17.8.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 220/3

PÖYTÄKIRJA

korvausvastuusta ydinvahinkojen alalla vuonna 1963 tehdyn Wienin yleissopimuksen muuttamisesta

TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLINA OLEVAT VALTIOT, jotka

KATSOVAT, että on suotavaa muuttaa korvausvastuusta ydinvahinkojen alalla 21 päivänä toukokuuta 1963 tehtyä Wienin yleissopimusta sen soveltamisalan laajentamiseksi, ydinlaitoksen haltijan vastuumäärän lisäämiseksi sekä riittävän ja tasapuolisen korvauksen varmistamista koskevien keinojen parantamiseksi,

OVAT SOPINEET seuraavaa:

1 artikla

Yleissopimus, jonka määräyksiä tällä pöytäkirjalla muutetaan, on korvausvastuusta ydinvahinkojen alalla 21 päivänä toukokuuta 1963 tehty Wienin yleissopimus, jäljempänä ’vuoden 1963 Wienin yleissopimus’.

2 artikla

Muutetaan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen I artikla seuraavasti:

Muutetaan 1 kohdan j alakohta seuraavasti:

a)	poistetaan sana ”ja” ii alakohdan lopusta ja lisätään se iii alakohdan loppuun;

lisätään uusi iv alakohta seuraavasti:

”iv)	Kansainvälisen atomienergiajärjestön hallintoneuvoston ajoittain tekemien päätösten mukaisesti muita laitoksia, joissa on ydinpolttoainetta tai radioaktiivisia tuotteita tai jätteitä.”

Korvataan 1 kohdan k alakohta seuraavasti:

”k)

’Ydinvahingolla’ tarkoitetaan

i)	ihmishengen menetystä tai henkilövahinkoa;

ii)	omaisuuden menetystä tai omaisuusvahinkoa; sekä, sen mukaan kuin toimivaltaisen tuomioistuimen soveltamassa laissa määrätään, seuraavia:

iii)

edellä i tai ii alakohdassa tarkoitetusta menetyksestä tai vahingosta johtuvaa taloudellista menetystä, siltä osin kuin se ei sisälly kyseisissä alakohdissa tarkoitettuun menetykseen tai vahinkoon, jos taloudellisen menetyksen kärsineellä on oikeus vaatia korvausta kyseisissä alakohdissa tarkoitetusta menetyksestä tai vahingosta;

iv)	pilaantuneen ympäristön ennallistamistoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia, paitsi jos pilaantuminen on vähäistä, edellyttäen, että toimenpiteisiin on tosiasiassa ryhdytty tai ryhdytään ja että kustannukset eivät sisälly ii alakohdassa tarkoitettuun menetykseen tai vahinkoon;

v)	tulon menetystä, joka johtuu ympäristön käyttöön tai hyödyntämiseen liittyvästä taloudellisesta edusta ja on aiheutunut ympäristön merkittävästä pilaantumisesta, siltä osin kuin menetys ei sisälly ii alakohdassa tarkoitettuun menetykseen tai vahinkoon;

vi)	torjuntatoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja tällaisista toimenpiteistä johtuvia lisämenetyksiä tai -vahinkoja;

vii)	muuta taloudellista menetystä, muuta kuin ympäristön pilaantumisesta aiheutuvaa, jos se on sallittu toimivaltaisen tuomioistuimen soveltamassa siviilioikeudellista vastuuta koskevassa yleislaissa,

kuitenkin niin, että ydinvahingolla tarkoitetaan i–v ja vii alakohdan mukaista menetystä tai vahinkoa ainoastaan niiltä osin kuin se aiheutuu ydinlaitoksessa olevan säteilylähteen ionisoivasta säteilystä tai ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen tuotteen tai jätteen ionisoivasta säteilystä taikka ydinlaitoksesta tulevan tai peräisin olevan taikka sellaiseen kuljetettavan ydinaineen ionisoivasta säteilystä, joka johtuu joko kyseessä olevan aineen tai tuotteen radioaktiivisista ominaisuuksista tai mainitunlaisista ominaisuuksista ja niiden yhteydessä esiintyvistä aineen tai tuotteen myrkyllisyyteen tai räjähtävyyteen liittyvistä tai muista vaarallisista ominaisuuksista.”

