19.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 333/12

Säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehdyn, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen

MUUTOSPÖYTÄKIRJA

EUROOPAN UNIONI

ja

SVEITSIN VALALIITTO, jäljempänä ”Sveitsi”, kumpikin jäljempänä ”sopimuspuoli” tai yhdessä ”sopimuspuolet”,

JOTTA finanssitilitietojen automaattista vaihtoa koskeva OECD:n standardi, jäljempänä ”globaali standardi”, voidaan panna täytäntöön sellaisen yhteistyön puitteissa, jossa otetaan huomioon kummankin sopimuspuolen oikeutettu etu,

KATSOVAT, että sopimuspuolten välillä vallitsee pitkäaikainen ja tiivis suhde siltä osin kuin on kyse keskinäisestä avunannosta veroasioissa, erityisesti säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY (1) säädettyjä toimenpiteitä vastaavien toimenpiteiden soveltamisessa, ja sopimuspuolet ovat halukkaita parantamaan kansainvälisten verosääntöjen noudattamista kehittämällä edelleen tätä suhdettaan,

KATSOVAT, että sopimuspuolet haluavat tehdä sopimuksen, jolla parannetaan kansainvälisten verosääntöjen noudattamista vastavuoroisen automaattisen tietojenvaihdon perusteella tiettyjen salassapitoa koskevien ja muiden suojakeinojen rajoissa, mukaan lukien vaihdettujen tietojen käyttöä rajoittavat määräykset.

KATSOVAT, että säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehdyn, Euroopan yhteisön

ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen, jäljempänä ”sopimus”, 10 artikla, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, jossa määrätään tällä hetkellä pyynnöstä tapahtuvasta tietojenvaihdosta, joka on rajattu veropetokseen tai vastaavaan toimintaan, olisi yhtenäistettävä veroasioita koskevan avoimuuden ja tietojenvaihdon OECD:n standardin kanssa,

KATSOVAT, että sopimuspuolet soveltavat omia tietosuojalakejaan ja -käytäntöjään sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, mukaisesti vaihdettujen henkilötietojen käsittelyyn ja sitoutuvat ilmoittamaan toisilleen viipymättä mahdollisista muutoksista näiden lakien ja käytäntöjen asiasisältöön,

KATSOVAT, että jäsenvaltioilla ja Sveitsillä on käytössä i) asianmukaiset suojakeinot sen varmistamiseksi, että sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, nojalla saadut tiedot pysyvät luottamuksellisina ja että niitä käytetään ainoastaan sellaisten henkilöiden tai viranomaisten tarkoituksiin ja sellaisten henkilöiden tai viranomaisten kanssa, joita verotulojen arviointi, keruu tai perintä tai niihin liittyvät täytäntöönpano- tai syytöstoimet taikka valituksiin liittyvä päätöksenteko taikka näihin toimiin liittyvä valvonta koskevat, sekä muihin hyväksyttyihin tarkoituksiin, sekä ii) infrastruktuuri tehokasta tietojenvaihtoa varten (mukaan lukien vakiintuneet prosessit oikea-aikaisen, asianmukaisen, turvallisen ja luottamuksellisen tietojenvaihdon sekä tehokkaan ja luotettavan yhteydenpidon varmistamiseksi ja valmiudet tietojenvaihtoon tai tietojenvaihtopyyntöihin liittyvien kysymysten ja huolenaiheiden pikaiseen ratkaisemiseen sekä sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, 4 artiklan määräysten hallinnoimiseen),

KATSOVAT, että sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalaan kuuluvien Raportoivien finanssilaitosten ja Raportoitavien tilien lajit on suunniteltu rajoittamaan veronmaksajien mahdollisuuksia välttää raportointia siirtämällä varoja sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalan ulkopuolella oleviin Finanssilaitoksiin tai sijoittamalla sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalan ulkopuolisiin finanssituotteisiin. Tietyt Finanssilaitokset ja tilit, joissa on pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen, olisi kuitenkin jätettävä sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalan ulkopuolelle. Kynnysmääriä ei pitäisi yleisesti ottaen sisällyttää tähän sopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, koska niitä voitaisiin helposti kiertää jakamalla tilit eri Finanssilaitoksiin. Raportoitavien ja vaihdettavien finanssitietojen pitäisi koskea kaikkien asianomaisten tulojen (korot, osingot ja vastaavantyyppiset tulot) lisäksi myös tilisaldoja ja Finanssivarallisuuden myyntituottoja, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa veronmaksaja yrittää piilottaa pääomaa, joka on itsessään tuloa, tai varoja, joita koskevia veroja on vältelty. Sen vuoksi sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, mukainen tietojen käsittely on tarpeen ja oikeasuhteista, jotta jäsenvaltioiden ja Sveitsin verohallinnot voivat asianmukaisesti ja yksiselitteisesti tunnistaa asianomaiset veronmaksajat, hallinnoida ja panna täytäntöön verolakejaan rajat ylittävissä tilanteissa, arvioida veron välttämisen todennäköisyyttä ja välttää tarpeettomia lisätutkimuksia,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehty, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus seuraavasti:

1)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton sopimus finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi”.

2)

Korvataan 1–22 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Määritelmät

1.   Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a)

’Euroopan unionilla’ Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella perustettua unionia, joka sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat alueet kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin;

b)

’jäsenvaltiolla’ Euroopan unionin jäsenvaltiota;

c)

’Sveitsillä’ Sveitsin valaliiton aluetta, sellaisena kuin se on määritelty sen lainsäädännössä kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

d)

’Sveitsin toimivaltaisilla viranomaisilla’ liitteessä III olevassa a kohdassa ja ’jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla’ liitteessä III olevassa b–ac kohdassa lueteltuja viranomaisia. Liite III on tämän sopimuksen erottamaton osa. Liitteessä III olevaa toimivaltaisten viranomaisten luetteloa voidaan muuttaa Sveitsin toiselle sopimuspuolelle tekemällä yksinkertaisella ilmoituksella, kun kyse on kyseisen liitteen a kohdassa mainitusta viranomaisesta, ja Euroopan unionin tekemällä ilmoituksella, kun kyse on kyseisen liitteen b–ac kohdassa mainituista muista viranomaisista;

e)

’jäsenvaltion Finanssilaitoksella’ i) mitä tahansa Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, joka sijaitsee kyseisen jäsenvaltion ulkopuolella, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole kyseisessä jäsenvaltiossa, jos tällainen sivuliike sijaitsee mainitussa jäsenvaltiossa;

f)

’Sveitsin Finanssilaitoksella’ i) mitä tahansa Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Sveitsissä, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, joka sijaitsee Sveitsin ulkopuolella, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Sveitsissä, jos tällainen sivuliike sijaitsee Sveitsissä;

g)

’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tapauksen mukaan mitä tahansa jäsenvaltion Finanssilaitosta tai Sveitsin Finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos;

h)

’Raportoitavalla tilillä’ tapauksen mukaan jäsenvaltion Raportoitavaa tiliä tai Sveitsin Raportoitavaa tiliä edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi kyseisessä jäsenvaltiossa tai Sveitsissä käytössä olevien liitteiden I ja II mukaisten huolellisuusmenettelyiden mukaisesti;

i)

’jäsenvaltion Raportoitavalla tilillä’ Finanssitiliä, jota ylläpitää Sveitsin Raportoiva finanssilaitos ja jonka haltija on yksi tai useampi jäsenvaltiossa asuva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on jäsenvaltiossa asuva Raportoitava henkilö;

j)

’Sveitsin Raportoitavalla tilillä’ Finanssitiliä, jota ylläpitää jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos ja jonka haltija on yksi tai useampi Sveitsissä asuva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Sveitsissä asuva Raportoitava henkilö;

k)

’jäsenvaltiossa asuvalla henkilöllä’ luonnollista henkilöä tai Yksikköä, jonka Sveitsin Raportoiva finanssilaitos tunnistaa jäsenvaltiossa asuvaksi henkilöksi tai Yksiköksi liitteiden I ja II mukaisten huolellisuusmenettelyiden mukaisesti, tai jäsenvaltiossa asuneen henkilön kuolinpesää;

l)

’Sveitsissä asuvalla henkilöllä’ luonnollista henkilöä tai Yksikköä, jonka jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos tunnistaa Sveitsissä asuvaksi henkilöksi tai Yksiköksi liitteiden I ja II mukaisten huolellisuusmenettelyiden mukaisesti, tai Sveitsissä asuneen henkilön kuolinpesää.

2.   Isolla alkukirjaimella kirjoitettujen termien, joita ei ole määritelty muulla tavalla tässä sopimuksessa, merkitys vastaa merkitystä, joka niillä on tuolloin i) jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU (2) tai tarvittaessa sopimusta soveltavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ii) Sveitsin osalta sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolloin termien merkitys on liitteiden I ja II mukainen.

Jollei asiayhteys muuta edellytä tai jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ja Sveitsin toimivaltainen viranomainen sopivat 7 artiklan mukaisesti (kansallisen lainsäädännön sallimalla tavalla) yhteisestä merkityksestä, termien, joita ei ole määritelty muulla tavalla tässä sopimuksessa tai liitteissä I tai II, merkitys vastaa merkitystä, joka niillä on tuolloin kyseisen tätä sopimusta soveltavan lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti, i) jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU tai tarvittaessa kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ii) Sveitsin osalta sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolloin kyseisen lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Sveitsin) sovellettavan verolainsäädännön mukainen merkitys on etusijalla suhteessa merkitykseen, joka termille on annettu kyseisen lainkäyttöalueen muun lainsäädännön mukaisesti.

2 artikla

Raportoitavia tilejä koskeva automaattinen tietojenvaihto

1.   Tämän artiklan määräysten mukaisesti ja sen estämättä, mitä liitteiden I ja II mukaisissa sovellettavissa tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöissä, jotka ovat tämän sopimuksen erottamaton osa, määrätään, Sveitsin toimivaltainen viranomainen vaihtaa vuosittain kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat vuosittain Sveitsin toimivaltaisen viranomaisen kanssa automaattisesti mainittujen sääntöjen mukaisesti hankitut tiedot, jotka määritetään 2 kohdassa.

2.   Jäsenvaltioiden tapauksessa kustakin Sveitsin Raportoitavasta tilistä ja Sveitsin tapauksessa kustakin jäsenvaltion Raportoitavasta tilistä vaihdetaan seuraavat tiedot:

a)

kunkin sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste sekä syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa liitteissä I ja II esitettyjen huolellisuusmenettelyiden soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän Yksikön nimi, osoite ja verotunniste sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste, syntymäaika ja -paikka;

b)

tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

c)

Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

d)

tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

e)

Säilytystilin osalta:

i)

koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidetyistä varoista syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; sekä

ii)

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jona Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

f)

Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; sekä

g)

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata 2 kohdan e tai f alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

3 artikla

Automaattisen tietojenvaihdon ajankohta ja toteutustapa

1.   Vaihdettaessa tietoja 2 artiklan mukaisesti voidaan Raportoitavalle tilille suoritettujen maksujen määrä ja luonnehdinta määrittää tiedot vaihtavan lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Sveitsin) verolainsäädännön periaatteiden mukaan.

2.   Vaihdettaessa tietoja 2 artiklan mukaisesti vaihdettavissa tiedoissa yksilöidään valuutta, jona kukin määrä on ilmaistu.

3.   Edellä olevan 2 artiklan 2 kohdan osalta tiedot on vaihdettava ensimmäiseltä 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta alkavalta vuodelta ja kaikilta sitä seuraavilta vuosilta, ja tiedot vaihdetaan yhdeksän kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon tiedot liittyvät.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat 2 kohdassa kuvatut tiedot automaattisesti yhteisen tietojenvaihtostandardin skeemalla ja XML-kielellä.

5.   Toimivaltaiset viranomaiset sopivat yhdestä tai useammasta datasiirtomenetelmästä, mukaan lukien salausstandardit.

4 artikla

Sääntöjen noudattamista ja soveltamisen valvontaa koskeva yhteistyö

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa Sveitsin toimivaltaiselle viranomaiselle ja Sveitsin toimivaltainen viranomainen ilmoittaa jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, kun ensin mainitulla (ilmoituksen antavalla) toimivaltaisella viranomaisella on syy uskoa, että virhe on saattanut johtaa 2 artiklan nojalla annettavien tietojen virheelliseen tai puutteelliseen antamiseen tai Raportoitava finanssilaitos ei noudata liitteiden I ja II mukaisia sovellettavia tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä. Ilmoituksen vastaanottava toimivaltainen viranomainen toteuttaa kaikki kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset asianmukaiset toimenpiteet puuttuakseen ilmoituksessa kuvattuihin virheisiin tai laiminlyönteihin.

5 artikla

Pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto

1.   Sen estämättä, mitä 2 artiklassa ja missä tahansa pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa Sveitsin ja jonkin jäsenvaltion välillä koskevassa sopimuksessa määrätään, Sveitsin toimivaltaisen viranomaisen ja minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vaihdettava pyynnöstä sellaisia tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia tämän sopimuksen soveltamiseksi tai Sveitsin ja jäsenvaltioiden tai niiden valtiollisten osien tai paikallisviranomaisten lukuun määrättyjä kaikenlaatuisia veroja koskevien kansallisten lakien hallinnoimiseksi tai soveltamisen valvomiseksi, siltä osin kuin tällaisten kansallisten lakien mukainen verotus ei ole ristiriidassa Sveitsin ja kyseisen jäsenvaltion välillä sovellettavan kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen kanssa.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan määräysten ei missään tapauksessa saa tulkita velvoittavan Sveitsiä tai jäsenvaltiota:

a)

toteuttamaan hallintotoimia, jotka poikkeavat Sveitsin tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädännöstä ja hallintokäytännöstä;

b)

antamaan tietoja, joita Sveitsin tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tai säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia;

c)

antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen tai ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden ilmaiseminen olisi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita (yleistä järjestystä).

