NEUVOSTON DIREKTIIVI,annettu 5 päivänä marraskuuta 1963,elintarvikkeissa sallittuja säilöntäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä(64/54/ETY)

EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN NEUVOSTO, jokaottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan ja 227 artiklan 2 kohdan,ottaa huomioon komission ehdotuksen,ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),sekä katsoo, ettäelintarvikkeissa sallittuja säilöntäaineita koskevassa lainsäädännössä on ensisijaisesti otettava huomioon kansanterveyden suojelemisen tarve, mutta myös tarve varjella kuluttajaa väärennöksiltä sekä taloudelliset ja tekniset tarpeet terveydensuojelun edellyttämissä rajoissa,erot näitä säilöntäaineita koskevassa kansallisessa lainsäädännössä estävät elintarvikkeiden vapaan liikkuvuuden, voivat luoda eriarvoisia kilpailun edellytyksiä ja vaikuttavat näin välittömästi yhteismarkkinoiden toteuttamiseen tai toimintaan,edellä tarkoitetun lainsäädännön lähentäminen on tarpeen elintarvikkeiden vapaan liikkuvuuden kannalta,lähentämisen ensimmäisessä vaiheessa laaditaan luettelo niistä säilöntäaineista, joiden käyttö elintarvikkeissa on sallittua elintarvikkeiden suojaamiseksi mikrobien aiheuttamilta muutoksilta, sekä vahvistetaan puhtausvaatimukset, jotka säilöntäaineiden on täytettävä,niiden analyysimenetelmien vahvistaminen, jotka ovat tarpeen sen todentamiseksi, että yleiset ja erityiset puhtausvaatimukset täyttyvät, on teknistä täytäntöönpanoa, ja menettelyn yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi se olisi annettava komission tehtäväksi,ottaen huomioon taloudelliset ja tekniset tarpeet tietyissä jäsenvaltioissa olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa kyseiset jäsenvaltiot voivat pitää voimassa olemassa olevan säilöntäaineita koskevan lainsäädäntönsä, jatoisessa vaiheessa neuvoston olisi päätettävä sen lainsäädännön lähentämisestä, joka koskee sitä, mihin elintarvikkeisiin tämän direktiivin liitteessä mainittuja säilöntäaineita voidaan lisätä, ja niitä edellytyksiä, joilla näihin elintarvikkeisiin voidaan lisätä säilöntäaineita,ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Jäsenvaltiot eivät saa sallia muiden kuin tämän direktiivin liitteessä lueteltujen säilöntäaineiden käyttöä elintarvikkeissa elintarvikkeiden suojaamiseksi mikrobien aiheuttamilta muutoksilta.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että säilöntäaineita, joita liitteen mukaan koskevat tietyt käyttöedellytykset, käytetään yksin- omaan näiden edellytysten täyttyessä.2. Jollei 1 kohdasta muuta johdu, tämä direktiivi ei vaikuta siihen kansalliseen lainsäädäntöön, joka koskee sitä, mihin elintarvikkeisiin liitteessä mainittuja säilöntäaineita voidaan lisätä, ja niitä edellytyksiä, joilla elintarvikkeisiin voidaan lisätä säilöntäaineita; tämä lainsäädäntö ei saa kuitenkaan kokonaan estää liitteessä mainittujen säilöntäaineiden käyttöä elintarvikkeissa.

3 artikla

Jäsenvaltiot saavat sallia tiettyjen elintarvikkeiden savustamisen ainoastaan savussa, joka on lähtöisin luonnollisessa tilassa olevasta puusta tai puukasvista, lukuun ottamatta kyllästettyä, värjättyä, liimattua, maalattua tai muulla vastaa- valla tavalla käsiteltyä puuta tai puukasvia sillä edellytyksellä, että siitä ei aiheudu vaaraa ihmisen terveydelle.

4 artikla

1. Jos jonkin liitteessä mainitun säilöntäaineen käyttö elintarvikkeissa tai säilöntäaineen yhden tai useamman 7 artiklassa mainitun alkuaineen pitoisuus saattaa aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, jäsenvaltio voi enintään yhdeksi vuodeksi kieltää tämän säilöntäaineen käytön tai alentaa edellä tarkoitetun alkuaineen sallittua enimmäismäärää. Jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tästä kuukauden kuluessa.2. Neuvosto päättää viipymättä yksimielisesti komission ehdotuksesta siitä, pitääkö liitteessä olevaa luetteloa muuttaa, ja tarvittaessa direktiivillä säätää tarvittavista muutoksis- ta. Neuvosto voi myös määräenemmistöllä komission ehdotuksesta pidentää 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä mainittua määräaikaa enintään yhdellä vuodella.

