NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 22 päivänä kesäkuuta 1988,

elintarvikkeissa sallittuja aromeja ja niiden valmistusaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (88/388/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

eroavuudet aromeja koskevan kansallisten lainsäädäntöjen välillä ovat esteenä elintarvikkeiden vapaalle liikkuvuudelle ja voivat johtaa eriarvoisten kilpailun edellytysten muodostumiseen ja vaikuttavat siten suoraan yhteismarkkinoiden toteuttamiseen tai toimintaan,

elintarvikkeiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi edellä tarkoitetun lainsäädännön lähentäminen on tarpeen,

elintarvikkeissa sallittuja aromeja koskevassa lainsäädännössä tulisi ensisijaisesti ottaa huomioon ihmisten terveyden suojelemiseen liittyvät vaatimukset, mutta myös taloudelliset ja tekniset tarpeet terveyden suojelemisen asettamissa rajoissa,

ensimmäisessä vaiheessa tulisi kehysdirektiivissä antaa säännökset yleisistä puhtausvaatimuksista, määritelmistä, merkinnöistä ja niistä periaatteista, joiden perusteella lainsäädännöllisiä eroja voidaan jatkossa poistaa,

aromien valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden luettelon pohjalta, jonka komissio on vahvistanut päätöksen 88/389/ETY(4) mukaisesti, neuvosto antaa myöhemmin perustamissopimuksen 100 a artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen aiheelliset säännökset tietyistä aromiryhmistä ja raakaaineista ja muista tarvittavista niiden käyttöön ja valmistusmenetelmiin liittyvistä seikoista,

viimeisimmän tieteen ja tekniikan tutkimuksen tulosten mukaan aromien valmistukseen käytettävien kasvi- ja eläinalkuperää olevien raaka-aineiden tiettyjen ainesosien käyttöä elintarvikkeissa tulisi rajoittaa,

tulisi vahvistaa erityiset puhtausvaatimukset sallituille aromeille, mikrobiologiset laatuvaatimukset aromeille, aromien analyysi- ja näytteenottomenetelmät sekä liitteissä luetellut aineet elintarvikekohtaisesti,

jos tämän direktiivin tai myöhemmässä vaiheessa hyväksyttyjen säännösten mukaisesti sallittujen aromien tai niiden valmistusaineiden käyttö tai jonkun liitteessä II mainitun aineen esiintyminen näyttää olevan vaaraksi terveydelle, jäsenvaltioiden tulisi sallia keskeyttää tai rajoittaa sen käyttöä taikka alentaa säädettyjä enimmäispitoisuusrajoja, kunnes yhteisön tasolla päätetään asiasta,

luettelon laatiminen sellaisista aineista tai valmisteista, joita sallitaan käytettäviksi välttämättöminä lisäaineina aromien varastoinnissa ja käytössä, kuten liuottimina tai laimentimina sekä valmistuksen apuaineina, aromien puhtausvaatimusten vahvistaminen, menettely näytteenotossa ja menetelmät aromien analysoimiseksi elintarvikkeista sekä liitteissä annettujen enimmäispitoisuusrajojen tarkastaminen ovat teknistä täytäntöönpanoa; menettelyn yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä päättäminen tulisi antaa komission tehtäväksi,

niitä tapauksia varten, joissa neuvosto antaa komissiolle toimivallan aromien käyttöä elintarvikkeissa koskevien säännösten täytäntöönpanoon, olisi suotavaa säätää menettelystä jäsenvaltioiden ja komission välisen tiiviin yhteistyön toteuttamisesta päätöksellä 69/414/ETY(5) perustetussa pysyvässä elintarvikekomiteassa, ja

rajoittamatta niiden kansallisten säännösten soveltamista, joita sovelletaan tiettyjen aromiryhmien osalta, jos erityisdirektiivejä ei ole, tämän direktiivin säännökset on pantava täytäntöön siten, että kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta sallitaan tämän direktiivin säännösten mukaisten aromien pitäminen kaupan ja käyttö, ja että kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta kielletään niiden aromien pitäminen kaupan ja käyttö, jotka eivät ole tämän direktiivin vaatimusten mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Tämä direktiivi koskee aromeja, joita käytetään tai jotka on tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeissa antamaan hajua tai makua, ja aromien valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita.

