NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 29 päivänä syyskuuta 1970,

sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta elokuvatuotannon itsenäisenä ammatinharjoittajana (70/451/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 54 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 63 artiklan 2 ja 3 kohdan,

ottaa huomioon sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamiseksi annetun yleisen toimintaohjelman (1) ja erityisesti sen III ja IV osaston,

ottaa huomioon palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitusten poistamiseksi annetun yleisen toimintaohjelman (2) ja erityisesti sen III ja V osaston,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (3),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (4),

sekä katsoo, että

tämä direktiivi koskee elokuvatuotannon itsenäistä ammatinharjoittamista ISIC-ryhmässä 841 luetelluissa elinkeinoissa; tuottajalle palveluja toimittavien studioiden tai yritysten toimintaa samoin kuin elokuvan tuotantoon suoraan tuottajan alaisuudessa osallistuvien henkilöiden toimintaa säädellään erityisissä laeissa; tästä syystä niitä käsitellään toisissa direktiiveissä,

sen jäsenvaltion myöntämä tuki, josta tämän direktiivin tarkoittama edunsaaja on peräisin, ei perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaan saa vääristää sijoittautumisen edellytyksiä, ja

sijoittautumisvapautta koskevien rajoitusten poistamiseksi annetun yleisen toimintaohjelman määräysten mukaisesti sellaiset rajoitukset, jotka koskevat oikeutta liittyä ammatillisiin ja toimialajärjestöihin, on poistettava, jos tämän oikeuden käyttäminen välttämättä kuuluu ammatin harjoittamiseen,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on poistettava 2 artiklassa mainittuun toiminnan aloittamiseen ja sen harjoittamiseen kohdistuvat sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitusten poistamiseksi annettujen yleisten toimintaohjelmien II osastossa tarkoitetut rajoitukset mainittujen ohjelmien I osastossa tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden tai yhtiöiden, jäljempänä `edunsaajat`, osalta.

2 artikla

Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamiseksi annetun yleisen toimintaohjelman liitteessä IV tarkoitetusta toiminnasta (luokasta 841 ryhmästä 84) elokuvatuotannon itsenäiseen ammatinharjoittajaan.

Säännöksiä ei sovelleta elokuvan tuotantoon suoraan tuottajan kanssa osallistuvien henkilöiden toimintaan.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on poistettava erityisesti rajoitukset, jotka:

a) estävät edunsaajia sijoittautumasta tai tarjoamasta palveluja vastaanottavassa maassa samoin edellytyksin ja oikeuksin kuin tuon valtion kansalaiset;

b) ovat seurausta hallintokäytännöstä, jonka vaikutuksesta edunsaajia kohdellaan syrjivästi verrattuna kyseisen maan kansalaisiin.

2. Erityisesti on poistettava rajoitukset, joilla estetään tai rajoitetaan edunsaajien mahdollisuutta sijoittautua tai tarjota palveluja seuraavasti:

a) Belgiassa:

- vaatimus pitää hallussaan "carte professionnelle" -asiakirjaa (19 päivänä helmikuuta 1965 annetun lain 1 artikla;

- edellytys, että elokuvien tuottajat, luonnolliset tai oikeushenkilöt, ovat Belgian kansalaisia tai että on olemassa vastavuoroisia sopimuksia (23 päivänä lokakuuta 1963 annettu "Arrêté royal", 3 artiklan 1 kohdan a alakohta) ja edellytys, että uutiselokuvien tuottajat, luonnolliset tai oikeushenkilöt, ovat Belgian kansalaisia (23 päivänä lokakuuta 1963 annettu "Arrêté royal", 3 artiklan 2 kohdan a alakohta);

b) Ranskassa:

- vaatimus pitää hallussaan "carte d'identité d'étranger commerçant" -asiakirjaa (12 päivänä marraskuuta 1938 annettu "décret-loi", 8 päivänä lokakuuta 1940 annettu laki, 14 päivänä huhtikuuta 1954 annettu laki, 9 päivänä heinäkuuta 1959 annettu "décret" n:o 59-852);

