LISÄYS

Hallintokomitean kokoonpano ja työjärjestys

1 artikla

Hallintokomitea muodostuu kaikista muutetun sopimuksen sopimuspuolista.

2 artikla

Sihteeristöpalvelut komitealle toimittaa Euroopan talouskomission toimeenpaneva sihteeri.

3 artikla

Komitea valitsee vuosittain ensimmäisen kokouksensa yhteydessä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

4 artikla

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kutsuu komitean koolle Euroopan talouskomiteaan aina kun on tarpeen laatia uusi E-sääntö, tehdä muutos E-sääntöön, antaa uusia teknologioita koskevassa poikkeushyväksynnässä noudatettavan menettelyn (määrätty liitteessä 7) mukainen ilmoitus tai tehdä muutos hallinnollisia ja menettelyllisiä määräyksiä koskeviin liitteisiin.

5 artikla

Uusista E-sääntöluonnoksista äänestetään. Kullakin sopimuksen sopimuspuolena olevalla maalla on yksi ääni. Päätökseen tarvitaan vähintään puolet sopimuspuolten äänistä. Ääniä laskettaessa alueellisilla taloudellisen yhdentymisen järjestöillä on sopimuksen sopimuspuolina yhtä monta ääntä kuin niillä on jäsenvaltioita. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön edustaja voi äänestää niiden riippumattomien valtioiden puolesta, jotka ovat sen jäseniä. Tullakseen vahvistetuksi jokaisen uuden E-sääntöluonnoksen on saatava neljän viidesosan enemmistö läsnäolevien ja äänestävien jäsenten äänistä.

6 artikla

E-sääntöihin ehdotetuista muutoksista äänestetään. Kullakin sopimuksen sopimuspuolena olevalla, E-sääntöä soveltavalla maalla on yksi ääni. Päätökseen tarvitaan vähintään puolet E-sääntöä soveltavien sopimuspuolten äänistä. Ääniä laskettaessa alueellisilla taloudellisen yhdentymisen järjestöillä on sopimuksen sopimuspuolina yhtä monta ääntä kuin niillä on jäsenvaltioita. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön edustaja voi äänestää niiden riippumattomien valtioiden puolesta, jotka ovat sen jäseniä ja jotka soveltavat kyseistä E-sääntöä. Tullakseen vahvistetuksi E-sääntöön ehdotetun muutoksen on saatava neljän viidesosan enemmistö läsnäolevien ja äänestävien jäsenten äänistä.

7 artikla

Tämän sopimuksen liitteinä oleviin hallinnollisiin ja menettelyllisiin määräyksiin ehdotetuista muutoksista äänestetään. Kullakin yhtä tai useampaa E-sääntöä soveltavalla sopimuksen sopimuspuolella on yksi ääni. Päätökseen tarvitaan vähintään puolet yhtä tai useampaa E-sääntöä soveltavien sopimuspuolten äänistä. Ääniä laskettaessa alueellisilla taloudellisen yhdentymisen järjestöillä on sopimuksen sopimuspuolina yhtä monta ääntä kuin niillä on jäsenvaltioita. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön edustaja voi äänestää niiden riippumattomien valtioiden puolesta, jotka ovat sen jäseniä ja jotka soveltavat yhtä tai useampaa E-sääntöä. Hallinnollisia ja menettelyllisiä määräyksiä koskeviin liitteisiin ehdotettujen muutosten vahvistamisesta äänestetään läsnäolevien ja äänestävien jäsenten yksimielisin äänin.

8 artikla

Sopimuspuolen pyynnöstä, joka koskee ehdotettua uusiin teknologioihin liittyvän poikkeushyväksynnän myöntämislupaa, äänestetään. Kullakin kyseistä E-sääntöä soveltavalla sopimuksen sopimuspuolella on yksi ääni. Päätökseen tarvitaan vähintään puolet kyseistä E-sääntöä soveltavien sopimuspuolten äänistä. Ääniä laskettaessa alueellisilla taloudellisen yhdentymisen järjestöillä on sopimuksen sopimuspuolina yhtä monta ääntä kuin niillä on jäsenvaltioita. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön edustaja voi äänestää niiden riippumattomien valtioiden puolesta, jotka ovat sen jäseniä ja jotka soveltavat kyseistä E-sääntöä. Tullakseen hyväksytyksi mainitun sopimuspuolen pyytämän luvan myöntää poikkeushyväksyntä on saatava neljän viidesosan enemmistö läsnäolevien ja äänestävien jäsenten äänistä.

Hallinnollisia ja menettelyllisiä määräyksiä koskevat liitteet

Seuraavat hallinnolliset ja menettelylliset määräykset ovat vuoden 1958 sopimuksen (1) liitteinä, ja niissä esitetään kaikkiin vuoden 1958 sopimukseen liitettyihin E-sääntöihin sovellettavat hallinnolliset ja menettelylliset määräykset.

Liite 1

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyt

Liite 2

Tutkimuslaitosten arviointi, nimeäminen ja ilmoittaminen

Liite 3

E-tyyppihyväksyntämenettelyt

Liite 4

E-tyyppihyväksyntöjen numerointi

Liite 5

Hyväksyntäasiakirjojen jakelu

Liite 6

E-sääntöjen soveltamista ja E-sääntöjen mukaisten hyväksyntöjen myöntämistä koskevien tulkintariitojen ratkaisussa noudatettavat menettelyt

Liite 7

Uusia teknologioita koskevassa poikkeushyväksynnässä noudatettava menettely

Liite 8

Virtuaalisten testausmenetelmien yleiset edellytykset

Liite 1

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyt

Tavoitteet

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen tuotettu pyörillä varustettu ajoneuvo tai sen varuste tai osa on hyväksytyn tyypin mukainen.

Menettelyihin sisältyvät erottamattomina osina laadunhallintajärjestelmien arviointi, jäljempänä ’alkuarviointi’, sekä hyväksynnän kohteen ja tuotteeseen liittyvien valvontatoimien varmennus, jäljempänä ’tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestely’.

1.   Alkuarviointi

1.1.   Sopimuspuolen hyväksyntäviranomaisen on ennen E-tyyppihyväksynnän myöntämistä tarkastettava, että on olemassa tyydyttävät järjestelyt ja menettelyt sen valvomiseksi tehokkaasti, että tuotannossa olevat pyörillä varustetut ajoneuvot tai niiden varusteet tai osat ovat hyväksytyn tyypin mukaisia.

1.2.   Arvioiden tekemiseen löytyy ohjeita kansainvälisestä standardista ISO 19011:2002 – Laadunhallinta- ja/tai ympäristöjärjestelmien auditointiohjeet.

1.3.   E-tyyppihyväksynnän myöntävän viranomaisen on tarkistettava, täyttyykö 1.1 kohdassa asetettu vaatimus.

E-tyyppihyväksynnän myöntävän hyväksyntäviranomaisen on päädyttävä pitämään alkuarviointia sekä jäljempänä 2 jaksossa tarkoitettuja tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyjä hyväksyttävinä siten, että se ottaa tarvittaessa huomioon yhden 1.3.1–1.3.3 kohdassa kuvatuista järjestelyistä tai tapauksen mukaan kyseisten järjestelyjen yhdistelmän kokonaan tai osittain.

1.3.1.   E-tyyppihyväksynnän myöntävän viranomaisen tai kyseisen viranomaisen puolesta toimivan nimetyn tutkimuslaitoksen on toteutettava varsinainen alkuarviointi ja/tai tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyjen tarkastus.

1.3.1.1.   Toteutettavan alkuarvioinnin laajuutta määrittäessään hyväksyntäviranomainen voi ottaa huomioon seuraavia seikkoja koskevat saatavissa olevat tiedot:

a)	jäljempänä 1.3.3 kohdassa kuvattu valmistajan todistus, jota ei ole pätevöity tai tunnustettu kyseisen kohdan perusteella,

b)

varusteiden tai osien E-tyyppihyväksynnän osalta laatujärjestelmien arvioinnit, jotka ajoneuvon valmistajat ovat suorittaneet varusteiden tai osien valmistajien tiloissa yhden tai useamman kyseisellä teollisuudenalalla sovellettavan kansainvälisen standardin ISO 9001:2008 vaatimukset täyttävän eritelmän mukaisesti.

1.3.2.   Myös toisen sopimuspuolen hyväksyntäviranomainen tai hyväksyntäviranomaisen tähän tarkoitukseen nimeämä tutkimuslaitos voi tehdä varsinaisen alkuarvioinnin ja/tai tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyjen tarkastuksen edellyttäen, että kyseinen sopimuspuoli soveltaa ainakin niitä E-sääntöjä, joiden perusteella tyyppihyväksyntä on myönnetty.

