessä ehdottamat muutokset;

c) edellä a ja b alakohdan mukaisesti muutettujen määräysten vuoksi mahdollisesti tarvittavat siirtymäajan toimenpiteet siihen saakka, kun nämä määräykset tulevat voimaan.

4. Neuvosto vahvistaa ennen tämän päätöksen päättymispäivää yksimielisesti komission ehdotuksesta perustamissopimuksen 131 135 artiklassa määrättyjen periaatteiden myöhempää soveltamista varten tarvittavat määräykset.

Se vahvistaa myös mahdollisesti ennen uuden päätöksen voimaantuloa tarvittavat siirtymätoimenpiteet.

241 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, lukuun ottamatta sen kolmannen osan II ja III osastot täytäntöön panevia taloudellisia sitoumuksia.

Näitä sitoumuksia sovelletaan sisäisen sopimuksen ratifioimispäivästä alkaen.

242 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 25 päivänä heinäkuuta 1991.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DANKERT

(1) EYVL N:o C 95, 11.4.1991, s. 1

(2) EYVL N:o C 183, 15.7.1991

(3) EYVL N:o L 63, 5.3.1986, s. 95

(4) EYVL N:o L 365, 28.12.1990, s. 79

(5) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9

(6) EYVL N:o L 399, 30.12.1989, s. 39

(7) EYVL N:o L 323, 29.11.1980, s. 1

(8) EYVL N:o L 138, 31.5.1990, s. 9

(9) EYVL N:o L 84, 30.3.1990, s. 85

(10) EYVL N:o L 29, 1.2.1985, s. 1

LIITE I

Luettelo 1 artiklassa tarkoitetuista maista ja alueista

(Tällä luettelolla ei määrätä ennakolta näiden maiden ja alueiden asemaa eikä siinä tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia.)

1. Maa, jolla on erityiset suhteet Tanskan kuningaskuntaan:

- Grönlanti.

2. Ranskan tasavallan merentakaiset alueet:

- Uusi Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet,

- Ranskan Polynesia,

- Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet,

- Wallis ja Futuna -saaret.

3. Ranskan tasavallan yhteishallinta-alueet:

- Mayotte,

- Saint-Pierre ja Miquelon.

4. Alankomaiden kuningaskunnan Euroopan ulkopuoliset maat:

- Aruba,

- Alankomaiden Antillit:

- Bonaire,

- Curaçao,

- Saba,

- Saint Eustatius,

- Saint Martin.

5. Ison-Britannian jaPohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan merentakaiset maat ja alueet:

- Anguilla,

- Caymansaaret,

- Falklandinsaaret,

- Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret,

- Montserrat,

- Pitcairn,

- Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet,

- Antarktiksen brittiläinen alue,

- Intian valtameren brittiläinen alue,

- Turks- ja Caicossaaret,

- Brittiläiset Neitsytsaaret.

LIITE IIAlkuperätuotteen käsitteen määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

I OSASTO

ALKUPERÄTUOTTEEN KÄSITTEEN MÄÄRITELMÄ

1 artikla

AlkuperäperusteetPäätöksen kaupallista yhteistyötä koskevia määräyksiä sovellettaessa tuotteen katsotaan olevan merentakaisista maista ja alueista, jäljempänä "MMA", yhteisöstä tai AKT-valtioista peräisin oleva tuote eli alkuperätuote, jos se on niissä kokonaan tuotettu tai riittävästi käsitelty.

2 artikla

Kokonaan tuotetut tuotteet1. Seuraavien tuotteiden katsotaan olevan MMA:issa tai yhteisössä tai AKT-valtioissa kokonaan tuotettuja:a) niiden maaperästä tai merenpohjasta saadut kivennäistuotteet;b) siellä korjatut kasvituotteet;c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;f) niiden alusten pyydystämät merikalastustuotteet ja niiden muut merestä saamat tuotteet;g) niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tuotteet;h) siellä kerätyt yksinomaan raaka-aineiksi soveltuvat käytetyt tavarat;i) siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneet jätteet ja romu;j) siellä yksinomaan a i alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tavarat.2. Edellä 1 kohdan f alakohdassa ilmaisulla "niiden alukset" tarkoitetaan ainoastaan aluksia:- jotka on rekisteröity jäsenvaltiossa tai AKT-valtiossa tai MMA:ssa;- jotka purjehtivat jäsenvaltion tai AKT-valtion tai MMA:n lipun alla;- joista 50 prosenttia on jäsenvaltioiden, AKT-valtioiden tai MMA:n kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jossakin näistä valtioista tai MMA:ssa ja jonka johtaja tai johtajat, hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat jäsenvaltioiden, AKT-valtioiden tai MMA:n kansalaisia ja lisäksi, henkilöyhtiöiden ja sellaisten pääomayhtiöiden osalta, joiden vastuu on rajoitettu, joiden pääomasta ainakin puolet kuuluu jäsenvaltioille, AKT-valtioille taikka näiden valtioiden tai MMA:n julkisille laitoksille tai kansalaisille,- joiden miehistöstä, päällikkö ja päällystö mukaan lukien, vähintään 50 prosenttia on jäsenvaltioiden, AKT-valtioiden tai MMA:n kansalaisia.3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, jos MMA tarjoaa yhteisölle tilaisuuden neuvotella kalastussopimuksen eikä yhteisö hyväksy tätä tarjousta, asianomainen MMA voi vuokrata tai hankkia leasing-sopimuksella kolmansien maiden aluksia yksinomaisella talousvyöhykkeellään tapahtuvaa kalastustoimintaa varten ja pyytää, että näitä aluksia kohdellaan "niiden aluksina" tämän artiklan määräysten mukaisesti.Yhteisö tunnustaa MMA:n vuokraamat tai leasing-sopimuksella hankkimat alukset "niiden aluksiksi", jos:- yhteisö ei ole käyttänyt hyväkseen tilaisuutta neuvotella kalastussopimus asianomaisen MMA:n kanssa;- miehistöstä, päällikkö ja päällystö mukaan lukien, vähintään 50 prosenttia on jäsenvaltioiden, AKTvaltioiden tai MMA:n kansalaisia;- yhteisö on hyväksynyt, että vuokra- tai leasingsopimus varmistaa riittävät mahdollisuudet kehittää MMA:n kykyä kalastaa omaan lukuunsa ja erityisesti, että se antaa MMA-osapuolelle vastuun sen käyttöön merkittävän pitkäksi ajaksi asetetun aluksen merenkulkua koskevasta ja kaupallisesta johtamisesta.4. Käsitteet "AKT-valtiot", "yhteisö" ja "MMA" koskevat myös aluevesiä.Merellä toimivat alukset, mukaan lukien tehdasalukset, joilla toteutetaan niiden kalastustuotteiden valmistusta tai käsittelyä, katsotaan osaksi sen AKT-valtion tai niiden AKT-valtioiden tai yhteisön tai niiden MMA:iden aluetta, joille ne kuuluvat, jos ne täyttävät 2 kohdassa määrätyt edellytykset.

3 artikla

Riittävästi käsitellyt tuotteet1. Edellä 1 artiklaa sovellettaessa katsotaan ei-alkuperäaineksien olevan riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos valmistettu tuote luokitellaan eri nimikkeeseen kuin se, mihin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset luokitellaan, jollei 2 ja 3 kohdassa toisin määrätä.Tässä liitteessä käytetyillä käsitteillä "ryhmät" ja "nimikkeet" tarkoitetaan harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän, jäljempänä "harmonoitu järjestelmä" tai HS, muodostavan nimikkeistön ryhmiä ja nelinumeroisia koodeja .Käsitteellä "luokittelu" tarkoitetaan tuotteen tai aineksen luokittelua tiettyyn koodiin.2. Jos tuote mainitaan liitteessä II olevan luettelon sarakkeessa 1 ja 2, on kyseisen tuotteen täytettävä 1 kohdan määräyksen sijasta sille 3 sarakkeessa asetetut edellytykset.a) Jos liitteessä II olevassa luettelossa sovelletaan prosenttisääntöä MMA:ssa valmistetun tuotteen alkuperäaseman määrittämiseksi, valmistuksesta tai käsittelystä aiheutuvan lisäarvon on vastattava valmistetun tuotteen vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty yhteisöön tai AKT-valtioihin ja MMA:ihin kolmansista maista maahantuotujen ainesten tullausarvo.b) Liitteessä II olevassa luettelossa tarkoitetaan käsitteellä "arvo" valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä eikä sitä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista kyseisellä alueella maksettua hintaa.Jos käytettyjen alkuperäainesten arvo on määritettävä, on sovellettava tämän kohdan ensimmäisen alakohdan määräyksiä soveltuvin osin.c) Liitteessä II olevan luettelon ilmaisulla "vapaasti tehtaalla -hinta" tarkoitetaan sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, tuotteesta vapaasti maksettua hintaa, johon sisältyy kaikkien valmistuksessa käytettyjen ainesten arvo ja josta on vähennetty kaikki sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä.d) "Tullausarvolla" tarkoitetaan Genevessä 12 päivänä huhtikuuta 1979 tehdyn, tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) VII artiklan täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen mukaisesti määritettyä tullausarvoa.3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa katsotaan seuraavat valmistus- tai käsittelytoimet riittämättömiksi antamaan alkuperäasema riippumatta siitä, muuttuuko nimike vai ei:a) toimenpiteet tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustaminen, kuivaaminen, jäähdyttäminen, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, vahingoittuneiden osien poistaminen ja vastaavanlaiset toimet);b) yksinkertaiset toimet kuten pölyn poistaminen, seulominen, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovittaminen (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), peseminen, maalaaminen, paloittelu;c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen ja yhdistäminen;ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille, laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;d) merkkien, nimilappujen ja muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;e) i) samanlaisten tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos ainesosista yksi tai useampi ei täytä tässä liitteessä AKT-valtion, yhteisön tai MMA:n alkuperän tunnustamiselle asetettuja edellytyksiä;ii) erilaisten tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos ainesosista yksi tai useampi ei täytä tässä liitteessä AKT-valtion, yhteisön tai MMA:n alkuperän tunnustamiselle asetettuja edellytyksiä ja jos tämä tai nämä ainesosat vaikuttavat valmiin tuotteen olennaisten ominaisuuksien määritykseen;f) osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi;g) kahden tai useamman a f alakohdassa eritellyn toimenpiteen toteuttaminen;h) eläinten teurastus.

4 artikla

Neutraalit tekijätMääritettäessä, onko tuote ATK-valtioiden, yhteisön tai MMA:n alkuperää, ei ole tarpeellista todeta ovatko tuotteen valmistuksessa käytetyt energia, polttoaineet, laitokset ja laitteistot sekä koneet ja työkalut taikka valmistuksen kuluessa ainekset ja tuotteet, joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen, kolmansien maiden alkuperätuotteita.

5 artikla

Sallittu arvopoikkeamaSen estämättä, mitä 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään, ei-alkuperätuotteita voidaan käyttää tietyn tuotteen valmistuksessa, jos niiden arvo ei ole suurempi kuin 10 prosenttia lopullisen tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ja jollei liitteessä I olevassa 4.4 huomautuksessa vahvistetuissa edellytyksissä toisin määrätä.

6 artikla

Kasautuminen1. Tätä osastoa sovellettaessa MMA:t katsotaan yhdeksi alueeksi.2. Jos yhteisössä tai AKT-valtioissa kokonaan tuotettuihin tuotteisiin kohdistuu MMA:issa käsittely- tai valmistustoimia, ne katsotaan MMA:issa kokonaan tuotetuiksi tuotteiksi.3. Yhteisössä tai AKT-valtioissa toteutettu valmistus tai käsittely katsotaan MMA:issa toteutetuiksi, jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään MMA:issa.4. Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan kaikessa MMA:issa toteutettavassa valmistuksessa tai käsittelyssä, 3 artiklan 3 kohdassa luetellut toimet mukaan lukien.

