NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990,

eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta 90/426/ETY

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

hevoseläimet elävinä eläiminä sisältyvät perustamissopimuksen liitteessä II olevaan tuoteluetteloon,

hevoseläinten tuotannon järkiperäisen kehityksen varmistamiseksi ja siten tämän alan tuottavuuden lisäämiseksi on määrättävä yhteisön tasolla hevosten liikkuvuudesta jäsenvaltioiden välillä,

hevoseläinten, erityisesti hevosten kasvatus kuuluu yleisesti maatalouden alan toimintaan; se on tulonlähde osalle maatalousväestöstä,

on tarpeen poistaa jäsenvaltioiden terveysvaatimusten eroavuudet yhteisön sisäisen hevoseläinten kaupan edistämiseksi,

yhteisön sisäisen kaupan yhdenmukaisen kehityksen edistämiseksi olisi säädettävä yhteisön järjestelmästä, jolla ohjataan tuontia kolmansista maista,

sellaisten rekisteröityjen hevoseläinten, joiden mukana on tunnistusasiakirja, siirtämisen edellytyksiä kansallisella alueella olisi myös säädettävä,

jotta hevoseläimillä voidaan käydä kauppaa, niiden on täytettävä tietyt terveysvaatimukset tarttuvien tautien leviämisen välttämiseksi; vaikuttaa erityisen sopivalta säätää rajoittavien toimenpiteiden mahdollisesta alueellistamisesta,

samasta syystä on tarpeen säätää kuljetuksen edellytyksistä,

näiden vaatimusten täyttämisen varmistamiseksi on säädettävä virkaeläinlääkärin antamasta terveystodistuksesta, joka seuraa hevoseläinten mukana niiden määräpaikkaan saakka,

määrävaltiona olevan jäsenvaltion suorittamien tarkastusten järjestämisestä ja seurannasta sekä täytäntöön pantavista suojatoimenpiteistä olisi säädettävä eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä elävien eläinten kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten annettavissa määräyksissä,

on tarpeen säätää komission mahdollisuudesta suorittaa tarkastuksia; nämä tarkastukset suoritetaan yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa,

yhteisön tuontiin kolmansista maista sovellettavien säännösten määrittely edellyttää, että laaditaan luettelo kolmansista maista tai kolmansien maiden osista, joista hevoseläimiä voidaan tuoda,

näiden maiden valinnan on perustuttava yleisluontoisiin perusteisiin, kuten kotieläinten tautitilanteeseen, eläinlääkintähallinnon organisaatioon ja valtuuksiin sekä voimassa oleviin terveysmääräyksiin,

hevoseläinten tuontia ei myöskään olisi sallittava sellaisista maista, joissa esiintyy uhkana yhteisön kotieläimille olevia tarttuvia eläintauteja tai tartuntatauteja, tai jotka ovat olleet tällaisesta tartunnasta vapaita liian lyhyen ajan; nämä samat seikat koskevat myös tuontia sellaisista kolmansista maista, joissa suoritetaan rokotuksia tällaisia tauteja vastaan,

yleisiä vaatimuksia, joita sovelletaan tuontiin kolmansista maista, on täydennettävä kunkin maan tautitilanteen perusteella laadituilla erityisillä vaatimuksilla; perusteiden tekninen luonne ja vaihtelevuus, joista nämä erityiset edellytykset riippuvat, edellyttävät, että niiden määrittelemisessä sovelletaan yhteisön joustavaa ja nopeaa menettelyä, jossa komissio ja jäsenvaltiot toimivat tiiviissä yhteistyössä,

yhteisen vakiomallisen todistuksen esittäminen hevoseläimiä tuotaessa on tehokas keino varmistaa yhteisön määräysten soveltaminen; tällaiset määräykset saattavat sisältää erityissäännöksiä, jotka saattavat vaihdella kyseessä olevan kolmannen maan mukaan, ja tämä on otettava huomioon laadittaessa vakiomalleja todistuksia varten,

yhteisön eläinlääkintäasiantuntijoiden olisi vastattava tämän direktiivin vaatimusten noudattamisen varmistamisesta erityisesti kolmansissa maissa,

maahantuonnin yhteydessä suoritettavien tarkastusten on katettava hevoseläinten alkuperä ja terveydentila,

maahantuonnin yhteydessä suoritettaviin tarkastuksiin sovellettavat yleiset määräykset on tehtävä yleisesti,

kaikilla jäsenvaltioilla on oltava oikeus kieltää tuonti kolmannesta maasta välittömästi, kun tällainen tuonti saattaisi olla vaarallista eläinten terveydelle; tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden suhtautumisen yhteensovittaminen kyseiseen kolmanteen maahan nähden on varmistettava viipymättä, tämän estämättä mahdollisia muutoksia niiden maiden luettelossa, joilla on oikeus harjoittaa vientiä yhteisöön,

tämän direktiivin säännökset olisi tarkastettava sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä, ja

on säädettävä komission ja jäsenvaltioiden välisen tiiviin ja tehokkaan yhteistyön aikaansaamisesta pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Tässä direktiivissä määritellään eläinten terveyttä koskevat vaatimukset elävien hevoseläinten liikkuvuuden jäsenvaltioiden välillä ja hevoseläinten kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) 'tilalla` maatalouslaitosta tai valmennustallia, tallia tai yleisesti ottaen tiloja, joissa tavallisesti pidetään tai kasvatetaan hevoseläimiä mitä tahansa käyttöä varten,

b) 'hevoseläimillä` villejä tai kesytettyjä hevosen- (seeprat mukaan lukien) tai aasinsukuisiin eläimiin kuuluvia eläimiä tai näiden lajien risteytysten jälkeläisiä,

