NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 15 päivänä lokakuuta 1968,

jäsenvaltioiden työntekijöiden ja heidän perheidensä liikkumista ja oleskelua yhteisön alueella koskevien rajoitusten poistamisesta (68/360/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 49 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo, että

työntekijöiden vapaata liikkuvuutta yhteisön alueella koskevat säännökset on vahvistettu 15 päivänä lokakuuta 1968 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1612/68(3); näin ollen on toteutettava yhteisön alueella liikkumista ja oleskelua koskevien rajoitusten poistamiseksi toimenpiteet, jotka ovat niiden oikeuksien ja etujen mukaisia, jotka mainitun asetuksen mukaan kuuluvat minkä tahansa jäsenvaltion kansalaisille, jotka muuttavat saadakseen työpaikan, sekä heidän perheenjäsenilleen,

oleskelua koskevissa säännöksissä on kaikin mahdollisin tavoin saatettava muiden jäsenvaltioiden työntekijät ja heidän perheenjäsenensä yhdenvertaiseen asemaan omien kansalaisten kanssa, ja

ulkomaalaisten liikkumista ja oleskelua koskevien, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvien erityistoimenpiteiden yhteensovittamisesta säädetään perustamissopimuksen 56 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi 25 päivänä helmikuuta 1964 annetussa neuvoston direktiivissä(4),

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on poistettava tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin liikkumista ja oleskelua koskevat rajoitukset jäsenvaltioiden kansalaisilta ja heidän perheenjäseniltään, joihin sovelletaan asetusta (ETY) N:o 1612/68.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä 1 artiklassa tarkoitetuille kansalaisille oikeus poistua alueeltaan ottaakseen vastaan palkatun työn ja toimiakseen siinä jonkin toisen jäsenvaltion alueella. Tätä oikeutta käytetään yksinkertaisesti esittämällä voimassa oleva henkilötodistus tai passi. Perheenjäsenillä on oltava sama oikeus kuin jäsenvaltion kansalaisella, jonka huollettavina he ovat.

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä lainsäädäntönsä mukaisesti näille henkilöille henkilötodistus tai passi, jossa erikseen mainitaan haltijan kansalaisuus, tai uudistettava se.

3. Passin on oltava voimassa ainakin kaikissa jäsenvaltioissa sekä niissä maissa, joiden kautta sen haltijan on kuljettava matkustaessaan toiseen jäsenvaltioon. Jos passi on ainoa asiakirja, jonka avulla henkilö saa laillisesti poistua maasta, sen voimassaoloajan on oltava vähintään viisi vuotta.

4. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia 1 artiklassa tarkoitetuilta kansalaisilta maastapoistumisviisumia tai asettaa vastaavaa vaatimusta.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on sallittava 1 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden maahan pääsy esittämällä vain voimassaoleva henkilötodistus tai passi.

2. Maahantuloviisumia tai vastaavaa asiakirjaa ei vaadita, lukuun ottamatta niitä perheenjäseniä, jotka eivät ole jonkin jäsenvaltion kansalaisia. Jäsenvaltioiden on kaikin tavoin helpotettava näille henkilöille välttämättömien viisumien saantia.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä alueellaan oleskeluoikeus 1 artiklassa tarkoitetuille henkilöille, jotka voivat esittää 3 kohdassa luetellut asiakirjat.

2. Todisteeksi oleskeluoikeudesta on annettava asiakirja nimeltä "ETY:n jäsenvaltion kansalaisen oleskelulupa". Siinä on oltava mainita siitä, että se on annettu soveltaen asetusta (ETY) N:o 1612/68 ja jäsenvaltioiden toimenpiteitä tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Maininnan teksti on tämän direktiivin liitteessä.

3. ETY:n jäsenvaltion kansalaisen oleskeluluvan antamiseksi jäsenvaltiot voivat vaatia ainoastaan seuraavien asiakirjojen esittämistä:

- työntekijältä:

a) maahantuloasiakirja;

b) työnantajalta saatu vahvistus työhönotosta tai työpaikkatodistus;

- työntekijän perheenjäseniltä:

c) maahantuloasiakirja;

d) sen valtion toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja, josta henkilö on peräisin tai josta hän tulee, josta sukulaisuussuhde ilmenee;

e) asetuksen (ETY) N:o 1612/68 10 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sellainen sen valtion toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja, josta henkilö on peräisin tai josta hän tulee, joka osoittaa heidän olevan työntekijän huollettavia tai mainitussa maassa asuneen hänen taloudessaan.

4. Perheenjäsenelle, joka ei ole jäsenvaltion kansalainen, on annettava oleskeluun oikeuttava asiakirja, jonka on oltava yhtäläisesti voimassa kuin häntä huoltavalle työntekijälle annettu asiakirja.

5 artikla

Oleskeluluvan saamista koskevien muodollisuuksien täyttäminen ei saa olla esteenä sille, että hakija aloittaa välittömästi sopimukseen perustuvan työn tekemisen.

6 artikla

1. Oleskeluluvan:

a) on oltava voimassa sen myöntäneen jäsenvaltion koko alueella;

b) on oltava voimassa vähintään viisi vuotta antopäivästä ja ilman eri toimenpiteitä uudistettavissa.

2. Kuutta perättäistä kuukautta lyhyemmät muualla asumisen jaksot sekä asevelvollisuuden suorittamisesta johtuva poissaolo eivät saa vaikuttaa oleskeluluvan voimassaoloon.

3. Jos työntekijä on vastaanottavassa jäsenvaltiossa toimivan työnantajan tai palveluja tarjoavan henkilön palveluksessa yli kolme kuukautta, mutta enintään yhden vuoden, tuon valtion on myönnettävä hänelle tilapäinen oleskelulupa, jonka voimassaoloaika voidaan rajoittaa arvioidun työssäoloajan pituiseksi.