7 artikla

Alkuperäaseman tunnustaminenKahdessa tai useammassa MMA:ssa tai yhdessä tai useammassa AKT-valtiossa ja yhdessä tai useammassa MMA:ssa kokonaan tuotetuista tai riittävästi käsitellyistä aineksista koostuvat alkuperätuotteet katsotaan sen MMA:n tai AKT-valtion alkuperätuotteiksi, jossa viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, jos tämä valmistus tai käsittely on käsittänyt enemmän kuin 3 artiklan 3 kohdassa luetellut riittämättömät toimet tai niiden yhdistelmän.

8 artikla

Tarvikkeet, varaosat ja työkalutTarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen tai ajoneuvon kanssa, katsotaan muodostavan näiden kanssa yhden kokonaisuuden, kun ne normaalivarustuksena sisältyvät tämän laitteiston, koneen tai ajoneuvon hintaan tai kun niistä ei laskuteta erikseen.

9 artikla

SarjatHarmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaiset sarjat katsotaan alkuperätuotteiksi, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, se on kokonaisuutena kuitenkin katsottava alkuperätuotteeksi kun ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

10 artikla

Suora kuljetus1. Yleissopimuksen kaupallista yhteistyötä koskevien määräysten mukaista etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tuotteisiin ja aineksiin, joiden kuljetus tapahtuu AKT-valtioiden, yhteisön tai MMA:iden alueen välillä kulkematta muun alueen kautta. Yhden lähetyksen muodostavat tuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden kuin AKT-valtioiden, yhteisön tai MMA:iden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden tällaisilla alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.2. Edellä 1 kohdassa määrättyjen edellytysten täyttyminen osoitetaan toimivaltaisille tulliviranomaisille esittämällä:a) viejämaassa annettu kauttakuljetusrahtikirja kauttakuljetusmaassa tapahtuneen matkan osalta; taib) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa:- on tarkka kuvaus tuotteista,- ilmoitetaan tuotteiden purkamisen tai uudelleenlastauksen tai tarvittaessa laivauksen tai maihin laskemisen päivämäärät, sekä käytettyjen alusten nimet, ja- vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavaroita on pidetty kauttakuljetusmaassa;c) jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta oleellisia asiakirjoja.

11 artikla

Alueeseen liittyvät vaatimuksetTässä osastossa alkuperäaseman saavuttamiselle määrättyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä yhteisössä, AKT-valtioissa tai MMA:issa.Jos yhteisöstä, AKT-valtioista tai MMA:ista toiseen maahan vietyjä alkuperätuotteita palautetaan, ne on katsottava ei-alkuperätuotteiksi, ellei tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että:- palautetut tavarat ovat samoja kuin maastaviedyt tavarat; ja- niille ei ole suoritettu viennin aikana tai kyseisessä maassa muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

II OSASTO

LKUPERÄSELVITYS

12 artikla

EUR.1-tavaratodistus1. Todisteen tässä liitteessä tarkoitetusta tuotteiden alkuperästä antaa liitteessä 4 esitetyn mallin mukainen EUR.1-tavaratodistus.2. EUR.1-tavaratodistus voidaan antaa ainoastaan, jos sitä voidaan käyttää päätöksen soveltamisen edellyttämänä todistusasiakirjana.3. EUR.1-tavaratodistus annetaan ainoastaan viejän tai, tämän vastuulla, tämän valtuutetun edustajan kirjallisesta hakemuksesta. Tämä hakemus tehdään liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, joka täytetään tämän liitteen mukaisesti.4. Viejämaan tulliviranomaisten on säilytettävä tavaratodistushakemukset vähintään kolme vuotta.5. Viejä tai tämän edustaja esittää hakemuksensa lisäksi kaikki aiheelliset todistusasiakirjat, joilla voidaan todistaa, että vietävät tuotteet täyttävät EUR.1-tavaratodistuksen antamisen edellytykset.Viejä sitoutuu esittämään toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kaiken sen lisäaineiston, jonka ne katsovat tarpeelliseksi etuuskohteluun oikeutettujen tuotteiden alkuperän oikeellisuuden toteamiseksi, sekä hyväksymään kaikki mainittujen viranomaisten suorittamat, kirjapitonsa ja näiden tuotteiden valmistusolosuhteisiin kohdistuvat tarkastukset.Viejän on säilytettävä vähintään kaksi vuotta tässä kohdassa tarkoitetut todistusasiakirjat.6. Vievän MMA:n tulliviranomaiset antavat EUR. 1 -tavaratodistuksen, jos tavarat voidaan katsoa tässä liitteessä tarkoitetuiksi alkuperätuotteiksi.7. Tulliviranomaisilla on 6 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisen todentamiseksi oikeus vaatia kaikki ne todistusasiakirjat ja suorittaa kaikki ne tarkastukset, jotka ne katsovat tarpeellisiksi.8. Viejämaan tulliviranomaisten vastuulla on valvoa, että 1 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tuotteen kuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä. Tämän vuoksi tuotteiden kuvaus on tehtävä jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja tyhjä tila suljettava viivalla.9. Tavaratodistuksen antamispäivä on ilmoitettava tavaratodistuksen tulliviranomaisille varatussa osassa.10. Vievän MMA:n tulliviranomaiset antavat EUR.1tavaratodistuksen kun siinä mainitut tuotteet viedään maasta. Se annetaan viejän käytettäväksi heti, kun tosiasiallinen vienti on tapahtunut tai varmistunut.

13 artikla

Jälkikäteen annettu EUR.1-tavaratodistus1. EUR. 1 -tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa myös siinä mainittavien tuotteiden viennin jälkeen, jos sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi.2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa viejän on hakemuksessaan:- ilmoitettava todistuksessa mainittavien tuotteiden vientipaikka ja -päivä;- todistettava, että EUR.1-tavaratodistusta ei ole annettu, kun kyseiset tuotteet on viety, ja selvitettävä tämän syyt.3. Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta todettuaan viejän hakemuksessa annettujen tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaisia.Jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä: "EXPEDIDO A POSTERIORI", "UDSTEDT EFTERFØLGENDE", "NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT", "ÅÊÄÏÈÅÍ ÅÊ ÔÙÍ ÕÓÔÅÑÙÍ", "ISSUED RETROSPECTIVELY", "DÉLIVRÉ A POSTERIORI", "RILASCIATO A POSTERIORI", "AFGEGEVEN A POSTERIORI", "EMITIDO A POSTERIORI".

14 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminenJos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai turmeltuu, viejä voi pyytää sen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.Täten annettuun kaksoiskappaleeseen on merkittävä jokin seuraavista ilmaisuista: "DUPLICADO", "DUPLIKAT", "DUPLIKAT", "ÁÍÔÉÃÑÁÖÏ", "DUPLICATE", "DUPLICATA", "DUPLICATO", "DUPLICAAT", "SEGUNDA VIA".

15 artikla

Todistusten korvaaminenYksi tai useampia EUR.1-tavaratodistuksia voidaan aina korvata yhdellä tai useammalla EUR.1-tavaratodistuksella, jos tämä tehdään siinä tullitoimipaikassa, jossa tavarat ovat.

16 artikla

Eur.1-tavaratodistusten voimassaolo1. EUR.1-tavaratodistus on esitettävä 10 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona vievän MMA:n tulliviranomaiset sen ovat antaneet, siinä tuojavaltion tullitoimipaikassa, johon tuotteet saapuvat.2. EUR.1-tavaratodistukset, jotka esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelun soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä määräajan kuluessa ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.3. Muissa tapauksissa tuojamaan tulliviranomaiset voivat hyväksyä EUR.1-tavaratodistukset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

17 artikla

KauttakulkumenettelyJos tavarat saapuvat AKT-valtioon tai MMA:han, joka on muu kuin niiden alkuperämaa, uusi 10 kuukauden voimassaoloaika alkaa sinä päivänä, kun kauttakulkumaan tulliviranomaiset merkitsevät EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan:- merkinnän "kauttakulku";- kauttakulkumaan nimen;- virallisen leiman, jonka malli on aikaisemmin toimitettu komissiolle 25 artiklan mukaisesti;- mainittujen todistusten päivämäärät.

18 artikla

Näyttelyt1. Tuotteille, jotka on lähetetty jostakin MMA:sta muussa maassa kuin AKT-valtiossa, jäsenvaltiossa tai MMA:ssa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen yhteisöön tuotaviksi, myönnetään maahan tuotaessa päätöksen määräysten mukaiset etuudet, jos ne täyttävät tämän liitteen vaatimukset, siten että niiden voidaan katsoa olevan MMA:n alkuperätuotteita, ja kun tuojavaltion tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että:a) viejä on lähettänyt nämä tuotteet jostakin MMA:sta näyttelymaahan ja pitänyt niitä siellä näytteillä;b) kyseinen viejä on myynyt tai muuten luovuttanut nämä tuotteet yhteisössä olevalle vastaanottajalle;c) tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen yhteisöön siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten;d) sen jälkeen, kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.2. EUR.1-tavaratodistus on esitettävä tavanomaisella tavalla tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tuotteiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä, voidaan tarvittaessa vaatia kirjallinen lisäselvitys.3. Mitä 1 kohdassa määrätään, sovelletaan kaikkiin sellaisiin kaupan, teollisuuden, maatalouden tai käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joissa tuotteet näyttelyn aikana pysyvät tullivalvonnan alaisina, lukuun ottamatta tilaisuuksia, jotka on järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi.

19 artikla

Todistusten esittäminenEUR.1-tavaratodistus esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille tämän valtion lainsäädännössä säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Mainitut viranomaiset voivat vaatia sen käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään maahantuojan vakuutuksella siitä, että tuotteet täyttävät päätöksen soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

20 artikla

Tuonti osalähetyksinäJos tavarat tullille esittävän tavaranhaltijan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän 84 ja 85 ryhmään kuuluva tavara tuodaan osalähetyksinä osiinsa purettuna tai kokoamattomana toimivaltaisten tulliviranomaisten määräämin ehdoin, sitä pidetään yhtenä tavarana, ja koko tavarasta voidaan esittää tulliviranomaisille tavaratodistus ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.

21 artikla

EUR.2-lomake1. Sen estämättä mitä 12 artiklassa määrätään, postilähetyksinä toimitettavien tuotteiden (postipaketit mukaan lukien) osalta tässä liitteessä tarkoitettu todiste alkuperäasemasta annetaan, jos on kyse lähetyksistä, jotka sisältävät ainoastaan alkuperätuotteita ja joiden arvo ei ole suurempi kuin 2 820 ecua lähetystä kohti, tässä liitteessä olevassa liitteessä 5 esitetyn mallin mukaisella EUR.2lomakkeella, jonka viejä täyttää.2. Ecun arvo tietyn yhteisön jäsenvaltion kansallisena valuuttana on 30 päivään huhtikuuta 1991 mainittu päivä mukaan lukien ecun vasta-arvo kyseisen maan valuuttana 1 päivänä lokakuuta 1988. Kunkin tätä seuraavan kahden vuoden jakson aikana se on ecun vastaarvo kansallisena valuuttana kyseistä kahden vuoden jaksoa edeltävän vuoden lokakuun ensimmäisenä työpäivänä.3. Yhteisö voi tarvittaessa jokaisen seuraavan kahden vuoden jakson alussa saattaa voimaan määriä, joilla korvataan tässä artiklassa ja 22 artiklan 2 kohdassa ecuina ilmaistut määrät. Näiden määrien on joka tapauksessa oltava sellaisia, että minkään jäsenvaltion kansallisena valuuttana ilmaistujen rajojen arvo ei vähene.4. Jos tuote laskutetaan muun yhteisön jäsenvaltion valuuttana, tuojavaltio hyväksyy asianomaisen valtion ilmoittaman määrän.5. Jokaisen postilähetyksen osalta täytetään EUR.2lomake. Lomakkeen täytettyään ja allekirjoitettuaan viejä kiinnittää sen, jos on kyse postipakettilähetyksestä, lähetysluetteloon. Jos on kyse kirjelähetyksestä, viejä asettaa lomakkeen lähetyksen sisään.6. Nämä määräykset eivät vapauta viejää suorittamasta muita tulli- ja postimääräysten mukaisia muodollisuuksia.

