KOMISSION ASETUS (ETY) N:o 821/68,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 1968,

vientituen myöntämiseen sovellettavasta kuorittujen viljanjyvien ja pyöristettyjen viljanjyvien määritelmästä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 13 päivänä kesäkuuta 1967 annetun neuvoston asetuksen N:o 120/67/ETY(1) ja erityisesti sen 16 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo, että

vientituessa on otettava huomioon mainittua tukea saavan viljasta jalostetun tuotteen laatu niin, että vältetään laadultaan heikompien tuotteiden viennin edistäminen valtion varoilla; tätä varten on tarpeen vahvistaa täsmällisellä, jokaisessa jäsenvaltiossa sovellettavalla tavalla määritelmä viljanjyville, jotka voivat saada kuorituille jyville ja pyöristetyille jyville myönnettävää vientitukea, ja

tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vientitukea myönnettäessä pyöristettyinä jyvinä ja kuorittuina jyvinä pidetään jyviä, joilla on liitteessä luetellut ominaisuudet.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1968.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä kesäkuuta 1968.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean REY

(1) EYVL N:o 117, 13.6.1967, s. 2269/67

LIITE

KUORITTUJEN (ESIKUORITTUJEN TAI KUORITTUJEN) JYVIEN JA PYÖRISTETTYJEN JYVIEN MÄÄRITELMÄ

A. Kuorittuihin jyviin kuuluvat esikuoritut ja kuoritut jyvät:

1. Esikuorittuja jyviä ovat:

viljanjyvät, joista on poistettu niiden hedelmänseinä, tai suojuslehtiset viljanjyvät (katso selittäviä huomautuksia nimikkeessä 10.03 jyvät), joista on poistettu tiukasti hedelmänseinässä kiinni olevat suojuslehdet - esimerkiksi vihneellinen ohra - tai suojuslehdet, jotka ympäröivät jyviä niin tiukasti, että suojuslehtiä ei voi irrottaa puimalla tai muulla tavoin kuten kauralla.

2. Kuorittuja jyviä ovat:

jyvät (ohralla jyvät, joista suojuslehdet on poistettu), joista on poistettu suurin osa niiden hedelmänseinästä ja niiden siemenkuoresta (testa).

B. Pyöristettyihin jyviin kuuluvat:

a) jyvät, jotka vastaavat seuraavaa määritelmää:

pyöristetyt viljanjyvät, ensisijaisesti ohranjyvät, joista on poistettu kokonaan niiden helpeet, hedelmänseinä, alkio ja suurin osa niiden kuoresta ja aleuronikerroksesta ja jotka ovat tasakokoisia ja muodoltaan pyöristettyjä,

b) ja jotka täyttävät lisäksi seuraavat vaatimukset:

1. Määritelmän mukainen helpeiden poisto, esikuoriminen ja kuoriminen;

2. Jyvien säännöllisyys:

a) 75 % jyvistä ei saa olla yli 20 % dm:stä

b) 94 % jyvistä, jotka on lisätty asteittaisesti 3 ja 97 %:n välillä, ei saa olla yli 30 % dm:stä,

c) 100 % jyvistä ei saa olla yli 50 % dm:stä.

Säännöllisyyden määritys seulomalla pyöreäreikäisellä seulalla

dm: mediaani, joka on määritetty seulonnan tuloksista saadun käyrän perusteella seulonnan vaiheessa, jossa 50 % tuotteesta on läpäissyt seulan.

Seulonta

Välineistö:

- pyöreäreikäisten seulojen sarja (läpimitta 200 mm, reikien läpimitta: 4,0 1,0 mm 0,25 mm:n välein);

- seulontakone - seulonta on tehtävä käsin; seulonnan apuvälineet (sivultaan 20 mm:n pituiset kumikuutiot);

- analyysivaaka.

Suorittaminen:

Kuorittu ohra sihdataan tavallisesti 6 erilaisen seulan läpi; seulasarja on suljettu alhaalta ja ylhäältä niin, että suurireikäisin seula on ylimpänä; ylimmän ja alimman seulan on oltava tyhjiä seulonnan jälkeen.

Kaksi kuoritun ohran näytettä, joiden tarkistettu paino on 50 100 g, seulotaan käsin vähintään 5 minuutin ajan käyttämällä apuna kumikuutioita.

Seulonnassa tartutaan seulasarjaan käsin ja sitä ravistellaan lähes vaakasuorin liikkein 120 kertaa minuutissa niin, että jokaisen ravistusliikkeen ulottuvuus on noin 70 mm. Tämä edestakainen liike keskeytetään joka minuutti kolme kertaa tehtävällä kiertoliikkeellä. Seulontajäännökset punnitaan 0,1 g:n tarkkuudella ja ne ilmaistaan prosentteina seulotusta, kokonaislukujen tarkkuudella punnitusta tuotteesta, ja lasketaan keskiarvot.

Prosentteina ilmaistut seulontajäännösten keskiarvot on laskettava yhteen alkaen suurireikäisimmän tyhjän seulan jäännöstä ilmaisevasta arvosta 0 %. Yhteenlasketut prosentit ∈ (%) sekä vastaavat seulojen reikien koot merkitään koordinaattiakseleihin millimetripaperille ∈ (%) y-akseleihin ja reikien läpimitat millimetreinä x-akseleihin.

Käyrästä, jossa pisteet on yhdistetty suorilla viivoilla, saadaan reikien läpimitan millimetrin sadasosissa ilmaistu mediaani (dm), joka vastaa yhteenlaskettujen prosenttien arvoa ∈ (%) = 50.