KÄÄNNÖS

EUROOPAN UNIONIN

ja Amerikan yhdysvaltojen kahdenvälinen sopimus vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan vakautta turvaavista toimenpiteistä

Tämän sopimuksen osapuolet eli Euroopan unioni, jäljempänä ’Euroopan unioni’ tai ’EU’, ja Amerikan yhdysvallat, jäljempänä ’Yhdysvallat’, jotka

jakavat vakuutuksen- ja jälleenvakuutuksenottajien ja muiden kuluttajien suojaamisen tavoitteen sekä kunnioittavat kummankin osapuolen vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan valvonta- ja sääntelyjärjestelmää;

vahvistavat, että Euroopan unionissa sovellettavilla vakautta turvaavilla toimenpiteillä yhdessä tässä sopimuksessa määrättyjen vaatimusten ja velvoitteiden kanssa saavutetaan Yhdysvaltojen kannalta liittovaltion vakuutusvirastosta annetun vuoden 2010 lain (Federal Insurance Office Act) vaatimusten mukainen vakuutuksenottajien ja muiden kuluttajien suojan taso jälleenvakuutuksen luovutusten ja ryhmävalvonnan osalta;

toteavat, että EU:n ja Yhdysvaltojen valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä, mukaan lukien luottamuksellisten tietojen vaihtaminen, tarvitaan yhä enemmän, kun otetaan huomioon vakuutus- ja jälleenvakuutusmarkkinoiden lisääntynyt globalisaatio;

ottavat huomioon, että rajat ylittävää yhteistyötä koskevat käytännön järjestelyt ovat keskeisiä vakuutuksenantajien ja jälleenvakuuttajien valvonnassa sekä vakaina aikoina että kriisiaikoina;

ottavat huomioon kunkin osapuolen sääntelykehyksestä vaihdetut tiedot ja tarkasteltuaan näitä kehyksiä huolellisesti;

panevat merkille sääntelyvarmuuden parantamisen edut kunkin osapuolen alueella toimiville vakuutuksenantajille ja jälleenvakuuttajille vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan sääntelykehyksiä sovellettaessa;

tunnustavat jälleenvakuutussopimusten riskien vähentämisvaikutukset rajat ylittävässä yhteydessä edellyttäen, että sovellettavat vakavaraisuusvaatimukset täytetään, ja ottavat huomioon vakuutuksenottajien ja muiden kuluttajien suojan;

toteavat, että vakuutuksenantajien ja jälleenvakuuttajien ryhmävalvonnan avulla valvontaviranomaiset voivat tehdä perusteltuja arvioita näiden ryhmien taloudellisesta tilanteesta;

toteavat, että ryhmää koskevaa pääomavaatimusta tai -arviointia tarvitaan sellaisten vakuutuksenantajien ja jälleenvakuuttajien osalta, jotka muodostavat molempien osapuolten alueella toimivan ryhmän, ja että maailmanlaajuisen emoyrityksen tasolla ryhmää koskeva pääomavaatimus tai -arviointi voi perustua kotipaikkaosapuolen lähestymistapaan;

vahvistavat eritelmien merkityksen ryhmää koskevan pääomavaatimuksen tai -arvioinnin osalta ryhmävalvonnassa sekä valvontaviranomaisen kyseisen vaatimuksen tai arvioinnin perusteella tarvittaessa toteuttamien korjaavien tai ennaltaehkäisevien taikka muiden asiaa koskevien toimenpiteiden merkityksen; ja

kannustavat valvontaviranomaisten väliseen tietojenvaihtoon, jotta vakuutuksenantajia ja jälleenvakuuttajia voidaan valvoa vakuutuksenottajien ja muiden kuluttajien etujen mukaisesti,

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

Tavoitteet

Tässä sopimuksessa käsitellään seuraavia asioita:

osapuolen tai sen valvontaviranomaisten riskin vastaanottavalle jälleenvakuuttajalle, jonka päätoimipaikka tai kotipaikka on toisen osapuolen alueella, määräämien sellaisten paikallista läsnäoloa koskevien vaatimusten poistaminen tietyin edellytyksin, joita on pidetty edellytyksenä jälleenvakuutussopimuksen tekemiselle sellaisen luovuttavan vakuutusyrityksen kanssa, jonka päätoimipaikka tai kotipaikka on sen alueella, tai edellytyksenä sille, että luovuttava vakuutusyritys voi kirjata velan jälleenvakuutusta varten tai velan tällaisen jälleenvakuutussopimuksen riskien vähentämisvaikutuksia varten;

osapuolen tai sen valvontaviranomaisten riskin vastaanottavalle jälleenvakuuttajalle, jonka päätoimipaikka tai kotipaikka on toisen osapuolen alueella, määräämien sellaisten vakuusvaatimusten poistaminen tietyin edellytyksin, joita on pidetty edellytyksenä jälleenvakuutussopimuksen tekemiselle sellaisen luovuttavan vakuutusyrityksen kanssa, jonka päätoimipaikka tai kotipaikka on sen alueella, tai edellytyksenä sille, että luovuttava vakuutusyritys voi kirjata velan jälleenvakuutusta varten tai velan tällaisen jälleenvakuutussopimuksen riskien vähentämisvaikutuksia varten;

isäntäosapuolen ja kotipaikkaosapuolen valvontaviranomaisten tehtävät sellaisen vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän, jonka maailmanlaajuinen emoyritys on kotipaikkaosapuolen alueella, toiminnan vakauden ryhmävalvonnassa, mukaan lukien tietyin edellytyksin i) isäntäosapuolen vakuutusalan vakavaraisuus- sekä pääoma-, hallinnointi- ja raportointivaatimusten poistaminen maailmanlaajuisen emoyrityksen tasolla, ja ii) sen vahvistaminen, että kotipaikkaosapuolen eikä isäntäosapuolen valvontaviranomainen huolehtii maailmanlaajuisesta vakuutusryhmän toiminnan vakauden valvonnasta, sanotun vaikuttamatta vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän ryhmävalvontaan, jota isäntäosapuoli suorittaa emoyrityksen tasolla alueellaan; ja

d)	osapuolten vastavuoroinen tuki kummankin osapuolen valvontaviranomaisten väliselle tietojenvaihdolle ja tällaiselle vaihdolle suositellut käytännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a)	’luovuttavalla vakuutusyrityksellä’ vakuutuksenantajaa tai jälleenvakuuttajaa, joka on riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan vastapuoli jälleenvakuutussopimuksessa;

’vakuudella’ varoja, kuten käteisvaroja ja rembursseja, jotka jälleenvakuuttaja on antanut vakuudeksi luovuttavan vakuutusyrityksen tai jälleenvakuuttajan eduksi taatakseen jälleenvakuutussopimuksen perusteella syntyvät riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan vastuut luovuttavalle vakuutusyritykselle;

’velalla jälleenvakuutusta varten tai velalla jälleenvakuutussopimusten riskien vähentämisvaikutuksia varten’ luovuttavan vakuutusyrityksen vakavaraisuusvalvontaa koskevan sääntelykehyksen mukaista oikeutta lukea riskin vastaanottavilta jälleenvakuuttajilta luovutettuja riskejä koskeviin maksettuihin ja maksamattomiin vahinkomenoihin liittyvät saatavat varoihin tai vastuiden vähennykseksi;

d)	’ryhmällä’ vähintään kahta yritystä, joista ainakin yksi on vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys ja joista yhdellä on määräysvalta vähintään yhdessä vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksessä tai muussa sääntelemättömässä yrityksessä;

e)	’ryhmävalvonnalla’ valvontaviranomaisen suorittamaa vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän viranomais- ja vakauden valvontaa muun muassa vakuutuksenottajien ja muiden kuluttajien suojaamiseksi sekä rahoitusvakauden ja maailmanlaajuisen sitoutumisen edistämiseksi;

f)	’kotipaikkaosapuolella’ osapuolta, jonka alueella vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän tai -yrityksen maailmanlaajuisella emoyrityksellä on päätoimipaikka tai kotipaikka;

g)	’kotipaikkaosapuolen valvontaviranomaisella’ kotipaikkaosapuolen valvontaviranomaista;

h)	’isäntäosapuolella’ osapuolta, jonka alueella vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmällä tai -yrityksellä on toimintaa, mutta vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän tai -yrityksen maailmanlaajuisen emoyrityksen päätoimipaikka tai kotipaikka ei ole kyseisellä alueella;

i)	’isäntäosapuolen valvontaviranomaisella’ isäntäosapuolen valvontaviranomaista;