3.   Jos jäsenvaltion, joka on tämän artiklan mukainen pyynnön esittävä lainkäyttöalue, tai Sveitsi pyytää tietoja, pyynnön vastaanottavan Sveitsin tai jäsenvaltion on pyydettyjen tietojen hankkimiseksi käytettävä tietojen keräämiseen tarkoitettuja toimenpiteitään, vaikka pyynnön vastaanottava lainkäyttöalue ei tarvitsisi kyseisiä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Edellisessä virkkeessä määrättyyn velvollisuuteen sovelletaan 2 kohdan mukaisia rajoituksia, mutta kyseisten rajoitusten ei missään tapauksessa saa tulkita antavan lainkäyttöalueelle mahdollisuutta kieltäytyä tietojen toimittamisesta ainoastaan sillä perusteella, että tiedot eivät koske sen omaa etua.

4.   Edellä olevan 2 kohdan ei saa missään tapauksessa tulkita antavan Sveitsille tai jäsenvaltiolle mahdollisuutta kieltäytyä toimittamasta tietoja vain sen vuoksi, että kyseiset tiedot ovat pankin, muun finanssilaitoksen, valtuutetun taikka asiamiehenä tai uskottuna miehenä toimivan henkilön hallussa, tai siksi, että ne liittyvät omistusosuuksiin oikeushenkilössä.

5.   Toimivaltaiset viranomaiset sopivat käytettävistä vakiolomakkeista sekä yhdestä tai useammasta datasiirtomenetelmästä, mukaan lukien salausstandardit.

6 artikla

Luottamuksellisuus ja henkilötietojen suoja

1.   Kaikkia lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Sveitsin) tämän sopimuksen mukaisesti hankkimia tietoja on käsiteltävä samassa määrin luottamuksellisina ja suojattuina kuin tietoja, jotka on hankittu kyseisen lainkäyttöalueen kansallista lainsäädäntöä soveltaen ja siinä määrin kuin se on tarpeen henkilötietojen suojaamiseksi sovellettavan kansallisen lainsäädännön ja sellaisten suojakeinojen mukaisesti, joita tiedot toimittava lainkäyttöalue on voinut määrittää kansallisen lainsäädäntönsä vaatimusten mukaisesti.

2.   Tällaisia tietoja voidaan luovuttaa ainoastaan henkilöille ja viranomaisille (mukaan lukien tuomioistuimet ja hallinto- tai valvontaelimet), joita kyseisen lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Sveitsin) verotulojen arviointi, keruu tai perintä, niihin liittyvät täytäntöönpano- tai syytöstoimet taikka valituksiin liittyvä päätöksenteko taikka näihin toimiin liittyvä valvonta koskevat. Vain edellä mainitut henkilöt tai viranomaiset voivat käyttää tietoja ja silloinkin vain edellisessä virkkeessä lueteltuihin tarkoituksiin. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, kyseiset henkilöt ja viranomaiset voivat luovuttaa tiedot tällaisiin veroihin liittyvissä julkisissa tuomioistuinkäsittelyissä tai oikeusviranomaisen päätöksissä.

3.   Sen estämättä, mitä edellisissä kohdissa määrätään, lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Sveitsin) vastaanottamia tietoja voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, kun tällaisia tietoja voidaan käyttää kyseisiin muihin tarkoituksiin tiedot toimittavan lainkäyttöalueen (Sveitsin tai jäsenvaltion) lainsäädännön mukaisesti ja kyseisen lainkäyttöalueen toimivaltainen viranomainen sallii tällaisen käytön. Lainkäyttöalue (Sveitsi tai jäsenvaltio) voi välittää tiedot, jotka toinen lainkäyttöalue (jäsenvaltio tai Sveitsi) on toimittanut sille, kolmannelle lainkäyttöalueelle (muulle jäsenvaltiolle) edellyttäen, että tiedot toimittaneen lainkäyttöalueen, josta tiedot ovat lähtöisin, toimivaltainen viranomainen on antanut siihen ennakkoon luvan. Tiedot, jotka jäsenvaltio on toimittanut muulle jäsenvaltiolle hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU täytäntöönpanosta annetun sovellettavan lainsäädäntönsä mukaisesti, voidaan välittää Sveitsille edellyttäen, että jäsenvaltion, josta tiedot ovat lähtöisin, toimivaltainen viranomainen on antanut siihen ennakkoon luvan.

4.   Jäsenvaltion tai Sveitsin toimivaltainen viranomainen ilmoittaa toiselle – ts. Sveitsin tai tietyn jäsenvaltion – toimivaltaiselle viranomaiselle välittömästi salassapitovelvollisuuden rikkomisesta, suojakeinojen pettämisestä sekä tämän seurauksena mahdollisesti määrätyistä seuraamuksista ja korjaustoimista.

7 artikla

Neuvottelut ja sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen

1.   Jos tämän sopimuksen täytäntöönpanossa tai tulkinnassa ilmenee vaikeuksia, Sveitsin tai jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää Sveitsin toimivaltaisen viranomaisen ja yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen välisiä neuvotteluja varmistaakseen, että tätä sopimusta noudatetaan. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava neuvottelujensa tulokset välittömästi tiedoksi Euroopan komissiolle sekä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Tulkintaan liittyvissä kysymyksissä Euroopan komissio voi osallistua neuvotteluihin minkä tahansa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

2.   Jos neuvotteluissa on kyse on tämän sopimuksen määräysten merkittävästä noudattamatta jättämisestä eikä 1 kohdassa kuvattu menettely mahdollista asianmukaista sovitteluratkaisua, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi keskeyttää tämän sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon Sveitsin kanssa ja Sveitsin toimivaltainen viranomainen tietojenvaihdon tietyn jäsenvaltion kanssa ilmoittamalla siitä kirjallisesti asianomaiselle toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällainen keskeytys tulee voimaan välittömästi. Sovellettaessa tätä kohtaa merkittävää noudattamatta jättämistä on muun muassa muttei ainoastaan tämän sopimuksen salassapitovelvollisuus- ja tietosuojamääräysten noudattamatta jättäminen, tapaukset, joissa jäsenvaltion tai Sveitsin toimivaltainen viranomainen jättää toimittamatta ajankohtaisia tai riittäviä tietoja tämän sopimuksen vaatimusten mukaisesti, tai Yhteisöjen tai tilien määritteleminen Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi tavalla, joka on ristiriidassa sopimuksen tarkoituksen kanssa.

8 artikla

Muutokset

1.   Sopimuspuolten on neuvoteltava keskenään aina, kun mihin tahansa globaalin standardin osatekijään tehdään tärkeä muutos OECD:n tasolla tai – jos sopimuspuolet katsovat sen tarpeelliseksi – tämän sopimuksen teknisen toimivuuden parantamiseksi taikka muun kansainvälisen kehityksen arvioimiseksi ja ottamiseksi huomioon. Neuvottelut on järjestettävä kuukauden kuluessa siitä, kun jompikumpi sopimuspuoli esittää niitä koskevan pyynnön, tai kiireellisissä tapauksissa mahdollisimman pian.

2.   Tällaisen yhteydenoton perusteella sopimuspuolet voivat neuvotella keskenään selvittääkseen, onko tähän sopimukseen tarpeen tehdä muutoksia.

3.   Käytäessä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja neuvotteluja kummankin sopimuspuolen on ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle mahdollisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa tämän sopimuksen asianmukaiseen toimivuuteen. Tämä koskee myös asiaan liittyviä jommankumman sopimuspuolen ja jonkin kolmannen valtion välisiä sopimuksia.

4.   Neuvottelujen jälkeen tätä sopimusta voidaan muuttaa pöytäkirjalla tai sopimuspuolten välisellä uudella sopimuksella.

5.   Jos sopimuspuoli on tehnyt OECD:n hyväksymän muutoksen globaaliin standardiin ja haluaa tehdä vastaavan muutoksen tämän sopimuksen liitteeseen I ja/tai liitteeseen II, sen on ilmoitettava siitä toiselle sopimuspuolelle. Sopimuspuolten välinen neuvottelumenettely on järjestettävä kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta. Sen estämättä, mitä 4 kohdassa määrätään, jos sopimuspuolet pääsevät neuvottelumenettelyssä yhteisymmärrykseen muutoksesta, joka olisi tehtävä tämän sopimuksen liitteeseen I ja/tai liitteeseen II, ja sen jakson kestosta, joka on tarpeen muutoksen tekemiseksi sopimuksen muodollisen muuttamisen kautta, muutosta pyytänyt sopimuspuoli voi soveltaa väliaikaisesti tämän sopimuksen liitteen I ja/tai liitteen II tarkistettua toisintoa, sellaisena kuin se on hyväksytty neuvottelumenettelyssä, sen vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä, joka seuraa edellä mainitun menettelyn saattamista päätökseen.

Sopimuspuolen katsotaan tehneen OECD:n hyväksymän muutoksen globaaliin standardiin:

a)

jäsenvaltioiden osalta: kun muutos on saatettu osaksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annettua neuvoston direktiiviä 2011/16/EU,

b)

Sveitsin osalta: kun muutos on saatettu osaksi kolmannen valtion kanssa tehtyä sopimusta tai kansallista lainsäädäntöä.

9 artikla

Yritysten väliset osinkojen, korkojen ja rojaltien maksut

1.   Tytäryhtiön emoyhtiölle maksamia osinkoja ei veroteta lähdevaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta petosten tai väärinkäytösten torjuntaa koskevien kansallisten säännösten tai sopimusperusteisten määräysten soveltamista Sveitsissä ja jäsenvaltioissa, jos:

—

emoyhtiön välittömässä omistuksessa on vähintään kahden vuoden ajan ollut vähintään 25 prosenttia tytäryhtiön pääomasta, ja

—

toisen yrityksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa ja toisen Sveitsissä, ja

—

minkään kolmannen valtion kanssa tehdyn kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen mukaan kummankaan yrityksen verotuksellinen kotipaikka ei ole kyseisessä kolmannessa valtiossa, ja

—

kumpikin yritys on yhtiöveron alainen ilman, että sitä olisi vapautettu, ja kummankin yhtiömuoto on osakeyhtiö (3).

2.   Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten tai niiden kiinteiden toimipaikkojen välillä maksettuja korkoja ja rojalteja ei veroteta lähdevaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta petosten tai väärinkäytösten torjuntaa koskevien kansallisten säännösten tai sopimusperusteisten määräysten soveltamista Sveitsissä ja jäsenvaltioissa, jos:

—

kyseiset yritykset ovat olleet sidoksissa toisiinsa vähintään 25 prosentin välittömällä omistusosuudella ainakin kahden vuoden ajan tai jonkin kolmannen yrityksen välittömässä omistuksessa on ainakin kahden vuoden ajan ollut vähintään 25 prosenttia kyseisten yritysten pääomasta, ja

—

toisen yrityksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa tai sillä on jäsenvaltiossa kiinteä toimipaikka ja toisen yrityksen verotuksellinen kotipaikka on Sveitsissä tai sillä on kiinteä toimipaikka Sveitsissä, ja

—

minkään kolmannen valtion kanssa tehdyn kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen mukaan minkään kyseisen yrityksen verotuksellinen kotipaikka ei ole kyseisessä kolmannessa valtiossa eikä mikään kyseisistä kiinteistä toimipaikoista sijaitse kyseisessä kolmannessa valtiossa, ja

—

kaikki yritykset ovat yhtiöveron alaisia ilman, että niitä olisi vapautettu varsinkaan korko- ja rojaltimaksuista, ja kunkin yrityksen yhtiömuoto on osakeyhtiö (3).

3.   Sveitsin ja jäsenvaltioiden välillä voimassa olevat kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset, joissa määrätään osinko-, korko- ja rojaltimaksujen edullisemmasta verotuskohtelusta, eivät muutu.

10 artikla

Irtisanominen

Kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen antamalla toiselle sopimuspuolelle kirjallisen irtisanomisilmoituksen. Tällainen irtisanominen tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona on kulunut 12 kuukautta toisen sopimuspuolen irtisanomisilmoituksen päiväyksestä. Jos sopimus irtisanotaan, kaikki tämän sopimuksen mukaisesti aiemmin saadut tiedot ovat edelleen luottamuksellisia, jollei tämän sopimuksen 6 artiklasta muuta johdu.

11 artikla

Alueellinen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan yhtäältä niihin jäsenvaltioiden alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, mainituissa sopimuksissa määrätyin edellytyksin, ja toisaalta Sveitsiin.”

3)

Liitteet korvataan seuraavasti:

”

LIITE I

Finanssitilitietoja koskeva yhteinen tietojenvaihto- ja huolellisuusstandardi (’Yhteinen tietojenvaihtostandardi’)

I JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

A.

Jollei C–E kohdasta muuta johdu, kunkin Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava lainkäyttöalueensa (jäsenvaltion tai Sveitsin) toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot kustakin tällaisessa Raportoivassa finanssilaitoksessa olevasta Raportoitavasta tilistä:

1.

jokaisen sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinlainkäyttöalue(et) (jäsenvaltio tai Sveitsi), verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa V, VI ja VII jaksojen mukaisten huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän yksikön nimi, osoite, asuinlainkäyttöalue(et) (jäsenvaltio, Sveitsi tai muu lainkäyttöalue) ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinlainkäyttöalue(et) (jäsenvaltio tai Sveitsi), verotunniste(et) sekä syntymäaika- ja paikka;

2.

tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

3.

Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

4.

tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

5.

Säilytystilin osalta:

a)

koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; sekä

b)

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

6.

Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; sekä

7.

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata A kohdan 5 tai 6 alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

B.

Raportoitavissa tiedoissa on ilmoitettava valuutta, jona kukin määrä on ilmaistu.

C.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, kustakin sellaisesta Raportoitavasta tilistä, joka on Aiempi tili, ei tarvitse ilmoittaa verotunnistetta (verotunnisteita) tai syntymäaikaa, jos Raportoivalla finanssilaitoksella ei ole kyseisiä tietoja, eikä Raportoivan finanssilaitoksen tarvitse kerätä niitä kansallisen lainsäädännön tai muun unionin säädöksen nojalla (soveltuvin osin). Raportoivan finanssilaitoksen kuitenkin edellytetään pyrkivän kohtuullisin keinoin hankkimaan verotunniste (verotunnisteet) ja syntymäaika Aiempien tilien osalta sitä vuotta seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona Aiemmat tilit on tunnistettu Raportoitaviksi tileiksi.