2. Tässä direktiivissä:

a) "aromilla" tarkoitetaan aromiaineita, aromivalmisteita, paistoaromeita, savuaromeita tai niiden seoksia;

b) "aromiaineella" tarkoitetaan tiettyä kemiallista yhdistettä, jolla on aromaattisia ominaisuuksia ja jota saadaan:

i) soveltuvilla fysikaalisilla menetelmillä (mukaan lukien tislaus ja liuottimella uutto) tai entsymaattisilla tai mikrobiologisilla menetelmillä eläin- tai kasvialkuperää olevasta raaka-aineesta, joka on käsittelemätöntä tai perinteisillä ruoanvalmistusmenetelmillä elintarvikkeeksi valmistettua (mukaan lukien kuivaus, paahtaminen ja käyminen),

ii) kemiallisella synteesillä tai erottamalla kemiallisin menetelmin ja joka on kemiallisesti identtinen eläintai kasvialkuperää olevassa raaka-aineessa luontaisesti esiintyvän i alakohdassa esitetyn yhdisteen kanssa,

iii) kemiallisella synteesillä, mutta joka ei ole kemiallisesti identtinen eläin- tai kasvialkuperää olevassaraakaaineessa luontaisesti esiintyvän i alakohdassa esiintyvän yhdisteen kanssa;

c) "aromivalmisteella" tarkoitetaan muuta kuin b alakohdan i alakohdassa tarkoitettua valmistetta, myös väkevöitynä, jolla on aromaattisia ominaisuuksia ja jota saadaan soveltuvilla fysikaalisilla menetelmillä (mukaan lukien tislaus ja liuottimella uutto) tai entsymaattisilla tai mikrobiologisilla menetelmillä eläin- tai kasvialkuperää olevista raaka-aineista ja joka on käsittelemätöntä tai valmistettu elintarvikkeeksi perinteisillä ruoanvalmistusmenetelmillä (mukaan lukien kuivaaminen, paahtaminen ja käyminen);

d) "paistoaromilla" tarkoitetaan valmistetta, jota saadaan hyvää valmistustapaa noudattaen kuumentamalla enintään 180 Celsius-asteeseen enintään 15 minuutin ajan seosta, jonka aineosilla ei välttämättä ole aromaattisia ominaisuuksia, mutta joista vähintään yksi aineosa sisältää typpeä (amino) ja toinen aineosa on pelkistävä sokeri;

e) "savuaromilla" tarkoitetaan savu-uutetta, jota käytetään perinteisissä elintarvikkeiden savustusmenetelmissä.

3. Aromit voivat sisältää elintarvikkeita ja myös muita aineita siten kuin 6 artiklan 1 kohdassa säädetään.

2 artikla

Tätä direktiiviä ei sovelleta:

- syötäviin aineisiin tai valmisteisiin, jotka on tarkoitettu nautittaviksi sellaisenaan, joko ennastettuna tai ennastamattomina;

- aineisiin, joilla on yksinomaan makea, hapan tai suolainen maku;

- kasvi- tai eläinalkuperää oleviin aineisiin, joilla on luontaisia aromaattisia ominaisuuksia, jos niitä ei käytetä aromin raaka-aineina.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että aromeja, jotka eivät täytä tässä direktiivissä vahvistettuja vaatimuksia, ei saa pitää kaupan eikä käyttää.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

a) - aromit eivät sisällä toksikologisesti vaarallisia määriä mitään ainetta tai yhdistettä;

- jollei 6 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetuista puhtausvaatimuksista tehtävistä poikkeuksista muuta johdu, aromit eivät sisällä enempää kuin 3 mg/kg arseenia, 10 mg/kg lyijyä, 1 mg/kg kadmiumia eivätkä enempää kuin 1 mg/kg elohopeaa;

b) aromien käytön seurauksena ei nautintavalmiissa elintarvikkeessa saa olla liitteessä I lueteltuja haitallisia aineita enempää kuin liitteessä säädetään;

c) aromien tai muiden elintarvikkeen aromaattisten aineosien käytön seurauksena ei saa esiintyä liitteessä II lueteltuja aineita enempää kuin liitteessä säädetään.

5 artikla

Neuvosto antaa perustamissopimuksen 100 a artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen:

1. aiheelliset säännökset:

- aromiraaka-aineista, jotka koostuvat elintarvikkeista, ja yrteistä ja mausteista, joita tavanomaisesti pidetään elintarvikkeina,

- aromiraaka-aineista, jotka koostuvat kasvi- tai eläintuotteista, joita ei tavanomaisesti pidetä elintarvikkeina,

- aromiaineista, joita saadaan soveltuvilla fysikaalisilla menetelmillä tai entsymaattisilla tai mikrobiologisilla menetelmillä eläin- tai kasvituotteista,

- kemiallisesti syntesoiduista tai erotetuista aromiaineista, jotka ovat kemiallisesti identtisiä aromiaineiden kanssa, joita luontaisesti esiintyy elintarvikkeissa tai yrteissä ja mausteissa, joita tavanomaisesti pidetään elintarvikkeina,

- kemiallisesti syntesoiduista tai erotetuista aromiaineista, jotka ovat kemiallisesti identtisiä aromiaineiden kanssa, joita luontaisesti esiintyy sellaisissa kasvi- tai eläintuotteissa, joita ei tavanomaisesti pidetä elintarvikkeina,

- muista kuin neljännessä ja viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetuista kemiallisesti syntesoiduista tai erotetuista aromiaineista,

- valmistusaineista, joita käytetään savuaromien tai paistoaromien valmistukseen, ja reaktio-olosuhteista, joissa näitä aromeita valmistetaan;

2. tarvittavat erityissäännökset kansanterveyden tai kaupankäynnin turvaamiseksi:

- aromien käytöstä ja valmistusmenetelmistä, mukaan lukien fysikaaliset menetelmät tai entsymaattiset tai mikrobiologiset menetelmät 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa ja c alakohdassa tarkoitettujen aromivalmisteiden ja aromiaineiden tuotannossa,

- 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen aineiden ja valmisteiden käytön edellytyksistä;

3. liitteissä säädettyjä enimmäispitoisuusrajoja koskevat muutokset.

6 artikla

Seuraavat säännökset annetaan 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen:

1. luettelo aineista tai valmisteista, joiden käyttö on sallittua yhteisössä:

- aromien säilytyksessä ja käytössä välttämättöminä lisäaineina,

- aromien liuottamiseen ja laimentamiseen käytettävinä valmisteina,

- välttämättöminä lisäaineina aromien valmistuksessa (valmistuksen apuaineina), jos sellaisia lisäaineita eivät koske muut yhteisön säännökset;

2. tarpeen mukaan:

- edellä 4 artiklassa säädettyjen raja-arvojen noudattamisen tarkastamisessa tarvittavat analyysimenetelmät,

- näytteenottomenettely sekä kvalitatiiviset ja soveltuvin osin kvantitatiiviset analyysimenetelmät aromien osoittamiseksi elintarvikkeista,

- tiettyjen aromien erityiset puhtausvaatimukset;

3. - aromeille soveltuvat mikrobiologiset laatuvaatimukset,

- ilmoittamisvaatimukset 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille erityisnimityksille;

4. tarvittavat toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä 1 päivään heinäkuuta 1990 mennessä tämän direktiivin täydentämiseksi merkintäsäännöksillä, jotka koskevat kuluttajalle myytäviksi tarkoitettuja aromeita.

7 artikla

Säännökset, joilla voi olla vaikutusta kansanterveyteen, voidaan antaa vasta, kun on kuultu elintarvikealan tiedekomiteaa.

8 artikla

1. Jos jäsenvaltio yksityiskohtaisin perustein toteaa uusien tosiseikkojen tai tämän direktiivin tai 5 artiklassa säädetyn muun direktiivin antamisen jälkeen tehdyn olemassa olevien tosiseikkojen uudelleen arvioinnin perusteella, että

- jonkin tämän direktiivin liitteissä tarkoitetun aineen esiintyminen tai säädetyt enimmäispitoisuuden raja-arvot, vaikka ne täyttävät tämän direktiivin säännökset,

- aromin käyttö, vaikka se on voimassa olevan direktiivin tai tämän direktiivin mukaista, taikka

- jonkin liitteisiin sisältyvän aineen kanssa samankaltaisen aineen esiintyminen

ovat vaaraksi ihmisten terveydelle, tämä jäsenvaltio voi väliaikaisesti keskeyttää kyseisten säännösten soveltamisen tai rajoittaa niiden soveltamista alueellaan. Jäsenvaltion on ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille ja komissiolle viipymättä ja esitettävä päätöksensä perusteena olevat seikat.

2. Komissio tarkastaa mahdollisimman pian jäsenvaltion esittämät perustelut, kuulee pysyvää elintarvikekomiteaa, antaa lausuntonsa viipymättä ja toteuttaa aiheelliset toimenpiteet, joilla korvataan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

3. Jos komissio arvioi, että tätä direktiiviä tai jotakin 5 artiklassa tarkoitettua direktiiviä on tarpeen muuttaa 1 kohdassa tarkoitettujen ongelmien lieventämiseksi ja ihmisten terveyden suojelemisen varmistamiseksi, se aloittaa 10 artiklassa säädetyn menettelyn muutosten tekemiseksi; jäsenvaltio, joka on toteuttanut suojatoimenpiteet, voi tässä tapauksessa pitää ne voimassa, kunnes edellä tarkoitetut muutokset tulevat voimaan.

9 artikla

1. Aromeja, joita ei ole tarkoitettu myytäviksi kuluttajalle, ei saa pitää kaupan, ellei niiden myyntipäällyksessä tai astiassa ole seuraavia helposti näkyviä, selvästi luettavia ja pysyvästi merkittyjä tietoja:

a) valmistajan tai pakkaajan taikka yhteisöön sijoittautuneen myyjän nimi tai toiminimi ja osoite;

b) tavaran myyntinimitys: joko sana "aromi" tai aromin tarkempi nimi tai kuvaus.

Jäsenvaltiot voivat jatkaa kolmen vuoden ajan tämän direktiivin antamisesta tarkempien nimitysten käyttämistä kuvailemaan aromeita, jotka koostuvat aromivalmisteiden ja aromiaineiden seoksista.

Ennen tämän siirtymäkauden päättymistä päätetään 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen siitä, sisällytetäänkö nämä nimitykset tähän direktiiviin;

c) maininta "elintarvikekäyttöön" tai tarkempi maininta siitä elintarvikkeesta, johon aromi on tarkoitettu;

d) luettelo painon mukaan alenevassa järjestyksessä pakkauksessa olevista aromiaine- tai aromivalmisteryhmistä seuraavan luokittelun mukaisesti:

- luontaiset aromiaineet, jos aromiaineet ovat 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan määritelmän mukaisia,

- luontaisten kaltaiset aromiaineet, jos aromiaineet ovat 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan määritelmän mukaisia,

- keinotekoiset aromiaineet, jos aromiaineet ovat 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan määritelmän mukaisia,

- aromivalmisteet, jos valmisteet ovat 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan määritelmän mukaisia,

- paistoaromit, jos aromit ovat 1 artiklan 2 kohdan d alakohdan määritelmän mukaisia,

- savuaromit, jos aromit ovat 1 artiklan 2 kohdan e alakohdan määritelmän mukaisia;

e) jos kysymyksessä on aromiseos, jossa on 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja muita aineita tai valmisteita, luetellaan painon mukaan alenevassa paljousjärjestyksessä seoksen:

- aromiryhmät luokiteltuina tämän kohdan d alakohdan mukaan,

- jokaisen muun aineen tai valmisteen nimet tai soveltuvin osin niiden "ETY"-numerot;

f) merkintä sellaisten aineosien tai aineosaryhmien enimmäismäärästä, joiden määrä elintarvikkeessa on rajoitettu, tai muu riittävä tieto, jonka avulla ostaja kykenee noudattamaan yhteisön säännöksiä tai niiden puuttuessa tätä elintarviketta koskevia kansallisia säännöksiä;

g) merkintä, jonka avulla tavaraerä on tunnistettavissa;

h) nimellismäärä massa- tai tilavuusyksiköin ilmaistuna.

2. Ilmaisua "luontainen" tai muuta samansisältöistä ilmaisua voidaan käyttää ainoastaan aromeista, joissa aromiaines sisältää yksinomaan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan d alakohdan soveltamista.

Jos aromin myyntinimitys sisältää viittauksen elintarvikkeeseen tai aromilähteeseen, ilmaisua "luontainen" tai muuta samansisältöistä ilmaisua ei saa käyttää, ellei aromiaineosaa ole erotettu soveltuvilla fysikaalisilla menetelmillä, entsymaattisilla tai mikrobiologisilla menetelmillä tai perinteisillä ruoanvalmistusmenetelmillä yksinomaan tai lähes yksinomaan siitä elintarvikkeesta tai aromilähteestä, johon viitataan.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 1 kohdan d, e ja f alakohdassa säädetyt maininnat voidaan esittää pelkästään tavaraerään kuuluvissa kauppa-asiakirjoissa, jotka toimitetaan tavaratoimituksen mukana tai ennen sitä, jos merkintä "elintarvikkeen valmistajalle tarkoitettu, ei vähittäismyyntiin" tehdään hyvin näkyvään paikkaan kyseisten tuotteiden pakkauksiin tai astioihin.

4. Jäsenvaltioiden on oltava vahvistamatta tämän artiklan vaatimuksia yksityiskohtaisempia vaatimuksia tavasta, jolla säädetyt maininnat on esitettävä.

Tässä artiklassa säädetyt maininnat on esitettävä ostajan helposti ymmärtämällä tavalla, jollei ostajan tiedonsaantia ole varmistettu muulla tavoin. Tällä säännöksellä ei estetä esittämästä näitä mainintoja eri kielillä.

10 artikla

1. Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa pysyvän elintarvikekomitean käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä enemmistöllä. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

11 artikla

1. Tämä direktiivi koskee myös elintarvikkeissa käytettäviksi tarkoitettuja aromeja ja elintarvikkeita, joita tuodaan yhteisön alueelle.

2. Tämä direktiivi ei kuitenkaan koske aromeja eikä elintarvikkeita, jotka aiotaan viedä yhteisön ulkopuolelle.

12 artikla

1. Jäsenvaltiot eivät saa vedota koostumukseen, aromien merkintöihin tai esiintymiseen elintarvikkeissa kieltääkseen sellaisten aromien pitämisen kaupan tai käytön, jotka täyttävät tämän direktiivin tai 5 artiklassa tarkoitettujen direktiivien vaatimukset, taikka rajoittaakseen tai estääkseen niitä.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei vaikuta kansallisiin säännöksiin, joita sovelletaan silloin, kun 5 artiklassa tarkoitettuja direktiivejä ei ole.

13 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet 18 kuukauden kuluessa sen antamisesta. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Toimenpiteillä on:

- sallittava tämän direktiivin mukaisten aromien pitäminen kaupan ja käyttö kahden vuoden kuluttua direktiivin antamisesta;

- kiellettävä kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta sellaisten aromien pitäminen kaupan ja käyttö, jotka eivät ole tämän direktiivin mukaisia.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei vaikuta niihin kansallisiin säännöksiin, joita silloin, kun 5 artiklassa tarkoitettuja direktiivejä ei ole, sovelletaan tiettyihin aromiryhmiin tai joissa luetellaan ne elintarvikkeet, joihin tämän direktiivin täyttäviä aromeita voidaan käyttää.

14 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 22 päivänä kesäkuuta 1988.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BANGEMANN

(1) EYVL N:o C 144, 13.6.1980, s. 9 ja EYVL N:o C 103, 24.4.1982, s. 7

(2) EYVL N:o C 66, 15.3.1982, s. 117 ja 9 päivänä maaliskuuta 1988 annettu päätös

(3) EYVL N:o C 138, 9.6.1981, s. 42

(4) EYVL N:o L 184, 15.7.1988, s. 67

(5) EYVL N:o L 291, 19.11.1969, s. 9

LIITE I

Enimmäispitoisuudet tietyille nautintavalmiissa elintarvikkeissa esiintyville epäsuotaville aineille, jotka ovat peräisin valmistuksessa käytetyistä aromeista

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

Enimmäispitoisuudet tietyille aromeista tai muista aromaattisia ominaisuuksia omaavista ruoan ainesosista peräisin oleville aineille nautintavalmiissa elintarvikkeissa, joihin aromeja on käytetty

>TAULUKON PAIKKA>