j)	’vakuutuksenantajalla’ yritystä, jolla on lupa tai toimilupa harjoittaa ensivakuutustoimintaa;

k)	’emoyrityksellä’ säänneltyä tai sääntelemätöntä yritystä, jonka omistuksessa tai määräysvallassa toinen yritys on suoraan tai välillisesti;

l)	’henkilötiedoilla’ kaikenlaisia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja;

m)	’jälleenvakuuttajalla’ yritystä, jolla on lupa tai toimilupa harjoittaa jälleenvakuutustoimintaa;

n)	’jälleenvakuutustoiminnalla’ toimintaa, jonka muodostaa vakuutuksenantajan tai toisen jälleenvakuuttajan luovuttamien riskien hyväksyminen;

o)	’jälleenvakuutussopimuksella’ sopimusta, jolla riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja on hyväksynyt vakuutuksenantajan tai jälleenvakuuttajan luovuttaman riskin;

p)	’valvontaviranomaisella’ vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan valvojaa Euroopan unionissa tai Yhdysvalloissa;

q)	’yrityksellä’ mitä tahansa taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä;

r)	’Yhdysvaltojen osavaltiolla’ mitä tahansa Yhdysvaltojen, Columbian piirikunnan, Puerto Ricon liittovaltion, Pohjois-Mariaanien liittovaltion, Amerikan Samoan, Guamin tai Yhdysvaltain Neitsytsaarten osavaltiota, liittovaltiota, aluetta tai hallinnassa olevaa yksikköä;

s)	’maailmanlaajuisella’ ryhmän kaikkea toimintaa paikasta riippumatta; ja

t)	’maailmanlaajuisella emoyrityksellä’ ryhmän ylintä emoyritystä.

3 artikla

Jälleenvakuutus

1. Ellei 4 kohdasta muuta johdu, edellytyksenä sille, että riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan, jonka päätoimipaikka tai kotipaikka on toisen osapuolen alueella, jäljempänä 3 artiklassa ’kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja’, sallitaan tehdä jälleenvakuutussopimus sellaisen luovuttavan vakuutusyrityksen kanssa, jonka päätoimipaikka tai kotipaikka on sen alueella, jäljempänä 3 artiklassa ’isäntäosapuolen luovuttava vakuutusyritys’), osapuoli ei saa tehdä seuraavaa ja sen on varmistettava, että sen valvontaviranomaiset tai muut toimivaltaiset viranomaiset eivät myöskään tee näin:

säilyttää tai hyväksyä mitään vaatimusta asettaa vakuus isäntäosapuolen luovuttavalta vakuutusyritykseltä kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavalle jälleenvakuuttajalle tapahtuvien luovutusten yhteydessä ja mitään siihen liittyvää tällaisesta vakuuden poistamisesta johtuvaa raportointivaatimusta, tai

säilyttää tai hyväksyä mitään uutta vaatimusta, jolla on pääosin sama sääntelyvaikutus kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavaan jälleenvakuuttajaan kuin tämän sopimuksen perusteella poistetuilla vakuuden asettamista koskevilla vaatimuksilla tai mitään tällaisesta vakuuden poistamisesta johtuvaa raportointivaatimusta,

mikä a tai b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa johtaa kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavien jälleenvakuuttajien epäedullisempaan kohteluun verrattuna niihin riskin vastaanottaviin jälleenvakuuttajiin, joiden päätoimipaikka tai kotipaikka on saman valvontaviranomaisen alueella kuin isäntäosapuolen luovuttava vakuutusyritys. Tämä kohta ei estä osapuolta, jonka alueella luovuttavalla vakuutusyrityksellä on päätoimipaikka tai kotipaikka, jäljempänä 3 artiklassa ’isäntäosapuoli’, tai sen valvontaviranomaisia soveltamasta vaatimuksia edellytyksenä sille, että kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavien jälleenvakuuttajien sallitaan tehdä jälleenvakuutussopimus isäntäosapuolen luovuttavan vakuutusyrityksen kanssa, jos samoja vaatimuksia sovelletaan sellaisten luovuttavan vakuutusyrityksen ja riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan, joiden päätoimipaikka tai kotipaikka on saman valvontaviranomaisen alueella, välisiin jälleenvakuutussopimuksiin.

2. Ellei 4 kohdasta muuta johdu, edellytyksenä sille, että isäntäosapuolen luovuttava vakuutusyritys voi ottaa velkaa jälleenvakuutusta tai kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan kanssa tehdyn jälleenvakuutussopimuksen riskien vähentämisvaikutuksia varten, isäntäosapuoli ei saa tehdä seuraavaa ja sen on varmistettava, että sen valvontaviranomaiset tai muut toimivaltaiset viranomaiset eivät myöskään tee näin:

mikä a tai b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa johtaa kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavien jälleenvakuuttajien epäedullisempaan kohteluun verrattuna niihin riskin vastaanottaviin jälleenvakuuttajiin, joiden päätoimipaikka tai kotipaikka on saman valvontaviranomaisen alueella kuin isäntäosapuolen luovuttava vakuutusyritys. Tämä kohta ei estä isäntäosapuolta tai sen valvontaviranomaisia soveltamasta vaatimuksia edellytyksenä sille, että isäntäosapuolen luovuttava vakuutusyritys ottaa velkaa jälleenvakuutusta tai kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan kanssa tehtyjen jälleenvakuutussopimusten riskien vähentämisvaikutuksia varten, jos samoja vaatimuksia sovelletaan sellaisten luovuttavan vakuutusyrityksen ja riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan, joiden päätoimipaikka tai kotipaikka on saman valvontaviranomaisen alueella, välisiin jälleenvakuutussopimuksiin.

3. Ellei 4 kohdasta muuta johdu, edellytyksenä jälleenvakuutussopimuksen tekemiselle isäntäosapuolen luovuttavan vakuutusyrityksen kanssa tai edellytyksenä sille, että isäntäosapuolen luovuttava vakuutusyritys voi kirjata velan tällaista jälleenvakuutusta varten tai velan tällaisen jälleenvakuutussopimuksen riskien vähentämisvaikutuksia varten, isäntäosapuoli ei saa tehdä seuraavaa ja sen on varmistettava, että sen valvontaviranomaiset tai tapauksen mukaan muut toimivaltaiset viranomaiset eivät myöskään tee näin:

a)	säilyttää tai hyväksyä mitään vaatimusta kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan paikallisesta läsnäolosta, tai

b)	säilyttää tai hyväksyä mitään uutta vaatimusta, jolla on pääosin sama sääntelyvaikutus kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavaan jälleenvakuuttajaan kuin paikallisella läsnäololla,

mikä a tai b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa johtaa kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan epäedullisempaan kohteluun verrattuna niihin riskin vastaanottaviin jälleenvakuuttajiin, joiden päätoimipaikka tai kotipaikka on isäntäosapuolen luovuttavan vakuutusyrityksen valvontaviranomaisen alueella tai joiden päätoimipaikka tai kotipaikka on isäntäosapuolen alueella ja joilla on toimilupa tai lupa toimia isäntäosapuolen luovuttavan vakuutusyrityksen valvontaviranomaisen alueella. Yhdysvaltojen osavaltion osalta ’luvalla toimia’ tarkoitetaan tässä säännöksessä kyseisessä osavaltiossa sallittua.