Korvataan 1 kohdan l alakohta seuraavasti:

”l)	’Ydintapahtumalla’ tarkoitetaan jokaista tapahtumaa tai samasta alkulähteestä johtuvaa tapahtumasarjaa, joka aiheuttaa ydinvahingon tai, ainoastaan torjuntatoimenpiteiden osalta, uhkaa vakavasti ja välittömästi aiheuttaa tällaisen vahingon.”

Lisätään 1 kohdan l alakohdan jälkeen neljä uutta alakohtaa (1 kohdan m alakohta, 1 kohdan n alakohta, 1 kohdan o alakohta ja 1 kohdan p alakohta) seuraavasti:

”m)

’Ennallistamistoimenpiteillä’ tarkoitetaan kohtuullisia toimenpiteitä, jotka sen valtion toimivaltaiset viranomaiset, missä niihin ryhdytään, ovat hyväksyneet ja joilla pyritään korjaamaan tai palauttamaan ennalleen vahingoittuneita tai tuhoutuneita ympäristön osia tai, jos kohtuullista, sijoittamaan tällaisia osia vastaava aines ympäristöön. Se, kenellä on oikeus ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin, määräytyy sen valtion lainsäädännön mukaan, jossa vahinko kärsitään.

n)	’Torjuntatoimenpiteillä’ tarkoitetaan kohtuullisia toimenpiteitä, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat sen valtion lainsäädännön mukaisesti hyväksyneet, missä niihin ryhdytään, ja joilla pyritään ydinvahingon jälkeen estämään tai minimoimaan k kohdan i–v tai vii alakohdassa tarkoitettu vahinko.

’Kohtuullisilla toimenpiteillä’ tarkoitetaan toimenpiteitä, joita toimivaltaisen tuomioistuimen soveltaman lainsäädännön mukaan pidetään asianmukaisina ja oikeasuhteisina ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät, esimerkiksi:

i)	aiheutuneen vahingon luonne ja laajuus tai torjuntatoimenpiteiden osalta vahingon uhan luonne ja laajuus;

ii)	toimenpiteiden todennäköinen tehokkuus silloin, kun niihin ryhdytään; ja

iii)	asiaan liittyvä tieteellinen ja tekninen asiantuntemus.

p)	’Erityisnosto-oikeudella’ tarkoitetaan Kansainvälisen valuuttarahaston määrittelemää ja omissa maksutapahtumissaan ja -liikenteessään käyttämää laskentayksikköä.”

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Ydinlaitoksen sijaintivaltio voi vahingon uhan vähäisyyden perusteella sulkea pois tämän yleissopimuksen soveltamisalasta minkä tahansa ydinlaitoksen tai pienen määrän ydinaineita sillä edellytyksellä, että

a)	ydinlaitosten osalta Kansainvälisen atomienergiajärjestön hallintoneuvosto on vahvistanut poissulkemista koskevat perusteet ja ydinlaitoksen sijaintivaltion päätös poissulkemisesta täyttää kyseiset perusteet; ja

b)	pienten ydinainemäärien osalta Kansainvälisen atomienergiajärjestön hallintoneuvosto on vahvistanut poissuljettavien määrien enimmäisrajat ja ydinlaitoksen sijaintivaltion päätöksessä poissulkemisesta noudatetaan kyseisiä enimmäisrajoja.

Hallintoneuvoston on tarkistettava säännöllisesti ydinlaitosten poissulkemista koskevat perusteet ja poissuljettavan ydinaineen pienten määrien enimmäisrajat.”

3 artikla

Lisätään vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen I artiklan jälkeen kaksi uutta artiklaa (I A ja I B artikla) seuraavasti:

”I A artikla

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan ydinvahinkoon riippumatta siitä, missä se on kärsitty.

2. Ydinlaitoksen sijaintivaltion lainsäädännössä voidaan kuitenkin sulkea pois tämän yleissopimuksen soveltamisalasta vahinko, joka on kärsitty

a)	yleissopimuksen ulkopuolisen valtion alueella; tai

b)	merivyöhykkeellä, jonka on perustanut yleissopimuksen ulkopuolinen valtio kansainvälisen merioikeuden mukaisesti.

3. Tämän artiklan 2 kohdan mukaista poissulkemista voidaan soveltaa ainoastaan sellaisen yleissopimuksen ulkopuolisen valtion osalta,

a)	jolla tapahtuma-aikana on ydinlaitos omalla alueellaan tai kansainvälisen merioikeuden mukaisesti perustamallaan merivyöhykkeellä; ja

b)	joka tapahtuma-aikana ei myönnä vastaavia vastavuoroisia etuja.