5 artikla

Poiketen siitä, mitä 1 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat:a) pitää kolmen vuoden ajan tämän direktiivin tiedoksi antamisesta voimassa kansalliset säännöksensä, jotka koskevat muurahaishapon ja sen suolojen, boorihapon ja sen suolojen, orgaanisten booriyhdisteiden sekä heksametyleenitetra-amiinin käyttöä elintarvikkeissa;b) pitää 31 päivään joulukuuta 1965 voimassa kansalliset säännöksensä, jotka koskevat hedelmien pintakäsittelyä difenyylillä, ortofenyylifenolilla ja natriumortofenyylifenaatilla.

6 artikla

Tämä direktiivi ei vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön, joka koskee:a) tuotteita, joita käytetään kuten elintarvikkeita, mutta joilla on sen lisäksi säilöntäaineen ominaisuuksia, kuten etikalla, natriumkloridilla, etyylialkoholilla, ruokaöljyillä ja sokereilla;b) nisiiniä;c) elintarvikkeiden pintakäsittelyaineita;d) kasvitautien ja kasvituholaisten torjuntaan tarkoitettuja aineita;e) valmisteita, joita käytetään juomaveden käsittelyyn mikrobeja tuhoavien ominaisuuksiensa vuoksi;f) hapettumisenestoaineita.

7 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että liitteessä mainitut elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetut säilöntäaineet täyttävät:a) seuraavat yleiset puhtausvaatimukset:- niissä saa olla enintään 3 mg/kg arsenikkia ja enintään 10 mg/kg lyijyä;- niissä saa olla enintään 50 mg/kg kuparia ja sinkkiä yhteensä, josta sinkin osuus saa olla enintään 25 mg/kg, eikä niissä saa olla mitattavia määriä vaarallisia aineita, erityisesti muita raskasmetalleja, jollei b alakohdassa tarkoitetuista erityisistä puhtausvaa- timuksista johdu poikkeusta tähän.b) ne erityiset puhtausvaatimukset, joista tarvittaessa säädetään 8 artiklan 1 kohtaa noudattaen.

8 artikla

1. Neuvosto säätää yksimielisesti komission ehdotuksesta direktiivillä 7 artiklan b alakohdassa tarkoitetuista erityisistä puhtausvaatimuksista.2. Komissio säätää jäsenvaltioita kuultuaan direktiivillä niistä analyysimenetelmistä, jotka ovat tarpeen sen todentamiseksi, että 7 artiklassa tarkoitetut yleiset ja erityiset puhtausvaatimukset täyttyvät.

9 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että liitteessä mainittuja elintarvikkeissa käytettäviksi tarkoitettuja säilöntäaineita lasketaan liikkeelle vain, jos niiden päällyksessä tai pakkauksessa on seuraavat merkinnät:a) valmistajan tai myyjän nimi ja osoite, jos myyjä on vastuullinen sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa hän asuu; henkilö, joka tuo maahan tuotetta kolmannesta maasta, rinnastetaan valmistajaan;b) liitteessä mainittu säilöntäaineen numero ja nimi;c) ilmaisu "elintarvikkeita varten (käyttö rajoitettu)";d) jos säilöntäaineita on sekoitettu muihin tuotteisiin, säilöntäaineen prosenttiosuus ja sekoitetun tuotteen nimi.2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat päällyksessä tai pakkauksessa ja jos b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettu kahdella yhteisön virallisella kielellä, joista toinen on germaaninen ja toinen romaaninen, jäsenvaltiot eivät voi kieltää liitteessä lueteltujen säilöntäaineiden käyttöönottoa tai liikkeeseen laskemista alueellaan pelkästään sen perus- teella, että ne pitävät merkintöjä puutteellisina.

10 artikla

1. Tätä direktiiviä sovelletaan myös yhteisöön tuotuihin, elintarvikkeissa käytettäviksi tarkoitettuihin säilöntäaineisiin sekä yhteisöön tuotuihin elintarvikkeisiin.2. Tätä direktiiviä ei sovelleta säilöntäaineisiin eikä elin- tarvikkeisiin, jotka on tarkoitettu vietäviksi yhteisön ulkopuolelle.

11 artikla

1. Jäsenvaltioiden on yhden vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta muutettava lainsäädäntönsä tämän direktiivin säännösten mukaiseksi ja ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä. Näin muutettua lainsäädäntöä on sovellettava jäsenvaltioissa liikkeeseen laskettuihin säilöntäaineisiin ja elintarvikkeisiin viimeistään kahden vuoden kuluttua edellä tarkoitetusta tiedoksi antamisesta.2. Sovellettaessa 5 artiklan a alakohtaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tiedoksiantamisen päivä korvataan 5 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla määräpäivällä.

12 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan myös Ranskan merentakaisilla alueilla.

13 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 1963.Neuvoston puolestaPuheenjohtajaJ. M. A. H. LUNS

(1) EYVL N:o 106, 12.7.1963, s. 1923/63

(2) EYVL N:o 12, 27.1.1964, s. 169/64

LIITE

>TAULUKON PAIKKA>