NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 15 päivänä lokakuuta 1968,

itsenäisten ammatinharjoittajien toimintaan elintarvike- ja juomateollisuudessa (ISIC pääryhmät 20 ja 21) sovellettavista, siirtymätoimenpiteitä koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä (68/366/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 54 artiklan 2 kohdan, 57 artiklan, 63 artiklan 2 kohdan ja 66 artiklan,

ottaa huomioon sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamiseksi annetun yleisen toimintaohjelman (1) ja erityisesti sen V osaston toisen ja kolmannen kohdan,

ottaa huomioon palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitusten poistamiseksi annetun yleisen toimintaohjelman (2) ja erityisesti sen VI osaston toisen ja kolmannen kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (3),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (4),

sekä katsoo, että

yleisissä toimintaohjelmissa määrätään rajoitusten poistamisesta ja edellytetään selvitettäväksi, tulisiko tällaista poistamista edeltää, siihen liittyä tai sitä seurata tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroinen tunnustaminen sekä kyseisen toiminnan aloittamista ja sen harjoittamista koskevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten yhteensovittaminen, sekä tuleeko tarvittaessa päättää siirtymätoimenpiteistä kunnes tällainen tunnustaminen tai yhteensovittaminen on toteutettu,

kaikki jäsenvaltiot eivät aseta edellytyksiä elintarvike- ja juomateollisuuden aloittamiselle ja sen harjoittamiselle; pienteollisuuden määritelmä ja siten jako pienteollisuuden toiminnan ja teollisuuden toiminnan välillä vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen; lisäksi joissakin tapauksissa on vapaus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa pienteollisuuden toimintaa, toisissa tapauksissa on ankarampia säännöksiä, joissa edellytetään toiminnan aloittamista ja sen harjoittamista varten muodollista pätevyyttä,

yleisiä toimintaohjelmia hyväksyessään neuvosto havaitsi pienteollisuuden yhteydessä yhteensovittamisen ja tunnustamisen aiheuttavan ongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii yksityiskohtaista valmistelua,

tästä johtuen ei ole mahdollista toteuttaa säädettyä yhteensovittamista samanaikaisesti rajoitusten poistamisen kanssa; tällainen yhteensovittaminen täytyy toteuttaa myöhemmin,

vaikka yhteensovittamista ei ole suoritettu välittömästi, on kuitenkin suotavaa helpottaa sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden saavuttamista kyseisen toiminnan osalta päättämällä yleisissä toimintaohjelmissa ennakoidun kaltaisista siirtymätoimenpiteistä; tämä tulisi tehdä ensisijaisesti, että voitaisiin välttää erityisten vaikeuksien syntyminen niiden jäsenvaltioiden kansalaisille, joissa ei ole asetettu tällaisen toiminnan aloittamiselle mitään edellytyksiä,

tällaisten vaikeuksien ehkäisemiseksi siirtymätoimenpiteiden pääasiallisena sisältönä tulee olla, että niissä vastaanottavissa valtioissa, joissa on määräyksiä tällaisen toiminnan aloittamisesta, hyväksytään riittäväksi todisteeksi pätevyydestä kyseisen toiminnan aloittamista varten, että toimintaa on harjoitettu riittävän kauan jäsenvaltiossa, josta henkilö tulee, ja siten, että aika, milloin aikaisempaa koulutusta ei vaadita, on ollut riittävän äskettäin sen varmistamiseksi, että asianomaisella on vastaanottavan maan omilta kansalaisiltaan vaatimat ammatilliset tiedot; nimenomaisesti määriteltyyn toimintaan sovellettavissa siirtymätoimenpiteissä voidaan samalla säätää, että jäsenvaltiot tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista valmisteltaessa, hyväksyvät vastedes toisen jäsenvaltion ammatilliseen rekisteriin kirjoittautumisen riittäväksi todisteeksi siitä, että asianomaisella on riittävät tiedot ja taidot,