4. Tämän artiklan 2 kohdan mukainen poissulkeminen ei vaikuta IX artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin oikeuksiin, ja tämän artiklan 2 kohdan b alakohdan mukainen poissulkeminen ei ulotu aluksella tai ilma-aluksella kärsittyyn tai aluksen tai ilma-aluksen kärsimään vahinkoon.

I B artikla

Tätä yleissopimusta ei sovelleta ydinlaitoksiin, joita käytetään muihin kuin rauhanomaisiin tarkoituksiin.”

4 artikla

Muutetaan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen II artikla seuraavasti:

1.	Lisätään 3 kohdan a alakohdan loppuun seuraavaa: ”Ydinlaitoksen sijaintivaltio voi rajoittaa saataville asetettujen tapahtumakohtaisten julkisten varojen määrän tässä vahvistettujen määrien ja V artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetun määrän väliseen mahdolliseen erotukseen.”

2.	Lisätään 4 kohdan loppuun seuraavaa: ”Ydinlaitoksen sijaintivaltio voi rajoittaa saataville asetettujen julkisten varojen määrän tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.”

3.	Korvataan 6 kohta seuraavasti: ”6. Yksikään henkilö ei ole vastuussa mistään menetyksestä tai vahingosta, joka ei ole I artiklan 1 kohdan k alakohdan mukainen ydinvahinko mutta joka olisi voitu määritellä sellaiseksi kyseisen alakohdan määräysten mukaisesti.”

5 artikla

Lisätään vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen III artiklan ensimmäisen virkkeen jälkeen seuraavaa:

Ydinlaitoksen sijaintivaltio voi kuitenkin sulkea tämän velvoitteen ulkopuolelle kuljetuksen, joka tapahtuu kokonaisuudessaan sen alueella.

6 artikla

Muutetaan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen IV artikla seuraavasti:

1.	Korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3. Tämän yleissopimuksen mukainen vastuu ei koske ydinlaitoksen haltijaa, jos se osoittaa, että ydinvahinko on johtunut suoraan aseellisesta selkkauksesta, vihollisuuksista, sisällissodasta tai kapinasta.”

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Ydinlaitoksen haltija ei ole tämän yleissopimuksen perusteella vastuussa ydinvahingosta, joka on kohdistunut

a)	ydinlaitokseen itseensä tai tämän laitoksen alueella olevaan muuhun valmiiseen tai rakenteilla olevaan ydinlaitokseen; ja

b)	edellä tarkoitettujen laitosten alueella olevaan omaisuuteen, jota käytetään tai joka on tarkoitettu käytettäväksi sellaisten laitosten yhteydessä.”

Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Korvaus, joka maksetaan ydintapahtuman ajankohtana kyseessä olevia ydinaineita sisältäneelle kuljetusvälineelle aiheutuneesta vahingosta, ei voi alentaa ydinlaitoksen haltijan vastuuta muusta vahingosta määrään, joka on alle 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta tai alle sellaisen korkeamman vastuun määrän, josta sopimuspuolen lainsäädännössä säädetään, tai alle sellaisen määrän, joka on vahvistettu V artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.”

Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta luonnollisen henkilön vastuuseen sellaisesta ydinvahingosta, josta ydinlaitoksen haltija ei tämän artiklan 3 tai 5 kohdan nojalla ole vastuussa tämän yleissopimuksen mukaan ja jonka kyseinen henkilö on toimenpiteellään tai laiminlyönnillään vahingoittamistarkoituksessa aiheuttanut.”

7 artikla

1. Korvataan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen V artikla seuraavasti:

1.”1. Ydinlaitoksen sijaintivaltio voi rajoittaa ydinlaitoksen haltijan vastuuta ydintapahtumasta niin, että

a)	vastuun määrä on vähintään 300 miljoonaa erityisnosto-oikeutta; tai

b)	vastuun määrä on vähintään 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta edellyttäen, että kyseinen valtio asettaa ydinvahingon korvaamiseksi lisäksi saataville julkisia varoja, joiden enimmäismäärä on vähintään 300 miljoonaa erityisnosto-oikeutta; tai

enintään 15 vuoden ajan tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä vastuun määrä on kyseisen siirtymäkauden aikana vähintään 100 miljoonaa erityisnosto-oikeutta kyseisenä aikana sattuneen ydintapahtuman osalta. Määrä, joka on vähemmän kuin 100 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, voidaan vahvistaa sillä edellytyksellä, että kyseinen valtio asettaa ydinvahingon korvaamiseksi saataville julkisia varoja, jotka ovat määrältään kyseisen alhaisemman määrän ja 100 miljoonan erityisnosto-oikeuden välillä.