22 artikla

Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä1. Yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähetetyt tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina ilman, että EUR.1-tavaratodistuksen esittämistä tai EUR.2-lomakkeen täyttämistä vaaditaan, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän näiden määräysten soveltamisen edellyttämät vaatimukset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen todenmukaisuutta.2. Tuontia, joka on satunnaista ja muodostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.Näiden tuotteiden yhteisarvo ei kuitenkaan saa ylittää 200 ecua pikkulähetysten osalta eikä 565 ecua matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.

23 artikla

Kasautumista koskeva tiedotusmenettely1. Sovellettaessa 6 artiklaa EUR.1-tavaratodistuksen antamiseksi MMA:n toimivaltainen tullitoimipaikka, jota pyydetään antamaan todistus tuotteista, joiden valmistuksessa käytetään muista MMA:ista, yhteisöstä tai AKTvaltioista tulevia aineksia, ottaa huomioon liitteen 6 A tai B mallin mukaisen ilmoituksen; tämän ilmoituksen antaa viejä siinä valtiossa tai MMA:ssa, josta tavara tulee, joko aineksia koskevassa kauppalaskussa tai tämän laskun liitteessä.2. Hankkijan on annettava jokaisen ainesten lähetyksen osalta erillinen hankkijan ilmoitus tätä lähetystä koskevassa kauppalaskussa tai tämän laskun liitteessä tai lähetysluettelossa tai muussa tätä lähetystä koskevassa kaupallisessa asiakirjassa, jossa kyseiset tavarat kuvataan riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi.3. Etuuskohteluun oikeuttavan alkuperäaseman saavuttaneita aineksia koskeva hankkijan ilmoitus laaditaan liitteessä 6 A esitetyn mallin mukaisesti.4. Hankkijan ilmoitus, joka koskee aineksia, jotka on valmistettu tai joita on käsitelty AKT-valtioissa, MMA:issa tai yhteisössä, mutta jotka eivät ole saavuttaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, laaditaan liitteessä 6 B esitetyn mallin mukaisesti.5. Hankkijan ilmoitus voidaan laatia esipainetulle lomakkeelle.6. Hankkijan ilmoitus allekirjoitetaan käsin. Kuitenkin jos lasku ja hankkijan ilmoitus laaditaan tietokoneella, hankkijan ilmoitusta ei välttämättä tarvitse allekirjoittaa käsin, jos hankkijayrityksen vastuussa oleva henkilö voidaan tunnistaa sen valtion tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla, jossa hankkijan ilmoitukset laaditaan. Kyseiset tulliviranomaiset voivat asettaa ehtoja tämän kohdan soveltamiselle.7. Ennen tämän päätöksen voimaantulopäivää päätöksen 86/283/ETY(1) liitteessä 2 olevan 20 ja 21 artiklan mukaisesti annetut hankkijan ilmoitukset ja tiedotuslomakkeet ovat edelleen voimassa.

24 artikla

PoikkeavuudetPienet poikkeavuudet EUR.1-tavaratodistuksen, EUR.2lomakkeen tai 23 artiklassa tarkoitettujen hankkijan ilmoitusten merkintöjen ja tavaroiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee mainitusta asiakirjasta mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus, EUR.2-lomake tai hankkijan ilmoitus vastaa tulliselvitettäväksi esitettyjä tavaroita.

III OSASTO

HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

25 artikla

Leimamallien toimittaminenKomissiolle on toimitettava käytetyt leimamallit sekä niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka ovat toimivaltaisia antamaan EUR.1-tavaratodistuksia sekä tarkastamaan EUR.1 -tavaratodistuksia ja EUR. 2 -lomakkeita jälkikäteen.EUR.1-tavaratodistukset ja EUR.2-lomakkeet hyväksytään etuuskohtelun soveltamista varten siitä päivästä alkaen, jona komissio saa asiasta tiedon.Komissio välittää nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.Ennen tätä päivää viejävaltion tulliviranomaisille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset ja EUR. 2 -lomakkeet hyväksytään yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

26 artikla

EUR.1-tavaratodistusten ja EUR. 2-lomakkeiden todentaminen1. EUR.1-tavaratodistusten ja EUR.2-lomakkeiden jälkitodentaminen suoritetaan pistokokein ja aina kun sen tuojavaltion tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai kyseisten tuotteiden tosiasiallista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuutta.2. Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, jäsenvaltiot, MMA:t ja AKT-valtiot avustavat toisiaan toimivaltaisten tullihallintojen välityksellä EUR.1-tavaratodistusten aitouden ja kyseisten tuotteiden todellista alkuperää koskevien tietojen ja EUR.2-lomakkeissa esitettyjen viejän ilmoitusten oikeellisuuden sekä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tiedotuslomakkeiden aitouden ja oikeellisuuden todentamisessa.Viranomaiset, joita asiassa kuullaan, toimittavat kaikki tarpeelliset tiedot niistä olosuhteista, joissa tuote on valmistettu ja osoittavat erityisesti millä ehdoilla alkuperäsääntöjä on noudatettu asianomaisissa eri AKT-valtioissa, jäsenvaltioissa ja MMA:issa.3. Jos tuojavaltion tulliviranomaiset päättävät keskeyttää päätöksen määräysten soveltamisen kunnes todentamisen tulokset on saatu, ne voivat luovuttaa tuotteet tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varotoimenpiteet toteutetaan.4. Sovellettaessa mitä 1 kohdassa määrätään tuojavaltion tulliviranomaiset palauttavat vievän MMA:n tulliviranomaisille EUR.1-tavaratodistuksen tai EUR.2-lomakkeen tai tämän todistuksen tai lomakkeen jäljennöksen ja esittävät mahdolliset sisältöä tai muotoa koskevat perusteet tiedustelun tekemiseen. Ne liittävät EUR.1-tavaratodistukseen tai EUR.2-lomakkeeseen kaikki tarvittavat kaupalliset asiakirjat tai näiden asiakirjojen jäljennökset ja ilmoittavat kaikki mahdollisesti saadut tiedot, joiden perusteella kyseisessä todistuksessa tai hakemuksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.5. Jälkitodentamisen tulokset ilmoitetaan tuojavaltion tulliviranomaisille viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Näiden tulosten perusteella on pystyttävä ratkaisemaan, voidaanko kiistanalaista EUR.1-tavaratodistusta tai EUR.2-lomaketta soveltaa tosiasiallisesti vietyihin tuotteisiin ja oikeuttavatko nämä todella etuuskohtelun soveltamiseen.6. Jos todentamismenettely tai muut käytettävissä olevat tiedot näyttävät osoittavan, että tämän liitteen määräyksiä ei ole noudatettu, MMA suorittaa omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä nopeasti tarvittavat tiedustelut tai toteuttaa toimenpiteitä tällaisten tiedustelujen suorittamiseksi toivotulla nopeudella, jotta tällaiset rikkomukset havaitaan ja estetään. Komissio voi osallistua näihin tiedusteluihin.Jos todentamismenettely tai muut käytettävissä olevat tiedot näyttävät osoittavan, että tämän liitteen määräyksiä ei ole noudatettu, tuotteet olisi hyväksyttävä tämän liitteen mukaisiksi alkuperätuotteiksi vasta, kun mahdollisesti täytäntöön pannut tässä liitteessä tarkoitetut hallinnollisena yhteistyön menettelyt on saatettu päätökseen.7. Kiistat, joita tuojavaltion ja vievän MMA:n tulliviranomaiset eivät ole pystyneet keskenään sopimaan tai jotka aiheutuvat tämän liitteen tulkintaa koskevasta ongelmasta, annetaan neuvoston asetuksella (ETY) N:o 802/68(2) perustetun alkuperäkomitean ratkaistaviksi.8. Kaikissa tapauksissa tuojan ja tuojavaltion tulliviranomaisten väliset riitaisuudet ratkaistaan mainitun valtion lainsäädännön mukaisesti.

27 artikla

Hankkijan ilmoitusten todentaminen1. Hankkijan ilmoituksen todentaminen voidaan suorittaa pistokokein tai aina kun tuojavaltion tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai kyseisten tuotteiden tosiasiallista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä.2. Tulliviranomaiset, joiden käsiteltäväksi hankkijan ilmoitus annetaan, voivat pyytää sen valtion tulliviranomaisia, jossa ilmoitus on esitetty, antamaan tässä liitteessä olevassa liitteessä 7 esitetyn mallin mukaisen tiedotuslomakkeen. Tai tulliviranomaiset, joiden käsiteltäväksi hankkijan ilmoitus annetaan, voivat pyytää viejää esittämään sen valtion tulliviranomaisten antaman tiedotuslomakkeen, jossa ilmoitus on tehty.Tiedotuslomakkeen antanut tullitoimipaikka säilyttää yhden kappaleen tätä lomaketta vähintään kaksi vuotta.3. Todentamisen tulokset on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti tuojamaan tulliviranomaisille. Tuloksista on käytävä selvästi ilmi, onko ainesten asemaa koskeva ilmoitus oikea vai ei.4. Todentamisen vuoksi hankkijoiden on säilytettävä vähintään kaksi vuotta jäljennös ilmoituksen sisältävästä asiakirjasta sekä muut asiakirjat, jotka todistavat ainesten tosiasiallisen aseman.5. Sen valtion tulliviranomaiset, jossa hankkijan ilmoitus on tehty, voivat pyytää mitä tahansa todistuksia ja suorittaa mitä tahansa tarkastuksia, jotka ne katsovat aiheellisiksi hankkijan ilmoituksen oikeellisuuden todentamiseksi.6. Kaikki hankkijan virheellisen ilmoituksen perusteella annetut tai laaditut EUR.1-tavaratodistukset ja EUR.2-lomakkeet katsotaan mitättömiksi.7. Edellä 26 artiklan 7 kohdassa määritettyä menettelyä sovelletaan hankkijan ilmoituksia tai tiedotuslomakkeita koskevissa kiistatapauksissa.

28 artikla

SeuraamuksetSeuraamuksia määrätään jokaiselle, joka saadakseen tuotteelle etuuskohtelun laatii tai laadituttaa joko vääriä tietoja sisältävän asiakirjan EUR.1-tavaratodistuksen saamiseksi tai vääriä tietoja sisältävän EUR.2-lomakkeen.

29 artikla

Vapaa-alueetJäsenvaltiot ja MMA:iden vastuussa olevat viranomaiset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että EUR.1-tavaratodistuksen tai hankkijan ilmoituksen mukaisesti kaupattuja tavaroita, jotka ovat kuljetuksen aikana niiden alueella olevalla vapaa-alueella, ei korvata toisilla tuotteilla tai käsitellä muulla kuin niiden kunnon säilymiseen tarkoitetulla tavalla.