c) 'rekisteröidyillä hevoseläimillä` direktiivissä 90/427/ETY(4) määritellyllä tavalla rekisteröityjä hevoseläimiä, jotka tunnistetaan hevoskasvatusviranomaisen tai muun eläimen alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen, joka hoitaa kyseisen eläinrodun kantakirjaa tai rekisteriä, taikka kansainvälisen kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoivan yhdistyksen tai organisaation antaman tunnistusasiakirjan avulla,

d) 'teurastettaviksi tarkoitetuilla hevoseläimillä` hevoseläimiä, jotka on tarkoitettu kuljetettaviksi joko suoraan tai markkinapaikan tai hyväksytyn keräilykeskuksen kautta teurastamoon teurastettaviksi,

e) 'jalostukseen ja tuotantoon tarkoitetuilla hevoseläimillä` muita kuin c ja d alakohdassa tarkoitettuja hevoseläimiä,

f) 'afrikkalaisesta hevosrutosta vapaalla jäsenvaltiolla tai kolmannella maalla` jäsenvaltiota tai kolmatta maata, jossa ei ole ollut kliinisiä, serologisia (rokottamattomissa hevoseläimissä) tai epidemiologisia afrikkalaisen hevosruton merkkejä kyseessä olevalla alueella kahden edeltävän vuoden aikana ja joissa ei ole suoritettu rokotuksia tätä tautia vastaan 12 edellisen kuukauden aikana,

g) 'ilmoituspakon alaisilla taudeilla` liitteessä A lueteltuja tauteja,

h) 'virkaeläinlääkärillä` jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisen keskusviranomaisen nimeämää eläinlääkäriä,

i) 'tilapäisellä pääsyllä` kolmannesta maasta peräisin olevan ja yhteisön alueelle enintään 90 päivän ajaksi päästetyn rekisteröidyn eläimen asemaa, josta komissio määrää 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti alkuperämaan tautitilanteesta riippuen.

II LUKU Hevoseläinten siirtämistä koskevat säännöt

3 artikla

Jäsenvaltiot saavat sallia rekisteröityjen hevosten liikkuvuuden alueellaan tai hevoseläinten lähettämisen toiseen jäsenvaltioon vain, jos ne täyttävät 4 ja 5 artiklassa säädetyt edellytykset.

Määrävaltiona olevan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin myöntää yleisen tai rajoitetun poikkeuksen jos kyseessä on sellaisten hevosten siirtäminen:

- joilla ratsastetaan tai joita kuljetetaan urheilu- tai virkistystarkoituksissa yhteisön sisäisten rajojen läheisyydessä sijaitsevia teitä pitkin,

- jotka osallistuvat kulttuuritapahtumiin tai vastaaviin tapahtumiin tai valtuutettujen paikallisten laitosten järjestämiin tapahtumiin yhteisön sisäisten rajojen lähellä,

- jotka on tarkoitettu väliaikaisesti ainoastaan laiduntamaan tai tekemään työtä yhteisön sisäisten rajojen läheisyydessä.

Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät tällaista oikeutta, on ilmoitettava myönnettyjen poikkeuksien sisällöstä komissiolle.

4 artikla

1 Hevoseläimissä ei saa tarkastettaessa näkyä taudin kliinisiä merkkejä. Tarkastus on suoritettava 48 tunnin kuluessa ennen niiden laivausta tai lastausta. Kun kyseessä ovat rekisteröidyt hevoseläimet, tämä tarkastus vaaditaan kuitenkin, vain yhteisön sisäistä kauppaa varten, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista.

2 Virkaeläinlääkärin on tarkastuksen yhteydessä varmistuttava siitä, ettei ole syytä - erityisesti omistajan tai kasvattajan ilmoitusten perusteella - olettaa hevoseläinten olleen yhteydessä tarttuvasta taudista tai tartuntataudista kärsiviin hevoseläimiin 15 tutkimusta välittömästi edeltävän päivän aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista pakollisesti ilmoitettaviin tauteihin.

3 Hevoseläimet eivät saa olla jäsenvaltion tarttuvan taudin hävittämisohjelmassa teurastettaviksi tarkoitettuja.

4 Hevoseläimet on voitava tunnistaa seuraavasti:

i) rekisteröityjen hevosten ollessa kyseessä, direktiivissä 90/427/ETY(5) säädetyn tunnistusasiakirjan avulla, jossa on todistettava erityisesti, että 5 artiklan 5 ja 6 kohtaa on noudatettu. Virkaeläinlääkärin on keskeytettävä tämän asiakirjan voimassaolo 5 kohdassa tai 5 artiklassa säädettyjen kieltojen ajaksi. Asiakirja olisi palautettava rekisteröidyn hevosen teurastuksen jälkeen sen myöntäneelle viranomaiselle. Komissio antaa säännökset tämän kohdan täytäntöönpanosta 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen,

ii) jalostukseen ja tuotantoon tarkoitettujen hevosten tunnistus tapahtuu komission 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistamalla menetelmällä.

Ennen tämän menetelmän käyttöönottoa sovelletaan edelleen virallisesti hyväksyttyjä kansallisia tunnistusmenetelmiä edellyttäen, että niistä ilmoitetaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille kolmen kuukauden kuluessa tämän direktiivin antamisajankohdasta.

