31.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/17

—

ottaa huomioon Riiassa 21.–22. toukokuuta 2015 pidetyn itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteisen julkilausuman, joka perustuu aiempina vuosina samanlaisissa puitteissa annettuihin Vilnan ja Varsovan julkilausumiin,

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman ”Euroopan naapuruuspolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta. Euroopan parlamentin kanta vuoden 2012 määräaikaiskertomuksiin”,

—

ottaa huomioon 3. toukokuuta 2011 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisasiakirjan,

—

ottaa huomioon Jerevanissa 14.–15. toukokuuta 2015 pidetyssä neljännessä Bolognan politiikan foorumissa ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) ministerikokouksessa annetun ministereiden julkilausuman,

—

ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2012 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselman kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta itäisissä kumppanimaissa, myös hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöstä sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusvallan lisäämiseen tähtäävistä uudistuksista,

—

ottaa huomioon Euroopan korkeakoulujärjestelmän rakenteen yhdenmukaistamisesta annetun Sorbonnen yhteisen julistuksen, jonka Ranskan, Saksan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan opetusministerit allekirjoittivat Pariisissa 25. toukokuuta 1998,

—

ottaa huomioon 29 Euroopan maan opetusministereiden Bolognassa 19. kesäkuuta 1999 allekirjoittaman yhteisen julistuksen (Bolognan julistus),

—

ottaa huomioon 47 maan opetusministereiden 12. maaliskuuta 2010 hyväksymän Budapestin-Wienin julistuksen, jolla eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustaminen käynnistettiin virallisesti,

—

ottaa huomioon Bukarestissa 26.–27. huhtikuuta 2012 pidetyn kolmannen Bolognan politiikan foorumin ja ministerikokouksen julkilausuman,

—

ottaa huomioon Bukarestissa 26.–27. huhtikuuta 2012 pidetyn eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ministerikokouksen hyväksymän eurooppalaisen korkeakoulutusalueen liikkuvuusstrategian 2020,

—

ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/55/EU,

—

ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi,

—

ottaa huomioon eurooppalaista korkeakoulutusaluetta käsittelevän raportin ”The European Higher Education Area in 2015: Bologna Process Implementation Report”,

—

ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi,

—

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020),

—

ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä,

—

ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston suositukset koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista sekä nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämisestä,

—

ottaa huomioon eurooppalaista korkeakoulutusaluetta käsittelevän raportin ”The European Higher Education Area in 2012: Bologna Process Implementation Report”,

—

ottaa huomioon Jerevanissa Armeniassa 8.–9. syyskuuta 2011 pidetyn, korkeakoulutuksen rahoittamista käsitelleen kansainvälisen konferenssin loppuraportin,

—

ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman Bolognan prosessista ja opiskelijoiden liikkuvuudesta,

—

ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2015 hyväksytyn Euroopan parlamentin mietinnön Bolognan prosessin täytäntöönpanon seurannasta,

—

ottaa huomioon EU:n sekä Georgian, Moldovan ja Ukrainan hallitusten välillä allekirjoitetut assosiaatiosopimukset,

—

ottaa huomioon Erasmus+- ja Erasmus Mundus -apurahajärjestelmät,

—

ottaa huomioon korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella tehdyn yleissopimuksen (CETS N:o 165, Lissabon, 11.4.1997),

A.

ottaa huomioon, että korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen EU:n ja itäisten kumppanimaiden välillä on edelleen monimutkainen ja kallis prosessi huolimatta Bolognan prosessin ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tuomista edistysaskeleista;

B.

ottaa huomioon, että itäisten kumppanimaiden opiskelijat pitävät tutkintojensa asianmukaista tunnustamista vaikeana ja joskus mahdottomana joissain EU:n jäsenvaltioissa ja että EU:sta tulevilla opiskelijoilla on toisinaan samanlaisia ongelmia itäisissä kumppanimaissa;

C.

ottaa huomioon, että tutkintotodistusten ja tutkintojen tunnustamiseen liittyvät kompastuskivet voivat estää akateemisen ja ammatillisen liikkuvuuden ja kulttuurisiteiden vaalimista molempien osapuolten välillä sekä haitata akateemisen tutkimuksen edistämistä ja yleistä kehitystä lukuisilla tieteenaloilla Euroopassa;

D.

