NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 1978,

materiaalisia pituusmittoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 73/362/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen (78/629/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO,

joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon mittauslaitteita ja meteorologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin 71/316/ETY(1), sellaisena kuin se on muutettuna liittymisasiakirjalla, ja erityisesti sen 17, 18 ja 19 artiklan,

sekä katsoo, että

materiaalisia pituusmittoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 19 päivänä marraskuuta 1973 annetun neuvoston direktiivin 73/362/ETY(2) valmistelun ja antamisen jälkeen on kehitetty uusia materiaalisia pituusmittoja; sen vuoksi mainittua direktiiviä on muutettava tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi, ja

komissio alisti 19 päivänä tammikuuta 1978 komitealle lausuntoa varten muutosehdotuksen, jonka tarkoituksena on mittauslaitteisiin kohdistuvien kaupan teknisten esteiden poistamiseksi annettujen direktiivien mukauttaminen tekniikan kehitykseen. Koska lausuntoa ei ole annettu, komissio on direktiivin 71/316/ETY 19 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti ehdottanut neuvostolle päätettäväksi toimenpiteitä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 73/362/ETY liitteessä 3.6, 4.1, 5.1, 6.3, 7.1, 7.2, 7.3, 8, 9.1, 9.2, 9.4 ja 9.5 kohdat tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan yhden vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamat kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä kesäkuuta 1978.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DALSAGER

(1) EGT nr L 202, 6.9.1971, s. 1

(2) EGT nr L 335, 5.12.1973, s. 56

LIITE

3.6 Mittanauhat on valmistettava siten, että reunat ovat käytännössä suorat ja yhdensuuntaiset, kun se on vedetty suoraksi tasaiselle pinnalle.

4.1 Pituusmittojen asteikkojen ja numeroinnin on oltava selviä, säännöllisiä ja pysyviä koko sen nimellispituudella ja tehty siten, että niiden lukeminen on helppoa ja yksikäsitteistä. Kuitenkin muutamat ei-numeroidut jakopiirrot, joiden lukumäärä on pienempi kuin mitan kahden peräkkäisen jakopiirron välillä olevien jakopiirtojen määrä, saavat ulottua mitan päädyssä sijaitsevan päämerkin ulkopuolelle.

5.1 Mittavälineen nimellispituuden on oltava jokin seuraavista pituuksista: 0,5, 1, 1,5, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 m tai 5 m:n kokonainen monikerta.

6.3 Kaikki edellä olevat merkinnät on sijoitettava siten, että ne ovat näkyviä ja luettavia alkaen mitan alkupäästä.

Kuitenkin kansallisen vastuussa olevan viranomaisen hyväksynnällä mittaan kiinteästi liittyvässä osassa voi esiintyä määrättyjä merkintöjä. Kyseisessä tapauksessa ETY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on määriteltävä näiden merkintöjen paikka.

Jos pituusmitan leveys estää ETY-tyyppihyväksyntämerkin sijoittamisen siten, että se on selvästi luettavissa, tällaisena merkkinä voi myös olla sen lisäksi, mitä on säädetty mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin liitteessä I olevassa 3.1 kohdassa, tämän liitteen 3.5 kohdan mukaisesti seuraavat merkit:

- tyylitelty kirjain å,

- selkeä kirjain tai selkeät kirjaimet, jotka osoittavat mikä jäsenvaltio on antanut ETY-tyyppihyväksynnän,

- ETY-tyyppihyväksyntävuoden kaksi viimeistä numeroa,

- ETY-tyyppihyväksynnän viitenumero, (esimerkiksi å F 75 5345).

7. SUURIMMAT SALLITUT VIRHEET

7.1 Tässä direktiivissä määritellyt pituuden mittaamisvälineet on jaettu niiden tarkkuusasteen perusteella kolmeen luokkaan: I, II ja III.

Pituusmitan ETY-ensivakauksessa suurin sallittu positiivinen tai negatiivinen virhe:

a) nimellispituudelle ja

b) mille tahansa kahden muun kuin peräkkäisen asteikkomerkin väliselle etäisyydelle,

on ilmaistava kyseessä olevan pituuden funktiona kaavalla (a + bL) mm, jossa

- L on pituuden arvo metreinä pyöristettynä ylöspäin lähimpään kokonaislukuun;

- a ja b ovat kertoimia, jotka ovat määrätyt kullekin tarkkuusluokalle seuraavan taulukon mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

7.2

7.2.1 Suurin sallittu positiivinen tai negatiivinen virhe niiden jakovälien pituuksien "i" välillä, jotka eivät ylitä 1 cm:ä, on määrätty kullekin mitan tarkkuusluokalle seuraavan taulukon mukaan:

>TAULUKON PAIKKA>

Niissä tapauksissa, joissa jakovälin pituudet ovat suuremmat kuin 1 cm, suurin sallittu virhe on ilmaistava jakovälin pituuden funktiona kaavalla (a + bL) mm, jossa parametrien a ja b arvot ovat samat kuin 7.1 kohdassa ja missä L on kyseisen jakovälin pituus metreissä pyöristettynä lähinnä suurempaan kokonaislukuun.

7.2.2 Suurin sallittu poikkeama kahden peräkkäisen jakovälin pituuksien "i" välillä, jos välien pituudet eivät ylitä 1 cm, on määrätty seuraavassa taulukossa kullekin tarkkuusluokalle:

>TAULUKON PAIKKA>

Niissä tapauksissa, joissa jakovälien pituudet ylittävät 1 cm:n, suurin sallittu poikkeama kahden peräkkäisen jakovälin pituuksille i on ilmaistava jakovälin pituuden funktiona (a + bL) millimetriä, joka on määritelty 7.2.1 kohdassa.

