21997A0618(06)

Kirjeenvaihtona tehty yhteisymmärryksen kirjaaminen tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevan kansainvälisen yhteistyön periaatteista älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen, Japanin, Australian, Kanadan ja EFTA-maiden Norjan ja Sveitsin välillä (Sveitsi) - Liite : Valmistusalan kansainvälisen yhteistyöohjelman ohjesäännöt

Virallinen lehti nro L 161 , 18/06/1997 s. 0041 - 0045


KIRJEENVAIHTONA TEHTY YHTEISYMMÄRRYKSEN KIRJAAMINEN tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevan kansainvälisen yhteistyön periaatteista älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen, Japanin, Australian, Kanadan ja EFTA-maiden Norjan ja Sveitsin välillä

A. Yhteisön kirje

Brysselissä 19. maaliskuuta 1997

Arvoisa Herra,

Viittaan neuvotteluihin tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla, jotka käytiin osanottajien, eli Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen, Japanin, Australian, Kanadan ja EFTA-maiden Norjan ja Sveitsin välillä.

Tämän kirjeen tarkoitus on IMS:ää koskevan yhteistyön periaatteista saavutetun yhteisymmärryksen kirjaaminen. Kirje täydentää kansainvälisen ohjauskomitean toteutettavuustutkimuksen lopussa vuonna 1994 kehittämiä ohjesääntöjä (Terms of Reference, ToR) ja muuttaa ToR:n VIII artiklaa ja sen lisäyksessä 2 olevaa 1.13 artiklaa, kuten jäljempänä esitetään. ToR lisäyksineen on tämän kirjeen liitteenä.

1. Tavoite

Osanottajat tukevat ja helpottavat yhteistyötä alueillaan sijaitsevien (jäsenvaltioiden alueilla sijaitsevien, kun on kysymys Euroopan yhteisöstä) yksikköjen välillä IMS:n alalla. Tämän yhteistyön tulisi taata tasapaino hyötyjen ja panosten välillä, sen tulisi olla teollisuuden kannalta merkittävää ja perustua molemminpuoliseen hyötyyn ja yhteisymmärrykseen.

2. IMS-yhteistyön tekniset aiheet

Yhteistyö kattaa alussa seuraavat viisi teknistä tutkimusalaa:

a) tuotteen elinkaareen liittyvät aiheet

b) valmistusmenetelmiin liittyvät aiheet

c) strategia-, ohjaus- ja suunnitteluvälineet

d) inhimilliset, organisaatioon liittyvät ja yhteiskunnalliset aiheet

e) virtuaali- ja verkostoyritystoimintaan liittyvät aiheet.

Myös muita IMS:n toimialaan kuuluvia aiheita voidaan tarkastella. On kuitenkin varmistettava, että uudet tekniset aiheet ovat yhteneviä osanottajien hallitusten politiikan ja teollisuuden tärkeimpien näkökohtien kanssa.

3. Yhteistyön muodot ja keinot

Yhteistyö sisältää yksiköiden osallistumisen hankkeisiin yhteisesti hyväksyttyjen kansainvälisen yhteenliittymän luomisen ja toiminnan menettelyjen mukaisesti, ja siihen voi sisältyä tieteenharjoittajien, insinöörien ja muun tarvittavan henkilöstön vierailuja, koulutusta ja vaihtoja hankkeiden menestyksekkään täytäntäntöönpanon ja päätökseen saattamisen kannalta olennaisissa tarkoituksissa.

4. Tiedon levittäminen ja hyödyntäminen

IMS:n puitteissa täytäntöön pannuista hankkeista syntyvän henkisen omaisuuden oikeuksiin (Intellectual Property Rights, IPR) sovelletaan IMS IPR-määräyksiä, jotka on esitetty ToR:n lisäyksessä 2. Tämän lisäyksen 1.13 artikla muutetaan sen seikan huomioon ottamiseksi, että Itävalta, Ruotsi ja Suomi ovat Euroopan unionin jäseniä.

5. Rahoitus

Yhteistyötoimien rahoitus riippuu varojen saatavuudesta ja osaa ottavilla alueilla sovellettavista laeista ja asetuksista, politiikoista ja ohjelmista.

Jokainen osanottaja vastaa kustannuksista, jotka osallistumisesta sille aiheutuvat.

Jokainen osanottaja osallistuu tasavertaisesti - rahoituksella tai muulla tavoin - alueiden välisen sihteeristön toiminnan täytäntöönpanoon ja kuluihin.

6. IMS:n toteuttaminen

Kansainväliseen ohjauskomiteaan (ISC) nimetyt osanottajien edustajat toimivat yhdyssiteenä ISC:n ja omien hallintoviranomaistensa tai hallitustensa välillä. Osanottajien edustajat valvovat toteuttamista IMS:n tarkoituksen, periaatteiden ja ohjelmarakenteen mukaisesti, ja heidän tehtävänään on toteutuksen helpottaminen. Heillä on lisäksi seuraavat tehtävät:

- alueellisten sihteeristöjen välisen hyvän yhteistyön edistäminen

- yhteistyön kannalta oleellisten alueellisia käytäntöjä, lakeja, asetuksia ja ohjelmia koskevien tietojen vaihto

- pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) IMS:ään osallistumisen helpottaminen suoraan ja välillisesti. Tähän sisältyisi erityisesti mahdollisuus käyttää sähköisiä välineitä yhteistyökumppanin etsimiseksi ja sähköisiä luetteloita yhteistyöstä kiinnostuneista tahoista

- uusien osanottajien hyväksymistä koskevien ISC:n suositusten esittäminen hallituksille/hallintoviranomaisille päätöksentekoa varten.

Osanottajat järjestävät, hallinnoivat tai nimeävät alueelliset sihteeristönsä. Alueellisilla sihteeristöillä on erityisesti seuraavat vastuualueet:

- hankkeiden oikea-aikaisen valinnan helpottaminen alueellisella tasolla osanottajan alueella voimassa olevien sääntöjen ja menettelytapojen mukaisesti

- yhteenliittymän muodostamisen avustaminen kyseisillä alueilla ja niiden välillä, ja

- toiminta alueellisten rakenteellisten ryhmien kanssa IMS:n mahdollistamiseksi.

7. Kesto

IMS-ohjelma kestää 10 vuotta, ja jokaisella osanottajalla on oikeus erota koska tahansa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Osanottajat tarkastelevat yhteistyönsä periaatteita viisi vuotta sen käynnistämisen jälkeen selvittääkseen, onko sitä jatkettava tai muutettava vai onko se lopetettava. Tämä korvaa ToR:n VIII artiklan.

8. IMS:n toteuttaminen Euroopasssa

Euroopan yhteisö sekä Sveitsi ja Norja pidättävät itsellään oikeuden toimia yhdessä yhtenäisenä Euroopan alueena, jota edustaa kansainvälisessä ohjauskomiteassa yhdistetty valtuuskunta ja jota tukee yhtenäinen Euroopan IMS-sihteeristö.

Euroopan yhteisön komissio antaa tarvittavan tuen alueelliselle sihteeristölleen.

Tämä kirje sekä sen hyväksyminen osanottajien toimesta täydentävät ja muuttavat ToR:ää ja kirjaavat yhteisymmärryksen IMS:ää koskevan yhteistyön periaatteista. Olisin kiitollinen, jos voisitte pikaisesti vahvistaa olevanne yhtä mieltä tästä yhteisymmärryksestä.

Euroopan yhteisön puolesta

>VIITTAUS KAAVIOON>

B. Sveitsin kirje

Bernissä 9. huhtikuuta 1997

Arvoisa Herra,

Vahvistan vastaanottaneeni seuraavan 19. maaliskuuta 1997 päivätyn kirjeenne:

"Viittaan neuvotteluihin tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla, jotka käytiin osanottajien, eli Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen, Japanin, Australian, Kanadan ja EFTA-maiden Norjan ja Sveitsin välillä.

Tämän kirjeen tarkoitus on IMS:ää koskevan yhteistyön periaatteista saavutetun yhteisymmärryksen kirjaaminen. Kirje täydentää kansainvälisen ohjauskomitean toteutettavuustutkimuksen lopussa vuonna 1994 kehittämiä ohjesääntöjä (Terms of Reference, ToR) ja muuttaa ToR:n VIII artiklaa ja sen lisäyksessä 2 olevaa 1.13 artiklaa, kuten jäljempänä esitetään. ToR lisäyksineen on tämän kirjeen liitteenä.