30 artikla

Poikkeukset1. Tästä liitteestä voidaan hyväksyä poikkeuksia, jos se on olemassa olevien elinkeinojen kehittämisen tai uusien elinkeinojen luomisen vuoksi perusteltua.Jäsenvaltio tai tarvittaessa asianomaisen MMA:n toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat yhteisölle hakemuksestaan 2 kohdan mukaisesti laaditun todistusaineiston perusteella.Yhteisö myöntyy kaikkiin niihin AKT-valtioiden hakemuksiin, jotka ovat tämän artiklan mukaisesti asianmukaisesti perusteltuja ja joista ei voi aiheutua vakavaa haittaa yhteisön vakiintuneelle elinkeinolle.2. Poikkeushakemusten tutkimisen helpottamiseksi hakemuksen esittävä jäsenvaltio tai MMA esittää hakemuksensa tueksi tässä liitteessä olevassa liitteessä 9 esitetyn mallin mukaista lomaketta käyttämällä mahdollisimman täydelliset tiedot erityisesti seuraavassa luetelluista kohdista:- lopullisen tuotteen nimi;- kolmansien maiden alkuperäainesten luonne ja määrä;- AKT-valtioiden, yhteisön tai MMA:iden alkuperäainesten tai niissä käsiteltyjen alkuperäainesten luonne ja määrä;- valmistusmenetelmät;- arvonlisäys;- asianomaisen yrityksen henkilökunnan määrä;- yhteisöön suuntautuvan viennin ennakolta arvioitu määrä;- muut mahdolliset raaka-ainelähteet;- haetun määräajan perustelu ottaen huomioon pyrkimykset uusien hankintalähteiden löytämiseksi; ja- muut huomiot.Näitä samoja sääntöjä sovelletaan mahdollisiin pidennyksiin.Lomaketta voidaan muuttaa asetuksessa (ETY) N:o 802/68 olevan 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.3. Hakemuksia tarkasteltaessa otetaan huomioon erityisesti:a) asianomaisen MMA:n kehitystaso tai maantieteellinen sijainti;b) tapaukset, joissa olemassa olevien alkuperäsääntöjen soveltaminen vaikuttaisi merkittävästi MMA:n elinkeinon kykyyn jatkaa vientiään yhteisöön, ja erityisesti tapaukset, joissa tämä johtaisi sen toiminnan päättymiseen;c) erityistapaukset, joissa voidaan selkeästi osoittaa, että alkuperäsäännöt voisivat estää merkittäviä teollisuussijoituksia ja joissa sijoitusohjelman toteuttamista edistävä poikkeus antaisi mahdollisuuden näiden sääntöjen vähittäiseen täyttämiseen.4. Kaikissa tapauksissa olisi tutkittava, voidaanko ongelma ratkaista alkuperän kasautumista koskevien sääntöjen avulla.5. Tämän lisäksi, jos poikkeushakemus koskee vähiten kehittyneisiin kuuluvaa MMA:ta, se tutkitaan myönteisessä hengessä ottaen huomioon erityisesti:a) tehtävien päätösten taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti niiden vaikutus työllisyyteen;b) tarve soveltaa poikkeusta määräaikana asianomaisen MMA:n erityistilanteen ja ongelmat huomioon ottaen.6. Hakemusten tapauskohtaisessa tarkastelussa otetaan erityisesti huomioon mahdollisuus myöntää alkuperäasema tuotteille, joiden koostumuksessa on naapurikehitysmaiden tai vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvien maiden alkuperäaineksia, jos on mahdollista luoda tyydyttävä hallinnollinen yhteistyö.7. a) Poikkeus myönnetään, jos asianomaisessa MMA:ssa käytettyjen ei-alkuperätuotteiden arvonlisäys on vähintään 45 prosenttia lopullisen tuotteen arvosta, mikäli poikkeus ei ole sellainen, että se aiheuttaa vakavaa haittaa yhteisön tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion jollekin talouselämän alalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 6 kohdan soveltamista.b) Sen estämättä mitä a kohdassa määrätään, poikkeus myönnetään ilman eri toimenpiteitä:- kun se koskee yhteisön hakemuksen esittämisen hetkellä soveltamassa yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP) yksilöityjä, muita kuin herkkiä aineksia tai tuotteita;- kaikille muille tuotteille, kun poikkeushakemukset koskevat vuosittaista kokonaismäärää, joka ei ole suurempi kuin yksi prosentti yhteisöön tuotujen kyseisten ainesten tai tuotteiden keskimääräisestä arvosta niiden kolmen viimeksi kuluneen vuoden ajalta, joilta hakemushetkellä on käytettävissä tilastoja. Kaikissa poikkeushakemuksissa on myös ehdottomasti yksilöitävä suunnitellut ratkaisut tällaisen poikkeuksen tarpeen välttämiseksi tulevaisuudessa.c) Edellä olevia b kohdan määräyksiä ei sovelleta, kun MMA:issa toteutetut toimet koskevat ainoastaan 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valmistusta tai käsittelyä.8. a) Neuvosto ja komissio antavat kaikki tarvittavat määräykset sen varmistamiseksi, että päätös tehdään mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa 60 työpäivän kuluessa siitä, kun alkuperäkomitean puheenjohtaja on ottanut hakemuksen vastaan. Tätä varten päätöstä 90/523/ETY(3) sovelletaan soveltuvin osin MMA:ihin.b) Jos päätöstä ei tehdä a kohdassa tarkoitetun ajan kuluessa, hakemus katsotaan hyväksytyksi.9. a) Poikkeukset ovat yleensä voimassa viisi vuotta.b) Poikkeuspäätös voidaan uusia ilman, että on tarpeen tehdä uusi päätös, jos asianomainen jäsenvaltio tai MMA esittää kolme kuukautta ennen kulloisenkin määräajan päättymistä todisteet siitä, että se ei edelleenkään voi noudattaa niitä tämän liitteen määräyksiä, joista poikkeus on myönnetty.Jos pidennystä vastustetaan, komitea tutkii vastalauseen mahdollisimman nopeasti ja päättää, pidennetäänkö poikkeusta vai ei. Komitea toimii 8 kohdan edellytysten mukaisesti. Kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan poikkeuksen soveltamisen keskeytymisen välttämiseksi.10. Jos 7 kohdan b kohdan mukaisesti myönnetty poikkeus aiheuttaisi vakavia häiriöitä yhteisön tiettyjen alueiden toiminta-aloilla, se tutkitaan uudelleen asetuksessa (ETY) N:o 802/68 olevan 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä hätätoimenpiteitä, joita komissiolla on lupa toteuttaa.Tätä päätöstä voidaan muuttaa tai se voidaan kumota tämän tutkimuksen päätteeksi.

IV OSASTO

KANARIANSAARET, CEUTA JA MELILLA

31 artikla

Erityisedellytykset1. Päätöksen 86/47/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi pidennettynä päätöksellä 90/699/ETY, määräyksiä sovellettaessa sovelletaan tätä liitettä soveltuvin osin, jollei tämän artiklan 2 8 kohdassa toisin määrätä.2. Tässä liitteessä käytetty käsite "yhteisö" ei sisällä Kanariansaaria, Ceutaa eikä Melillaa. Käsite "yhteisön alkuperätuotteet" ei sisällä Kanariansaarten, Ceutan eikä Melillan alkuperätuotteita.3. Seuraavia kohtia sovelletaan 6 artiklan 2 ja 3 kohdan asemesta ja kyseiseen artiklaan tehtyjä viittauksia sovelletaan soveltuvin osin tähän artiklaan.4. Jos Kanariansaarilla, Ceutassa, Melillassa, AKTvaltioissa tai yhteisössä kokonaan tuotettuihin tuotteisiin kohdistuu MMA:issa käsittely- tai valmistustoimia, ne katsotaan MMA:issa kokonaan tuotetuiksi.5. Kanariansaarilla, Ceutassa, Melillassa, AKT-valtioissa tai yhteisössä toteutettu valmistus tai käsittely katsotaan MMA:issa toteutetuksi, jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään MMA:issa.6. Jos AKT-valtioissa, MMA:issa tai yhteisössä kokonaan tuotettuihin tuotteisiin kohdistuu Kanariansaarilla, Ceutassa tai Melillassa käsittely- tai valmistustoimia, ne katsotaan Kanariansaarilla, Ceutassa ja Melillassa kokonaan tuotetuiksi.7. AKT-valtioissa, MMA:issa tai yhteisössä toteutettu valmistus tai käsittely katsotaan Kanariansaarilla, Ceutassa tai Melillassa toteutetuksi, jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään Kanariansaarilla, Ceutassa tai Melillassa.8. Kanariansaarten, Ceutan ja Melillan katsotaan olevan yksi ainoa alue.

V OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

32 artikla

ÖljytuotteetJäljempänä liitteessä 8 luetellut tuotteet eivät väliaikaisesti kuulu tämän liitteen soveltamisalaan. Hallinnollista yhteistyötä koskevia määräyksiä sovelletaan kuitenkin soveltuvin osin näihin tuotteisiin.

33 artikla

Alkuperäsääntöjen tarkistusNeuvosto tutkii tarvittaessa tai aina, kun yhteisön tai MMA:n toimivaltaiset viranomaiset sitä pyytävät, tämän liitteen määräysten soveltamista ja niiden taloudellisia vaikutuksia mahdollisten tarpeellisten muutosten tai mukautusten tekemiseksi.Neuvosto ottaa huomioon muun muassa teknologian kehityksen vaikutuksen alkuperäsääntöihin.Tehdyt päätökset pannaan mahdollisimman nopeasti täytäntöön.

34 artikla

LiitteetTässä liitteessä olevat liitteet ovat erottamaton osa sitä.