2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, ydinlaitoksen sijaintivaltio voi vahvistaa ydinlaitoksen haltijalle alhaisemman vastuun määrän, ottaen huomioon kyseessä olevan ydinlaitoksen tai ydinaineen luonteen ja seuraukset, joita sieltä peräisin olevalla ydintapahtumalla todennäköisesti olisi, edellyttäen kuitenkin, että tällä tavoin vahvistettu määrä on joka tapauksessa vähintään 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja edellyttäen, että ydinlaitoksen sijaintivaltio varmistaa, että saataville asetetaan julkisia varoja, joiden määrä on enintään 1 kohdassa vahvistettu määrä.

3. Vastuussa olevan ydinlaitoksen haltijan sijaintivaltion tämän artiklan 1 ja 2 kohdan ja IV artiklan 6 kohdan mukaisesti vahvistamia määriä sovelletaan riippumatta siitä, missä ydintapahtuma sattuu.”

2. Lisätään V artiklan jälkeen neljä uutta artiklaa (V A, V B, V C ja V D) seuraavasti:

”V A artikla

1. Tuomioistuimen määräämät korot tai kulukorvaukset ydinvahinkoon perustuvien vahingonkorvauskanteiden osalta on maksettava V artiklassa tarkoitettujen määrien lisäksi.

2. Edellä V artiklassa ja IV artiklan 6 kohdassa mainitut määrät voidaan muuntaa kansalliseksi valuutaksi pyöristettyinä.

V B artikla

Kukin sopimuspuoli varmistaa, että vahingonkärsineiden oikeus vahingonkorvaukseen voidaan panna täytäntöön ilman, että heidän tarvitsee nostaa erillinen kanne sen perusteella, mistä vahingonkorvaukseen tarkoitetut varat ovat peräisin.

V C artikla

1. Jos toimivaltaiset tuomioistuimet ovat sellaisen sopimuspuolen tuomioistuimia, joka ei ole ydinlaitoksen sijaintivaltio, ensin mainittu sopimuspuoli voi asettaa saataville V artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa ja VII artiklan 1 kohdassa edellytetyt julkiset varat sekä tuomioistuimen määräämät korot ja kulukorvaukset. Ydinlaitoksen sijaintivaltion on korvattava toiselle sopimuspuolelle mahdolliset maksetut summat. Kyseiset kaksi sopimuspuolta sopivat korvausmenettelystä.

2. Jos toimivaltaiset tuomioistuimet ovat sellaisen sopimuspuolen tuomioistuimia, joka ei ole ydinlaitoksen sijaintivaltio, sopimuspuolen, jonka tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta ydinlaitoksen sijaintivaltio voi esiintyä väliintulijana käsittelyssä ja osallistua mahdollisesta korvauksesta sopimiseen.

V D artikla

1. Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtaja kutsuu koolle sopimuspuolten kokouksen V artiklassa tarkoitettujen vastuurajojen muuttamiseksi, jos kolmannes sopimuspuolista ilmoittaa tähän halukkuutensa.

2. Muutokset hyväksytään läsnä olevien äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistöllä edellyttäen, että vähintään puolet sopimuspuolista on läsnä äänestyksen aikana.

3. Ryhtyessään toimiin vastuurajojen muuttamista koskevan ehdotuksen johdosta sopimuspuolten kokouksessa on otettava huomioon muun muassa ydintapahtumasta aiheutuvan vahingon riski, rahan arvon muutokset ja vakuutusmarkkinoiden kapasiteetti.

2.4.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtajan on ilmoitettava tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytystä muutoksesta kaikille sopimuspuolille niiden hyväksyntää varten. Muutoksen katsotaan tulleen hyväksytyksi 18 kuukauden kuluttua sen ilmoittamisesta, jos vähintään kolmannes niistä sopimuspuolista, jotka olivat sopimuspuolia kun muutos hyväksyttiin kokouksessa, on ilmoittanut Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtajalle hyväksyvänsä muutoksen. Tämän kohdan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä muutoksen hyväksyneiden sopimuspuolten osalta.