D.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, verotunnistetta ei tarvitse ilmoittaa, jos asianomainen jäsenvaltio, Sveitsi tai muu asuinlainkäyttöalue ei ole antanut kyseistä verotunnistetta.

E.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, syntymäpaikkaa koskevia tietoja ei tarvitse ilmoittaa, paitsi jos Raportoivan finanssilaitoksen edellytetään muutoin kansallisen lainsäädäntönsä nojalla hankkivan ja ilmoittavan kyseiset tiedot ja tiedot ovat saatavilla Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämissä sähköisesti hakukelpoisissa tiedoissa.

II JAKSO

YLEISET HUOLELLISUUSVAATIMUKSET

A.

Tiliä käsitellään Raportoitavana tilinä siitä päivästä alkaen, jona se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa olevien huolellisuusmenettelyjen mukaisesti, ja ellei toisin säädetä, Raportoitavaa tiliä koskevat tiedot on raportoiva vuosittain sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, johon tiedot liittyvät.

B.

Tilin saldo tai arvo on määritettävä kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeisen päivän mukaan.

C.

Jos tilin saldo tai arvoraja on määritettävä kalenterivuoden viimeisen päivän mukaan, asianomainen saldo tai arvo on määritettävä sen raportointijakson viimeisen päivän mukaan, joka loppuu kyseisen kalenterivuoden päättyessä tai kuluessa.

D.

Kukin jäsenvaltio tai Sveitsi voi sallia Raportoivien finanssilaitosten käyttää palveluntarjoajia täyttämään tällaisille Raportoiville finanssilaitoksille asetetut kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetut tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteet, mutta näiden velvoitteiden on pysyttävä Raportoivien finanssilaitosten vastuulla.

E.

Kukin jäsenvaltio tai Sveitsi voi sallia Raportoivan finanssilaitoksen soveltaa Uusia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Aiempiin tileihin ja Suuriarvoisia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Vähäarvoisiin tileihin. Jos jäsenvaltio tai Sveitsi sallii Uusia tilejä koskevien huolellisuusmenettelyjen käytön Aiempiin tileihin, Aiempiin tileihin muutoin sovellettavia sääntöjä sovelletaan edelleen.

III JAKSO

AIEMPIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien henkilötilien joukosta.

A.

Tilit, joita ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida. Aiempaa henkilötiliä, joka on Käteisarvovakuutussopimus tai Elinkorkosopimus, ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida edellyttäen, että Raportoivaa finanssilaitosta on kielletty lailla myymästä kyseisenkaltaisia sopimuksia Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille.

B.

Vähäarvoiset tilit. Seuraavia menettelyjä sovelletaan Vähäarvoisiin tileihin.

1.

Kotipaikkaosoite. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa on Asiakirjanäyttöön perustuva Henkilötilin haltijan voimassa oleva kotipaikkaosoite, Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Henkilötilin haltijaa siinä jäsenvaltiossa tai Sveitsissä taikka muulla lainkäyttöalueella, jossa osoite sijaitsee, verotuksellisesti asuvana sen määrittämiseksi, onko kyseinen Henkilötilin haltija Raportoitava henkilö.

2.

Sähköinen arkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole Asiakirjanäyttöön perustuvaa Henkilötilin haltijan voimassa olevaa kotipaikkaosoitetta B kohdan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti, Raportoivan finanssilaitoksen on tutkittava, sisältääkö sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto seuraavia tunnusmerkkejä, ja sovellettava B kohdan 3–6 alakohtaa:

a)

Tilinhaltijan tunnistaminen Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvaksi;

b)

voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite (mukaan lukien postilokero-osoite) Raportoitavalla lainkäyttöalueella;

c)

yksi tai useampi puhelinnumero Raportoitavalla lainkäyttöalueella ja puhelinnumeron puuttuminen Sveitsissä tai Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa, tapauksen mukaan;

d)

(muut kuin Talletustiliä koskevat) pysyväisohjeet varojen siirrosta Raportoitavalla lainkäyttöalueella ylläpidetylle tilille;

e)

nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite Raportoitavalla lainkäyttöalueella; tai

f)

postinsäilytysohje tai c/o-osoite Raportoitavalla lainkäyttöalueella, jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole muuta osoitetta Tilinhaltijalle.

3.

Jos sähköisessä haussa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä, mitään lisätoimia ei tarvita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki tai tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi.

4.

Jos sähköisessä haussa löydetään jokin B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltu tunnusmerkki tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Tilinhaltijaa kullakin sellaisella Raportoitavalla lainkäyttöalueella, jolle on tunnistettu tunnusmerkki, verotuksellisesti asuvana, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

5.

Jos sähköisessä haussa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua tai yritettävä hankkia Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi, siinä järjestyksessä, mikä on tilanteeseen sopivinta. Jos paperiarkistohaussa ei pystytä määrittämään tunnusmerkkejä eikä itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä saada, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili tapauksen mukaan jäsenvaltionsa tai Sveitsin toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

6.

Sen estämättä, että B kohdan 2 alakohdan mukainen tunnusmerkki löydetään, Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse käsitellä Tilinhaltijaa Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvana, jos:

a)

Tilinhaltijatietoihin sisältyy voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite Raportoitavalla lainkäyttöalueella, yksi tai useampi puhelinnumero kyseisellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella (ja puhelinnumero puuttuu tapauksen mukaan Sveitsissä tai Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa) tai pysyväisohjeet (muun Finanssitilin kuin Talletustilin osalta) varojen siirrosta Raportoitavalla lainkäyttöalueella ylläpidetylle tilille, ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistotieto:

i)

itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinlainkäyttöalueelta/-alueilta (jäsenvaltiosta tai Sveitsistä taikka muilta lainkäyttöalueilta), joihin kyseinen Raportoitava lainkäyttöalue ei kuulu; sekä

ii)

asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

b)

Tilinhaltijatietoihin sisältyy nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite kyseisellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella, ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tiedon tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistossa tieto:

i)

itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinlainkäyttöalueelta/-alueilta (jäsenvaltiosta tai Sveitsistä taikka muilta lainkäyttöalueilta), joihin kyseinen Raportoitava lainkäyttöalue ei kuulu; tai

ii)

asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

C.

Suuriarvoisten tilien laajennettu tutkimismenettely. Seuraavaa laajennettua menettelyä sovelletaan Suuriarvoisiin tileihin.

1.

Sähköinen arkistohaku. Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisten tilien osalta tutkittava, sisältääkö sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto B kohdan 2 alakohdassa kuvattuja tunnusmerkkejä.

2.

Paperiarkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen sähköisesti hakukelpoisiin tietokantoihin sisältyy kentät kaikkia C kohdan 3 alakohdassa kuvattuja tietoja ja niiden poimintaa varten, paperiarkistohakua ei vaadita sen lisäksi. Jos sähköiset tietokannat eivät poimi kaikkia näitä tietoja, Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisen tilin osalta tutkittava myös asiakkaan nykyinen kantatiedosto ja tutkittava, siltä osin kuin ne eivät sisälly asiakkaan nykyiseen kantatiedostoon, sisältävätkö tiliin liittyvät ja Raportoivan finanssilaitoksen viimeisten viiden vuoden aikana hankkimat asiakirjat seuraavia B kohdan 2 alakohdassa kuvattuja tunnusmerkkejä:

a)

viimeisin tilin osalta kerätty Asiakirjanäyttö;

b)

viimeisin tilinavaussopimus tai -dokumentaatio;

c)

Raportoivan finanssilaitoksen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan AML/KYC-menettelyn (Anti-Money Laundering, rahanpesun estäminen; Know Your Customer, tunne asiakkaasi eli asiakkaan henkilöllisyyden tarkistaminen) mukaan tai muihin sääntelytarkoituksiin hankkima viimeisin dokumentaatio;

d)

kaikki nykyisin voimassa olevat asianajovaltakirjat tai allekirjoitusvaltuuslomakkeet; sekä

e)

(muut kuin Talletustiliä koskevat) nykyiset voimassa olevat pysyväisohjeet varojen siirrosta.

3.

Poikkeus, jos tietokannat sisältävät riittävät tiedot. Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse tehdä C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua, jos sen sähköisesti hakukelpoisiin tietoihin sisältyvät seuraavat:

a)

Tilinhaltijan kansallisuus- tai kotipaikkastatus;

b)

Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa nykyisin oleva Tilinhaltijan kotipaikkaosoite ja postiosoite;

c)

Raportoivan finanssilaitoksen arkistossa nykyisin oleva(t) Tilinhaltijan puhelinnumero(t) (jos niitä on);

d)

kun kyseessä on muu Finanssitili kuin Talletustili, onko olemassa pysyväisohjeita tilillä olevien varojen siirrosta toiselle tilille (mukaan lukien tili Raportoivan finanssilaitoksen toisessa sivuliikkeessä tai toisessa Finanssilaitoksessa);

e)

onko Tilinhaltijan osalta olemassa nykyinen c/o-osoite tai postinsäilytysohje; sekä

f)

onko tiliä varten asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus.

4.

Asiakasvastaavalle tehtävä tosiasiallista tietoa koskeva kysely. Edellä C kohdan 1 ja 2 alakohdassa kuvattujen sähköisten ja paperiarkistohakujen lisäksi Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Raportoitavana tilinä Suuriarvoista tiliä, joka on osoitettu asiakasvastaavalle (mukaan lukien Finanssitili, joka on yhdistetty tällaisen Suuriarvoisen tilin kanssa), jos asiakasvastaavalla on tosiasiallinen tieto siitä, että Tilinhaltija on Raportoitava henkilö.

5.

Tunnusmerkkien löytymisen vaikutus.

a)

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä eikä tiliä tunnisteta C kohdan 4 alakohdassa tarkoitetun Raportoitavan henkilön pitämäksi, mitään lisätoimia ei vaadita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki.

b)

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa löydetään jokin B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltu tunnusmerkki tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun kohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

c)

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi. Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai asiakirjanäyttöä, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili tapauksen mukaan jäsenvaltionsa tai Sveitsin toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

6.

Jos Aiempi henkilötili ei ole Suuriarvoinen tili 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta, mutta muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, Raportoivan finanssilaitoksen on saatettava tiliä koskevat C kohdassa kuvatut laajennetut tutkimismenettelyt loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi. Jos tili tämän tutkimisen perusteella tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava vaaditut tiedot tilistä siltä vuodelta, jona tili tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, ja myöhemmiltä vuosilta vuosittain, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

7.

Kun Raportoiva finanssilaitos soveltaa C kohdassa kuvattuja laajennettuja tutkimismenettelyjä Suuriarvoiseen tiliin, se ei ole velvollinen soveltamaan näitä menettelyjä uudelleen, lukuun ottamatta C kohdan 4 alakohdassa kuvattua kyselyä asiakasvastaavalle, samaan Suuriarvoiseen tiliin jonain myöhempänä vuonna, paitsi jos tili on dokumentoimaton tili, johon Raportoivan finanssilaitoksen pitäisi soveltaa laajennettuja tutkimusmenettelyjä uudelleen vuosittain, kunnes tili ei ole enää dokumentoimaton.

8.

Jos Suuriarvoisen tilin osalta tapahtuu olosuhteiden muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi B kohdan 2 alakohdassa kuvattu tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen Raportoitavan lainkäyttöalueen osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

9.

Raportoivan finanssilaitoksen on toteutettava menettely sen varmistamiseksi, että asiakasvastaava tunnistaa kaikki tilin olosuhteissa tapahtuvat muutokset. Jos asiakasvastaavalle esimerkiksi ilmoitetaan, että Tilinhaltijalla on uusi postiosoite jollakin Raportoitavalla lainkäyttöalueella, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä uutta osoitetta olosuhteiden muutoksena, ja jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa, sen on hankittava Tilinhaltijalta asianmukainen dokumentaatio.

D.

Aiemman Suuriarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen vuoden kuluessa 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta. Aiemman Vähäarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen kahden vuoden kuluessa 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta.

E.

Aiempia henkilötilejä, jotka on tunnistettu tämän jakson nojalla Raportoitaviksi tileiksi, on käsiteltävä Raportoitavina tileinä kaikkina myöhempinä vuosina, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

IV JAKSO

UUSIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien henkilötilien joukosta.

A.

Raportoivan finanssilaitoksen on Uusien henkilötilien osalta hankittava tilinavauksen yhteydessä itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio.

B.

Jos itse annettu todistus vahvistaa, että Tilinhaltija on verotuksellisesti Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuva, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä ja itse annetun todistuksen on myös sisällettävä Tilinhaltijan verotunniste tällaisen Raportoitavan lainkäyttöalueen osalta (jollei I jakson D kohdasta muuta johdu) sekä syntymäaika.

C.

Jos Uuden henkilötilin osalta tapahtuu olosuhteissa muutos, jonka vuoksi Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen itse annettu todistus on virheellinen tai epäluotettava, Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää alkuperäistä itse annettua todistusta ja sen täytyy hankkia pätevä itse annettu todistus, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat).

V JAKSO

AIEMPIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien yksikkötilien joukosta.

A.

Yksikkötilit, joita ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida. Jollei Raportoiva finanssilaitos toisin valitse, joko kaikkien Aiempien yksikkötilien osalta tai erikseen minkä tahansa tällaisten tilien selvästi tunnistetun ryhmän osalta, Aiempaa yksikkötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ole yli 250 000 Yhdysvaltain dollaria tai ei ylitä kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta, ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida Raportoitavana tilinä ennen kuin kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

B.

Tutkittavat Yksikkötilit. Aiempi yksikkötili, jonka yhteenlaskettu saldo tai arvo on 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta yli 250 000 Yhdysvaltain dollaria tai ylittää kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitetun vastaavan määrän, ja Aiempi yksikkötili, joka ei 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta ylitä kyseistä määrää mutta jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, täytyy tutkia D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

C.

Yksikkötilit, joista on raportoitava. Edellä B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta on Raportoitavina tileinä käsiteltävä vain niitä, joiden haltija on yksi tai useampi Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö.

D.

Tutkimismenettelyt niiden Yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta seuraavia tutkimismenettelyjä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

1.