5 Jäljempänä 5 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi hevoseläimet eivät saa olla peräisin tilalta, joka on ollut jonkin seuraavan kieltomääräyksen alainen:

a) jos kaikkia taudille alttiiseen lajiin kuuluvia tilalla olevia eläimiä ei ole teurastettu tai tapettu, alkuperätilaa koskevan kiellon on oltava kestoltaan vähintään:

- kuusi kuukautta, kun kyseessä ovat hevoseläimet, joiden epäillään saaneen astumataudin, alkaen viimeisestä todellisesta tai mahdollisesta kosketusajankohdasta sairaaseen eläimeen. Kun kyseessä on ori, kielto on kuitenkin voimassa, kunnes eläin kuohitaan,

- kuusi kuukautta, kun kyseessä on räkätauti tai hevosen tarttuva aivo-selkäydintulehdus, alkaen siitä päivästä, kun kyseisestä taudista kärsivät hevoseläimet on poistettu,

- siihen saakka, jolloin tartunnan saaneiden eläinten teurastuksen jälkeen jäljellä olevien eläinten reaktio kahteen kolmen kuukauden välein suoritettuun Cogginsin kokeeseen on negatiivinen, kun kyseessä on näivetystauti,

- kuusi kuukautta, kun kyseessä on vesicular stomatitis -tartunta

- yksi kuukausi viimeisestä todetusta tapauksesta, kun kyseessä on raivotauti,

- 15 päivää viimeisestä todetusta tapauksesta, kun kyseessä on pernarutto,

b) jos kaikki taudille alttiiseen lajiin kuuluvat tilalla olevat eläimet on teurastettu ja tilat desinfioitu, kiellon on oltava kestoltaan 30 päivää eläinten hävittämispäivästä ja tilojen desinfiointipäivästä alkaen, lukuun ottamatta pernaruttoa, jolloin kiellon kesto on 15 päivää.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat poiketa näistä kieltotoimenpiteistä hippodromien ja kilparatojen osalta, ja niiden on ilmoitettava myönnettyjen poikkeusten laadusta komissiolle.

6 Kun jäsenvaltio laatii tai on laatinut vapaaehtoisen tai pakollisen torjuntaohjelman jotakin sellaista tautia varten, jolle hevoseläimet ovat alttiita, se voi saattaa ohjelman komission hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa tämän direktiivin tiedoksiannosta esittäen siinä erityisesti:

- tautitilanteen alueellaan,

- ohjelman perusteet ottaen huomioon taudin merkityksen ja ohjelman kulut suhteessa siitä saatavaan hyötyyn,

- maantieteellisen alueen, jossa ohjelma pannaan täytäntöön,

- laitoksiin sovellettavat luokitukset, vaatimukset, jotka kunkin lajin on saavutettava ja käytettävät koemenettelyt,

- ohjelman valvontamenettelyt,

- toimenpiteet, jotka toteutetaan, jos tila jostakin syystä menettää asemansa,

- toimenpiteet, jotka toteutetaan, jos ohjelman määräysten mukaisesti suoritettujen kokeiden tulokset ovat positiivisia,

- kyseisen jäsenvaltion alueella käytävän kaupan ja yhteisön sisäisen kaupan välisen suhteen syrjimättömän luonteen.

Komissio tutkii jäsenvaltioiden esittämät ohjelmat. Se hyväksyy tarvittaessa ohjelmat 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Muut yleiset tai erityiset lisätakeet, joita saatetaan tarvita yhteisön sisäisessä kaupassa, voidaan määritellä samaa menettelyä noudattaen. Tällaiset takeet eivät saa ylittää jäsenvaltion omalla alueellaan vaatimia takuita.

Jäsenvaltioiden esittämiä ohjelmia voidaan muuttaa tai täydentää 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jo hyväksyttyjä ohjelmia tai toisen alakohdan mukaisesti määriteltyjä takeita voidaan muuttaa tai täydentää samaa menettelyä noudattaen.

5 artikla

1 Jäsenvaltiot, jotka eivät ole 2 artiklan f kohdassa tarkoitetulla tavalla vapaat afrikkalaisesta hevosrutosta, voivat lähettää hevoseläimiä alueensa siitä osasta, jota pidetään tämän artiklan 2 kohdan tarkoittamana esiintymisalueena, ainoastaan tämän artiklan 3 kohdassa säädetyillä ehdoilla.

2 a) Jäsenvaltion alueen osaa pidetään afrikkalaisen hevosruton esiintymisalueena, jos:

- kliiniset, serologiset (rokottamattomissa eläimissä) tai epidemiologiset tulokset ovat osoittaneet, että afrikkalaista hevosruttoa on esiintynyt kahden edellisen vuoden aikana,

- on suoritettu rokotuksia afrikkalaista hevosruttoa vastaan 12 edellisen kuukauden aikana.

b) Sen alueen osan, jota pidetään afrikkalaisen hevosruton esiintymisalueena, on oltava vähintään:

- tartuntakeskuksen ympärillä vähintään 100 kilometrin säteellä oleva suojavyöhyke,

- valvontavyöhyke, joka ulottuu vähintään 50 kilometriä suojavyöhykkeen ulkopuolelle ja jolla ei ole suoritettu rokotuksia 12 edeltävän kuukauden aikana.

c) Edellä b kohdassa tarkoitettujen vyöhykkeiden on oltava selvästi rajattuja ottaen huomioon kyseiseen epitsoottiseen eläintautiin liittyvät maantieteelliset, ekologiset ja epitsoottiset seikat.

d) Kaikki suojavyöhykkeellä olevat rokotetut hevoseläimet on rekisteröitävä ja yksilöitävä rokotusajankohtana selkeällä, kestävällä tunnistettavalla merkillä 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Tunnistusasiakirjassa tai terveystodistuksessa on viitattava selvästi tällaiseen rokotukseen.

e) Hevoseläinten ja niiden siirtämisen b kohdassa tarkoitetulla vyöhykkeillä on oltava asianmukaisen eläinlääkinnällisessä valvonnassa toimivaltaisen keskusviranomaisen vastuulla. Ainoastaan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttävät hevoseläimet voidaan viedä pois b alakohdassa tarkoitetuilta vyöhykkeiltä.