1.3.2.1.   Tällöin kyseisen toisen sopimuspuolen hyväksyntäviranomaisen on laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa esitetään osa-alueet ja tuotantoyksiköt, joilla katsotaan olevan merkitystä tyyppihyväksyttäväksi haettujen tuotteiden ja niiden E-sääntöjen kannalta, joiden mukaisesti kyseiset tuotteet tyyppihyväksytään.

1.3.2.2.   Kun toisen sopimuspuolen hyväksyntäviranomainen on saanut vaatimustenmukaisuusvakuutusta koskevan pyynnön E-tyyppihyväksynnän myöntävän sopimuspuolen hyväksyntäviranomaiselta, toisen sopimuspuolen hyväksyntäviranomaisen on viipymättä lähetettävä vaatimustenmukaisuusvakuutus tai ilmoitettava, ettei se pysty antamaan sellaista.

1.3.2.3.   Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	yhtymä tai yhtiö (esim. XYZ Automotive),

b)	alaorganisaatio (esimerkiksi alueellinen osasto),

c)	tehtaat/valmistuspaikat (esimerkiksi moottoritehdas 1 (maassa A) – ajoneuvotehdas 2 (maassa B)),

d)	valmistetut ajoneuvot/komponentit (esim. kaikki luokan M1 mallit),

e)	arvioidut osa-alueet (esimerkiksi moottorien kokoonpano, korin puristaminen ja kokoonpano, ajoneuvojen kokoonpano),

f)	tutkitut asiakirjat (esim. yhtiön ja valmistuspaikan laatukäsikirja ja laatumenettelyt),

g)	arviointiajankohta (esimerkiksi arviointi tehty pp/kk/vvvv–pp/kk/vvvv),

h)	suunniteltu seurantakäynti (esim. kk/vvvv).

1.3.3.   Hyväksyntäviranomainen voi lisäksi hyväksyä, että kansainvälisen standardin ISO 9001:2008 tai jonkin muun vastaavan akkreditointistandardin mukainen valmistajan todistus (joka kattaa hyväksyttävät tuotteet) täyttää 1.1 kohdan vaatimukset. Valmistajan on esitettävä tiedot todistuksesta sekä sitouduttava ilmoittamaan hyväksyntäviranomaisille kaikista todistuksen voimassaoloon tai soveltamisalaan tehtävistä muutoksista.

1.4.   Ajoneuvon varusteiden ja osien E-tyyppihyväksynnän myöntämiseksi tehtyjä alkuarviointeja ei tarvitse toistaa koko ajoneuvon kansainvälistä tyyppihyväksyntää varten, vaan niitä täydennetään arvioinnilla, joka kattaa koko ajoneuvon kokoamiseen liittyvät osa-alueet, joita aiemmat arvioinnit eivät kattaneet.

2.   Tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyt

2.1.   Jokainen vuoden 1958 sopimuksen liitteenä olevan E-säännön mukaisesti hyväksytty ajoneuvo, varuste tai osa on valmistettava hyväksytyn tyypin mukaisesti, ja sen on täytettävä tässä liitteessä ja kyseisessä E-säännössä asetetut vaatimukset.

2.2.   Sen sopimuspuolen hyväksyntäviranomaisen, joka myöntää E-tyyppihyväksynnän vuoden 1958 sopimuksen liitteenä olevan E-säännön mukaisesti, on varmistettava, että käytettävissä on asianmukaiset järjestelyt ja asiakirjoihin perustuvat tarkastusohjelmat, joista on kutakin hyväksyntää varten sovittava valmistajan kanssa tarvittavien testien tai niihin liittyvien tarkastusten, mukaan lukien tarvittaessa E-säännössä täsmennetyt testit, suorittamiseksi määrätyin väliajoin sen tarkastamiseksi, että tuote säilyy hyväksytyn tyypin kanssa yhdenmukaisena.

2.3.   E-tyyppihyväksynnän haltijan on erityisesti

2.3.1.

varmistettava, että käytettävissä on menettelyt, joilla tuotteiden (pyörillä varustettujen ajoneuvojen tai niiden varusteiden tai osien) vaatimustenmukaisuutta hyväksyttyyn tyyppiin nähden valvotaan tehokkaasti, ja että näitä menettelyjä sovelletaan;

2.3.2.

voitava käyttää kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastukseen tarvittavaa testauslaitteistoa tai muuta tarkoituksenmukaista laitteistoa;

2.3.3.

varmistettava, että testitulokset kirjataan ja että niiden liiteasiakirjat ovat saatavilla ajan, joka määrätään yhdessä tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa ja joka saa olla enintään kymmenen vuotta;

2.3.4.

analysoitava kunkin testi- tai tarkastustyypin tulokset tarkistaakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien pysyvyyden siten, että teolliselle tuotannolle ominaiset vaihtelut sallitaan;

2.3.5.

huolehdittava siitä, että kunkin tuotetyypin osalta suoritetaan ainakin tässä liitteessä määrätyt tarkastukset ja sovellettavissa E-säännöissä vaaditut testit;

2.3.6.

huolehdittava siitä, että aina, kun näytteet tai koekappaleet ovat kyseisen testityypin osalta osoittautuneet vaatimusten vastaisiksi, suoritetaan uusi otanta ja uusi testaus. Kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava, jotta vastaava tuotanto saatetaan jälleen vaatimustenmukaiseksi.

3.   Jatkuvat tarkastukset

3.1.   E-tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenetelmät.

3.1.1.   Tavallisesti on valvottava, että tämän liitteen 1 ja 2 kohdassa (alkuarviointi ja tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyt) vahvistettuja menettelyjä sovelletaan edelleen tehokkaasti.

3.1.1.1.   Tutkimuslaitoksen (joka on 1.3.3 kohdan vaatimusten mukaisesti pätevöity tai tunnustettu) suorittamat valvontatoimet on hyväksyttävä 3.1.1 kohdan vaatimusten mukaisiksi alkuarviointia varten vahvistettujen menettelyjen osalta.

3.1.1.2.   Hyväksyntäviranomaisen tekemien tarkastusten (muiden kuin 3.1.1.1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten) tavanomaisen suoritusvälin on taattava, että tämän liitteen 1 ja 2 kohdan mukaisesti sovellettavia aiheellisia tarkastuksia tarkastellaan aikavälein, jotka perustuvat kansainvälisen standardin ISO 31000:2009 – Riskienhallinta. Periaatteet ja ohjeet – mukaisiin riskinarviointimenetelmiin, ja joka tapauksessa vähintään kolmen vuoden välein. Menetelmissä olisi otettava huomioon erityisesti mahdolliset vaatimustenvastaisuudet, jotka sopimuspuolet ovat tuoneet esiin vuoden 1958 sopimuksen 4 artiklan mukaisesti.

3.2.   Testi- tai tarkastusasiakirjojen sekä tuotantoasiakirjojen on oltava kaikissa tarkastuksissa tarkastajan käytettävissä. Tämä koskee erityisesti niiden testien tai tarkastusten tuloksia, jotka on dokumentoitu 2.2 kohdassa vaaditulla tavalla.

3.3.   Tarkastaja saa ottaa satunnaisotoksen näytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa tai tutkimuslaitoksen tiloissa. Tällöin tehdään pelkästään fysikaaliset testit. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten perusteella.

3.4.   Jos valvonnan taso osoittautuu riittämättömäksi tai jos osoittautuu tarpeelliseksi tarkastaa 3.2 kohdan mukaisesti tehtyjen testien luotettavuus, tarkastaja valitsee näytteitä, jotka toimitetaan tutkimuslaitokselle fysikaalisiin testeihin.

3.5.   Jos tarkastuksesta saadaan epätyydyttäviä tuloksia, hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla tuotanto saatetaan vaatimusten mukaiseksi mahdollisimman nopeasti.

Liite 2

Ensimmäinen osa

Tutkimuslaitosten arviointi, nimeäminen ja ilmoittaminen

1.   Tutkimuslaitosten nimeäminen

1.1.   Kun jäsenvaltio nimeää tutkimuslaitoksen, tämän laitoksen on noudatettava tämän liitteen määräyksiä.

1.2.   Tutkimuslaitosten on tehtävä itse testit, joita edellytetään E-säännöissä määritettyä hyväksyntää tai tarkastuksia varten, tai valvottava tällaisten testien tekemistä, paitsi jos vaihtoehtoiset menettelyt nimenomaisesti sallitaan. Ne eivät saa tehdä testejä tai tarkastuksia, joita varten niitä ei ole asianmukaisesti nimetty.