1. Tavoite

Osanottajat tukevat ja helpottavat yhteistyötä alueillaan sijaitsevien (jäsenvaltioiden alueilla sijaitsevien, kun on kysymys Euroopan yhteisöstä) yksikköjen välillä IMS:n alalla. Tämän yhteistyön tulisi taata tasapaino hyötyjen ja panosten välillä, sen tulisi olla teollisuuden kannalta merkittävää ja perustua molemminpuoliseen hyötyyn ja yhteisymmärrykseen.

2. IMS-yhteistyön tekniset aiheet

Yhteistyö kattaa alussa seuraavat viisi teknistä tutkimusalaa:

a) tuotteen elinkaareen liittyvät aiheet

b) valmistusmenetelmiin liittyvät aiheet

c) strategia-, ohjaus- ja suunnitteluvälineet

d) inhimilliset, organisaatioon liittyvät ja yhteiskunnalliset aiheet

e) virtuaali- ja verkostoyritystoimintaan liittyvät aiheet.

Myös muita IMS:n toimialaan kuuluvia aiheita voidaan tarkastella. On kuitenkin varmistettava, että uudet tekniset aiheet ovat yhteneviä osanottajien hallitusten politiikan ja teollisuuden tärkeimpien näkökohtien kanssa.

3. Yhteistyön muodot ja keinot

Yhteistyö sisältää yksiköiden osallistumisen hankkeisiin yhteisesti hyväksyttyjen kansainvälisen yhteenliittymän luomisen ja toiminnan menettelyjen mukaisesti, ja siihen voi sisältyä tieteenharjoittajien, insinöörien ja muun tarvittavan henkilöstön vierailuja, koulutusta ja vaihtoja hankkeiden menestyksekkään täytäntöönpanon ja päätökseen saattamisen kannalta olennaisissa tarkoituksissa.

4. Tiedon levittäminen ja hyödyntäminen

IMS:n puitteissa täytäntöön pannuista hankkeista syntyvän henkisen omaisuuden oikeuksiin (Intellectual Property Rights, IPR) sovelletaan IMS IPR-määräyksiä, jotka on esitetty ToR:n lisäyksessä 2. Tämän lisäyksen 1.13 artikla muutetaan sen seikan huomioon ottamiseksi, että Itävalta, Ruotsi ja Suomi ovat Euroopan unionin jäseniä.

5. Rahoitus

Yhteistyötoimien rahoitus riippuu varojen saatavuudesta ja osaa ottavilla alueilla sovellettavista laeista ja asetuksista, politiikoista ja ohjelmista.

Jokainen osanottaja vastaa kustannuksista, jotka osallistumisesta sille aiheutuvat.

Jokainen osanottaja osallistuu tasavertaisesti rahoituksella tai muulla tavoin alueiden välisen sihteeristön toiminnan täytäntöönpanoon ja kuluihin.

6. IMS:n toteuttaminen

Kansainväliseen ohjauskomiteaan (ISC) nimetyt osanottajien edustajat toimivat yhdyssiteenä ISC:n ja omien hallintoviranomaistensa tai hallitustensa välillä. Osanottajien edustajat valvovat toteuttamista IMS:n tarkoituksen, periaatteiden ja ohjelmarakenteen mukaisesti, ja heidän tehtävänään on toteutuksen helpottaminen. Heillä on lisäksi seuraavat tehtävät:

- alueellisten sihteeristöjen välisen hyvän yhteistyön edistäminen

- yhteistyön kannalta oleellisten alueellisia käytäntöjä, lakeja, asetuksia ja ohjelmia koskevien tietojen vaihto

- pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) IMS:ään osallistumisen helpottaminen suoraan ja välillisesti. Tähän sisältyisi erityisesti mahdollisuus käyttää sähköisiä välineitä yhteistyökumppanin etsimiseksi ja sähköisiä luetteloita yhteistyöstä kiinnostuneista tahoista

- uusien osanottajien hyväksymistä koskevien ISC:n suositusten esittäminen hallituksille/hallintoviranomaisille päätöksentekoa varten.

Osanottajat järjestävät, hallinnoivat tai nimeävät alueelliset sihteeristönsä. Alueellisilla sihteeristöillä on erityisesti seuraavat vastuualueet:

- hankkeiden oikea-aikaisen valinnan helpottaminen alueellisella tasolla osanottajan alueella voimassa olevien sääntöjen ja menettelytapojen mukaisesti

- yhteenliittymän muodostamisen avustaminen kyseisillä alueilla ja niiden välillä, ja

- toiminta alueellisten rakenteellisten ryhmien kanssa IMS:n mahdollistamiseksi.

7. Kesto

IMS-ohjelma kestää 10 vuotta, ja jokaisella osanottajalla on oikeus erota koska tahansa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Osanottajat tarkastelevat yhteistyönsä periaatteita viisi vuotta sen käynnistämisen jälkeen selvittääkseen, onko sitä jatkettava tai muutettava vai onko se lopetettava. Tämä korvaa ToR:n VIII artiklan.

8. IMS:n toteuttaminen Euroopassa

Euroopan yhteisö sekä Sveitsi ja Norja pidättävät itsellään oikeuden toimia yhdessä yhtenäisenä Euroopan alueena, jota edustaa kansainvälisessä ohjauskomiteassa yhdistetty valtuuskunta ja jota tukee yhtenäinen Euroopan IMS-sihteeristö.

Euroopan yhteisön komissio antaa tarvittavan tuen alueelliselle sihteeristölleen.

Tämä kirje sekä sen hyväksyminen osanottajien toimesta täydentävät ja muuttavat ToR:ää ja kirjaavat yhteisymmärryksen IMS:ää koskevan yhteistyön periaatteista. Olisin kiitollinen, jos voisitte pikaisesti vahvistaa olevanne yhtä mieltä tästä yhteisymmärryksestä."

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä kirjeenne sisällöstä.

Sveitsin valaliiton hallituksen puolesta

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE

VALMISTUSALAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖOHJELMAN OHJESÄÄNNÖT

I TARKOITUS

Tässä asiakirjassa esitetään älykkäiden valmistusjärjestelmien kansainvälistä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä edistämään tarkoitetun Intelligent Manufacturing System (IMS) -ohjelman ohjesäännöt. Näitä sääntöjä ei ole tarkoitettu velvoittaviksi kansallisen tai kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti.

II TAVOITTEET

IMS-ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

A. luoda nykyistä paremmat edellytykset tuotanto- ja valmistusmenetelmien kehittämiselle,

B. parantaa maailman ympäristön tilaa,

C. parantaa uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön tehokkuutta,

D. luoda uusia tuotteita ja käyttöedellytyksiä, jotka selvästi parantavat käyttäjien elämänlaatua,

E. parantaa valmistusympäristön laatua,

F. kehittää yleisesti hyväksyttävissä ja noudatettavissa oleva valmistuskulttuuri, joka helpottaa tiedon siirtoa tuleville sukupolville,

G. vastata tehokkaasti kansainvälistymisen valmistukselle asettamiin haasteisiin,

H. avata ja laajentaa maailmanlaajuisia markkinoita ja

I. edistää valmistusalan ammattitaitoa yleismaailmallisesti tekemällä sitä maailmanlaajuisesti tunnetuksi ja vakiinnuttamalla sen koulutusmuodot.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi IMS-ohjelman tulisi edistää:

A. maailmanlaajuista valmistusalan yhteistyötä suur- ja pienyritysten, käyttäjien, tavarantoimittajien, korkeakoulujen ja hallitusten välillä,

B. alan merkittävien valmistusmenetelmien parannusten kansainvälistä levitystä,

C. maailmanlaajuisten valmistussuositusten kehittämistä standardeiksi tukemalla esistandardivaiheen yhteistoimintaa,

D. valmistusprosessien kansainvälisen kehitysyhteistyön painopisteiden arviointia ja valintaa,

E. osanottajien sekä hankeyhteenliittymien jäsenten henkistä omaisuutta koskevia oikeuksia loukkaamattomien yhtenäisten ohjeiden, sääntöjen ja mallisopimusten levittämistä, ymmärtämistä ja soveltamista.

III TAUSTA

IMS-ohjelman toteutettavuustutkimukseen osallistui kuusi osanottajaa. Osanottajat ovat:

- Australia,

- Kanada,

- Euroopan yhteisö (EY),

- Euroopan vapaakauppaliiton EFTAn jäsenmaat: Itävalta, Norja, Ruotsi, Suomi ja Sveitsi,

- Japani ja

- Yhdysvallat.