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

a)

Tutkitaan sääntely- tai asiakassuhdetarkoituksia varten säilytetyt tiedot (mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio) sen määrittämiseksi, osoittavatko ne Tilinhaltijan olevan Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuva henkilö. Tietoihin, jotka osoittavat Tilinhaltijan asuvan Raportoitavalla lainkäyttöalueella, kuuluu tässä yhteydessä muodostamis- tai organisointipaikka tai Raportoitavalla lainkäyttöalueella sijaitseva osoite.

b)

Jos tiedot osoittavat, että Tilinhaltijan asuinpaikka on Raportoitavalla lainkäyttöalueella, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hankkii Tilinhaltijalta itse annetun todistuksen tai hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö.

2.

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Aiemman yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

a)

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)

Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c)

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää:

i)

tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti, kun kyseessä on Aiempi yksikkötili, jonka haltija on yksi tai useampi Ei-finanssiyksikkö ja jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ole yli 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria eikä ylitä kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää; tai

ii)

itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä siltä lainkäyttöalueelta (niiltä lainkäyttöalueilta) (Jäsenvaltiolta, Sveitsiltä tai muilta lainkäyttöalueilta), jolla Kontrolloivan henkilön verotuksellinen kotipaikka sijaitsee.

E.

Tutkimisajankohta ja aiempiin yksikkötileihin sovellettavat lisämenettelyt

1.

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo on yli 250 000 Yhdysvaltain dollaria tai ylittää kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitetun vastaavan määrän 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta, on saatettava loppuun kahden vuoden kuluessa voimaantulosta.

2.

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ei ole yli 250 000 Yhdysvaltain dollaria eikä ylitä kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta mutta joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän myöhemmän vuoden joulukuun 31 päivänä, on saatettava loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää kyseisen määrän.

3.

Jos Aiemman yksikkötilin olosuhteissa tapahtuu muutos, joka aiheuttaa sen, että Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai muu tiliin liittyvä dokumentaatio on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen täytyy määrittää tilin status uudelleen D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

VI JAKSO

UUSIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien yksikkötilien joukosta.

A.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava Uusien yksikkötilien osalta seuraavaa tutkimismenettelyä sen määrittämiseksi, onko tilin haltija yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

1.

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

a)

Hankitaan itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio. Jos Yksikkö vahvistaa, että sillä ei ole verotuksellista kotipaikkaa, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Yksikön päätoimipaikan osoitetta Tilinhaltijan kotipaikan määrittämiseksi.

b)

Jos itse annettu todistus osoittaa, että Tilinhaltija asuu Raportoitavalla lainkäyttöalueella, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö kyseisellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella.

2.

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Uuden yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

a)

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä Tilinhaltijalta saatua itse annettua todistusta sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)

Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c)

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Tilinhaltijan tai Kontrolloivan henkilön itse antamaa todistusta.

VII JAKSO

ERITYISET HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Seuraavia lisäsääntöjä sovelletaan edellä kuvattuja huolellisuusmenettelyjä toteutettaessa:

A.

Itse annettujen todistusten ja asiakirjanäytön käyttö. Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä, jos se tietää tai sen pitäisi tietää, että itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttö on virheellinen tai epäluotettava.

B.

Käteisarvovakuutussopimusten tai Elinkorkosopimusten edunsaajina olevien luonnollisten henkilöiden pitämiä Finanssitilejä ja Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksia tai Ryhmäelinkorkosopimuksia koskevat vaihtoehtoiset menettelyt. Raportoiva finanssilaitos voi olettaa, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaajana oleva luonnollinen henkilö (muu kuin omistaja), joka saa kuolintapaussumman, ei ole Raportoitava henkilö, ja voi käsitellä tällaista Finanssitiliä Muuna kuin raportoitavana tilinä, paitsi jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sen pitäisi tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö. Raportoivan finanssilaitoksen pitäisi tietää, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaaja on Raportoitava henkilö, jos Raportoivan finanssilaitoksen keräämät ja edunsaajaan liittyvät tiedot sisältävät III jakson B kohdassa kuvattuja tunnusmerkkejä. Jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sen pitäisi tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö, Raportoivan finanssilaitoksen on noudatettava III jakson B kohdassa olevia menettelyjä.

Jäsenvaltiolla tai Sveitsillä on oltava mahdollisuus sallia Raportoivien finanssilaitosten käsitellä Finanssitiliä, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, Finanssitilinä, joka ei ole Raportoitava tili, siihen saakka, kun työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle suoritetaan maksu, jos Finanssitili, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, täyttää seuraavat vaatimukset:

a)

Ryhmäkäteisarvovakuutussopimus tai Ryhmäelinkorkosopimus myönnetään työntekijälle ja siihen kuuluu vähintään 25 työntekijää tai todistuksenhaltijaa;

b)

työntekijällä tai todistuksenhaltijalla on oikeus saada intresseihinsä liittyvä sopimuksen arvo ja nimetä edunsaajia työntekijän kuolintapauksissa maksettavalle edulle; sekä

c)

työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle maksettava kokomaismäärä on enintään 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria eikä ylitä kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää.

’Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Käteisarvovakuutussopimusta, joka i) tarjoaa suojaa luonnollisille henkilöille, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta; ja ii) perii kultakin ryhmän jäseneltä (tai ryhmän sisäisen alaryhmän jäseneltä) maksun, joka määräytyy ottamatta huomioon muita ryhmän jäsenen (tai jäsenluokan) yksilöllisiä terveydentilaan liittyviä tekijöitä kuin ikä, sukupuoli ja tupakointi.

’Ryhmäelinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan Elinkorkosopimusta, jossa velkojat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta.

Ennen 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa jäsenvaltioiden on ilmoitettava Sveitsille ja Sveitsin on ilmoitettava Euroopan komissiolle, ovatko ne käyttäneet tässä kohdassa määrättyä vaihtoehtoa. Euroopan komissio voi koordinoida ilmoituksen toimittamista jäsenvaltioilta Sveitsille, ja Euroopan komission on toimitettava Sveitsiltä saatu ilmoitus kaikille jäsenvaltioille. Jos jäsenvaltio tai Sveitsi käyttää tätä vaihtoehtoa, kaikki myöhemmät muutokset on annettava tiedoksi samalla tavalla.

C.

Tilisaldon yhdistäminen ja valuuttasäännöt

1.

Henkilötilien yhdistäminen. Luonnollisen henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki sen tai lähiyksikön ylläpitämät tilit mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät linkittävät Finanssitilit asiakasnumeron tai verotunnisteen kaltaisen tietoalkion perusteella ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

2.

Yksikkötilien yhdistäminen. Yksikön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki Raportoivan finanssilaitoksen tai Lähiyksikön ylläpitämät tilit, mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät linkittävät Finanssitilit asiakasnumeron tai verotunnisteen kaltaisen tietoalkion perusteella ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

3.

Asiakasvastaaviin sovellettava erityinen yhdistämissääntö. Henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldoa tai -arvoa määritettäessä, sen ratkaisemiseksi, onko Finanssitili Suuriarvoinen tili, Raportoivan finanssilaitoksen on myös, milloin kyseessä ovat Finanssitilit, joiden asiakasvastaava tietää tai hänellä on syy tietää olevan suoraan tai välillisesti saman henkilön omistamia, kontrolloimia tai perustamia (muutoin kuin fidusiaarisessa ominaisuudessa), yhdistettävä kaikki tällaiset tilit.

4.

Määrät, joiden ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muina valuuttoina. Kaikkien dollarimääräisten määrien tai kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettujen määrien ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muina valuuttoina kansallisessa lainsäädännössä määritetyn mukaisesti.

VIII JAKSO

MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä olevilla ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

A.

Raportoiva finanssilaitos

1.

’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan tapauksen mukaan mitä tahansa Jäsenvaltion finanssilaitosta tai Sveitsin finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos.

2.

’Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Osallistuvalla lainkäyttöalueella, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, joka sijaitsee Osallistuvan lainkäyttöalueen ulkopuolella, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisellä Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

3.

’Finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Säilytyslaitosta, Talletuslaitosta, Sijoitusyksikköä tai Määriteltyä vakuutusyhtiötä.

4.

’Säilytyslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka olennaisena osana liiketoimintaansa pitää Finanssivaroja toisten lukuun. Yksikkö pitää Finanssivaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos varojen pitämisestä ja siihen liittyvistä finanssipalveluista johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 20 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta (tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden viimeisenä päivänä) ennen vuotta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa.

5.

’Talletuslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa.

6.

’Sijoitusyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä:

a)

joka pääasiallisesti harjoittaa liiketoimintana yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista tai toimenpiteistä asiakasta varten tai asiakkaan puolesta:

i)

kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekki, velkakirja, talletustodistus, johdannainen jne.); ulkomaanvaluutalla; valuutta-, korko- ja indeksi-instrumenteilla; siirrettävillä arvopapereilla; tai kaupankäynti hyödykefutuureilla;

ii)

yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; tai

iii)

muu Finanssivarojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden puolesta;

tai

b)

jonka bruttotulo johtuu pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta, jos yksikköä hallinnoi toinen Yksikkö, joka on Säilytyslaitos, Talletuslaitos, Määritelty vakuutusyhtiö tai A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattu Sijoitusyksikkö.

Yksikön katsotaan harjoittavan pääasiallisesti liiketoimintana yhtä tai useampaa A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattua toimintaa tai Yksikön bruttotulon katsotaan johtuvan pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta A kohdan 6 alakohdan b alakohtaa sovellettaessa, jos asianomaisesta toiminnasta johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 50 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa. ’Sijoitusyksikkö’ ei sisällä Yksikköä, joka on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö, koska kyseinen Yksikkö täyttää jonkin D kohdan 9 alakohdan d–g alakohdassa tarkoitetuista kriteereistä.

Tämä kohta on tulkittava tavalla, joka vastaa rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksessa finanssilaitoksen määritelmästä käytettyjä samanlaisia ilmauksia.

7.

’Finanssivarat’ kattaa arvopaperit (esimerkiksi yhtiön osakkeet, yhtymäosuudet tai todelliset etuuden omistajuudet laajalti omistetussa tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtymässä tai trustissa; joukkovelkakirjalainat, debentuurit tai muut velka-asiakirjat), yhtymäosuudet, hyödykkeet, swap-sopimukset (esimerkiksi koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset, viitekoronvaihtosopimukset, enimmäis- ja vähimmäiskorkojen vaihtosopimukset, hyödykkeisiin perustuvat vaihtosopimukset, osakkeenvaihtosopimukset, osakeindeksien vaihtosopimukset ja samankaltaiset sopimukset), Vakuutussopimukset tai Elinkorkosopimukset tai muut osuudet (mukaan lukien futuuri- tai termiinisopimukset tai optiot) arvopaperista, yhtymäosuudesta, hyödykkeestä, vaihtosopimuksesta, Vakuutussopimuksesta tai Elinkorkosopimuksesta. ’Finanssivarat’ ei kata velatonta suoraa osuutta kiinteästä omaisuudesta.

8.

’Määritellyllä vakuutusyhtiöllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on vakuutusyhtiö (tai vakuutusyhtiön holdingyhtiö), joka antaa Käteisarvovakuutussopimuksia tai Elinkorkosopimuksia tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen.

B.

Ei-raportoiva finanssilaitos

1.

’Ei-raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka on:

a)

Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki, muutoin kuin sellaisen maksun osalta, joka saadaan obligaatiosta, joka pidetään tyypiltään sellaisen kaupallisen rahoitustoiminnan yhteydessä, jota Määritelty vakuutusyhtiö, Säilytyslaitos tai Talletuslaitos harjoittaa;

b)

Laajan osallistumisen eläkerahasto; Suppean osallistumisen eläkerahasto; Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahasto; tai Kvalifioitu luottokorttien liikkeellelaskija;

c)

muu Yksikkö, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin yksiköillä, joita kuvataan B kohdan 1 alakohdan a ja b alakohdassa ja jotka määritellään kansallisessa lainsäädännössä Ei-raportoivaksi finanssilaitokseksi ja joista säädetään jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 7 a kohdassa ja joista ilmoitetaan Sveitsille sekä joista ilmoitetaan Sveitsin osalta Euroopan komissiolle edellyttäen, että tällaisen Yksikön asema Ei-raportoivana finanssilaitoksena ei estä tämän sopimuksen tarkoituksia;

d)

Vapautettu yhteissijoitusväline; tai

e)

trusti sikäli kuin sen trustinhoitaja on Raportoiva finanssilaitos ja raportoi kaikista tiedoista, joista on I jakson mukaisesti raportoitava kaikkien trustin Raportoitavien tilien osalta.

2.

’Julkisen vallan yksiköllä’ tarkoitetaan jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen hallitusta, jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen (joka epäselvyyden välttämiseksi käsittää osavaltion, maakunnan, piirikunnan tai kunnan) valtiollista osaa tai jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen tai yhden tai useamman edellisistä (kukin ’Julkisen vallan yksikkö’) kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka muodostuu jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen erottamattomista osista, kontrolloiduista yksiköistä ja valtiollisista osista.

a)

Jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen ’erottamattomalla osalla’ tarkoitetaan henkilöä, organisaatiota, laitosta, toimistoa, rahastoa, välinettä tai muuta miten tahansa nimitettyä elintä, joka muodostaa jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen hallitsevan viranomaisen. Hallitsevan viranomaisen nettotuotot on hyvitettävä sen omalle tilille tai jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen muille tileille ilman että mikään osuus tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi. Erottamaton osa ei käsitä sellaista luonnollista henkilöä, joka on hallitsija, virkamies tai hallinnoija, joka toimii yksityisessä tai henkilökohtaisessa ominaisuudessa.

b)

’Kontrolloidulla yksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on muodollisesti jäsenvaltiosta, Sveitsistä tai muusta lainkäyttöalueesta erillinen tai joka muutoin muodostaa erillisen oikeudellisen yksikön, edellyttäen että:

i)

Yksikkö on yhden tai useamman Julkisen vallan yksikön suoraan tai yhden tai useamman kontrolloidun yksikön kautta kokonaan omistama ja kontrolloima;

ii)

Yksikön nettotuotot hyvitetään sen omalle tilille tai Julkisen vallan yhden tai useamman yksikön tileille ilman että mikään osuus sen tulosta tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi; sekä

iii)

Yksikön varat määrätään yhdelle tai useammalle Julkisen vallan yksikölle purkautumisessa.

c)

Tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi, jos tällaiset henkilöt ovat julkisen vallan ohjelmassa tarkoitettuja edunsaajia ja ohjelman aktiviteetit suoritetaan yleisöä varten yleiseen hyvinvointiin liittyen tai ne liittyvät hallinnon jonkin vaiheen hallinnointiin. Edellä olevasta poiketen tulon kuitenkin katsotaan tulevan yksityishenkilöiden hyväksi, jos tulo saadaan Julkisen vallan yksikön käytöstä sellaisen liiketoiminnan, kuten kaupallinen pankkiliiketoiminta, harjoittamiseen, joka tarjoaa finanssipalveluja yksityishenkilöille.