4. Edellä olevaa 1–3 kohtaa sovelletaan seuraavin edellytyksin:

riskin vastaanottavalla jälleenvakuuttajalla on parhaillaan ja myös vastaisuudessa jatkuvasti

omaa varallisuutta tai pääomaa ja ylijäämää sen oman lainkäyttöalueen menetelmän mukaisesti laskettuna vähintään 226 miljoonaa euroa, jos luovuttavan vakuutusyrityksen päätoimipaikka on EU:ssa, tai 250 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, jos luovuttavan vakuutusyrityksen kotipaikka on Yhdysvalloissa; tai

ii)

jos riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja on yhdistys, mukaan lukien rekisteröidyt ja yksittäiset rekisteröimättömät vakuutuksenantajat:

vähimmäispääomaa ja ylijäämää (vähennettynä vastuilla) tai omaa varallisuutta sen oman lainkäyttöalueen menetelmän mukaisesti laskettuna vähintään 226 miljoonaa euroa, jos luovuttavan vakuutusyrityksen päätoimipaikka on EU:ssa, tai 250 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, jos luovuttavan vakuutusyrityksen kotipaikka on Yhdysvalloissa; ja

B)	keskusrahasto, jonka taseen loppusumma on vähintään 226 miljoonaa euroa, jos luovuttavan vakuutusyrityksen päätoimipaikka on EU:ssa, tai 250 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, jos luovuttavan vakuutusyrityksen kotipaikka on Yhdysvalloissa;

riskin vastaanottavalla jälleenvakuuttajalla on parhaillaan ja myös vastaisuudessa jatkuvasti

vakavaraisuussuhdeluku, joka on 100 prosentin vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR) Solvenssi II -direktiivin mukaisesti tai 300 prosentin riskiperusteinen pääoma (RBC) sallitun valvonnan tasolla sen mukaisesti, mitä riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan päätoimipaikan tai kotipaikan alueella sovelletaan; tai

ii)

jos riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja on yhdistys, mukaan lukien rekisteröidyt ja yksittäiset rekisteröimättömät vakuutuksenantajat, vakavaraisuussuhdeluku on 100 prosentin vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR) Solvenssi II -direktiivin mukaisesti tai 300 prosentin riskiperusteinen pääoma (RBC) sallitun valvonnan tasolla sen mukaisesti, mitä riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan päätoimipaikan tai kotipaikan alueella sovelletaan;

riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja suostuu toimittamaan ripeästi kirjallisen ilmoituksen ja selvityksen luovuttavan vakuutusyrityksen alueen valvontaviranomaiselle, jos

i)	se jää a alakohdassa tarkoitetun vähimmäispääoman ja ylijäämän tai oman varallisuuden tai b alakohdassa tarkoitetun vakavaraisuus- tai pääomasuhdeluvun alapuolelle; tai

ii)	sitä vastaan ryhdytään valvontatoimiin sovellettavan lainsäädännön vakavan noudattamatta jättämisen vuoksi;

riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja toimittaa isäntäosapuolen valvontaviranomaiselle kirjallisen vahvistuksen suostumuksesta sen alueen tuomioistuinten toimivaltaan, jolla luovuttavalla vakuutusyrityksellä on päätoimipaikka tai kotipaikka, tällaisen suostumuksen antamiseen kyseisellä alueella sovellettavien vaatimusten mukaisesti. Tämä sopimus ei rajoita tai muuta jälleenvakuutussopimuksen osapuolten kelpoisuutta sopia vaihtoehtoisista riidanratkaisumekanismeista;

riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja toimittaa tarvittaessa tiedoksiantotarkoitusta varten isäntäosapuolen valvontaviranomaiselle kirjallisen vahvistuksen suostumuksesta siihen, että kyseinen valvontaviranomainen nimitetään tiedoksiannon toimittajaksi. Isäntäosapuolen valvontaviranomainen voi vaatia, että tällainen suostumus toimitetaan sille ja sisällytetään kuhunkin sen toimivaltaan kuuluvaan jälleenvakuutussopimukseen;

f)	riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja antaa kirjallisen suostumuksensa siihen, että se maksaa kaikki luovuttavan vakuutusyrityksen saamat lopulliset tuomiot, jotka on todettu täytäntöönpanokelpoisiksi alueella, jossa tuomio annettiin, riippumatta siitä, missä niiden täytäntöönpanoa haetaan;

riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja suostuu kaikissa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa jälleenvakuutussopimuksissa antamaan vakuuden 100 prosentille riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan vastuista, jotka liittyvät kyseisen sopimuksen mukaisesti luovutettuihin jälleenvakuutuksiin, jos riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja vastustaa sellaisen lopullisen tuomion täytäntöönpanoa, joka on täytäntöönpanokelpoinen sen alueen lainsäädännön nojalla, jossa tuomio annettiin, tai sellaisen asianmukaisesti täytäntöönpanokelpoisen välitystuomion täytäntöönpanoa, joka luovuttavalle vakuutusyritykselle tai mahdollisesti sen pesälle on annettu;

riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja tai sen mahdollinen oikeudellinen edeltäjä tai seuraaja toimittaa isäntäosapuolen valvontaviranomaiselle seuraavat asiakirjat, jos kyseinen valvontaviranomainen niitä pyytää:

i)	päätoimipaikkansa alueella sovellettavan lain mukaisesti tarkastetut vuositilinpäätökset, ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto mukaan luettuna, kahdelta jälleenvakuutussopimuksen tekemistä edeltävältä vuodelta ja vuosittain sen jälkeen;

ii)	vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus tai vakuutusmatemaatikon lausunto kahdelta jälleenvakuutussopimuksen tekemistä edeltävältä vuodelta, jos ne on toimitettu riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan valvojalle;

iii)

ennen jälleenvakuutussopimuksen tekemistä ja enintään puolivuosittain sen jälkeen: päivitetty luettelo kaikista riitautetuista ja erääntyneistä jälleenvakuutusvaatimuksista, jotka ovat olleet maksamatta vähintään 90 päivää ja jotka koskevat luovuttavan vakuutusyrityksen lainkäyttöalueen luovuttavilta vakuutusyrityksiltä vastaanotettuja jälleenvakuutuksia; ja

iv)

ennen jälleenvakuutussopimuksen tekemistä ja enintään puolivuosittain sen jälkeen: tiedot riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan vastaanottamista luovuttavan vakuutusyrityksen jälleenvakuutuksista, riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan luovuttamista jälleenvakuutuksista ja riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan jälleenvakuutuksesta suoritettavaksi tulevista korvauksista, jotka koskevat maksettuja ja maksamatta olevia vahinkomenoja, 4 kohdan i alakohdassa vahvistettujen perusteiden arvioimista varten;

riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja noudattaa käytäntöä, jonka mukaan korvaukset maksetaan viipymättä jälleenvakuutussopimusten mukaisesti. Maksun ei katsota tapahtuneen viipymättä, jos jokin seuraavista perusteista täyttyy:

i)	yli 15 prosenttia jälleenvakuutussopimuksista saatavista korvauksista on erääntynyt ja riitautettu valvojalle tehdyn ilmoituksen mukaan;

ii)

yli 15 prosentilla jälleenvakuuttajan luovuttavista vakuutusyrityksistä tai jälleenvakuuttajista on maksettujen vahinkomenojen perusteella jälleenvakuutuksista saatavia korvauksia, joiden erääntymisestä on vähintään 90 päivää, joita ei ole riitautettu ja joiden määrä ylittää kunkin luovuttavan vakuutusyrityksen osalta 90 400 euroa, jos riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan päätoimipaikka on EU:ssa, tai 100 000 Yhdysvaltain dollaria, jos riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan kotipaikka on Yhdysvalloissa; tai

iii)

maksettujen vahinkomenojen perusteella jälleenvakuutuksista saatavien korvausten, joita ei ole riitautettu mutta joiden erääntymisestä on vähintään 90 päivää, kokonaismäärä ylittää 45 200 000 euroa, jos riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan päätoimipaikka on EU:ssa, tai 50 000 000 Yhdysvaltain dollaria, jos riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan kotipaikka on Yhdysvalloissa;

riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja vahvistaa, että se ei parhaillaan ole osallisena missään isäntäosapuolen luovuttavia vakuutusyrityksiä koskevassa maksukykyisen velkajärjestelyssä (solvent scheme of arrangement), ja sitoutuu ilmoittamaan tästä luovuttavalle vakuutusyritykselle ja sen valvontaviranomaiselle sekä antamaan luovuttavalle vakuutusyritykselle velkajärjestelyn ehtojen mukaisen 100 prosentin vakuuden, jos vastaanottava jälleenvakuutusyritys aloittaisi tällaisen velkajärjestelyn;

jos luovuttava vakuutusyritys tai sen edustaja on oikeudellisen kriisinratkaisu-, konkurssipesän hallinto- tai likvidaatiomenettelyn alainen, se voi hakea määräystä ja, jos tuomioistuin, jossa kriisinratkaisu-, konkurssipesän hallinto- tai likvidaatiomenettely on vireillä, katsoo sen asianmukaiseksi, saada määräyksen, jonka mukaan riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan on asetettava vakuus kaikista avoinna olevista luovutetuista vastuista; ja

l)	riskin vastaanottavan jälleenvakuuttajan kotipaikkaosapuolen valvontaviranomainen vahvistaa isäntäosapuolen valvontaviranomaiselle vuosittain, että riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja noudattaa b alakohtaa.

5. Tämä sopimus ei estä riskin vastaanottavaa jälleenvakuuttajaa toimittamasta valvontaviranomaisille tietoja vapaaehtoisesti.

6. Kummankin osapuolen on omien valvontaviranomaistensa osalta isäntäosapuolena huolehdittava siitä, että jos isäntäosapuolen valvontaviranomainen katsoo, että kotipaikkaosapuolen riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja ei enää täytä jotakin 4 kohdassa luetelluista edellytyksistä, isäntäosapuolen valvontaviranomainen määrää jonkin 1–3 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista ainoastaan, jos kyseinen isäntäosapuolen valvontaviranomainen noudattaa a–c alakohdassa määrättyä menettelyä:

ennen tällaisten vaatimusten määräämistä isäntäosapuolen valvontaviranomainen on yhteydessä riskin vastaanottavaan jälleenvakuuttajaan ja antaa sille 30 päivän määräajan ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen puutteen korjaamista koskevan suunnitelman toimittamista varten ja 90 päivän määräajan ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen puutteen korjaamista varten, paitsi jos vakuutuksenottajien ja muiden kuluttajien suoja poikkeuksellisissa olosuhteissa edellyttää tätä lyhyempiä määräaikoja, sekä ilmoittaa asiasta kotipaikkaosapuolen valvontaviranomaiselle;

ainoastaan silloin, jos isäntäosapuolen valvontaviranomainen 90 päivän tai poikkeuksellisissa olosuhteissa a alakohdassa määrätyn lyhyemmän määräajan kuluttua katsoo, ettei riskin vastaanottava jälleenvakuuttaja ole ryhtynyt mihinkään tai riittäviin toimenpiteisiin, isäntäosapuolen valvontaviranomainen voi määrätä jonkin 1–3 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista; ja

c)	jos jokin 1–3 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista määrätään täytettäväksi, tämä selvitetään kirjallisesti ja siitä ilmoitetaan kyseiselle riskin vastaanottavalle jälleenvakuuttajalle.

7. Ellei sovellettavassa laissa säädetä ja tämän sopimuksen ehdoissa määrätä toisin, mikään tässä artiklassa ei rajoita tai millään tavalla muuta jälleenvakuutussopimuksen osapuolten kelpoisuutta sopia vakuutta koskevista vaatimuksista tai muista jälleenvakuutussopimuksen ehdoista.

8. Tätä sopimusta sovelletaan ainoastaan jälleenvakuutussopimuksiin, jotka on tehty, joita on muutettu tai jotka on uusittu päivänä, jona tämän artiklan mukaisesti vakuutta vähentävä toimenpide tulee voimaan, tai sen jälkeen, ja ainoastaan sellaisten aiheutuneiden vahinkomenojen ja ilmoitettujen varausten osalta, jotka ovat aiheutuneet tai jotka on ilmoitettu i) toimenpiteen päivämäärästä alkaen tai ii) tällaisen uuden jälleenvakuutussopimuksen, muutoksen tai uusimisen voimaantulopäivästä alkaen, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi. Mikään tässä sopimuksessa ei rajoita tai millään tavalla muuta jälleenvakuutussopimuksen osapuolten kelpoisuutta neuvotella uudelleen tällaisesta jälleenvakuutussopimuksesta.

9. Selkeyden vuoksi todetaan, että tämän sopimuksen päättyessä mikään tässä sopimuksessa ei estä valvontaviranomaisia tai muita toimivaltaisia viranomaisia edellyttämästä isäntäosapuolen riskin vastaanottavien jälleenvakuuttajien paikallista läsnäoloa tai vaatimasta vakuuden asettamista ja muiden siihen liittyvien velvollisuuksien täyttämistä taikka edellyttämästä muiden sovellettavan lain säännösten noudattamista kaikkien tässä sopimuksessa kuvattujen jälleenvakuutussopimusten mukaisten vastuiden osalta.

4 artikla

Ryhmävalvonta

Jäljempänä olevien 9 ja 10 artiklan soveltamista varten osapuolet vahvistavat seuraavat ryhmävalvontaa koskevat käytännöt:

kotipaikkaosapuolen vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmään sovelletaan ainoastaan sen kotipaikkaosapuolen valvontaviranomaisten suorittamaa maailmanlaajuista vakuutusryhmän vakauden valvontaa, mukaan lukien maailmanlaajuinen ryhmän hallinnointi, vakavaraisuus ja pääoma sekä raportointi soveltuvin osin, eikä siihen sovelleta isäntäosapuolen valvontaviranomaisen suorittamaa ryhmävalvontaa vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän maailmanlaajuisen emoyrityksen tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta c–h alakohdan soveltamista ja valvontakollegioihin osallistumista;

sen estämättä, mitä a alakohdassa määrätään, isäntäosapuolen valvontaviranomaiset voivat harjoittaa kotipaikkaosapuolen vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän valvontaa c–h alakohdan mukaisesti. Isäntäosapuolen valvontaviranomaiset voivat harjoittaa tarpeen mukaan kotipaikkaosapuolen vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän ryhmävalvontaa alueellaan olevan emoyrityksen tasolla. Isäntäosapuolen valvontaviranomaiset eivät muutoin harjoita kotipaikkaosapuolen vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän maailmanlaajuista ryhmävalvontaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän ryhmävalvontaa isäntäosapuolen alueella olevan emoyrityksen tasolla;

jos kotipaikkaosapuolen vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmään sovelletaan sovellettavan lain mukaisesti maailmanlaajuista riskinhallintajärjestelmää, mistä on osoituksena maailmanlaajuisen ryhmän riski- ja vakavaraisuusarvion esittäminen, riski- ja vakavaraisuusarviota vaativa kotipaikkaosapuolen valvontaviranomainen toimittaa yhteenvedon maailmanlaajuisen ryhmän riski- ja vakavaraisuusarviosta:

i)	viipymättä isäntäosapuolen valvontaviranomaisille, jos ne ovat vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän valvontakollegion jäseniä, ja;

ii)	kyseisen ryhmän merkittävien tytäryhtiöiden tai sivukonttoreiden valvontaviranomaisille isäntäosapuolen alueella kyseisten valvontaviranomaisten pyynnöstä.

Jos kotipaikkaosapuolen vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmään ei sovellettavan lain mukaisesti sovelleta maailmanlaajuisen ryhmän riski- ja vakavaraisuusarviota, asiaankuuluva Yhdysvaltojen osavaltion tai EU:n jäsenvaltion valvontaviranomainen toimittaa vastaavat asiakirjat, jotka laaditaan kotipaikkaosapuolen valvontaviranomaisen alueella sovellettavan lain mukaisesti edellä i ja ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla;

maailmanlaajuisen ryhmän riski- ja vakavaraisuusarvion yhteenveto tai c alakohdassa tarkoitetut vastaavat asiakirjat sisältävät seuraavat seikat:

i)	kuvaus vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän riskinhallintakehyksestä;

ii)	arvio vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän riskien määrästä; ja

iii)	ryhmäarvio riskipääomasta ja tulevaisuuden vakavaraisuusarvio;

sen estämättä, mitä a alakohdassa määrätään, jos maailmanlaajuisen ryhmän riski- ja vakavaraisuusarvion yhteenvedosta tai mahdollisista c alakohdassa tarkoitetuista vastaavista asiakirjoista ilmenee vakava uhka vakuutuksenottajien suojalle tai rahoitusvakaudelle isäntäosapuolen valvontaviranomaisen alueella, kyseinen isäntäosapuolen valvontaviranomainen voi määrätä isäntäosapuolen vakuutuksenantajiin tai jälleenvakuuttajiin liittyviä ennaltaehkäiseviä, korjaavia tai muita asiaa koskevia toimenpiteitä.