Jos muutosta ei ole hyväksytty a alakohdan mukaisesti 18 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona muutoksesta ilmoitettiin sen hyväksymistä varten, muutos katsotaan hylätyksi.

5. Kunkin sellaisen sopimuspuolen osalta, joka hyväksyy muutoksen sen jälkeen kun muutos on hyväksytty mutta ei ole tullut voimaan tai kun muutos on tullut voimaan tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti, muutos tulee voimaan 12 kuukautta sen jälkeen kun kyseinen sopimuspuoli on hyväksynyt muutoksen.

2.6. Valtio, josta tulee tämän yleissopimuksen sopimuspuoli sen jälkeen kun muutos on tullut voimaan tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti ja joka ei ole toisin ilmoittanut, katsotaan

a)	muutetun yleissopimuksen sopimuspuoleksi; ja

b)	muuttamattoman yleissopimuksen sopimuspuoleksi sellaisten sopimusvaltioiden osalta, joita muutos ei sido.”

8 artikla

Muutetaan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen VI artikla seuraavasti:

1. Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.

Tämän yleissopimuksen mukaiset korvausoikeudet päättyvät, jos kannetta ei ole nostettu

i)	ihmishengen menetyksen ja henkilövahingon osalta kolmenkymmenen vuoden kuluessa ydintapahtuman sattumisesta;

ii)	muun vahingon osalta kymmenen vuoden kuluessa ydintapahtuman sattumisesta.

Jos ydinlaitoksen sijaintivaltion lainsäädännön mukaan ydinlaitoksen haltijan vastuu on kuitenkin katettu vakuutuksella tai muulla rahoitusvakuudella, valtion varat mukaan lukien, pidemmän ajan, toimivaltaisen tuomioistuimen soveltamassa lainsäädännössä voidaan säätää, että ydinlaitoksen haltijaa vastaan olevat korvausoikeudet päättyvät vasta kyseisen pitemmän vanhentumisajan jälkeen, joka ei saa olla pitempi kuin se aika, jona ydinlaitoksen haltijan vastuu on katettu ydinlaitoksen sijaintivaltion lainsäädännön mukaisesti.

Ihmishengen menetystä ja henkilövahinkoa tai tämän kohdan b alakohdan mukaisen pidennetyn vanhentumisajan perusteella muuta vahinkoa koskevat kanteet, jotka pannaan vireille sen jälkeen kun kymmenen vuotta on kulunut ydintapahtumasta, eivät missään tapauksessa vaikuta sellaisen henkilön oikeuteen saada vahingonkorvausta tämän yleissopimuksen nojalla, joka ennen kyseisen ajan päättymistä on pannut vireille kanteen ydinlaitoksen haltijaa vastaan.”

2.	Poistetaan 2 kohta.

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tämän yleissopimuksen mukaisiin korvausoikeuksiin sovelletaan toimivaltaisen tuomioistuimen soveltamassa lainsäädännössä vahvistettua vanhentumisaikaa, jos kannetta ei ole pantu vireille kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona vahingonkärsijä sai tiedon tai hänen olisi kohtuullista huolellisuutta noudattaen pitänyt saada tieto vahingosta ja vastuussa olevasta ydinlaitoksen haltijasta, edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti määrättyjä vanhentumisaikoja ei ole ylitetty.”

9 artikla

Muutetaan VII artikla seuraavasti:

Lisätään seuraavat kaksi virkettä 1 kohdan loppuun, ja näin muutetusta kohdasta tulee kyseisen kohdan a alakohta:

”Jos ydinlaitoksen haltijan vastuuta ei ole rajoitettu, ydinlaitoksen sijaintivaltio voi vahvistaa rajan vastuussa olevan ydinlaitoksen haltijan rahoitusvakuudelle edellyttäen, että kyseinen raja ei ole alhaisempi kuin 300 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Ydinlaitoksen sijaintivaltio varmistaa ydinlaitoksen haltijaa vastaan vahvistettujen korvausvaatimusten täyttämisen niiltä osin kuin rahoitusvakuuden tuotto ei ole riittävä korvausvaatimusten täyttämiseksi, mutta kuitenkin niin, että määrä ei ylitä tämän kohdan mukaista rahoitusvakuuden määrää.”