3 Jäsenvaltio voi lähettää 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulta alueelta vain seuraavat vaatimukset täyttäviä hevoseläimiä:

a) ne on lähetettävä tartuntaa levittävien hyönteisten vaikutus huomioon ottaen vain tiettyinä aikoina vuodesta, jotka määritellään 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen,

b) niissä ei saa näkyä afrikkalaisen hevosruton kliinisiä oireita 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen suorittamispäivänä,

c) - jos niitä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan, niille on ollut suoritettava kahdesti liitteessä D kuvattu komplementin sitoutumistesti afrikkalaisen hevosruton varalta, johon niiden on reagoitava negatiivisesti siten, että kokeiden väli on 21 30 päivää, ja jälkimmäinen koe on täytynyt suorittaa 10 päivän kuluessa ennen lähettämistä,

- jos ne on rokotettu, rokotusta ei ole saanut suorittaa kahden edellisen kuukauden aikana ja niille on ollut suoritettava liitteessä D kuvattu sitoutumistesti edellä mainituin välein niin, ettei ole kirjattu vasta-aineen määrän kasvua. Komissio voi eläinlääkintäalan tiedekomitean lausunnon saatuaan hyväksyä muitakin valvontamenetelmiä 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen,

d) niitä on ollut säilytettävä karanteeniasemalla vähintään 40 päivän ajan ennen lähettämistä,

e) niitä on ollut suojeltava tartuntaa levittäviltä hyönteisiltä karanteenijakson aikana ja karanteeniasemalta lähetyspaikalle kuljettamisen aikana.

4 Komissio määrää 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen taudin esiintymisalueen rajat 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ennen 1 päivää marraskuuta 1990 siirtymän perusteella ja ennen yhteisön toimenpiteiden käyttöön ottoa, joilla yhdenmukaistetaan afrikkalaisen hevosruton valvomissääntöjä ja vastustamistoimenpiteitä, joista neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ennen 1 päivää heinäkuuta 1991.

5 Komissio voi 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen muuttaa epidemiologisten seikkojen perusteella 4 kohdan mukaisesti tehtyä päätöstä.

6 Neuvosto tarkastelee määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, joka perustuu saadusta kokemuksesta tehtyyn kertomukseen, tarvittaessa uudestaan tätä artiklaa kahden vuoden kuluessa.

6 artikla

Jäsenvaltiot, jotka panevat täytäntöön 4 artiklan 5 kohdassa säädettyjä takeita vastaavat takeet antavan vaihtoehtoisen valvontajärjestelmän hevoseläinten ja rekisteröityjen hevoseläinten siirtämisestä niiden alueella erityisesti tunnistusasiakirjan avulla, voivat vastavuoroisesti myöntää toisilleen poikkeuksia 4 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen ja 8 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan säännöksistä.

Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

7 artikla

1 Hevoseläimet on kuljetettava mahdollisimman pian alkuperätilalta joko suoraan tai direktiivin 64/432/ETY 3 artiklan 6 kohdassa määritellyn hyväksytyn markkinapaikan tai keräilykeskuksen kautta määräpaikkaan ajoneuvoissa tai konteissa, jotka on puhdistettu säännöllisesti ja desinfioitu desinfiointiaineella lähettävän jäsenvaltion vahvistamin säännöllisin määräajoin. Ajoneuvojen on oltava siten suunniteltuja, ettei hevoseläinten lantaa, kuivikkeita tai rehua pääse leviämään ajoneuvosta kuljetuksen aikana. Kuljetus on suoritettava siten, että hevoseläinten terveyttä ja hyvinvointia voidaan suojella tehokkaasti.

2 Määrävaltiona oleva jäsenvaltio voi myöntää yleisen tai rajoitetun poikkeuksen joistakin 4 artiklan 5 kohdan vaatimuksista sellaisen eläimen osalta, jonka mukana on erityinen merkintä, joka osoittaa sen olevan tarkoitettu teurastettavaksi edellyttäen, että terveystodistuksessa mainitaan tämä poikkeus.

Jos tällainen poikkeus myönnetään, on teurastettaviksi tarkoitetut hevoseläimet kuljetettava suoraan määrättyyn teurastamoon ja teurastettava viiden päivän kuluessa niiden teurastamoon tuomisesta.

3 Virkaeläinlääkärin on merkittävä rekisteriin teurastetun eläimen tunnistusnumero tai tunnistusasiakirjan numero ja toimitettava lähetyspaikan toimivaltaiselle viranomaiselle tämän pyynnöstä todistus siitä, että eläin on teurastettu.

8 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että:

- tiloilta pois vietävien rekisteröityjen hevoseläinten mukana on 4 artiklan 4 kohdassa säädetty tunnistusasiakirja sekä - jos ne on tarkoitettu yhteisön sisäiseen kauppaan - liitteessä B määrätty todistus,

- jalostusta, tuotantoa tai teurastusta varten tarkoitettujen hevoseläinten mukana on oltava niiden kuljetuksen aikana tämän direktiivin liitteen C mukainen terveystodistus.

Todistus tai, tunnistusasiakirjan ollessa kyseessä, lomake jossa on yksityiskohtaiset tiedot terveydestä, on, tämän kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista, laadittava hevosten lastausta edeltävien 48 tunnin aikana tai muussa tapauksessa viimeistään viimeisenä sitä edeltävänä työpäivänä ainakin yhdellä lähettävän ja määräpaikkana olevan jäsenvaltion virallisista kielistä. Tämän todistuksen voimassaoloaika on 10 päivää. Todistus on laadittava yhdelle liuskalle.

2 Muiden kuin rekisteröityjen hevoseläinten tuonnissa voidaan käyttää yhtä terveystodistusta lähetystä kohti, 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun yksittäisen todistuksen sijasta.