EY- ja EFTA-maat toimivat yhdessä yhtenäisenä Eurooppa-alueena.

Osanottajat saattoivat toteutettavuustutkimuksen päätökseen valmistusalan kansainvälistä yhteistyötä koskevan toteutettavuustutkimuksen ohjesääntöjen mukaisesti.

Toteutettavuustutkimuksen kansainvälinen ohjauskomitea totesi loppuraportissaan, että tutkimus osoitti hyödyllisiä ja yhdenvertaisuutta edistäviä tuloksia tuottavan sekä rakenteeltaan hyödyllisen ja tasapuolisen valmistusalan kansainvälisen tutkimus- ja kehitysyhteistyöohjelman luomisen olevan mahdollista.

Toteutettavuustutkimuksen kansainvälinen ohjauskomitea suositteli loppuraportissaan IMS-ohjelman aloittamista ja teki sen hallintorakennetta ja aiheita koskevat ehdotukset samoin kuin ehdotuksen henkistä omaisuutta koskeviin oikeuksiin liittyviksi säännöiksi.

IV PERIAATTEET

Valmistus on tärkeä yleisen vaurauden luoja ja avainasemassa luotaessa vakaata perustaa talouskasvulle.

Maailmanlaajuisten markkinoiden syntyminen on nostanut huomattavasti valmistustoiminnalle asetettavia vaatimuksia.

Valmistusmenetelmien tutkimus- ja kehitystoiminnasta on tullut yhä keskeisempi valmistustoiminnan osa, ja sitä harjoitetaankin ympäri maailman.

Tehokkaasti johdetusta kansainvälisestä tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä on hyötyä valmistustoiminnan kehittämisessä.

Valmistusalan kansainvälisessä yhteistyössä olisi noudatettava seuraavia periaatteita:

A. osallistumispanokset määritetään ja yhteistyön tuloksista saatava hyöty jaetaan tasapuolisesti ja tasapainoisesti,

B. yhteistyöhankkeilla on oltava teollista merkitystä,

C. yhteistyöhankkeet toteuttavien yhteenliittymien on oltava alueiden välisiä ja maantieteellisesti kattavia,

D. yhteistyöhankkeet voivat liittyä innovaation kehittämisen kaikkiin vaiheisiin,

E. yhteistyöhankkeiden tulokset jaetaan hallitun tiedonlevityksen avulla siten, että henkistä omaisuutta koskevia oikeuksia ei loukata ja hankkeen aikana syntyneet oikeudet jakautuvat tasapuolisesti ja

F. julkisesti rahoitettuihin tai julkisia voimavaroja käyttäviin IMS-hankkeisiin ei saisi liittyä yksityistä kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehitystyötä.

V OHJELMAN ORGANISAATIO JA RAHOITUS

IMS-ohjelma on kansainvälinen yhteistyöohjelma, jonka osanoittajat pyrkivät yhdessä parantamaan teollista kilpailukykyä, ratkaisemaan valmistuksen maailmanlaajuisia ongelmia sekä kehittämään valmistusmenetelmiä ja tuotantojärjestelmiä, joista olisi hyötyä koko ihmiskunnalle. IMS-ohjelma kattaa alansa aihepiirin mahdollisimman laajasti.

A. IMS-ohjelman hallinto-organisaatio on seuraava:

1. IMS-ohjelman kansainvälinen ohjauskomitea,

2. alueiden välinen sihteeristö ja

3. alueelliset sihteeristöt.

IMS-ohjelmaan sisällytetään hankkeita, jotka ovat lisäyksessä 1 lueteltujen teknisten aiheiden mukaisia.

Hankkeiden osanottajien on noudatettava henkistä omaisuutta koskevista oikeuksista annettuja sääntöjä, jotka luetellaan lisäyksessä 2. Nämä säännöt sisältävät pakolliset vähimmäismääräykset, huomioon otettavat, ei-pakolliset määräykset sekä valinnaisia säännöksiä.

B. Hallinto-organisaation rahoitus

1. Jokainen osanottaja rahoittaa omasta osallistumisestaan koituvat kulut.

2. Jokainen osanottaja päättää itse tavasta, jolla osallistumisensa rahoittaa.

3. Jokainen osanottaja osallistuu yhtäläisesti alueiden välisen sihteeristön toimintakulujen rahoittamiseen tai kattamiseen muulla tavalla.

4. Jokainen osanottaja vastaa itse valtuuskuntansa kuluista ja mahdollisesti tarvittavista vastuusitoumuksista.

C. Hankkeiden rahoitus

1. Jokainen osanottaja rahoittaa omasta osallistumisestaan koituvat kulut.

2. Jokainen osanottaja päättää itse tavasta, jolla osallistumisensa rahoittaa.

VI HALLINTO-ORGANISAATIO

A. IMS-ohjelman kansainvälinen ohjauskomitea: IMS-ohjelmaa ohjaa kansainvälinen ohjauskomitea, jonka jäsenten on oltava valmistusalaa hyvin tuntevia osanottajien teollisuuselämän, akateemisten yhteisöjen tai julkishallinnon huomattavia edustajia. Jäsenten on kyettävä ja oltava valmiita omistamaan riittävästi aikaansa ja huomiotaan IMS-ohjelman ohjaamiseen.

1. Kokoonpano: kaksi jäsentä ja yksi tarkkailija jokaiselta osanottajalta.

Jäsenten ja tarkkailijoiden lukumäärä kasvaa sitä mukaa, kun uusia osanottajia hyväksytään jaksossa IX esitetyn menettelyn mukaisesti.

Valtuuskunnan jäsenet voivat edustaa kunkin osanottajan teollisuutta, akateemisia yhteisöjä tai julkishallintoa. Teollisuuden edustuksen toivotaan olevan merkittävä. Ainakin toisen jäsenistä on edustettava teollisuutta ja valtuuskunnan johtajan on edustettava muuta kuin julkishallintoa. Jäsenten nimityskauden tulisi olla riittävän pitkä. Tarkkailijoita voi sen sijaan vaihtaa tarpeen mukaan.

Kuhunkin IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean kokoukseen osallistuvaan valtuuskuntaan voi myös kuulua kaksi osanottajan nimeämää aluesihteeristön edustajaa.

2. IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean päätösten on oltava yksimielisiä.

3. Puheenjohtajuus: IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean puheenjohtajuus kiertää kuuden osanottajan kesken. Puheenjohtajuuskausi on kahden vuoden pituinen. Kulloinkin puheenjohtajana toimiva osanottaja vastaa alueiden välisen sihteeristön toiminnasta. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimii Kanada ja toisena Australia, joka jatkuvuuden vahvistamiseksi toimii ensimmäisen puheenjohtajakauden ajan varapuheenjohtajana. EFTA toimii puheenjohtajana kolmannen kauden ajan. Seuraavien kausien puheenjohtajuusjärjestyksestä sovitaan IMS-ohjelman kolmannen toimintavuoden aikana.

4. Tehtävät: IMS-ohjelman kansainvälinen ohjauskomitea laatii suosituksia IMS-ohjelman toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä uusista osanottajista. Se myös:

a) asettaa ohjelman yleiset suuntaviivat, valitsee sen painopisteet ja valvoo sen täytäntöönpanoa,

b) rahoittaa uusien IMS-asiakirjojen julkaisun ja hyväksyy ne,

c) muodostaa tarvittaessa väliaikaisia, esimerkiksi teknisiä ja lainopillisia, työryhmiä ja komiteoita,

d) valvoo alueiden välisen sihteeristön toimintaa,

e) edistää IMS-ohjelman sekä koko valmistusalan kansainvälistä tunnetuksi tekemistä,

f) hyväksyy hankkeita kohdan XI mukaisesti,

g) valvoo, että ohjelman alaisuudessa toteutettavat hankkeet ja työt ovat yhteneviä osanottajien sopimien ohjelman tavoitteen, periaatteiden ja rakenteen kanssa ja

h) huolehtii tiedonkulusta IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean, alueiden välisen sihteeristön ja alueellisten sihteeristöjen sekä hankeyhteenliittymien jäsenten välillä.

B. Alueiden välinen sihteeristö: IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean puheenjohtajana kulloinkin toimiva osanottaja vastaa alueiden välisen sihteeristön toiminnasta.

