NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 19 päivänä marraskuuta 1973,

materiaalisia pituusmittoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (73/362/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo, että

materiaalisten pituusmittojen rakennetta ja tarkastusmenetelmiä koskevat velvoittavat säännökset ovat eri jäsenvaltioissa erilaisia ja ovat siten kyseisten mittojen kaupan esteenä; sen vuoksi on tarpeen lähentää näitä säännöksiä, ja

mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetussa neuvoston direktiivissä(1) säädetään mittauslaitteita koskevista menettelyistä ETY-tyyppihyväksynnälle ja ETY-ensivakaukselle; kyseisen direktiivin mukaisesti on tarpeen vahvistaa materiaalisten pituusmittojen tekniset vaatimukset, jotta niitä voitaisiin tuoda maahan, pitää kaupan ja käyttää vapaasti sen jälkeen, kun niille on suoritettu asianmukaiset tarkastukset ja niihin on kiinnitetty määräysten mukaiset merkit ja tunnukset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan liitteessä eriteltyihin materiaalisiin pituusmittoihin.

2 artikla

Ne pituudenmittauslaitteet, joihin voidaan kiinnittää ETY-merkit ja tunnukset, eritellään liitteessä. Niille vaaditaan ETY-tyyppihyväksyntä ja ETY-ensivakaus.

3 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä, estää eikä rajoittaa ETY-tyyppihyväksyntätunnuksella ja ETY-ensivakausmerkillä varustettujen materiaalisten pituusmittojen markkinoille saattamista tai käyttöönottoa.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että niiden tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamat keskeiset kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 1973.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Ib FREDERIKSEN

(1) EYVL N:o L 202, 6.9.1971, s. 1

LIITE

1 Määritelmät

1.1 Materiaaliset pituudenmittauslaitteet, jäljempänä pituusmitat ovat mittauslaitteita, joiden asteikkomerkit on ilmoitettu laillisina pituusyksikköinä.

1.2 Pituusmitan suurin nimellispituus on se suurin pituus, jonka mittaamiseen mitta on tarkoitettu.

1.3 Asteikon päämerkit ovat ne kaksi merkkiä, joiden välisen pituuden mitan "nimellispituus" ilmaisee.

1.4 Pituusmitan asteikko käsittää asteikon päämerkit ja muut merkit.

1.5 Pituusmitta on:

1.5.1 - päätemitta, jos asteikon päämerkit toimivat mitan päätypintoina;

1.5.2 - piirtomitta, jos asteikon päämerkkeinä toimivat viivat, reiät tai muut merkit;

1.5.3 - puolipäätemitta, jos toisena päämerkkinä on mitan päätypinta ja toisena päämerkkinä toimii viiva, reikä tai muu merkki.

2 Materiaalit

Pituusmittojen ja niiden lisälaitteiden on oltava valmistettu materiaalista, joka tavanomaisessa käytössä on riittävän lujaa ja vastustuskykyistä eikä altistu ympäristön vaikutuksien aiheuttamille muutoksille.

Käytetyn materiaalin on oltava sellaista, että:

2.1 Tavanomaisessa käytössä lämpötiloissa, jotka poikkeavat enintään ± 8 °C vertailulämpötilasta, pituuden poikkeamat eivät saa olla suurempia kuin suurimmat sallitut virheet.

2.2 Pituusmittojen, joihin kohdistuu erityinen jännitysvoima, pituuden muutos ei saa ylittää suurinta sallittua virhettä silloin, kun kyseisen jännitteen muutos on 10 %.

3 Rakenne

3.1 Pituusmittojen ja niiden lisälaitteiden on oltava hyvin ja tukevasti rakennettuja ja huolellisesti viimeisteltyjä.

3.2 Pituusmitan poikkileikkauksen ja suuruussuhteiden muodon on oltava sellaiset, että mittauksia voidaan suorittaa tavanomaisessa käytössä tarkkuudella, jota kyseisen mitan tarkkuusluokka edellyttää.

3.3 Pituusmitan päätypintojen on oltava tasaiset. Näiden päätypintojen ja merkkiviivojen on oltava kohtisuorassa mitan pituusakselia vastaan.

3.4 Pääte- ja puolipäätemittojen päätypinnoissa, jotka ovat puuta tai muuta kestävyydeltään samanlaista tai heikompaa materiaalia kuin puu, on oltava helat tai muut vahvisteet, jotka estävät kulumista tai iskuvaurioita ja jotka on tarkoituksenmukaisella tavalla kiinnitetty mittaan.