Liitteeseen II kuuluva liite 1

HUOMAUTUKSIAJohdantoNäitä huomautuksia sovelletaan tarvittaessa kaikkiin ei-alkuperäaineksista valmistettuihin tuotteisiin, vaikka niihin ei sovellettaisi liitteessä 2 olevassa luettelossa mainittuja erityisedellytyksiä, ja joihin sovelletaan sen sijaan 3 artiklan 1 kohdassa määrättyä nimikkeen muutosta koskevaa sääntöä.Huomautus 1:1.1 Luettelon kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa kuvaillaan valmis tuote. Ensimmäisessä sarakkeessa on harmonoidussa järjestelmässä käytetty nimikkeen tai ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa harmonoidussa järjestelmässä tästä nimikkeestä tai ryhmästä käytetty tavarankuvaus. Jokaisen kahden ensimmäisen sarakkeen merkinnän osalta eritellään sääntö sarakkeessa 3. Ensimmäisen sarakkeen merkinnän jäljessä eräissä tapauksissa oleva pääte ":sta" tai ":stä" tarkoittaa, että sarakkeessa 3 oleva sääntö koskee ainoastaan sarakkeessa 2 mainittua osaa nimikkeestä tai ryhmästä.1.2 Kun sarakkeessa 1 on koottu yhteen useita nimikkeitä tai mainittu ryhmän numero ja sarakkeessa 2 on sen vuoksi yleisluonteinen tavarankuvaus, viereinen sarakkeessa 3 oleva sääntö koskee kaikkia niitä tuotteita, jotka harmonoidussa järjestelmässä luokitellaan kyseisen ryhmän eri nimikkeisiin tai johonkin nimikkeistä, jotka on koottu tähän sarakkeeseen.1.3 Kun luettelossa on eri sääntöjä, joita sovelletaan saman nimikkeen eri tuotteisiin, nimikkeen, kussakin luetelmakohdassa on nimikkeen sen osan tavarankuvaus, jota viereinen sarakkeessa 3 oleva sääntö koskee.Huomautus 2:2.1 Käsitteellä "valmistus" tarkoitetaan kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista tai erityistoimia. Huomautus 3.5 olisi myös otettava huomioon.2.2 Käsitteellä "aines" tarkoitetaan kaikkia ainesosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa.2.3 Käsitteellä "tuote" tarkoitetaan valmista tuotetta, vaikka se olisikin tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa.2.4 Käsitteellä "tavarat" tarkoitetaan sekä aineksia että tuotteita.Huomautus 3:3.1 Jos jokin nimike tai nimikkeen osa ei ole luettelossa, näihin nimikkeisiin tai nimikkeen osiin sovelletaan 3 artiklan 1 kohdassa määrättyä nimikkeen muutosta koskevaa sääntöä. Jos johonkin nimikkeeseen tai nimikkeen osaan sovelletaan nimikkeen muutosta koskevaa edellytystä, tämä edellytys esitetään sarakkeessa 3.3.2 Sarakkeessa 3 edellytetty valmistus tai käsittely koskee ainoastaan käytettyjä ei-alkuperäaineksia. Samoin sarakkeessa 3 olevassa säännössä esitettyjä rajoituksia sovelletaan ainoastaan käytettyihin ei-alkuperäaineksiin.3.3 Jos säännön mukaan voidaan käyttää minkä tahansa nimikkeen aineksia, voidaan käyttää myös samaan nimikkeeseen kuuluvia aineksia, johon tuote kuuluu, jos sääntöön mahdollisesti sisältyvistä erityisrajoituksista ei muuta johdu. Ilmaisu "valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen ... aineksista" tarkoittaa, että voidaan käyttää ainoastaan samaan nimikkeeseen luokiteltuja aineksia kuin tuote, jonka tavarankuvaus on erilainen kuin luettelon sarakkeessa 2 esitetty tuotteen tavarankuvaus.3.4 Jos ei-alkuperäaineksista valmistettua tuotetta, joka on saavuttanut alkuperäaseman valmistuksen kuluessa nimikkeen muutosta koskevan säännön tai sen kohdalla luettelossa esitetyn säännön perusteella, käytetään aineksena toisen tuotteen valmistuksessa, tähän tuotteeseen ei sovelleta siihen tuotteeseen sovellettavaa sääntöä, johon edellinen yhdistetään.Esimerkki: Nimikkeeseen 8407 kuuluva moottori tehdään tietyssä maassa nimikkeeseen 7224 kuuluvasta muusta takomalla esimuokatusta seosteräksestä. Nimikkeeseen 8407 kuuluvaan moottoriin sovellettavassa säännössä määrätään, että käytettyjen ei-alkuperäainesten määrä saa olla enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta.Jos tämä esimuokattu teräs on taottu asianomaisessa maassa ei-alkuperätuotetta olevasta valanteesta, se on jo saavuttanut alkuperäaseman luettelon nimikettä 7224 koskevan säännön mukaisesti. Esimuokattua terästä voidaan pitää nimikkeeseen 8407 kuuluvan moottorin valmistuksessa mahdollisesti käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa laskettaessa alkuperätuotteena riippumatta siitä, onko esimuokattu teräs tuotettu samassa tehtaassa tai jossakin muussa tehtaassa kuin moottori. Eialkuperätuotetta olevan valanteen arvoa ei siten oteta huomioon laskettaessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa.3.5 Vaikka nimikkeen muutosta koskevaa sääntöä tai muita luettelossa esitettyjä sääntöjä olisikin noudatettu, valmis tuote ei saavuta alkuperäasemaa, jos toteutettu käsittely on 3 artiklan 3 kohdan mukaan riittämätön.3.6 Kelpuuttamisen yksikkö alkuperäsääntöjä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä luokiteltaessa nimike harmonoidun järjestelmän nimikkeistön mukaan. Kun on kyse tuotesarjoista, jotka on luokiteltu harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaan, kelpuuttamisen yksikkö on määritettävä jokaisen sellaisen tavaran mukaan, joista sarja muodostuu. Tätä määräystä sovelletaan myös nimikkeiden 6308, 8206 ja 9605 sarjoihin.Tästä seuraa, että:- kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön;- kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, alkuperäsääntöjä sovellettaessa on jokainen tuote katsottava erilliseksi;- jos harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkauksen katsotaan kuuluvan tavaroihin luokiteltaessa, sen katsotaan kuuluvan tuotteeseen myös alkuperää määritettäessä.Huomautus 4:4.1 Luettelon sääntö määrittää vaaditun vähimmäisvalmistuksen tai -käsittelyn, ja sen ylittävä valmistus tai käsittely antaa myös alkuperäaseman; sitä vähempi valmistus tai käsittely taas ei anna alkuperäasemaa. Näin ollen jos säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevaa ei-alkuperäainesta saa käyttää, on sitä aiemmalla valmistusasteella olevan tällaisen aineksen käyttö sallittua, mutta sitä myöhemmällä valmistusasteella olevan ei.4.2 Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tämä tarkoittaa, että yhtä tai useampaa näistä aineksista saa käyttää. Säännössä ei vaadita, että niitä kaikkia käytetään.Esimerkki: Luettelon kankaisiin sovellettavassa säännössä määrätään, että luonnonkuituja saa käyttää ja että muun muassa kemiallisia aineita saa myös käyttää. Tämä ei tarkoita, että on käytettävä molempia, vaan että voidaan käyttää jompaakumpaa tai molempia.Jos kuitenkin sama sääntö sisältää jonkin yhtä ainesta koskevan rajoituksen ja toisia aineksia koskevia muita rajoituksia, tällaisia rajoituksia sovelletaan vain tosiasiallisesti käytettyihin aineksiin.Esimerkki: Ompelukoneisiin sovellettavassa säännössä määrätään, että käytettyjen langankiristys- ja siksak-mekanismien on oltava alkuperätuotteita; näitä kahta rajoitusta sovelletaan ainoastaan, jos ompelukoneessa tosiasiallisesti on nämä mekanismit.4.3 Kun luettelon sääntö edellyttää, että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä edellytys ei luonnollisesti estä käyttämästä muita aineksia, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät ne voi täyttää sääntöä.Esimerkki: Nimikkeen 1904 sääntö, joka nimenomaan sulkee pois viljan ja viljatuotteiden käytön, ei estä kivennäissuolojen, kemikaalien ja muiden lisäaineiden käyttöä, joita ei valmisteta viljasta.Esimerkki: Jos kuitukankaasta tehdyn vaatteen osalta ainoastaan ei-alkuperätuotetta olevan langan käyttö on sallittua, ei ole mahdollista aloittaa valmistusta kuitukankaasta - vaikka kuitukangasta ei tavallisesti voidakaan tehdä langasta. Tällaisissa tapauksissa lähtöaineksen olisi tavallisesti oltava lankaa edeltävällä asteella - ts. kuituasteella. Ks. myös huomautus 7.3 tekstiilien osalta.4.4 Jos luettelon säännössä on kaksi tai useampia prosenttimääriä enimmäisarvoksi ei-alkuperäaineksille, joita voidaan käyttää, näitä prosenttimääriä ei saa laskea yhteen. Toisin sanoen kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvo ei saa koskaan ylittää korkeinta määrätyistä prosenttimääristä. Lisäksi yksittäisiä prosenttimääriä ei saa ylittää niiden nimenomaisten ainesten osalta, joita ne koskevat.Tätä huomautusta sovelletaan myös 5 artiklassa tarkoitettuun arvopoikkeamaan.Huomautus 5:5.1 Luettelossa käytetyllä ilmaisulla "luonnonkuidut" tarkoitetaan muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja. Se rajoittuu kehruuta edeltäviin valmistusasteisiin ja sisältää myös jätteet ja, jollei toisin mainita, se sisältää kuidut, jotka on karstattu, kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty.5.2 Ilmaisu "luonnonkuidut" sisältää nimikkeen 0503 jouhen, nimikkeiden 5002 ja 5003 silkin, nimikkeiden 5101 5105 villakuidut ja hienon ja karkean eläimenkarvan, nimikkeiden 5201 5203 puuvillakuidut ja nimikkeiden 5301 5305 muut kasvitekstiilikuidut.5.3 Ilmaisuja "tekstiilimassa", "kemialliset aineet" ja "paperinvalmistusaineet" käytetään luettelossa kuvaamaan 50 ryhmään kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-, synteetti- tai paperikuitujen tai näistä kuiduista valmistettujen lankojen valmistuksessa.5.4 Ilmaisua "katkotut tekokuidut" käytetään luettelossa viittamaan nimikkeiden 5501 5507 synteetti- tai muuntokuitufilamenttitouviin, synteetti- tai muuntokatkokuituihin tai niiden jätteisiin.Huomautus 6:6.1 Sellaisten sekoitetuotteiden osalta, joihin luettelossa liittyy viittaus tähän huomautukseen, ei sovelleta sarakkeen 3 edellytyksiä mihinkään tämän tuotteen valmistuksessa käytettyihin perustekstiiliaineksiin, joiden paino yhteensä on enintään 10 prosenttia kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta. (Ks. myös huomautus 6.3 ja 6.4)6.2 Tätä poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain sekoitetuotteisiin, jotka on tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta.Perustekstiiliaineet ovat seuraavat:- silkki,- villa,- karkea eläimenkarva,- hieno eläimenkarva,- jouhet,- puuvilla,- paperinvalmistusaineet ja paperi,- pellava,- hamppu,- juutti ja muut niinitekstiilikuidut,- sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut tekstiilikuidut,- kookoskuidut, manilla, rami ja muut kasvitekstiilikuidut,- synteettikuitufilamentit,- muuntokuitufilamentit,- synteettikatkokuidut,- muuntokatkokuidut.Esimerkki: Nimikkeen 5205 lanka, joka on tehty nimikkeen 5203 puuvillakuiduista ja nimikkeen 5506 synteettikatkokuiduista, on sekoitelanka. Sen vuoksi ei-alkuperätuotteita olevia synteettikatkokuituja, jotka eivät täytä alkuperäsääntöjä (joissa vaaditaan valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta), saa käyttää enintään 10 prosenttia langan painosta.Esimerkki: Nimikkeen 5112 villakangas, joka on tehty nimikkeen 5107 villalangasta ja nimikkeen 5509 synteettikatkokuitulangasta, on sekoitekangas. Sen vuoksi synteettikuitulankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa vaaditaan valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta) tai villalankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa vaaditaan valmistusta karstaamattomista tai kampaamattomista tai muuten kehruuta varten käsittelemättömistä luonnonkuiduista), tai näiden kahden sekoitusta, saa käyttää vain jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia kankaan painosta.Esimerkki: Nimikkeen 5802 tuftattu tekstiilikangas, joka on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5210 puuvillakankaasta, on sekoitetuote vain, jos puuvillakangas itsessään on sekoitekangas, joka on tehty kahteen eri nimikkeeseen luokiteltavasta langasta tai jos käytetyt puuvillalangat itsessään ovat sekoitetuotteita.Esimerkki: Jos edellä tarkoitettu tuftattu tekstiilikangas olisi tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5407 synteettikuitukankaasta, käytetyt langat olisivat kaksi eri perustekstiiliainetta ja tuftattu tekstiilikangas sen mukaisesti sekoitetuote.Esimerkki: Matto, jonka nukka on tehty sekä muuntokuitu- että puuvillalangoista ja pohjakangas juutista, on sekoitetuote, koska on käytetty kolmea perustekstiiliainetta. Näin ollen saadaan käyttää mitä tahansa ei-alkuperäaineksia, jotka ovat säännön sallimaa myöhemmällä valmistusasteella, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia mattoon sisältyvien tekstiiliaineiden painosta. Juuttikangaspohja tai muuntokuitulangat tai molemmat voitaisiin siis tuoda maahan tällä valmistusasteella olevina, jos painoa koskevat edellytykset täyttyvät.6.3 Tuotteissa, joissa on "segmentoitua polyuretaania olevaa, myös kierrepäällystettyä lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä", tämä poikkeus on tällaisen langan osalta 20 prosenttia.6.4 Tuotteissa, joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä, tämä poikkeus on tällaisen kaistaleen osalta 30 prosenttia.Huomautus 7:7.1 Niissä tekstiilituotteissa, joiden kohdalla luettelossa on alaviite tähän alkuhuomautukseen, saa käyttää tekstiiliainetta olevia koristeita ja tarvikkeita, jotka eivät täytä kyseistä sovitettua tuotetta koskevaa luettelon 3 sarakkeen sääntöä, jos niiden paino ei ylitä 10 prosenttia niiden valmistuksessa käytettyjen tekstiiliaineiden kokonaispainosta.Tekstiiliainetta olevat koristeet ja tarvikkeet on luokiteltu 50 63 ryhmään. Vuoria ja välivuoria ei katsota koristeiksi ja tarvikkeiksi.7.2 Koristeiden, tarvikkeiden ja muiden käytettyjen tuotteiden, jotka sisältävät tekstiiliaineita, ei tarvitse täyttää 3 sarakkeessa esitettyjä edellytyksiä, vaikka ne eivät kuulu 4.3 huomautuksen soveltamisalaan.7.3 Huomautuksen 4.3 mukaisesti koristeita, tarvikkeita tai muita ei-alkuperätuotteita, jotka eivät sisällä tekstiiliaineita, saa kuitenkin käyttää vapaasti, jos niitä ei voida valmistaa luettelon sarakkeen 3 luettelossa mainituista aineksista.Esimerkki: Jos luettelon säännössä määrätään, että tietyn tekstiilitavaran, esimerkiksi puseron, valmistuksessa on käytettävä lankaa, tämä ei estä metallitavaroiden kuten nappien käyttöä, koska nappeja ei voi valmistaa tekstiiliaineesta.7.4 Prosenttisääntöä sovellettaessa on käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa laskettaessa otettava huomioon koristeiden ja tarvikkeiden arvo.