Alueiden välinen sihteeristö vastaa:

1. alueiden välisiin ehdotuksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä,

2. IMS-kokousasiakirjojen sekä muiden asiakirjojen ylläpidosta ja jakelusta,

3. alueiden välisen tiedotustoiminnan käytännön järjestelyistä IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean johdolla,

4. uusien ja mahdollisten osanottajien koulutuksesta,

5. tiedon levityksestä hankkeiden aikana ja niiden päättyessä,

6. alueiden välisten yhteenliittymien muodostamisessa tarvittavasta avusta ja

7. IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean tilaamien selvitysten ja töiden järjestämisestä ja toteuttamisesta.

C. Alueelliset sihteeristöt: Kunkin osanottajan hallitukset ja/tai hallintoviranomaiset sekä julkiset järjestöt muodostavat alueellisen sihteeristön sekä ohjaavat sen toimintaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

IMS-ohjelman toteutuksen helpottamiseksi alueellisten sihteeristöjen on vastattava:

1. alueiden välisiin ehdotuksiin liittyvistä alueiden sisäisistä käytännön järjestelyistä,

2. IMS-kokousasiakirjojen sekä muiden asiakirjojen ylläpidosta ja jakelusta omilla alueillaan,

3. alueellisten kokousten ja tapahtumien käytännön järjestelyistä,

4. tiedon levityksestä omilla alueillaan hankkeiden aikana ja niiden päättyessä,

5. alueiden välisten yhteenliittymien muodostamisessa tarvittavasta avusta,

6. IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean kokouksiin osallistuvien alueellisten valtuuskuntien avustamisesta,

7. alueellisten valintojen ja seurantatoimien käytännön järjestelyistä ja

8. yhteistyöstä omalla alueellaan IMS-ohjelman edistämiseksi.

VII IMS-OHJELMAN ALOITTAMINEN

IMS-ohjelma alkaa, kun:

1. kukin osanottaja on ratifioinut IMS-ohjelman ohjesäännöt,

2. IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean jäsenet on nimitetty ja

3. alueelliset sihteeristöt on nimetty.

VIII IMS-OHJELMAN PÄÄTTÄMINEN

IMS-ohjelma päättyy sovitun aloituspäivänsä kymmenentenä vuosipäivänä, elleivät osanottajien hallitukset ja/tai hallintoviranomaiset ohjelman seitsemäntenä toimintavuotena päätä toisin.

IX UUSIEN OSANOTTAJIEN HYVÄKSYMINEN

A. Ehdokasalueen hallituksen ja/tai hallintoviranomaisten on sitouduttava noudattamaan IMS-ohjelman viitesääntöjä.

B. Ehdokasalueen ratifioitua IMS-ohjelman ohjesäännöt sen edustajat voivat osallistua yhteenliittymiin muiden kumppanien suostumuksella. Ehdokasalueen soveltuvuuden arvioimiseksi sen edustajien toimintaa on seurattava huolellisesti sopivan pituisen ajan.

C. Koeajan (mahdollisesti muutamien vuosien) jälkeen hallitukset ja/tai hallintoviranomaiset tekevät IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean suosituksen perusteella päätöksen ehdokasalueen hyväksymisestä tai hylkäämisestä IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean jäseneksi.

X YHTEENLIITTYMIEN MUODOSTAMINEN

Alueelliset sihteeristöt avustavat yhdessä alueiden välisen sihteeristön kanssa IMS-hankkeiden työyhteenliittymien muodostamisessa.

A. Yhteenliittymän muodostamisopas

Alueelliset sihteeristöt ja alueiden välinen sihteeristö laativat yhdessä IMS-ohjelman viitesääntöjen pohjalta oppaan, jossa kuvataan

- ohjelman hallinto-organisaatio,

- toimintarunko ja tavoitteet,

- hankkeen ja yhteenliittymän valintaa koskevat vaatimukset,

- käsiteltävät aiheet ja

- hankkeiden arviointi- ja valintamenettely sekä valintaperusteet.

B. Kansainvälinen koordinoija

Jokainen yhteenliittymä valitsee keskuudestaan kansainvälisen koordinoijan. Koordinoijan on oltava teollisuusyritys, joka on osoittanut kykenevänsä ohjaamaan monimuotoisia kansainvälisiä hankkeita ja jonka voimavarat ovat riittävät IMS-hankkeen päätökseen saattamiseksi. Koordinoijan tehtävät ovat seuraavat:

1. yhteenliittymän muodostamisen koordinointi,

2. yksityiskohtaisen hanke-ehdotuksen ja yhteistyösopimuksen valmistelun ohjaaminen,

3. toimiminen ensisijaisena yhteydenpitäjänä kaikessa viestinnässä yhteenliittymän ja IMS-ohjelman kansainvälisen ohjauskomitean sekä alueiden välisen sihteeristön välillä,

4. hankkeen onnistuneen toteuttamisen edistäminen ja

5. hankkeen seurannan valmistelun ja tiedon levityksen koordinointi.

C. Luettelo yhteistyöstä kiinnostuneista

Alueellinen sihteeristö jakaa alueensa mahdollisia hankekumppaneita edustaville teollisille, akateemisille ja julkisille tahoille yhteenliittymän muodostamisoppaan, tiedot alueellisista rahoitusmahdollisuuksista sekä alueellisen IMS-ohjelmakalenterin. Se laatii luettelon alueensa IMS-yhteistyöstä kiinnostuneista yrityksistä ja laitoksista. Luettelosta on käytävä ilmi näiden kiinnostuksen alat ja kyvyt.

D. Yhteistyöehdokasluetteloiden vaihto

Alueelliset sihteeristöt pitävät luettelot yhteistyöstä kiinnostuneista ajan tasalla ja välittävät ne toisilleen alueiden välisen sihteeristön kautta. Ne ottavat vastaan muiden alueiden luetteloita yhteistyöehdokkaista ja välittävät niiden tiedot oman alueensa vastaavista aiheista kiinnostuneille yrityksille ja laitoksille. Alueelliset sihteeristöt edistävät eri alueiden yritysten ja laitosten kanssakäymistä ja yhteenliittymien muodostamista.

E. Hanke-ehdotusten vaihto

Yhteistyöstä kiinnostunut yritys tai laitos voi jättää alueensa sihteeristöön alustavia hanke-ehdotuksia kansainvälisen yhteenliittymän muodostamista varten.

Alueellinen sihteeristö välittää alustavat hanke-ehdotukset kaikille samoista aiheista kiinnostuneille. Nämä voivat tietojen perusteella ryhtyä toimiin kansainvälisen yhteenliittymän muodostamiseksi.

XI HANKKEIDEN ARVIOINTI, VALINTA JA SEURANTA

Hanke-ehdotusten on oltava näissä ohjesäännöissä määriteltyjen IMS-ohjelman periaatteiden, rakenteen ja henkistä omaisuutta koskevista oikeuksista annettujen sääntöjen mukaisia.

A. Hankkeen valintaperusteet

1. Teollinen merkitys.

2. Aiheen vastaavuus liitteessä 1 lueteltujen aiheiden kanssa. IMS-ohjelman kansainvälinen ohjauskomitea voi ajoittain muuttaa aiheluettelon sisältöä.

3. Tieteellinen ja tekninen laatu.

4. Soveltamis- ja kaupallistamismahdollisuudet.

5. Yhteensopivuus liitteessä 2 mainittujen henkistä omaisuutta koskeviin oikeuksiin liittyvien sääntöjen kanssa. IMS-ohjelman kansainvälinen ohjauskomitea voi ajoittain muuttaa näitä sääntöjä.

6. Lisäarvo.

B. Yhteenliittymän valintaperusteet

1. Alueidenvälisyys

Yhteenliittymään on kuuluttava jäseniä ainakin kolmelta alueelta.

2. Osallistumispanosten ja hyödyn jaon tasapuolisuus

Yhteenliittymän jäsenten tulee osoittaa, että niiden osallistumispanokset ja osuudet saavutettavasta hyödystä jakautuvat tasapainoisesti ja tasapuolisesti. Jotta arviointi olisi mahdollista, kunkin jäsenen ja ryhmän osallistumispanokset tulisi arvottaa ja eritellä tyypeittäin (näihin tulee sisällyttää myös muut kuin suorat rahalliset panokset, kuten laitteistojen ja tilojen, henkilöstön, lähdeaineistojen tai teknisen osaamisen tai täydentävän henkisen omaisuuden käytettäväksi asettaminen).

3. Alueiden välinen johto

Alueiden välisen yhteenliittymän on valittava itselleen kansainvälinen koordinoija.