ottaa huomioon, ettei ole olemassa yhdenvertaisen kohtelun turvaavia järjestelyjä itäisten kumppanimaiden / Bolognan prosessiin / eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen osallistuvien maiden kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamista varten; ottaa huomioon, että tämä estää useiden säänneltyjen alojen, kuten terveydenhuollon ja sosiaalityön, koulutuksen, arkkitehtuurin ja rakentamisen (esimerkiksi rakennustekniikka), erittäin päteviä ammattilaisia lisäämästä taitojaan harjoittamalla niitä EU:ssa sekä viemästä mukanaan arvokasta osaamista kotimaihinsa ja täyttämästä korkean osaamistason työvoiman vajeita EU:n jäsenvaltioissa;

E.

katsoo, että itäisiin kumppanimaihin on perustettava lisää tutkimukseen suuntautuneita laitoksia, myös tutkijakouluja, jotka tarjoaisivat paikallisille opiskelijoille enemmän tutkimukseen liittyviä uravaihtoehtoja;

F.

ottaa huomioon, että tutkintojen tunnustamista koskevat lähestymistavat vaihtelevat sekä EU:n sisällä että EU:n ja Bolognan prosessiin / eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen osallistuvien itäisten kumppanimaiden välillä;

G.

ottaa huomioon, ettei ulkomaisten tutkintojen tunnustamisprosessia ole yhdenmukaistettu ja ettei Bolognan prosessiin / eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen osallistuvissa maissa ole kustannustehokasta mekanismia reaktiivista tietoa varten;

H.

ottaa huomioon, että lopullisten päätösten tekeminen ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta on yli kahdessa kolmasosassa osallistuvista maista korkeakoulujen vastuulla;

I.

ottaa huomioon, että lukuisissa korkeakouluissa on edelleen oikeudenmukaisuuteen, avoimuuteen, normeihin ja vastuuvelvollisuuteen liittyviä huolenaiheita monissa itäisissä kumppanimaissa;

J.

toteaa, että korkeakouluissa voi edelleen havaita korruptiota, byrokratiaa, vanhoillisuutta, epävarmuutta ja vanhanaikaisia ajattelutapoja itäisissä kumppanimaissa ja toisinaan myös EU:ssa; katsoo, että tähän on puututtava ja sitä on torjuttava;

K.

ottaa huomioon, että tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset (ENIC/NARIC) muodostavat johtavan verkoston tunnustamista koskevaa tiedonvaihtoa varten ja että verkosto kehittää välineitä menettelyjen, poliitikkojen ja käytäntöjen tunnustamista varten, sillä on valmiuksia tiedottaa yleisölle ja kumppaneille sekä auttaa jäsenvaltioita ja keskeisiä poliittisia tahoja ymmärtämään tunnustamisprosessia ja se edistää kansallisten lainsäädäntöjen ja menettelyjen mukauttamista EU:n käytäntöihin;

L.

ottaa huomioon, että korkeakoulut ovat paikkoja, jotka edistävät uusien ideoiden kehittämistä ja joissa sanan- ja ajatuksenvapaus on perustana pyrittäessä akateemiseen kehitykseen; ottaa huomioon, että tästä voi syntyä poliittiseen painostukseen liittyviä ristiriitoja, joiden seurauksena opiskelijat joutuvat usein häirinnän ja jopa ihmisoikeusloukkausten kohteeksi;

M.

ottaa huomioon, että Erasmus+-ohjelmat ovat olennaisen tärkeitä välineitä, joiden avulla voidaan nykyaikaistaa sekä EU:n että itäisten kumppanimaiden korkeakouluja, piristää kansainvälistä yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa ja edistää korkea-asteen koulutuksen uudistamista ja opiskelijoiden liikkuvuutta;

1.

toteaa, että opiskelijoiden laadukkaan korkeakoulutuksen vastavuoroinen tunnustaminen sekä EU:ssa että itäisissä kumppanimaissa, ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen keskeisissä säännellyissä ammateissa sekä molempien osapuolten alueella hankitun työkokemuksen täysimittainen tunnustaminen voivat olla avainasemassa pyrittäessä lisäämään ja parantamaan kulttuurienvälisiä sosioekonomisia siteitä ja edistämään rauhaa, kehitystä, vaurautta ja vakautta;

2.

pitää myönteisenä assosiaatiosopimusten allekirjoittamista kolmen itäisen kumppanimaan kanssa ja odottaa, että tällä kehityksellä on myönteinen vaikutus tutkintotodistusten, tutkintojen, taitojen ja työkokemuksen tunnustamiseen; katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää suunnitella mielekkäitä ja pysyviä keinoja muiden itäisten kumppanimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten ja varmistaa tätä ja muita asioita koskevan yhteistyön jatkaminen; panee samalla merkille, että assosiaatiosopimukset tarjoavat tehokkaampia viestintä- ja yhteistyövälineitä hallitus- ja parlamenttitasolla ja että ne voivat olla pohjana yhteistyön lisäämiselle, mukaan luettuna tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten perustaminen, EU:n ja itäisten kumppanimaiden yhteisen eurooppalaisen ammattikortin (EPC) toteuttaminen ja kustannustehokkaiden tiedotus- ja hälytysmekanismien kehittäminen sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) avulla EU:n ja sen itäisten kumppaneiden välille;

3.

painottaa, että Bolognan prosessi ei ole missään tapauksessa yksisuuntainen järjestelmä, vaan sen tavoitteena on pikemminkin edistää korkeakoulutuksen ja akateemisen liikkuvuuden kehitystä EU:n ja itäisten kumppanimaiden välillä, ja että osallistuvissa maissa molemmilla alueilla on parannettava korkeakouluihin pääsyä, tutkintotodistusten tunnustamista ja apurahaohjelmia sekä varmistettava täysi hyväksyntä eri korkeakoulujärjestelmissä, jos kaikki tarvittavat akateemiset kriteerit täyttyvät;

4.

korostaa, että nykytilanne, jossa jatkuvat systeemiset ongelmat vaikeuttavat monien itäisten kumppanimaiden opiskelijoiden ja nuorten ammattilaisten tutkintotodistusten tai ammattipätevyyden automaattista tunnustamista EU:ssa, on huomattava este ammattilaisten vapaalle liikkuvuudelle ja hyvien suhteiden kehittämiselle molemmin puolin;

5.

huomauttaa, että itäisten kumppanimaiden sosioekonominen kehitys voi parantua merkittävästi, kun käytettävissä on ulkomailla uusia kokemuksia hankkineita korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, ammattilaisia ja yrittäjiä, ja että tämä puolestaan mahdollistaa uusien ideoiden ja prosessien syntymisen, edistää arvojen ja taitotiedon leviämistä, vahvistaa paikallisia korkeakouluja, lisää ulkomaisten sijoittajien luottamusta ja auttaa estämään pysähtyneisyyttä;

6.

katsoo, että on erittäin tärkeää pysäyttää itäisen kumppanuuden alueelta länteen suuntautuva lahjakkaiden nuorten ”aivovuoto”, jonka vuoksi nämä maat menettävät kipeästi tarvittavaa asiantuntemusta yhteiskunnallisten parannusten ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi;

7.

korostaa, että kaikkien itäisessä kumppanuudessa mukana olevien tahojen on sekä lainsäädännössä että käytännössä varmistettava jokaiselle täysimittainen pääsy korkeakoulutukseen syrjimättä ketään sukupuolen, uskonnon, etnisen alkuperän tai poliittisten näkemysten perusteella; huomauttaa, että korkeakoulut tunnetaan yleisesti paikkoina, joissa opitaan ja joissa vallitsee ilmaisunvapaus, ja että akateemista huippuosaamista edistetään parhaiten suojelemalla opiskelijoita kaikenlaiselta vainolta ja häirinnältä;

8.

katsoo, että komission olisi ensisijaisena asiana tehtävä yhteistyötä asianomaisten korkeakoulu- ja hallintoviranomaisten sekä opiskelijajärjestöjen tai opiskelijoiden edustajien kanssa itäisten kumppanimaiden opiskelijoiden ja ammattilaisten huolenaiheiden esiin tuomiseksi, aluetta koskettavien erityisongelmien määrittämiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi niihin;

9.

korostaa, että itäisten kumppanimaiden hallitusten on tehostettava toimiaan asianmukaisten laadunvalvonta- ja laadunvarmistusjärjestelmien käyttöön ottamiseksi ja tehtävä yhteistyötä korkeakoulujen ja tietyistä säännellyistä ammateista vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa, jotta maiden kansalaisille voidaan tarjota sopivia mahdollisuuksia opintojen ja kokemusten rikastuttamiseen, myös EU:ssa;

10.

panee huolestuneena merkille, että itäisissä kumppanimaissa joillain koulutusaloilla vallitsee vieläkin jatkuva sukupuolten epätasapaino; katsoo, että molempien sukupuolten yhtäläistä pääsyä kaikille koulutustasoille, erityisesti korkea-asteen koulutukseen, on edistettävä aktiivisesti positiivista erityiskohtelua lisäävien kohdennettujen apurahojen avulla;

11.

korostaa, että nyt kun kaikki itäiset kumppanimaat Valko-Venäjää lukuun ottamatta ovat saaneet viisumivapauden, yhä useampi alueen opiskelija on kiinnostunut opintojensa jatkamisesta EU:ssa; vaatii sen vuoksi EU:n toimielimiä tehostamaan viisumivapausneuvotteluja Valko-Venäjän kanssa opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi EU:n ja kaikkien itäisten kumppanimaiden välillä ilman poikkeuksia;

12.

korostaa, että korkeakoulujen itsenäisyys ja täydellinen erottaminen valtiosta ja politiikasta on suorituskykyisen ja EU:n kanssa yhteensopivan koulutusjärjestelmän ensisijainen ja tärkeä edellytys; korostaa, että korkeakoulujen oikeudenmukainen rahoitus on välttämätön askel tähän suuntaan ja ettei sillä pitäisi olla mitään tekemistä valtion tai politiikan kanssa, vaan se olisi pikemminkin kytkettävä suorituskykyyn, opiskelijoiden määrään ja akateemisiin tuloksiin;

13.

kehottaa itäisten kumppanimaiden korkeakouluja mukauttamaan koulutustarjontaansa työmarkkinoiden tarpeisiin;

14.

kannustaa sekä EU:n että itäisten kumppanimaiden korkeakouluja pyrkimään aktiivisesti keskinäiseen yhteistyöhön, vaihtamaan kokemuksia ja perustamaan pysyviä vuoropuhelumekanismeja, jotta voidaan paremmin aikaansaada muutoksia viimeksi mainituissa maissa;

15.

toteaa, että ENIC/NARIC-verkostolla on tärkeä asema akateemisen tunnustamisen ja säänneltyjen ja sääntelemättömien ammattien tunnustamisen eri osa-alueilla, ja pitää välttämättömänä tämän verkoston tehokkaampaa kehittämistä, myös kansallisten keskusten toiminnan ja aseman kehittämistä itäisissä kumppanimaissa;

16.

pitää myönteisenä, että kaikki itäiset kumppanimaat osallistuvat eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen ja että Bolognan prosessin periaatteiden toteuttamiseen liittyvistä eroista huolimatta ne kaikki pyrkivät saavuttamaan saman korkeakoulutuksen tason kuin muualla EU:ssa (laadunvarmistuksen periaatteet ja suositukset eurooppalaisella korkeakoulutusalueella (EHEA-ESG)); katsoo, että kaikkien korkea-asteen tutkintotodistusten automaattisen ja välittömän tunnustamisen tulisi olla päätavoitteena koko alueella;

17.

suhtautuu myönteisesti ministerikokouksen vuonna 2015 tekemään päätökseen Valko-Venäjän liittymisestä eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen ja katsoo, että tämä kehitys on osoitus Bolognan prosessin osallistavuudesta; kannustaa Valko-Venäjää muuttamaan korkeakoulujärjestelmänsä ja käytäntönsä yhteensopiviksi muiden eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen osallistuvien maiden järjestelmien ja käytäntöjen kanssa;

18.

katsoo, että Bolognan prosessin välineitä, erityisesti eurooppalaista tutkintojen viitekehystä ja eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmää, pannaan parhaillaan asianmukaisesti täytäntöön itäisissä kumppanimaissa kunkin maan kansallisen tutkintojen viitekehyksen ja kansallisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän suhteen, jotka on yhdenmukaistettu Bolognan prosessin välineiden kanssa; katsoo, että vaikka vielä on parantamisen varaa, kriteerien, jotka EU:n vastaavien viranomaisten on hyväksyttävä European Area of Recognition (EAR) -hankkeen puitteissa korkeakoulututkintotodistusten automaattisen tunnustamisen osalta, pitäisi vauhdittaa ja lisätä itäisten kumppanimaiden opiskelijoiden tutkintotodistusten tunnustamista;

19.

korostaa tarvetta lisätä EU:n ja itäisten kumppanimaiden oppilaitosten yhteistyötä kokemusten vaihtamiseksi, sillä useimmissa maissa ulkomaisten akateemisten tutkintotodistusten tunnustamisesta vastaavat juuri oppilaitokset;

20.

toteaa, että korkeakoulutukseen käytettävät valtion menot vaihtelevat huomattavasti itäisissä kumppanimaissa, kuten myös EU:n jäsenvaltioissa; pitää kuitenkin valitettavana, että korkeakoulutukseen käytetty osuus BKT:stä on monissa itäisissä kumppanimaissa ja niiden naapureina olevissa EU:n jäsenvaltioissa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen pienimpiä, mikä tekee alan asianmukaisen kehityksen vaikeaksi tai mahdottomaksi;

21.

panee merkille, että vaikka Bolognan prosessin kolmiportainen korkeakoulututkintorakenne (kandidaatti, maisteri ja tohtori) ei toteudu samanlaisena koko eurooppalaisella korkeakoulutusalueella, sitä noudatetaan pääosin itäisissä kumppanimaissa; toteaa kuitenkin, että kyseisissä maissa ongelmana on tutkijakoulujen tai opiskelijoiden saatavilla olevan rahoituksen ilmeinen puute, mikä on pääsyynä potentiaalisimpien ehdokkaiden hakeutumiseen tohtoriopintoihin muualle;

22.

korostaa, että koska korkeakoulut ovat pääosin vastuussa Bolognan prosessin ja tunnustamista koskevan Lissabonin yleissopimuksen periaatteiden mukaisista laadunvalvontakriteereistä ja tutkintotodistusten antamismenettelyistä, itäisissä kumppanimaissa on välttämätöntä kehittää itsenäisempiä ja vahvempia korkeakouluja; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tutkimaan keinoja tämän kehityksen edistämiseksi yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa;

23.

vaatii, että sekä itäisten kumppanimaiden että EU:n jäsenvaltioiden hallitukset ja parlamentit pyrkivät saattamaan paremmin osaksi kansallista lainsäädäntöä tunnustamista koskevan Lissabonin yleissopimuksen periaatteet, jotka koskevat sekä kansallisten tutkintotodistusten laatua että ulkomaisten tutkintojen automaattisen tunnustamisen helpottamista;

24.

huomauttaa, että ”tutkintotodistustehtaat” ja ”akkreditointitehtaat” sekä vertailukelpoisten, yhteensopivien ja yhtenäisten kansallisten järjestelmien puute Bolognan prosessin / eurooppalaisen korkeakoulutusalueen välineiden käyttöönoton osalta ovat monille EU:n tahoille suurimpana esteenä itäisissä kumppanimaissa suoritettujen tutkintojen automaattiselle tunnustamiselle;

25.

kehottaa molempien osapuolten hallituksia tehostamaan toimiaan korkeakoulujärjestelmää kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi, erityisesti varmistamaan tasapuoliset edellytykset sisäänpääsylle ja tutkinnoille sekä resurssien ja välineiden saatavuus ja yhtäläiset oikeudet apurahoihin ja varmistamaan ennen kaikkea, että tutkintotodistus annetaan vain niille opiskelijoille, jotka täyttävät kaikki tutkintoa koskevat vaatimukset ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaiset oppimistulokset;

26.

kehottaa painokkaasti EU:n elimiä ja myös korkeakouluja tutkimaan ja määrittämään tarkoituksenmukaisia keinoja itäisten kumppanimaiden opiskelijoiden tukemiseksi lisäämällä itäisten kumppanimaiden opiskelijoille suunnattujen akateemisten apurahojen määrää ja näkyvyyttä, käyttämällä EU:n erilaisia välineitä ja kannustamalla myös kansallisia hallituksia, säätiöitä ja kansalaisjärjestöjä tutkimaan itäisten kumppanimaiden opiskelijoiden tarpeita, sillä opiskelijat saattavat usein tulla taloudellisesti heikommista oloista, ja heidän voi olla taloudellisesti vaikeaa opiskella EU:ssa hyvästä opintomenestyksestä huolimatta;

27.

pitää myönteisenä itäisten kumppaneiden aktiivista osallistumista Erasmus+-ohjelmaan ja niiden erittäin hyviä valmiuksia hyödyntää määrärahoja; pitää sen vuoksi valitettavana, että itäisille kumppanimaille näistä ohjelmista saatavilla oleva rahoitus on kaudella 2014–2020 suunnilleen sama kuin edellisellä rahoituskaudella;

28.

pitää yhteistyön edistämistä koskevan tavoitteen kannalta erittäin tärkeänä, että erityisesti itäisten kumppanimaiden opiskelijoille suunnattuja EU:n apurahaohjelmien, kuten Erasmus+:n, kautta käytettävissä oleva varoja lisätään ja että EU:n rahoitusohjelmiin luodaan erityinen luku tätä aluetta varten, jolla on erittäin suuri strateginen ja kulttuurinen merkitys EU:lle;

29.

katsoo, että ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen on välttämätöntä, jotta varmistetaan useiden ratkaisevan tärkeiden kehitysaskelten toteutuminen itäisen kumppanuushankkeen molempien osapuolten osalta, muun muassa helpotetaan väliaikaista liikkuvuutta työssä erikoistumista varten ja avataan näin itäisten kumppanimaiden kansalaisille mahdollisuuksia hankkia uutta osaamista, joka voi parantaa heidän ammatillisia tuloksiaan kotimaassa ja jolla voidaan myös täyttää työvoimavajeita molempien osapuolten alueella;

30.

panee merkille, että vaikka ammattipätevyys liittyy tiiviisti tutkintotodistusten tunnustamisen parantamiseen Bolognan prosessin puitteissa, mitään EU:ssa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä sovellettavan direktiivin 2013/55/EU kaltaista erityistä asiakirjaa, joka sisältäisi itäiset kumppanimaat, ei ole; kannustaa sen vuoksi laatimaan uusia aloitteita, jolla tämä tärkeä asia saisi koko maanosan kattavan ulottuvuuden;

31.

kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tutkimaan yhdessä itäisten kumppanimaiden hallitusten kanssa mahdollisuutta luoda uusi Euroopan naapuruuspolitiikan kehys eurooppalaisen ammattikorttijärjestelmän (EPC) ulottamiseksi näihin kumppaneihin; toivoo, että tämä väline johtaisi uudistuneeseen ja dynaamisempaan ammatilliseen liikkuvuuteen Euroopassa ja sen naapurimaissa ja auttaisi täyttämään valmiusvajeita eri ammateissa, mikä hyödyttäisi kaikkia osapuolia;

32.

korostaa, että kaikessa ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevassa yhteistyössä olisi pyrittävä edistämään molempien osapuolten ammattilaisten valmiuksia lisätä taitojaan, käytännön kokemusta ja liikkuvuutta vaarantamatta työvoiman saatavuutta itäisissä kumppanimaissa tai synnyttämättä epätasapainoa EU:ssa;

33.

vaatii kehittämään yhteisen lähestymistavan kaikkia koskeviin ammattipätevyyden tunnustamismenettelyihin ja kannustaa itäisten kumppanimaiden hallituksia kehittämään ja ottamaan käyttöön luotettavia ja avoimia ammattipätevyyden tunnustamismenettelyjä ensinnäkin säänneltyjä ammatteja varten;

34.

katsoo, että ammattitaitoisten työntekijöiden työkokemuksen vastavuoroisella tunnustamisella on tärkeä osa dynaamisten työmarkkinoiden kehittämisessä Euroopassa; katsoo, että olisi luotava peruskriteerit, joita jäsenvaltiot ja muut kumppanit voivat käyttää yhteisesti työntekijöiden merkityksellisen työkokemuksen kirjaamiseen ja määrälliseen ilmaisemiseen;

35.

katsoo, että laatua, avoimuutta ja rehellisyyttä koskevien kriteerien soveltamisen ohella EU:n jäsenvaltioiden ja itäisten kumppanimaiden tulisi varmistaa, että ammattipätevyyttä käsittelevät kansalliset viranomaiset ja työkokemuksen tunnustamista käsittelevät liitot ja työnantajajärjestöt tekevät kaikkensa kaikenlaisen syrjinnän välttämiseksi (sukupuoleen, uskontoon, etniseen alkuperään tai alkuperämaahan, itäiset kumppanimaat mukaan luettuina, perustuva syrjintä);

36.

kehottaa yhteispuheenjohtajia välittämään tämän päätöslauselman Euroopan parlamentin puhemiehelle, neuvostolle, komissiolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä EU:n jäsenvaltioiden ja itäisten kumppanimaiden hallituksille ja parlamenteille.