Tutkimuslaitosten suorituskyvyn ja niiden tekemien testien ja tarkastusten laadun on taattava, että tuotteiden, joille E-tyyppihyväksyntää haetaan, vaatimustenmukaisuus todennetaan asianmukaisesti niihin E-sääntöihin nähden, joiden osalta kyseiset tutkimuslaitokset on nimetty.

1.3.   Tutkimuslaitokset nimetään asiantuntemuksensa mukaan yhteen tai useampaan seuraavista toimintaluokasta:

a)	Luokka A: tutkimuslaitokset, jotka tekevät E-säännöissä tarkoitetut testit omissa tiloissaan,

b)	Luokka B: tutkimuslaitokset, jotka valvovat E-säännöissä tarkoitettuja testejä valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa,

c)	Luokka C: tutkimuslaitokset, jotka arvioivat ja seuraavat säännöllisesti valmistajan menettelyjä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi,

d)	Luokka D: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tai tekevät testejä tai tarkastuksia tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä.

1.4.   Tutkimuslaitosten on osoitettava, että niillä on asianmukainen osaaminen ja erityiset tekniset tiedot sekä toteen näytetty kokemus niillä E-sääntöjen soveltamisalaan kuuluvilla erityisaloilla, joiden osalta ne on nimetty.

Lisäksi tutkimuslaitosten on oltava sellaisten tämän liitteen toisessa osassa lueteltujen standardien mukaisia, jotka ovat merkityksellisiä niissä toimintaluokissa, joiden osalta tutkimuslaitokset on nimetty; tutkimuslaitosten ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla tällaisten standardien mukaisesti hyväksyttyjä/akkreditoituja.

Tutkimuslaitosten on varmistettava, että ne ovat vapaita sellaisesta sidosryhmien valvonnasta tai vaikutuksesta, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti testien ja tarkastusten laatuun ja puolueettomuuteen.

Tutkimuslaitoksilla on oltava käytössään testaustilat ja mittauslaitteet, joita tarvitaan niiden E-säännöissä tarkoitettujen testien ja tarkastusten suorittamiseen tai valvontaan, joiden osalta tutkimuslaitokset on nimetty.

1.5.   Hyväksyntäviranomainen voi toimia tutkimuslaitoksena yhdellä tai useammalla 1.3 kohdassa mainitulla toiminta-alalla. Jos tutkimuslaitoksena toimiva hyväksyntäviranomainen on nimetty sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä ja sen toiminnan rahoittaa sopimuspuoli, noudatetaan tämän liitteen määräyksiä tai tämän liitteen 1, 2 ja 3.4 kohdan määräyksiä vastaavia sääntöjä. Sama pätee myös tutkimuslaitoksiin, jotka on nimetty sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä ja joiden varainhoito ja hallinto ovat sopimuspuolen hallituksen valvonnassa. Samoilla säännöillä varmistetaan samantasoinen suorituskyky ja riippumattomuus.

1.6.   Siitä huolimatta, mitä 3.3 kohdassa määrätään, valmistaja tai sen puolesta toimiva edustaja voidaan nimetä toimintaluokan A tutkimuslaitokseksi vain niiden E-sääntöjen osalta, joissa määrätään tällaisesta nimeämisestä. Tällaisessa tapauksessa ja 1.4 kohdan määräyksistä huolimatta kyseinen tutkimuslaitos on akkreditoitava tämän liitteen toisessa osassa olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen standardien mukaisesti.

1.7.   Edellä 1.5 ja 1.6 kohdassa tarkoitettujen laitosten on noudatettava 1 kohdan säännöksiä.

2.   Tutkimuslaitosten osaamisen arviointi

2.1.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu osaaminen on osoitettava toimivaltaisen viranomaisen (2) laatimassa arviointiraportissa. Siihen voi kuulua akkreditointielimen myöntämä akkreditointitodistus.

2.2.   Edellä 2.1 kohdassa tarkoitettu arviointi on suoritettava tämän liitteen kolmannen osan määräysten mukaisesti.

Arviointiraportti on tarkistettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua.

2.3.   Arviointiraportti on pyynnöstä toimitettava YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle ja sopimuspuolille.

2.4.   Tutkimuslaitoksena toimivan hyväksyntäviranomaisen on osoitettava vaatimustenmukaisuus asiakirjatodistein.

Tähän kuuluu arviointi, jonka suorittavat arvioitavasta toiminta-alasta riippumattomat tarkastajat. Tarkastajat voivat olla samasta organisaatiosta edellyttäen, että he ovat riippumattomia arvioitua toimintaa suorittavasta henkilökunnasta.

2.5.   Valmistajan tai sen puolesta toimivan edustajan, joka on nimetty tutkimuslaitokseksi, on noudatettava 2 kohdan asiaa koskevia määräyksiä.

3.   Ilmoitusmenettelyt

3.1.   Sopimuspuolten on ilmoitettava YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle kunkin nimetyn tutkimuslaitoksen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä toimintaluokat. Niiden on myös ilmoitettava YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle mahdollisista muutoksista näihin tietoihin.

Ilmoituksessa on mainittava, minkä E-sääntöjen osalta tutkimuslaitokset on nimetty.

3.2.   Tutkimuslaitos voi hoitaa 1 kohdassa kuvattuja toimintoja E-tyyppihyväksyntää varten vain, jos siitä on tehty ilmoitus YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle.

3.3.   Useat sopimuspuolet voivat nimetä ja ilmoittaa saman tutkimuslaitoksen siitä riippumatta, missä toimintaluokissa tutkimuslaitos toimii.

3.4.   YK:n Euroopan talouskomission sihteeristö julkaisee verkkosivustollaan hyväksyntäviranomaisten ja tutkimuslaitosten luettelon yhteystietoineen.

Toinen osa

Standardit, joita tämän liitteen ensimmäisessä osassa olevassa 1–3.4 kohdassa tarkoitettujen tutkimuslaitosten on noudatettava

1.   E-tyyppihyväksyntään liittyvät toiminnat, jotka on suoritettava E-sääntöjen mukaisesti

1.1.   Luokka A (omissa tiloissa tehtävät testit):

ISO/IEC 17025:2005 – testaus- ja kalibrointilaboratorioiden yleiset pätevyysvaatimukset.

Luokan A toimintoihin nimetty tutkimuslaitos voi tehdä tai valvoa niissä E-säännöissä, joiden osalta se on nimetty, määrättyjä testejä valmistajan tai sen edustajan tiloissa.

1.2.   Luokka B (valmistajan tai sen edustajan tiloissa tehtävien testien valvonta):

ISO/IEC 17020:2012 – yleiset vaatimukset erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle.

Ennen testien tekemistä tai valvomista valmistajan tai sen edustajan tiloissa tutkimuslaitoksen on tarkastettava, että testaustilat ja mittauslaitteet ovat 1.1 kohdan asiaankuuluvien vaatimusten mukaisia.

2.   Tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvät toiminnat

2.1.   Luokka C (alkuarvioinnissa noudatettava menettely ja valmistajan laadunhallintajärjestelmän valvontaan liittyvät tarkastukset):

ISO/IEC 17021:2011 – vaatimukset johtamisjärjestelmiä auditoiville ja sertifioiville elimille.

2.2.   Luokka D (tuotannon näytteiden tarkastus tai testaus tai tämän valvonta):

ISO/IEC 17020:2012 – yleiset vaatimukset erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle.

Kolmas osa

Tutkimuslaitosten arviointimenettely

1.   Tarkoitus

1.1.   Liitteen 2 tässä osassa vahvistetaan vaatimukset, joiden mukaisesti tämän liitteen ensimmäisen osan 2 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tutkimuslaitosten arvioinnissa käytettävä menettely.

1.2.   Näitä vaatimuksia sovelletaan soveltuvin osin kaikkiin tutkimuslaitoksiin niiden oikeudellisesta asemasta (itsenäinen organisaatio, valmistaja tai tutkimuslaitoksena toimiva hyväksyntäviranomainen) riippumatta.

2.   Arviointiperiaatteet

Arviointi suoritetaan tiettyjen periaatteiden pohjalta:

a)	riippumattomuus takaa puolueettomuuden sekä päätelmien objektiivisuuden,

b)	näyttöön pohjautuva lähestymistapa takaa luotettavat päätelmät, jotka ovat toistettavissa.

Tarkastajien on oltava luotettavia ja rehellisiä, ja heidän on noudatettava luottamuksellisuutta ja pidättyvyyttä. Heidän on raportoitava havainnoista ja päätelmistä totuudenmukaisesti ja täsmällisesti.