Ennen tällaisten toimenpiteiden määräämistä isäntäosapuolen valvontaviranomainen kuulee vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän asiaankuuluvaa kotipaikkaosapuolen valvontaviranomaista. Osapuolet kannustavat valvontaviranomaisia jatkamaan vakuutusryhmän vakavaraisuusvalvontaan liittyvien asioiden käsittelyä valvontakollegioissa;

isäntäosapuolen alueella sovellettavan lain mukaisia vakuutusryhmän vakavaraisuusvalvontaa koskevia raportointivaatimuksia ei sovelleta vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän maailmanlaajuisen emoyrityksen tasolla, elleivät ne liity suoraan riskiin vakavasta vaikutuksesta vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmään kuuluvien yritysten kykyyn maksaa korvauksia isäntäosapuolen alueella;

isäntäosapuolen valvontaviranomainen säilyttää mahdollisuuden vaatia ja saada vakuutusryhmän vakavaraisuusvalvontaa varten tietoja sen alueella toimintaa harjoittavalta vakuutuksenantajalta tai jälleenvakuuttajalta, jonka maailmanlaajuisen emoyrityksen päätoimipaikka on kotipaikkaosapuolen alueella, jos isäntäosapuolen valvontaviranomainen pitää tällaisia tietoja tarpeellisina vakuutuksenottajien suojaamiseksi vakavalta haitalta tai rahoitusvakauden vakavalta uhalta suojautumiseksi taikka suojautumiseksi vakavalta vaikutukselta vakuutuksenantajan tai jälleenvakuuttajan kykyyn maksaa korvauksiaan isäntäosapuolen valvontaviranomaisen alueella. Isäntäosapuolen valvontaviranomaisen tällaisen tietopyynnön on perustuttava vakavaraisuuden valvontakriteereihin, ja sen on mahdollisuuksien mukaan vältettävä kuormittavia ja päällekkäisiä pyyntöjä. Pyynnön esittänyt valvontaviranomainen ilmoittaa valvontakollegiolle tällaisesta pyynnöstä.

Sen estämättä, mitä a alakohdassa määrätään, vakuutuksenantajan tai jälleenvakuuttajan laiminlyönti noudattaa tällaista tietopyyntöä voi johtaa ennaltaehkäisevien, korjaavien tai muiden asiaa koskevien toimenpiteiden määräämiseen isäntäosapuolen valvontaviranomaisen alueella;

kun on kyse kotipaikkaosapuolen vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmästä, jolla on toimintaa isäntäosapuolen alueella ja johon sovelletaan seuraavat ehdot täyttävää, ryhmää koskevaa pääoma-arviointia kotipaikkaosapuolen alueella:

ryhmää koskevaan pääoma-arviointiin sisältyy maailmanlaajuisen ryhmän pääoman laskenta, jossa otetaan huomioon riski koko ryhmän tasolla, mukaan lukien vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän maailmanlaajuinen emoyritys, joka voi vaikuttaa toisen osapuolen alueella harjoitettavaan vakuutus- tai jälleenvakuutustoimintaan; ja

ii)

valvontaviranomaisella sen osapuolen alueella, jolla edellä i alakohdassa tarkoitettua, ryhmää koskevaa pääoma-arviointia sovelletaan, on toimivalta määrätä arvioinnin perusteella ennaltaehkäiseviä, korjaavia tai muita asiaa koskevia toimenpiteitä, mukaan lukien pääomitustoimenpiteiden vaatiminen tarvittaessa,

isäntäosapuolen valvontaviranomainen ei määrää ryhmää koskevaa pääoma-arviointia tai vaatimusta vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän maailmanlaajuisen emoyrityksen tasolla alueellaan sovellettavan lain mukaisesti.

Jos kotipaikkaosapuolen vakuutuksenantajaan tai jälleenvakuuttajaan sovelletaan ryhmää koskevaa pääomavaatimusta kotipaikkaosapuolen alueella, isäntäosapuolen valvontaviranomainen ei määrää ryhmää koskevaa pääomavaatimusta tai arviointia vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän maailmanlaajuisen emoyrityksen tasolla;

sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa määrätään, tällä sopimuksella ei rajoiteta eikä sillä ole tarkoitus rajoittaa EU:n valvontaviranomaisten mahdollisuutta valvoa tai säännellä yksikköjä tai ryhmiä, jotka omistavat tai joiden määräysvallassa on luottolaitoksia EU:ssa, joilla on pankkitoimintaa EU:ssa tai joiden merkittävien rahoitusvaikeuksien tai luonteen, laajuuden, koon, mittakaavan, keskittymisen, keskinäisten sidosten tai erilaisten toimintojen on katsottu voivan muodostaa uhan rahoitusvakaudelle EU:ssa, mukaan lukien soveltamalla seuraavia säädöksiä: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (CRD IV-paketti), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (CRR-paketti), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä

asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille, tai muut asiaan liittyvät lait tai asetukset.

Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa määrätään, tällä sopimuksella ei rajoiteta eikä sillä ole tarkoitus rajoittaa asiaankuuluvan Yhdysvaltain valvontaviranomaisen mahdollisuutta valvoa tai säännellä yksikköjä tai ryhmiä, jotka omistavat tai joiden määräysvallassa on talletuslaitoksia Yhdysvalloissa, joilla on pankkitoimintaa Yhdysvalloissa tai joiden merkittävien rahoitusvaikeuksien tai luonteen, laajuuden, koon, mittakaavan, keskittymisen, keskinäisten sidosten tai erilaisten toimintojen on katsottu voivan muodostaa uhan rahoitusvakaudelle Yhdysvalloissa, mukaan lukien soveltamalla seuraavia säädöksiä: pankkiholdingyhtiöistä annettu laki (Bank Holding Company Act, 12 U.S.C. § 1841 ja sitä seuraavat pykälät), asuntolainoista annettu laki (Home Owners' Loan Act, 12 U.S.C. § 1461 ja sitä seuraavat pykälät), kansainvälisestä pankkitoiminnasta annettu laki (International Banking Act, 12 U.S.C. § 3101 ja sitä seuraavat pykälät), rahoitusalan uudistuksista ja kuluttajien suojasta annettu laki (Dodd-Frank Wall Street Reform and Consumer Protection Act, 12 U.S.C. § 5301 ja sitä seuraavat pykälät), tai muut asiaan liittyvät lait tai asetukset.

5 artikla

Tietojenvaihto

1. Osapuolet kannustavat valvontaviranomaisia tekemään lainkäyttöalueellaan yhteistyötä tietojen vaihtamiseksi liitteessä esitettyjen käytäntöjen mukaisesti. Osapuolet ymmärtävät, että tällaisten käytäntöjen käyttö tehostaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, ja noudattavat korkeatasoista luottamuksellisuuden suojaa.

2. Tämä sopimus ei koske vaatimuksia, joita voidaan soveltaa valvontaviranomaisten väliseen henkilötietojen vaihtamiseen.

6 artikla

Liite

Tämän sopimuksen liite on erottamaton osa tätä sopimusta.

7 artikla

Sekakomitea

1. Osapuolet perustavat Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin edustajista muodostuvan sekakomitean, joka toimii foorumina osapuolten kuulemiseksi ja tietojen vaihtamiseksi sopimuksen hallinnoinnista ja sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta.

2. Osapuolet kuulevat toisiaan sekakomiteassa tähän sopimukseen liittyvistä asioista:

a)	osapuolten keskinäisellä sopimuksella, jos jompikumpi osapuoli ehdottaa kuulemista;

b)	vähintään kerran 180 päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tai sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä sen mukaan, kumpi on aiempi, ja sen jälkeen kerran vuodessa, elleivät osapuolet toisin päätä;

c)	jos jompikumpi osapuoli pyytää kirjallisesti pakollista kuulemista; ja

d)	jos jompikumpi osapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen aikomuksestaan irtisanoa sopimus.

3. Sekakomitea voi käsitellä:

a)	sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita;

b)	vaikutuksia, joita sopimuksella on osapuolten lainkäyttöalueilla vakuutus- ja jälleenvakuutusalan kuluttajiin sekä vakuutuksenantajien ja jälleenvakuuttajien kaupalliseen toimintaan;

c)	tämän sopimuksen muutoksia, joita jompikumpi osapuoli on ehdottanut;

d)	asioita, jotka edellyttävät pakollista kuulemista;

e)	ilmoitusta aikomuksesta irtisanoa tämä sopimus; ja

f)	muita osapuolten päättämiä asioita.

4. Sekakomitea voi vahvistaa työjärjestyksensä.

5. Kumpikin osapuoli toimii sekakomitean puheenjohtajana vuorotellen vuoden, ellei toisin päätetä. Sekakomitean puheenjohtaja voi kutsua sekakomitean koolle ajankohtana ja tavalla, josta osapuolet voivat päättää.

6. Sekakomitea voi kutsua koolle työryhmän työnsä helpottamiseksi.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan seitsemän päivän kuluttua siitä päivästä, jona osapuolet vaihtavat kirjalliset ilmoitukset, joilla vahvistetaan, että ne ovat täyttäneet sisäiset vaatimuksensa ja saattaneet päätökseen sisäiset menettelynsä, tai muuna osapuolten sopimana päivänä.

9 artikla

Sopimuksen täytäntöönpano

1. Osapuolet kannustavat asiaankuuluvia viranomaisia pidättymään tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tai sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä sen mukaan, kumpi on aiempi, toteuttamasta sopimuksen minkä tahansa ehdon tai velvoitteen, mukaan lukien vakuuden poistamista ja paikallista läsnäoloa koskevat 3 artiklan mukaiset vaatimukset, kanssa ristiriidassa olevia toimenpiteitä. Tähän voi tarpeen mukaan sisältyä kirjeenvaihto asiaankuuluvien viranomaisten välillä tähän sopimukseen liittyvistä asioista.

2. Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tai sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä sen mukaan, kumpi on aiempi, tarpeen mukaan kaikki toimenpiteet tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi ja soveltamiseksi mahdollisimman pian 10 artiklan mukaisesti.

3. Yhdysvallat kannustaa kaikkia Yhdysvaltojen osavaltioita hyväksymään tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tai sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä sen mukaan, kumpi on aiempi, ripeästi seuraavat toimenpiteet:

kunkin osavaltion edellyttämän vakuuden määrän vähentäminen joka vuosi tämän sopimuksen voimaantulopäivän tai sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivän jälkeen 20 prosentilla siitä vakuudesta, jota Yhdysvaltojen osavaltio edellytti 1 päivästä tammikuuta ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista täyden velan mahdollistamiseksi jälleenvakuutusta varten; ja

b)	asiaankuuluvien jälleenvakuutusta varten otettavaa velkaa koskevien 3 artiklan mukaisten Yhdysvaltojen osavaltion lakien ja asetusten täytäntöönpano keinona hyväksyä kyseisen artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset toimenpiteet.

4. Edellyttäen, että tämä sopimus on tullut voimaan, Yhdysvallat alkaa viimeistään kuukauden ensimmäisenä päivänä 42 kuukautta tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä arvioida liittovaltion lainsäädännön mahdollista etusijalle asettamista lakiensa ja asetustensa mukaisesti jokaisen sellaisen Yhdysvaltain osavaltion vakuutustoimenpiteen osalta, jonka Yhdysvallat katsoo olevan ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa ja joka johtaa EU:ssa olevan vakuutuksenantajan tai jälleenvakuuttajan epäedullisempaan kohteluun verrattuna sellaiseen yhdysvaltalaiseen vakuutuksenantajaan tai jälleenvakuuttajaan, jolla on kotipaikka tai toimilupa kyseisessä Yhdysvaltojen osavaltiossa tai joka on muutoin sallittu siellä. Edellyttäen, että tämä sopimus on tullut voimaan, Yhdysvallat saattaa viimeistään kuukauden ensimmäisenä päivänä 60 kuukautta tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä päätökseen kaikki tarvittavat lakiensa ja asetustensa mukaiset liittovaltion lainsäädännön etusijalle asettamiset jokaisen sellaisen Yhdysvaltojen osavaltion vakuutustoimenpiteen osalta, josta on tehty tällainen arviointi. Tätä kohtaa sovellettaessa Yhdysvallat ottaa liittovaltion lainsäädännön mahdollista etusijalle asettamista arvioidessaan ensiksi huomioon osavaltiot, joissa luovutettujen jälleenvakuutusten kokonaismäärä on korkein.

10 artikla

Sopimuksen soveltaminen

1. Ellei toisin määrätä, tätä sopimusta sovelletaan sen voimaantulopäivästä tai päivästä, joka on 60 kuukautta tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä, sen mukaan, kumpi on myöhempi.

2. Sen estämättä, mitä 8 artiklassa ja tämän artiklan 1 kohdassa määrätään:

Euroopan unioni soveltaa tämän sopimuksen 4 artiklaa väliaikaisesti tämän sopimuksen voimaantulopäivään saakka ja soveltaa 4 artiklaa sen jälkeen varmistaen, että valvontaviranomaiset ja muut toimivaltaiset viranomaiset noudattavat siinä määrättyjä käytäntöjä sitä päivää seuraavan kuukauden seitsemännestä päivästä, jona osapuolet ilmoittivat toisilleen, että niiden tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen edellyttämät sisäiset vaatimukset on täytetty ja sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen.

Yhdysvallat soveltaa tämän sopimuksen 4 artiklaa väliaikaisesti tämän sopimuksen voimaantulopäivään saakka ja soveltaa 4 artiklaa sen jälkeen tehden parhaansa ja kannustaen valvontaviranomaisia ja muita toimivaltaisia viranomaisia noudattamaan siinä määrättyjä käytäntöjä sitä päivää seuraavan kuukauden seitsemännestä päivästä, jona osapuolet ilmoittivat toisilleen, että niiden tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen edellyttämät sisäiset vaatimukset on täytetty ja sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen;

tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tai 60 kuukautta tämän sopimuksen allekirjoittamisesta sen mukaan, kumpi on myöhempi:

i)	sovelletaan 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 9 artiklassa asetettuja osapuolen velvoitteita ainoastaan, jos ja niin kauan kuin toisen osapuolen valvontaviranomaiset harjoittavat 4 artiklan mukaista valvontaa ja täyttävät 3 artiklan 3 kohdassa asetetut velvoitteet;

ii)	sovelletaan osapuolen 4 artiklassa vahvistettuja käytäntöjä ja 3 artiklan 3 kohdassa asetettuja velvoitteita ainoastaan, jos ja niin kauan kuin toisen osapuolen valvontaviranomaiset täyttävät 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa asetetut velvoitteet; ja

iii)	sovelletaan 3 artiklan 3 kohdassa asetettuja osapuolen velvoitteita ainoastaan, jos ja niin kauan kuin toisen osapuolen valvontaviranomaiset harjoittavat 4 artiklan mukaista valvontaa ja täyttävät 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa asetetut velvoitteet;

jos asianomaiset Yhdysvaltojen valvontaviranomaiset soveltavat 4 artiklan i alakohdan mukaisesti toimenpiteitä Yhdysvaltojen alueen ulkopuolella EU:ssa olevaan vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmään, jonka rahoitusvaikeuksien tai toiminnan rahoitusvakauden valvontaneuvosto (Financial Stability Oversight Council) on katsonut voivan muodostaa uhan rahoitusvakaudelle Yhdysvalloissa sovellettaessa rahoitusalan uudistuksista ja kuluttajien suojasta annettua lakia (Dodd-Frank Wall Street Reform and Consumer Protection Act, 12 U.S.C. § 5301 ja sitä seuraavat pykälät), kumpi tahansa osapuoli voi päättää tämän sopimuksen nopeutetun pakollisen kuulemis- ja irtisanomismenettelyn mukaisesti. Jos EU:n valvontaviranomainen soveltaa 4 artiklan i alakohdan mukaisesti Euroopan unionin alueen ulkopuolella Yhdysvalloista olevaan vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmään toimenpiteitä, jotka liittyvät uhkaan EU:n rahoitusvakaudelle, kumpi tahansa osapuoli voi päättää tämän sopimuksen nopeutetun pakollisen kuulemis- ja irtisanomismenettelyn mukaisesti;

b alakohdassa vahvistettuun päivään saakka ja tämän vaikuttamatta kyseisessä alakohdassa vahvistettujen mekanismien soveltamiseen 3 artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiä jälleenvakuutuksesta sovelletaan EU:sta oleviin jälleenvakuuttajiin Yhdysvaltojen osavaltiossa ajankohdasta, joka on seuraavista aiempi:

i)	edellä 3 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisen toimenpiteen hyväksyminen tällaisessa Yhdysvaltojen osavaltiossa; tai

ii)

tosiasiallinen ajankohta, jona Yhdysvallat vahvistaa lakiensa ja asetustensa mukaisesti, että Yhdysvaltojen osavaltion vakuutustoimenpide estetään, koska se ei ole tämän sopimuksen mukainen ja johtaa EU:ssa olevan vakuutuksenantajan tai jälleenvakuuttajan epäedullisempaan kohteluun verrattuna yhdysvaltalaiseen vakuutuksenantajaan tai jälleenvakuuttajaan, jolla on kotipaikka tai toimilupa kyseisessä Yhdysvaltojen osavaltiossa tai joka on muutoin sallittu siellä;

a alakohdassa vahvistetusta väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä ja 60 kuukauden ajan sen jälkeen sovellettaessa 4 artiklan h alakohtaa valvontaviranomaiset Euroopan unionissa eivät saa määrätä ryhmää koskevaa pääomavaatimusta vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän maailmanlaajuisen emoyrityksen tasolla sellaiselle yhdysvaltalaiselle vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmälle, jolla on toimintaa Euroopan unionissa;

jos osapuoli ei täytä paikallista läsnäoloa koskeviin vaatimuksiin liittyviä 3 artiklan velvoitteita, toisen osapuolen valvontaviranomaiset voivat pakollisen kuulemisen jälkeen määrätä tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä alkaen b alakohdassa tarkoitetun 60 kuukauden ajan ryhmää koskevan pääoma-arvioinnin tai pääomavaatimuksen sellaisen vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän maailmanlaajuisen emoyrityksen tasolla, jonka päätoimipaikka tai kotipaikka on toisen osapuolen alueella;

g)	edellä 3 artiklan 3 kohta pannaan täytäntöön ja sitä sovelletaan EU:n alueella viimeistään 24 kuukauden kuluttua tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä edellyttäen, että sopimusta on sovellettu väliaikaisesti tai se on tullut voimaan;

ellei b ja d alakohdasta muuta johdu, 3 artiklan 1 ja 2 kohta pannaan täytäntöön ja niitä sovelletaan täysimääräisesti molempien osapuolten koko alueella viimeistään 60 kuukauden kuluttua päivästä, jona molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen edellyttäen, että sopimus on tullut voimaan; ja

i)	molemmat osapuolet soveltavat 7, 11 ja 12 artiklaa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tai sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä sen mukaan, kumpi on aiempi.

3. Jos osapuoli ei noudata 2 kohtaa siinä vahvistettuihin päivämääriin mennessä, toinen osapuoli voi pyytää pakollista kuulemista sekakomitean kautta.

11 artikla

Irtisanominen ja pakollinen kuuleminen

1. Kumpi tahansa osapuoli voi pakollisen kuulemisen jälkeen irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa antamalla kirjallisen ilmoituksen toiselle osapuolelle tässä artiklassa määrättyjä menettelyjä noudattaen. Elleivät osapuolet ole kirjallisesti toisin sopineet, irtisanominen tulee voimaan 180 päivän kuluttua tällaisen ilmoituksen antamispäivästä tai, jos kyse on 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa kuvatusta irtisanomisesta, 90 päivän kuluttua tällaisen ilmoituksen antamispäivästä. Osapuolet voivat erityisesti irtisanoa tämän sopimuksen, jos jompikumpi osapuoli ei ole noudattanut tämän sopimuksen mukaisia velvoitteitaan tai on toteuttanut toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen tavoitteiden kanssa.

2. Ennen ilmoituksen antamista päätöksestä irtisanoa tämä sopimus, myös 10 artiklan määräysten osalta, osapuolen on ilmoitettava asiasta sekakomitean puheenjohtajalle.

3. Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet ilmoittaakseen asianomaisille osapuolille irtisanomisen vaikutuksista vakuutuksenantajiin ja jälleenvakuuttajiin lainkäyttöalueellaan.

4. Pakollista kuulemista sekakomiteassa edellytetään, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää sekakomitean puheenjohtajalta, ja kuuleminen alkaa viimeistään 30 päivän kuluttua pyynnöstä tai, jos pyyntö on tehty 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa kuvatulla tavalla, 7 päivän kuluttua pyynnöstä, elleivät osapuolet toisin sovi. Pakollista kuulemista pyytävä osapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen tällaisen kuulemisen perusteista. Pakollinen kuuleminen voidaan järjestää osapuolten määrittämässä paikassa, ja jos osapuolet eivät pääse sopimukseen paikasta, pakollista kuulemista pyytävä osapuoli ehdottaa kolmea neutraalia paikkaa kummankin osapuolen alueen ulkopuolelta, ja toinen osapuoli valitsee yhden ehdotetuista kolmesta neutraalista paikasta.

5. Pakollista kuulemista edellytetään ennen tämän sopimuksen irtisanomista, myös 10 artiklan määräysten osalta.

6. Jos osapuoli kieltäytyy osallistumasta tässä artiklassa määrättyyn pakolliseen kuulemiseen, sopimuksen irtisanomiseen pyrkivä osapuoli voi irtisanoa sopimuksen tämän artiklan 1 kohdassa määrätyllä tavalla.

12 artikla

Muuttaminen

1. Sopimuspuolet voivat kirjallisesti sopia tämän sopimuksen muuttamisesta.

2. Jos osapuoli haluaa muuttaa tätä sopimusta, sen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti pyynnöstä aloittaa neuvottelut sopimuksen muuttamiseksi.

3. Pyynnöstä aloittaa neuvottelut sopimuksen muuttamiseksi on ilmoitettava sekakomitealle.

Done at Washington on the twenty second day of September in the year two thousand and seventeen.

LIITE

Yhteisymmärryspöytäkirjan malli: valvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskevat määräykset

1 artikla

Tavoite

1. (Yhdysvaltain osavaltion nimi):n valvontaviranomainen ja (EU:n jäsenvaltion nimi):n kansallinen valvontaviranomainen, tämän yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittavat viranomaiset, tunnustavat tarpeen tehdä yhteistyötä tietojenvaihdon alalla.

2. Viranomaiset tunnustavat, että rajatylittävää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevat käytännön järjestelyt ovat keskeisiä sekä kriisitilanteissa että päivittäisessä valvonnassa.

3. Tämän yhteisymmärryspöytäkirjan tarkoitus on helpottaa viranomaisten välistä yhteistyötä tietojenvaihdossa sovellettavan lain sallimissa rajoissa ja valvonta- ja sääntelytarkoitusten mukaisesti.

4. Viranomaiset tunnustavat, että tämä yhteisymmärryspöytäkirja ei koske vaatimuksia, jotka voivat soveltua valvontaviranomaisten väliseen henkilötietojen vaihtamiseen.

5. Luottamuksellisten tietojen vaihtoon ja suojaan sovellettava laki on voimassa viranomaisten alueella, ja sen tarkoituksena on suojata viranomaisten välillä tämän yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti vaihdettavien tietojen luottamuksellisuutta. Sovellettavassa laissa pyritään varmistamaan muun muassa, että:

a)	luottamuksellisia tietoja vaihdetaan ainoastaan viranomaisten valvontatehtävien täyttämiseen suoraan liittyvissä tarkoituksissa; ja

b)	kaikki tehtäviensä hoidon aikana pääsyn luottamuksellisiin tietoihin saavat henkilöt säilyttävät tällaisten tietojen luottamuksellisuuden, tiettyjä 7 artiklassa määriteltyjä olosuhteita lukuun ottamatta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä yhteisymmärryspöytäkirjassa tarkoitetaan:

’sovellettavalla lailla’ kaikkia lakeja, asetuksia, hallinnollisia säännöksiä tai muuta viranomaisen lainkäyttöalueella sovellettavaa oikeuskäytäntöä, jotka liittyvät vakuutusten ja jälleenvakuutusten valvontaan, valvontatietojen vaihtoon, luottamuksellisuuden suojaan sekä tietojen käsittelyyn ja luovuttamiseen;

b)	’luottamuksellisilla tiedoilla’ kaikenlaisia toimitettuja tietoja, joita pidetään luottamuksellisina vastaanottajaviranomaisen lainkäyttöalueella;

c)	’vakuutuksenantajalla’ yritystä, jolla on lupa tai toimilupa harjoittaa ensivakuutustoimintaa;

d)	’henkilöllä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, kumppanuutta tai rekisteröimätöntä yhdistystä;

e)	’henkilötiedoilla’ kaikenlaisia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja;

f)	’toimitetuilla tiedoilla’ kaikenlaisia tietoja, jotka vastaanottajaviranomainen on toimittanut esittäjäviranomaiselle vastauksena tietopyyntöön;

g)	’säännellyllä yhteisöllä’ vakuutuksenantajaa tai jälleenvakuuttajaa, jolle Euroopan unionin tai Yhdysvaltojen valvontaviranomainen antaa luvan toimia tai jota se valvoo;

h)	’jälleenvakuuttajalla’ yritystä, jolla on lupa tai toimilupa harjoittaa jälleenvakuutustoimintaa;

i)	’vastaanottajaviranomaisella’ viranomaista, jolle tietopyyntö tehdään;

j)	’esittäjäviranomaisella’ viranomaista, joka esittää tietopyynnön;

k)	’valvontaviranomaisella’ mitä tahansa vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan valvojaa Euroopan unionissa tai Yhdysvalloissa; ja

l)	’yrityksellä’ mitä tahansa taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä.

3 artikla

Yhteistyö

1. Vastaanottajaviranomaisen olisi sovellettavan lain mukaisesti suhtauduttava esittäjäviranomaisen pyyntöihin vakavasti ja vastattava niihin ripeästi. Sen olisi annettava esittäjäviranomaiselle mahdollisimman tyhjentävä vastaus tietopyyntöön sääntelytehtäviensä mukaisesti.

2. Sekä vastaanottajaviranomaisten että esittäjäviranomaisten olisi sovellettavan lain mukaisesti käsiteltävä luottamuksellisena tietopyynnön olemassaoloa ja sen sisältöä, elleivät molemmat viranomaiset molemminpuolisesti toisin päätä.

4 artikla

Toimitettujen tietojen käyttö

1. Esittäjäviranomaisen olisi esitettävä tietopyyntöjä ainoastaan, jos sillä on pyynnölle hyväksyttävä sääntely- tai valvontatarkoitus, jolla on välitöntä merkitystä esittäjäviranomaisen suorittaman säännellyn yhteisön lainmukaisen valvonnan kannalta. Hyväksyttävänä sääntely- tai valvontatarkoituksena ei yleensä pidetä sitä, että esittäjäviranomainen pyytää tietoja yksityishenkilöistä, ellei pyynnöllä ole välitöntä merkitystä valvontatehtävien suorittamisen kannalta.

2. Esittäjäviranomaisen olisi käytettävä toimitettuja tietoja ainoastaan lainmukaisiin tarkoituksiin, jotka liittyvät viranomaisen sääntely-, valvonta- taikka rahoitusvakautta tai toiminnan vakautta turvaaviin tehtäviin.

3. Toimitetut tiedot, joita on vaihdettu, kuuluvat vastaanottajaviranomaiselle ja säilyvät sen omistuksessa sovellettavan lain mukaisesti.

5 artikla

Tietojen pyytäminen

1. Esittäjäviranomaisen tietopyynnöt olisi tehtävä kirjallisesti tai kiireellisissä tapauksissa 2 kohdan mukaisesti, ja niiden olisi sisällettävä seuraavat seikat:

a)	viranomaiset, joita asia koskee, valvonnan kohteena oleva ala ja tarkoitus, johon tietoja pyydetään;

b)	kyseessä olevan henkilön tai säännellyn yhteisön nimi;

c)	pyynnön yksityiskohdat, joihin voi sisältyä kuvaus pyynnön perusteena olevista tosiseikoista, tutkittavana olevat erityiset kysymykset ja maininta pyynnön mahdollisesta arkaluonteisuudesta;

d)	pyydetyt tiedot;

e)	päivämäärä, johon mennessä tietoja pyydetään ja asiaankuuluvat oikeudelliset määräajat; ja

f)	tarpeen mukaan se, voidaanko tietoja 7 artiklan mukaisesti toimittaa sekä miten ja kenelle.

2. Kiireelliset pyynnöt voidaan esittää suullisesti, ja niistä olisi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava kirjallinen vahvistus.

3. Vastaanottajaviranomaisen olisi käsiteltävä pyyntö seuraavasti:

a)	Vastaanottajaviranomaisen olisi vahvistettava vastaanottaneensa pyynnön.

Vastaanottajaviranomaisen olisi arvioitava jokainen pyyntö tapauskohtaisesti sen määrittämiseksi, miten paljon tietoja voidaan enintään toimittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan ehtojen ja vastaanottajaviranomaisen lainkäyttöalueella sovellettavien menettelyjen mukaisesti. Päättäessään siitä, voidaanko pyyntö toteuttaa ja missä laajuudessa, vastaanottajaviranomainen voi ottaa huomioon:

i)	onko pyyntö yhteisymmärryspöytäkirjan mukainen;

ii)	olisiko pyynnön toteuttaminen niin työlästä, että se haittaisi vastaanottajaviranomaisen tehtävien asianmukaista hoitamista;

iii)	olisiko pyydettyjen tietojen toimittaminen muulla tavoin vastaanottajaviranomaisen lainkäyttöalueen keskeisten etujen vastaista;

iv)	muut vastaanottajaviranomaisen lainkäyttöalueen sovellettavassa laissa esitetyt seikat (erityisesti luottamuksellisuuteen ja salassapitovelvollisuuteen, tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan sekä oikeudenmukaiseen menettelyyn liittyvät seikat); ja

v)	voiko pyynnön toteuttaminen muutoin haitata vastaanottajaviranomaisen tehtävien hoitamista.

Jos vastaanottajaviranomainen kieltäytyy toimittamasta kaikkia pyydettyjä tietoja tai osaa niistä, tai ei pysty toimittamaan niitä, vastaanottajaviranomaisen olisi, jos se on sovellettavan lain mukaan käytännössä järkevää ja asianmukaista, esitettävä perustelunsa tietojen toimittamatta jättämiselle ja harkittava mahdollisia vaihtoehtoisia tapoja esittäjäviranomaisen valvontatavoitteen toteuttamiseksi. Vastaanottajaviranomainen voi evätä tietopyynnön erityisesti, jos pyyntö vaatisi vastaanottajaviranomaista toimimaan sen sovellettavaa lakia loukkaavalla tavalla.

6 artikla

Luottamuksellisten tietojen käsittely

1. Kaikkia tämän yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella vastaanotettuja tietoja olisi lähtökohtaisesti käsiteltävä luottamuksellisina tietoina, ellei toisin ole ilmoitettu.

2. Esittäjäviranomaisen olisi toteutettava kaikki lainmukaiset ja kohtuudella toteutettavissa olevat toimet luottamuksellisten tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

3. Jollei 7 artiklasta ja sovellettavasta laista muuta johdu, esittäjäviranomaisen olisi rajattava pääsy vastaanottajaviranomaiselta saatuihin luottamuksellisiin tietoihin esittäjäviranomaisessa työskenteleviin tai sen puolesta toimiviin henkilöihin,

a)	joihin sovelletaan esittäjäviranomaiseen sen lainkäyttöalueella sovellettavia velvoitteita estää luottamuksellisten tietojen luvaton luovuttaminen;

b)	jotka ovat esittäjäviranomaisen valvonnassa;

c)	jotka tarvitsevat tällaisia tietoja edellyttäen, että tämä on lainmukaisen sääntely- ja valvontatarkoituksen mukaista ja liittyy siihen välittömästi; ja

d)	joihin sovelletaan luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia edelleen heidän lähdettyään esittäjäviranomaisesta.

7 artikla

Toimitettujen tietojen jakaminen edelleen

1. Jollei 7 artiklan 2 kohdassa toisin määrätä, esittäjäviranomainen ei saisi siirtää vastaanottajaosapuolelta saatuja toimitettuja tietoja kolmannelle osapuolelle, ellei:

a)	esittäjäviranomainen ole saanut kirjallista ennakkosuostumusta vastaanottajaviranomaiselta tällaisten tietojen edelleen jakamista varten, paitsi jos pyyntö on kiireellinen, jolloin pyyntö voidaan esittää suullisesti ja toimittaa sen jälkeen kirjallinen vahvistus ilman aiheetonta viivytystä; ja

b)	kolmas osapuoli sitoutuu noudattamaan rajoituksia, joilla säilytetään olennaisin osin samantasoinen luottamuksellisuus kuin mitä esittäjäviranomaiseen sovelletaan tämän yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti.

2. Jos esittäjäviranomaista vaaditaan sovellettavan lain mukaisesti lain nojalla luovuttamaan toimitetut tiedot tai sillä on oikeudellinen velvollisuus luovuttaa ne, esittäjäviranomaisen olisi ilmoitettava vastaanottajaviranomaiselle kohtuulliseksi katsottavassa laajuudessa tällaisesta vaatimuksesta ja siihen liittyvästä menettelystä väliintulomahdollisuuksien helpottamiseksi ja etuoikeuden puolustamiseksi. Jos vastaanottajaviranomainen ei anna suostumustaan toimitettujen tietojen esittämiselle, esittäjäviranomaisen olisi ryhdyttävä tarvittaessa kaikkiin kohtuullisiin toimiin tietojen luovuttamisen vastustamiseksi, mukaan lukien oikeuskeinojen käyttäminen tällaisen luovuttamisen vastustamiseksi ja kaikkien sellaisten luottamuksellisten tietojen luottamuksellisuuden puolustamiseksi ja suojaamiseksi, joiden mahdollista luovuttamista vaaditaan.