- edellytys, että tuotantotukea haluavan henkilön on oltava Ranskan kansalainen (30 päivänä joulukuuta 1959 annetun "décret"-säädöksen n:o 59-1512 14 artikla);

- rajoitus, jolla estetään oikeus uusia kaupallinen vuokrasopimus (30 päivänä syyskuuta 1953 annetun "décret"-säädöksen 38 artikla);

c) Italiassa:

- edellytys, että tuottajat, luonnolliset tai oikeushenkilöt ovat Italian kansalaisia (4 päivänä marraskuuta 1965 annettu laki n:o 1213);

d) Luxemburgissa:

- rajoitettu ulkomaalaisille myönnettyjen lupien voimassaoloaika (2 päivänä kesäkuuta 1962 annetun lain 21 artikla):

4 artikla

Jäsenvaltiot eivät saa myöntää kansalaisilleen, jotka siirtyvät johonkin toiseen jäsenvaltioon harjoittaakseen jotakin 2 artiklassa tarkoitettua toimintaa, sellaista tukea, joka vääristäisi sijoittautumisen edellytyksiä.

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että edunsaajilla on oikeus liittyä ammatillisiin tai toimialajärjestöihin samoin edellytyksin, oikeuksin ja velvollisuuksin kuin oman maan kansalaisilla.

2. Oikeuteen liittyä ammatillisiin tai toimialajärjestöihin on kuuluttava vaalikelpoisuus ja oikeus tulla valituksi johtaviin tehtäviin yhteisössä. Nämä tehtävät voidaan kuitenkin varata oman maan kansalaisille, jos kyseisellä yhteisöllä on lain tai asetuksen nojalla julkisia tehtäviä.

3. Luxemburgin suurherttuakunnassa "Chambre de commerce" -yhteisön tai "Chambre des métiers" -yhteisön jäsenyys ei oikeuta edunsaajia osallistumaan niiden hallintoelinten vaaliin.

6 artikla

1. Jos vastaanottava jäsenvaltio edellyttää kansalaisiltaan 2 artiklassa tarkoitetun toiminnan aloittamista tai harjoittamista varten todistusta hyvästä maineesta sekä siitä, etteivät he ole olleet konkurssissa, tai jommankumman mainituista todistuksista, tuon valtion on hyväksyttävä muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta riittäväksi todisteeksi ote rikosrekisteristä tai ellei tällaista ole, sen maan, josta asianomainen on peräisin tai josta hän tulee, toimivaltaisten oikeus- tai hallintoviranomaisten antama muu vastaava todistus siitä, että kyseiset vaatimukset täyttyvät.

Jos se maa, josta asianomainen on peräisin tai josta hän tulee, ei anna todistusta, ettei asianomainen ole ollut konkurssissa, sen sijasta voidaan antaa valaehtoinen ilmoitus, jonka asianomainen antaa sen maan, josta hän on peräisin tai josta hän tulee, oikeus- tai hallintoviranomaiselle, notaarille tai toimivaltaiselle ammatilliselle tai toimialayhteisön toimielimelle.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti annetut asiakirjat eivät niitä esitettäessä saa olla kolmea kuukautta vanhempia.

3. Jäsenvaltioiden on 7 artiklassa asetetussa määräajassa nimettävä ne toimivaltaiset toimielimet ja viranomaiset, jotka ovat oikeutettuja antamaan näitä asiakirjoja, ja ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille ja komissiolle välittömästi.

4. Jos vastaanottava jäsenvaltio vaatii todistuksen vakavaraisuudesta, kyseisen valtion on katsottava valtion, josta asianomainen on peräisin tai josta hän tulee, pankkien antamien todistusten vastaavan sen omalla alueella annettuja todistuksia.

7 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet voimaan kuuden kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 29 päivänä syyskuuta 1970.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. von BRAUN

(1) EYVL N:o 2, 15.1.1962, s. 36/62

(2) EYVL N:o 2, 15.1.1962, s. 32/62

(3) EYVL N:o C 65, 5.6.1970, s. 11

(4) EYVL N:o C 28, 9.3.1970, s. 5