3.   Auditointitaidot

3.1.   Arviointeja voivat suorittaa ainoastaan tarkastajat, joilla on tällaisiin tehtäviin tarvittava tekninen ja hallinnollinen tietämys.

3.2.   Tarkastajilla on oltava koulutus erityisesti arviointitoimintaa varten. Lisäksi heillä on oltava erityisosaamista siltä tekniseltä alalta, jolla tutkimuslaitos harjoittaa toimintaansa.

3.3.   Tarkastajien, jotka tekevät tämän liitteen ensimmäisen osan 2.5 kohdassa tarkoitetun arvioinnin, on oltava riippumattomia toiminnasta, jonka osalta arviointi suoritetaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta 3.1. ja 3.2. kohdan määräyksiä.

4.   Hakemus nimeämistä varten

4.1.   Nimeämistä hakevan tutkimuslaitoksen asianmukaisesti valtuutetun edustajan on tehtävä toimivaltaiselle viranomaiselle virallinen hakemus. Hakemukseen on sisällytettävä vähintään seuraavat:

a)	tutkimuslaitoksen yleiset ominaisuudet, mukaan luettuina yhtiömuoto, nimi, osoitteet, oikeudellinen asema sekä tekniset ja henkilöresurssit;

b)	yksityiskohtainen kuvaus testaus- ja johtohenkilöstöstä mukaan luettuina ansioluettelot ja tiedot sekä koulutuksesta että ammatillisista taidoista;

c)	kun kyse on virtuaalisia testausmenetelmiä käyttävästä tutkimuslaitoksesta, edellisen lisäksi näyttö kyvystä työskennellä tietokoneavusteisessa ympäristössä;

d)	tutkimuslaitoksen yleiset tiedot, kuten sen toiminnat, mahdollisesti sen asema isommassa yhtiössä sekä kaikkien nimeämisen piiriin kuuluvien toimipaikkojen osoitteet;

e)	sopimus siitä, että laitos täyttää nimeämisvaatimukset sekä muut tutkimuslaitoksiin sovellettavat velvoitteet, joita niihin sovelletaan sellaisten asiaa koskevien E-sääntöjen nojalla, joiden osalta tutkimuslaitos on nimetty;

f)	kuvaus vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluista, joita tutkimuslaitos tuottaa sovellettavien E-sääntöjen puitteissa, sekä luettelo E-säännöistä, joiden osalta tutkimuslaitos hakee nimeämistä, mukaan luettuina tarvittaessa sen kapasiteettirajat;

g)	jäljennös tutkimuslaitoksen laatukäsikirjasta tai vastaavista toimintasäännöistä.

4.2.   Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava tutkimuslaitoksen toimittamien tietojen riittävyys.

4.3.   Tutkimuslaitoksen on ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle mahdollisista muutoksista 4.1 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin.

5.   Voimavarojen tarkistus

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava oman toimintapolitiikkansa, pätevyytensä sekä sopivien tarkastajien ja asiantuntijoiden saatavuuden pohjalta kykynsä arvioida tutkimuslaitos.

6.   Arvioinnin alihankinta

6.1.   Toimivaltainen viranomainen voi teettää arvioinnin osia alihankintana toisella nimeävällä viranomaisella tai pyytää apua toisten toimivaltaisten viranomaisten teknisiltä asiantuntijoilta. Nimeämistä hakevan tutkimuslaitoksen on hyväksyttävä alihankkijat ja asiantuntijat.

6.2.   Toimivaltaisen viranomaisen on tutkimuslaitoksen kokonaisarviointia tehdessään otettava huomioon asianmukaisen alan kattavat akkreditointitodistukset.

7.   Arvioinnin valmistelu

7.1.   Toimivaltaisen viranomaisen on virallisesti nimitettävä arviointiryhmä. Sen on myös varmistettava, että jokaisessa tehtävässä on asianmukainen asiantuntemus. Ryhmällä on kokonaisuutena oltava erityisesti

a)	asianmukaista osaamista erityisalalla, jolle nimeämistä haetaan; sekä

b)	riittävästi näkemystä, jotta se voi tehdä luotettavan arvion tutkimuslaitoksen pätevyydestä toimia nimeämisen kohteena olevalla alalla.

7.2.   Toimivaltaisen viranomaisen on selkeästi määriteltävä arviointiryhmälle annettava tehtävä. Arviointiryhmän työhön kuuluu nimeämistä hakevalta tutkimuslaitokselta saatujen asiakirjojen tarkistaminen sekä arviointi paikan päällä.

7.3.   Toimivaltaisen viranomaisen on sovittava yhdessä tutkimuslaitoksen sekä tehtävään osoitetun arviointiryhmän kanssa arvioinnin päivämäärästä ja aikataulusta. Toimivaltaisen viranomaisen vastuualueeseen kuitenkin kuuluu sellaisen päivämäärän asettaminen, joka sopii valvonta- ja uudelleenarviointisuunnitelmaan.

7.4.   Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että arviointiryhmälle toimitetaan asianmukaiset perusteita koskevat asiakirjat, aiemmat arviointiasiakirjat sekä tutkimuslaitoksen asiaa koskevat asiakirjat ja tiedot.

8.   Arviointi paikan päällä

Arviointiryhmän on tehtävä tutkimuslaitoksen arviointi tutkimuslaitoksen tiloissa, joissa harjoitetaan yhtä tai useampaa laitoksen keskeisistä toiminnoista, ja tarvittaessa tehtävä arviointi paikan päällä muissa valituissa paikoissa, joissa tutkimuslaitos harjoittaa toimintaansa.

9.   Havaintojen analysointi ja arviointiraportti

9.1.   Arviointiryhmän on analysoitava kaikki olennaiset asiakirjojen ja tietojen tarkistuksesta sekä paikan päällä suoritetusta arvioinnista kerätyt tiedot ja näytöt. Analysointi on tehtävä niin, että ryhmä voi sen pohjalta määrittää tutkimuslaitoksen pätevyystason sekä nimeämisvaatimusten täyttymisen.

9.2.   Toimivaltaisen viranomaisen raportointimenettelyn on oltava sellainen, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

9.2.1.   Ennen kuin arviointiryhmä lähtee paikalta, on pidettävä arviointiryhmän ja tutkimuslaitoksen yhteinen kokous. Tässä kokouksessa arviointiryhmän on raportoitava analyysin pohjalta tekemistään havainnoista kirjallisesti ja/tai suullisesti. Tutkimuslaitoksella on oltava mahdollisuus esittää kysymyksiä havainnoista, myös mahdollisista vaatimustenvastaisuuksista, sekä niiden perusteista.

9.2.2.   Arvioinnin tuloksena laadittu kirjallinen raportti on toimitettava nopeasti tutkimuslaitoksen tietoon. Arviointiraporttiin on sisällytettävä huomioita pätevyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta, ja siinä on kartoitettava mahdolliset vaatimustenvastaisuudet, jotka on ratkaistava nimeämisvaatimusten täyttämiseksi.

9.2.3.   Tutkimuslaitokselta on pyydettävä vastine arviointiraporttiin sekä kuvaus siitä, mitä toimia havaittujen vaatimustenvastaisuuksien ratkaisemiseksi on toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi määräajassa.

9.3.   Toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että tutkimuslaitoksen vaatimustenvastaisuuksien ratkaisemiseksi esittämät vastineet ovat riittäviä ja tehokkaita. Jos katsotaan, etteivät tutkimuslaitoksen toimet ole riittäviä, on pyydettävä lisätietoja. Lisäksi voidaan pyytää todisteita toimien tehokkaasta toteuttamisesta tai suorittaa seuranta-arviointi korjaavien toimenpiteiden tosiasiallisen toteuttamisen tarkistamiseksi.

9.4.   Arviointiraporttiin on sisällytettävä vähintään seuraavat:

a)	tutkimuslaitoksen yksilöllinen tunniste;

b)	paikan päällä tehdyn arvioinnin päivämäärät;

c)	arvioinnissa mukana olleiden tarkastajien ja/tai asiantuntijoiden nimet;

d)	kaikkien arvioitujen tilojen yksilöllinen tunniste;

e)	nimeämistä varten ehdotettu soveltamisala, joka arvioitiin;

f)	lausunto siitä, ovatko tutkimuslaitoksen sisäinen organisaatio ja sen noudattamat menettelyt sellaisia, että ne tukevat tutkimuslaitoksen pätevyyttä suhteessa nimeämisvaatimusten täyttämiseen;

g)	tiedot kaikkien vaatimustenvastaisuuksien ratkaisemisesta;

h)	suositus siitä, pitäisikö hakija nimetä tai vahvistaa tutkimuslaitokseksi, ja jos tätä suositellaan, nimeämistä varten määritettävä soveltamisala.