Liitteeseen II kuuluva liite 2

LUETTELO VALMISTUKSESTA TAI KÄSITTELYSTÄ, JOKA ON SUORITETTAVA EI-ALKUPERÄAINEKSILLE, JOTTA VALMIS TUOTE SAA ALKUPERÄASEMAN>TAULUKON PAIKKA>

Liitteeseen II kuuluva liite III

Tässä liitteessä "AKT-valtioilla" tarkoitetaan seuraavia valtioita, jotka ovat Loméssa 15 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitetun neljännen AKT ETY-yleissopimuksen sopimuspuolia:(Edellä sanotun rajoittamatta tämän luettelon mahdollisia muutoksia)

Angola Antigua ja Barbuda, Bahamasaar et Barbados, Belize, Benin , Botswana, Burkina , Faso, Burundi, Kamerun, Kap Verde, Keski-Afrikan ,tasavalta Komorit Kongo Norsunluurannikko, Djibouti, Dominica, Dominika aninen tasavalta, Etiopia, Fidzi, Gabon, Gambia, Ghana, Grenada, Guinea, Guinea-Bissau, Päiväntasaajan , Guinea, Guyana, Haiti, Jamaika, Kenia, Kiribati, Lesotho, Liberia , Madagaskar, Malawi, Mali Mauritius, Mauritania, Mosambik, Niger, Nigeria, Uganda, Papua-Uusi-Guinea, Ruanda, Saint Christopher ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Salomonsaar et Länsi-Samoa, São Tomé ja Principe, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Somalia, Sudan Surinam, Swazimaa, Tansania, Tsad, Togo Tonga, Trinidad ja Tobago, Tuvalu, Vanuatu, Zaire, Sambia, Zimbabwe

Liitteeseen II kuuluva liite IV

TAVARATODISTUSLOMAKKEET1. EUR.1-tavaratodistus on laadittava lomakkeelle, jonka malli esitetään tässä liitteessä. Tämä lomake on painettava yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä. Todistus on laadittava jollakin näistä kielistä jäsenvaltion tai vievän MMA:n sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos todistus kirjoitetaan käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin.2. Todistuksen koon on oltava 210 × 297 millimetriä; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 5 millimetriä määrämittaa pienempi tai enintään 8 millimetriä sitä suurempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 65 grammaa neliömetriä kohti. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset silmin havaittaviksi.3. Viejävaltiot ja vievän MMA:n toimivaltaiset viranomaiset voivat pidättää itselleen lomakkeiden painooikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava merkintä tästä hyväksymisestä. Jokaisessa lomakkeessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.4. Lomakkeita, joiden malli esitetään päätöksen 86/283/ETY liitteeseen II kuuluvassa liitteessä V, voidaan käyttää siihen asti kun niiden varastot loppuvat tai enintään 31 päivään joulukuuta 1992.>VIITTAUS FILMIIN>

Liitteeseen II kuuluva liite V

EUR.2-LOMAKE1. Viejän on täytettävä EUR.2-lomake, jonka malli esitetään tässä liitteessä. Lomake on laadittava jollakin yhteisön virallisista kielistä ja vievän MMA:n sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos lomake laaditaan käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin.2. EUR.2-lomakkeen muodostaa yksi arkki, jonka koon on oltava 210 x 148 millimetriä. Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 65 grammaa neliömetriä kohti.3. Valtiot ja vievien MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset voivat pidättää itselleen lomakkeiden painooikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava merkintä tästä hyväksymisestä. Jokaisessa lomakkeessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.4. Lomakkeita, joiden malli esitetään päätöksen 86/283/ETY liitteeseen II kuuluvassa liitteessä 6, voidaan käyttää siihen asti, kun niiden varastot loppuvat tai enintään 31 päivään joulukuuta 1992.>VIITTAUS FILMIIN>

Liitteeseen II kuuluva liite VI A

ILMOITUS TUOTTEISTA, JOILLA ON ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVA ALKUPERÄASEMAAllekirjoittanut ilmoittaa, että tässä kauppalaskussa luetellut tavarat . (4)on tuotettu . (5)ja että ne täyttävät alkuperäsäännöt Euroopan yhteisön ja MMA:iden välisessä etuuskohteluun oikeutetussa kaupassa.Allekirjoittanut sitoutuu esittämään tulliviranomaisille kaikki lisätodisteet, joita nämä pitävät tarpeellisina.. (6) . (7). (8)Huomaa:Edellä mainittu teksti alaviitteiden mukaisilla huomautuksilla täydennettynä muodostaa hankkijan ilmoituksen. Alaviitteitä ei tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

Liitteeseen II kuuluva liite VI B

ILMOITUS TUOTTEISTA, JOILLA EI OLE ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAA ALKUPERÄASEMAAAllekirjoittanut ilmoittaa, että tässä kauppalaskussa luetellut tavarat .....................................(9) on tuotettu .....................................(10) ja niissä on seuraavia aineksia tai osia, joilla ei ole yhteisön alkuperäasemaa etuuskohteluun oikeuttavassa kaupassa:. (11) . (12) . (13). . .. . .. (14)Allekirjoittanut sitoutuu esittämään tulliviranomaisille kaikki lisätodisteet, joita nämä pitävät tarpeellisina.. (15) . (16). (17)Huomautus:Edellä mainittu teksti alaviitteiden mukaisilla huomautuksilla täydennettynä muodostaa hankkijan ilmoituksen. Alaviitteitä ei tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

Liitteeseen II kuuluva liite VII

TIEDOTUSLOMAKE1. liitteessä. Tämä lomake on painettava yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä ja viejävaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Tiedotuslomakkeet laaditaan jollakin näistä kielistä; jos ne kirjoitetaan käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Niissä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta ne voidaan tunnistaa.2. Tiedotuslomakkeen koon on oltava A4 (210 × 297 millimetriä); lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 5 millimetriä määrämittaa pienempi tai enintään 8 millimetriä sitä suurempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 65 grammaa neliömetriä kohti.3. Kansalliset viranomaiset voivat pidättää itselleen lomakkeiden paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava merkintä tästä hyväksymisestä. Lomakkeessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa.>VIITTAUS FILMIIN>

Liitteeseen II kuuluva liite VIII

LUETTELO 33 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA TUOTTEISTA, JOTKA EIVÄT VÄLIAIKAISESTI KUULU TÄMÄN LIITTEEN SOVELTAMISALAAN>TAULUKON PAIKKA>

Liitteeseen II kuuluva liite IX

>

VIITTAUS FILMIIN>

HUOMAUTUKSIA1. Jos lomakkeen kohdissa ei ole riittävästi tilaa kaikkien tarvittavien tietojen merkitsemiseen, lomakkeeseen voidaan liittää lisäsivuja. Siinä tapauksessa kyseiseen kohtaan on tehtävä merkintä"ks. liite".2. valmiista tuotteesta ja siihen käytetyistä aineksista sekä muuta näitä koskevaa havaintoaineistoa (valokuvia, piirustuksia, kaavakuvia, suunnitelmia, luetteloita jne.).3. erillinen lomake.3, 4, 5, 7 kohta: "Kolmansilla mailla" tarkoitetaan kaikkia AKT-valtioihin, yhteisöön tai MMA:ihin kuulumattomia maita.12 kohta: Jos kolmansista maista tuotuja aineksia on valmistettu tai käsitelty yhteisössä tai MMA:issa ilman, että ne saavuttavat alkuperäaseman, ja ennen kuin niitä jatkokäsitellään poikkeusta hakevissa AKT-valtioissa, ilmoitetaan yhteisössä tai MMA:issa suoritettu valmistuksen tai käsittelyn luonne.13 kohta: Ilmoitetaan sen määräajan alkamis- ja päättymispäivä, jonka aikana EUR.1todistukset voidaan antaa poikkeuksen nojalla.18 kohta: Ilmoitetaan joko arvonlisäyksen prosenttimäärä suhteessa tuotteen vapaasti tehtaalla -hintaan tai arvonlisäyksen rahallinen määrä tuoteyksikköä kohti.19 kohta: 19 kohta: Jos on olemassa muita ainesten hankintalähteitä, ilmoitetaan, mitä ne ovat, ja mahdollisuuksien mukaan ne kustannus- tai muut syyt, joiden vuoksi näitä lähteitä ei käytetä.20 kohta: Ilmoitetaan mahdolliset tulevat sijoitukset tai hankintalähteiden monipuolistuminen, joiden vuoksi poikkeus on tarpeen ainoastaan rajoitetun ajan.

(1) EYVL N:o L 175, 1.7.1986, s. 1

(2) EYVL N:o L 148, 28.6.1968, s. 1

(3) EYVL N:o L 290, 23.10.1990, s. 33

(4) - Jos kyseessä on ainoastaan tietyt kauppalaskussa luetellut tavarat, niissä on oltava merkki tai tunnus, josta ne voidaan selvästi tunnistaa, ja tämä merkintä on mainittava ilmoituksessa seuraavasti: "................. tässä kauppalaskussa luetellut tavarat, joissa on merkki ................. on tuotettu ..................".- Jos käytetään muuta asiakirjaa kuin kauppalaskua tai kauppalaskun liitettä, kyseisen asiakirjan nimi on mainittava merkinnän "kauppalasku" sijaan.

(5) Yhteisö, jäsenvaltio, AKT-valtio tai MMA. Jos kyseessä on AKT-valtio tai MMA, on viitattava yhteisön tullitoimipaikkaan, jossa EUR.1- tai EUR.2 -todistus/todistukset tai muu/muut kyseinen/kyseiset alkuperäselvitys/selvitykset on/ovat, ja annettava kyseisen/kyseisten asiakirjan/asiakirjojen tai todistuksen/todistuksien numero sekä, jos mahdollista, tulli-ilmoituksen numero.