ISIC pääryhmiin 23-40 (teollisuus ja pienteollisuus) kuuluvien itsenäisten ammatinharjoittajien toiminnan osalta neuvosto on jo antanut direktiivin siirtymätoimenpiteistä (5), ja tämä direktiivi on yhdenmukaistettava mainittujen siirtymätoimenpiteiden kanssa,

koska eri jäsenvaltioissa määritellään eri tavoin sellainen elinkeinotoiminta, jota sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden saavuttamisesta itsenäisten ammatinharjoittajien toiminnassa elintarvike- ja juomateollisuudessa (ISIC pääryhmät 20 ja 21) 15 päivänä lokakuuta 1968 annettu neuvoston direktiivi (6) koskee, voidaan toimintaa, jota yhdessä valtiossa pidetään elintarvike- tai juomateollisuuteen kuuluvana, pitää toisessa valtiossa vähittäiskaupan tai henkilöasiakaspalvelualan toiminnan alaan kuuluvana; kaikkien tällaisista eroavuuksista aiheutuvien vaikeuksien ratkaisemiseksi tulisi kussakin tapauksessa ottaa huomioon vastaanottavan maan lainsäädäntöön sisältyvät määritelmät tapaukseen soveltuvan siirtymätoimenpiteistä annetun direktiivin määrittämiseksi,

sen välttämiseksi, että henkilöt, jotka eivät täytä niitä edellytyksiä, jotka tämän toiminnan aloittamiselle ja sen harjoittamiselle on asetettu siinä valtiossa, josta he tulevat, siirtyvät suhteettomassa määrin valtioihin, joissa kyseisen toiminnan aloittamiselle ei ole asetettu minkäänlaisia edellytyksiä, olisi säädettävä, että tällaisilla valtioilla on oikeus vaatia tarvittaessa yhden tai useamman toiminnan osalta, että muiden jäsenvaltioiden kansalaiset osoittavat kelpoisuutensa harjoittaa kyseistä toimintaa siinä valtiossa, josta he tulevat,

kuitenkin tällaisia oikeuksia on syytä myöntää erityisen varovaisesti, sillä niiden liian yleinen soveltaminen saattaa olla esteenä liikkumisvapaudelle; tämän vuoksi niiden tulisi olla rajattuja sekä kestoltaan että laajuudeltaan ja, kuten perustamissopimuksessa yleisesti määrätään suojatoimenpiteiden myöntämisestä, tällaisen oikeuden myöntäminen kuuluu komissiolle, ja

tässä direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden pääasiallinen tarkoitus häviää kyseiseen toimintaan ryhtymiselle ja sen harjoittamiselle asetettujen edellytysten yhteensovittamisen ja tutkintotodistusten, todistusten ja muiden kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisen tunnustamisen myötä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava jäljempänä olevien säännösten mukaisesti seuraavat siirtymätoimenpiteet itsenäisenä ammatinharjoittajana elintarvike- ja juomateollisuuden toiminnan aloittamista aikovien, yleisten toimintaohjelmien I osastossa tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden tai yhtiöiden, jäljempänä `edunsaajat`, sijoittautumisen tai palvelujen tarjoamisen osalta alueellaan.

2. Kyseinen toiminta on sitä toimintaa, jota tarkoitetaan sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden saavuttamisesta itsenäisten ammatinharjoittajien toiminnassa elintarvike- ja juomateollisuudessa (ISIC pääryhmät 20 ja 21) 15 päivänä lokakuuta 1968 annetussa neuvoston direktiivissä.

2 artikla

Jos jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tietty toiminta ei kuulu elintarvike- tai juomateollisuuden vaan pikemminkin vähittäiskaupan tai henkilöasiakaspalvelutoimintaan, sovelletaan tähän toimintaan tuossa jäsenvaltiossa asianmukaista kyseisen toiminnan yksityiskohtaiset siirtymäsäännökset sisältävää direktiiviä.

3 artikla

Jäsenvaltioiden, joissa jonkin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi edellytetään tiettyä pätevyystodistusta, on huolehdittava, että jokainen tähän elinkeinoon hakeutuva edunsaaja saa tiedot säännöksistä, jotka koskevat sen elinkeinon harjoittamista, jota hän aikoo harjoittaa, ennen kuin hän sijoittautuu tai alkaa harjoittaa toimintaa väliaikaisesti.

4 artikla

1. Jos jäsenvaltiossa johonkin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi edellytetään yleisiä, kaupallisia tai ammatillisia tietoja ja taitoja, tulee tämän jäsenvaltion hyväksyä, ellei tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa toisin säädetä, riittäväksi näytöksi tällaisista tiedoista ja taidoista, että kyseistä toimintaa on harjoitettu toisessa jäsenvaltiossa jokin seuraavista ajanjaksoista:

a) kuusi peräkkäistä vuotta joko itsenäisesti tai yrityksen toiminnasta vastaavana johtajana,

b) kolme peräkkäistä vuotta joko itsenäisesti tai yrityksen toiminnasta vastaavana johtajana, jos edunsaaja osoittaa saaneensa kyseiseen toimintaan aikaisemman vähintään kolmivuotisen koulutuksen, josta todisteena on valtion hyväksymä todistus tai todistus, jonka toimivaltainen ammatillinen tai toimialayhteisön toimielin katsoo täysin täyttävän sille asettamansa vaatimukset,

c) kolme peräkkäistä vuotta itsenäisesti, jos edunsaaja osoittaa harjoittaneensa kyseistä toimintaa ainakin viisi vuotta muutoin kuin itsenäisesti, tai

d) viisi peräkkäistä vuotta johtajana, joista vähintään kolme vuotta teknisissä tehtävissä vastuullaan yksi tai useampia yrityksen osastoja, jos edunsaaja osoittaa saaneensa kyseiseen toimintaan aikaisemman vähintään kolmivuotisen koulutuksen, josta on todisteena valtion hyväksymä todistus tai todistus, jonka toimivaltainen ammatillinen toimielin katsoo täysin täyttävän sille asettamansa vaatimukset.

Edellä a ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toiminnan harjoittamisen päättymisestä ei ole saanut kulua kymmentä vuotta enempää ennen 5 artiklan 3 kohdassa säädetyn hakemuksen jättöpäivää. Milloin jäsenvaltiossa on kuitenkin säädetty omia kansalaisia koskeva lyhyempi määräaika, voidaan tätä määräaikaa soveltaa myös edunsaajiin.

2. Saksan liittotasavallan on hyväksyttävä meijerin tai maidonjalostusyrityksen teknisen johtajan toiminnan aloittamisen ja harjoittamisen osalta riittäväksi näytöksi kyseisen toiminnan harjoittaminen toisessa jäsenvaltiossa jokin seuraavista ajanjaksoista:

a) kahdeksan peräkkäistä vuotta joko itsenäisesti tai yrityksen johtamisesta vastuullisena edellyttäen, ettei kyseisen toiminnan harjoittamisen päättymisestä ole kulunut enempää kuin kymmenen vuotta ennen 5 artiklan 3 kohdassa säädetyn hakemuksen jättöpäivää; tai

b) neljä peräkkäistä vuotta joko itsenäisesti tai yrityksen johtamisesta vastuullisena tai kuusi peräkkäistä vuotta johtajana, joista vähintään kolme vuotta teknisissä asiantuntijatehtävissä vastuullaan yksi tai useampia yrityksen osastoista, edunsaajan osoittaessa saaneensa kyseiseen toimintaan aikaisempaa koulutusta vähintään kolmen vuoden ajan, mistä on todisteena valtion hyväksymä todistus tai todistus, jonka toimivaltainen ammatillinen toimielin katsoo täysin täyttävän sille asettamansa vaatimukset.

3. Vauvojen ja lasten erikoisruokia tai dieettiruokia valmistavan yrityksen teknisen johtajan toimeen tarvittavan ammattipätevyyden voi asianomainen henkilö Italiassa osoittaa toisessa jäsenvaltiossa annetulla tutkintotodistuksella, joka siltä osin kuin on kyse sen saavuttamiseksi vaadittavasta tasosta ja ammatillisesta koulutuksesta, vastaa Italian lainsäädännön mukaan vaadittavaa tutkintotodistusta ja antaa asianomaiselle luvan rekisteröityä erityiseen ammatilliseen rekisteriin vain kyseistä toimintaa varten. Asianomaisen tulee samalla osoittaa harjoittaneensa toimintaa kyseisellä toimialalla toisessa jäsenvaltiossa itsenäisesti, yrityksen johtamisesta vastaavana tai teknisenä johtajana vähintään kolme peräkkäistä vuotta.

5 artikla

Edellä 4 artiklaa sovellettaessa:

1. Jos jäsenvaltiossa jonkin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ammatin harjoittamisen aloittaminen tai sen harjoittaminen edellyttää yleisiä, kaupallisia tai ammatillisia tietoja tai taitoja, kyseisen valtion on komission avustuksella tiedotettava muille jäsenvaltioille tälle ammatille ominaiset piirteet (ammattiin sisältyvän toiminnan kuvaus).

2. Sen maan, josta edunsaaja tulee, tähän tarkoitukseen nimeämän toimivaltaisen viranomaisen on todistettava edunsaajan tosiasiallisesti harjoittaman ammattitoiminnan laatu ja kesto. Todistukset on laadittava ottaen huomioon sen jäsenvaltion toimittama virallinen kuvaus kyseisestä ammatista, jossa edunsaaja haluaa harjoittaa kyseistä ammattia pysyvästi tai väliaikaisesti.

3. Vastaanottavan jäsenvaltion on myönnettävä lupa harjoittaa kyseistä toimintaa asianomaisen henkilön hakemuksesta edellyttäen, että todistuksen mukainen toiminta on yhdenmukaista 1 kohdan mukaisesti ilmoitetun toiminnan kuvauksen pääpiirteiden kanssa, ja edellyttäen, että tämän valtion määräyksissä asetetut kaikki muut edellytykset täyttyvät.

6 artikla

1. Jos jäsenvaltiossa ei edellytetä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan aloittamista tai sen harjoittamista varten yleisiä, kaupallisia tai ammatillisia tietoja tai taitoja, valtio voi, milloin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoston direktiivin soveltamisesta aiheutuu vakavia vaikeuksia, pyytää komissiolta rajoitetuksi ajaksi ja koskien yhtä tai useampaa määrättyä toimintaa oikeutta vaatia sen alueella tätä toimintaa harjoittamaan aikovia muiden jäsenvaltioiden kansalaisia osoittamaan, että heillä on siinä maassa, josta he tulevat, tällaiseen toimintaan vaadittava pätevyys. Tätä oikeutta ei tule käyttää sellaisen henkilön suhteen, joka tulee valtiosta, jossa kyseisen toiminnan aloittamiseksi ei edellytetä todistetta erityisistä tiedoista, eikä sellaisen henkilön suhteen, joka on asunut vastaanottavassa valtiossa vähintään viisi vuotta.

2. Komissio määrittelee asianomaisen asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä edellytykset, joilla tämän artiklan 1 kohdan mukainen oikeus myönnetään, sekä antaa yksityiskohtaiset säännöt sen soveltamisesta.

3. Mikäli 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoston direktiivin soveltamisesta aiheutuu vakavia vaikeuksia, komissio voi antaa Luxemburgin suurherttuakunnalle oikeuden lykätä komission määräämäksi ajaksi ja sen asettamin edellytyksin tämän direktiivin 4 artiklan säännösten soveltamista yhden tai useamman tietyn toiminnan osalta.

7 artikla

Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan kunnes kyseiseen toimintaan ryhtymistä ja sen harjoittamista koskevien kansallisten säännösten yhteensovittamisesta annetut säännökset tulevat voimaan.

8 artikla

Jäsenvaltioiden on 9 artiklassa asetetussa määräajassa nimettävä ne viranomaiset ja toimielimet, jotka ovat toimivaltaisia antamaan edellä mainitut todistukset, sekä ilmoitettava tästä välittömästi muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

9 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet voimaan kuuden kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta saamisesta ja ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle.

10 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

11 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa lokakuun 15 päivänä 1968.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. SEDATI

(1) EYVL N:o 2, 15.1.1962, s. 36/62

(2) EYVL N:o 2, 15.1.1962, s. 32/62

(3) EYVL N:o 23, 5.2.1966, s. 349/66

(4) EYVL N:o 14, 25.1.1966, s. 206/66

(5) EYVL N:o 117, 23.7.1964, s. 1863/64

(6) EYVL N:o L 260, 22.10.1968, s. 9