10.   Nimeämisen myöntäminen/vahvistaminen

10.1.   Hyväksyntäviranomaisen on raporttien ja muiden asiaa koskevien tietojen perusteella ilman aiheetonta viivytystä päätettävä nimeämisen myöntämisestä, vahvistamisesta tai laajentamisesta.

10.2.   Hyväksyntäviranomaisen on toimitettava tutkimuslaitokselle todistus. Todistuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	hyväksyntäviranomaisen yksilöinti ja tunnus;

b)	nimetyn tutkimuslaitoksen yksilöllinen tunniste;

c)	nimeämisen myöntämispäivämäärä sekä sen voimassaolon päättymispäivämäärä;

d)	lyhyt ilmoitus tai viittaus nimeämisen soveltamisalaan (sovellettavat E-säännöt tai niiden osat);

e)	lausunto vaatimustenmukaisuudesta ja viittaus tähän liitteeseen.

11.   Uudelleenarviointi ja valvonta

11.1.   Uudelleenarviointi on samanlainen kuin alkuarviointi, paitsi että aiemmista arvioinneista saadut kokemukset on otettava huomioon. Paikan päällä tehtävät valvonta-arvioinnit eivät ole yhtä laajoja kuin uudelleenarvioinnit.

11.2.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä suunnitelma kunkin nimetyn tutkimuslaitoksen uudelleenarvioinnista ja valvonnasta siten, että edustava otos nimeämisen soveltamisalasta arvioidaan säännöllisesti.

Paikan päällä tehdään arviointeja – sekä uudelleenarviointeja että valvontakäyntejä – sen mukaan, minkälaista vakautta tutkimuslaitos on osoittanut.

11.3.   Jos valvonnan tai uudelleenarvioinnin yhteydessä havaitaan vaatimustenvastaisuuksia, toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä tarkat määräajat korjaavien toimenpiteiden toteuttamiselle.

11.4.   Jos korjaus- tai parannustoimia ei ole toteutettu sovituissa määräajoissa tai niiden ei katsota olevan riittäviä, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, kuten tehtävä lisäarviointi taikka keskeytettävä tai peruutettava nimeäminen yhden tai useamman sellaisen toiminnan osalta, johon tutkimuslaitos on nimetty.

11.5.   Jos toimivaltainen viranomainen päättää keskeyttää tai peruuttaa tutkimuslaitoksen nimeämisen, sen on ilmoitettava siitä tutkimuslaitokselle kirjatulla kirjeellä samoin kuin YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle. Toimivaltaisen viranomaisen on joka tapauksessa toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tutkimuslaitoksen jo käynnistämien toimintojen jatkuvuuden varmistamiseksi.

12.   Kirjanpito nimetyistä tutkimuslaitoksista

12.1.   Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä kirjaa tutkimuslaitoksista osoittaakseen, että nimeämistä ja pätevyyttä koskevat vaatimukset on tosiasiallisesti täytetty.

12.2.   Toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että tutkimuslaitoksista kirjatut tiedot pysyvät luottamuksellisina.

12.3.   Tutkimuslaitoksista säilytetään vähintään seuraavat tiedot:

a)	asiaankuuluva kirjeenvaihto;

b)	arviointiasiakirjat ja -raportit;

c)	nimeämistodistusten jäljennökset.

Liite 3

E-tyyppihyväksyntämenettelyt

1.   E-tyyppihyväksynnän hakeminen ja E-tyyppihyväksyntämenettely

1.1.   Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan, jäljempänä ’hakija’, on toimitettava E-tyyppihyväksyntää koskeva hakemus sopimuspuolen hyväksyntäviranomaiselle.

1.2.   Kustakin ajoneuvon tai sen varusteen tai osan tyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen sopimuspuolimaahan, joka soveltaa E-sääntöjä, joiden mukaisesti E-tyyppihyväksyntää haetaan. Jokaisesta hyväksyttäväksi haettavasta tyypistä on jätettävä erillinen hakemus.

1.3.   Hakemuksen mukana on toimitettava niissä E-säännöissä määrätyt tiedot, joiden mukaisesti E-tyyppihyväksyntää haetaan. Tietojen on sisällettävä yksityiskohtainen kuvaus hyväksyttäväksi haettavasta tyypistä, mukaan luettuna piirustukset, kaaviot ja kuvat tapauksen mukaan.

1.4.   Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi kehottaa hakijaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita edellytetään tarvittavista hyväksyntätesteistä päättämiseksi tai testien toteuttamisen helpottamiseksi.

1.5.   Hakijan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville sellainen määrä pyörillä varustettuja ajoneuvoja tai niiden varusteita tai osia, joita niissä E-säännöissä vaadittavien testien suorittaminen edellyttää, joiden mukaisesti hyväksyntää haetaan.

1.6.   E-säännöissä määrättyjen vaatimusten noudattaminen on osoitettava asianmukaisin testein pyörillä varustetuille ajoneuvoille tai niiden varusteille tai osille, jotka edustavat hyväksyttäväksi haettua tyyppiä.

Hyväksyntäviranomaisen on sovellettava ”huonoimman tapauksen” periaatetta valitsemalla kyseessä olevan tyypin variantti tai versio, joka edustaa testissä hyväksyttävää tyyppiä kaikkein epäsuotuisimmissa olosuhteissa. Tehdyt päätökset ja niiden perustelut on kirjattava hyväksyntäasiakirjoihin.

Hakija voi kuitenkin hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valita ajoneuvon tai sen varusteet tai osat, jotka eivät edusta hyväksyttäväksi haettua tyyppiä mutta joissa yhdistyy joukko mahdollisimman epäsuotuisia ominaisuuksia E-säännöissä vaadittuun suoritustasoon nähden (ns. huonoin tapaus). Huonoimman tapauksen valinnassa voidaan käyttää päätöksenteon apuna virtuaalisia testausmenetelmiä.

1.7.   Tutkimuslaitokset suorittavat hyväksyntätestit tai valvovat niiden suorittamista. Testauksessa on käytettävä E-säännöissä määrättyjä testimenettelyjä, laitteita ja välineitä.

1.8.   Edellä 1.6 ja 1.7 kohdassa tarkoitettujen testimenettelyjen vaihtoehtona voidaan hakijan pyynnöstä käyttää virtuaalitestausta, sikäli kuin sen käytöstä määrätään asianomaisessa E-säännössä ja sillä edellytyksellä, että vuoden 1958 sopimuksen liitteen 8 yleiset edellytykset täyttyvät.

1.9.   Sopimuspuolet saavat myöntää tyyppihyväksyntöjä ainoastaan, jos vuoden 1958 sopimuksen liitteessä 1 määrättyjen tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on varmistettu.

1.10.   Jos hyväksyntätestit osoittavat tyypin olevan E-säännön teknisten vaatimusten mukainen, kyseiselle tyypille on myönnettävä hyväksyntä, ja sille on annettava vuoden 1958 sopimuksen liitteen 4 mukainen hyväksyntänumero ja kyseessä olevan E-säännön määräysten mukaisesti annettava hyväksyntämerkki.

1.11.   Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että hyväksyntäasiakirjoihin sisältyy/sisältyvät

a)	huonoimman tapauksen valintaa koskevat asiakirjat ja valinnan perustelut. Tämä voi sisältää valmistajan toimittamia tietoja;

b)	kaikki merkittäviä teknisiä tulkintoja, käytettyjä testimenetelmiä tai käyttöön otettuja uusia teknologioita koskevat asiakirjat;

c)	tutkimuslaitoksen testausseloste, joka sisältää kyseisessä E-säännössä edellytetyissä mittauksissa ja testeissä kirjatut arvot;

d)	valmistajan toimittamat ilmoituslomakkeet, joissa hyväksyttävän tyypin ominaisuudet eritellään asianmukaisesti;

e)

vaatimustenmukaisuusvakuutus vuoden 1958 sopimuksen liitteessä 1 määrättyihin tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskeviin vaatimuksiin nähden; vakuutuksessa täsmennetään, mitkä vuoden 1958 sopimuksen liitteessä 1 olevassa 1.3 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä on otettu huomioon alkuarvioinnin perustana, sekä alkuarvioinnin päivämäärä ja mahdolliset valvontatoimet;

f)	tyyppihyväksyntätodistus.

2.   E-tyyppihyväksyntöjen muutokset

2.1.   Valmistajan, jolla on E-tyyppihyväksyntä ajoneuvolleen tai sen varusteelle tai osalle, on ilmoitettava viipymättä kyseisen E-tyyppihyväksynnän myöntäneelle sopimuspuolelle kaikista muutoksista tyyppiä koskeviin tietoihin, jotka on kirjattu 1.3 kohdassa tarkoitettuun ilmoituslomakkeeseen.