3.

’Kansainvälisellä järjestöllä’ tarkoitetaan kansainvälistä järjestöä tai sen kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka käsittää minkä tahansa hallitustenvälisten järjestön (mukaan lukien ylikansallinen järjestö) i), joka muodostuu pääasiallisesti hallituksista ii) jolla on voimassa päämajasopimus tai olennaisilta osiltaan vastaava sopimus jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen kanssa; sekä iii) jonka tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi.

4.

’Keskuspankilla’ tarkoitetaan laitosta, joka on lain tai julkisen vallan hyväksynnän mukaan pääasiallinen viranomainen, muu kuin jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen julkinen valta itse, joka laskee liikkeelle välineitä, joiden on tarkoitus kiertää valuuttana. Tällainen laitos voi käsittää välineen, joka on jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen julkisesta vallasta erillinen, olipa se jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen kokonaan tai osittain omistama tai ei.

5.

’Laajan osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimeämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)

rahastolla ei ole ainoatakaan edunsaajaa, jolla on oikeus enempään kuin viiteen prosenttiin rahaston varoista;

b)

rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja veroviranomaisille; sekä

c)

rahasto täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista:

i)

rahasto on yleisesti vapaa sijoitustulosta kannettavasta verosta tai tällaisen tulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla sen aseman perusteella, joka sillä on eläkejärjestelynä;

ii)

rahasto saa vähintään 50 prosenttia kokonaismaksuistaan (muut kuin varojen siirrot muista järjestelyistä, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileiltä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa) sitä rahoittavilta työnantajilta;

iii)

jaot tai nostot rahastosta sallitaan vain niiden erityisten tapahtumien sattuessa, jotka liittyvät eläköitymiseen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan (paitsi jaot siirtoina muille eläkerahastoille, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileille, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa), tai rangaistuksia sovelletaan jakoihin tai nostoihin, jotka suoritetaan ennen näitä erityisiä tapahtumia; tai

iv)

työntekijöiden eläkemaksuja (muut kuin eräät sallitut muodostamismaksut) rahastoon on rajoitettu työntekijän ansiotulon perusteella tai ne eivät voi vuosittain olla yli 50 000 Yhdysvaltain dollaria tai eivät voi ylittää kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää, soveltaen VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

6.

’Suppean osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)

rahastossa on vähemmän kuin 50 osallistujaa;

b)

rahastoa rahoittaa yksi tai useampi työnantaja, joka ei ole Sijoitusyksikkö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö;

c)

työnantaja- ja työntekijämaksuja rahastoon (muut kuin varainsiirrot C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa kuvatuilta eläketileiltä) on rajoitettu työntekijän ansiotulon ja korvauksen perusteella;

d)

ne osallistujat, jotka eivät asu sillä lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Sveitsissä), johon rahasto on sijoittautunut, eivät ole oikeutetut enempään kuin 20 prosenttiin rahaston varoista; sekä

e)

rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja raportoiden veroviranomaisille.

7.

’Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, jonka Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki on perustanut antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille tai osallistujille, jotka ovat nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä) tai jotka eivät ole nykyisiä tai entisiä työntekijöitä, jos näille edunsaajille tai osallistujille suoritetut etuudet ovat vastiketta Julkisen vallan yksikölle, Kansainväliselle järjestölle tai Keskuspankille tehdystä henkilökohtaisesta työstä.

8.

’Kvalifioidulla luottokorttien liikkeellelaskijalla’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)

Finanssilaitos on Finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on luottokorttien liikkeellelaskija, joka vastaanottaa talletuksia vain, kun asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun kortin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; sekä

b)

27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta alkaen tai ennen sen voimaantuloa Finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria suurempaa määrää tai kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää suurempaa määrää tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista;

9.

’Vapautetulla yhteissijoitusvälineellä’ tarkoitetaan Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, edellyttäen, että kaikkia osuuksia yhteissijoitusvälineestä hallitsevat luonnolliset henkilöt tai Yksiköt, jotka eivät ole Raportoitavia henkilöitä lukuun ottamatta Passiivista ei-finanssiyksikköä, jossa Kontrolloivat henkilöt ovat Raportoitavia henkilöitä.

Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, ei voida jättää pitämättä B kohdan 9 alakohdan mukaisena Vapautettuna yhteissijoitusvälineenä pelkästään siksi, että yhteissijoitusväline on laskenut liikkeeseen fyysisiä haltijaosakkeita, edellyttäen, että:

a)

yhteissijoitusvälineen osakkeita ei ole laskettu eikä lasketa liikkeelle fyysisinä haltijaosakkeina 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta;

b)

yhteissijoitusväline poistaa kaikki tällaiset osakkeet liikkeestä takaisinlunastuksen yhteydessä;

c)

yhteissijoitusväline soveltaa II–VII jaksossa olevia huolellisuusmenettelyjä ja ilmoittaa vaaditut tiedot kaikista tällaisista osakkeista niiden lunastuksen tai muun maksun yhteydessä; sekä

d)

yhteissijoitusvälineellä on toimintaperiaatteet ja menettelyt sen varmistamiseksi, että tällaiset osakkeet lunastetaan tai poistetaan liikkeestä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kahden vuoden kuluessa 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta.

C.

Finanssitili

1.

’Finanssitilillä’ tarkoitetaan Finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, ja se käsittää Talletustilin, Säilytystilin ja:

a)

kun kyseessä on Sijoitusyksikkö, minkä tahansa omapääoma- tai velkaosuuden Finanssilaitoksessa. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Finanssitili’ ei käsitä omapääoma- tai velkaosuutta Yksikössä, joka on Sijoitusyksikkö yksinomaan sen vuoksi, että se i) antaa sijoitusneuvoja ja toimii tai ii) hoitaa salkkuja ja toimii asiakkaan puolesta asiakkaan nimissä Finanssilaitokseen, joka ei ole kyseinen Yksikkö, talletettujen Finanssivarojen sijoittamisen, hoitamisen tai hallinnoinnin osalta;

b)

kun kyseessä on Finanssilaitos, jota ei ole kuvattu C kohdan 1 alakohdan a alakohdassa, mikä tahansa omapääoma- tai velkaosuus Finanssilaitoksessa, jos osuusluokan perustamisen tarkoituksena on ollut välttää I jakson mukainen raportointi; sekä

c)

Finanssilaitoksen antamat tai ylläpitämät Käteisarvovakuutussopimukset ja Elinkorkosopimukset, muut kuin ei-sijoitussidonnaiset, ei-siirrettävissä olevat välittömät elinkorot, jotka annetaan luonnolliselle henkilölle ja jotka laskevat raha-arvon eläke- tai työkyvyttömyysetuudelle, joka annetaan sellaisen tilin perusteella, joka on Muu kuin finanssitili.

’Finanssitili’ ei käsitä tiliä, joka on Muu kuin finanssitili.

2.

’Talletustili’ käsittää yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatilin, tai tilin, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkasertifikaatti tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota Finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Talletustili käsittää myös määrän, joka vakuutusyhtiöllä on taatun investointisopimuksen tai koron maksamista tai hyvittämistä määrälle koskevan samanlaisen sopimuksen perusteella.

3.

’Säilytystilillä’ tarkoitetaan tiliä (muuta kuin Vakuutussopimusta tai Elinkorkosopimusta), jossa pidetään Finanssivaroja toisen henkilön hyväksi.

4.

’Omapääomaosuudella’ tarkoitetaan sellaisen yhtymän osalta, joka on Finanssilaitos, joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos, Omapääomaosuuden katsotaan olevan jokaisella henkilöllä, jota käsitellään koko trustin tai sen osan asettajana tai edunsaajana, tai jokaisella muulla luonnollisella henkilöllä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Raportoitavaa henkilöä on käsiteltävä ulkomaisen trustin edunsaajana, jos Raportoitavalla henkilöllä on oikeus saada suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimellisomistajan kautta) pakollinen voitonjako tai hän voi suoraan tai välillisesti saada harkinnanvaraisen voitonjaon trustista.

5.

’Vakuutussopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta (muuta kuin Elinkorkosopimusta), jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu maksamaan tietyn määrän, kun toteutuu määritelty vakuutustapahtuma, joka käsittää kuolintapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- tai omaisuusriskin.

6.

’Elinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja sellaisen jakson ajan, joka kokonaan tai osittain määräytyy yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen perusteella. Ilmaus käsittää myös sopimuksen, jonka katsotaan olevan Elinkorkosopimus sen jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana.

7.

’Käteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Vakuutussopimusta (muuta kuin kahden vakuutusyhtiön välistä korvausta koskevaa jälleenvakuutussopimusta), jolla on Käteisarvo.

8.

’Käteisarvolla’ tarkoitetaan suurempaa seuraavista: i) määrä, jonka vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan sopimusta lunastettaessa tai irtisanottaessa (määritettynä ilman vähennystä lunastukseen tai vakuutuslainaan liittyvän maksun osalta), ja ii) määrä, jonka vakuutuksenottaja voi lainata sopimuksen perusteella tai sopimukseen liittyen. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Käteisarvo’ ei käsitä määrää, joka on Vakuutussopimuksen mukaan maksettava:

a)

yksinomaan kuolemanvaravakuutussopimuksen nojalla vakuutetun henkilön kuolemasta johtuen;

b)

henkilövahinko- tai sairausetuutena tai muuna etuutena, joka antaa korvauksen vakuutustapahtuman toteutuessa syntyvästä taloudellisesta menetyksestä;

c)

Vakuutussopimuksen (muu kuin sijoitussidonnainen henkivakuutus tai elinkorkosopimus) mukaan aikaisemmin maksetun vakuutusmaksun palautuksena (vähennettynä vakuutusmaksukuluilla olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sen johdosta, että sopimus perutaan tai irtisanotaan, riskialttius alenee Vakuutussopimuksen voimassaoloaikana, tai palautuksena, joka syntyy, kun maksu määritetään uudelleen tiliöinti- tai muun samanlaisen virheen oikaisemisen johdosta;

d)

vakuutuksenottajan osinkona (muu kuin irtisanomisen yhteydessä maksettava osinko) edellyttäen, että osinko liittyy Vakuutussopimukseen, jonka mukaan maksetaan ainoastaan C kohdan 8 alakohdan b alakohdassa kuvatut etuudet; tai

e)

sellaisesta Vakuutussopimuksesta maksetun ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen palautuksena, jonka vakuutusmaksu on maksettava ainakin vuosittain, jos ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen määrä ei ole suurempi kuin sopimuksen mukaan maksettava seuraava vuosittainen vakuutusmaksu.

9.

’Aiemmalla tilillä’ tarkoitetaan:

a)

Raportoivan finanssilaitoksen 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta ylläpitämää Finanssitiliä.

b)

Jäsenvaltiolla tai Sveitsillä on oltava mahdollisuus ulottaa ilmaus ’Aiempi tili’ tarkoittamaan myös Tilinhaltijan mitä tahansa Finanssitiliä riippumatta päivästä, jona tili on avattu, jos:

i)

Tilinhaltijalla on Raportoivassa finanssilaitoksessa tai Lähiyksikössä, joka sijaitsee samalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Sveitsissä) kuin Raportoiva finanssilaitos, myös Finanssitili, joka on C kohdan 9 alakohdan a alakohdan mukainen Aiempi tili;

ii)

Raportoiva finanssilaitos ja tilanteen mukaan Lähiyksikkö, joka sijaitsee samalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Sveitsissä) kuin Raportoiva finanssilaitos), käsittelee kumpaakin edellä mainittua Finanssitiliä ja muita Tilinhaltijan finanssitilejä, joita käsitellään Aiempina tileinä b alakohdan mukaisesti, yhtenä Finanssitilinä VII jakson A kohdassa esitettyjen tiedonsaantivaatimusten täyttämiseksi ja Finanssitilien saldon tai arvon määrittämiseksi sovellettaessa tilien kynnysmääriä;

iii)

sellaisen Finanssitilin osalta, johon sovelletaan rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä, Raportoivan finanssilaitoksen sallitaan toteuttaa kyseiset menettelyt Finanssitilin osalta käyttämällä C kohdan 9 alakohdan a alakohdassa kuvattuja, aiempien tilien osalta sovellettuja rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä; sekä

iv)

Finanssitilin avaaminen ei edellytä, että Tilinhaltija toimittaa uusia lisätietoja tai muutettuja asiakastietoja muutoin kuin tämän sopimuksen soveltamista varten.

Ennen 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa jäsenvaltioiden on ilmoitettava Sveitsille ja Sveitsin on ilmoitettava Euroopan komissiolle, ovatko ne käyttäneet tässä kohdassa määrättyä vaihtoehtoa. Euroopan komissio voi koordinoida ilmoituksen toimittamista jäsenvaltioilta Sveitsille, ja Euroopan komission on toimitettava Sveitsiltä saatu ilmoitus kaikille jäsenvaltioille. Jos jäsenvaltio tai Sveitsi käyttää tätä vaihtoehtoa, kaikki myöhemmät muutokset on annettava tiedoksi samalla tavalla.

10.