Lisätään 1 kohtaan b alakohta seuraavasti:

”b)

Sen estämättä, mitä tämän kohdan a alakohdassa määrätään, silloin kun ydinlaitoksen haltijan vastuuta ei ole rajoitettu, ydinlaitoksen sijaintivaltio voi vahvistaa ydinlaitoksen haltijan rahoitusvakuudelle alhaisemman määrän, ottaen huomioon kyseessä olevan ydinlaitoksen tai ydinaineiden luonteen ja seuraukset, joita sieltä peräisin olevalla ydintapahtumalla todennäköisesti olisi, edellyttäen kuitenkin, että tällä tavoin vahvistettu määrä on joka tapauksessa vähintään 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, ja edellyttäen, että ydinlaitoksen sijaintivaltio varmistaa ydinlaitoksen haltijaa vastaan vahvistettujen ydinvahinkoa koskevien korvausvaatimusten täyttämisen niiltä osin kuin vakuutuksen tai muun rahoitusvakuuden tuotto ei ole riittävä vaatimusten täyttämiseksi varaamalla tarvittavat varat, joiden määrä on enintään tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä.”

3.	Lisätään 3 kohtaan sanojen ”tämän artiklan 1 kohdassa” jälkeen sanat ”tai V artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa”.

10 artikla

Muutetaan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen VIII artikla seuraavasti:

1.	VIII artiklasta tulee kyseisen artiklan 1 kohta.

Lisätään uusi 2 kohta seuraavasti:

”2. Jollei VI artiklan 1 kohdan c alakohdan säännön soveltamisesta muuta johdu, silloin kun ydinlaitoksen haltijaa vastaan vireille pantujen korvausvaatimusten osalta tämän yleissopimuksen perusteella korvattava vahinko ylittää tai todennäköisesti ylittää V artiklan 1 kohdan mukaisesti saataville asetetun enimmäismäärän, korvauksen jakamisessa annetaan etusija korvausvaatimuksille, jotka koskevat ihmishengen menetystä tai henkilövahinkoa.”

11 artikla

Lisätään vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen X artiklan loppuun uusi virke seuraavasti:

”Tämän artiklan mukainen takautumisoikeus voidaan ulottaa myös ydinlaitoksen sijaintivaltioon siltä osin kuin se on asettanut saataville julkisia varoja tämän yleissopimuksen mukaisesti.”

12 artikla

Muutetaan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen XI artikla seuraavasti:

Lisätään uusi 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Jos ydintapahtuma sattuu sopimuspuolen talousvyöhykkeen alueella tai, jos sopimuspuolella ei ole talousvyöhykettä, sellaisella alueella, jonka rajat eivät ylittäisi talousvyöhykkeen rajoja, jos sillä olisi sellainen, ainoastaan kyseisen sopimuspuolen tuomioistuimet ovat tätä yleissopimusta sovellettaessa toimivaltaisia käsittelemään kyseisestä ydinvahingosta johtuvat vahingonkorvauskanteet. Edellistä virkettä sovelletaan, jos kyseinen sopimuspuoli on ilmoittanut yleissopimuksen tallettajalle kyseisestä alueesta ennen ydintapahtumaa. Tämän kohdan määräyksiä ei tule tulkita siten, että ne mahdollistaisivat toimivallan käytön kansainvälisen merioikeuden vastaisella tavalla, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus.”

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos ydintapahtuma ei satu minkään sopimuspuolen alueella tai 1 a kohdan mukaisesti ilmoitetulla alueella tai jos ydintapahtuman paikka ei ole varmuudella määritettävissä, sen valtion tuomioistuimet, jossa vastuussa olevan ydinlaitoksen haltijan laitos sijaitsee, ovat toimivaltaisia käsittelemään vahingonkorvauskanteet.”

3.	Lisätään 3 kohdan ensimmäiselle riville ja b alakohtaan numeron ”1” jälkeen ”1 a”.

4.	Lisätään uusi 4 kohta seuraavasti: ”4. Sopimuspuoli, jonka tuomioistuimilla on toimivalta, varmistaa, että vain yhdellä sen tuomioistuimella on toimivalta tietyn ydintapahtuman suhteen.”

13 artikla

Lisätään XI artiklan jälkeen uusi XI A artikla seuraavasti:

”XI A artikla

Sopimuspuoli, jonka tuomioistuimilla on toimivalta, varmistaa, että ydinvahinkoja koskevien vahingonkorvauskanteiden osalta:

a)	mikä tahansa valtio voi panna vireille kanteen sellaisten henkilöiden puolesta, jotka ovat kärsineet ydinvahingon ja jotka ovat kyseisen valtion kansalaisia tai joilla on koti- tai asuinpaikka kyseisen valtion alueella ja jotka ovat antaneet tähän suostumuksensa; ja

b)	kuka tahansa henkilö voi panna vireille kanteen pannakseen täytäntöön tähän yleissopimukseen perustuvat oikeutensa, jotka on saatu sijaantulon tai luovutuksen perusteella.”