2.2.   Sopimuspuolen on päätettävä, kumpaa 2.5 ja 2.6 kohdassa määrätyistä kahdesta E-tyyppihyväksynnän muuttamismenettelystä käytetään. Tarvittaessa sopimuspuoli voi valmistajaa kuultuaan päättää, että on tarpeen myöntää uusi E-tyyppihyväksyntä.

2.3.   E-tyyppihyväksynnän muuttamista koskeva hakemus voidaan toimittaa ainoastaan alkuperäisen E-tyyppihyväksynnän myöntäneelle sopimuspuolelle.

2.4.   Jos sopimuspuoli katsoo E-tyyppihyväksynnän muuttamisen kannalta tarpeelliseksi tehdä tarkastuksia tai testejä, sen on ilmoitettava tästä valmistajalle.

2.5.   Jos ilmoituslomakkeissa ja testausselosteissa annetut tiedot ovat muuttuneet ja sopimuspuoli katsoo, että muutoksilla ei todennäköisesti ole olennaista kielteistä vaikutusta ympäristöominaisuuksiin ja/tai toimintaturvallisuuteen ja että ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen asianomaisten E-sääntöjen vaatimukset, kyseistä E-tyyppihyväksynnän muutosta on pidettävä ”tarkistuksena”.

Tällaisessa tapauksessa sopimuspuolen on annettava uudelleen ilmoituslomakkeiden ja testausselosteiden tarkistetut sivut tapauksen mukaan ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä. Myös ilmoituslomakkeiden ja testausselosteiden konsolidoidun, päivitetyn version, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen.

2.6.   E-tyyppihyväksyntään tehtävä muutos on katsottava ”laajennukseksi”, jos ilmoituslomakkeisiin kirjattujen tietojen muuttumisen lisäksi

a)	tarvitaan uusia tarkastuksia tai testejä, tai

b)	jokin ilmoituksen tieto (lukuun ottamatta sen liitteitä) on muuttunut, tai

c)	pyydetään hyväksyntää myöhemmän muutossarjan mukaisesti sen voimaantulon jälkeen; hyväksyntä voidaan myöntää edellyttäen, että myöhemmän muutossarjan vaatimukset täyttyvät.

2.7.   E-tyyppihyväksynnän muutoksen vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi asianomaista E-sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille ilmoitusta käyttäen. Myös ilmoituslomakkeiden ja testausselosteiden hakemistoa, joka on liitetty ilmoitukseen, on vastaavasti muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä.

2.8.   Tyyppihyväksynnän laajentamisen myöntäneen tyyppihyväksyntäviranomaisen on päivitettävä hyväksyntänumero laajennusnumerolla, joka suurenee jo myönnettyjen peräkkäisten laajennusten määrää vastaavasti vuoden 1958 sopimuksen liitteen 4 mukaisesti, ja annettava tarkistettu ilmoitus, johon tämä laajennusnumero on merkitty.

Liite 4

E-tyyppihyväksyntöjen numerointi

1.   Vuoden 1958 sopimuksen voimaantulosta alkaen sopimuspuolten on liitteessä 3 olevan 1.10 kohdan mukaisesti annettava tyyppihyväksyntänumero jokaiselle uudelle tyyppihyväksynnälle ja tällaisen hyväksynnän laajennukselle.

2.   Vuoden 1958 sopimuksen voimaantulosta alkaen ja huolimatta siitä, että E-sääntöjen hyväksyntämerkintöjä koskevissa määräyksissä on saatettu määrätä toisin, valmistajan on kiinnitettävä hyväksyntämerkki asianomaisten E-sääntöjen määräysten mukaisesti, jos niissä sellaista edellytetään, käyttäen merkinnässä tämän liitteen mukaisesti hyväksyntänumeron 2. osan kahta ensimmäistä merkkiä ja sen 3. osan merkkejä kunkin sellaisen pyörillä varustetun ajoneuvon tai sen varusteen tai osan hyväksyntänumerona, jolle on myönnetty uusi tyyppihyväksyntä tai jonka tyyppihyväksyntää on laajennettu. Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta, jos E-säännössä edellytetään, että hyväksyntämerkissä on käytettävä hyväksyntänumeron sijasta hyväksyntäkoodia tai tunnistekoodia. 3. osan etunollat voidaan jättää pois.

3.   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan tyyppihyväksyntänumero. Tyyppihyväksyntänumero koostuu neljästä osasta. Osat erotetaan toisistaan merkillä *.

1. osa	:	Iso E-kirjain, jota seuraa tyyppihyväksynnän myöntäneen sopimuspuolen tunnusnumero.
2. osa	:	Asianomaisen E-säännön numero, jota seuraa R-kirjain ja sen jälkeen: a) kaksi numeroa (joiden edessä voi olla nollia), jotka ilmaisevat hyväksyntään sovelletun E-säännön tekniset määräykset sisältävän muutossarjan (00 E-säännön ollessa yhä alkuperäisessä muodossaan), b) vinoviiva ja kaksi numeroa (joiden edessä voi olla nollia), jotka ilmaisevat hyväksyntään sovelletun muutossarjan täydennyksen numeron (00 muutossarjan ollessa yhä alkuperäisessä muodossaan), c) vinoviiva ja yksi tai kaksi merkkiä, jotka ilmaisevat toimeenpanovaiheen, tapauksen mukaan.
3. osa	:	nelinumeroinen järjestysnumero (jonka edessä voi olla nollia). Sarjan on alettava 0001:stä.
4. osa	:	Laajennuksen osoittava kaksinumeroinen järjestysnumero (joka alkaa tarvittaessa nollalla). Sarjan on alettava 00:sta.

Kaikkien numeroiden on oltava arabialaisia numeroita.

4.   Sama sopimusosapuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle hyväksynnälle.

Esimerkkejä:

Toinen laajennus neljänteen tyyppihyväksyntään, jonka on myöntänyt Alankomaat E-säännön nro 58 alkuperäisen version mukaisesti: E4*58R00/00*0004*02

Ensimmäinen laajennus 2 439. tyyppihyväksyntään, jonka on myöntänyt Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta E-säännön nro 83 kolmannen muutossarjan mukaisesti luokan M ja luokan N1 alaluokan I ajoneuvon versiolle epäpuhtauspäästöjen osalta moottorin polttoainevaatimusten mukaan. E11*83R03/00J*2439*01

Liite 5

Hyväksyntäasiakirjojen jakelu

1.   Jos hyväksyntäviranomaisen edellytetään toimittavan jäljennöksen tai sitä pyydetään toimittamaan jäljennös hyväksynnästä ja sen liitteistä, sen on lähetettävä kyseiset asiakirjat paperikopioina tai sähköpostitse elektronisessa muodossa tai käyttämällä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission perustamaa suojattua internet-tietokantaa.

2.   Suojattuun internet-tietokantaan tallennettujen asiakirjojen joukossa on oltava ainakin kussakin E-säännössä määrätyt asiakirjat. Niiden on sisällettävä asiakirjat, joilla sopimuspuolille ilmoitetaan hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta tai E-säännön mukaisen pyörillä varustetun ajoneuvon tai sen varusteen tai osan tyypin tuotannon lopettamisesta.

3.   Jos pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin tai niiden varusteisiin tai osiin sovellettavat tyyppihyväksynnät on tallennettu suojattuun internet-tietokantaan, E-säännöissä vaaditut hyväksyntämerkinnät voidaan korvata yksilöllisellä tunnisteella (Unique Identifier, UI), jota edeltää symboli , ellei E-säännöissä toisin määrätä. Tietokannan on luotava tällainen yksilöllinen tunniste automaattisesti.

4.   Kaikkien E-sääntöä soveltavien sopimuspuolten on yksilöllisen tunnisteensa avulla päästävä tutustumaan kyseistä E-sääntöä koskeviin tietoihin tietokannassa, josta on oltava pääsy yksittäisiä hyväksyntöjä koskeviin tietoihin.

5.   Vuoden 1958 sopimukseen liitetyissä E-säännöissä saatetaan edellyttää tyyppihyväksyntöjen jakelua suojatun internet-tietokannan avulla sähköisessä muodossa, kun se on tyyppihyväksyntäprosessin tehokkaan toiminnan kannalta tarpeen, ottaen kuitenkin huomioon sopimuspuolten määrittämät tiedonsaantioikeudet.