’Uudella tilillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämää Finanssitiliä, joka on avattu 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen paitsi jos sitä käsitellään Aiempana tilinä C kohdan 9 alakohdan mukaisesti.

11.

’Aiemmalla henkilötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

12.

’Uudella henkilötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

13.

’Aiemmalla yksikkötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi yksikkö.

14.

’Vähäarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta ei ole yli 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria eikä ylitä kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää.

15.

’Suuriarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta tai 31 päivänä joulukuuta minä tahansa myöhempänä vuonna on yli 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria tai ylittää kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitetun vastaavan määrän.

16.

’Uudella yksikkötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi Yksikkö.

17.

’Muulla kuin finanssitilillä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista tileistä:

a)

eläketili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

tili on sääntelyn alainen henkilökohtaisena eläketilinä tai se on osa rekisteröityä tai säänneltyä eläkesuunnitelmaa eläke-etuuksien antamiseksi (mukaan lukien työkyvyttömyys- ja kuolintapausetuudet);

ii)

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii)

tilin osalta edellytetään vuosittaista tietojen raportointia veroviranomaisille;

iv)

nostojen ehtona on erityisen eläkeiän saavuttaminen, työkyvyttömyys tai kuolema, tai ennen näitä erityisiä tapahtumia tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; sekä

v)

joko i) vuosimaksut on rajattu 50 000 Yhdysvaltain dollariin tai kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettuun vastaavaan määrään tai vähempään tai ii) tilille elinaikana suoritettavat enimmäismaksut on rajattu 1 000 000 Yhdysvaltain dollariin tai kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettuun vastaavaan määrään tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksissa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan a alakohdan v alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

b)

tili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

tili on sääntelyn alainen sijoitusvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen ja sillä käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai tili on sääntelyn alainen säästämisvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen;

ii)

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii)

nostojen ehtona on sijoitus- tai säästötilin tarkoitukseen liittyvien erityisten kriteerien täyttäminen (esimerkiksi koulutus- tai lääketieteellisten etuuksien antaminen) tai ennen näiden kriteerien täyttymistä tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; sekä

iv)

vuosimaksut on rajattu 50 000 Yhdysvaltain dollariin tai kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettuun vastaavaan määrään tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan b alakohdan iv alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

c)

henkivakuutussopimus, jonka kattama jakso loppuu ennen kuin vakuutettu luonnollinen henkilö saavuttaa 90 vuoden iän, edellyttäen, että sopimus täyttää seuraavat edellytykset:

i)

jaksottaiset vakuutusmaksut, jotka eivät ajan myötä alene, on maksettava ainakin vuosittain sen ajanjakson ajan, jonka sopimus on voimassa, tai siihen asti kun vakuutettu saavuttaa 90 vuoden iän, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

ii)

sopimuksella ei ole sellaista sopimuksellista arvoa, jonka joku henkilö voi saada (nostolla, lainalla tai muuten) ilman sopimuksen irtisanomista;

iii)

sopimusta peruttaessa tai irtisanottaessa maksettava määrä (muu kuin kuolintapausetuus) ei voi ylittää sopimuksesta maksettuja kokonaisvakuutusmaksuja, vähennettynä kuolintapaus-, sairaus- ja kuluveloitusten summalla (olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sopimuksen voimassaolojaksolta tai -jaksoilta ja ennen sopimuksen perumista tai irtisanomista maksetuilla määrillä; sekä

iv)

siirronsaaja ei pidä sopimusta arvon vuoksi.

d)

tili, jota pitää yksinomaan kuolinpesä, jos tällaista tiliä koskevaan dokumentaatioon sisältyy kopio vainajan testamentista tai kuolintodistuksesta.

e)

tili, joka on perustettu jonkin seuraavan tapahtuman yhteydessä:

i)

tuomioistuimen määräys tai tuomio.

ii)

kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynti, vaihto tai vuokraus, edellyttäen, että tili täyttää seuraavat edellytykset:

—

tili rahoitetaan yksinomaan käsirahalla, talletuksella, joka on määrältään sopiva turvaamaan transaktioon suoraan liittyvän velvoitteen, tai samanlaisella maksulla, tai se rahoitetaan Finanssivaroilla, jotka talletetaan tilille omaisuuden myynnin, vaihdon tai vuokrauksen yhteydessä;

—

tili on perustettu ja sitä käytetään yksinomaan varmistamaan ostajan velvollisuus maksaa omaisuuden ostohinta, myyjän velvollisuus maksaa jokin ehdollinen velvoite tai vuokralleantajan tai -ottajan velvollisuus maksaa kaikki vuokrattuun omaisuuteen liittyvät vahingot niin kuin vuokrasopimuksessa on sovittu;

—

tilin varat, niille ansaittu tulo mukaan lukien, maksetaan tai muutoin jaetaan ostajan, myyjän, vuokralleantajan tai -ottajan hyväksi (mukaan lukien tällaisen henkilön velvollisuuden täyttämiseksi), kun omaisuus myydään, vaihdetaan tai luovutetaan tai vuokrasopimus irtisanotaan;

—

tili ei ole marginaali- tai muu vastaava tili, joka on perustettu Finanssivarojen myynnin tai vaihdon yhteydessä; sekä

—

tiliä ei ole yhdistetty C kohdan 17 alakohdan f alakohdassa kuvattuun tiliin.

iii)

kiinteällä omaisuudella turvatun lainan myöntävän Rahoituslaitoksen velvollisuus varata osa maksusta yksinomaan mahdollistamaan kiinteään omaisuuteen myöhemmin liittyvien verojen tai vakuutuksen maksaminen.

iv)

Finanssilaitoksen velvollisuus yksinomaan mahdollistaa verojen maksaminen myöhempänä ajankohtana.

f)

Talletustili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

tili on olemassa yksinomaan siitä syystä, että asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun luottokortin tai uusiutuvan luottolimiittitilin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; sekä

ii)

27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta alkaen tai ennen sen voimaantuloa Finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria suurempaa määrää tai kunkin jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää suurempaa määrää tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista;

g)

muu tili, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin tileillä, joita kuvataan C kohdan 17 alakohdan a–f alakohdassa, ja joka määritellään kansallisessa lainsäädännössä Muuksi kuin finanssitiliksi ja josta säädetään jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 7 a kohdassa ja josta ilmoitetaan Sveitsille sekä joista ilmoitetaan Sveitsin osalta Euroopan komissiolle edellyttäen, että tällaisen tilin asema Muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän sopimuksen tarkoituksia.

D.

Raportoitava tili

1.

’Raportoitavalla tilillä’ tarkoitetaan tiliä, jota pitää yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa kuvattujen huolellisuusmenettelyjen mukaisesti.

2.

’Raportoitavalla henkilöllä’ tarkoitetaan Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvaa henkilöä, joka on muu kuin: i) yhtiö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa yksillä tai useammilla vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla; ii) yhtiö, joka on i alakohdassa kuvatun yhtiön Lähiyksikkö; iii) Julkisen vallan yksikkö; iv) Kansainvälinen järjestö; v) Keskuspankki; tai vi) Finanssilaitos.

3.

’Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvalla henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai Yksikköä, joka asuu Raportoitavalla lainkäyttöalueella kyseisen lainkäyttöalueen verolakien mukaan, tai Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuneen henkilön kuolinpesää. Tätä varten sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee.

4.

’Raportoitavalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan Sveitsiä suhteessa jäsenvaltioon tai jäsenvaltiota suhteessa Sveitsiin I jaksossa määritettyjen tietojen antamista koskevan velvollisuuden yhteydessä.

5.

’Osallistuvalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai Sveitsin osalta:

a)

mitä tahansa jäsenvaltiota Sveitsille raportoinnin osalta tai

b)

Sveitsiä jäsenvaltiolle raportoinnin osalta tai

c)

mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa tapauksen mukaan asianomaisella jäsenvaltiolla tai Sveitsillä on sopimus, jonka mukaan toinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja, ja ii) joka on tunnistettu jäsenvaltion julkaisemassa ja Sveitsille ilmoitetussa taikka Sveitsin julkaisemassa Euroopan komissiolle ilmoitetussa luettelossa;

d)

jäsenvaltioiden osalta mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa unionilla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu Euroopan komission julkaisemassa luettelossa.

6.

’Kontrolloivilla henkilöillä’ tarkoitetaan jotakin Yksikköä kontrolloivia luonnollisia henkilöitä. Trustin osalta kyseinen ilmaus tarkoittaa asettajaa (asettajia), trustinhoitajaa (trustinhoitajia), suojelijaa (suojelijoita) (jos on), edunsaajaa (edunsaajia) tai edunsaajaryhmää (edunsaajaryhmiä) ja muita luonnollisia henkilöitä, jotka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloivat trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaus tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Ilmausta ’Kontrolloivat henkilöt’ on tulkittava rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksien kanssa yhdenmukaisella tavalla.

7.

’Ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka ei ole Finanssilaitos.

8.

’Passiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan: i) Ei-finanssiyksikköä, joka ei ole Aktiivinen ei-finanssiyksikkö; tai ii) A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattua Sijoitusyksikköä, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

9.

’Aktiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Ei-finanssiyksikköä, joka täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

a)

vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksikön bruttotuloista edelliseltä kalenterivuodelta tai muulta asianmukaiselta raportointijaksolta on passiivituloa ja vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksiköllä edellisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana olleista varoista on varoja, jotka tuottavat passiivituloa tai joita pidetään passiivitulon tuottamista varten;

b)

Ei-finanssiyksikön osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai Ei-finanssiyksikkö on sellaisen Yksikön Lähiyksikkö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla;

c)

Ei-finanssiyksikkö on Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö, Keskuspankki tai Yksikkö, joka on yhden tai useamman edellä mainituista kokonaan omistama;

d)

käytännöllisesti katsoen kaikki Ei-finanssiyksikön toiminta koostuu yhden tai useamman muuta kauppa- tai liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) tai rahoituksen ja palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tällaiselle tytäryhtiölle, paitsi että Yksikkö ei täytä Ei-finanssiyksikön aseman vaatimuksia, jos Yksikkö toimii (tai esiintyy) sijoitusrahastona, kuten yksityisenä pääomarahastona, riskipääomarahastona, lainapääomaa käyttävänä yritysostorahastona tai minä tahansa sijoitusvälineenä, jonka tarkoitus on hankkia tai rahoittaa yhtiöitä ja pitää osuuksia näistä yhtiöistä pääomavaroina sijoitustarkoituksessa;

e)

Ei-finanssiyksikkö ei vielä harjoita liiketoimintaa eikä ole aiemmin harjoittanut liiketoimintaa, vaan sijoittaa pääomaa varoihin tarkoituksena harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa, edellyttäen, että Ei-finanssiyksikkö ei täytä tämän poikkeuksen vaatimuksia sen ajankohdan jälkeen, joka on 24 kuukautta Ei-finanssiyksikön alkuorganisoinnin ajankohdan jälkeen;

f)

Ei-finanssiyksikkö ei ollut Finanssilaitos edellisten viiden vuoden aikana ja on realisoimassa varansa tai organisoitumassa uudelleen tarkoituksena jatkaa muun liiketoiminnan kuin Finanssilaitostoiminnan harjoittamista tai aloittaa kyseisen toiminnan harjoittaminen uudelleen;

g)

Ei-finanssiyksikkö suorittaa pääasiallisesti rahoitus- ja suojaustransaktioita sellaisten Lähiyksiköiden kanssa tai niitä varten, jotka eivät ole Finanssilaitoksia, eikä tarjoa rahoitus- tai suojauspalveluja millekään Yksikölle, joka ei ole Lähiyksikkö, edellyttäen, että kaikkien tällaisten Lähiyksiköiden ryhmä harjoittaa pääasiallisesti muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa; tai

h)

Ei-finanssiyksikkö täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

i)

se on sijoittautunut kotilainkäyttöalueellensa (jäsenvaltioon, Sveitsiin tai muulle lainkäyttöalueelle) ja toimii siellä yksinomaan uskonnollisessa, tieteellisessä, taiteellisessa, kasvatuksellisessa, kulttuuri-, urheilu- tai hyväntekeväisyystarkoituksessa tai se on sijoittautunut kotilainkäyttöalueelleen (jäsenvaltioon, Sveitsiin tai muulle lainkäyttöalueelle) ja toimii siellä ja on ammattijärjestö, elinkeinojärjestö, kauppakamari, työjärjestö, maatalous- tai puutarhanviljelyjärjestö, kansalaisjärjestö tai järjestö, joka toimii yksinomaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

ii)

se on vapautettu tuloverosta kotilainkäyttöalueellaan (jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla lainkäyttöalueella);

iii)

sillä ei ole osakkaita tai jäseniä, joilla on omistus- tai hyötyosuus sen tuloista tai varoista;

iv)

Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen) sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat eivät salli Ei-finanssiyksikön tulon tai varojen jakamista yksityishenkilölle tai ei-hyväntekeväisyysyksikölle tai käyttöä niiden hyödyksi muutoin kuin Ei-finanssiyksikön hyväntekeväisyystoimintaa hoidettaessa tai maksettaessa kohtuullinen korvaus tehdyistä palveluista tai maksuna, joka edustaa Ei-finanssiyksikön ostaman omaisuuden käypää markkina-arvoa; sekä

v)

Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen) sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat edellyttävät, että Ei-finanssiyksikköä selvitystilaan asetettaessa tai purettaessa kaikki sen varat jaetaan Julkisen vallan yksikölle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle tai ne palautuvat Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen) tai sen valtiollisen osan julkiselle vallalle.

E.

Muuta

1.

’Tilinhaltijalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka tiliä ylläpitävä Finanssilaitos on listannut tai tunnistanut Finanssitilin haltijaksi. Henkilöä, muuta kuin Finanssilaitosta, joka pitää Finanssitiliä toisen henkilön hyväksi tai lukuun asiamiehenä, säilytyksenhoitajana, nimellisomistajana, allekirjoittajana, sijoitusneuvojana tai välittäjänä, ei käsitellä tilinhaltijana tätä liitettä sovellettaessa, ja tätä toista henkilöä käsitellään tilinhaltijana. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on oikeutettu saamaan Käteisarvon tai muuttamaan sopimuksen edunsaajan. Jos kukaan ei voi saada Käteisarvoa tai vaihtaa edunsaajaa, Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on sopimuksessa nimetty omistajaksi, ja jokainen henkilö, jolla sopimusehtojen mukaan on kiistaton oikeus maksuun. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen erääntyessä Tilinhaltijana käsitellään jokaista henkilöä, joka on sopimuksen perusteella oikeutettu saamaan maksun.