(6) Paikka ja päiväys.

(7) Nimi ja tehtävä yhtiössä

(8) Allekirjoitus.

(9) - Jos kyseessä on ainoastaan tietyt kauppalaskussa luetellut tavarat, niissä on oltava merkki tai tunnus, josta ne voidaan selvästi tunnistaa, ja tämä merkintä on mainittava ilmoituksessa seuraavasti: "............. tässä kauppalaskussa luetellut tavarat, joissa on merkki ................. on tuotettu .................".- Jos käytetään muuta asiakirjaa kuin kauppalaskua tai kauppalaskun liitettä, kyseisen asiakirjan nimi on mainittava merkinnän "kauppalasku" sijaan.

(10) Yhteisö, jäsenvaltio, AKT-valtio tai merentakainen maa tai alue.

(11) Tuotteen kuvaus on merkittävä aina. Kuvauksen on oltava tarkka ja riittävän yksityiskohtainen, jotta kyseiset tavarat voidaan luokitella tariffiin.

(12) Tullausarvo merkitään ainoastaan, jos sitä vaaditaan.

(13) Alkuperämaa merkitään ainoastaan, jos sitä vaaditaan. Kyseessä on oltava etuuskohteluun oikeuttava alkuperä, kaikkien muiden osalta merkitään "kolmas maa".

(14) Lisätään seuraava virke "ja niille on suoritettu seuraava käsittely (yhteisössä) (jäsenvaltiossa) (AKT-valtiossa) (merentakaisessa maassa tai merentakaisella alueella) ................." sekä kuvaus suoritetusta käsittelystä, jos tätä vaaditaan.

(15) Paikka ja päiväys.

(16) Nimi ja tehtävä yhtiössä

(17) Allekirjoitus.

LIITE III muiden MMA:ista peräisin olevien, MMA:issa vapaassa liikkeessä olevien tuotteiden pääsyä yhteisöön koskevista edellytyksistä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

1 artikla

Suora kuljetus

1. Päätöksen 101 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä sovelletaan ainoastaan tuotteisiin ja aineksiin, joiden kuljetus tapahtuu MMA:iden ja yhteisön alueen välillä kulkematta muun alueen kautta. Yhden lähetyksen muodostavat tuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden kuin MMA:ihin kuuluvien alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden tällaisilla alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaminen tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2. Edellä 1 kohdassa määrättyjen edellytysten täyttyminen osoitetaan toimivaltaisille tulliviranomaisille esittämällä:

a) viejämaassa annettu kauttakuljetusrahtikirja kauttakuljetusmaassa tapahtuneen matkan osalta;

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa:

- on tarkka kuvaus tuotteista,

- ilmoitetaan tuotteiden purkamisen tai uudelleenlastauksen tai tarvittaessa laivauksen tai maihin laskemisen päivämäärät, sekä käytetyt alukset

- vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavaroita on pidetty kauttakuljetusmaassa;

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta oleellisia asiakirjoja.

2 artikla

EXP-vientitodistus

1. Todiste päätöksen 101 artiklan 2 kohdan määräysten noudattamisesta annetaan tähän liitteeseen kuuluvassa liitteessä I esitetyn mallin mukaisella EXP-vientitodistuksella.

2. EXP-vientitodistus voidaan antaa ainoastaan, jos sitä voidaan käyttää päätöksen soveltamisen edellyttämänä todistusasiakirjana.

3. EXP-vientitodistus annetaan ainoastaan viejän tai, tämän vastuulla, tämän valtuutetun edustajan kirjallisesta hakemuksesta. Tämä hakemus tehdään liitteessä I esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, joka täytetään tämän liitteen mukaisesti.

4. Viejämaan tulliviranomaisten on säilytettävä EXP-vientitodistushakemukset vähintään kolme vuotta.

5. Viejä tai tämän edustaja esittää hakemuksensa lisäksi kaikki aiheelliset asiakirjat, joilla voidaan todistaa, että vietävät tuotteet täyttävät EXP-vientitodistuksen antamisen edellytykset.

Viejä sitoutuu esittämään toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kaiken sen lisäaineiston, jonka nämä katsovat tarpeelliseksi hakemuksensa oikeellisuuden toteamiseksi, sekä hyväksymään kaikki mainittujen viranomaisten suorittamat, kirjanpitoonsa ja näiden tuotteiden vapaaseen liikkeeseen laskemista koskeviin olosuhteisiin kohdistuvat tarkastukset.

Viejän on säilytettävä vähintään kaksi vuotta tässä kohdassa tarkoitetut todistusasiakirjat.

6. Vievän MMA:n tulliviranomaiset antavat EXP-vientitodistuksen, jos tavaroiden voidaan katsoa olevan päätöksen 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun merkityksen mukaisessa vapaassa liikkeessä.

7. Tulliviranomaisilla on 6 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisen tarkastamiseksi oikeus vaatia kaikki ne todistusasiakirjat ja suorittaa kaikki ne tarkastukset, jotka ne katsovat tarpeellisiksi.

8. Viejämaan tulliviranomaisten vastuulla on valvoa, että 1 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tuotteen kuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä. Tämän vuoksi tuotteiden kuvaus on tehtävä jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja tyhjä tila suljettava viivalla.

9. Todistuksen antamispäivä on ilmoitettava vientitodistuksen tulliviranomaisille varatussa osassa.

10. Vievän MMA:n tulliviranomaiset antavat EXP-vientitodistuksen, kun siinä mainitut tuotteet viedään maasta. Se annetaan viejän käytettäväksi heti, kun tosiasiallinen vienti on tapahtunut tai varmistunut.

3 artikla

EXP-vientitodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

Jos EXP-vientitodistus varastetaan tai se katoaa tai turmeltuu, viejä voi pyytää sen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

Täten annettuun kaksoiskappaleeseen on merkittävä jokin seuraavista ilmaisuista: "DUPLICADO", "DUPLIKAT", "DUPLIKAT", "ÁÍÔÉÃÑÁÖÏ", "DUPLICATE", "DUPLICATA", "DUPLICATO", "DUPLICAAT", "SEGUNDA VIA".

4 artikla

EXP-vientitodistusten voimassaoloaika

1. EXP-vientitodistus on esitettävä 10 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona vievän MMA:n tulliviranomaiset ovat sen antaneet, siinä tuojavaltion tullitoimipaikassa, johon tuotteet saapuvat.

2. EX, jotka esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille 1 kohdassa määrätyn esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä menettelyn soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä määräajan kuluessa ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3. Muussa tapauksessa tuojamaan tulliviranomaiset voivat hyväksyä EX, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

5 artikla

Todistusten esittäminen

EXP-vientitodistus esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille tämän valtion säännöksissä määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Mainitut viranomaiset voivat vaatia sen käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään maahantuojan vakuutuksella siitä, että tuotteet täyttävät päätöksen soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄ

6 artikla

Leimamallien toimittaminen

Komissiolle on toimitettava käytetyt leimamallit sekä niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka ovat toimivaltaisia antamaan EXP-vientitodistuksia sekä tarkastamaan EXP-vientitodistuksia jälkikäteen, jos nämä tiedot poikkeavat liitteessä II olevan 25 artiklan tiedoista.

EX hyväksytään säädetyn menettelyn soveltamista varten siitä päivästä alkaen, jona komissio saa asiasta tiedon.

Komissio välittää nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

Ennen tätä päivämäärää viejävaltion tulliviranomaisille esitetyt EX hyväksytään yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

7 artikla

EXP-vientitodistusten todentaminen

1. EXP-vientitodistusten jälkitodentaminen suoritetaan pistokokein tai aina kun sen tuojavaltion tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai kyseisten tuotteiden tosiasiallista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuutta.

2. Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, jäsenvaltiot ja MMA:t avustavat toisiaan toimivaltaisten tullihallintojen välityksellä EXP-vientitodistusten aitouden ja näissä todistuksissa esitettyjen tietojen oikeellisuuden tarkastamisessa.

3. Jos tuojavaltion tulliviranomaiset päättävät olla soveltamatta päätöksen määräyksiä siihen saakka kun todentamisen tulokset on saatu, ne voivat luovuttaa tuotteet tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varotoimenpiteet toteutetaan.

4. Edellä 1 kohdan määräyksiä sovellettaessa tuojavaltion tulliviranomaiset palauttavat vievän MMA:n tulliviranomaisille EXP-vientitodistuksen tai tämän todistuksen jäljennöksen ja esittävät mahdolliset sisältöä tai muotoa koskevat perusteet tiedustelun tekemiseen. Ne liittävät EXP-vientitodistukseen kaikki tarvittavat kaupalliset asiakirjat tai näiden asiakirjojen jäljennökset ja ilmoittavat kaikki sellaiset mahdollisesti saadut tiedot, joiden perusteella kyseisessä todistuksessa tai hakemuksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.

5. Jälkitodentamisen tulokset ilmoitetaan tuojavaltion tulliviranomaisille kuuden kuukauden kuluessa. Näiden tulosten perusteella on pystyttävä ratkaisemaan, voidaanko kiistanalaista EXP-vientitodistusta soveltaa tosiasiallisesti vietyihin tuotteisiin ja oikeuttavatko nämä todella määrätyn menettelyn soveltamiseen.

6. Jos todentamismenettely tai muut käytettävissä olevat tiedot näyttävät osoittavan, että tämän liitteen määräyksiä ei ole noudatettu, MMA suorittaa omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä nopeasti tarvittavat tiedustelut tai ryhtyy toimenpiteisiin tällaisten tiedustelujen suorittamiseksi mahdollisimman nopeasti, jotta tällaiset rikkomukset havaitaan ja estetään. Komissio voi osallistua tällaisiin tiedusteluihin.

Jos todentamismenettely tai muut käytettävissä olevat tiedot näyttävät osoittavan, että tämän liitteen määräyksiä ei ole noudatettu, tuotteet olisi hyväksyttävä tämän päätöksen mukaisesti vapaassa liikkeessä oleviksi vasta, kun mahdollisesti täytäntöön pannut tässä liitteessä määrätyt hallinnollista yhteistyötä koskevat menettelyt on saatettu päätökseen.

7. Kiistat, joita tuojavaltion ja vievän MMA:n tulliviranomaiset eivät ole pystyneet keskenään sopimaan tai jotka aiheuttavat tämän liitteen tulkintaa koskevan ongelman, annetaan tullilainsäädäntökomitean ratkaistaviksi.

8. Kaikissa tapauksissa tuojan ja tuojavaltion tulliviranomaisten väliset riitaisuudet ratkaistaan mainitun valtion lainsäädännön mukaisesti.

8 artikla

Seuraamukset

Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka saadakseen tuotteelle etuuskohtelun laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan EXP-vientitodistuksen saamiseksi.

9 artikla

Vapaa-alueet

Jäsenvaltiot ja MMA:iden vastuussa olevat viranomaiset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että EXP-vientitodistuksen nojalla kaupattuja tavaroita, jotka ovat kuljetuksen aikana niiden alueella olevalla vapaa-alueella, ei korvata toisilla tuotteilla eikä käsitellä muulla kuin niiden kunnon säilymiseen tarkoitetulla tavalla.

10 artikla

Liitteet

Tässä liitteessä olevat liitteet ovat sen erottamaton osa.

Liitteeseen III kuuluva liite 1

VIENTITODISTUSLOMAKKEET

1. EXP-vientitodistus on laadittava lomakkeella, jonka malli esitetään tässä liitteessä. Tämä lomake on painettava yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä. Todistus on laadittava jollakin näistä kielistä vievän MMA:n sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos todistus kirjoitetaan käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin.

2. Todistuksen koon on oltava 210 × 297 millimetriä; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 5 millimetriä määrämittaa pienempi tai enintään 8 millimetriä sitä suurempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 65 grammaa neliömetriä kohti. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset silmin havaittaviksi.

3. Vievän MMA:n toimivaltaiset viranomaiset voivat pidättää itselleen lomakkeiden paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava merkintä tästä hyväksymisestä. Jokaisessa lomakkeessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

>VIITTAUS FILMIIN>

LIITE IV suojatoimenpiteistä

Se, mitä 109 artiklassa määrätään, pannaan täytäntöön seuraavan menettelyn mukaisesti.

1 artikla

1. Jos jäsenvaltio pyytää komissiolta suojatoimenpiteiden soveltamista päätöksen 109 mukaisesti, ja jos komissio päättää olla soveltamatta suojatoimenpiteitä, se antaa asiasta tiedon neuvostolle, jäsenvaltioille ja MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille kolmen työpäivän kuluessa jäsenvaltion pyynnön vastaanottamisesta.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle suojatoimien soveltamista koskevan pyyntönsä perustelemiseksi tarvittavat tiedot.

Jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi 10 työpäivän kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

Neuvosto voi päättää määräenemmistöllä asiasta toisin 20 työpäivän kuluessa.

2. Jos komissio jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toteaa, että on tarpeen soveltaa suojatoimenpiteitä päätöksen 109 artiklan mukaisesti:

- se antaa asiasta välittömästi tiedon jäsenvaltioille tai, jos se vastaa jäsenvaltion pyyntöön, kolmen työpäivän kuluessa tämän pyynnön vastaanottamisesta;

- se kuulee komiteaa, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

3. Komissio voi 2 kohdassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet päätöksen 109 artiklan täytäntöön panemiseksi.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu päätös annetaan välittömästi tiedoksi neuvostolle, jäsenvaltioille ja MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille.

Sitä sovelletaan välittömästi.

5. Jäsenvaltio voi saattaa 3 kohdassa tarkoitetun komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi 10 työpäivän kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

6. Jos komissio ei tee päätöstä 21 työpäivän kuluessa, jäsenvaltio, joka on saattanut asian komission käsiteltäväksi 2 kohdan mukaisesti, voi saattaa asian neuvoston käsiteltäväksi.

7. Edellä 5 ja 6 kohdassa mainituissa tapauksissa neuvosto voi päättää määräenemmistöllä asiasta toisin 21 työpäivän kuluessa.

2 artikla

1. Komissio voi toteuttaa tai antaa jäsenvaltiolle luvan toteuttaa välittömiä suojatoimenpiteitä.

2. Jos jäsenvaltio on saattanut pyynnön komission käsiteltäväksi, tämä tekee siitä päätöksen kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Komission päätös annetaan tiedoksi neuvostolle, jäsenvaltioille ja MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille.

3. Jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Sovelletaan 1 artiklan 7 kohdassa määrättyä menettelyä.

Jos komissio ei tee päätöstä 2 kohdassa mainitussa määräajassa, voi jäsenvaltio, joka on saattanut asian komission käsiteltäväksi, antaa sen neuvoston käsiteltäväksi 1 ja 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

3 artikla

Tämä liite ei estä maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä koskevien säännösten ja niistä johtuvien yhteisön tai kansallisten hallinnollisten määräysten, tai perustamissopimuksen 235 artiklan mukaisesti vahvistettujen, maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavien erityisten säännösten soveltamista.

LIITE V rommista

1 artikla

Kunnes alkoholin yhteinen markkinajärjestely tulee voimaan, MMA:ista peräisin olevat CN-koodeihin 2208 40 10, 2208 40 90, 2208 90 11 ja 2208 90 19 kuuluvat tuotteet saadaan tuoda yhteisöön tullitta jäljempänä esitettyjen määräysten mukaisesti.

2 artikla

a) Tämän päätöksen 101 artiklan 1 kohdasta poiketen neuvosto vahvistaa joka vuosi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta 31 päivään joulukuuta 1995 saakka tullitta maahan tuotavat määrät.

Nämä määrät vahvistetaan seuraavasti:

- 31 päivään joulukuuta 1993, MMA:ista yhteisöön kolmen sellaisen viimeksi kuluneen vuoden aikana tuotujen suurimpien määrien perusteella, joilta on käytettävissä tilastoja, korotettuna 31 päivään joulukuuta 1992 saakka 27 prosentin vuosittaisella lisäyksellä.

Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta joka vuosi nopeuttaa tai hidastaa edellä määrättyä kasvuvauhtia, ottaen huomioon yhteisön kulutuksen ja tuotannon, samoin kuin kauppavirtojen kehityksen yhteisössä sekä yhteisön, MMA:iden ja AKT-valtioiden välillä.Vuosittainen määrä ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 15 000 hehtolitraa puhdasta alkoholia,

- vuosina 1994 ja 1995 kokonaiskiintiö on kummassakin tapauksessa yhtä suuri kuin edellisen vuoden kiintiö korotettuna 1 740 hehtolitralla puhdasta alkoholia.

b) Vuodesta 1996 sovellettavan menettelyn osalta neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ennen 1 päivää helmikuuta 1995 komission ennen 1 päivää helmikuuta 1994 neuvostolle antaman kertomuksen perusteella yksityiskohtaiset säännöt jo suunnitellusta yhteisön tariffikiintiön poistamisesta ottaen huomioon sekä yhteisön rommimarkkinoiden että MMA:iden ja AKT-valtioiden viennin tilanteen ja kehitysnäkymät.

3 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitetut tuotteet asetetaan yhteisön valvontaan, jota koskevat yksityiskohtaiset säännöt neuvosto vahvistaa 2 artiklan a kohdassa tarkoitettuja määräyksiä annettaessa.

4 artikla

Yhteisö auttaa MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä ja päätöksen kolmannen osan I osaston 2 luvun määräysten mukaisesti MMA:ita edistämään ja kehittämään rommin myyntiään yhteisön tavanomaisilla ja muilla kuin tavanomaisilla markkinoilla.

LIITE VI vaarallisten jätteiden ja radioaktiivisten jätteiden liikkumisesta

Syvästi tietoisina radioaktiivisiin jätteisiin liittyvistä vaaroista jäsenvaltiot ja MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät kaikkien sellaisten jätteiden purkamisesta, joka loukkaisi valtioiden itsemääräämisoikeutta tai uhkaisi muiden maiden ympäristöä tai kansanterveyttä. Ne pitävät erittäin tärkeänä kansainvälisen yhteistyön kehittämistä ympäristön ja kansanterveyden suojelemiseksi tällaisilta vaaroilta. Tässä hengessä ne vahvistavat päättäväisyytensä aktiivisesti myötävaikuttaa Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA:n) parhaillaan suorittamiin toimiin kansainvälisesti hyväksyttyjen hyvän käytännön sääntöjen laatimiseksi.

Kunnes tästä asiasta laaditaan tarkempia määritelmiä, käsite 'radioaktiivinen jäte' kattaa kaiken aineksen, jolla ei ole aiottua jatkokäyttöä ja joka sisältää radionuklideja tai on niiden saastuttama siten, että radionuklidien radioaktiivisuusasteet ja pitoisuudet ylittävät yhteisön itselleen väestönsä suojelemiseksi asettamat rajat, jotka on annettu direktiivin 80/836/Euratom(1) 4 artiklan a ja b alakohdassa, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 84/467/Euratom(2). Radioaktiivisuusasteiden rajat ovat 5 × 10³ becquerel-yksikköä erittäin säteilymyrkyllisten nuklidien osalta ja 5 × 106 becquerel-yksikköä lievästi säteilymyrkyllisten nuklidien osalta. Kun on kyse kiinteiden luonnollisten radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista, rajat ovat 100 Bqg-1 ja 500 Bqg-1.

(1) EYVL N:o L 246, 17.9.1980, s. 1

(2) EYVL N:o L 265, 5.10.1984, s. 4

LIITE VII kalastustuotteiden alkuperästä

Merentakaisten maiden ja alueiden kalastustuotteiden käsittelyn osalta yhteisö ilmoittaa olevansa valmis tarkastelemaan avoimessa hengessä sellaisia tämän tuotannon alan käsiteltyjen tuotteiden alkuperäsääntöjä koskevia poikkeushakemuksia, jotka perustuvat kolmansien maiden kanssa tehtyjen kalastussopimusten määräämiin vaatimuksiin saaliiden pakollisesta purkamisesta. Yhteisö ottaa tarkastelussaan huomioon erityisesti sen, että kyseisten kolmansien maiden olisi taattava näiden tuotteiden tavanomaiset markkinat käsittelyn jälkeen, jos niitä ei ole tarkoitettu paikalliseen tai alueelliseen kulutukseen.

Tässä yhteydessä ja tonnikalasäilykkeiden osalta yhteisö tarkastelee myönteisessä hengessä tapauksittain merentakaisten maiden ja alueiden hakemukset, jos kunkin hakemuksen liitteenä olevasta taloudellisesta asiakirjasta käy selvästi ilmi, että kyse on edellisessä kohdassa tarkoitetuista tapauksista. Liitteessä II olevan 30 artiklan 8 kohdassa mainittujen määräaikojen kuluessa tehdyssä päätöksessä määritetään sovitut määrät ja päätöksen soveltamisaika, ottaen huomioon mainitun liitteen 30 artiklan 9 kohta.

Tämän liitteen mukaisesti myönnetyt poikkeukset eivät rajoita merentakaisten maiden ja alueiden toimivaltaisten viranomaisten oikeuksia hakea ja saada liitteessä II olevan 30 artiklan mukaisesti myönnettyjä poikkeuksia.

LIITE VIII

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen julistus

Alankomaiden kuningaskunnan hallitus kiinnittää huomiota kuningaskunnan perustuslailliseen rakenteeseen, josta on säädetty 29 päivänä joulukuuta 1954 annetulla asetuksella, ja kuningaskunnan maiden autonomiaan päätöksen määräysten osalta sekä siihen, että tämä päätös tehdään näin ollen yhteistyössä Alankomaiden Antillien ja Aruban hallitusten kanssa kuningaskunnassa voimassa olevien perustuslaillisten menettelyjen mukaisesti.

Se julistaa, että tästä syystä ja rajoittamatta kuitenkaan sille perustamissopimuksesta ja päätöksestä johtuvia oikeuksia ja velvoitteita, Alankomaiden Antillien ja Aruban hallitukset täyttävät tästä päätöksestä johtuvat velvoitteet.

Lisäksi Alankomaiden kuningaskunnan hallitus kiinnittää huomiota siihen, että Alankomaiden Antillien ja Aruban hallitukset ovat ilmoittaneet, että perustamissopimus ja erityisesti sen 132 artiklan 5 kohta sekä päätöksen 232, 233 ja 234 artikla huomioon ottaen, niiden mielestä on suotavaa luoda täsmällisempiä järjestelyitä, jotka koskevat niitä edellytyksiä, joilla luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeutta vapaaseen sijoittautumiseen ja palveluiden tarjoamiseen käytetään jäsenvaltioiden sekä Alankomaiden ja Aruban suhteissa.

Se julistaa, että tästä syystä ja perustamissopimuksen, päätöksen ja edellä mainitun asetuksen määräykset ja säännökset huomioon ottaen tehdään aloitteita tällaisten järjestelyiden luomiseksi ja että järjestelyihin on liitettävä tarvittavat takuut.