7.3 Kuitenkin sallitaan pääte- tai puolipäätemitoille sen jakovälin, joka rajoittuu mitan päätypintaan, pituuden suurimman sallitun virheen itseisarvolle lisäys:

- 0,1 mm I luokan mitoille,

- 0,2 mm II luokan mitoille,

- 0,3 mm III luokan mitoille.

Sen lisäksi 7.1 ja 7.2.2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia ei voida soveltaa:

- kun toisen muun kuin perättäisen jakopiirron muodostaa mitan päätypinta, kuten alakohdassa 7.1 b kohdassa viitataan ja

- kun toisen perättäisen jakopiirron muodostaa 7.2.2 kohdassa viitattu suurin sallittu itseisarvo.

8. VAKAUSMERKIT

Jokainen pituusmitta on tehtävä siten, että se voidaan varustaa vakausmerkillä, joista on säädetty mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetussa neuvoston direktiivissä. Lähelle mitan alkupäätä itse mittaan tai kiinteään lisäkilpeen on varattava tilaa tätä tarkoitusta varten.

9.1 Lasikuituiset tai muoviset pääte- viiva- tai puolipäätemittanauhat

Mitan nimellispituus on välillä 0,5 ... 100 m.

Jännitysvoima, suuruusluokaltaan 20 N on merkittävä mittaan.

Pääte- tai puolipäätemittojen vapaat päät on varustettava kulumista ehkäisevillä reunuksilla tai heloilla.

Tarkkuusluokat näille mitoille ovat I, II ja III.

9.2 Kiinteät tai puolikiinteät yhtenäiset metallista tai muusta materiaalista valmistetut mitat

Mitan nimellispituus on välillä 0,5 ja 5 m.

Vertailulämpötila voi määrätyissä tapauksissa olla muu kuin 20 °C.

Kyseisiksi mitoiksi luetaan myös nestepinnan määräämiseen tarkoitetut mittakepit.

Mittakepin pää on varustettava iskua ja kulutusta kestävällä metallivahvikkeella tai helalla, joka ei saa iskuissa aiheuttaa kipinöintiä.

Nämä mitat kuuluvat tarkkuusluokkaan I tai II.

9.4 Teräsmittanauhat

9.4.1 Kelauslaitteella varustetut pääte-, piirto- tai puolipäätemitat.

Mittojen nimellispituus on välillä 0,5 ja 10 metriä; Mittanauhojen, joiden nimellispituus on 5 ja 10 metrin välillä mittojen on oltava poikkileikkaukseltaan kaarevia.

Mitta voi sijaita kotelossa, jolloin kotelon on oltava sellainen, että sitä voidaan käyttää varsinaisen mitan jatkeena erityisesti kappaleitten sisäisten dimensioiden mittauksissa;

Tällaisen mitan vapaa pää on varustettava kiinteällä tai liikkuvalla kielellä.

Nämä mitat kuuluvat tarkkuusluokkaan I tai II.

9.4.2 Pääte- tai piirtomitat, jotka on tarkoitettu mittojen omaa nimellispituutta suurempien etäisyyksien mittaamiseen.

Nimellispituuus: 5, 10, 20, 50, 100 tai 200 m.

Jännittävä voima suuruusluokaltaan 50 N on merkittävä mittaan.

Mittojen molemmat päät on varustettava kädensijoilla tai renkailla.

Jos kädensijat tai renkaat on luettu kuuluvaksi mitan nimellispituuteen, on ne rakennettava siten,että niiden liitoskohdat eivät aiheuta vähäisintäkään mittausepätarkkuuden lisääntymistä.

Nämä mitat kuuluvat tarkkuusluokkaan I tai II.

9.4.3 Kelauslaitteella varustetut piirto- tai puolipäätemittanauhat,joita ei ole tarkoitettu omaa nimellispituuttaan pitempien etäisyyksien mittaamiseen.

Nimellispituus on välillä 5 ja 200 metriä.

Vertailulämpötila voi määrätyissä tapauksissa olla jokin muu kuin 20 °C.

Jännittävä voima, suuruusluokaltaan 50 N on merkittävä mittaan.

Mitan vapaa pää on varustettava kädensijalla, renkaalla tai koukulla, joka ei kuulu mukaan mitan nimellispituuteen.

Nämä mitat kuuluvat tarkkuusluokkaan I tai II.

9.5 Puolipäätemittatyyppiset metallista valmistetut luotausnauhat, jotka on varustettu luotipainolla ja jotka on tarkoitettu nestepinnan mittaamiseen

Nimellispituus on välillä 5 ja 50 metriä.

Vertailulämpötila voi määrätyissä tapauksissa olla muu kuin 20 °C.

Jännittävä voima, jonka on oltava riittävä mitan kunnolliseen suoristamiseen, on merkittävä mittaan.

Mitta on jännitettävä luodin avulla, jossa on oltava merkintä sen painosta.

Asteikon aloittavan päämerkin on sijaittava luodin pohjassa. Luodin on oltava sopivaa kokoa ja se ei saa iskuissa aiheuttaa kipinöintiä.

Luodin on oltava kiinteästi tai irroitettavalla tavalla yhdistetty mittanauhaan siten, että sen kiinnitys tai liitos ei saa aiheuttaa mittausepätarkkuuden lisääntymistä.

Mittanauha on koko pituudeltaan oltava jaoitettuna millimetreihin ja asteikon on jatkuttava luodin tasaisella puolella.

Mittausvälineen toinen pää voi olla varustettuna kelauslaitteella.

Nämä mitat kuuluvat tarkkuusluokkaan I tai II.

Kuitenkin mittausvälinettä käytettäessä, luotipainon kanssa suurin sallittu virhe on oltava aina suurempi kuin 0,6 mm.