3.5 Pituusmittojen lisälaitteet kuten yksi tai useampi kiinteitä tai liikkuvia koukkuja, renkaita, kädensijoja, vahvistuslevyjä, niittejä, kieliä, kelauslaitteita tai hienosäätimiä, jotka helpottavat ja laajentavat mittavälineen käyttömahdollisuutta, ovat sallittuja, jos ne eivät aiheuta sekaannuksen vaaraa. Ne on suunniteltava ja kiinnitettävä siten, ettei mittausepätarkkuus voi lisääntyä mittaa tavanomaisesti käytettäessä.

3.6 Mittanauha on valmistettava siten, että sen reunat ovat suorat ja yhdensuuntaiset, kun se on vedetty suoraksi tasaiselle pinnalle.

3.7 Mittanauhojen kelauslaitteet eivät saa aiheuttaa nauhan pysyvää muodonmuutosta.

4 Asteikko ja numerointi

4.1 Asteikkojen ja numerointien on oltava selviä, säännöllisiä, pysyviä ja siten tehtyjä, että niiden lukeminen on varmaa, helppoa ja yksiselitteistä.

4.2 Asteikon jakovälin pituuden on oltava 1 × 10n, 2 × 10n tai 5 × 10n metriä, jossa n on positiivinen tai negatiivinen kokonaisluku tai nolla.

Asteikon jakoväli ei saa ylittää:

- 1 cm, kun mitan nimellispituus on ≤ 2 m,

- 10 cm, kun mitan nimellispituus on > 2 m ja TAULUKON PAIKKA>

7.2 Kuitenkin suurimmat sallitut positiiviset tai negatiiviset virheet jakovälien pituuksille kahden peräkkäisen asteikkomerkin välillä ja suurin sallittu poikkeama kahden peräkkäisen jakovälin pituuksille "i", on vahvistettava kullekin mitan tarkkuusluokalle seuraavan taulukon mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

7.3 Lisäksi päätemitoille tai puolipäätemitoille sallitaan sen jakovälin, joka rajoittuu mitan päätypintaan, pituuden suurimman sallitun virheen itseisarvolle lisäys:

- 0,1 mm luokan I mitoille;

- 0,2 mm luokan II mitoille;

- 0,3 mm luokan III mitoille.

7.4 Suurin sallittu virhe käytössä olevissa pituusmitoissa on kaksi kertaa niin suuri kuin 7.1 kohdassa määritelty suurin sallittu virhe ensivakauksessa.

7.5 Suurimpien sallittujen virheiden arvoja ei saa ylittää seuraavissa vertailuolosuhteissa:

7.5.1 Vertailulämpötilan on oltava tavallisesti 20 °C. Jäljempänä 9 kohdassa tarkoitetuille mitoille voidaan hyväksyä eri vertailulämpötila.

7.5.2 Pituusmitat, joihin kohdistettava mitan jännitysvoima on eritelty jäljempänä 9 kohdassa, on tarkastettava tukemalla ne koko pituudeltaan vaakasuoralle pinnalle, jossa kitkan vaikutus voidaan jättää ottamatta huomioon, ja jännittämällä ne suoraksi käyttäen mitassa ilmoitettua jännitystä.

8. Vakausmerkit

Jokainen pituusmitta on valmistettava siten, että siihen voidaan leimata vakausmerkit, joista säädetään mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetussa neuvoston direktiivissä. Lähelle mitan alkupäätä on varattava tilaa tätä tarkoitusta varten.

9. Direktiivin käsittämät erilaiset pituusmitat

9.1 Lasikuituiset tai muoviset pääte-, viiva- tai puolipäätemitat, mittanauhat.

Mitan nimellispituus on 0,5 ja 50 metriä.

Jännitysvoima, suuruusluokaltaan 20 N, on ilmaistava.

Pääte- tai puolipäätemittojen vapaat päät on varustettava kulumista ehkäisevillä reunuksilla tai heloilla.

Tällaisten mittojen tarkkuusluokat ovat I, II tai III.

9.2 Kiinteät tai puolikiinteät yhtenäiset metallista tai muusta materiaalista valmistetut mitat (mittaamiseen, kun ei vaadita erityistä tarkkuutta).

Mitan nimellispituus on 0,5 ja 5 metriä.

Kyseisten mittojen tarkkuusluokka on II.

9.3 Metallista tai muusta materiaalista tehdyt kokoontaitettavat pituusmitat.

Nimellispituus on 0,5 ja 5 m.

Nivelliitoksien välien on oltava yhtä pitkiä.