2.

’Rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevilla menettelyillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen asiakasta koskevaa tutkimismenettelyä niiden rahanpesun estämistä koskevien tai samanlaisten vaatimusten mukaan, joiden alainen tämä Raportoiva finanssilaitos on.

3.

’Yksiköllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten yhtiötä, yhtymää, trustia tai säätiötä.

4.

Yksikkö on toisen Yksikön ’Lähiyksikkö’, jos joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä tai kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia. Jäsenvaltiolla tai Sveitsillä on oltava mahdollisuus määritellä yksikkö toisen yksikön Lähiyksiköksi, jos a) joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä; b) kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset; tai iii) molemmat Yksiköt ovat A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattuja Sijoitusyksikköjä, molemmilla Yksiköillä on yhteinen hallinto, joka täyttää kyseisten Sijoitusyksikköjen huolellisuusvaatimukset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia.

Ennen 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa jäsenvaltioiden on ilmoitettava Sveitsille ja Sveitsin Euroopan komissiolle, ovatko ne käyttäneet tässä alakohdassa määrättyä vaihtoehtoa. Euroopan komissio voi koordinoida ilmoituksen toimittamista jäsenvaltioilta Sveitsille, ja Euroopan komission on toimitettava Sveitsiltä saatu ilmoitus kaikille jäsenvaltioille. Jos jäsenvaltio tai Sveitsi käyttää tätä vaihtoehtoa, kaikki myöhemmät muutokset on annettava tiedoksi samalla tavalla.

5.

’Verotunnisteella’ tarkoitetaan verovelvollisen tunnistenumeroa (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaavaa tietoa).

6.

’Asiakirjanäyttö’ sisältää jonkin seuraavista:

a)

asuinpaikkatodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu sen lainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Sveitsin tai muun lainkäyttöalueen) julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), jolla maksunsaaja ilmoittaa asuvansa;

b)

luonnollisen henkilön osalta voimassa oleva henkilöllisyystodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), joka sisältää luonnollisen henkilön nimen ja jota tyypillisesti käytetään identifiointiin;

c)

Yksikön osalta virallinen dokumentaatio, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta) ja johon sisältyy Yksikön nimi ja pääkonttoriosoite joko sillä lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla lainkäyttöalueella), jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla lainkäyttöalueella), jolla se muodostettiin tai organisoitiin;

d)

tarkastettu tilinpäätös, kolmannen osapuolen luottoraportti, konkurssihakemus tai arvopaperimarkkinavalvojien raportti.

Aiemman yksikkötilin osalta kullakin jäsenvaltiolla tai Sveitsillä on oltava mahdollisuus sallia Raportoivien finanssilaitosten käyttää Asiankirjanäyttönä Raportoivan finanssilaitoksen tietoihin sisältyviä Tilinhaltijan luokituksia, jotka on määritelty vakiomuotoisen toimialakoodausjärjestelmän perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on kirjannut tavanomaisia liiketoimintatapojaan noudattaen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn tai muun sääntelyä (muissa kuin verotustarkoituksissa) koskevan menettelyn mukaisesti ja jotka Raportoiva finanssilaitos on pannut täytäntöön ennen sitä päivää, jota on käytetty Finanssitilin luokittelemiseen Aiemmaksi tiliksi edellyttäen, että Raportoiva finanssilaitos ei tiedä tai sillä ei ole syytä tietää, että luokittelu on virheellinen tai epäluotettava. ’Vakiomuotoisella toimialakoodausjärjestelmällä’ tarkoitetaan koodausjärjestelmää, jota käytetään laitosten toimialakohtaisessa luokittelussa muissa kuin verotustarkoituksissa.

Ennen 27 päivänä toukokuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa jäsenvaltioiden on ilmoitettava Sveitsille ja Sveitsin Euroopan komissiolle, ovatko ne käyttäneet tässä alakohdassa määrättyä vaihtoehtoa. Euroopan komissio voi koordinoida ilmoituksen toimittamista jäsenvaltioilta Sveitsille, ja Euroopan komission on toimitettava Sveitsiltä saatu ilmoitus kaikille jäsenvaltioille. Jos jäsenvaltio tai Sveitsi käyttää tätä vaihtoehtoa, kaikki myöhemmät muutokset on annettava tiedoksi samalla tavalla.

IX JAKSO

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kunkin jäsenvaltion ja Sveitsin on otettava käyttöön säännöt ja hallinnolliset menettelyt varmistaakseen edellä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen, mukaan lukien:

1.

säännöt, joilla estetään Finanssilaitoksia, henkilöitä tai välittäjiä ottamasta käyttöön käytäntöjä, joilla pyritään kiertämään tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä;

2.

säännöt, joilla Finanssilaitoksia vaaditaan pitämään kirjaa toteutetuista toimista ja todisteista tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen käytöstä sekä toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet kyseisten tietojen saamiseksi;

3.

hallinnolliset menettelyt sen tarkistamiseksi, noudattavatko Raportoivat finanssilaitokset tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä; hallinnolliset menettelyt Raportoivan finanssilaitoksen seurantaa varten, jos dokumentoimattomia tilejä raportoidaan;

4.

hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että Yksiköissä ja tileissä, jotka kansallisessa lainsäädännössä on määritelty Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi, on edelleen pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen; sekä

5.

tehokkaat täytäntöönpanosäännökset, joita sovelletaan, jos sääntöjä ei noudateta.

LIITE II

Finanssitilitietoja koskevat täydentävät tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt

1.   Olosuhteiden muutos

Olosuhteiden muutokseen kuuluu mikä tahansa muutos, jonka johdosta saadaan henkilön asemaan liittyviä lisätietoja tai joka on muulla tavoin ristiriidassa kyseisen henkilön aseman kanssa. Lisäksi olosuhteiden muutokseen kuuluvat Tilinhaltijan tiliä koskevat muutokset tai lisätiedot (mukaan lukien Tilinhaltijan lisääminen, korvaaminen tai Tilinhaltijaa koskeva muu muutos) tai tiliin liittyvää tiliä koskevien tietojen muutokset tai lisätiedot (soveltaen liitteessä I olevan VII jakson C kohdan 1–3 alakohdassa kuvattuja sääntöjä tilien yhdistämisestä), jos kyseinen tietojen muutos tai lisäys vaikuttaa Tilinhaltijan asemaan.

Jos Raportoiva finanssilaitos on käyttänyt liitteessä I olevan III jakson B kohdan 1 alakohdassa kuvattua kotipaikkaosoitetestiä ja jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, jonka vuoksi Raportoiva rahoituslaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen Asiakirjanäyttö (tai muu vastaava dokumentaatio) on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeiseen päivään mennessä tai 90 kalenteripäivän kuluessa olosuhteiden muutosta koskevasta ilmoituksesta tai muutoksen havaitsemisesta, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on myöhäisempi, itse annettu todistus tai uusi Asiakirjanäyttö, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat). Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai uutta Asiakirjanäyttöä kyseiseen ajankohtaan mennessä, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä liitteessä I olevan III jakson B kohdan 2–6 alakohdassa kuvattua sähköistä arkistohakumenettelyä.

2.   Itse annettu todistus uusista yksikkötileistä

Määrittäessään Uusien yksikkötilien osalta, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää ainoastaan joko Tilinhaltijan tai Kontrolloivan henkilön itse antamaa todistusta.

3.   Finanssilaitoksen kotipaikka

Finanssilaitoksen kotipaikka on jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos se kuuluu kyseisen jäsenvaltion, Sveitsin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan (ts. Osallistuva lainkäyttöalue voi valvoa Finanssilaitoksen raportointia). Jos Finanssilaitoksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella, se kuuluu yleensä kyseisen jäsenvaltion, Sveitsin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos, Sveitsin finanssilaitos tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos (riippumatta siitä, onko sen verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella), trustin katsotaan kuuluvan jäsenvaltion, Sveitsin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan, jos yksi tai useampi sen trustinhoitajista asuu kyseisessä jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella, paitsi jos trusti raportoi kaikki tämän sopimuksen tai muun globaalin standardin täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen mukaisesti vaaditut tiedot trustin ylläpitämistä Raportoitavista tileistä muulle Osallistuvalle lainkäyttöalueelle (jäsenvaltiolle, Sveitsille tai muulle Osallistuvalle lainkäyttöalueelle), koska sen verotuksellinen kotipaikka on kyseisellä muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella. Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) ei kuitenkaan ole verotuksellista kotipaikkaa (koska se sivuutetaan verotuksessa tai sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole tuloveroa), sen katsotaan kuuluvan jäsenvaltion, Sveitsin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan ja se on näin ollen Jäsenvaltion, Sveitsin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos, jos:

a)

se on perustettu jäsenvaltion, Sveitsin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti;

b)

sen johto (mukaan lukien toimiva johto) sijaitsee jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella; tai

c)

se on finanssivalvonnan alainen jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) on kotipaikka kahdella tai useammalla Osallistuvalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella), kyseiseen Finanssilaitokseen sovelletaan sen Osallistuvan lainkäyttöalueen tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteita, jossa se ylläpitää Finanssitiliä (Finanssitilejä).

4.   Tilin ylläpitäminen

Tilin ylläpitäjäksi katsotaan yleensä Finanssilaitos seuraavissa tapauksissa:

a)

Säilytystilin osalta Finanssilaitos, jonka hallussa tilillä olevat varat ovat (mukaan lukien Finanssilaitos, joka pitää varoja välittäjän nimissä kyseisessä laitoksessa olevan tilin Tilinhaltijaa varten).

b)

Talletustilin osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan tiliin liittyviä maksuja (lukuun ottamatta Finanssilaitoksen asiamiestä riippumatta siitä, onko asiamies Finanssilaitos).

c)

sellaisen Finanssilaitoksessa olevan pääoma- tai velkaosuuden osalta, joka muodostaa Finanssitilin, kyseinen Finanssilaitos.

d)

Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan sopimukseen liittyviä maksuja.

5.   Trustit, jotka ovat Passiivisia ei-finanssiyksiköitä

Sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan liitteessä I olevan VIII jakson D kohdan 3 alakohdan mukaisesti olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Tätä varten oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä pidetään henkilöyhtiön ja kommandiittiyhtiön kanssa ’samankaltaisena’, jos sitä ei käsitellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella verotettavana yksikkönä kyseisen Raportoitavan lainkäyttöalueen verolainsäädännön nojalla. Päällekkäisen raportoinnin välttämiseksi (ottaen huomioon ilmauksen ’Kontrolloivat henkilöt’ laaja soveltamisala trustien osalta) trustia, joka on Passiivinen ei-finanssiyksikkö, ei kuitenkaan voida pitää samankaltaisena oikeudellisena järjestelynä

6.   Yksikön päätoimipaikan osoite

Yksi liitteessä I olevan VIII jakson E kohdan 6 alakohdan c alakohdassa kuvatuista vaatimuksista on se, että Yksikön osalta viralliseen dokumentaatioon sisältyy joko Yksikön päätoimipaikan osoite siinä jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai siinä jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin. Yksikön päätoimipaikan osoite on yleensä paikka, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Sen Finanssilaitoksen osoite, jossa Yksikkö ylläpitää tiliä, postilokero-osoite tai osoite, jota käytetään yksinomaan postitustarkoituksiin, ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite, paitsi jos kyseinen osoite on ainoa Yksikön käyttämä osoite ja käy ilmi yksikön rekisteröitynä osoitteena Yksikön perustamisasiakirjoista. Myöskään postinsäilytystä varten annettu osoite ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite.

LIITE III

Luettelo sopimuspuolten toimivaltaisista viranomaisista

Tässä sopimuksessa toimivaltaisilla viranomaisilla tarkoitetaan seuraavia viranomaisia:

a)

Sveitsi: Le chef du Département fédéral des finances ou son représentant autorisé / Der Vorsteher oder die Vorsteherin des Eidgenössischen Finanzdepartements oder die zu seiner oder ihrer Vertretung bevollmächtigte Person / Il capo del Dipartimento federale delle finanze o la persona autorizzata a rappresentarlo,

b)

Belgian kuningaskunta: De Minister van Financiën/Le Ministre des Finances tai valtuutettu edustaja,

c)

Bulgarian tasavalta: Изпълнителният директор на Националната агенция за приходите tai valtuutettu edustaja,

d)

Tšekin tasavalta: Ministr financí tai valtuutettu edustaja,

e)

Tanskan kuningaskunta: Skatteministeren tai valtuutettu edustaja,

f)

Saksan liittotasavalta: Der Bundesminister der Finanzen tai valtuutettu edustaja,

g)

Viron tasavalta: Rahandusminister tai valtuutettu edustaja,

h)

Helleenien tasavalta: Ο Υπουργός Οικονομίας και Οικονομικών tai valtuutettu edustaja,

i)

Espanjan kuningaskunta: El Ministro de Economía y Hacienda tai valtuutettu edustaja,

j)

Ranskan tasavalta: Le Ministre chargé du budget tai valtuutettu edustaja,

k)

Kroatian Tasavalta: Ministar financija tai valtuutettu edustaja,

l)

Irlanti: The Revenue Commissioners tai valtuutettu edustaja,

m)

Italian tasavalta: Il Capo del Dipartimento per le Politiche Fiscali tai valtuutettu edustaja,

n)

Kyproksen tasavalta: Υπουργός Οικονομικών tai valtuutettu edustaja,

o)

Latvian tasavalta: Finanšu ministrs tai valtuutettu edustaja,

p)

Liettuan tasavalta: Finansų ministras tai valtuutettu edustaja,

q)

Luxemburgin suurherttuakunta: Le Ministre des Finances tai valtuutettu edustaja,

r)

Unkari: A pénzügyminiszter tai valtuutettu edustaja,

s)

Maltan tasavalta: Il-Ministru responsabbli għall-Finanzi tai valtuutettu edustaja,

t)

Alankomaiden kuningaskunta: De Minister van Financiën tai valtuutettu edustaja,

u)

Itävallan tasavalta: Der Bundesminister für Finanzen tai valtuutettu edustaja,

v)

Puolan tasavalta: Minister Finansów tai valtuutettu edustaja,

w)

Portugalin tasavalta: O Ministro das Finanças tai valtuutettu edustaja,

x)

Romania: Președintele Agenției Naționale de Administrare Fiscală tai valtuutettu edustaja,

y)

Slovenian tasavalta: Minister za finance tai valtuutettu edustaja,

z)

Slovakian tasavalta: Minister financií tai valtuutettu edustaja,

aa)

Suomen tasavalta: Valtiovarainministeriö/Finansministeriet tai valtuutettu edustaja,

ab)

Ruotsin kuningaskunta: Chefen för Finansdepartementet tai valtuutettu edustaja,

ac)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta sekä Euroopan alueet, joiden ulkosuhteista Yhdistynyt kuningaskunta vastaa: The Commissioners of Inland Revenue tai näiden valtuutettu edustaja sekä Gibraltarin toimivaltainen viranomainen, jonka nimittää Yhdistynyt kuningaskunta noudattaen Gibraltarin viranomaisten osalta sovittuja järjestelyjä, jotka koskevat Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön välineitä ja niihin liittyviä Euroopan unionin jäsenvaltioille ja toimielimille 19 päivänä huhtikuuta 2000 tiedoksi annettuja sopimuksia, joista Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri toimittaa jäljennöksen Sveitsille ja joita sovelletaan tähän sopimukseen.
”

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Sopimuspuolten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä muutospöytäkirja omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimuspuolten on ilmoitettava toisilleen menettelyjen toteuttamisesta. Muutospöytäkirja tulee voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeinen ilmoitus on tehty.