Jollei 8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa toisin säädetä, tilapäinen oleskelulupa on myönnettävä yli kolme kuukautta työssä olevalle kausityöntekijälle. Työskentelyajan pituuden on käytävä ilmi 4 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista.

7 artikla

1. Voimassaolevaa oleskelulupaa ei saa peruuttaa työntekijältä pelkästään siitä syystä, että hän sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan tilapäisen työkyvyttömyyden vuoksi ei enää ole työssä tai että hän itsestään riippumattomasta syystä on työttömänä, ja kun toimivaltainen työnvälitysviranomainen asianmukaisesti vahvistaa tämän.

2. Kun oleskelulupa uudistetaan ensimmäisen kerran, oleskeluaikaa voidaan rajoittaa, ei kuitenkaan lyhyemmäksi ajaksi kuin 12 kuukaudeksi, jos työntekijä on itsestään riippumattomasta syystä ollut työttömänä jäsenvaltiossa yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta.

8 artikla

1. Jäsenvaltioiden on, vaikka eivät myöntäisi oleskelulupaa, annettava oikeus oleskella alueellaan:

a) palkatussa työssä olevalle työntekijälle, jos työn ei arvioida kestävän yli kolmea kuukautta. Asianomaisen henkilön maahantuloasiakirja sekä työnantajan antama lausunto arvioidun työskentelyajan pituudesta riittävät hänen oleskeluaan varten; työnantajan lausuntoa ei kuitenkaan vaadita niiltä työntekijöiltä, jotka kuuluvat sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta kaupan, teollisuuden ja pienteollisuuden välittäjien toiminnassa 25 päivänä helmikuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin(5) soveltamisalaan,

b) työntekijälle, joka asuessaan jonkin jäsenvaltion alueella, jonne hän säännönmukaisesti palaa päivittäin tai vähintään kerran viikossa, on työssä jonkin toisen jäsenvaltion alueella. Työskentelyvaltion toimivaltainen viranomainen voi antaa mainitulle työntekijälle viisi vuotta voimassa olevan erikoisluvan, joka on ilman eri toimenpiteitä uudistettavissa,

c) kausityöntekijälle, jolla on sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen valmistama työsopimus, jossa työ suoritetaan.

2. Kaikissa 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia työntekijää tekemään ilmoituksen maahantulostaan.

9 artikla

1. Tässä direktiivissä tarkoitetut jonkin ETY:n jäsenvaltion kansalaisille oleskelua varten myönnettävät asiakirjat on myönnettävä ja uudistettava maksutta tai hintaan, joka ei ylitä kansalaisille myönnettävistä henkilötodistuksista perittäviä maksuja ja veroja.

2. Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viisumin sekä 8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun leimauksen on oltava maksuttomia.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen hankkimiseen liittyviä muodollisuuksia ja menettelyjä yksinkertaistetaan mahdollisimman paljon.

10 artikla

Jäsenvaltiot eivät saa poiketa tämän direktiivin säännöksistä muutoin kuin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä kansanterveyden perusteella.

11 artikla

1. Tämä direktiivi ei vaikuta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen määräyksiin hiili- ja teräsalan ammattitaitoisista työntekijöistä eikä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen määräyksiin ydinenergia-alan ammattityön saannista, eikä liioin näiden perustamissopimusten täytäntöönpanemiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin.

2. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kuitenkin 1 kohdassa tarkoitetut työntekijäryhmät sekä heidän perheenjäsenensä, sikäli kuin heidän oikeudellisesta asemastaan ei ole erikseen määrätty mainituissa perustamissopimuksissa tai niitä täydentävissä säännöksissä.

12 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet voimaan yhdeksän kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Niiden on annettava tiedoksi komissiolle lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin tehdyt muutokset, joilla on pyritty yksinkertaistamaan työntekijöiltä ja heidän perheenjäseniltään maahantuloa, maastapoistumista ja oleskelua varten edelleen vaadittavien asiakirjojen myöntämiseen liittyviä muodollisuuksia ja menettelyjä.

13 artikla

1. Jäsenvaltioiden työntekijöiden ja heidän perheidensä liikkumista ja oleskelua yhteisön alueella koskevien rajoitusten poistamisesta 25 päivänä maaliskuuta 1964 annettu neuvoston direktiivi(6) on voimassa siihen saakka, kunnes jäsenvaltiot ovat panneet tämän direktiivin täytäntöön.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun direktiivin mukaisesti myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa siihen päivään saakka, jona niiden voimassaolo seuraavaksi päättyy.

14 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 1968.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. SEDATI

(1) EYVL N:o 268, 6.11.1967, s. 10

(2) EYVL N:o 298, 7.12.1967, s. 10

(3) EYVL N:o L 257, 19.10.1968, s. 2

(4) EYVL N:o 56, 4.4.1964, s. 850/64

(5) EYVL N:o 56, 4.4.1964, s. 869/64

(6) EYVL N:o 62, 17.4.1964, s. 981/64

LIITE

4 artiklan 2 kohdassa säädetty maininta:

"Tämä lupa on myönnetty soveltaen Euroopan yhteisöjen neuvoston 15 päivänä lokakuuta 1968 antamaa asetusta (ETY) N:o 1612/68 ja toimenpiteitä 15 päivänä lokakuuta 1968 annetun neuvoston direktiivin täytäntöönpanemiseksi.

Edellä mainitussa asetuksessa olevien säännösten mukaisesti tämän luvan haltijalla on oikeus ottaa vastaan palkattua työtä . . .(1) alueella samoin edellytyksin kuin . . .(2) työntekijät."

(1) Belgian, Saksan, Ranskan, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, sen mukaan, mitä maata lupa koskee.