Liite 6

E-sääntöjen soveltamista ja E-sääntöjen mukaisten hyväksyntöjen myöntämistä koskevien tulkintariitojen ratkaisussa noudatettavat menettelyt

1.   E-tyyppihyväksynnän myöntämistä edeltävät tulkintariidat

Jos E-tyyppihyväksyntää koskeva hakemus edellyttää hyväksyntäviranomaiselta merkittävää E-säännön soveltamisen tulkintaa tai jos tyyppihyväksynnän hakija pyytää tällaista tulkintaa, hyväksyntäviranomaisen on aktiivisesti tiedotettava asiasta muille hyväksyntäviranomaisille ja pyydettävä niiltä ohjeita ennen päätöksentekoa.

Asianomaisen hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava muille kyseistä E-sääntöä soveltaville hyväksyntäviranomaisille kysymyksestä ja tulkintaehdotuksestaan, mukaan luettuna valmistajalta mahdollisesti saadut taustatiedot. Tämä olisi pääsääntöisesti tehtävä sähköisesti. Muiden hyväksyntäviranomaisten on vastattava 14 päivän kuluessa.

a)	Kun hyväksyntäviranomainen on tarkastellut saadut huomautukset, se voi myöntää uuden tulkinnan mukaiset hyväksynnät.

b)	Jos saatujen huomautusten perusteella ei voida tehdä päätöstä, hyväksyntäviranomaisen on pyydettävä lisäselvityksiä 3 kohdassa kuvatun menettelyn mukaisesti.

2.   E-tyyppihyväksynnän myöntämisen jälkeiset tulkintariidat

Jos sopimuspuolten tulkinnat eroavat toisistaan E-tyyppihyväksynnän myöntämisen jälkeen, on noudatettava seuraavia menettelyjä.

Kyseisten sopimuspuolten on ensin yritettävä ratkaista asia yhteisellä sopimuksella. Tämä edellyttää yhteydenpitoa ja sitä, että asianomaiset sopimuspuolet tarkastelevat uudelleen niitä pyörillä varustettujen ajoneuvojen ja niiden varusteiden ja osien hyväksynnässä käytettyjä testejä ja menettelyjä, joiden tulkinnasta on erimielisyyttä. Tällöin sovelletaan seuraavia menettelyjä:

a)	Jos hyväksyntäviranomainen myöntää virheen tapahtuneen, sen on toteutettava vuoden 1958 sopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan mukaiset toimet.

b)

Jos asiasta päästään sopimukseen, mikä edellyttää (jommankumman sopimuspuolen) uutta tai erilaista tulkintaa olemassa olevasta käytännöstä, tästä on kiireesti ilmoitettava muille asianomaista E-sääntöä soveltaville sopimuspuolille. Muilla sopimuspuolilla on 14 päivää aikaa esittää päätöksestä huomautuksia, minkä jälkeen hyväksyntäviranomaiset – tarkasteltuaan mahdollisesti saadut huomautukset – voivat myöntää E-tyyppihyväksyntöjä uuden tulkinnan mukaisesti.

c)	Jos asiasta ei päästä sopimukseen, kyseisten sopimuspuolten on jatkettava asian tarkastelua 3 kohdassa kuvatun välimiesmenettelyn mukaisesti.

d)

Asia on joka tapauksessa saatettava ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevän maailmanfoorumin (WP.29-foorumi) alaisen toimivaltaisen työryhmän käsiteltäväksi. Jos katsotaan tarpeelliseksi, työryhmä toimittaa WP.29-foorumille sopivia muutosehdotuksia E-sääntöihin tulkintaa koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

3.   WP.29-foorumin ja sen alaisten työryhmien puitteissa toteutettu välimiesmenettely

Työryhmien puheenjohtajien on yksilöitävä ongelmia, joita aiheutuu E-sääntöjen soveltamiseen ja E-sääntöjen mukaisten E-tyyppihyväksyntöjen myöntämiseen liittyvistä sopimuspuolten tulkintaeroista, jotta käyttöön otetaan mahdollisimman nopeasti toimenpiteitä tulkintaerojen ratkaisemiseksi.

Työryhmien puheenjohtajien on kehitettävä sopivia menettelyjä tällaisten tulkintaongelmien käsittelemiseksi, jotta WP.29-foorumille voidaan osoittaa, että:

a)	asianomaisten sopimuspuolten hyväksyntäviranomaisten eroavat mielipiteet sekä muiden kyseistä E-sääntöä soveltavien sopimuspuolten näkemykset otetaan täysimääräisesti huomioon;

b)	päätökset perustuvat asianmukaiseen tekniseen neuvontaan, ja niissä otetaan aihealue täysimääräisesti huomioon;

c)	päätökset tehdään yksimielisesti aina, kun se on mahdollista; ja

d)	menettelyt ovat läpinäkyviä ja tarkastettavissa.

Jos ongelman ratkaisemiseksi on tarpeen, puheenjohtaja voi esittää uuden kohdan työryhmän seuraavan mahdollisen kokouksen esityslistaan ilman WP.29-foorumin etukäteen antamaa hyväksyntää. Tällaisessa tilanteessa puheenjohtajan on mahdollisimman pian raportoitava edistymisestä WP.29-foorumille.

Välimiesmenettelyn päätyttyä puheenjohtajan on annettava raportti WP.29-foorumille.

3.1.   Jos tulkintariita voidaan ratkaista voimassa olevan sääntelyn puitteissa:

E-sääntöä on sovellettava työryhmässä sovitulla tavalla, ja hyväksyntäviranomaisten on myönnettävä E-tyyppihyväksynnät sen mukaisesti.

3.2.   Jos tulkintariitaa ei voida ratkaista voimassa olevan sääntelyn puitteissa:

WP.29-foorumille on ilmoitettava asiasta, ja sen on pyydettävä asianomaista työryhmää tarkastelemaan kysymystä ensisijaisena aiheena seuraavassa kokouksessaan. Kyseisen kokouksen esityslista on muutettava vastaavasti.

Työryhmän on tarkasteltava kaikkia tulkintariitaa koskevia ehdotuksia ja toimitettava WP.29-foorumille viralliset E-säännön muutosehdotukset tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. WP.29-foorumin on tarkasteltava kysymystä ensisijaisena aiheena seuraavassa kokouksessaan.

Liite 7

Uusia teknologioita koskevassa poikkeushyväksynnässä noudatettava menettely

1.   E-sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat valmistajan hakemuksesta myöntää E-säännön mukaisesti poikkeushyväksynnän sellaisen ajoneuvon, varusteen tai osan osalta, joka sisältää kyseisen E-säännön yhden tai useamman vaatimuksen kanssa yhteensopimatonta uutta teknologiaa, edellyttäen että vuoden 1958 sopimuksen hallintokomitea antaa siihen luvan tämän liitteen 2–12 kohdassa kuvatun menettelyn mukaisesti.

2.   Ennen kuin päätös luvan myöntämisestä tällaiselle poikkeushyväksynnälle on tehty, E-sääntöä soveltava sopimuspuoli voi myöntää tilapäisen, ainoastaan sen alueella voimassa olevan hyväksynnän. Muut kyseistä E-sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat päättää hyväksyä tämän tilapäisen hyväksynnän alueellaan.

3.   Tämän liitteen 2 kohdassa mainitun tilapäisen hyväksynnän myöntäneen sopimuspuolen on ilmoitettava hallintokomitealle päätöksestään ja toimitettava sille seuraavat tiedot:

a)	syyt, joiden takia kyseiset teknologiat tai ratkaisut tekevät ajoneuvosta, varusteesta tai osasta yhteensopimattoman E-säännön vaatimusten kanssa;

b)	asiaan liittyvien turvallisuus-, ympäristö- tai muiden näkökohtien sekä toteutettujen toimenpiteiden kuvaus;

c)	testien ja testitulosten kuvaus, joka osoittaa, että verrattuna vaatimuksiin, joista poikkeusta haetaan, taataan vähintään vastaava turvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso;

d)	pyyntö saada myöntää E-sääntöön perustuva poikkeushyväksyntä ajoneuvon, varusteen tai osan osalta.

4.   Hallintokomitean on tarkasteltava tämän liitteen 3 kohdassa tarkoitettua koko ilmoitusta seuraavassa kokouksessaan vastaanotettuaan ilmoituksen, edellyttäen että ilmoitus on vastaanotettu vähintään kolme kuukautta ennen kokousta. Ilmoitusta tarkasteltuaan hallintokomitea voi päättää antaa tai evätä luvan myöntää poikkeushyväksyntä tai antaa asian toimivaltaisen työryhmän käsiteltäväksi.