9 artikla

Neuvosto antaa yhteisön sisäiseen hevoseläinten kauppaan sovellettavia tarkastuksia ja suojatoimenpiteitä koskevat määräykset päätöksensä perusteella, joka koskee yhteisön sisäiseen elävien eläinten kauppaan sisäisten markkinoiden toteuttamiseksi sovellettavia eläinlääkärintarkastuksia.

10 artikla

Komission eläinlääkintäasiantuntijat voivat tarpeen mukaan tämän direktiivin yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi ja yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa suorittaa tarkastuksia kyseessä olevassa paikassa. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille tällaisten tarkastusten tuloksista.

Jäsenvaltioiden, joiden alueella tutkimus suoritetaan, on annettava asiantuntijoille kaikkea heidän tehtävänsä suorittamisessa tarvittavaa apua.

Yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanosta annetaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

III LUKU Kolmansista maista tapahtuvaa tuontia koskevat määräykset

11 artikla

1 Yhteisöön tuotujen hevoseläinten on täytettävä 12 16 artiklassa säädetyt edellytykset.

2 Siihen asti kunnes 12 16 artiklan täytäntöön panemiseksi annetut päätökset tulevat voimaan, jäsenvaltioiden on sovellettava hevoseläinten tuontiin kolmansista maista ainakin II luvun soveltamista vastaavia vaatimuksia.

12 artikla

1 Maahantuotavien hevoseläinten on oltava peräisin sellaisesta kolmannesta maasta tai kolmannen maan osasta, joka on mainittu direktiivin 72/462/ETY 3 artiklan mukaisesti laadittuun luetteloon lisättävässä erilliseen sarakkeeseen kuuluvassa luettelossa.

2 Direktiivin 72/462/ETY 3 artiklassa säädetyn luettelon kolmansista maista tai kolmansien maiden osista laatimista, muuttamista ja julkaisemista koskevia menettelyjä ja perusteita sovelletaan hevoseläinten tuontia koskevaan listaan.

13 artikla

1 Hevoseläinten on oltava peräisin kolmansista maista, jotka:

a) ovat vapaita afrikkalaisesta hevosrutosta,

b) ovat olleet vapaita Venezuelan equine encephalomyelitis -tartunnasta (VEE) kahden vuoden ajan,

c) ovat olleet vapaita astumataudista ja räkätaudista kuuden kuukauden ajan.

2 Komissio voi 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti:

a) päättää, että 1 kohdan säännöksiä sovelletaan vain osaan kolmannen maan alueesta.

Niissä tapauksissa, joissa afrikkalaista hevosruttoa koskevia vaatimuksia sovelletaan alueellisesti, on ainakin noudatettava 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä,

b) vaatia lisätakeita yhteisölle vieraiden tautien osalta.

14 artikla

Hevoseläinten on ennen sitä päivää, jona ne lastataan määrävaltiona olevaan jäsenvaltioon kuljettamista varten, oltava ollut keskeytyksettä 15 artiklaa noudattaen tehtävissä päätöksissä määrättävän ajan kolmannen maan alueella tai alueen osassa taikka, jos määräyksiä sovelletaan alueellisesti, 13 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määritellyssä alueen osassa.

Niiden on oltava peräisin eläinlääkinnälliseen valvontaan asetetulta tilalta.

15 artikla

Hevoseläinten tuonti kolmannen maan alueelta tai sen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määritellystä, 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditussa luettelossa mainitusta osasta, on sallittua vain, jos hevoseläimet 13 artiklassa olevien vaatimusten lisäksi:

a) ovat 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti hyväksyttyjen hevoseläinten tuontia kyseisestä maasta koskevien terveysvaatimusten mukaisia kyseessä oleva laji ja hevoseläinten ryhmittely huomioon ottaen.

Edellä 4 ja 5 artiklassa säädetyt vaatimukset ovat vertailuperusteena terveysvaatimusten määräämiselle 1 kohdan mukaisesti ja

b) hevoseläinten on täytettävä seuraavat vaatimukset, kun kolmas maa ei ole ollut vapaa vesicular stomatitis -tartunnasta tai virusarteriitista vähintään kuuden kuukauden ajan:

i) niiden on oltava peräisin tilalta, joka on ollut vapaa vesicular stomatitis -tartunnasta vähintään kuuden kuukauden ajan ja niiden on täytynyt reagoida negatiivisesti ennen lähettämistä suoritettuun serologiseen kokeeseen,

ii) kun kyseessä on virusarteriitti, on urospuolisten hevoseläinten täytynyt reagoida negatiivisesti serologiseen kokeeseen tai viruksen eristämiskokeeseen tai muuhun 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti hyväksyttyyn kokeeseen, joka takaisi että eläin on viruksesta vapaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan soveltamista.

Komissio voi 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen eläinlääkintäalan tiedekomitean lausunnon saatuaan määritellä urospuolisten hevoseläinten ryhmät, joihin tätä vaatimusta sovelletaan.

16 artikla

1 Hevoseläimet on voitava tunnistaa 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja niiden mukana on oltava viejämaana olevan kolmannen maan virkaeläinlääkärin antama todistus. Tämä todistus/tämän todistuksen on:

a) annettava eläinten lastauspäivänä määräpaikkana olevaan jäsenvaltioon lähettämistä varten tai, kun kyseessä ovat rekisteröidyt hevoset, viimeisenä työpäivänä ennen laivausta,

b) laadittava ainakin yhdellä määrävaltiona olevan jäsenvaltion virallisella kielellä ja yhdellä sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa tuontitarkastus suoritetaan,

c) oltava eläinten mukana alkuperäiskappaleena,

d) todistettava, että eläimet täyttävät tämän direktiivin ja tämän direktiivin perusteella säädetyt vaatimukset kolmansista maista tulevan tuonnin osalta,

e) oltava laadittu yhdelle liuskalle,

f) oltava osoitettu yhdelle vastaanottajalle tai, kun kyse on teurastettaviksi tarkoitetuista eläimistä, yhdestä lähetyksestä edellyttäen, että eläimet on merkitty oikein.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän mahdollisuuden käytöstä.