4. Tulosten levittäminen

Yhteenliittymän tulee esittää hankkeen tulosten levittämissuunnitelma. Levittämiseen on sisällyttävä IMS-yhteenliittymän muodostamisesta ja johtamisesta saadut kokemukset sekä henkistä omaisuutta koskevista oikeuksista annettujen sääntöjen sallimat omistusoikeuksien ulkopuoliset tekniset tulokset.

C. Hankkeen arviointi

Ehdotuksen hyväksymismenettely on kolmivaiheinen:

1. Hanketiivistelmän arviointi

Yhteenliittymän on laadittava tiivistelmä suunnitellun tutkimuksen sisällöstä. Tiivistelmä toimitetaan alueellisille sihteeristöille, jotka arvioivat sen alueensa näkökulmasta. Kunkin alueen valtuuskunta antaa tiivistelmästä suosituksensa IMS-ohjelman kansainväliselle ohjauskomitealle. Ellei ehdotusta hyväksytä, sen tekijöille annetaan tieto hylkäämisen syistä.

2. Yksityiskohtaisen hanke-ehdotuksen arviointi

Yhteenliittymän on laadittava lopullinen, määrämuotoinen ehdotus ja jätettävä se kaikkien jäsentensä alueiden arvioitavaksi yksityiskohdittain. Lopulliseen ehdotukseen on sisällyttävä jokaisen jäsenen sitoumus noudattaa IMS-ohjelman periaatteita, rakennetta ja henkistä omaisuutta koskevia sääntöjä sekä allekirjoitettu yhteistyösopimus, joka sisältää henkistä omaisuutta koskeviin oikeuksiin liittyvät määräykset.

3. Lopullinen hyväksyntä

IMS-ohjelman kansainvälinen ohjauskomitea päättää hanke-ehdotuksen lopullisesta hyväksymisestä ehdotusten ja alueiden suositusten perusteella.

D. Hankkeen seuranta

IMS-ohjelman kansainvälinen ohjauskomitea valvoo ja seuraa ohjelman kehitystä säännöllisesti. Tätä tarkoitusta varten kukin yhteenliittymä toimittaa IMS-ohjelman kansainväliselle ohjauskomitealle määrämuotoisen vuosikertomuksen.

Alueet voivat tarkistaa omien yhteenliittymäjäsentensä edistymisen aina halutessaan.

XII PIENTEN JA KESKISUURTEN (PK-) YRITYSTEN, KORKEAKOULUJEN JA VALTIOLLISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN ASEMA IMS-OHJELMASSA

Sekä kukin osanottaja että IMS-ohjelman kansainvälinen ohjauskomitea kehittävät järjestelmiä, jotka tekevät mahdolliseksi pk-yritysten suoran ja epäsuoran osallistumisen IMS-ohjelmaan. Tämän lisäksi kaikkien alueiden tulisi harkita seuraavia toimenpiteitä:

A. Selkeiden ja perinpohjaisten henkistä omaisuutta koskevien ohjeiden laatiminen.

B. Alueen lakeihin ja tapoihin sisältyvien rajoitteiden kartoitus sekä niiden käytännön vaikutusten selvittäminen.

C. Perusneuvontapalveluiden järjestäminen.

D. Erityisesti pk-yritysten tarpeisiin sovelletun sähköisen yhteistyökumppanin etsintäpalvelun luominen.

E. Yhteistyömahdollisuuksia jo perustettujen tai perusteilla olevien yhteenliittymien kanssa etsivien pk-yritysten tietojen kerääminen sähköiseen rekisteriin.

F. IMS-hankkeista saatujen kokemusten jatkuva kerääminen "case"-kokoelmaksi, jota hanketyöryhmät kartuttavat.

G. Eri pk-aloille suunnattujen tiedonlevitystapahtumien järjestäminen.

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja ohjelman kehittyessä olisikin jatkuvasti tutkittava pk-yritysten osallistumista ja arvioitava niiden tulevia tarpeita.

Edellä esitettyjä keinoja voi käyttää myös edistämään korkeakoulujen ja valtiollisten tutkimuslaitosten osallistumista IMS-hankkeisiin. Korkeakoulujen asema on tärkeä myös tutkimuksissa saatujen tulosten välittämisessä seuraavalle toimijasukupolvelle.

XIII TULOSTEN LEVITTÄMINEN

Tiedonlevitys on äärimmäisen tärkeää myös IMS-ohjelmassa. Siinä on kuitenkin noudatettava liitteessä 2 annettuja henkistä omaisuutta koskevia sääntöjä. Tämä koskee myös hankkeiden teknisten välitulosten ja lopullisten tulosten levitystä.

Tiedonlevitys kattaa hanketason, alueellisen ja alueiden välisen tason. Tiedonlevityskeinoja voivat olla muun muassa kirjalliset raportit, kansainväliset konferenssit ja tieteelliset julkaisut.

Lisäys 1

ITC:n EHDOTUS TÄYSIMITTAISEN IMS-OHJELMAN AIHEIKSI

Tämän aiherungon tarkoitus on rohkaista mahdollisia ehdokkaita kehittämään hankkeita, joiden toteutukselle kansainvälisestä yhteistyöstä on selvää hyötyä. Sellaiset hankkeet, joiden hanke-ehdotuksessa voidaan osoittaa kansainvälisen yhteistyön olevan alueellista toimintaa parempi ratkaisu, olisi asetettava etusijalle.

1. Tuotteiden elinkaareen liittyvät aiheet

- Valmistusjärjestelmien uudet mallit

Näistä esimerkkejä ovat muun muassa "agile manufacturing", "fractal factory", "bionic manufacturing" ja "holistic enterprise integration".

- Älykkäiden viestintäverkkojen soveltaminen valmistuksen tietojenkäsittelyyn

Jotta maailmanlaajuisen hankinta- ja jakeluverkoston toiminta ja vaikutukset olisivat hallittavissa, tietoverkkoja, tiedonhallintasovelluksia ja -välineitä on kehitettävä.

- Ympäristönsuojelu, energian ja raaka-aineiden säästävä käyttö

Ympäristöä, energian ja raaka-aineiden käyttöä koskevista kysymyksistä on tullut niin monitahoisia, että niiden käsitteleminen edellyttää useiden alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Olosuhteet maailman eri puolilla vaihtelevat suuresti, ja valmistusympäristön suojeluratkaisujen tarkastelukulmia ja arviointiperusteita on tämän vuoksi tarpeen yhtenäistää.

- Kierrätys ja uudelleenkäyttö

Toistaiseksi on lähes mahdotonta kierrättää tuotteita alueelta toiselle. Ajan mittaan tämä saattaa haitata vakavasti alueiden välistä vapaakauppaa. Tämän vuoksi IMS-ohjelmassa tulisi kehittää myös maailmanlaajuisesti hyväksyttäviä kierrätysperiaatteita ja -tapoja.

- Taloudelliset arviointimenetelmät

Valmistusalan tutkijoiden ponnisteluista huolimatta uudentyyppisiä ongelmia syntyy nopeammin kuin ongelmanratkaisumenetelmiä pystytään kehittämään ja soveltamaan käytäntöön. Usein tähän on syynä uusien valmistusjärjestelmien verotuksen ja taloudellisen arvioinnin epäyhtenäisyys. IMS-ohjelmaan tulisikin sisältyä hankkeita, joissa päämääränä on valmistusjärjestelmien selkeiden taloudellisten tarkastelu- ja arviointimenetelmien kehittäminen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi valmistusmenetelmien arvioinnissa.

2. Valmistusmenetelmien kehittämiseen liittyvät aiheet

Muuttuvat vaatimukset, työmäärän ja raaka-aineiden tarpeen pienentäminen ja työolojen parantaminen edellyttävät nopeita ratkaisuja. Tähän liittyvät seuraavat aiheet:

- Ympäristövaikutukset minimoivat puhtaat valmistusmenetelmät

Järjestelmät, joissa päästöt on minimoitu.

Järjestelmät, joissa jätteet on minimoitu.

Tuotantolaitosten elinkaarianalyysi.

- Energiaa säästävät valmistusmenetelmät

Energian kulutuksen minimoiminen.

Energian tarvetta vähentävät kierrättävät prosessit.

Energiansäästömoduulit.

Energiaa säästävät tuotannonohjaustekniikat.

- Valmistusmenetelmiin liittyvät innovaatiot

Pikamallinnusmenetelmistä (Rapid Prototyping Methods) johdetut uusien tuotteiden kehittelymenetelmät.