5.   Hallintokomitean päätös on tehtävä lisäyksessä olevassa 8 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

6.   Tämän liitteen 3 kohdassa mainittu E-sääntöön perustuvaa poikkeushyväksyntää koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi, ellei kuukauden kuluessa siitä, kun Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission toimeenpaneva sihteeri on toimittanut ilmoituksen hallintokomitean päätöksestä hyväksyä pyyntö, yli viidennes E-sääntöä ilmoituspäivänä soveltaneista sopimuspuolista ole ilmoittanut Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille eriävää mielipidettään poikkeushyväksynnän myöntämistä koskevasta luvasta.

7.   Kun poikkeushyväksynnän myöntämistä koskeva lupa on hyväksytty, Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission toimeenpanevan sihteerin on mahdollisimman pian ilmoitettava luvasta kyseistä E-sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

Ilmoituspäivästä alkaen tämän liitteen 3 kohdassa tarkoitettu sopimuspuoli voi myöntää asianomaiseen E-sääntöön perustuvan poikkeushyväksynnän. Kyseistä E-sääntöä soveltavien sopimuspuolten on hyväksyttävä poikkeushyväksyntä, lukuun ottamatta niitä sopimuspuolia, jotka ovat ilmoittaneet Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille eriävän mielipiteensä tai aikomuksensa olla välittömästi hyväksymättä poikkeushyväksyntää. Sopimuspuolet, jotka ovat ilmoittaneet eriävän mielipiteensä tai aikomuksensa olla välittömästi hyväksymättä poikkeushyväksyntää, voivat hallintokomitean luvalla myöhemmin hyväksyä poikkeushyväksynnän ilmoittamalla päätöksestään Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille.

8.   Hallintokomitean on lupaa koskevassa päätöksessä määritettävä mahdolliset rajoitukset. Aikarajoitukset eivät saa olla alle 36:ta kuukautta. E-sääntöä soveltavien sopimuspuolten on hyväksyttävä poikkeushyväksyntä ainakin mahdollisen aikarajoituksen loppuun saakka tai, jos kyseistä E-sääntöä muutetaan tämän liitteen 9 ja 10 kohdan mukaisesti poikkeushyväksynnän kattaman teknologian ottamiseksi huomioon, siihen päivään saakka, josta alkaen sopimuspuolet voivat kieltäytyä myöntämästä E-säännön edellisen version mukaisia hyväksyntöjä, sen mukaan, kumpi näistä päivämääristä on aikaisempi.

Sopimuspuolen, joka on saanut luvan myöntää poikkeushyväksynnän, on varmistettava, että valmistajat noudattavat täysimääräisesti kaikkia tähän hyväksyntään liittyviä rajoituksia ja että ilmoituksessa ilmaistaan selvästi, että se perustuu hallintokomitean myöntämään poikkeukseen.

9.   Hallintokomitean on samaan aikaan ilmoitettava kyseisestä E-säännöstä vastaavalle työryhmälle poikkeushyväksynnän myöntämistä koskevasta luvasta.

Sopimuspuolen, joka on saanut luvan myöntää poikkeushyväksynnän, on toimitettava ehdotus E-sääntöön, josta poikkeushyväksyntää on haettu, tehtäväksi muutokseksi, jolla sääntö mukautettaisiin tekniikan kehitykseen. Tämä muutosehdotus on toimitettava viimeistään työryhmän seuraavaan kokoukseen, kun hallintokomitean päätöksestä hyväksyä pyyntö on ilmoitettu tämän liitteen 6 kohdan mukaisesti.

10.   Heti kun E-sääntöä on muutettu myönnetyn poikkeushyväksynnän perusteena olleen teknologian ottamiseksi huomioon, ja se on tullut voimaan, valmistajan on saatava hakea muutetun E-säännön mukaista tyyppihyväksyntää, joka korvaa aiemmin myönnetyn, kyseiseen E-sääntöön perustuvan poikkeushyväksynnän. Kyseisen tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on niin nopeasti kuin kohtuullista peruutettava poikkeushyväksyntä tai ilmoitettava tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle, että tämä poikkeushyväksyntä on peruutettava.

11.   Jos E-säännön muuttamismenettelyä ei saateta loppuun ennen kuin tämän liitteen 8 kohdassa määritetty määräaika on päättynyt, poikkeushyväksynnän voimassaoloa voidaan jatkaa poikkeushyväksynnän myöntäneen sopimuspuolen pyynnöstä edellyttäen, että asiasta on tehty päätös tämän liitteen 2 ja 3 kohdassa kuvatun menettelyn mukaisesti. Jos sopimuspuoli, joka on saanut luvan myöntää poikkeushyväksynnän, ei kuitenkaan ole toimittanut E-säännön muutosehdotusta ennen tämän liitteen 9 kohdassa määritetyn määräajan päättymistä, kyseisen sopimuspuolen on välittömästi peruutettava tämä poikkeushyväksyntä, ottaen kuitenkin huomioon tämän liitteen 8 kohdassa määritetyn määräajan. Poikkeushyväksynnän peruuttaneen sopimuspuolen on ilmoitettava asiasta hallintokomitealle sen seuraavassa kokouksessa.

12.   Jos hallintokomitea päättää evätä luvan poikkeushyväksynnän myöntämiseen, tämän liitteen 2 kohdassa tarkoitetun väliaikaisen poikkeushyväksynnän myöntänyt sopimuspuoli voi peruuttaa kyseisen väliaikaisen hyväksynnän. Tässä tapauksessa sopimuspuolen on välittömästi ilmoitettava väliaikaisen poikkeushyväksynnän haltijalle, että kyseinen tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti myönnetty väliaikainen poikkeushyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona päätös on tehty, ottaen kuitenkin huomioon, että väliaikainen poikkeushyväksyntä on voimassa vähintään kaksitoista kuukautta päivästä, jona se on myönnetty.

Liite 8

Virtuaalisten testausmenetelmien yleiset edellytykset

1.   Virtuaalitestauksen rakenne

Virtuaalitestauksen kuvauksen ja suorittamisen perusrakenteena on käytettävä seuraavaa järjestelyä:

a)	tarkoitus,

b)	rakennemalli,

c)	rajaehdot,

d)	kuormaoletukset,

e)

laskenta,

f)	arviointi,

g)	asiakirjat.

2.   Tietokonesimuloinnin ja laskennan perusedellytykset

2.1.   Matemaattinen malli

Matemaattisen mallin toimittaa valmistaja. Mallissa on otettava huomioon testattavaksi tarkoitettujen pyörillä varustettujen ajoneuvojen tai niiden varusteiden ja osien kompleksisuus asianomaisten E-sääntöjen vaatimusten ja mallin rajaehtojen mukaisesti.

Samoja määräyksiä on sovellettava soveltuvin osin myös testattaessa komponentteja erillään ajoneuvosta.

2.2.   Matemaattisen mallin validointi

Matemaattinen malli on validoitava verrattuna todellisiin testiolosuhteisiin.

Sitä varten on suoritettava fysikaalinen testaus tapauksen mukaan, jotta voidaan verrata matemaattisen mallin tuottamia tuloksia fysikaalisen testin tuloksiin. Testitulosten vertailtavuus on näytettävä toteen. Valmistajan tai tutkimuslaitoksen on laadittava validointiraportti ja toimitettava se hyväksyntäviranomaiselle.

Jos matemaattiseen malliin tai ohjelmistoon tehdään muutoksia, jotka voisivat mitätöidä validointiraportin, niistä on ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle, joka voi vaatia uutta validointia.

2.3.   Asiakirjat

Valmistajan on saatettava saataville simuloinnissa ja laskennassa käytettävät tiedot ja apuvälineet, ja ne on dokumentoitava tutkimuslaitokselle soveltuvalla tavalla.

3.   Välineet ja tuki

Valmistajan on hyväksyntäviranomaisen tai tutkimuslaitoksen pyynnöstä toimitettava sille tai sen käyttöön tarvittavat välineet asianmukaiset ohjelmistot mukaan luettuina.

Lisäksi valmistajan on tarjottava hyväksyntäviranomaiselle tai tutkimuslaitokselle asiaankuuluvaa tukea.

Käyttömahdollisuuksien ja tuen saaminen ei poista tutkimuslaitoksen velvollisuuksia, jotka liittyvät sen henkilökunnan taitoihin, lisenssimaksujen maksamiseen tai luottamuksellisuuteen.

---

(1)  Sopimus pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten Yhdistyneiden kansakuntien sääntöjen hyväksymisestä sekä näiden Yhdistyneiden kansakuntien sääntöjen mukaisesti myönnettyjen hyväksyntöjen vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista.

(2)  ’Toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan joko hyväksyntäviranomaista tai nimettyä viranomaista tai niiden puolesta toimivaa akkreditointielintä.