2 Todistus on laadittava 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistetun mallin mukaiselle lomakkeelle.

17 artikla

Jäsenvaltioiden ja komission eläinlääkintäasiantuntijat suorittavat tarkastuksia paikalla sen todentamiseksi, noudatetaanko tämän direktiivin ja erityisesti 12 artiklan 2 kohdan säännöksiä käytännössä.

Jos tämän artiklan mukaisesti suoritetuissa tarkastuksissa tulee esiin vakavia tosiasioita hyväksyttyä tilaa vastaan, komissio ilmoittaa tästä välittömästi jäsenvaltioille ja tekee heti päätöksen, jolla hyväksyminen keskeytetään. Lopullinen päätös tehdään 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Komissio nimeää jäsenvaltioiden ehdotuksesta jäsenvaltioiden asiantuntijat, joille nämä tarkastukset uskotaan.

Tarkastukset tehdään yhteisön nimissä ja se vastaa kaikista tästä aiheutuvista kuluista.

Yksityiskohtaiset säännökset näiden tarkastusten taajuudesta ja täytäntöönpanosta annetaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

18 artikla

1 Teurastettaviksi tarkoitetut hevoseläimet on vietävä joko suoraan taikka markkinapaikan tai keräilykeskuksen kautta teurastamoon välittömästi niiden saavuttua määrävaltiona olevaan jäsenvaltioon ja ne on teurastettava 15 artiklan mukaisesti tehtävissä päätöksissä vahvistettavan määräajan kuluessa terveysvaatimusten mukaisesti.

2 Jollei 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti mahdollisesti hyväksytyissä erityisissä edellytyksissä toisin määrätä, määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi terveyssyistä määrätä, mihin teurastamoon tällaiset hevoseläimet on vietävä.

19 artikla

Noudattaen 24 artiklassa säädettyä menettelyä komissio:

i) voi päättää, että kolmannesta maasta tai kolmannen maan osasta tuleva tuonti rajoitetaan tiettyihin lajeihin tai ryhmiin,

ii) määrää, sen estämättä mitä 15 artiklassa säädetään, erityiset edellytykset rekisteröityjen hevoseläinten tai erityistarkoituksiin tarkoitettujen hevoseläinten väliaikaista yhteisön alueelle tuomista varten tai niiden takaisin yhteisön alueelle tuomista varten tilapäisen poisviennin jälkeen,

iii) päättää edellytyksistä tilapäisen maahantuloluvan muuttamiseksi.

20 artikla

1 Neuvosto vahvistaa 31 päivään joulukuuta 1990 mennessä yleiset menettelytapasäännökset, joita sovelletaan kolmansissa maissa suoritettavissa tarkastuksissa tai kolmansista maista tuotujen hevoseläinten tarkastuksissa.

Kansalliset määräykset ovat voimassa perustamissopimuksen yleisten määräysten mukaisesti ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa.

2 Hevoseläimiä ei saa tuoda maahan, jos 1 kohdassa määrätyissä tuontitarkastuksissa havaitaan, että:

- hevoseläimet eivät ole peräisin kolmannesta maasta tai kolmannen maan 13 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määritellystä 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditussa luettelossa mainitusta osasta,

- hevoseläimet ovat saaneet tartunnan tai sairastuneet tai niiden epäillään sairastuneen tartuntatautiin tai saaneen tartunnan,

- viejämaana oleva kolmas maa ei ole noudattanut tässä direktiivissä säädettyjä edellytyksiä,

- eläinten mukana oleva todistus ei ole 17 artiklassa määrättyjen ehtojen mukainen,

- hevoseläimiä on hoidettu yhteisön säännöstön mukaan kielletyillä aineilla.

3 Määrävaltiona olevan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi eläinten terveyttä koskevien vaatimusten perusteella tai kun takaisinlähetyslupaa ei ole annettu eläimille, joiden maahantulo on 1 kohdan mukaisesti kielletty, määrätä mihin teurastamoon hevoseläimet on vietävä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti mahdollisesti hyväksyttyjen erityisten edellytysten soveltamista.

21 artikla

1 Jos tartuntatauti tai tarttuva eläintauti, joka vaarantaa jonkin jäsenvaltion kotieläinten terveyden, puhkeaa tai leviää kolmannessa maassa tai jos jokin muu eläinten terveyttä koskeva seikka tekee sen perustelluksi, asianomaisten jäsenvaltioiden on kiellettävä tässä direktiivissä säädettäviin eläinlajeihin kuuluvien eläinten maahantuonti joko suoraan tai epäsuorasti toisen jäsenvaltion kautta joko kolmannesta maasta tai sen alueen osasta, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista.

2 Toimenpiteet, joihin jäsenvaltiot ovat 1 kohdan mukaisesti toteuttaneet samoin kuin ilmoitus tällaisten toimenpiteiden kumoamisesta on perusteluineen viipymättä saatettava toisten jäsenvaltioiden ja komission tietoon.

Pysyvä eläinlääkintäkomitea kokoontuu mahdollisimman pian ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tiedoksi annon jälkeen ja päättää 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, olisiko näitä toimenpiteitä muutettava erityisesti sen varmistamiseksi, että ne sovitetaan yhteen muiden jäsenvaltioiden hyväksymien toimenpiteiden kanssa, vai, että ne on kumottava.

Jos syntyy 1 kohdassa tarkoitettu tilanne ja näyttää tarpeelliselta, että muiden jäsenvaltioiden olisi myös sovellettava toimenpiteitä, joita on toteutettu tämän kohdan mukaisesti, ja joita muutetaan tarvittaessa edellisen alakohdan mukaisesti, tarvittavat toimenpiteet annetaan 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3 Lupa aloittaa maahantuonti kyseisestä kolmannesta maasta annetaan uudelleen samaa menettelyä noudattaen.

IV LUKU Loppusäännökset

22 artikla

Tämän direktiivin säännöksiä sekä erityisesti 4 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen ja 6, 8 ja 21 artiklan säännöksiä tarkastellaan uudelleen 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi tehtyjen ehdotusten yhteydessä, joista neuvosto päättää määräenemmistöllä.

23 artikla

Komissio muuttaa tämän direktiivin liitteitä 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

24 artikla

1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa viipymättä direktiivillä 68/361/ETY(6) perustetun pysyvän eläinlääkintäkomitean, jäljempänä 'komitea`, käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

2 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa ehdotuksesta lausuntonsa määräajassa, jonka puheenjohtajan voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Jäsenvaltioiden edustajien äänet komiteassa painotetaan tässä artiklassa säädetyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3 Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

4 Jos toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia tuli neuvostossa vireille, komissio hyväksyy ehdotetut toimenpiteet, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt kyseisiä toimenpiteitä.

25 artikla

1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa viipymättä komitean käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

2 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta kahden päivän kuluessa. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Jäsenvaltioiden edustajien äänet komiteassa painotetaan tässä artiklassa säädetyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3 Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

4 Jos toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa 15 päivän kuluessa siitä, kun asia tuli neuvostossa vireille, komissio hyväksyy ehdotetut toimenpiteet, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt kyseisiä toimenpiteitä.

26 artikla

Direktiivin 72/462/ETY 34 artiklaa sovelletaan tämän direktiivin III luvussa säädettyihin vaatimuksiin.

27 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1992. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

28 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 26 päivänä kesäkuuta 1990.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. O'KENNEDY

(1) EYVL N:o C 327, 30.12.1989, s. 61

(2) EYVL N:o C 149, 18.6.1990

(3) EYVL N:o C 62, 12.3.1990, s. 46

(4) EYVL N:o L 224, 18.8.1990, s. 55

(5) EYVL N:o L 224, 18.8.1990, s. 55

(6) EYVL N:o L 255, 18.10.1968, s. 23

LIITE A

TAUDIT, JOISTA ON ILMOITETTAVA

Seuraavista taudeista on ilmoitettava:

- astumatauti

- räkätauti

- hevosen tarttuva aivo-selkäydintulehdus (kaikki tyypit mukaan lukien VEE)

- näivetystauti

- raivotauti

- pernarutto

- afrikkalainen hevosrutto

- vesicular stomatitis

LIITE B

TERVEYSTIEDOT (1a)

>KAAVION ALKU>

Minä allekirjoittanut todistan(b), että edellä mainitut hevoseläimet täyttävät seuraavat vaatimukset:

a) ne on tutkittu tänään eikä niissä näy taudin kliinisiä merkkejä,

b) niitä ei ole tarkoitettu teurastettaviksi kansallisen tarttuvaa tautia tai tartuntatautia koskevan hävittämissuunnitelman mukaisesti,

c) ne eivät ole peräisin jäsenvaltion/kolmannen maan alueelta tai alueen osasta, johon sovelletaan rajoituksia afrikkalaisen hevosruton vuoksi,

d) niitä ei ole hankittu tilalta, johon sovelletaan eläinten terveyteen liittyvin perustein kieltomääräyksiä, eivätkä ne ole olleet kosketuksissa hevoseläimiin, jotka ovat peräisin tilalta, johon sovellettiin eläinten terveyteen liittyvin perustein kieltomääräyksiä direktiivin 90/426/ETY 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjen määräaikojen ajan,

e) parhaan tietoni mukaan ne eivät ole olleet kosketuksissa tartuntataudista tai tarttuvasta taudista kärsiviin hevoseläimiin 4 artiklan 2 kohdassa säädetyn ajanjakson aikana ennen lastausta.

Päivämäärä Paikka Virkaeläinlääkärin leima ja allekirjoitus(1)

(1) Nimi suuraakkosin ja asema.

(b) Voimassa 10 päivän ajan.

>KAAVION LOOPU>

(1a) Ei tarvita, jos on olemassa 6 artiklan mukainen kahdenvälinen sopimus.

LIITE C

MALLI

TERVEYSTODISTUS ETY:n jäsenvaltioiden välistä kauppaa varten HEVOSELÄIMET

>

KAAVION ALKU>

N:o

Lähettävä jäsenvaltio:

Toimivaltainen ministeriö:

Toimivaltainen alueellinen yksikkö:

I Hevoseläinten lukumäärä:

II Hevoseläinten tunnistus:

Hevoseläinten

lukumäärä(1) Laji

hevonen, aasi, muuli,

muuliaasi Rotu

Ikä

Sukupuoli Tunnistusmenetelmä ja

tunnusmerkit(2)

(1) Teurastettaviksi tarkoitettujen eläinten kohdalla erityismerkinnän laatu.

(2) Tähän todistukseen voidaan liittää passi, jonka avulla tunnistetaan hevoseläin, edellyttäen, että sen numero on mainittu.

III Eläimen/eläinten alkuperä ja määräpaikka:

Mistä eläin/eläimet lähetetään:

(lähettämispaikka)

minne:

(jäsenvaltio ja määräpaikka)

Lähettäjän nimi ja osoite:

Vastaanottajan nimi ja osoite:

IV Terveyttä koskevat tiedot(a)

Minä allekirjoittanut todistan, että edellä esitetty/esitetyt eläin/eläimet täyttää/täyttävät seuraavat vaatimukset:

1) se/ne on tutkittu tänään eikä siinä/niissä näy taudin kliinisiä merkkejä,

2) sitä/niitä ei ole tarkoitettu teurastettavaksi/teurastettaviksi kansallisen tarttuvaa tautia tai tartuntatautia koskevan hävittämissuunnitelman mukaisesti,

3) a) se/ne ei/eivät ole peräisin jäsenvaltion/kolmannen maan alueelta tai alueen osasta, johon sovelletaan rajoituksia afrikkalaisen hevosruton vuoksi,

b) se/ne on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan (b),

sitä/niitä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan(b),

4) sitä/niitä ei ole saatu tilalta, joka on eläinten terveyttä koskevin perustein kieltotoimenpiteiden alainen, eikä/eivätkä se/ne ole ollut/olleet kosketuksissa hevoseläimiin, jotka ovat peräisin tilalta, johon sovellettiin eläinten terveyttä koskevin perustein kieltotoimenpiteitä direktiivin 90/426/ETY 4 artiklan 6 kohdassa säädettynä aikana,

5) parhaan tietoni mukaan se/ne ei/eivät ole ollut/olleet kosketuksissa tartuntataudista tai tarttuvasta taudista kärsiviin hevoseläimiin edellä mainitun direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa säädettynä aikana ennen tarkastusta.

V Tämä todistus on voimassa 10 päivän ajan.

(Paikka), (aika)

(Allekirjoitus)

(nimi suuraakkosin ja allekirjoittaneen

eläinlääkärin asema)(1)

(a) Näitä tietoja ei tarvita niissä tapauksissa, joissa direktiivin 90/426/ETY 6 artiklan mukainen kahdenvälinen sopimus on olemassa.

(b) Tarpeeton vaihtoehto pyyhitään yli.

(1) Saksassa "Beamteter Tierarzt", Belgiassa "Inspecteur vétérinaire" tai "Inspecteur Dierenarts", Ranskassa "Vétérinaire officiel", Italiassa "Veterinario provinciale", Luxemburgissa "Inspecteur vétérinaire, Alankomaissa "Officieel Dierenarts", Tanskassa "Autoriseret Dyrlæge", Irlannissa "Veterinary Inspector, Yhdistyneessä kuningaskunnassa "Veterinary Inspector", Kreikassa "Åðßóçìïò êôçíßáôñïò", Espanjassa "Inspector Veterinario" ja Portugalissa "Inspector Veterinário".>KAAVION LOOPU>

LIITE D

AFRIKKALAINEN HEVOSRUTTO

TAUDINMÄÄRITYS Komplementin sitoutumistesti

Kuukauden ikäisiä hiiriä infektoidaan aivojen sisäisesti (i. c.) neurotrooppisella viruskannalla ja antigeeni valmistetaan näistä aivoista. Valmistuksessa voidaan käyttää Bourdin menetelmää. Aivot pakastetaan ja sen jälkeen hienonnetaan veronaalipuskurissa käyttäen suhdetta 12 ml puskuria 10 aivoa kohden. Saatu suspensio sentrifugoidaan 10 000 rpm, + 4 °C:ssa tunnin ajan. Supernatantti kerätään antigeeniksi. Se käytetään mieluummin sellaisenaan, tarvittaessa se voidaan inaktivoida beetapropiolaktonilla. Inaktivaatio on tehokas, kun kutakin 0,9 ml antigeenia kohden lisätään 0,1 ml 3 % beetapropriolaktonia (beetapropriolaktoni + aqua) ja seosta ravistellaan kolmen tunnin ajan vetokaapissa ja 18 tuntia + 4 °C:ssa. Myös Casalsin menetelmää voidaan käyttää (Casals J. (1949): Pro Soc Exptl Bici Med, 70.339).

Jos kansainvälistä, positiivista standardiseerumia ei ole käytettävissä, antigeeni titrataan paikallisesti valmistetulla positiivisella kontrolliseerumilla.

Testattavat seerumit kuumennetaan 30 minuuttia + 60 °C. Antikomplementaarisuuden välttämiseksi seerumit olisi erotettava verestä mahdollisimman pian, erityisesti aasin seerumit. Testiin on otettava mukaan negatiivinen ja positiivinen kontrolliseerumi.

Joko makro- tai mikrotekniikkaa voidaan käyttää. Kummassakin tapauksessa titrauksen loppupiste on laimennos, jossa todetaan 50 %:n hemolyysi.

Tehdään seerumista laimennossarja suhteessa 1:2 ja lisätään kuhunkin seerumilaimennokseen sama volyymi antigeenia, jonka voimakkuus on 2 yksikköä. Sekoitetaan ja seisotetaan 15 minuuttia huoneenlämmössä. Lisätään kaksinkertainen volyymi komplementtia, jonka vahvuus on 5 yksikköä, sekoitetaan, peitetään levyt ja seisotetaan 18 tuntia + 4 °C:ssa. Komplementin titraus on tehtävä antigeenin kanssa, jotta antigeenin antikomplementaarinen vaikutus tulee otetuksi huomioon. Levyt siirretään huoneenlämpöön 15 minuutiksi ja laimennoksiin lisätään yksi volyymi herkistettyjä, 3 %:sta lampaan punasoluliuosta. Sekoitetaan, pidetään + 37 °C:ssa puoli tuntia ja sekoitetaan levyjä 15 minuutin inkuboinnin jälkeen uudelleen. Jos käytetään levyjä, ne sentrifugoidaan 5 minuuttia 1 500 rpm + 4 °C:ssa.