Työolojen, tuotteiden ja raaka-aineiden muutoksiin joustavasti mukautuvat valmistusmenetelmät.

- Tuotantojärjestelmien osien muunnettavuuden ja itsenäisyyden parantaminen

Avoimet jaetut järjestelmät ja niiden osat, joita voi käyttää miehittämättömissä, työvoimavaltaisissa sekä sekajärjestelmissä ja jotka voi sopeuttaa tuotteiden ja materiaalien muutoksiin.

- Valmistuksen eri osatekijöiden ja toimintojen yhteentoimivuuden parantaminen

Rajatuista alueista koostuva valmistusinfrastruktuuri.

Toisiinsa kytketyt tietojärjestelmät (esimerkiksi moduulien etätunnistus).

3. Johtamis-, ohjaus- ja suunnitteluvälineiden kehittämiseen liittyvät aiheet

Teollinen tuotanto on osa maailmantaloutta. Raaka-ainelähteiden ja jalostuspaikkojen maantieteellistä sijaintia koskevat strategiset päätökset saavat yhä enemmän merkitystä maailmassa, josta on muotoutumassa yksi ainoa markkina-alue.

Linja- ja hierarkiset rakenteet ovat yhä yleisiä teollisessa tuotannossa. Muutos kohti muunlaisten rakennemallien soveltamista on kuitenkin meneillään, mikä aiheuttaa tuntuvia muutoksia organisaatioihin, järjestelmiin ja työtapoihin. Muutoksen edellyttämien uusien tuotantostrategioiden määrittämiseksi sekä liikkeenjohto- ja työmenetelmien kehittämiseksi tarvitaan metodologisia tutkimuksia ja uusia välineitä.

Kaupallisen prosessin uudelleenmuokkausta varten on luotava menetelmiä ja työkaluja. Tuotantostrategioiden analysointiin ja kehittämiseen tarvitaan uusia mallinnustyökaluja.

Virtuaali- ja verkostoyritysympäristössä tarvitaan suunnittelumenetelmiä ja -työkaluja.

4. Inhimilliset, organisaatioon liittyvät yhteiskunnalliset aiheet

- Valmistustoiminnan julkisen kuvan kehittämis- ja edistämishankkeet

Tuotantoinsinöörit sijoittuvat yleisesti insinöörien palkka-asteikon alapäähän, eikä alan arvostus ole erityisen suuri. Tämän vuoksi ITC ottaa huomioon myös vahvojen, maailmanlaajuisesti tunnustettujen ammatillisten yhdistysten ja koulutuslaitosten kehittämishankkeet, joilla pyritään lisäämään alan tuntemusta ja arvostusta. Näihin ehdotuksiin sisältyy kansainvälisten valmistusalan edistämisjärjestöjen perustaminen.

- Ammattikunnan koulutuksen tehostaminen

Akateemisessa koulutuksessa korostetaan usein teoriaa käytäntöön soveltamisen kustannuksella. Peruskoulutuksessa ei lisäksi aina ole osattu ottaa riittävästi huomioon teollisuuden tarpeita, minkä seurauksena valmistuneiden insinöörien taidot ovat usein puutteellisia. Tämä taas on heijastunut joidenkin teollisuudenhaarojen kykenemättömyytenä muokata innovaatioista menestyviä tuotteita. Teollisuuden ja koulutuslaitosten tulisikin lähestyä toisiaan ja tarkistaa tavoitteidensa tärkeysjärjestystä. Organisaatiomuutosten seurauksena yritysten itse järjestämä koulutus muuttuu jatkuvaksi prosessiksi, joka tähtää työntekijöiden taitojen pitämiseen ajan tasalla sekä heidän valmiuksiensa parantamiseen. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä kaikissa järjestelmissä.

- Itsenäiset ulkomaantoimipisteet (täydentävien kaupallisten toimintojen sijoittaminen tytäryhtiöihin)

Ulkomaantoimipisteitä perustamalla on yleensä pyritty kasvattamaan markkinaosuutta ja pienentämään valmistuskustannuksia ulkomailla toimivan henkilöstön kehittämiseen on kiinnitetty vähemmän huomiota. Ulkomaantoimipisteiden itsenäisyyden vahvistaminen on kuitenkin usein eduksi, sillä silloin ne pystyvät reagoimaan joustavammin alueensa muuttuviin olosuhteisiin. Itsenäisyyden lisääminen on myös sopusoinnussa organisaatioiden hajauttamis-, vastuunjako- ja hierarkioidenmataloittamisperiaatteiden kanssa. Tämän lisäksi se tukee toimipisteen sijoitusalueen paikallista kehitystä ja edistää IMS-ohjelman tavoitteiden mukaisesti valmistustietouden leviämistä.

- Yritysten tietopankit: tiedon säilyttäminen, kehittäminen ja käyttäminen

Teollisuusyritysten tietolähteet ovat usein hajallaan ja tiedot vaikeasti löydettävissä. "Oppiva organisaatio" on malli, jonka avulla tiedot voidaan järjestää rakenteeksi, jota on mahdollista käyttää tehokkaasti hyödyksi päätöksenteossa. Tietomallien kehittäminen ja soveltaminen tarjoaa merkittävän kentän IMS-hankkeille.

- Uusien tuotantoparadigmojen tehokkuuden arviointiperusteet

Uusien tuotantoparadigmojen on osoittauduttava tehokkuudeltaan entisiä paremmiksi, kun tarkasteluperusteina ovat kustannukset, laatu, jakelu ja joustavuus. Näistä ensimmäiset kolme ovat massatuotannossa yleisesti käytettyjä tehokkuuskriteerejä, kun taas joustavuus on uuden paradigmatuotannon avainkäsite. Uusien paradigmojen hyväksymisen edistämiseksi tehokkuuden arviointitapoja olisi kehitettävä.

5. Virtuaali- ja verkostoyritystoimintaan liittyvät aiheet

Verkostoyritystoiminnalla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa yritys käyttää markkinoiden vaatimusten mukaisesti ulkopuolisia palveluita omistamatta niitä itse. Vaikka yritysten keskittyminen pääosaamisalueisiinsa tekee mahdolliseksi yhä vaikuttavammat saavutukset, tuotteiden ja palveluiden toimittaminen asiakkaille edellyttää asiantuntemusten yhdistämistä. Jatkuvasti muuttuvilla markkinoilla myös voimavarayhdistelmän on muututtava. Verkostoyritystoiminta, joka periaatteessa on rajattomasti mukautettavissa oleva tuotantovoimavara, on tässä mielessä ihanteelinen vaihtoehto. Malli on sovellettavissa suuriinkin yrityksiin, kun ne yhä yleisemmin muuntuvat pienemmistä yksiköistä koostuviksi.

Verkostoyritystoiminta edellyttää edistyneiden tiedonsiirto- ja tietokantatekniikkojen hyväksikäyttöä. Suurimmat haasteet liittyvät kuitenkin organisaatiokysymyksiin.

Aiheeseen liittyviä kehittämis- ja tutkimuskohteita ovat muun muassa seuraavat:

- Verkostoyrityksen koko arvoketjun kattavan tiedonsiirron ja logistiikan määrittely- ja tukimenetelmät.

- Arvoketjussa suunnitteluyhteistyötä tukevat rakenteet (kaupalliset, toiminnalliset ja tekniset), esimerkiksi yhteissuunnittelu yritysverkosten eri osien kesken.

- Kulujen, vastuiden, riskien ja tuloksen jakamisperiaatteet ja -menetelmät verkostoyrityksessä.

- Verkostoyrityksen itsenäisten yksiköiden välinen yhteistyö.

Lisäys 2

TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEIDEN HENKISTÄ OMAISUUTTA KOSKEVIIN OIKEUKSIIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖT

Tavoitteet

Nämä säännöt sisältävät pakolliset määräykset, joita Intelligent Manufacturing Systems (IMS) -ohjelman hankkeisiin osallistuvien kumppanien on noudatettava, sekä suositeltavat periaatteet. Määräysten tavoitteena on taata IMS-ohjelman hankkeissa hyödyksi käytettävää ja syntyvää henkistä omaisuutta koskevat oikeudet sekä varmistaa, että:

a) osanottajien osallistumispanokset hankkeissa ja hankkeista saatu hyöty jaetaan tasapainoisesti ja tasapuolisesti,

b) kumppanien joustavan kanssakäymisen edellyttämä toiminnanvapaus sekä hankkeiden väliset ja kumppanien väliset menettelyjen yhtenäisyysvaatimukset ovat tasapainossa ja

c) kumppanit jakavat tutkimuksen tulokset tasapuolisesti tavalla, joka suojaa yhteistyön aikana hyödyksi käytettyä ja syntynyttä henkistä omaisuutta.

1 artikla Määritelmät

1.1. Tilitys. Minkä tahansa hyvityksen, kuten tekijänoikeuskorvauksen tai käyttölupamaksun, jakaminen kahden kumppanin kesken, kun toinen kumppaneista ilmaisee tai siirtää yksin tai yhteisesti omistamaansa uutta tietoa kolmannelle osapuolelle tai myöntää kolmannelle osapuolelle siihen käyttöluvan.

1.2. Sidos. Mikä tahansa oikeudellinen objekti, jonka jokin kumppani omistaa tai jota se hallitsee suoraan tai epäsuorasti tai joka omistaa tai hallitsee suoraan tai epäsuorasti jotakuta kumppania tai joka on saman omistus- tai hallintasuhteen alainen kuin jokin kumppani. Valtiollinen yhteisomistus- tai yhteishallintasuhde ei yksin synnytä sidosta.

Omistus tai hallinta on olemassa suoraan tai epäsuorasti seuraavissa tapauksissa:

a) yli 50 %:n omistus liikkeelle lasketusta omasta osakepääomasta tai

b) yli 50 %:n omistus osakkeista, jotka oikeuttavat äänestämään valittaessa johtavassa asemassa olevia henkilöitä, tai oikeus muulla tavoin valita tai nimittää johtavassa asemassa olevia henkilöitä tai enemmistöäänivalta tai

c) 50 %:n omistus osakkeista ja sopimuksellinen oikeus valvoa yrityksen johtamista ja toimintaa.

1.3. Taustatieto. Taustatietoa koskevia oikeuksia lukuun ottamatta kaikki kumppanin tai sen sidoksen omistamat tai hallitsemat tiedot ja henkistä omaisuutta koskevat oikeudet, jotka eivät ole uutta tietoa.

1.4. Taustatietoa koskevat oikeudet. Muuta kuin uutta tietoa olevat kumppanin tai sen sidoksien omistamat tai hallitsemat patentit, malli- ja hyödyllisyysmallioikeudet sekä näiden julkiseksi tulleet hakemukset, joita koskeva käyttölupa on tarpeen hankkeen toteuttamiseksi tai uuden tiedon kaupalliseksi hyödyntämiseksi.

1.5. Luottamuksellinen tieto. Kaikki tieto, joka on luottamuksellista lain tai kirjallisen luottamuksellisuussopimuksen perusteella ja joka ei ole yleisesti saatavissa.

1.6. Yhteenliittymä. Yhteenliittymän muodostaa vähintään kolme ryhmää, jotka ovat sopineet toteuttavansa yhdessä hankkeen.

1.7. Yhteistyösopimus. Yhteenliittymän kumppanien laatima sopimus tai sopimukset hankkeen toteuttamiseksi.

1.8. Uusi tieto. Hankkeen aikana luotu, keksitty tai kehitetty tieto ja henkistä omaisuutta koskevat oikeudet.

1.9. Ryhmä. Osanottajan yhdeltä maantieteelliseltä alueelta tulevat hankkeen kumppanit.

1.10. IMS-ohjelma. Intelligent Manufacturing Systems -ohjelma.

1.11. Henkistä omaisuutta koskevat oikeudet. Maailman henkisen omaisuuden järjestön perustavan yleissopimuksen (1) (Tukholma, 14.7.1967) 2 artiklan viii kohdassa määritetyt oikeudet tavara- ja palvelumerkkeihin, kaupallisiin nimiin ja alkuperää osoittaviin merkintöihin liittyviä oikeuksia lukuun ottamatta.

1.12. Yleishyödyllinen yhteisö. Julkis- tai yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, joka ei toiminnassaan tavoittele taloudellista hyötyä ja joka ei itse käytä uutta tietoa kaupallisesti hyödyksi.

1.13. Osanottaja. Australia, Kanada, EY, ohjelmaan osallistuva EFTA-maiden ryhmä (Itävalta, Norja, Ruotsi, Suomi ja Sveitsi), Japani ja Yhdysvallat sekä muut maat ja maantieteelliset alueet, jotka voidaan hyväksyä IMS-ohjelmaan osanottajien sopimalla tavalla.

1.14. Kumppani. Oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö, joka on tiettyä hanketta koskevan yhteistyösopimuksen kumppani.

1.15. Hanke. IMS-ohjelman alainen yhteenliittymän toteuttama tutkimus- ja kehityshanke.

1.16. Tiivistelmä. Tiivistelmä, jossa esitetään hankkeen asema, tavoitteet ja tulokset, mutta joka ei sisällä luottamuksellista tietoa.

2 artikla Pakolliset määräykset

Jokaiseen yhteistyösopimukseen on sisällytettävä tämän artiklan 2.1-2.13 kohdan kanssa täysin yhdenmukaiset ehdot ja edellytykset. Yhteistyösopimuksissa on käytettävä tämän asiakirjan 1 artiklassa määriteltyjä käsitteitä.

Jos hankkeeseen tai kumppaniehdokkaaseen tai tämän sidoksiin kohdistuu lakien tai sopimusten perusteella viranomaisvaatimuksia, jotka vaikuttavat yhteistyösopimuksen mukaisiin oikeuksiin ja velvoitteisiin, kumppaniehdokkaan on tehtävä selkoa tiedossaan olevista vaatimuksista muille kumppaneille ennen yhteistyösopimuksen allekirjoittamista. Jos hankkeeseen kohdistuu viranomaisvaatimuksia, kumppanien on varmistettava, että uuden tiedon omistamista, käyttöä, ilmaisemista ja käyttölupien myöntämistä koskevat ehdot ovat näiden pakollisten määräysten mukaiset.

Kumppanit antavat hankkeen alussa toisilleen lyhyen selvityksen niistä sidoksistaan, jotka ovat yhteydessä hankkeen toteuttamiseen, samoin kuin näiden sidosten muutoksista hankkeen aikana. Yhteistyösopimukseen liittymisen yhteydessä sekä mahdollisten uusien sidosten syntyessä kumppanit voivat päättää yhteistyösopimuksen ehtojen sallimissa rajoissa, koskevatko näiden määräysten mukaiset oikeudet ja velvoitteet myös sidoksia.

Kirjalliset sopimukset

2.1. Kumppanit laativat ja allekirjoittavat kirjallisen, tämän asiakirjan kanssa sopusoinnussa olevan yhteistyösopimuksen, joka ohjaa hankkeen toteuttamista.

Omistussuhteet

2.2. Uuden tiedon omistaa se kumppani yksin tai ne kumppanit yhteisesti, jotka ovat sen luoneet.

2.3. Kumppani, joka omistaa yksin uutta tietoa, voi ilmaista sen kolmannelle osapuolelle tai myöntää siihen muun kuin yksinoikeudellisen käyttöluvan ilman tilitysvelvollisuutta muille kumppaneille.

2.4. Kumppani, joka omistaa yhteisesti uuttta tietoa, voi ilmaista sen kolmannelle osapuolelle tai myöntää siihen muun kuin yksinoikeudellisen käyttöluvan ilman muiden kumppanien suostumusta ja ilman, että näitä kohtaan syntyisi tilitysvelvollisuus, paitsi jos yhteistyösopimuksessa toisin määrätään.

2.5. Kumppani voi siirtää yksin omistamansa oikeuden tai omistusoikeusosuutensa taustatietoon, taustatietoa koskeviin oikeuksiin ja uuteen tietoon kolmannelle osapuolelle ilman muiden kumppanien suostumusta ja ilman, että näitä kohtaan syntyisi tilitysvelvollisuus.

Kumppanin, joka siirtää taustatietoa koskeviin oikeuksiin tai uuteen tietoon liittyviä omistusoikeuksiaan kolmannelle osapuolelle, on sidottava siirrot yhteistyösopimukseen ja vaadittava jokaiselta siirron vastaanottajalta kirjallinen sitoumus siitä, että tämä täyttää yhteistyösopimuksen perusteella siirrettyihin oikeuksiin liittyvät velvoitteet.

Tietojen levittäminen

2.6. Kaikki IMS-hankkeissa toimivat kumppanit ja IMS-ohjelman komiteat voivat tutustua hankkeiden tiivistelmiin.

2.7. Yhteenliittymä laatii hankkeen päätyttyä julkisen kertomuksen, joka sisältää hankkeen tiivistelmän.

Käyttöluvat

Uusi tieto

2.8. Kukin kumppani sidoksineen voi käyttää uutta tietoa korvauksetta tutkimukseen ja kehitystyöhön sekä kaupallisesti. Kaupallisessa käytössä uuteen tietoon on käyttö-, valmistus-, valmistuttamis-, myynti- ja tuontioikeus. Erikoistapauksissa kumppanit voivat kuitenkin sopia yhteistyösopimuksessa,

a) että kumppanina olevan yleishyödyllisen yhteisön omistaessa yksin uutta tietoa tämän tiedon kaupallisesta käytöstä maksetaan korvaus kyseiselle yhteisölle ja

b) että kumppanina olevan yleishyödyllisen yhteisön omistaessa uutta tietoa yhteisesti tämän tiedon kaupallisesta käytöstä maksetaan korvaus kyseiselle yhteisölle. Korvausten on kuitenkin oltava pieniä, eivätkä ne saa loukata IMS-ohjelman osallistumispanosten ja hyödyn jakamisessa noudatettavaa oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden periaatetta.

2.9. Kumppani ja sen sidokset, jotka eivät omista uutta tietoa, eivät saa ilmaista sitä kolmannelle osapuolelle tai luovuttaa siihen saamaansa käyttölupaa edelleen. Kaikki kumppanit ja niiden sidokset voivat kuitenkin normaalin liiketoiminnann yhteydessä

a) ilmaista uusia tietoja luottamuksellisesti, jos se on tarpeen tuotteiden valmistamiseksi, valmistuttamiseksi, tuomiseksi tai myymiseksi,

b) luovuttaa edelleen uutta tietoa sisältävään konekieliseen tietokoneohjelmaan saamansa käyttöluvan,

c) tarjota ja toimittaa tuotteita tai palveluita, joihin luonnostaan sisältyy uutta tietoa.

Taustatieto

2.10. Hankkeen kumppani voi halutessaan luovuttaa muille kumppaneille omistamaansa taustatietoa tai käyttöluvan siihen, mutta ei ole velvollinen tekemään sitä.

2.11. Kumppani ja sen sidokset saavat ilman erillistä rahallista tai muuta korvausta käyttää toisen kumppanin tai sen sidosten taustatietoa koskevia oikeuksia ainoastaan hankkeen sisäisessä tutkimus- ja kehitystyössä.

2.12. Kumppanin tai sen sidoksen on myönnettävä tavanomaisin kaupallisin ehdoin toisille kumppaneille tai niiden sidoksille käyttölupa omistamiinsa taustatietoa koskeviin oikeuksiin, jos uuden tiedon kaupallinen hyödyntäminen tätä edellyttää, paitsi

a) jos oikeudet omistavaa kumppania tai sen sidosta koskeva laki- tai sopimusvelvoite, joka on syntynyt ennen yhteistyösopimuksen allekirjoittamista, tämän estää. Velvoitteen alaiset taustatietoa koskevat oikeudet on lisäksi yksilöitävä yhteistyösopimuksessa,

b) jos kumppanit poikkeuksellisesti sopivat toisin. Poikkeusmenettelyn alaiset taustatietoa koskevat oikeudet on yksilöitävä yhteistyösopimuksessa.

Oikeuksien voimassaoloaika

2.13. Yhteistyösopimuksessa on määrättävä, että kumppanien ja niiden sidosten uuteen tietoon, taustatietoon ja taustatietoa koskeviin oikeuksiin liittyvät oikeudet ja velvoitteet ovat voimassa yhteistyösopimuksen voimassaoloajan.

3 artikla Seikat, joista yhteistyösopimuksessa on määrättävä

Kumppanien tulee sisällyttää yhteistyösopimukseen määräykset seuraavista seikoista:

Tulosten julkistaminen

3.1. Kumppanit päättävät, tarvitaanko hankkeen muiden tulosten kuin tiivistelmän julkistamiseen kaikkien kumppanien lupa.

3.2. Kumppanit päättävät, voivatko kumppanina olevat yleishyödylliset yhteisöt julkaista yksin omistamaansa uutta tietoa osana akateemista toimintaansa. Jos näin päätetään, julkaisutoiminnassa on toteutettava 3.3 ja 3.4 kohdan mukaiset riittävät uuden tiedon suojausmenettelyt.

Uuden tiedon suojaaminen

3.3. Kumppanit sopivat menettelystä, jolla uudelle tiedolle haetaan henkistä omaisuutta koskevien oikeuksien mukainen lainsuoja, ja tehdessään keksinnön ne ilmoittavat saman hankkeen muille kumppaneille asianmukaisesti sille haetusta lainsuojasta sekä antavat siitä yleiskuvauksen.

3.4. Kumppanit sopivat nopeasta ilmoittamisesta hankkeen muille kumppaneille sekä pyynnöstä ja keskinäisesti sovituin edellytyksin keksinnön julkistamisesta. Kumppanit sopivat myös avustavansa kohtuullisesti toisiaan kunkin omistaman uuden tiedon suojaamisessa, jos yksi tai useampi kumppani, joka omistaa uutta tietoa, ei aio tätä suojata.

Luottamukselliset tiedot

3.5. Kumppanit sopivat toimenpiteistä, joilla ne varmistavat, että kukin kumppani ja sen sidokset käyttävät ja luovuttavat saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan siten ja siinä laajuudessa kuin tietojen toimittamiseen liitetyt ehdot sallivat.

Erimielisyyksien ratkaiseminen ja sovellettava lainsäädäntö

3.6. Kumppanit sopivat yhteistyösopimuksessa tavasta, jolla mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan.

3.7. Kumppanit sopivat yhteistyösopimuksessa, mitä lakia yhteistyösopimukseen sovelletaan.

4 artikla Valinnaiset säännökset

Kumppanit voivat halutessaan sisällyttää yhteistyösopimukseen myös seuraavia seikkoja koskevia määräyksiä:

Sidokset

Kilpailunrajoitusten estäminen ja kilpailulainsäädäntö

Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Työnantajien ja työntekijöiden väliset suhteet

Vientitarkastukset ja vaatimustenmukaisuus

Sopimuksen soveltamisala

Kumppanien tarkoitukset

Käyttölupien myöntäminen muiden hankkeiden kumppaneille

Käyttöluvan myöntäjän vastuun laajuus käyttöluvan saajan toiminnassa

Teknologia

Työntekijöiden osoittaminen ja vuokraaminen sekä näiden oikeudet

Uusien kumppanien hyväksyminen hankkeeseen ja hankkeesta eroaminen

Sopimuksen voimassaoloajan jälkeisen yhteistyön periaatteet

Luottamuksellisen tiedon suojaaminen, käyttö ja salassapitovelvollisuudet

Jäännöstiedot

Taustatietoa koskevien oikeuksien käyttölupamaksut

Tietokoneohjelmoinnissa käytettävä lähdekieli

Verotus

Sopimuskauden pituus tai sopimuksen voimassaolo

Hankkeen luonteen ja olosuhteiden mukaan kumppanit voivat sisällyttää yhteistyösopimukseen myös muita seikkoja koskevia määräyksiä. Kumppaneiden on kysyttävä neuvoa omilta asiantuntijoiltaan ja pantava merkille, että valinnaiset määräykset eivät saa olla ristiriidassa näiden sääntöjen 1 ja 2 artiklan kanssa.

(1) Katso lisäys 3.

Lisäys 3

MAAILMAN HENKISEN OMAISUUDEN JÄRJESTÖN PERUSTAVA YLEISSOPIMUS (TUKHOLMA, 14.7.1967)

Sopimuksen 2 artiklan viii kohdan mukaan henkinen omaisuus käsittää

". . . ne oikeudet, jotka liittyvät kirjallisiin, taiteellisiin ja tieteellisiin teoksiin; esittävien taiteilijoiden esityksiin, äänitteisiin ja radiolähetyksiin; keksintöihin kaikilla ihmistoiminnan aloilla; tieteellisiin löytöihin; hyödyllisyysmalleihin ja ammatillisesti käytettäviin malleihin; tavaramerkkeihin, palvelumerkkeihin sekä kaupallisiin nimiin ja alkuperää osoittaviin merkintöihin; suojaan vilpillistä kilpailua vastaan; ja kaikkiin muihin oikeuksiin, jotka johtuvat henkisestä toiminnasta teollisuuden, tieteen, kirjallisuuden ja taiteen aloilla."