14 artikla

Korvataan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen XII artikla seuraavasti:

”XII artikla

1. Sopimuspuolen toimivaltaisen tuomioistuimen tuomio, johon ei enää voida hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin, tunnustetaan, paitsi jos

a)	tuomio on saatu petollisin keinoin;

b)	osapuolelle, jota vastaan tuomio on annettu, ei annettu asianmukaista tilaisuutta esittää asiaansa; tai

c)	tuomio on vastoin sen sopimuspuolen oikeusjärjestyksen perusteita, jonka alueella tunnustamista pyydetään, tai se ei ole oikeuden perusnormien mukainen.

2. Tuomio, joka tunnustetaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, voidaan panna täytäntöön aivan kuin se olisi kyseisen sopimuspuolen tuomioistuimen antama tuomio, kun se on esitetty täytäntöönpantavaksi sen sopimuspuolen lainsäädännössä edellytettyjen muodollisuuksien mukaisesti, jossa täytäntöönpanoa pyydetään. Tuomion kohteena olevan korvausvaatimuksen aineellista sisältöä ei saa tutkia edelleen.”

15 artikla

Muutetaan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen XIII artikla seuraavasti:

1.	XIII artiklasta tulee kyseisen artiklan 1 kohta.

Lisätään uusi 2 kohta seuraavasti:

”2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, siltä osin kuin ydinvahinkoa koskevan korvauksen määrä on yli 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, ydinlaitoksen sijaintivaltion lainsäädännössä voidaan poiketa tämän yleissopimuksen määräyksistä sellaisen toisen valtion alueella tai kansainvälisen merioikeuden mukaisesti perustetulla merivyöhykkeellä kärsityn ydinvahingon osalta, jolla tapahtuman aikana on ydinlaitos kyseisellä alueella, jos se ei myönnä samaa määrää vastaavaa etua.”

16 artikla

Korvataan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen XVIII artikla seuraavasti:

”Tämä yleissopimus ei vaikuta sopimuspuolen oikeuksiin ja velvoitteisiin, joita sillä on yleisen kansainvälisen oikeuden nojalla.”

17 artikla

Lisätään vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen XX artiklan jälkeen uusi XX A artikla seuraavasti:

”XX A artikla

1. Jos sopimuspuolten välillä syntyy riita tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, riidan osapuolet pyrkivät löytämään ratkaisun neuvottelemalla tai millä tahansa muulla niitä tyydyttävällä rauhanomaisella riitojenratkaisumenettelyllä.

2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tapaista riitaa ei voida ratkaista kuuden kuukauden kuluessa tämän artiklan 1 kohdan mukaisen neuvottelupyynnön esittämisestä, se on siirrettävä minkä tahansa riidan osapuolen pyynnöstä välimiesmenettelyyn tai Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos riita siirretään välimiesmenettelyyn eivätkä riidan osapuolet kuuden kuukauden kuluessa pyynnöstä ole pystyneet sopimaan välimiesmenettelyn järjestämisestä, osapuoli voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen presidenttiä tai Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriä nimeämään yhden tai useamman välimiehen. Jos riidan osapuolten esittämät pyynnöt ovat ristiriitaisia, etusija annetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille esitetylle pyynnölle.

3. Ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän yleissopimuksen tai liittyessään siihen valtio voi antaa lausuman, että se ei katso toisen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista riitojenratkaisumenettelyistä tai kummankaan niistä sitovan sitä. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu riitojenratkaisumenettely ei sido muita sopimuspuolia sellaisen sopimuspuolen suhteen, jonka osalta tällainen lausuma on voimassa.

4. Sopimuspuoli, joka on antanut tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun lausuman, voi milloin tahansa peruuttaa sen ilmoittamalla siitä tallettajalle.”

18 artikla

1. Poistetaan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen XX–XXV artikla, XXVI artiklan 2 ja 3 kohta ja kohtanumero ”1.” sekä XXVII ja XXIX artikla.