Mitan liitoskohtien on oltava siten rakennettuja, että ne eivät aiheuta lisävirhettä, kun mitta avataan vaakasuoraan asentoon, eikä liitoskohdassa aiheudu virhettä, joka olisi suurempi kuin 0,3 mm tarkkuusluokkaan I ja II ja 0,5 mm tarkkuusluokkaan III kuuluville mitoille.

Kyseisten mittojen tarkkuusluokat ovat I, II tai III.

9.4 Teräsmittanauhat

9.4.1 Pienet kelauslaitteella varustetut pääte-, piirto- tai puolipäätemitat.

Mittojen nimellispituus on 0,5 ja 5 metriä.

Mitta voi sijaita kotelossa, jolloin kotelon on oltava sellainen, että sitä voidaan käyttää varsinaisen mitan jatkeena erityisesti kappaleitten sisäisten dimensioiden mittauksissa.

Tällaisen mitan vapaa pää on varustettava kiinteällä tai liikkuvalla kielellä.

Tällaisten mittojen tarkkuusluokat ovat I tai II.

9.4.2 Suuret pääte- tai piirtomitat, jotka on tarkoitettu mittojen omaa nimellispituutta suurempien etäisyyksien mittaamiseen.

Nimellispituus: 5, 10, 20, 50, 100 tai 200 metriä.

Jännittävä voima, suuruusluokaltaan 50 N, on ilmaistava mitassa.

Mittojen molemmat päät on varustettava kädensijoilla tai renkailla.

Jos kädensijat tai renkaat on luettu kuuluviksi mitan nimellispituuteen, ne on valmistettava siten, että niiden liitoskohdat eivät aiheuta vähäisintäkään mittausepätarkkuuden lisääntymistä.

Tällaisten mittojen tarkkuusluokat ovat I tai II.

9.4.3 Suuret kelauslaitteella varustetut piirto- tai puolipäätemittanauhat, joita ei ole tarkoitettu omaa nimellispituuttaan pitempien etäisyyksien mittaamiseen.

Nimellispituus on 5 . . . 100 metriä.

Jännittävä voima, suuruusluokaltaan 50 N, on ilmaistava mitassa.

Mitan vapaa pää on varustettava kädensijalla, renkaalla tai koukulla, joka ei kuulu mukaan mitan nimellispituuteen.

Tällaisten mittojen tarkkuusluokat ovat I tai II.

9.4.4 Puolipäätemittatyyppiset luotausnauhat, jotka on varustettu luotipainolla ja jotka on tarkoitettu nestepinnan mittaamiseen.

Nimellispituus on 5 . . . 50 metriä.

Vertailulämpötila voi tietyissä tapauksissa olla muu kuin 20 °C.

Jännittävä voima on merkittävä mittaan. Tämän jännittävän voiman on oltava luodin painon mukainen. Luodissa on oltava merkintä sen painosta.

Asteikon aloittavan päämerkin on sijaittava luodin pohjassa. Luodin on oltava sopivaa kokoa, riittävän painava mitan kunnolliseen suoristamiseen ja se on oltava tehty materiaalista, joka ei iskuissa aiheuta kipinöitä.

Luodin on oltava kiinteästi tai irroitettavalla tavalla yhdistetty mittanauhaan siten, että sen kiinnitys tai liitos ei aiheuta mittausepätarkkuuden lisääntymistä.

Mittanauhan on koko pituudeltaan oltava jaotettu millimetreihin, ja asteikon on jatkuttava luodin tasaisella puolella.

Mitan toinen pää voi olla varustettu kelauslaitteella.

Tällaisten mittojen tarkkuusluokat ovat I tai II.

Kuitenkin, mittausvälinettä käytettäessä luotipainon kanssa suurimman sallitun virheen on oltava aina suurempi kuin 0,6 mm.

9.5 Yhtenäiset metalliset pituusmitat tarkkaan mittaamiseen:

- kiinteät tai puolikiinteät (nimellispituus on 0,5 ja 5 m), joita erityisesti käytetään mittakeppeinä,

- taipuisat (nimellispituus on 1 ja 200 m).

Vertailulämpötila voi tietyissä tapauksissa olla muu kuin 20 °C.

Kiinteiden mittatankojen pää on varustettava iskun- ja kulutuksenkestävällä vahvikkeella tai helalla.

Taipuisien mittojen vapaa pää on varustettava renkaalla, kädensijalla tai koukulla, joka ei sisälly mitan nimellispituuteen.

Jännittävä voima, suuruusluokaltaan 50 N, on merkittävä taipuisiin mittoihin.

Tällaisten mittojen tarkkuusluokat ovat I tai II.

(1) EYVL N:o L 243, 29.10.1971, s. 29