2.   Pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon osalta tässä muutospöytäkirjassa määrättyä tietojenvaihtoa on sovellettava pyyntöihin, jotka on tehty sen voimassaolopäivänä tai sen jälkeen, sellaisten tietojen osalta, jotka liittyvät tämän muutospöytäkirjan voimaantulovuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen alkaviin verovuosiin. Sopimuksen 10 artiklan soveltamista muodossa, jossa se oli ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, jatketaan, jollei sopimuksen 5 artiklaa, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, sovelleta.

3.   Sopimuksen 9 artiklan mukaiset luonnollisten henkilöiden vaateet muodossa, jossa ne olivat ennen niiden muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, pysyvät muuttumattomina tämän muutospöytäkirjan voimaantulon jälkeen.

4.   Sveitsi vahvistaa lopputilityksen sopimuksen, sellaisena kuin se oli ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisajan päättymiseen mennessä, maksaa maksun loppuerän jäsenvaltioille ja raportoi sopimuksen, sellaisena kuin se oli ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, 2 artiklan mukaisesti Sveitsiin sijoittautuneilta maksuasiamiehiltä saamansa tiedot sopimuksen, sellaisena kuin se oli ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisajan viimeisen vuoden osalta tai tarvittaessa minkä tahansa aiemman vuoden osalta.

3 artikla

Sopimusta on täydennetty pöytäkirjalla, jonka sisältö on seuraava:

”Pöytäkirja Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton sopimukseen finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi.

Kun tämä Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen muutospöytäkirja allekirjoitettiin, asianmukaisesti valtuutetut allekirjoittajat sopivat seuraavista määräyksistä, jotka muodostavat sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, erottamattoman osan:

1.

Tämän sopimuksen 5 artiklan mukaista tietojenvaihtoa pyydetään vasta sen jälkeen, kun pyynnön esittävä valtio (jäsenvaltio tai Sveitsi) on käyttänyt kaikkia sisäisen verotusmenettelyn mukaisesti saatavilla olevia säännönmukaisia tietolähteitä.

2.

Pyynnön esittävän valtion (jäsenvaltion tai Sveitsin) toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava seuraavat tiedot pyynnön vastaanottavan valtion (Sveitsin tai jäsenvaltion) toimivaltaiselle viranomaiselle esittäessään tämän sopimuksen 5 artiklan mukaisen tietopyynnön:

i)

tutkimuksen tai tutkinnan kohteena olevan henkilön henkilöllisyys;

ii)

ajanjakso, jolta tietoja pyydetään;

iii)

kuvaus haettavista tiedoista mukaan lukien niiden luonne ja muoto, jossa pyynnön esittävä valtio haluaa saada tiedot pyynnön vastaanottavalta valtiolta;

iv)

verotustarkoitus, jota varten tietoja haetaan;

v)

mahdollisuuksien mukaan niiden henkilöiden nimi ja osoite, joiden hallussa pyydettävien tietojen uskotaan olevan.

3.

Viittauksella ’arvellun merkityksellisyyden’ standardiin pyritään sallimaan mahdollisimman laaja tietojenvaihto tämän sopimuksen 5 artiklan nojalla ja samanaikaisesti tarkentamaan, että jäsenvaltioilla ja Sveitsillä ei ole oikeutta ryhtyä ’urkkimaan tietoja’ tai pyytämään tietoja, joilla ei ole todennäköisesti merkitystä tietyn veronmaksajan veroasioissa. Vaikka edellä oleva 2 kohta sisältää tärkeitä menettelyvaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei tietojen urkintaa esiinny, 2 kohdan i–v alakohdan määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne estäisivät tehokkaan tietojenvaihdon. ’Arvellun merkityksellisyyden’ standardia voidaan noudattaa sekä yhtä veronmaksajaa (joka on tunnistettavissa nimeltä tai muulla tavalla) tai useampaa veronmaksajaa (jotka ovat tunnistettavissa nimeltä tai muulla tavalla) koskevissa tapauksissa.

4.

Tämä sopimus ei kata oma-aloitteista tietojenvaihtoa.

5.

Tämän sopimuksen 5 artiklan mukaisessa tietojenvaihdossa sovelletaan edelleen pyynnön vastaanottavan valtion (jäsenvaltion tai Sveitsin) hallinnollisia menettelysääntöjä, jotka koskevat veronmaksajien oikeuksia. Näillä määräyksillä pyritään takaamaan veronmaksajille oikeudenmukainen menettely muttei estämään tai viivyttämään perusteettomaksi tietojenvaihtoprosessia.”

4 artikla

Kielet

Tämä muutospöytäkirja laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen näistä kieliversioista on yhtä todistusvoimainen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Съставено в Брюксел на двадесет и седми май две хиляди и петнадесета година.

Hecho en Bruselas, el veintisiete de mayo de dos mil quince.

V Bruselu dne dvacátého sedmého května dva tisíce patnáct.

Udfærdiget i Bruxelles den syvogtyvende maj to tusind og femten.

Geschehen zu Brüssel am siebenundzwanzigsten Mai zweitausendfünfzehn.

Kahe tuhande viieteistkümnenda aasta maikuu kahekümne seitsmendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι εφτά Μαΐου δύο χιλιάδες δεκαπέντε.

Done at Brussels on the twenty-seventh day of May in the year two thousand and fifteen.

Fait à Bruxelles, le vingt-sept mai deux mille quinze.

Sastavljeno u Bruxellesu dvadeset sedmog svibnja dvije tisuće petnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì ventisette maggio duemilaquindici.

Briselē, divi tūkstoši piecpadsmitā gada divdesmit septītajā maijā.

Priimta du tūkstančiai penkioliktų metų gegužės dvidešimt septintą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenötödik év május havának huszonhetedik napján.

Magħmul fi Brussell, fis-sebgħa u għoxrin jum ta’ Mejju tas-sena elfejn u ħmistax.

Gedaan te Brussel, de zevenentwintigste mei tweeduizend vijftien.

Sporządzono w Brukseli dnia dwudziestego siódmego maja roku dwa tysiące piętnastego.

Feito em Bruxelas, em vinte e sete de maio de dois mil e quinze.

Întocmit la Bruxelles la douăzeci și șapte mai două mii cincisprezece.

V Bruseli dvadsiateho siedmeho mája dvetisícpätnásť.

V Bruslju, dne sedemindvajsetega maja leta dva tisoč petnajst.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä toukokuuta vuonna kaksituhattaviisitoista.

Som skedde i Bryssel den tjugosjunde maj tjugohundrafemton.

За Европейския съюз

Рог la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Image

За Конфедерация Швейцария

Por la Confederación Suiza

Za Švýcarskou konfederaci

For Det Schweiziske Forbund

Für die Schweizerische Eidgenossenschaft

Šveitsi Konföderatsiooni nimel

Για την Ελβετική Συνομοσπονδία

For the Swiss Confederation

Pour la Confédération suisse

Za Švicarsku Konfederaciju

Per la Confederazione svizzera

Šveices Konfederācijas vārdā –

Šveicarijos Konfederacijos vardu

A Svájci Államszövetség részéről

Għall-Konfederazzjoni Żvizzera

Voor de Zwitserse Bondsstaat

W imieniu Konfederacji Szwajcarskiej

Pela Confederação Suíça

Pentru Confederația Elvețiană

Za Švajčiarsku konfederáciu

Za Švicarsko konfederacijo

Sveitsin valaliiton puolesta

För Schweiziska edsförbundet

Image

(1)  EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38.

(2)  EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1.

(3)  Sveitsin osalta ’osakeyhtiöllä’ tarkoitetaan seuraavia:

—

société anonyme/Aktiengesellschaft/società anonima;

—

société à responsabilité limitée/Gesellschaft mit beschränkter Haftung/società a responsabilità limitata;

—

société en commandite par actions/Kommanditaktiengesellschaft/società in accomandita per azioni.

SOPIMUSPUOLTEN JULISTUKSET:

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS MUUTOSPÖYTÄKIRJAN VOIMAANTULOSTA

Sopimuspuolet ilmoittavat, että ne odottavat kansainvälisten sopimusten tekemiselle Sveitsin perustuslaissa ja Euroopan unionin lainsäädännössä asetettujen vaatimusten täyttyvän ajoissa, jotta muutospöytäkirja voi tulla voimaan ensimmäisenä päivänä tammikuuta 2017. Ne toteutettavat toimivaltansa rajoissa kaikki toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSESTA JA SEN LIITTEISTÄ

Sopimuspuolet sopivat sopimuksen ja sen liitteiden täytäntöönpanon osalta, että kommentaareja OECD:n laatimaan toimivaltaisten viranomaisten mallisopimukseen ja yhteiseen tietojenvaihtostandardiin olisi käytettävä esimerkkien tai tulkintojen lähteenä johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 5 ARTIKLASTA

Sopimuspuolet sopivat pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevan 5 artiklan täytäntöönpanon osalta, että kommentaaria OECD:n tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklaan olisi käytettävä tulkintojen lähteenä.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN LIITTEESSÄ I OLEVAN III JAKSON A KOHDASTA

Sopimuspuolet sopivat, että ne tutkivat, mikä käytännön merkitys on liitteessä I olevan III jakson A kohdalla, jonka mukaan aiempia Käteisarvovakuutussopimuksia ja Elinkorkosopimuksia ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida edellyttäen, että Raportoivaa finanssilaitosta estetään lailla myymästä kyseisenkaltaisia sopimuksia Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille.

Sopimuspuolilla on yhteinen tulkinta siitä, että Raportoivaa finanssilaitosta estetään liitteessä I olevan III jakson A kohdan mukaisesti tosiasiallisesti lailla myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia ja Elinkorkosopimuksia Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille vain silloin, kun Raportoivaan finanssilaitokseen, jonka kotipaikka on Osallistuvalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Sveitsissä), sovellettavassa Euroopan unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä tai Sveitsin lainsäädännössä ei vain estetä tosiasiallisesti lailla Raportoivaa finanssilaitosta myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia ja Elinkorkosopimuksia Raportoitavalla lainkäyttöalueella (Sveitsissä tai jäsenvaltiossa), vaan kyseisillä lainsäädännöillä Raportoivaa finanssilaitosta myös estetään tosiasiallisesti lailla myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia tai Elinkorkosopimuksia kyseisen Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille missä tahansa muissa olosuhteissa.

Tässä yhteydessä kukin jäsenvaltio ilmoittaa Euroopan komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa Sveitsille, jos Raportoivia finanssilaitoksia Sveitsissä estetään lailla myymästä tällaisia sopimuksia, riippumatta siitä missä ne on tehty, asukkailleen Euroopan unionin sovellettavan lainsäädännön ja kyseisen jäsenvaltion sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella. Vastaavasti Sveitsi ilmoittaa Euroopan komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa jäsenvaltioille, jos yhden tai useamman jäsenvaltion Raportoivia finanssilaitoksia estetään lailla myymästä tällaisia sopimuksia, riippumatta siitä missä ne on tehty, Sveitsin asukkaille Sveitsin lainsäädännön perusteella. Nämä ilmoitukset tehdään ennen muutospöytäkirjan voimaantuloa voimantulosta alkaen oletettavasti vallitsevan oikeudellisen tilanteen osalta. Jos tällaista ilmoitusta ei tehdä, katsotaan, ettei Raportoivia finanssilaitoksia estetä tosiasiallisesti Raportoitavan lainkäyttöalueen lailla yhdessä tai useammassa tilanteessa myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia tai Elinkorkosopimuksia kyseisen Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille. Edellyttäen, että Raportoivia finanssilaitoksia ei estetä tosiasiallisesti Raportoivan finanssilaitoksen lainkäyttöalueen lailla myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia tai Elinkorkosopimuksia kyseisen Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille, liitteessä I olevan III jakson A kohtaa ei sovelleta asianomaisiin Raportoiviin finanssilaitoksiin ja sopimuksiin.

SVEITSIN JULISTUS SOPIMUKSEN 5 ARTIKLASTA

Sveitsin valtuuskunta on ilmoittanut Euroopan komissiolle, ettei Sveitsi vaihda tietoja laittomasti saatuihin tietoihin perustuvan pyynnön yhteydessä. Euroopan komissio otti huomioon Sveitsin kannan.