2. Vuoden 1963 Wienin yleissopimusta ja tätä pöytäkirjaa luetaan ja tulkitaan pöytäkirjan sopimuspuolten kesken yhtenä tekstinä, johon voidaan viitata korvausvastuusta ydinvahinkojen alalla tehtynä vuoden 1997 Wienin yleissopimuksena.

19 artikla

1. Valtiota, joka on tämän pöytäkirjan sopimuspuoli mutta ei vuonna 1963 tehdyn Wienin yleissopimuksen sopimuspuoli, sitovat kyseisen yleissopimuksen määräykset, sellaisina kuin ne ovat tällä pöytäkirjalla muutettuina, suhteessa muihin pöytäkirjan sopimuspuolina oleviin valtioihin, ja jollei kyseinen valtio muuta ilmoita 20 artiklassa tarkoitettua asiakirjaa tallettaessaan, sitä sitovat vuonna 1963 tehdyn Wienin yleissopimuksen määräykset suhteessa valtioihin, jotka ovat ainoastaan sen sopimuspuolia.

2. Tämän pöytäkirjan määräykset eivät vaikuta sellaisen valtion velvoitteisiin, joka on sekä vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen sopimuspuoli että tämän pöytäkirjan sopimuspuoli, suhteessa sellaiseen valtioon, joka on vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen sopimuspuoli mutta ei tämän pöytäkirjan sopimuspuoli.

20 artikla

1. Tämä pöytäkirja on avoinna kaikille valtioille allekirjoittamista varten Kansainvälisen atomienergiajärjestön päätoimipaikassa Wienissä 29 päivästä syyskuuta 1997 alkaen sen voimaantuloon saakka.

2. Tämän pöytäkirjan voimaantulo edellyttää, että sen allekirjoittaneet valtiot ratifioivat tai hyväksyvät sen.

3. Pöytäkirjan voimaantulon jälkeen valtio, joka ei ole allekirjoittanut tätä pöytäkirjaa, voi liittyä siihen.

4. Ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat talletetaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtajan huostaan, joka toimii tämän pöytäkirjan tallettajana.

21 artikla

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona viides ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

2. Jokaisen valtion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän pöytäkirjan tai liittyy siihen viidennen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisen jälkeen, tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kyseinen valtio talletti asianmukaisen asiakirjan.

22 artikla

1. Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän pöytäkirjan ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle.

2. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Kun tämän pöytäkirjan sopimuspuoli irtisanoo vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen sen XXVI artiklan mukaisesti, sitä ei katsota tämän pöytäkirjan sopimuspuolten osalta tällä pöytäkirjalla muutetun vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen irtisanomiseksi.

4. Sen estämättä, että jokin sopimuspuoli irtisanoo tämän pöytäkirjan tämän artiklan mukaisesti, tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan edelleen sellaisen ydintapahtuman aiheuttamaan ydinvahinkoon, joka on sattunut ennen irtisanomisen voimaantuloa.

23 artikla

Tallettaja ilmoittaa kaikille sopimusvaltioille ja muille valtioille viipymättä seuraavista:

a)	kaikki tämän pöytäkirjan allekirjoittamiset;

b)	kaikki ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen talletukset;

c)	tämän pöytäkirjan voimaantulon;

d)	kaikki XI artiklan 1 a kohdan perusteella vastaanotetut ilmoitukset;

e)	pyynnöt kutsua koolle tarkistuskonferenssi vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen XXVI artiklan mukaisesti ja sopimuspuolten kokous vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen V D artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna tällä pöytäkirjalla, mukaisesti;

f)	22 artiklan mukaisesti vastaanotetut irtisanomisilmoitukset ja muut tähän pöytäkirjaan liittyvät asiaankuuluvat ilmoitukset.

24 artikla

1. Tämän pöytäkirjan alkuperäiskappale, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan tallettajan huostaan.

2. Kansainvälinen atomienergiajärjestö laatii vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen konsolidoidun toisinnon, sellaisena kuin yleissopimus on muutettuna tällä pöytäkirjalla, arabian, englannin, espanjan, kiinan, ranskan ja venäjän kielellä, kuten tämän pöytäkirjan liitteestä ilmenee.

3. Asiakirjan tallettaja toimittaa kaikille valtioille oikeaksi todistetut jäljennökset tästä pöytäkirjasta sekä vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen konsolidoidun tekstin, sellaisena kuin yleissopimus on muutettuna tällä pöytäkirjalla.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Wienissä kahdentenatoista päivänä syyskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän.